Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpano paikallisesta ja alueellisesta näkökulmasta”

(2021/C 300/03)

Yleisesittelijä: Anne KARJALAINEN (FI, PES), Keravan kaupunginvaltuuston jäsen Viiteasiakirja: Puheenjohtajavaltio Portugalin lausuntopyyntö Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskeva toimintasuunnitelma COM(2021) 102 final

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Yleistä

1.

on tyytyväinen siihen, että Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltio Portugali sisällytti Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin (European Pillar of Social Rights, EPSR) toimeenpanon ensisijaiseksi tavoitteeksi ohjelmassaan, ja on valmistellut puheenjohtajavaltion pyynnöstä lausunnon paikallisesta ja alueellisesta näkökulmasta Porton sosiaalihuippukokoukseen. AK pitää tärkeänä, että korkeimmalla poliittisella tasolla sitoudutaan edistämään tällä vuosikymmenellä vahvaa sosiaalista Eurooppa ja ihmisten hyvinvointia.

2.

toivottaa erittäin tervetulleeksi Euroopan komission EPSR-toimintasuunnitelman, jossa esitetään tarvittavat pitkän aikavälin toimintapolitiikat ja konkreettiset välineet, joilla rakennetaan kestävämpiä taloudellisia ja sosiaalisia järjestelmiä tulevaisuutta varten kaikissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa.

3.

on tyytyväinen siihen, että toimintasuunnitelmassa huomioidaan paikallis- ja alueviranomaisten merkitys aloitteiden toimeenpanijana, kehittäjänä ja lisäarvon tuottajana. Paikallis- ja alueviranomaisilla on tärkeä rooli alueiden elinvoiman vahvistamisessa sekä vuoteen 2030 asetettujen työllisyyden, osaamisen ja sosiaalisen suojelun määrällisten yleistavoitteiden saavuttamisessa edellyttäen, että toimintasuunnitelman toteuttamiseen varataan riittävä rahoitus.

4.

korostaa, että toimeenpanosuunnitelma vahvistaa ja edistää paikallis- ja alueviranomaisten pyrkimyksiä toteuttaa työllisyys- ja sosiaalipolitiikkoja. On katsottava nykyisen kriisin yli ja tehtävä sosiaalisia investointeja, joilla vahvistetaan sosiaalista ulottuvuutta myös toimivien sisämarkkinoiden kannalta.

5.

korostaa, että EPSR:n selkeä, koordinoitu ja kunnianhimoinen täytäntöönpano edistää Euroopan unionin sitoutumista YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelman ja sen 17 kestävän kehityksen tavoitteen sekä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toteuttamisen sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.

6.

korostaa, että EPSR: n täytäntöönpanossa toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaate määrittävät, millä tasolla EU ja jäsenvaltiot käyttävät ehdotettuja poliittisia välineitä ja lainsäädäntötoimia.

Voimien yhdistäminen Portossa

7.

kehottaa Porton sosiaalihuippukokoukseen osallistuvia jäsenvaltioita, työmarkkinaosapuolia ja kansalaisyhteiskuntaa sitoutumaan yhdessä EPSR:n toimeenpanon nopeuttamiseen niiden toimivaltaan kuuluvilla aloilla asettaen ihmiset etusijalle. Suurin osa pilarin periaatteiden täytäntöönpanovälineistä on jäsenvaltioiden, alue- ja paikallishallinnon sekä työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan hallinnassa. Onnistuminen edellyttää eri hallinnontasojen ja sidosryhmien sitoutumista ja yhteistä vastuuta Euroopan unionin toimielinten tukemana. Alueet ja kunnat ovat valmiita tekemään oman osuutensa rakennettaessa vahvaa ja palautumiskykyistä sosiaalista Eurooppaa, joka varmistaa vihreän siirtymän ja digitalisaation oikeudenmukaisuuden ja mahdollistaa elpymisen covid-19-kriisistä sekä taloudellisesti että sosiaalisesti. Tähän on myös kansalaisten selvä tuki, sillä yhdeksän kymmenestä eurooppalaisesta pitää sosiaalista Eurooppaa tärkeänä (1).

