Access to European Union law
<a href="https://eur-lex.europa.eu/content/help/eurlex-content/experimental-features.html" target="_blank">More about the experimental features corner</a>
Choose the experimental features you want to try
EUR-Lex
Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

You are here
Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search

Document 52022IP0219

    Euroopan parlamentin päätöslauselma 19. toukokuuta 2022 Venäjän Ukrainassa käymän sodan sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista EU:hun – EU:n toimintavalmiuksien vahvistaminen (2022/2653(RSP))

    EUVL C 479, 16.12.2022, p. 75–85 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
    EUVL C 479, 16.12.2022, p. 60–60 (GA)

    16.12.2022   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 479/75

    P9_TA(2022)0219

    Venäjän Ukrainassa käymän sodan sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset EU:hun – EU:n toimintavalmiuksien vahvistaminen

    Euroopan parlamentin päätöslauselma 19. toukokuuta 2022 Venäjän Ukrainassa käymän sodan sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista EU:hun – EU:n toimintavalmiuksien vahvistaminen (2022/2653(RSP))

    (2022/C 479/08)

    Euroopan parlamentti, joka

    —

    ottaa huomioon 7. huhtikuuta 2022 antamansa päätöslauselman Eurooppa-neuvoston 24.–25. maaliskuuta 2022 pidetyn kokouksen päätelmistä, mukaan lukien Ukrainaa vastaan käytävän sodan viimeisin kehitys ja EU:n pakotteet Venäjälle ja niiden täytäntöönpano (1),

    —

    ottaa huomioon 25. maaliskuuta 2022 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät,

    —

    ottaa huomioon 8. maaliskuuta 2022 annetun komission tiedonannon ”REPowerEU: Kohtuuhintaisempaa, varmempaa ja kestävämpää energiaa koskevat yhteiset eurooppalaiset toimet” (COM(2022)0108),

    —

    ottaa huomioon 27. toukokuuta 2020 annetun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Identifying Europe’s recovery needs” (SWD(2020)0098),

    —

    ottaa huomioon 22. huhtikuuta 2022 julkaistun Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) alueellisia talousnäkymiä koskevan raportin ”Europe: War Sets Back the European Recovery”,

    —

    ottaa huomioon 24. maaliskuuta 2022 antamansa päätöslauselman EU:n kiireellisen toimintasuunnitelman tarpeesta elintarviketurvan varmistamiseksi EU:ssa ja sen ulkopuolella Venäjän hyökättyä Ukrainaan (2),

    —

    ottaa huomioon 5. toukokuuta 2022 antamansa päätöslauselman Ukrainan sodan vaikutuksista naisiin (3),

    —

    ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16. joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen (4),

    —

    ottaa huomioon 8. heinäkuuta 2021 antamansa päätöslauselman makrotaloudellisten lainsäädäntöpuitteiden uudelleentarkastelusta Euroopan reaalitalouteen kohdistuvien vaikutusten sekä päätöksenteon avoimuuden ja demokraattisen vastuuvelvollisuuden parantamiseksi (5),

    —

    ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 ja 4 kohdan,

    A.

    ottaa huomioon, että Venäjä on käynyt 24. helmikuuta 2022 lähtien laitonta, provosoimatonta ja perusteetonta hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan;

    B.

    ottaa huomioon, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on merkittävä humanitaarinen kriisi, joka vaikuttaa miljooniin ihmisiin ja johtaa väistämättä vakavaan, kestoltaan ja laajuudeltaan epävarmaan talouden häiriöön EU:ssa;

    C.

    ottaa huomioon, että Ukrainan sodan tärkein seuraus on ihmishenkien menetys ja humanitaarinen kriisi, joka liittyy valtavaan määrään piiritetyillä alueilla eläviä ja asuinsijoiltaan siirtymään joutuneita ihmisiä; ottaa huomioon, että YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun tietojen mukaan Ukrainasta oli 5. toukokuuta 2022 mennessä paennut yli 5,7 miljoonaa ihmistä ja että yli 85 prosenttia heistä on tällä hetkellä jossakin EU-maassa; ottaa huomioon, että humanitaariseen kriisiin liittyvän taakan kantavat suurelta osin Ukrainan naapurivaltioina olevat jäsenvaltiot;

    D.

    ottaa huomioon, että konfliktista pommitusten, öljy-/kaasuvuotojen sekä kemiallisissa tehtaissa tai ydinvoimaloissa tapahtuneiden hätätilanteiden seurauksena ilmenevät ympäristövaikutukset aiheuttavat suurta huolta sekä Ukrainan että EU:n väestölle; katsoo, että EU:n on autettava suojelemaan ympäristöä ja korjaamaan sodan aiheuttamia ympäristövahinkoja ja määrättävä seuraamuksia ympäristörikoksista, koska niillä on väistämättä pitkäaikaisia seurauksia;

    E.

    ottaa huomioon, että Venäjä on yksipuolisesti päättänyt katkaista kaasun toimitukset Bulgariaan ja Puolaan; ottaa huomioon, että yhä useammat EU:n jäsenvaltiot ovat jo ilmaisseet tukevansa Venäjää koskevan täydellisen energiasaarron täytäntöönpanoa näiltä kiristystoimilta välttymiseksi;

    F.

    ottaa huomioon, että pakotteilla on vakavia vaikutuksia Venäjän talouteen (IMF:n mukaan sen BKT kutistuu 8,5 prosenttia ja inflaatio on 21,3 prosenttia vuonna 2022); toteaa, että EU-maat maksavat fossiilisten polttoaineiden toimituksista Venäjälle 800 miljoonaa euroa päivässä ja tarjoavat näin Venäjältä tehtävillä hankinnoillaan maan hallinnolle edelleen varoja, joiden avulla se voi rahoittaa sotaa; ottaa huomioon, että komissio on esittänyt kunnianhimoisen suunnitelman venäläisöljyn tuonnin kieltämiseksi kuuden kuukauden kuluessa ja jalostettujen tuotteiden tuonnin kieltämiseksi vuoden loppuun mennessä;

    G.

    ottaa huomioon, että taloudellinen tilanne yhdistettynä tarvittavien pakotteiden vaikutuksiin vaikuttaa vakavasti yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen tilanteeseen, kuten EU:n työmarkkinoihin ja elinoloihin; ottaa huomioon, että sodasta johtuva kriisi uhkaa vaikuttaa kielteisesti kasvuun ja työllisyyteen muun muassa rahoitusmarkkinoihin kohdistuvien vaikutusten, energiapulan, energian hintapaineiden lisääntymisen, toimitusketjun jatkuvien pullonkaulojen ja luottamusvaikutusten kautta;

    H.

    ottaa huomioon, että EU:n kuluttajahintainflaatio on saavuttanut tason, jota monessa maassa ei ole nähty 1970-luvun jälkeen ja joka oli 7,5 prosenttia huhtikuussa 2022 eli korkeimmillaan sitten yhteisen rahan käyttöönoton, mikä johtuu suurimmalta osin fossiilisen energian hintojen noususta; ottaa huomioon, että tämä on johtanut maataloustuotteiden hintojen nousuun; ottaa huomioon, että EKP:n tuoreimman euroalueen ennusteen mukaan inflaatiovauhdin (yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi) odotetaan hidastuvan keskimäärin 5,1 prosentista vuonna 2022 2,1 prosenttiin vuonna 2023 ja 1,9 prosenttiin vuonna 2024;

