EUR-Lex Access to European Union law
This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52022PC0047
Proposal for a COUNCIL REGULATION amending Regulation (EU) 2021/2085 establishing the Joint Undertakings under Horizon Europe, as regards the Chips Joint Undertaking
Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Horisontti Eurooppa -ohjelman yhteisyritysten perustamisesta annetun asetuksen (EU) 2021/2085 muuttamisesta siruyhteisyrityksen osalta
Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Horisontti Eurooppa -ohjelman yhteisyritysten perustamisesta annetun asetuksen (EU) 2021/2085 muuttamisesta siruyhteisyrityksen osalta
COM/2022/47 final
EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 8.2.2022
COM(2022) 47 final
2022/0033(NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON ASETUS
Horisontti Eurooppa -ohjelman yhteisyritysten perustamisesta annetun asetuksen (EU) 2021/2085 muuttamisesta siruyhteisyrityksen osalta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
PERUSTELUT
1.EHDOTUKSEN TAUSTA
•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet
Nämä perustelut koskevat ehdotusta neuvoston asetukseksi Horisontti Eurooppa -ohjelman yhteisyritysten perustamisesta annetun neuvoston asetuksen (EU) 2021/2085 muuttamisesta.
Tällä ehdotuksella täydennetään ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan puolijohde-ekosysteemiä vahvistavasta toimenpidekehyksestä, jäljempänä ’sirusäädös’ 1 , panemalla täytäntöön useimmat Siruja Euroopalle -aloitteen toimet. Aloitetta esitetään sirusäädöstä koskevassa ehdotuksessa.
Tällä ehdotuksella täytetään puheenjohtaja Ursula von der Leyenin poliittinen sitoumus. Hän ilmoitti unionin tilaa vuonna 2021 käsitelleessä puheessaan, että tavoitteena on luoda yhdessä huippuluokan eurooppalainen siruekosysteemi, jossa on mukana myös tuotanto 2 . Säädösehdotuksen taustalla oleva strateginen visio Euroopan puolijohde-ekosysteemin vahvistamisesta selitetään siihen liittyvässä tiedonannossa 3 .
Vision saavuttamiseksi Euroopan sirustrategia rakentuu viiden strategisen tavoitteen ympärille:
·Euroopan olisi vahvistettava tutkimus- ja teknologiajohtajuuttaan;
·Euroopan tulisi kehittää ja vahvistaa omia innovointivalmiuksiaan kehittyneiden sirujen suunnittelussa, valmistuksessa ja pakkaamisessa ja muunnettava innovaatiot kaupallisiksi tuotteiksi;
·Euroopan tulisi ottaa käyttöön asianmukaiset puitteet tuotantokapasiteetin lisäämiseksi merkittävästi vuoteen 2030 mennessä;
·Euroopan tulisi puuttua akuuttiin osaamisvajeeseen, houkutella uusia kykyjä ja tukea ammattitaitoisen työvoiman syntymistä;
·Euroopan tulisi luoda syvällinen käsitys puolijohteiden maailmanlaajuisista toimitusketjuista.
Ehdotuksella pyritään saavuttamaan strateginen tavoite, joka on Euroopan puolijohde-ekosysteemin häiriönsietokyvyn parantaminen ja sen maailmanlaajuisen markkinaosuuden kasvattaminen. Sillä pyritään myös helpottamaan uusien sirujen varhaista käyttöönottoa Euroopan teollisuudessa ja parantamaan teollisuuden kilpailukykyä. Tätä varten Euroopan teollisuuden on houkuteltava investointeja innovatiivisiin tuotantolaitoksiin ja saatava ammattitaitoista työvoimaa, mutta sen on myös kyettävä suunnittelemaan ja tuottamaan kaikkein edistyneimpiä siruja, jotka määrittävät huomisen markkinat, kehitettävä valmiuksia ja pystyttävä testaamaan innovatiivisia ratkaisuja ja niiden prototyyppejä pilottituotantolinjojen avulla tiiviissä yhteistyössä vertikaalisten teollisuudenalojen kanssa. Nämä ovat tarvittavia toimenpiteitä, mutta ne eivät riitä, ellei unionilla ole analyyttisia valmiuksia lisätä arvoketjun läpinäkyvyyttä ja ellei se pysty hyötymään lisääntyneistä valmiuksista palvella sisämarkkinoiden yhteistä etua kriisitilanteessa. Tavoitteena ei ole tulla omavaraiseksi, mikä ei ole saavutettavissa oleva tavoite. Unionin on parannettava vahvuuksiaan ja tehtävä yhteistyötä kolmansien maiden kanssa toimitusketjussa, jossa keskinäinen riippuvuus säilyy vahvana.
Näiden päämäärien saavuttamiseksi ehdotetun sirusäädökseen tavoitteisiin kuuluu Siruja Euroopalle -aloite, jäljempänä ’aloite’, jolla tuetaan laajamittaista valmiuksien kehittämistä investoimalla rajat ylittävään ja avoimeen tutkimuksen, kehittämisen ja innovoinnin infrastruktuuriin unionissa, jotta voidaan kehittää nykyisen huipputason ja seuraavan sukupolven puolijohdeteknologioita ja näin tehostaa EU:n valmiuksia edistyneessä suunnittelussa, järjestelmien integroinnissa ja sirujen tuotannossa, painottaen myös start-up- ja scale-up-yritysten roolia.
Aloitteella luodaan erityisesti virtuaalinen suunnittelualusta, joka parantaa Euroopan suunnittelukapasiteettia ja joka on käytettävissä avoimin, syrjimättömin ja läpinäkyvin ehdoin. Alusta tukee käyttäjäyhteisöjen laajaa yhteistyötä suunnitteluyritysten, immateriaalioikeuksien haltijoiden ja työkalujen toimittajien, suunnittelijoiden ja tutkimus- ja teknologiaorganisaatioiden kanssa sekä yhdistää olemassa olevat ja uudet suunnitteluvalmiudet laajennettuihin kirjastoihin ja elektronisen suunnittelun automaatioon (EDA) 4 .
Aloitteella tuetaan pilottituotantolinjoja, jotka tarjoavat kolmansille osapuolille keinot testata, validoida ja kehittää suunnittelemiaan tuotteita avoimin, läpinäkyvin ja syrjimättömin ehdoin. Uusien kehittyneiden pilottituotantolinjojen kehittämisellä valmistaudutaan seuraavan sukupolven tuotantovalmiuksiin ja niiden validointiin.
Lisäksi aloitteella luodaan kehittynyttä teknologiaa ja teknisiä valmiuksia, jotta voidaan edistää kvanttisirujen kehittämistä esimerkiksi kvanttisirujen suunnittelukirjastojen, pilottituotantolinjojen sekä testaus- ja kokeilulaitosten muodossa.
Aloitteella tuetaan eri puolilla Eurooppaa sijaitsevien osaamiskeskusten verkostoa, joka tarjoaa asiantuntemusta sidosryhmille, kuten loppukäyttäjinä toimiville pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yritykset), startup-yrityksille ja vertikaalisille sektoreille, ja parantaa niiden osaamista. Osaamiskeskukset helpottavat suunnitteluinfrastruktuurin ja pilottituotantolinjojen avointa ja syrjimätöntä saatavuutta ja tehokasta käyttöä. Niistä tulee innovointia ja uusia huippulahjakkuuksia houkuttelevia keskuksia muun muassa työntekijöiden uudelleen- ja täydennyskoulutuksen avulla.
Aloitteen mukaiset toimet toteutetaan pääasiassa siruyhteisyrityksen (Chips Joint Undertaking) eli muutetun ja uudelleennimetyn keskeiset digitaaliteknologiat -yhteisyrityksen (Key Digital Technologies Joint Undertaking) kautta 5 . Yhteisyritys antaa tällä hetkellä laajaa tukea teollisuusvetoiselle tutkimukselle, teknologian kehittämiselle ja innovoinnille elektronisten komponenttien ja järjestelmien sekä niihin liittyvien ohjelmisto- ja järjestelmäteknologioiden alalla. Näistä toimista tulee osa aloitetta.