    I.

    ottaa huomioon, että inflaation kiihtyminen ja erityisesti elintarvikkeiden ja energian hintojen nopea nousu kaikkialla EU:ssa vaikuttavat kaikkein haavoittuvimpiin väestöryhmiin, lisäävät entisestään eriarvoisuutta ja pahentavat köyhyyttä ja energiaköyhyyttä; ottaa huomioon, että palkkojen ei odoteta nousevan yhtä nopeasti kuin inflaatio, minkä vuoksi työntekijät menettävät ostovoimaansa ja heidän elinolosuhteensa voivat heikentyä lähikuukausina; ottaa huomioon, että tämä tulee myös lisäämään paineita, jotka kohdistuvat sosiaalipolitiikan valmiuksiin sekä automaattisiin vakauttajiin, kuten kansallisiin työttömyysjärjestelmiin; toteaa, että komission käyttöön ottama eurooppalainen hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäinen tukiväline (SURE) on ollut menestys;

    J.

    ottaa huomioon, että Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) huhtikuussa 2022 julkaiseman maailman talousnäkymiä koskevan raportin mukaan maailmantalouden kasvun ennustetaan hidastuvan vuoden 2021 arvioidusta 6,1 prosentista 3,6 prosenttiin vuosina 2022 ja 2023, mikä on 0,8 prosenttiyksikköä alhaisempi vuonna 2022 ja 0,2 prosenttiyksikköä alhaisempi vuonna 2023 kuin tammikuussa ennakoitiin; ottaa huomioon, että kasvun euroalueella ennustetaan hidastuvan vuoden 2021 5,3 prosentista 2,8 prosenttiin vuonna 2022 ja 2,3 prosenttiin vuonna 2023;

    K.

    ottaa huomioon, että komission yhteistä työllisyysraporttia 2022 koskevan ehdotuksen mukaan työpaikkojen säilyttämiseen tähtäävien järjestelmien laajamittainen käyttö pandemian aikana vaikutti siihen, että työttömyys kasvoi suhteellisen vähän vuonna 2021 eli vain 0,4 prosenttia, kun se vuonna 2020 oli kasvanut 6 prosenttia (6);

    L.

    ottaa huomioon, että pienillä ja keskisuurilla yrityksillä (pk-yrityksillä) on enemmän vaikeuksia saada rahoitusta kuin suurilla yrityksillä; toteaa, että pk-yritysten on hallinnollisten menettelyjen vuoksi erityisen vaikeaa saada julkista rahoitusta; katsoo, että kaikissa ehdoissa, joita pk-yritysten taloudellisen tuen saannille asetetaan, olisi sen vuoksi otettava huomioon tarvittava menettelyjen yksinkertaistaminen;

    M.

    ottaa huomioon, että Euroopalla on edessään uusia haasteita, kuten sukupolvien välisen eriarvoisuuden lisääntyminen, sosiaalisten, taloudellisten, terveyteen ja ympäristöön liittyvien mahdollisuuksien ja resurssien väheneminen, alueelliset erot sekä perustavaa laatua olevien sosiaali- ja terveyspalvelujen, työpaikkojen ja liiketoimintamahdollisuuksien sekä sosiaalisen infrastruktuurin epätasa-arvoinen saatavuus; ottaa huomioon, että vuonna 2020 EU:ssa oli 96,5 miljoonaa ihmistä, joita uhkasi köyhyys tai sosiaalinen syrjäytyminen, mikä on 21,9 prosenttia EU:n väestöstä; ottaa huomioon, että köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen ovat vähentyneet viime vuosikymmenen aikana; toteaa, että niitä on edelleen vähennettävä; toteaa, että eriarvoisuuden vähentäminen on sekä EU:n että jäsenvaltioiden vastuulla; katsoo, että pitkän aikavälin taloudellisen ja sosiaalisen epätasapainon perimmäisiin syihin olisi puututtava;

    N.

    ottaa huomioon, että noin 34 miljoonaa eurooppalaista ilmoitti vuonna 2018, etteivät he voineet pitää kotejaan riittävän lämpiminä, ja 6,9 prosenttia unionin väestöstä totesi vuonna 2019 tehdyssä EU:n laajuisessa tutkimuksessa, ettei heillä ollut varaa lämmittää kotejaan riittävästi;

    O.

    toteaa, että vankat sosiaalisen suojelun järjestelmät ovat olennaisen tärkeitä sosiaalisen selviytymiskyvyn kannalta kriisiaikoina; ottaa huomioon, että tärkein sosiaalinen seuraus Euroopassa on elinkustannusten nousu sekä tavaroiden ja palvelujen kohtuuhintaisuuden heikkeneminen, mikä vaarantaa ihmisoikeudet, kuten ruoan, asunnon, vaatetuksen, koulutuksen, suotuisien työolojen ja työttömyysturvan sekä sairaanhoidon saatavuuden;

    P.

    ottaa huomioon, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevassa toimintasuunnitelmassa asetettiin EU:n tavoitteeksi vähentää köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten määrää vähintään 15 miljoonalla ja hyväksyttiin joukko ehdotuksia tämän tavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä; ottaa huomioon, että nykytilanteessa tavoitteen saavuttaminen on käymässä entistä haastavammaksi, sillä köyhyyden ja työttömyyden ennustetaan lisääntyvän tulevina kuukausina; ottaa huomioon, että sosiaalisen suojelun järjestelmiin kohdistuu kovia paineita lieventää kriisin sosiaalisia vaikutuksia, antaa tukea pakolaisille ja varmistaa ihmisarvoiset elinolot kaikille sekä laadukkaiden keskeisten palvelujen, kuten terveydenhuollon, koulutuksen ja asunnon, saatavuus;

    Q.

    ottaa huomioon, että kansainvälisen energiajärjestön mukaan ylijäämävoittojen määrä on arviolta 200 miljardia euroa (7) vuonna 2022; ottaa huomioon sen todenneen myös, että windfall-voittoja koskevia väliaikaisia finanssipoliittisia toimenpiteitä voitaisiin asettaa saataville julkisia tuloja varten kohonneiden energiahintojen osittaiseksi kompensoimiseksi; ottaa huomioon, että komissio esitti windfall-voittoja koskevien tilapäisten verotoimenpiteiden käyttöönottoa koskevia ohjeita maaliskuussa 2022 (8);

    R.

    ottaa huomioon, että Venäjän sota Ukrainassa on tuonut esiin EU:n päättäväisyyden, yhtenäisyyden ja vahvan tahdon puolustaa demokraattisia arvoja; ottaa huomioon, että se on myös osoittanut, että EU:n on toteutettava taloudellisia, sosiaalisia ja institutionaalisia uudistuksia Venäjän sotilaallisen hyökkäyksen maailmanlaajuisista seurauksista selviytymiseksi; katsoo, että on ehdottoman välttämätöntä säilyttää unionin tähänastinen vaikuttava yhtenäisyys ja solidaarisuus kaikkien ei-sotilaallisten välineiden käytössä Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen lopettamiseksi yhteisin keinoin, joilla puututaan välittömiin vaikutuksiin EU:ssa, sekä jatkamalla käynnissä olevaa lainsäädäntöohjelmaa, jonka tavoitteena on parantaa unionin sosiaalista, taloudellista ja ympäristöön liittyvää häiriönsietokykyä huolimatta Putinin halusta hajottaa meidät ja suistaa raiteilta nämä ponnistelut;

    S.

    katsoo, että on tarpeen varmistaa sosiaalisen markkinatalouden ja sisämarkkinoiden toiminta myös kriisiaikoina ja saada käyttöön niiden koko potentiaali eurooppalaisten kuluttajien hyväksi ja tuottavuuden sekä eurooppalaisten yritysten kilpailukyvyn lisäämiseksi ja laadukkaiden työpaikkojen aikaansaamiseksi;

    T.

    ottaa huomioon, että komissio on esittänyt konkreettisia toimenpiteitä REPowerEU-välineen toteuttamiseksi;

    U.

    katsoo, että EU:sta on tultava todellinen maailmanlaajuinen voimatekijä, jolla on valmiudet toimia ja tehdä päätöksiä itse, erityisesti puolustuksen, energian, maatalouden, vesiviljelyn ja teollisuuden aloilla;

    V.

    ottaa huomioon, että EU:hun saapuvien pakolaisten on myös yhä vaikeampaa saada seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluja ja käyttää seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyviä oikeuksia; muistuttaa, että EU on sitoutunut edistämään, suojelemaan ja toteuttamaan jokaisen yksilön ja jokaisen naisen ja tytön oikeutta hallita täysin omaan seksuaalisuuteensa ja seksuaali- ja lisääntymisoikeuksiinsa liittyviä kysymyksiä ja päättää niistä vapaasti ja vastuullisesti ilman syrjintää, pakottamista tai sukupuolistunutta väkivaltaa;

    Yleisiä huomioita

    1.

    		 ilmaisee solidaarisuutensa Ukrainan kansaa kohtaan ja toteaa, että aktiivisella sodalla aivan EU:n rajoilla on vakavia sosiaalisia ja taloudellisia seurauksia Euroopalle; on täysin tietoinen siitä, että demokratiaa ja vapautta ei voida mitata rahalla tai sosiaalisella hyvinvoinnilla; tuomitsee jälleen mitä jyrkimmin Venäjän federaation laittomat, provosoimattomat ja perusteettomat sotatoimet ja hyökkäyksen Ukrainaan sekä Valko-Venäjän osallistumisen niihin;

    2.

    		 korostaa, että Venäjän sotilaallinen hyökkäys Ukrainaa vastaan ja EU:n Venäjälle ja Valko-Venäjälle asettamat perustellut pakotteet vaikuttavat EU:n talouden pandemian jälkeiseen elpymiseen ja muodostavat vakavan uhan sen elpymis- ja palautumisstrategialle sekä sisämarkkinoiden eheydelle;

    3.

    		 korostaa, että nykyinen sota Ukrainaa vastaan on pahentanut jo ennestään jyrkkää energian hintakriisiä kaikkialla Euroopassa, mikä heikentää suoraan kaikkien unionin kansalaisten ostovoimaa sekä vaikuttaa kielteisesti pk-yrityksiin; palauttaa mieliin, että nykyiset korkeat kaasun ja sähkön hinnat vaikuttavat lähes kaikkiin jäsenvaltioihin, vaikkakin vaihtelevassa määrin ja eri aikoina, ja että tämänhetkinen hintapiikki edellyttää nopeita toimenpiteitä, jotta voidaan tunnistaa, välttää ja torjua sosioekonomiset seuraukset koordinoiduilla talous- ja sosiaalipoliittisilla vastatoimilla;

    4.

    		 korostaa, että on tärkeää varmistaa energiaomavaraisuus ja riippumattomuus Venäjän energiatoimituksista sekä strategisempi riippumattomuus ja energiaturvallisuus parantamalla EU:n energiainfrastruktuuria ja varmistamalla merkittävät investoinnit siihen, mukaan lukien yhteenliitännät ja rajat ylittävä infrastruktuuri uusiutuvan energian tuotantoa varten, sekä parantamalla energiatehokkuutta ja varmistamalla se;

    5.

    		 on vakuuttunut tarpeesta vahvistaa entisestään unionin solidaarisuusvalmiuksia kriisiaikoina; kehottaa komissiota ja neuvostoa siinä tapauksessa, että kriisin kielteisiin vaikutuksiin ei voida riittävästi puuttua nykyisillä ohjelmilla, olemaan valmiina ja reagoimaan päättäväisesti, yhtenäisesti ja nopeasti tähän uuteen vakavaan kriisiin ja osoittamaan solidaarisuutta siitä kärsiville, jotta voidaan auttaa kotitalouksia ja yrityksiä, erityisesti pk-yrityksiä; korostaa, että päättäväinen, koordinoitu ja yhteisvastuuseen perustuva eurooppalainen toiminta on olennaisen tärkeää, jotta voidaan rajoittaa kriisin leviämistä tunnistamalla, ehkäisemällä ja lieventämällä sen taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia ja siten säilyttää unionin kansalaisten tuki Venäjän vastaisille toimille ja muille toimille, joita tarvitaan ukrainalaisten tukemiseksi heidän puolustaessaan maataan; kehottaa EU:n toimielimiä myöntämään Ukrainalle välittömästi EU:n ehdokasvaltion aseman Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 49 artiklan mukaisesti ja ansioiden perusteella;

    6.

    		 korostaa antavansa täyden tukensa Ukrainalle ja Ukrainan kansalle; korostaa, kuinka tärkeää viiden Venäjää koskevan pakotepaketin hyväksyminen Eurooppa-neuvostossa on ollut, ja kehottaa panemaan ne nopeasti ja tehokkaasti täytäntöön; kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään pikaisesti kuudennen pakotepaketin, johon sisältyy venäläisen öljyn tuontikielto komission ehdotuksen mukaisesti; vaatii jälleen asettamaan Venäjän öljyn, hiilen, ydinpolttoaineen ja kaasun välittömään ja täydelliseen tuontikieltoon ja luopumaan täysin Nord Stream 1- ja Nord Stream 2 -kaasuputkista; kehottaa hyväksymään kiireellisesti toimia pakotteiden aiheuttamien vahinkojen hallitsemiseksi, jotta varmistetaan, että työntekijät ja kotitaloudet eivät joudu kantamaan näiden poliittisten päätösten aiheuttamaa taakkaa;

    7.

    		 tukee maailmanlaajuisia pyrkimyksiä auttaa Ukrainaa erityisesti G7-ryhmän kautta ja kehottaa myöntämään Ukrainalle velkahelpotuksia; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita johtamaan Ukrainan solidaarisuusrahastoon ja Ukrainan jälleenrakentamista sodan jälkeen koskevaan strategiaan liittyvää työtä; muistuttaa pitkäaikaisesta kannastaan, jonka mukaan parlamentin on voitava osallistua täysimääräisesti EU:n erityisrahastojen perustamiseen ja valvontaan ja niihin liittyvään operatiiviseen päätöksentekoon;

    8.

    		 kehottaa neuvostoa laajentamaan luetteloa henkilöistä, joihin kohdistetaan suoraan EU:n pakotteita ja joihin kuuluu muun muassa venäläisiä oligarkkeja, ja ottamaan huomioon Navalnyin säätiön esittämän 6 000 henkilön luettelon; kehottaa ulottamaan EU:n pakotteet koskemaan EU:ssa toimivia Venäjään sidoksissa olevia tiedotusvälineitä, erityisesti InfoRos-nimistä ”uutistoimistoa”, joka on yhteydessä GRU:hun;