Tämän ehdotuksen tarkoituksena on muuttaa neuvoston asetusta Horisontti Eurooppa -ohjelman yhteisyritysten perustamisesta annetun neuvoston asetuksen (EU) 2021/2085 muuttamisesta, jotta keskeiset digitaaliteknologiat -yhteisyritykselle voidaan antaa sen uudet aloitteeseen liittyvät tehtävät. Tässä ehdotuksessa myös nimetään keskeiset digitaaliteknologiat -yhteisyritys uudelleen ”siruyhteisyritykseksi”.
•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa
Siruyhteisyritys yhdistää resurssit, jotka saadaan unionilta, muun muassa Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta, sekä jäsenvaltioilta ja nykyisiin unionin ohjelmiin assosioituneilta kolmansilta mailta samoin kuin yksityiseltä sektorilta.
Ehdotuksessa määritellään Siruja Euroopalle -aloitteen piiriin kuuluvat toimet, jotka toteutetaan siruyhteisyrityksen kautta. Ehdotuksella täydennetään Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaa 6 , jolla tuetaan digitaalisten valmiuksien kehittämistä keskeisillä digitaalialoilla. Puolijohdeteknologian avulla voidaan parantaa suorituskykyä esimerkiksi suurteholaskennan, tekoälyn ja kyberturvallisuuden aloilla. Tähän liittyy myös osaamisen kehittäminen ja digitaali-innovaatiokeskittymien perustaminen. Ehdotuksella tuetaan valmiuksien kehittämistä, jotta käyttöön saataisiin tehostettuja pitkälle vietyjä valmiuksia tutkimuksen, suunnittelun, tuotannon ja järjestelmäintegraation aloilla nykyisen huipputason ja seuraavan sukupolven puolijohdetekniikoissa. Digitaalinen Eurooppa -ohjelmalla tuetaan siruyhteisyritystä uudella kuudennella erityistavoitteella, jonka temaattinen painopiste on puolijohdeteknologioissa.
Siruyhteisyritys rakentuu myös Horisontti Eurooppa -puiteohjelman 7 varaan ja täydentää sitä. Horisontti Eurooppa -ohjelma tarjoaa tukea puolijohteiden tutkimukseen, teknologian kehittämiseen ja innovointiin. Siruyhteisyritys keskittyy tukemaan investointeja rajat ylittäviin ja avoimiin tutkimuksen, kehittämisen ja innovoinnin infrastruktuureihin unionissa, jotta voidaan huolehtia edellytyksistä puolijohdeteknologioiden kehittämiseksi kaikkialla Euroopassa. Uusia puolijohdeteknologioita, joita on kehitetty Horisontti Eurooppa -ohjelmasta tuettavissa tutkimus- ja innovointitoimissa, voidaan ottaa asteittain käyttöön siruyhteisyrityksen tukemissa valmiuksien kehittämistoimissa. Vastaavasti siruyhteisyrityksen puitteissa luodut teknologiavalmiudet asetetaan tutkimus- ja innovointiyhteisön käyttöön, myös Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta tuettavia toimia varten.
•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa
Ehdotetut toimenpiteet ovat eräiden unionin tärkeimpien toimintalinjojen kuten vihreän kehityksen ohjelman 8 mukaisia. Puolijohdeteknologioiden käyttö esimerkiksi tehoelektroniikassa ja yleisesti digitaaliteknologioissa on keskeinen mahdollistava tekijä siirtymisessä kestävään kehitykseen. Se voi johtaa uusiin tuotteisiin sekä tehokkaampiin ja tuloksellisempiin työskentelytapoihin, jotka edistävät vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita.
Puolijohteiden toimitushäiriöt ja riippuvuus maailman muista alueista voivat hidastaa siirtymistä kestävään kehitykseen eurooppalaisilla toimialoilla, jotka hyötyvät digitaalisista ratkaisuista. Ehdotuksella puututaan näihin häiriöihin ja riippuvuuksiin vahvistamalla Euroopan teknologia- ja innovaatiojohtajuutta puolijohteiden alalla.
Digitaaliteknologioilla on oma ympäristöjalanjälkensä, muun muassa merkittävä energiankulutus. Tieto- ja viestintätekniikan alan osuus on 5–9 prosenttia maailman kokonaissähkönkulutuksesta ja yli 2 prosenttia kaikista päästöistä 9 . Pelkästään datakeskusten osuus sähkön kysynnästä EU:ssa oli 2,7 prosenttia vuonna 2018 ja nousee 3,21 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, jos kehitys jatkuu nykyisellään 10 . Tätä energiankulutusta on vähennettävä. Ehdotus ja muun muassa sen tukemat suunnittelutoiminnot ja pilottituotantolinjat johtavat uusien, pienitehoisten prosessorien suunnitteluun, testaukseen ja validointiin. Prosessorit ovat ydinkomponentteja palvelimissa, joilla datakeskusten laskentatyö tapahtuu. Suuremmissa datakeskuksissa on miljoonia tällaisia palvelimia, jolloin parannuksilla prosessorien tehonkulutuksessa voi olla merkittävä vaikutus datakeskuksen kokonaistehonkulutukseen. Tällaiset sirut, joiden energiajalanjälki on pieni, myös osaltaan luovat EU:lle johtoasemaa kestävien digitaaliteknologioiden alalla.
Ehdotuksella edistetään 55-valmiuspaketin niiden osien tavoitteita, joissa keskitytään edistämään puhtaampien ajoneuvojen ja polttoaineiden käyttöä teknologianeutraalilla tavalla 11 . Uusien henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästöstandardien tarkistamisella pyritään edelleen vähentämään näiden ajoneuvojen kasvihuonekaasupäästöjä ja tarjoamaan selkeä ja realistinen etenemissuunnitelma kohti päästötöntä liikkumista. Päästöttömien ajoneuvojen kuten sähköajoneuvojen kuluttajakysyntä on jo kasvussa 12 . Sähkökäyttöisissä ajoneuvoissa puolijohdesisällön määrä on yleensä yli kaksi kertaa suurempi kuin polttomoottoriautoissa 13 . Kehittyneillä pakkausteknologioilla on yhä tärkeämpi merkitys vastattaessa sähköajoneuvojen lisääntyviin teho- ja energiatehokkuusvaatimuksiin. Näistä syistä ehdotuksen tavoitteet sopivat yksiin 55-valmiuspaketin tavoitteiden kanssa.
Digitalisaation ja sähköistämisen lisääntyessä energiatehokkailla siruilla edistetään myös muuta politiikkaa muun muassa teollisuustuotannon, liikenteen ja energian aloilla, esimerkiksi tulevalla energia-alan digitalisointia koskevalla toimintasuunnitelmalla 14 . Puolijohdeteknologian kysynnän odotetaan kaksinkertaistuvan kymmenessä vuodessa. Yhä enemmän siruja sulautetaan robotteihin ja valmistuskoneisiin teollisuudessa, energiasektorilla ja maataloudessa, sekä myös kuljetusajoneuvoihin ja muihin laitteisiin. Tehoelektroniikan puolijohteiden kysynnän ennakoidaan kasvavan sitä mukaa kuin sähköjärjestelmässä otetaan enemmän käyttöön uusiutuvia energialähteitä ja liikenteessä siirrytään sähköiseen liikkuvuuteen. Sirujen ja muiden digitaaliteknologioiden älykäs käyttö ja sirujen energiatehokkuuden paraneminen vastaavat poliittisia linjauksia useilla aloilla ja edistävät niiden toteuttamista.