    9.

    		 panee merkille, että eräät entiset poliitikot, kuten Esko Aho, François Fillon ja Wolfgang Schüssel, ovat äskettäin eronneet tehtävistään venäläisissä yrityksissä, ja vaatii painokkaasti muita, kuten Karin Kneisslia ja Gerhard Schröderiä, tekemään samoin; kehottaa lisäksi neuvostoa laajentamaan EU:n pakotteiden kohteena olevien henkilöiden luetteloa siten, että se kattaa merkittävien venäläisten yritysten hallitusten eurooppalaisjäsenet ja venäläisrahaa edelleen vastaanottavat poliitikot;

    Talous- ja sosiaalikriisiin vastaaminen koordinoidulla tavalla

    10.

    		 on vakuuttunut siitä, että tehokkaisiin toimiin kuuluu kotitalouksille ja yrityksille koituvien korkeiden energianhintojen lievittäminen ja ostovoiman, laadukkaan työllisyyden ja julkisten palvelujen ylläpitäminen samalla, kun jatketaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja oikeudenmukaisen ja vihreän siirtymän täytäntöönpanoa sekä vahvistetaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevaa toimintasuunnitelmaa; kehottaa vahvistamaan energian sisämarkkinoita, jotta voidaan poistaa riippuvuussuhteet luomatta uusia;

    11.

    		 korostaa jälleen, että on tärkeää monipuolistaa energiavaroja, teknologioita ja toimitusreittejä sekä välttää lukkiutumisvaikutukset sen lisäksi, että laaditaan laajamittainen suunnitelma julkisille ja yksityisille investoinneille energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan sekä ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja toimitusvarmuusongelman ratkaisemiseksi tehtäville kestäville pitkän aikavälin julkisille investoinneille; kehottaa komissiota siksi lisäämään energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian, erityisesti vihreän vedyn, suunnittelun ja rahoituksen koordinointia; kehottaa luopumaan pikaisesti fossiilisten polttoaineiden tuista;

    12.

    		 muistuttaa komission esittämästä arviosta, että vuosittain tarvitaan kolminumeroisia miljardiluokkaa olevia julkisia lisäinvestointeja (9), jotta voidaan vastata digitalisaation, vihreän ja oikeudenmukaisen siirtymän sekä taloudellisen ja sosiaalisen elpymisen haasteisiin ja tarttua niiden tarjoamiin mahdollisuuksiin; korostaa siksi, että investointien määrän lisääminen on vakautettava ja EU:ssa on tehostettava ylöspäin tapahtuvaa lähentymistä useiden vuosien ajan;

    13.

    		 kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita asettamaan julkisten investointien ja taloudellisen tuen, mukaan lukien valtiontukisääntöjen joustavoittamisen puitteissa myönnettävä julkinen rahoitustuki yrityksille, ehdoksi asiaankuuluvat vaatimukset, jotka liittyvät julkisen politiikan tavoitteisiin, erityisesti sosiaalisiin, ympäristöä koskeviin ja taloudellisiin vaatimuksiin, jotka edunsaajien olisi täytettävä niin kauan kuin ne saavat julkista tukea, ja varmistamaan samalla oikeudenmukainen ja avoin kilpailu, tasapuoliset toimintaedellytykset yritysten välillä ja sisämarkkinoiden perustana olevien perusperiaatteiden noudattaminen;

    14.

    		 toteaa, että on olennaisen tärkeää lieventää energian hinnannousun vaikutuksia haavoittuvassa asemassa oleviin kotitalouksiin, jotta köyhyysaste voidaan pitää kurissa; kehottaa jäsenvaltioita toimimaan tehokkaasti ja kohdennetusti lisätessään sosiaalimenojaan, tulotuki mukaan luettuna, jotta voidaan lieventää energian hinnannousun vaikutuksia erityisesti pienituloisiin kotitalouksiin, ja rahoittaessaan julkisia toimia energiatehokkuuden parantamiseksi ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseksi; korostaa, että palkkoja nostettaessa olisi otettava huomioon pitkän aikavälin inflaatio ja tuottavuuden kasvu kotitalouksien ostovoiman ylläpitämiseksi;

    15.

    		 pyytää neuvoston tavoin komissiota esittämään ehdotuksia, joissa puututaan tehokkaasti liian korkeiden sähkön hintojen ongelmaan samalla kun säilytetään sisämarkkinoiden eheys; palauttaa mieliin komission esittämät nykyiset lyhyen aikavälin vaihtoehdot (suora tuki kuluttajille arvoseteleiden avulla, verohelpotukset tai aggregaattimalli ja yksi ainoa ostaja, valtiontuki, verotus, hintakatot ja sääntelytoimenpiteet, kuten hinnanerosopimukset), joiden tarkoituksena on vähentää erittäin korkeiden hintojen vaikutusta kansalaisiin ja yrityksiin ja puuttua sähkömarkkinoihin kohdistuvaan leviämisvaikutukseen; on huolissaan mahdollisesta markkinoiden väärinkäytöstä; kehottaa komissiota arvioimaan kaasun hintojen vaikutusta sähkömarkkinoiden toimintaan ja erityisesti sitä, miten kaasun hinta vaikuttaa lopullisen hinnan määräytymiseen;

    16.

    		 on erittäin huolissaan Venäjän Ukrainaa vastaan käymän sodan seurauksista EU:n elintarviketurvan kannalta; korostaa kiireellistä tarvetta tehostaa elintarviketurvaa koskevaa EU:n lähestymistapaa ja lisätä tarvittaessa kestävää tuotantokapasiteettia, jotta voidaan vähentää EU:n elintarvikejärjestelmän yleistä riippuvuutta ja parantaa elintarvikeketjun häiriönsietokykyä; kiinnittää huomiota siihen, että tuotantokustannusten jyrkällä kasvulla on merkittävä vaikutus maatalouselintarvikealaan, kuten on todettu parlamentin 24. maaliskuuta 2022 antamassa päätöslauselmassa EU:n kiireellisen toimintasuunnitelman tarpeesta elintarviketurvan varmistamiseksi EU:ssa ja sen ulkopuolella Venäjän hyökättyä Ukrainaan; varoittaa, että monien maiden ilmoittamat vientirajoitukset voivat johtaa hintojen nousuun, horjuttaa markkinoita, lisätä nälkää ja edistää keinottelua;

    Ukrainasta tilapäisesti siirtymään joutuneiden kotouttaminen

    17.

    		 korostaa, että Ukrainan sota ja siitä aiheutunut elinkustannusten nousu ja työttömyyden uhka voivat pahentaa entisestään köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien perheiden, pakolaisten, naisten ja lasten sekä laadukkaan hoidon tarpeessa olevien henkilöiden tilannetta, jos ei panna täytäntöön asianmukaisia lisäsuojelutoimenpiteitä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita keskittämään toimensa eurooppalaisen lapsitakuun täytäntöönpanoon, jotta varmistetaan, että Ukrainasta pakeneville lapsille tarjotaan maksuttomia ja laadukkaita palveluja tasavertaisesti EU:ssa sijaitsevissa isäntämaissa olevien lasten kanssa, ja lisäämään kiireellisesti eurooppalaisen lapsitakuun rahoitusta asianmukaisella budjetilla;

    18.

    		 katsoo, että kaikille sotarikosten uhreiksi joutuneille ihmisille ja erityisesti naisille ja tytöille, jotka ovat joutuneet sotarikosten uhreiksi ja ovat pakolaisina EU:ssa, on taattava pääsy kattaviin terveydenhuoltopalveluihin kaikissa jäsenvaltioissa; kehottaa jäsenvaltioita auttamaan tilapäisesti siirtymään joutuneita ukrainalaisia naisia, jotta voidaan varmistaa laadukkaan seksuaali- ja lisääntymisterveydenhuollon yleinen saatavuus ilman syrjintää, pakottamista ja hyväksikäyttöä, käsitellä oikeussuojakeinoihin liittyvää kysymystä ja ehkäistä heihin kohdistuvia ihmisoikeusloukkauksia; panee tyytyväisenä merkille komission ilmoituksen 1,5 miljoonan euron rahoituksesta erityishankkeelle, jolla tuetaan YK:n väestörahastoa naisten ja tyttöjen auttamiseksi Ukrainassa tarjoamalla seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluja;

    19.

    		 kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kiinnittämään erityistä huomiota Ukrainasta tulleiden ilman huoltajaa olevien alaikäisten, huoltajastaan eroon joutuneiden lasten ja hoitolaitoksista saapuvien lasten tilanteeseen sen varmistamiseksi, että heidän välittömät tarpeensa täytetään, että heidät tunnistetaan ja heitä seurataan asianmukaisesti ja että tietoja jaetaan jäsenvaltioiden kesken, jotta heidät voidaan yhdistää perheidensä kanssa tai myöhemmin integroida uudelleen Ukrainan yhteiskuntaan, samalla kun taataan heidän suojelunsa hyväksikäytöltä ja ihmiskaupalta, erityisesti nuorten naisten ja tyttöjen tapauksessa;

    20.

    		 korostaa, että covid-19-kriisi on osoittanut siirtotyöläisten ratkaisevan tärkeän panoksen Euroopan talouksien tukemisessa; varoittaa kuitenkin, että siirtotyöläiset päätyvät hyvin usein heikkoihin työ- ja elinoloihin, jäävät ilman sosiaalista suojelua, yhdistymisvapautta ja työntekijöiden oikeuksia sekä kohtaavat syrjintää ja muukalaisvihaa, ja on huolissaan tiedoista, joiden mukaan on tapauksia, joissa Ukrainasta tulleet ihmiset ovat joutuneet työvoiman hyväksikäytön kohteeksi; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita puuttumaan näihin tapauksiin ja varmistamaan, että ukrainalaisten työntekijöiden oikeuksia suojellaan ja että heidän integroinnissaan noudatetaan kaikilta osin lakia, tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä; katsoo, että ammattiliittoja ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjä kaikkialla EU:ssa on tuettava myös toteutettaessa toimia, joilla turvataan pakolaisten työhön liittyvät perusoikeudet ja sosiaaliset oikeudet, pakolaistyöntekijöiden järjestäytymisoikeudet ja vaikutusmahdollisuudet;

    21.

    		 kehottaa komissiota myös antamaan oikeusvaltioperiaatetta noudattaville jäsenvaltioille taloudellista tukea pakolaisten vastaanottoon ja yhteiskuntaan ja työmarkkinoille integroimiseen, muun muassa hoitopalveluja, asumista, ruokaa, aineellista apua, koulutusohjelmia ja julkisia työvoimapalveluja varten; korostaa tarvetta tarjota erityissuojelua ja -hoitoa Ukrainasta tuleville vammaisille henkilöille; kehottaa jäsenvaltioita tukemaan kansallisia viranomaisia, vastaanotto-, koulutus- ja työllisyyskeskuksia, kansalaisjärjestöjä ja hyväntekeväisyysjärjestöjä kolmansien maiden kansalaisille tarkoitetun EU:n taitoprofiilityökalun käyttämisessä;

    22.

    		 huomauttaa, että Euroopan mielenterveysjärjestelmiä olisi rahoitettava enemmän ja että väestön voi ylipäätään olla vaikeaa saada hoitoa ja että sitä olisi parannettava; korostaa, että tilanne on vieläkin haastavampi pakolaisten ja muiden maahanmuuttajien tapauksessa; katsoo, että on ratkaisevan tärkeää lisätä merkittävästi rahoitusta kliinisille mielenterveyspalveluille, joilla tuetaan pakolaisia selviytymään traumoista, ei-kliinisten lähestymistapojen ohella yhteistyössä koulujen, yhteisöperustaisten järjestöjen ja muiden organisaatioiden kanssa;

    Uusi selviytymis- ja palautumiskykypaketti Euroopalle

    Sosiaalinen selviytymis- ja palautumiskykypaketti ihmisille

    23.

    		 korostaa, että on odotettavissa, että taloudellinen ja sosiaalinen tilanne EU:ssa heikkenee entisestään tulevina kuukausina ja että tilanne tulee vaikeutumaan sen yhteisvaikutuksesta, että energiahinnat nousevat entisestään ja lämmitysmenot sen vuoksi kasvavat ja muiden tuotteiden inflaatio kiihtyy; muistuttaa, että terveysriskien seuraamista olisi edelleen jatkettava; pitää tärkeänä, että EU ennakoi tätä ja ottaa kesään 2022 mennessä käyttöön toimintapoliittisen kehyksen ja jäsenvaltioille tarkoitettuja konkreettisia aloitteita, jotka olisi kohdennettava niiden haavoittuvimpien väestönosien tukemiseen; kehottaa neuvoston tavoin jäsenvaltioita ja komissiota perustamaan kiireellisesti tarvittavat solidaarisuus- ja korvausmekanismit seuraavaa talvikautta silmällä pitäen ja työstämään yhdessä yhteisiä toimenpiteitä;

    24.

    		 kehottaa laatimaan tilapäisen eurooppalaisen sosiaalisen selviytymis- ja palautumiskykypaketin, jolla koordinoidaan toimenpiteitä ja keinoja, joilla vahvistetaan sosiaaliturvajärjestelmiä ja sosiaalisen suojelun järjestelmiä EU:ssa, mukaan lukien SURE-välineen jatkaminen ja jälleenrahoitus niin kauan kuin sodan sosioekonomiset seuraukset vaikuttavat edelleen kielteisesti työmarkkinoihin, sekä sosiaalisen pelastusjärjestelyn, jossa lisätään julkista tukea nykyisille välineille, jotka on suunnattu yhteiskunnan köyhimmille; kehottaa lisäksi hyväksymään pikaisesti sosiaalisen ilmastorahaston; kehottaa lisäämään investointeja sosiaalisiin ilmastotoimiin; kehottaa jäsenvaltioita harkitsemaan tarvittaessa kansallisten vuokrien indeksikorotusjärjestelmien väliaikaista keskeyttämistä;

    25.

    		 kehottaa komissiota järjestämään Porton sosiaalialan huippukokouksen jatkokokouksen, jossa olisivat mukana EU:n toimielimet ja työmarkkinaosapuolet, jotta voidaan keskustella inflaation kiihtymisen aiheuttaman poikkeuksellisen tilanteen haasteista ja sen sosiaalisista seurauksista, erityisesti sen vaikutuksista elinoloihin, vaurauden oikeudenmukaiseen uudelleenjakoon yhteiskunnan eri ryhmien kesken ja kunnollisiin palkkoihin, ja työskentelemään Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan toimintasuunnitelman päivittämiseksi, jotta voidaan varmistaa, että asetetut tavoitteet saavutetaan hyväksymällä tarvittaessa mahdollisesti lisäehdotuksia ja/tai taloudellisia resursseja;