2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE
•Oikeusperusta
Tällä asetuksella muutetaan 19. marraskuuta 2021 annettua neuvoston asetusta (EU) 2021/2085, jolla perustettiin yhdeksän institutionaalista eurooppalaista kumppanuutta. Asetuksen oikeusperustana oli SEUT-sopimuksen 187 artikla, jonka mukaan EU voi perustaa yhteisyrityksiä tai muita järjestelmiä, jotka ovat tarpeen, jotta unionin tutkimusta, teknologista kehittämistä ja demonstrointia koskevat toimintaohjelmat voidaan panna täytäntöön tehokkaasti. Sen vuoksi myös tämä muutosasetus perustuu SEUT-sopimuksen 187 artiklaan.
•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)
Tutkimus kuuluu SEUT-sopimuksen mukaisesti EU:n ja sen jäsenvaltioiden kesken jaettuun toimivaltaan. SEUT-sopimuksen 4 artiklan 3 kohdassa täsmennetään, että tutkimuksen, teknologisen kehittämisen ja avaruuden aloilla unionilla on toimivalta toteuttaa toimia, erityisesti määritellä ja panna täytäntöön ohjelmia ilman, että tämän toimivallan käyttäminen estää jäsenvaltioita käyttämästä omaa toimivaltaansa.
Ehdotetulla asetuksella muutetaan neuvoston asetuksen (EU) 2021/2085 säännöksiä, joita sovelletaan yhteen sen nojalla perustetuista yhdeksästä yhteisyrityksestä eli keskeiset digitaaliteknologiat -yhteisyritykseen, joka tällä asetuksella nimetään uudelleen siruyhteisyritykseksi. Siruyhteisyritys keskittyy aloihin, joilla EU:n tason toiminnalla on todistettavasti lisäarvoa, joka syntyy niiden toimien laajuudesta, nopeudesta ja kattavuudesta, joita EU tarvitsee saavuttaakseen perussopimuksen mukaiset pitkän aikavälin tavoitteensa ja toteuttaakseen strategiset poliittiset painopisteensä ja sitoumuksensa. Ehdotetulla aloitteella olisi myös täydennettävä ja tuettava samalla alalla toteutettavia kansallisia ja alueellisia toimia. Kukin eurooppalainen kumppanuus, myös siruyhteisyritys, perustuu pitkän aikavälin strategiseen tutkimus- ja innovointiohjelmaan ja tarjoaa soveltuvat keinot vastata monimutkaisiin rajatylittäviin haasteisiin.
Siruyhteisyritys keskittyy erityisesti seuraaviin toimiin:
·vahvistetaan yhteistyötä ja tietämyksen vaihtoa eurooppalaisen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän keskeisten toimijoiden välillä, mukaan lukien poikkitieteellinen ja monialainen yhteistyö sekä arvoketjujen ja ekosysteemien parempi yhdentyminen;
·varmistetaan, että eurooppalaiset, kansalliset tai alueelliset ja teolliset tutkimus- ja innovaatiostrategiat, ‑ohjelmat ja ‑investoinnit sovitetaan yhteen ja suunnataan sovituille aloille;
·luodaan kriittistä mittakaavaa yhteisiin painopisteisiin tehtäville investoinneille ja lisätään yksityisiä investointeja tutkimukseen ja innovointiin;
·vähennetään teollisuuden riskejä ja epävarmuustekijöitä, jotka liittyvät investoimiseen tutkimus- ja innovointitoimiin ja uusiin teknologioihin ja ratkaisuihin, jakamalla riskejä ja parantamalla investointien ennustettavuutta.
Kansallisella tasolla tai teollisuuden yksin toteuttamilla toimilla ei voida saavuttaa sellaista tutkimus- ja innovointituen laajuutta, nopeutta ja kattavuutta, jota EU tarvitsee saavuttaakseen perussopimuksen mukaiset pitkän aikavälin tavoitteensa ja strategiset poliittiset painopisteensä (mukaan lukien Pariisin sopimuksessa asetetut ilmasto- ja energiatavoitteet ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelma) sekä edistääkseen maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamista ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.
•Suhteellisuusperiaate
Suhteellisuusperiaate luo pohjan koko lähestymistavalle, joka johti käsillä olevaan ehdotukseen neuvoston asetuksen (EU) 2021/2085 muuttamisesta siruyhteisyrityksen osalta. Tulevaisuudessa olisi keskityttävä enemmän tarpeeseen järkiperäistää EU:n keskeisiä poliittisia painopisteitä ja varmistaa, että niillä on mitattavissa oleva ja merkityksellinen vaikutus. Siruyhteisyritys osoittaa tässä lisäarvonsa ja erityisesti, että sen tavoitteita, jotka se voi saavuttaa tehokkaasti ja tuloksellisesti, ei voida saavuttaa tehokkaammin yksinkertaisemmilla keinoilla, esimerkiksi Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman tai Digitaalinen Eurooppa -ohjelman perinteisillä ehdotuspyynnöillä tai yksinkertaisemmilla kumppanuusmuodoilla, kuten yhteissuunnitelluilla kumppanuuksilla.
Ehdotuksessa neuvoston asetukseksi (EU) 2021/2085 siruyhteisyrityksen oikeasuhteisuutta arvioitiin seuraavan kaksivaiheisen logiikan mukaisesti:
1)Perustelut kumppanuuteen perustuvan lähestymistavan käytölle tietyllä alalla (mukaan lukien täydentävyys, suuntaava vaikutus ja yhteys strategisiin painopisteisiin) muiden Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmassa tai Digitaalinen Eurooppa -ohjelmassa käytettävissä olevien toimintamuotojen sijasta.
2)Jos kumppanuuteen perustuva lähestymistapa katsottiin asianmukaiseksi, suhteellisuusnäkökohdat huomioon ottaen arvioitiin, minkä tyyppinen kumppanuus (yhteissuunniteltu, yhteisrahoitettu vai institutionaalinen kumppanuus) olisi tehokkain asetettujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta.
Neuvoston asetukseen (EU) 2021/2085 ehdotettujen muutosten perusteeksi esitetään lisäksi seuraavaa:
3)Siruja Euroopalle -aloitteen ja keskeiset digitaaliteknologiat -yhteisyrityksen (nyttemmin siruyhteisyritys) tavoitteiden välisten yhteyksien vuoksi katsotaan asianmukaiseksi antaa kyseiselle jo toiminnassa olevalle yhteisyritykselle tehtäväksi toteuttaa tietyt Siruja Euroopalle -aloitteeseen liittyvät toimet.
•Toimintatavan valinta
Tämän ehdotuksen tarkoituksena on muuttaa jo toiminnassa olevaa yhteisyritystä, joka on perustettu neuvoston asetuksen (EU) 2021/2085 nojalla ja joka perustuu SEUT-sopimuksen 187 artiklaan. Tällaisten järjestelmien osalta SEUT-sopimuksen 188 artiklan 1 kohdassa edellytetään neuvoston asetuksen antamista.