    26.

    		 korostaa, että komissio on esittämässä neuvoston suosituksen vähimmäistulojärjestelmiä koskevasta kehyksestä, jotta voitaisiin turvata oikeus ihmisarvoiseen elämään ja poistaa köyhyys sekä käsitellä riittävyyttä ja kattavuutta koskevia kysymyksiä, myös heikentämiskieltoa koskevaa lauseketta, koska sitä tarvitaan kiireellisesti; muistuttaa, että komissio on suositellut vähimmäistulojärjestelmiä maakohtaisissa suosituksissa ja todennut, että kaikki jäsenvaltiot eivät ole asettaneet näitä järjestelmiään köyhyysrajan yläpuolelle; vaatii lisäksi, että hyväksytään pätevyyksien hankkimiseen liittyviä avustusjärjestelmiä, joiden avulla niille apua tarvitseville, jotka haluavat ilmoittautua ammatilliseen tai korkea-asteen koulutukseen, voidaan tarvittaessa korvata heidän koulutuskustannuksensa ja perustarpeensa;

    27.

    		 muistuttaa, että covid-19-kriisi on vaikuttanut erityisesti nuoriin työllisyyden, koulutuksen ja henkisen hyvinvoinnin osalta; on huolestunut siitä, että Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan johtuvan nykyisen kriisin taloudellisten seurauksien vuoksi yhä useammat nuoret uhkaavat jäädä työttömiksi Euroopassa, millä on pitkäaikaisia sosioekonomisia seurauksia;

    28.

    		 muistuttaa, että oikeus riittävään elintasoon, myös asumiseen, sisältyy ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen; varoittaa, että Euroopan asuntomarkkinoihin tulee kohdistumaan entistä enemmän paineita, ja kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita pyrkimään varmistamaan kunnollisten ja kohtuuhintaisten asuntojen saatavuuden kaikille kansallisiin uudistusohjelmiin sisältyvien kohtuuhintaista asumista koskevien suunnitelmien avulla; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille asunnottomuuden torjuntaa käsittelevän eurooppalaisen foorumin;

    29.

    		 varoittaa meneillään olevan sodan vaikutuksista globaaleihin elintarvikeketjuihin ja elintarvikkeiden hintoihin sekä vaikutuksista ostovoimaan; korostaa elintarvikkeiden hintojen nousun vuoksi, että uudessa ESR+:ssa lisätään sosiaalista osallisuutta edistävien toimenpiteiden vähimmäismäärärahoja ja että FEAD:n toimenpiteisiin lisätään 3 prosenttia, ja kannustaa jäsenvaltioita osittamaan varoja enemmän kuin ESR+:n mukaisesti vaaditut määrät;

    Yritysten taloudellinen tukipaketti

    30.

    		 kehottaa jälleen toteuttamaan EU:n yhteisiä toimia Venäjän Ukrainaa vastaan käymän sodan ja määrättyjen pakotteiden taloudellisten ja sosiaalisten seurausten käsittelemiseksi; ehdottaa, että luodaan yritysten taloudellinen tukipaketti, joka sisältää talous-, budjetti- ja lainsäädäntötoimia, pk-yrityksiä ja julkisia investointeja varten vaarantamatta EU:n vuosien 2030 ja 2050 ilmastotavoitteita; katsoo, että tällaiseen pakettiin olisi sisällyttävä ainakin seuraavat toimet:

    a)

    komissio laatii analyysin, jossa yksilöidään alat, joihin korkeampien energian ja raaka-aineiden hintojen ja sodan vaikutusten yhteisvaikutus eniten kohdistuu, parempaa sääntelyä koskevien tavoitteiden mukaisesti;

    b)

    lisätään tukea tällaisten alojen yrityksille varmistamalla valtiontukisääntöjen joustava soveltaminen varmistaen samalla oikeudenmukainen kilpailu yritysten liiketoimintamalleihin sisällytettyjen asiaankuuluvien sitovien kestävyysvaatimusten mukaisesti, kuten joukkoirtisanomisten kieltäminen, energiatehokkuuden parantaminen, uusiutuvan energian käytön lisääminen ja ensiömateriaalien vähentämistä koskevat tavoitteet;

    c)

    hyväksytään monipuolistamisstrategia perushyödykkeiden ja kriittisten raaka-aineiden, kuten harvinaisten maametallien, luotettavan tarjonnan varmistamiseksi, ja turvataan kestävät toimitusketjut Pariisin sopimuksen mukaisesti;

    d)

    varmistetaan riippumattomuus Venäjän energiatoimituksista sekä strategisempi riippumattomuus parantamalla EU:n energiainfrastruktuuria ja varmistamalla merkittävät investoinnit siihen, mukaan lukien yhteenliitännät ja rajat ylittävä infrastruktuuri, uusiutuvan energian tuotanto ja energiatehokkuus;

    e)

    korotetaan InvestEU-ohjelmaan sisältyvän EU:n takuun tasoa, jotta voidaan lisätä investointeja eurooppalaisten pk-yritysten tukemiseksi, myös pääomatukea varten, ja luodaan erityinen ikkuna yrityksille, joihin sodan seuraukset vaikuttavat, sekä energiaomavaraisuuteen liittyville hankkeille, joilla tuetaan tämän ohjelman energia- ja ilmastotavoitteita, ja rahoitetaan tämä uusin varoin;

    31.

    		 tuo esille neuvoston äskettäiset päätelmät, joissa jäsenvaltioita ja komissiota kehotetaan käyttämään edelleen parhaalla mahdollisella tavalla yhteistä valtiontukivälineistöä, muun muassa uutta valtiontuen väliaikaista kriisikehystä; korostaa tässä yhteydessä, että komission esittämä valtiontukikehys ei sisällä kestävyyttä koskevia eikä sosiaalisia ehtoja; vaatii EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita varmistamaan, että yrityksille pandemian ja sodan taloudellisten vaikutusten torjumiseksi myönnetyn julkisen taloudellisen tuen ehdoksi asetetaan se, että rahoitus käytetään työntekijöiden hyväksi ja että tukea saavat yritykset pidättäytyvät bonusten maksamisesta johdolle, veronkierrosta, osinkojen maksamisesta ja osakkeiden takaisinostojärjestelyiden toteuttamisesta sinä aikana, kun ne saavat tällaista tukea;

    32.

    		 pitää myönteisenä, että komissio hyväksyy piakkoin sisämarkkinoiden hätäapuvälineen; kehottaa komissiota sisällyttämään tällaiseen lainsäädäntökehykseen säännöksiä, joilla vahvistetaan yrityksille rahoituslaitosten stressitestien kaltaiset kestävyysstressitestit ja joilla kartoitetaan, arvioidaan ja annetaan mahdollisia ratkaisuja yritysten toimitusketjuihin liittyviin riskeihin, kuten ulkoisvaikutukset sekä sosiaaliset, ympäristöön liittyvät ja poliittiset riskit.