3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET
•Sidosryhmien kuuleminen
Puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi tammikuussa 2022 maailman talousfoorumissa pitämässään puheessa, että komissio aikoo ehdottaa helmikuun alussa EU:n sirusäädöstä ja ettei aikaa ole hukattavissa 15 . Johtavat taloudet haluavat turvata edistyneimpien sirujen toimitusvarmuuden, mikä on yhä tärkeämpää niiden kyvylle toimia (taloudellisesti, teollisesti, sotilaallisesti) ja edistää digitalisaatiota. Ne ovat jo aloittaneet voimakkaan investoinnin ja ovat ottamassa käyttöön tukitoimenpiteitä, joiden avulla tuotantokapasiteettia pystytään innovoimaan ja vahvistamaan, tai niiden odotetaan ryhtyvän tällaisiin toimiin 16 . On viitteitä siitä, että unionin yrityksiä ja tutkimus- ja teknologiaorganisaatioita saatetaan houkutella siirtymään muille alueille. Kansainväliset toimijat eivät ole todennäköisesti kovin halukkaita laajentamaan olemassa olevia laitoksia tai perustamaan uusia tuotantolaitoksia EU:ssa, jollei niillä ole täyttä selvyyttä muun muassa investointiedellytyksistä, julkisen tuen mahdollisuuksista ja julkisista investoinneista osaamiseen, infrastruktuuriin ja edistyneeseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Koska toiminnan tarve on kiireellinen, vaikutustenarviointia ei tehty eikä julkista verkkokuulemista järjestetty. Analyysi ja kaikki asiaa tukeva näyttö esitetään komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa, joka julkaistaan viimeistään kolmen kuukauden kuluttua sirusäännöstä koskevan ehdotuksen julkaisemisesta.
Toimialan sidosryhmien kanssa järjestetyissä erityisissä työpajoissa, joissa käsiteltiin aloitteeseen liittyviä erityisaiheita, todettiin kuitenkin olevan tarpeellista harkita laitosten perustamista tulevaisuuden teknologioita, kuten fotoniikkaa, neuromorfista laskentaa ja kvanttiteknologioita, varten sekä uusia materiaaleja 17 . Näissä työpajoissa painotettiin myös tarvetta harkita RISC-V-arkkitehtuurin kaltaisia vaihtoehtoisia käskykanta-arkkitehtuureja.
Lisäksi keskeiset digitaaliteknologiat ‑yhteisyrityksen edeltäjän ECSEL-yhteisyrityksen puitteissa pidettiin kesällä 2021 kokouksia teollisuuden edustajien ja viranomaisten kanssa. Kokouksissa keskusteltiin digitaalisen kompassin tavoitteista, teollisuusstrategian päivittämisestä, teollisuusallianssista ja EU:n sirusäädöksestä.
Jäsenvaltioiden kanssa järjestettiin vuonna 2021 säännöllisiä kuukausittaisia kokouksia, joissa valmisteltiin suunniteltua toista mikroelektroniikkaa koskevaa IPCEI-hanketta. Jäsenvaltiot antoivat oman panoksensa integroitujen tuotantolaitosten ja EU:n avointen tilausvalmistajien määrittelyyn ja arviointiin asetusehdotuksen yhteydessä sekä asetukseen kuuluvien erityisten laitosten määrittelyyn.
Euroopan puolijohde-ekosysteemin keskeisiä sidosryhmiä edustavien toimitusjohtajien kanssa pidettiin kokous 10. tammikuuta 2022. Tämän ehdotuksen kannalta kokouksen keskeisenä viestinä oli tarve hyödyntää Euroopan vahvuuksia, kuten T&K:ta ja laitevalmistusta, selkeä tuki pilottituotantolinjoille ja suunnitteluinfrastruktuureille sekä maailmanlaajuisesti tasapuolisten toimintaedellytysten tarve 18 .
Sen jälkeen, kun komission jäsen Breton oli pitänyt kokouksia puolijohdealan tärkeimpien toimijoiden ja tutkimus- ja teknologiaorganisaatioiden toimitusjohtajien kanssa, pidettiin myös toimitusjohtajien edustajien kanssa useita kokouksia, joissa keskusteltiin tarpeesta vahvistaa Euroopan puolijohdealaa. Näistä saatiin rakennusaineksia erityisesti tutkimus- ja innovointitoimiin ja valmiuksien kehittämistoimiin, joita siruyhteisyrityksen puitteissa on määrä toteuttaa.
Marraskuussa 2021 järjestetty elektronisia komponentteja ja järjestelmiä käsittelevä eurooppalainen foorumi, jossa oli yli 500 osallistujaa, tarjosi laajan areenan teollisuuden tarpeita koskevalle keskustelulle. Näkemyksiä esitettiin myös kokouksissa, joita pidettiin toimialajärjestöjen ja niiden jäsenten, kuten SEMIn, ESIAn ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelman edustajien kanssa.
Lisäksi pitkäaikaiset ja säännölliset yhteydet toimialan sidosryhmiin, jäsenvaltioihin, toimialajärjestöihin ja käyttäjäjärjestöihin ovat antaneet mahdollisuuden kerätä kohtuullisen määrän ehdotuksen kannalta merkityksellisiä tietoja ja palautetta.
Ehdotuksessa on hyödynnetty myös useita loppuvuodesta 2019 alkaen julkaistuja raportteja, joissa kuvataan puolijohdealan suuntauksia ja esitetään faktoja ja lukuja 19 .
•Vaikutustenarviointi
Tähän ehdotukseen ei liity virallista vaikutustenarviointia. Ottaen huomioon edellä kuvattu asian kiireellisyys vaikutustenarviointia ei olisi voitu tehdä siinä ajassa, joka on käytettävissä ennen ehdotuksen hyväksymistä.
•Perusoikeudet
Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, 16 artiklassa määrätään elinkeinovapaudesta. Tämän ehdotuksen mukaisilla toimenpiteillä luodaan innovaatiovalmiuksia ja edistetään puolijohteiden toimitusvarmuutta, mikä voi vahvistaa elinkeinovapautta unionin oikeuden sekä kansallisten lakien ja käytäntöjen mukaisesti.
4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET
EU:n talousarviosta tuetaan Siruja Euroopalle -aloitetta yhteensä enintään 3,3 miljardilla eurolla, josta 1,65 miljardia euroa myönnetään Horisontti Eurooppa -ohjelmasta ja 1,65 miljardia euroa Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta. Tästä kokonaismäärästä 2,875 miljardia euroa realisoituu siruyhteisyrityksen kautta.
Rahoitusta tarkastellaan lähemmin sirusäädöstä koskevan ehdotuksen liitteenä olevassa rahoitusselvityksessä.
5.LISÄTIEDOT
•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt
Siruyhteisyrityksen toimintaa seurataan ja arvioidaan Horisontti Eurooppa ‑asetuksen 50 ja 52 artiklan ja liitteen III mukaisesti. Väli- ja jälkiarviointeja tuetaan ulkopuolisten toimeksisaajien selvityksillä, ja ne otetaan huomioon Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman kokonaisarvioinneissa. Eurooppalaisille kumppanuuksille asetettujen kriteerien mukaisesti arviointeihin sisältyvät myös arvio mahdollisimman tehokkaasta toimintamuodosta tulevia toimia varten ja arvio kumppanuuden mahdollisesta uusimisesta eurooppalaisten kumppanuuksien yleisen toimintaympäristön valossa. Jos kumppanuutta ei uusita, kehitetään asianmukaisia toimenpiteitä, joilla varmistetaan puiteohjelman rahoituksen asteittainen lopettaminen kumppanuuden osakkaiden kanssa sovittujen edellytysten ja aikataulun mukaisesti.
•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset
Institutionaalisten eurooppalaisten kumppanuuksien ja myös siruyhteisyrityksen tarkoituksena on lisätä johdonmukaisuutta ja maksimoida vaikutukset kehittyvässä tutkimus- ja innovointiympäristössä.
Neuvoston asetuksen (EU) 2021/2085 muuttaminen on tarpeen, jotta siruyhteisyritys voi panna täytäntöön Siruja Euroopalle -aloitteen, joka käynnistetään Euroopan puolijohde-ekosysteemiä vahvistavasta toimenpidekehyksestä annetulla asetuksella (EU) [...]. Ehdotetut neuvoston asetukseen (EU) 2021/2085 tarvittavat muutokset esitetään seuraavassa.
1)Muutokset neuvoston asetuksen (EU) 2021/2085 ensimmäiseen osaan (”Yhteiset säännökset”):
2 artiklassa (Määritelmät) ”perustajaosakkaan”, ”liitännäisosakkaan”, ”osallistujavaltion” ja ”työohjelman” määritelmiä muutetaan ottamalla huomioon se, että siruyhteisyritystä rahoitetaan nyt myös Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta.
3 artiklassa (Sijoittautuminen) entisen keskeiset digitaaliteknologiat -yhteisyrityksen nimi muutetaan ”siruyhteisyritykseksi”.
4 artiklaa (Tavoitteet ja periaatteet) muutetaan, jotta varmistetaan, että siruyhteisyritys edistää myös Siruja Euroopalle -aloitteen ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelman yleisiä ja erityisiä tavoitteita.
10 artiklaa (Unionin rahoitusosuus) muutetaan ottamalla huomioon, että unionin rahoitusosuus voidaan suorittaa myös Digitaalinen Eurooppa -ohjelman täytäntöön panevalle erityistavoitteelle osoitetuista unionin yleisen talousarvion määrärahoista.
12 artiklan 1 kohtaa (Osallistujavaltioiden rahoitusosuuksien hallinnointi) muutetaan ottamalla huomioon, että myös Digitaalinen Eurooppa -ohjelman 18 artiklassa vahvistetut kelpoisuusvaatimukset tulisi ottaa huomioon työohjelmassa. Lisäksi kunkin osallistujavaltion olisi annettava yhteisyrityksen tehtäväksi ehdotusten arviointi rahoitusta myöntävän unionin ohjelman sääntöjen mukaisesti.
29 artiklan 2 kohtaa (Rahoitussitoumukset) muutetaan sisällyttämällä siruyhteisyritys niiden yhteisyritysten joukkoon, jotka voivat jakaa talousarviositoumuksensa vuotuisiin eriin.
2)Muutokset neuvoston asetuksen (EU) 2021/2085 toiseen osaan (”Yksittäisiä yhteisyrityksiä koskevat erityissäännökset”):
126 artiklaa (Siruyhteisyrityksen lisätavoitteet) muutetaan lisäämällä siihen siruyhteisyrityksen lisätavoitteiksi yksi yleistavoite ja neljä erityistä tavoitetta. Yleistavoitteena on lisätä laajamittaista kapasiteettia nykyisen huipputason ja seuraavan sukupolven puolijohdeteknologioissa kaikkialla unionissa ja erityistavoitteina kehittää laajamittaisia suunnitteluvalmiuksia integroituja puolijohdeteknologioita varten, tehostaa nykyisiä pilottituotantolinjoja ja kehittää uusia, luoda kehittynyttä teknologiaa ja teknisiä valmiuksia kvanttisirujen kehityksen nopeuttamiseksi sekä luoda koko Euroopan kattava osaamiskeskusten verkosto.
128 artiklaa muutetaan ottamalla huomioon määrärahojen lisäys kahdesta eri ohjelmasta (Horisontti Eurooppa ja Digitaalinen Eurooppa).
129 artiklaa muutetaan, jotta voidaan määrittää siruyhteisyrityksen yksityisten osakkaiden rahoitusosuus hallintomenoihin.
133 artiklaa (Hallintoneuvoston toiminta) muutetaan täsmentämällä, että hallintoneuvostoon kuuluvat yksinomaan komissio ja jäsenvaltioiden viranomaiset, kun äänestetään valmiuksien kehittämistoimiin liittyvästä työohjelman osasta.
133 a artikla (Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta rahoitettaviin toimiin sovellettavat säännöt) lisätään, jotta voidaan selventää, että siruyhteisyritykseen sovelletaan Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaan liittyviä sääntöjä.
134 artiklaa (Erityistoimiin osallistumisen rajoitukset ja edellytykset) muutetaan, jotta voidaan rajoittaa osallistumista Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta rahoitettaviin erityistoimiin. Lisäksi 134 artiklan uudessa kolmannessa kohdassa todetaan, että tiettyjä toimia voivat toteuttaa oikeussubjektit yhteistyönä vähintään kolmen sellaisen tukikelpoisen oikeussubjektin konsortiossa, jotka ovat sijoittautuneet vähintään kolmeen eri jäsenvaltioon tai aloitteeseen assosioituneeseen maahan. Siinä täsmennetään, että tämä konsortio voi olla muodoltaan eurooppalainen siruinfrastruktuurikonsortio siten kuin sirusäädöksessä säädetään.
134 a artiklassa (Toimitusjohtajan muut tehtävät) täsmennetään, että toimitusjohtajan on otettava huomioon julkisten tahojen neuvoston määrittely valmiuksien kehittämistoimiin sekä tutkimus- ja innovointitoimiin liittyvästä työohjelman osasta, mukaan lukien vastaavat menoarviot.
136 artiklaa (Julkisten tahojen neuvoston toiminta) muutetaan lisäämällä siihen neljä muuta tilannetta, joissa julkisten tahojen neuvostoon kuuluvat yksinomaan komissio ja jäsenvaltioiden viranomaiset.
137 artiklaa (Julkisten tahojen neuvoston tehtävät) muutetaan antamalla siruyhteisyrityksen julkisten tahojen neuvostolle kaksi lisätehtävää: valmiuksien kehittämistoimiin ja tutkimus- ja innovointitoimiin liittyvän työohjelman osan määrittely sekä näihin toimiin liittyvien hankkeiden valinta. Molempien tehtävien osalta julkisten tahojen neuvostoon kuuluvat yksinomaan komissio ja jäsenvaltioiden viranomaiset.
141 artiklaa (Rahoitusosuudet) muutetaan, jotta siruyhteisyritys voi Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta rahoitettavien toimien osalta soveltaa unionin rahoitukseen erilaisia korvausosuuksia yksittäisessä toimessa osallistujatyypin (erityisesti pk-yritykset ja voittoa tavoittelemattomat oikeussubjektit) ja toimen tyypin mukaan. Artiklaan myös lisätään uusi kohta, jonka mukaan jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan sijoittautunut yksittäinen oikeussubjekti tai yhteenliittymä, joka ei täytä Horisontti Eurooppa -asetuksen 22 artiklan 2 kohdassa säädettyä ehtoa, voi osallistua siruyhteisyrityksen rahoittamiin epäsuoriin toimiin.
Lopuksi tämän asetuksen 17 kohdassa todetaan, että viittauksia ”keskeiset digitaaliteknologiat -yhteisyritykseen” olisi pidettävä viittauksina ”siruyhteisyritykseen”.
2022/0033 (NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON ASETUS
Horisontti Eurooppa -ohjelman yhteisyritysten perustamisesta annetun asetuksen (EU) 2021/2085 muuttamisesta siruyhteisyrityksen osalta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 187 artiklan ja 188 artiklan ensimmäisen kohdan,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon 20 ,
ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 21 ,
sekä katsoo seuraavaa:
1)Neuvoston asetuksella (EU) 2021/2085 22 perustetaan Horisontti Eurooppa -ohjelman yhteisyritykset, mukaan lukien keskeiset digitaaliteknologiat -yhteisyritys.
2)Keskeiset digitaaliteknologiat -yhteisyritys käsittelee selvästi määritettyjä aihealueita, jotka auttavat eurooppalaisia toimialoja suunnittelemaan, valmistamaan ja käyttämään innovatiivisinta teknologiaa elektronisten komponenttien ja järjestelmien alalla.
3)Asetuksessa (EU) [...] 23 vahvistetaan puitteet unionin häiriönsietokyvyn parantamiselle puolijohdeteknologian alalla, investointien edistämiselle, valmiuksien parantamiselle Euroopan puolijohteiden toimitusketjussa sekä jäsenvaltioiden ja komission välisen yhteistyön lisäämiselle. Jotta voidaan luoda tarvittavat edellytykset unionin teollisuuden innovointivalmiuksien parantamiseksi, käynnistetään Siruja Euroopalle -aloite, jäljempänä ’aloite’. Aloitteen johdonmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi Euroopan puolijohdeneuvoston olisi annettava neuvoja julkisten tahojen neuvostolle.