    33.

    		 muistuttaa hyvin toimivien sisämarkkinoiden merkityksestä EU:n talouden selkärankana; korostaa, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tuonut esiin erilaisia EU:n kysynnän ja tarjonnan häiriönsietokyvyn haasteita, jotka vaikuttavat teollisuuteen ja pirstaloivat sisämarkkinoita; pyytää komissiota esittämään uusia ehdotuksia, joilla kannustetaan yksityisiä toimijoita investoimaan EU:hun ja joiden tarkoituksena on erityisesti vahvistaa palvelujen sisämarkkinoita, edetä pääomamarkkinaunionin ja pankkiunionin toteuttamisessa sekä hyödyntää uusia julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien muotoja, joissa valtio kantaa rajalliset rahoitusriskit houkutellakseen enemmän yksityisen sektorin investointeja, kuten covid-tukijärjestelyjä pk-yrityksille;

    EU:n toimintavalmiuksien vahvistaminen

    34.

    		 korostaa, että EU:n toteuttaessa toimia covid-19-kriisin johdosta kansalaiset ovat tunteneet, että EU suojelee heitä ja avaa heille mahdollisuuksia erityisesti SURE-ohjelman ja Euroopan unionin elpymisvälineen (NextGenerationEU) perustamisen johdosta; painottaa, että NextGenerationEU-rahasto, sen elpymis- ja palautumistukiväline ja nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 tarjoama jousto eivät riitä kattamaan täysin Ukrainan sodan aiheuttamia rahoitustarpeita; muistuttaa, että näitä välineitä ei suunniteltu eikä mitoitettu vastaamaan Venäjän hyökkäyksen ja tunkeutumisen Ukrainaan aiheuttamiin uusiin haasteisiin siten, että samalla ylläpidetään EU:n ohjelmien ja toimintapolitiikkojen mukaisia investointeja myös tärkeisiin painopisteisiin kuten oikeudenmukaiseen ja vihreään siirtymään sekä digitalisaatioon;

    35.

    		 korostaa tarvetta hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla nykyisiä rahoitusmahdollisuuksia, joustavuutta ja muita säännöksiä, joista säädetään monivuotisesta rahoituskehyksestä annetussa asetuksessa ja varainhoitoasetuksessa; on kuitenkin vakuuttunut siitä, että EU:n talousarvion joustavuutta on lisättävä, muun muassa käyttämällä vapautetut määrärahat täysimääräisesti, jotta voidaan vastata odottamattomiin ja kiireellisiin tarpeisiin; kehottaa komissiota tarkastelemaan perusteellisesti nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen toimintaa ja esittämään lainsäädäntöehdotuksen monivuotisen rahoituskehyksen kattavasta tarkistamisesta mahdollisimman pian ja viimeistään vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä; odottaa, että tarkistuksessa otetaan huomioon Ukrainan sodan pitkän aikavälin vaikutukset sekä toteutetut hätätoimenpiteet;

    36.

    		 palauttaa mieliin valmiutensa aktivoida kaikki käytettävissä olevat EU:n talousarviovälineet, jotta Ukrainan sotaa pakeneville ihmisille voidaan antaa mahdollisimman vahvaa taloudellista tukea, ja varoittaa, että näiden välineiden käyttöönotosta ei saisi koitua haittaa nykyisille ohjelmille ja toimille; kehottaa komissiota yksilöimään erityisesti aiemmista ohjelmasuunnitteluista jääneet kohdentamattomat lisäresurssit, jotka voidaan ottaa käyttöön Ukrainan tukemiseksi ja sodan seurausten käsittelemiseksi;

    37.

    		 suhtautuu myönteisesti komission uudessa REPowerEU-ohjelmassaan esittämään suunnitelmaan tehdä Euroopasta riippumaton venäläisistä fossiilisista polttoaineista hyvissä ajoin ennen vuotta 2030 aloittaen kaasusta, kun otetaan huomioon Venäjän hyökkäys Ukrainaan; kehottaa komissiota tutkimaan, miten tätä ohjelmaa voitaisiin käyttää yhdessä kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien kanssa energiasiirtymään liittyvien investointien edistämiseen, muun muassa useiden maiden välisten energiaturvallisuuden alan hankkeiden rahoittamiseen;

    38.

    		 kehottaa panemaan nopeasti täytäntöön kansalliset elpymis- ja palautumissuunnitelmat sekä kansallisella että EU:n tasolla, erityisesti energia-alalla; uskoo vahvasti, että tämän pitäisi lisätä EU:n strategista riippumattomuutta;

    39.

    		 muistuttaa, että lainoja on vielä ottamatta yli 200 miljardin euron arvosta; pyytää siksi jäsenvaltioita käyttämään hakematta jääneitä elpymis- ja palautumistukivälineen lainoja sodan aiheuttamien tämänhetkisten kielteisten taloudellisten ja sosiaalisten kustannusten kattamiseen elpymis- ja palautumistukivälineestä annetun asetuksen mukaisesti;

    40.

    		 panee merkille IMF:n päätelmät, joiden mukaan finanssipolitiikka soveltuu rahapolitiikkaa paremmin uusien häiriöiden käsittelyyn ja että automaattisten julkisen talouden vakauttajien olisi annettava toimia vapaasti, samalla kun osoitetaan lisämenoja muun muassa pakolaisille annettavaan humanitaariseen tukeen ja pienituloisille kotitalouksille tehtäviin siirtoihin sekä kohdennettuun tukeen heikossa asemassa oleville mutta elinkelpoisille yrityksille;

    41.

    		 panee merkille komission tiedonannon finanssipoliittisesta ohjauksesta vuodeksi 2023 (10) ja siinä esitetyn kehotuksen säilyttää tukeva finanssipolitiikan viritys ja olla samalla valmiina reagoimaan muuttuvaan taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen; odottaa komission esittävän sarjan finanssipoliittisia toimenpiteitä, joilla reagoidaan talouden häiriöihin ja köyhyyden selvään kasvuun; odottaa lisäksi, että tässä yhteydessä yleistä poikkeuslauseketta sovelletaan niin kauan kuin sen taustalla olevat perustelut pätevät; katsoo, että palaamisesta finanssipoliittisiin sääntöihin nykyisissä olosuhteissa voi aiheutua tahattomia seurauksia EU:n taloudelle ja jäsenvaltioiden kyvylle selviytyä nykyisestä kriisistä;

    42.

    		 käyttää nykyisten geopoliittisten haasteiden, kuten covid-19-pandemian ja Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen, aikana hyväkseen tilaisuutta harkita uudelleen EU:n talouden ohjausjärjestelmää, jotta voidaan parantaa sen valmiuksia selviytyä häiriöistä ja kriiseistä sekä vahvistaa sen sosiaalista ja energiaulottuvuutta; kehottaa komissiota uudistamaan kattavaa talouspoliittista vastausta nykyiseen kriisiin, jotta voidaan puuttua tehokkaasti taloudelliseen ja sosiaaliseen eriarvoisuuteen, kun otetaan huomioon valtavat investointitarpeet;

    43.

    		 kehottaa komissiota käynnistämään EU:n finanssipoliittisten sääntöjen uudelleentarkastelun; toteaa, että talouden ohjausjärjestelmän uudelleentarkastelussa on otettava huomioon pandemian seuraukset, sota ja vaikutukset energiasiirtymään;

    44.

    		 kehottaa perustamaan uuden erityisen eurooppalaisen rahaston (Euroopan strategisen riippumattomuuden rahasto), josta rahoitetaan rajat ylittävää energiainfrastruktuuria välttäen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät lukkiutumisvaikutukset ja uusiutuvan energian tuotantoa ja energiatehokkuutta ja tuetaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman etenemistä sekä kyberturvallisuutta, teollisuuden kilpailukykyä, kiertotaloutta, elintarviketurvaa ja kestävää kehitystä ja siten turvataan Euroopan riippumattomuus ja suojellaan laadukkaita julkisia palveluja tulevina vuosikymmeninä; vaatii, että tällainen uusi rahasto perustetaan tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen ja että se toimii täysin Euroopan parlamentin valvonnassa ja komissio hallinnoi sitä suoraan; korostaa, että sen kokonaismäärä olisi vahvistettava kustannusten selkeän arvioinnin ja investointivajeiden perusteella; pyytää, että se perustuisi kokonaan NextGenerationEU-välineestä saatuihin kokemuksiin;

    45.

    		 korostaa, että samaan aikaan tarvitaan uusia EU:n omia varoja, jotta voidaan vähintään kattaa NextGenerationEU-välineen takaisinmaksukustannukset (pääoma ja korko) sekä varmistaa EU:n talousarvion kestävä rahoitus pitkällä aikavälillä, jotta vältetään EU:n uusien painopisteiden rahoittaminen nykyisten EU:n ohjelmien ja toimintapolitiikkojen kustannuksella; on vakaasti päättänyt seurata tiiviisti joulukuussa 2020 sovitun ja oikeudellisesti sitovan omia varoja koskevan etenemissuunnitelman täytäntöönpanoa; kehottaa neuvostoa nopeuttamaan neuvotteluja EU:n omien varojen ensimmäisestä korista, johon sisältyvät hiilirajamekanismista, päästökauppajärjestelmästä ja suurimpien ja kannattavimpien monikansallisten yritysten voitoista saatavat tulot, jotta sopimukseen päästäisiin ennen vuoden 2023 talousarviomenettelyn päättymistä; toistaa vaatimuksensa ottaa viipymättä käyttöön uusien omien varojen toinen kori, mukaan lukien finanssitransaktiovero, ja kehottaa komissiota esittämään ehdotuksen ennen joulukuuta 2023; korostaa tarvetta toteuttaa lisätoimia, jos ehdotettuja uusia omia varoja ei hyväksytä tai jos ne eivät tuota ennakoitua määrää tuloja EU:n talousarvioon; korostaa omista varoista näiden kolmen toimielimen välillä käytävän säännöllisen vuoropuhelun merkitystä tässä yhteydessä;

    46.

    		 korostaa Eurooppa-neuvoston tavoin, että windfall-voittojen tilapäinen verotus tai niitä koskevat sääntelytoimet voisivat olla kansallisen julkisen rahoituksen lähde; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita koordinoimaan windfall-voittojen verotusjärjestelmien tai muiden sääntelytoimenpiteiden suunnittelua, jotta niitä voidaan käyttää Ukrainan sodan EU:ssa aiheuttamien sosiaalisten ja taloudellisten seurausten lieventämiseen;

    47.

    		 korostaa, että tehokasta vähimmäisverotusta koskeva OECD:n toisen pilarin sopimus on pantava pikaisesti täytäntöön ensimmäisen pilarin täytäntöönpanon lisäksi ja että siinä olisi keskityttävä voittojen oikeudenmukaisempaan jakamiseen ja verotusoikeuksien oikeudenmukaisempaan jakautumiseen maiden kesken suurimpien monikansallisten yritysten osalta, digitaalialan yritykset mukaan lukien (11);

    48.

    		 muistuttaa, että veropetoksia, veronkiertoa ja aggressiivista verosuunnittelua on torjuttava kiireellisesti lisäuudistuksilla, myös yritysverotuksen käytännesääntötyöryhmän uudistuksilla parlamentin suositusten mukaisesti; kehottaa neuvostoa pääsemään yhteisymmärrykseen komission ehdotuksista energiaverodirektiivin tarkistamiseksi (12) ja direktiiviksi säännöistä, joilla estetään kuoriyhtiöiden väärinkäyttö verotustarkoituksiin (13), parlamentin asiasta antaman lausunnon mukaisesti;

    49.

    		 panee tyytyväisenä merkille, että komissio on pyytänyt EU:n omaisuusrekisteriä toteutettavuustutkimusta parlamentin erityisen pyynnön perusteella; toteaa, että tällaisen mekanismin avulla viranomaiset voisivat saada oikea-aikaisesti tietoja arvokkaiden omaisuuserien ja tavaroiden omistussuhteista kaikkialla EU:ssa ja se voisi siten hillitä tehokkaasti pyrkimyksiä kiertää kohdennettuja taloudellisia pakotteita ja torjua rahanpesua, veropetoksia ja veronkiertoa; katsoo lisäksi, että komission olisi pyydettävä, että EU:n ulkopuoliset lainkäyttöalueet julkistavat tiedot lainkäyttöalueellaan pakotteiden kohteena olevien henkilöiden ja yhteisöjen varojen omistuksesta;

    50.

    		 kehottaa jälleen tukkimaan rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevasta lainsäädäntöpaketista käytävien neuvottelujen yhteydessä nykyiset porsaanreiät, jotka mahdollistavat edunsaaja- ja omistusrakenteiden hämärtämisen, sekä varmistamaan, että kaikki luettelossa olevien venäläisoligarkkien pakotteiden piiriin kuuluva omaisuus EU:ssa takavarikoidaan EU:n oikeudellisen kehyksen mukaisesti; panee merkille komission jäädyttämistä ja takavarikointia käsittelevän työryhmän tähän liittyvän työn;

    o

    o o

    51.

    		 kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

    (1)  Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2022)0121.

    (2)  Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2022)0099.

    (3)  Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2022)0206.

    (4)  EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 28.

    (5)  EUVL C 99, 1.3.2022, s. 191.

    (6)  Komission 24. marraskuuta 2021 antama ehdotus yhteisestä työllisyysraportista 2022 (COM(2021)0743).

    (7)  https://www.iea.org/reports/a-10-point-plan-to-reduce-the-european-unions-reliance-on-russian-natural-gas

    (8)  Komission 8. maaliskuuta 2022 antama tiedonanto ”REPowerEU: Kohtuuhintaisempaa, varmempaa ja kestävämpää energiaa koskevat yhteiset eurooppalaiset toimet” (COM(2022)0108).

    (9)  Komission yksiköiden 27. toukokuuta 2020 annettu valmisteluasiakirja ”Identifying Europe’s recovery needs” (SWD(2020)0098), s. 16 jne.).

    (10)  Komission 2. maaliskuuta 2022 antama tiedonanto ”Finanssipoliittinen ohjaus vuodeksi 2023” (COM(2022)0085).

    (11)  Ks. komission jäsenen Gentilonin 15. helmikuuta 2022 antama vastaus kirjalliseen kysymykseen E-005563/2021 jäsenvaltioiden ja EU:n verotuloista OECD:n sopimuksen jälkeen.

    (12)  Komission 14. heinäkuuta 2021 antama ehdotus neuvoston direktiiviksi energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan unionin kehyksen uudistamisesta (COM(2021)0563).

    (13)  Komission 22. joulukuuta 2021 antama ehdotus kuoriyhtiöiden verotustarkoituksiin tapahtuvan väärinkäytön estämistä koskevista säännöistä (COM(2021)0565).

    Top