4)Aloitteesta tuettavia toimia olisi rahoitettava Horisontti Eurooppa -ohjelman perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/695 24 ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelman perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/694 25 mukaisesti.
5)Aloitteen tavoitteena on lujittaa puolijohteiden teknologisen ja teollisen perustan kilpailukykyä ja häiriönsietokykyä vahvistaen samalla unionin puolijohde-ekosysteemin innovointivalmiuksia, vähentää riippuvuutta rajallisesta määrästä kolmansien maiden yrityksiä ja maantieteellisiä alueita sekä vahvistaa unionin valmiuksia suunnitella ja tuottaa pitkälle kehittyneitä komponentteja. Näitä tavoitteita olisi tuettava kuromalla umpeen kuilu unionin kehittyneiden tutkimus- ja innovaatiovalmiuksien ja niiden teollisen hyödyntämisen välillä. Aloitteella olisi edistettävä valmiuksien kehittämistä, jotta voidaan mahdollistaa suunnittelu, tuotanto ja järjestelmien integrointi seuraavan sukupolven puolijohdeteknologioissa, tehostaa keskeisten toimijoiden välistä yhteistyötä kaikkialla unionissa, vahvistaa puolijohteiden toimitus- ja arvoketjuja Euroopassa, palvella keskeisiä teollisuudenaloja ja luoda uusia markkinoita.
6)Aloite olisi pantava täytäntöön toimilla, jotka perustuvat keskeiset digitaaliteknologiat -yhteisyrityksen hankkimaan vahvaan tietopohjaan. Keskeiset digitaaliteknologiat -yhteisyrityksen tehtävänä olisi oltava myöntää aloitteesta rahoitettaviin toimiin rahoitustukea kyseeseen tulevista välineistä ja menettelyistä Horisontti Eurooppa -ohjelman tai Digitaalinen Eurooppa -ohjelman puitteissa. Lisäksi keskeiset digitaaliteknologiat -yhteisyritys olisi nimettävä uudelleen siruyhteisyritykseksi. Siruyhteisyrityksen elinkaaren aikana vähintään 2,5 miljardia euroa olisi osoitettava pilottituotantolinjoihin, suunnitteluinfrastruktuureihin, osaamiskeskuksiin ja muihin valmiuksien kehittämistoimiin.
7)Siruyhteisyrityksen rahoittamat toimet olisi sisällytettävä yhteen ainoaan työohjelmaan, joka hallintoneuvoston olisi hyväksyttävä. Ennen kunkin työohjelman laatimista julkisten tahojen neuvoston olisi määritettävä se työohjelman osa, joka liittyy valmiuksien kehittämistoimiin ja tutkimus- ja innovointitoimiin, sekä vastaavat menoarviot ottaen huomioon Euroopan puolijohdeneuvoston neuvot ja muilta asiaankuuluvilta sidosryhmiltä saatava panos, mukaan lukien soveltuvin osin prosessori- ja puolijohdeteknologian teollisen allianssin 26 laatimat etenemissuunnitelmat. Tätä tarkoitusta varten julkisten tahojen neuvostoon tulisi kuulua yksinomaan komissio ja jäsenvaltioiden viranomaiset. Sen jälkeen toimitusjohtajan olisi tämän määrittelyn pohjalta laadittava työohjelma, joka sisältää valmiuksien kehittämistoimet ja tutkimus- ja innovointitoimet sekä vastaavat menoarviot.
8)Kun hallintoneuvosto hyväksyy työohjelman, äänioikeus valmiuksien kehittämiseen liittyvässä työohjelman osassa olisi rajoitettava ainoastaan komissiolle ja jäsenvaltioille. Tutkimus- ja innovointitoimiin liittyvää työohjelman osaa koskevat äänioikeudet olisi jaettava tasan komission, osallistujavaltioiden ja yksityisten osakkaiden kesken. Jos jompaakumpaa työohjelman osaa koskevaa päätöstä ei voida tehdä, työohjelma olisi hyväksyttävä siten, että siihen sisältyy ainoastaan se osa, josta on tehty myönteinen päätös.
9)Julkisten tahojen neuvoston olisi vastattava valmiuksien kehittämistoimiin liittyvien hankkeiden valinnasta. Tätä tarkoitusta varten julkisten tahojen neuvostoon tulisi kuulua yksinomaan komissio ja jäsenvaltioiden viranomaiset.
10)Julkisten tahojen neuvoston olisi vastattava tutkimus- ja innovointitoimiin liittyvien hankkeiden valinnasta.
11)Aloitteen toimien täytäntöönpanon nopeuttamiseksi ja oikeussubjektien, erityisesti tutkimus- ja teknologiaorganisaatioiden, välisen yhteistyön tehostamiseksi tietyille ehdotetuille toimille olisi voitava myöntää rahoitusta vain, jos toimen toteuttavat oikeussubjektit yhteistyönä konsortiossa, johon kuuluu vähintään kolme oikeussubjektia kolmesta eri jäsenvaltiosta. Konsortio voi olla joko eurooppalainen siruinfrastruktuurikonsortio sirusäädöksen mukaisesti tai se voi perustua muihin unionin oikeuden nojalla käytettävissä oleviin oikeudellisiin välineisiin. Koska aloitteesta tuetut ja siruyhteisyrityksen toteuttamat toimet rahoitetaan Horisontti Eurooppa -ohjelmasta ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta, neuvoston asetuksen (EU) 2021/2085 128 artiklassa tarkoitettua unionin rahoitusosuutta siruyhteisyritykselle olisi lisättävä vastaavasti. Myös siruyhteisyrityksen hallintomenoja tulisi nostaa toiminnallisten tehtävien lisääntymisen myötä. Yksityisten osakkaiden ei pitäisi osallistua hallinnollisiin lisäkustannuksiin.
12)Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta toimiin saatavan rahoituksen osalta olisi noudatettava asetusta (EU) 2021/694.
13)Siruyhteisyrityksen olisi helpotettava unionin ja kansainvälisten toimijoiden välistä yhteistyötä määrittelemällä yhteistyöstrategia, muun muassa yksilöimällä ja edistämällä yhteistyöaloja tutkimuksessa ja kehittämisessä sekä osaamisen kehittämisessä sekä toteuttamalla pääasiassa vastavuoroiselta pohjalta toimia silloin kun niistä on molemminpuolista hyötyä.
14)Sen vuoksi neuvoston asetusta (EU) 2021/2085 olisi muutettava,
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan asetus (EU) 2021/2085 seuraavasti:
1)Muutetaan 2 artikla seuraavasti:
a)Korvataan 2, 3 ja 4 kohta seuraavasti:
”2. ’perustajaosakkaalla’ johonkin jäsenvaltioon tai Horisontti Eurooppa -ohjelmaan tai soveltuvin osin Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaan assosioituneeseen maahan sijoittautunutta oikeussubjektia taikka kansainvälistä järjestöä, joka on yksilöity yhteisyrityksen osakkaaksi tässä asetuksessa tai jossakin sen liitteessä;
”3. ’liitännäisosakkaalla’ johonkin jäsenvaltioon tai Horisontti Eurooppa -ohjelmaan tai soveltuvin osin Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaan assosioituneeseen maahan sijoittautunutta oikeussubjektia taikka kansainvälistä järjestöä, joka liittyy yhteisyritykseen allekirjoittamalla sitoumuskirjeen 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti ja jolle on saatava hyväksyntä 7 artiklan mukaisesti;
4. ’osallistujavaltiolla’ mitä tahansa jäsenvaltiota tai Horisontti Eurooppa -ohjelmaan tai soveltuvin osin Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaan assosioitunutta maata sen jälkeen, kun se on ilmoittanut osallistumisestaan asiaankuuluvan yhteisyrityksen toimiin sitoumuskirjeellä;”;
2)Muutetaan 3 artikla seuraavasti:
a)Korvataan 1 kohdan g alakohta seuraavasti:
”g) siruyhteisyritys;”;
b)korvataan 3 kohta seuraavasti:
”3. Horisontti Eurooppa -ohjelman ja tapauksen mukaan Digitaalinen Eurooppa -ohjelman keston huomioon ottamiseksi yhteisyrityksiä koskevat ehdotuspyynnöt on julkistettava viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ehdotuspyyntöjä voidaan julkistaa 31 päivään joulukuuta 2028 saakka.
3)Lisätään 4 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:
”Siruyhteisyrityksen on edistettävä myös Siruja Euroopalle -aloitteen ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelman tavoitteita.”
4)Korvataan 10 artiklan 2 ja 3 kohta seuraavasti:
”2. Toisessa osassa täsmennettyä unionin rahoitusosuuden määrää voidaan korottaa Horisontti Eurooppa -ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden rahoitusosuuksilla asetuksen (EU) 2021/695 16 artiklan 5 kohdan mukaisesti ja soveltuvin osin Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden rahoitusosuuksilla asetuksen (EU) 2021/694 10 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti, edellyttäen että muut osakkaat kuin unioni tai niiden osakkuus- tai sidosyhteisöt myöntävät rahoitusta vähintään saman määrän.
3. Unionin rahoitusosuus suoritetaan Horisontti Eurooppa -ohjelman täytäntöön panevalle erityisohjelmalle ja soveltuvin osin Digitaalinen Eurooppa -ohjelmalle osoitetuista unionin yleisen talousarvion määrärahoista asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 62 artiklan 1 kohdan c alakohdan iv alakohdan ja 154 artiklan mukaisesti, kun kyseessä ovat mainitun asetuksen 71 artiklassa tarkoitetut elimet.”
5)Muutetaan 12 artiklan 1 kohta seuraavasti:
a)Korvataan 1 kohdan toinen alakohta seuraavasti:
”1. Horisontti Eurooppa -asetuksen 22 artiklassa tai siruyhteisyrityksen tapauksessa Digitaalinen Eurooppa -ohjelman 18 artiklassa vahvistettujen kriteerien lisäksi työohjelmaan voi sisältyä liitteessä kelpoisuusvaatimuksia, jotka koskevat kansallisia oikeussubjekteja.”
b)Korvataan 1 kohdan kolmas alakohta seuraavasti:
”Kunkin osallistujavaltion on annettava yhteisyrityksen tehtäväksi ehdotusten arviointi rahoitusta myöntävän unionin ohjelman sääntöjen mukaisesti.”
6)Korvataan 29 artiklan 2 kohta seuraavasti:
a)Korvataan 2 kohta seuraavasti:
”2. Edellä 3 artiklan 1 kohdan b, d, g ja h alakohdassa tarkoitettujen yhteisyritysten talousarviositoumukset voidaan jakaa vuotuisiin eriin. Kyseisten talousarviositoumusten kumulatiivinen määrä erissä saa olla 31 päivään joulukuuta 2024 saakka enintään 50 prosenttia 10 artiklassa vahvistetusta unionin enimmäisrahoitusosuudesta. Tammikuusta 2025 alkaen vähintään 20 prosenttia jäljellä olevien vuosien yhteenlasketusta talousarviosta on katettava muutoin kuin vuotuisilla erillä.”
7)Muutetaan 126 artikla seuraavasti:
a)Korvataan 1 kohdan b alakohta seuraavasti:
”b) varmistaa unionin tieteellinen huippuosaaminen ja innovoinnin johtoasema kehitteillä olevissa komponenteissa ja järjestelmäteknologioissa, myös toimissa, jotka liittyvät alhaiseen teknologisen valmiuden tasoihin; ja edistää pk-yritysten aktiivista osallistumista, joiden osuuden on oltava vähintään kolmannes epäsuorien toimien osallistujien kokonaismäärästä, ja vähintään 20 prosenttia tutkimus- ja innovointitoimiin osoitetusta julkisesta rahoituksesta olisi suunnattava niille;”
b)Lisätään 1 kohtaan d alakohta seuraavasti:
”d) lisätä laajamittaista kapasiteettia koko unionissa nykyisen huipputason ja seuraavan sukupolven puolijohdeteknologioissa, jotta voidaan tehostaa unionin valmiuksia edistyneessä suunnittelussa, järjestelmien integroinnissa ja puolijohteiden tuotannossa sekä rajoittaa mahdollisuuksien mukaan ympäristöjalanjälkeä.”
c)Korvataan 2 kohdan f alakohta seuraavasti:
”f) varmistaa johdonmukaisuus siruyhteisyrityksen strategisen tutkimus- ja innovointiohjelman, muilta asiaankuuluvilta sidosryhmiltä saatavan panoksen, mukaan lukien soveltuvin osin prosessori- ja puolijohdeteknologian teollisen allianssin laatimat etenemissuunnitelmat, ja unionin politiikkojen välillä, jotta elektroniikkakomponentit ja järjestelmäteknologiat voivat osaltaan tehokkaasti edistää niitä.”
d)Lisätään 2 kohtaan g, h, i ja j alakohta seuraavasti:
”g) kehittää laajamittaisia suunnitteluvalmiuksia integroituja puolijohdeteknologioita varten;
h) parantaa nykyisiä ja kehittää uusia pilottituotantolinjoja;
i) luoda kehittynyttä teknologiaa ja teknisiä valmiuksia kvanttisirujen kehittämisen nopeuttamiseksi;
j) luoda koko Euroopan kattava osaamiskeskusten verkosto.”
8)Korvataan 128 artikla seuraavasti:
128 artikla
1.Unionin rahoitusosuus yhteisyritykseen, ETA-määrärahat mukaan luettuina, on enintään 4 175 000 000 euroa, joka sisältää enintään EUR 50 174 000 euroa hallintomenoihin ja joka jakautuu seuraavasti:
a) enintään 2 650 000 000 euroa Horisontti Eurooppa -ohjelmasta;
b) enintään 1 525 000 000 euroa Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta;
2.Edellä 1 kohdassa tarkoitettu unionin rahoitusosuus suoritetaan kullekin asiaankuuluvalle ohjelmalle osoitetuista unionin yleisen talousarvion määrärahoista.
3.Horisontti Eurooppa -ohjelmaan tai Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaan assosioituneet kolmannet maat voivat osoittaa yhteisyritykselle tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua rahoitusosuutta täydentävää unionin lisärahoitusta asianomaisten assosiaatiosopimustensa mukaisesti. Tämä unionin lisärahoitus ei vaikuta 129 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun osallistujavaltioiden rahoitusosuuteen.
4.Edellä tämän artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu unionin rahoitusosuus käytetään yhteisyrityksen rahoitustuen antamiseen asetuksen (EU) 2021/695 2 artiklan 43 alakohdassa määritellyille epäsuorille toimille, jotka vastaavat yhteisyrityksen tutkimus- ja innovointitoimia.
5.Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu unionin rahoitusosuus käytetään valmiuksien kehittämiseen pilottituotantolinjoille ja suunnitteluinfrastruktuureille koko unionissa.
9)Korvataan 129 artiklan 3 kohta seuraavasti:
”3. Yksityisten osakkaiden on 28 artiklan 4 kohdasta poiketen suoritettava – tai huolehdittava siitä, että niiden osakkuus- tai sidosyhteisöt suorittavat – vähintään 26 331 000 euron rahoitusosuuden siruyhteisyrityksen hallintomenoihin. Yksityisten osakkaiden osuus siruyhteisyrityksen hallintomenoihin vuosittain suoritettavasta kokonaisrahoituksesta on 35 prosenttia.”
10)Lisätään 133 artiklaan 3 a kohta seuraavasti:
”3 a. Hallintoneuvostoon kuuluvat yksinomaan komissio ja jäsenvaltioiden viranomaiset, kun äänestetään valmiuksien kehittämistoimiin liittyvästä työohjelman osasta. Komissiolla on 50 prosenttia äänioikeuksista. Edellä olevaa 2 ja 3 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin jäsenvaltioiden äänioikeuksiin.”
11)Lisätään 133 a artikla seuraavasti:
133 a artikla
Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta rahoitettaviin toimiin sovellettavat säännöt
1.Siruyhteisyrityksen Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta rahoittamiin toimiin sovelletaan asetusta (EU) 2021/694.
2.Siruyhteisyrityksen työohjelma ja ehdotuspyynnöt julkaistaan Digitaalinen Eurooppa -ohjelman verkkosivustolla.
3.Siruyhteisyrityksen tapauksessa yhteisyritys suorittaa Digitaalinen Eurooppa -ohjelman talousarviosta rahoitettaviin toimiin liittyvien menojen jälkitarkastukset asetuksen (EU) 2021/694 27 artiklan mukaisesti.
12)Korvataan 134 artikla seuraavasti:
134 artikla
Erityistoimiin osallistumisen rajoitukset ja edellytykset
1.Horisontti Eurooppa -ohjelmasta rahoitettavien toimien osalta ja poiketen siitä, mitä 17 artiklan 2 kohdan l alakohdassa säädetään, komission pyynnöstä ja julkisten tahojen neuvoston annettua hyväksyntänsä osallistumista erityistoimiin rajoitetaan asetuksen (EU) 2021/695 22 artiklan 5 kohdan mukaisesti.
2.Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta rahoitettavien toimien osalta komission pyynnöstä ja julkisten tahojen neuvoston annettua hyväksyntänsä osallistumista erityistoimiin rajoitetaan asetuksen (EU) 2021/694 12 artiklan 6 kohdan ja 18 artiklan mukaisesti.
3.Sellaisten toimien osalta, joihin myönnetään rahoitusta useammasta kuin yhdestä unionin ohjelmasta, työohjelmassa vahvistetaan rahoitusta myöntävien unionin ohjelmien sääntöjen mukaisesti yhteiset edellytykset, jotka koskevat muun muassa tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua osallistumisen rajoittamista.
4.Tiettyjä toimia voivat toteuttaa oikeussubjektit yhteistyönä konsortiossa, joka on järjestetty eurooppalaiseksi siruinfrastruktuurikonsortioksi. Toimet, joiden osalta tällainen konsortio voi olla tarpeen, sekä erityiset kelpoisuusvaatimukset erityistoimien ja -tehtävien toteuttamiseksi sekä tarvittaessa perustamista, toimintaa ja purkamista koskevat toiminnalliset vaatimukset määritellään työohjelmassa.
13)Lisätään 134 a artikla seuraavasti:
134 a artikla
Toimitusjohtajan muut tehtävät
Edellä 19 artiklassa lueteltujen tehtävien lisäksi siruyhteisyrityksen toimitusjohtaja valmistelee ja otettuaan huomioon 137 artiklan f alakohdassa tarkoitetun julkisten tahojen neuvoston tekemän määrittelyn sekä asiaankuuluvilta sidosryhmiltä saatavan panoksen, mukaan lukien soveltuvin osin prosessori- ja puolijohdeteknologian teollisen allianssin laatimat etenemissuunnitelmat, toimittaa hallintoneuvoston hyväksyttäväksi yhteisyrityksen työohjelman strategisen tutkimus- ja innovointiohjelman toteuttamiseksi.
14)Muutetaan 136 artikla seuraavasti:
a)Korvataan 2 kohta seuraavasti:
”2. Sovellettaessa 134 artiklan 1 ja 2 kohtaa ja 137 artiklan f ja g alakohtaa julkisten tahojen neuvostoon kuuluvat yksinomaan komissio ja jäsenvaltioiden viranomaiset. Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin.
15)Muutetaan 137 artikla seuraavasti:
a)Lisätään f ja g alakohta seuraavasti:
”f) määrittää ennen kunkin työohjelman laatimista se työohjelman osa, joka liittyy valmiuksien kehittämistoimiin ja tutkimus- ja innovointitoimiin, mukaan lukien vastaavat menoarviot, ottaen huomioon Euroopan puolijohdeneuvoston neuvot ja muilta asiaankuuluvilta sidosryhmiltä saatava panos, mukaan lukien soveltuvin osin prosessori- ja puolijohdeteknologian teollisen allianssin laatimat etenemissuunnitelmat;
g) valita valmiuksien kehittämistoimiin liittyvät ehdotukset 12 artiklan 1 kohdan ja 17 artiklan 2 kohdan u alakohdan mukaisesti;”
b)Korvataan d alakohta seuraavasti:
”d) valita tutkimus- ja innovointitoimiin liittyvät ehdotukset 12 artiklan 1 kohdan ja 17 artiklan 2 kohdan u alakohdan mukaisesti;”
16)Korvataan 141 artikla seuraavasti:
141 artikla
Rahoitusosuudet ja osallistumissäännöt
1.Horisontti Eurooppa -ohjelmasta rahoitettavien epäsuorien toimien osalta asetuksen (EU) 2021/695 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja poiketen siitä, mitä mainitun asetuksen 34 artiklassa säädetään, ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta rahoitettavien toimien osalta siruyhteisyritys voi toimeen sisältyvän unionin rahoituksen osalta soveltaa erilaisia rahoitusosuuksia osallistujatyypin, erityisesti pk-yritykset ja voittoa tavoittelemattomat oikeussubjektit, ja toimen tyypin mukaan. Rahoitusosuudet on ilmoitettava työohjelmassa.
2.Jos on asianmukaisesti perusteltua asiaankuuluvien työohjelman aiheiden kuvauksen perusteella, jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan sijoittautunut yksittäinen oikeussubjekti tai yhteenliittymä, joka ei täytä asetuksen (EU) 2021/695 22 artiklan 2 kohdassa tai asetuksen (EU) 2021/694 18 artiklassa säädettyä ehtoa, voi osallistua siruyhteisyrityksen rahoittamiin epäsuoriin toimiin.
17)Viittauksia ”keskeiset digitaaliteknologiat -yhteisyritykseen” on pidettävä viittauksina ”siruyhteisyritykseen”.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS
Ks. siruasetuksen rahoitusselvitys.
Elektronisen suunnittelun automaatiotyökalut eli integroitujen piirien suunnitteluun tarkoitetut ohjelmistotyökalut.
Ei-tyhjentävä luettelo: Measuring distortions in international markets: The semiconductor value chain, OECD 2019; The Geopolitics of Semiconductors, EURASIA-ryhmä, syyskuu 2020; The global semiconductor value chain, Stiftung Neue Verantwortung, lokakuu 2020; The Weak Links in China’s Drive for Semiconductors, Montaigne Institute, tammikuu 2021; Strengthening the Semiconductor supply chain in an uncertain Era, BCGxSIA, huhtikuu 2021; SIA Factbook, toukokuu 2021; Building Resilient Supply Chains, Revitalizing American Manufacturing, and Fostering Broad-Based Growth, Valkoisen talon raportti, kesäkuu 2021; Mapping China’s semiconductor ecosystem in global context, Stiftung Neue Verantwortung, kesäkuu 2021; Semiconductors Global Policy Review Access Partnership, syyskuu 2021; Semiconductors: U.S. Industry, Global Competition, and Federal Policy, Congressional Report Service, lokakuu 2021; Semiconductor Strategy for Germany and Europe, ZVEI, lokakuu 2021; Understanding the global chip shortage, Stiftung Neue Verantwortung, marraskuu 2021.