8.

korostaa, että Euroopassa on meneillään tämän sukupolven suurin terveys-, sosiaali- ja talouskriisi, jossa eurooppalaista solidaarisuutta koetellaan. Covid-19-pandemian vaikutukset työllisyyteen, köyhyyteen ja ihmisten henkiseen hyvinvointiin jatkuvat pitkään edellyttäen sosiaalisia ja terveyteen kohdistuvia investointeja kaikilla julkisen vallan tasoilla, oikeanlaisia politiikkayhdistelmiä ja taloudellisia resursseja. Elpymis- ja palautumistukivälineen kautta toteutettavilla investoinneilla ja toimilla on oltava vahva sosiaalinen ulottuvuus, jonka turvin vahvistaa sosiaaliturvajärjestelmiä, rahoittaa laadukkaita työpaikkoja, parantaa ja varmistaa julkisia palveluja, vähentää köyhyyttä ja edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa. On keskityttävä suojelemaan erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevia kansalaisia, kuten muun muassa köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevia ihmisiä, yksinhuoltajaperheitä ja yksinhuoltajaäitejä, joilla on vaikeuksia työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisessa, vammaisia henkilöitä, muuttajia ja sukupuoleen perustuvan väkivallan uhreja, sekä tekemään elpymisestä osallistava ja sosiaalisesti oikeudenmukainen. Periaatteellinen sitoutuminen paikallis- ja alueviranomaisten taloudelliseen vapauteen yleisten taloudellista etua koskevien palvelujen tarjoamisessa, tilaamisessa ja rahoittamisessa, on tässä suhteessa erittäin tärkeää.

9.

painottaa, että Euroopan unioni on käännekohdassa, jossa uusi ajattelu on paitsi mahdollista, myös välttämätöntä. Hyvinvointijärjestelmät edellyttävät uudistamista globaalien megatrendien muovaamassa maailmassa. Investoinnit ihmisten hyvinvointiin ja hyvinvointitalouden (economy of wellbeing) hyötyjen huomioiminen on tärkeämpää kuin koskaan. AK näkee Porton sosiaalihuippukokouksen tärkeänä mahdollisuutena sopia yhteiset tavoitteet, joissa ihmisten hyvinvointi ja tasa-arvo asetetaan politiikan keskiöön ja sosiaaliset kysymykset nostetaan pysyvästi etusijalle Euroopan unionissa.

Portossa vahvistettavat yhteiset tavoitteet

10.

kannattaa toimintasuunnitelmassa esitettyä kolmea tämän vuosikymmenen loppuun mennessä saavutettavaksi asetettua yleistavoitetta työllisyyden, osaamisen ja sosiaalisen suojelun alalla YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Ehdotetut uudet yleistavoitteet edellyttävät, että vuoteen 2030 mennessä vähintään 78 prosenttia 20–64-vuotiaasta EU:n väestöstä on työelämässä, vähintään 60 prosenttia kaikista aikuisista osallistuu vuosittain koulutukseen ja että köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien ihmisten määrää supistetaan vähintään 15 miljoonalla.

11.

korostaa, että työllisyystavoitteen saavuttamiseksi on synnytettävä lisää laadukkaita uusia työpaikkoja, parannettava naisten työllistymistä, helpotettava kaikkien nuorten työnsaantia kiinnittäen asianmukaista huomiota muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluviin nuoriin ja varmistettava työelämässä aliedustettujen ryhmien osallistuminen työmarkkinoille täysipainoisesti. AK muistuttaa, että covid-19-kriisi on vaikuttanut naisten, nuorten, maahanmuuttajien ja vammaisten henkilöiden työllisyyteen. Huomiota olisi kiinnitettävä myös vaikeuksiin, joita kohtaavat ne henkilöt, joihin kohdistuu syrjintää työssä muilla perusteilla, kuten iän, etnisen ja rodullisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen ja seksuaalisen suuntautumisen takia.

12.

yhtyy näkemykseen ehdotettujen työelämäaloitteiden ja kattavien työehtosopimusneuvottelujen tärkeydestä työntekijän paremman suojelun varmistamiseksi. Uudet työntekemisen muodot, työvoiman liikkuvuus, alustatalous, joustavat työaikajärjestelyt ja etätyö edellyttävät työmarkkinaosapuolten yhteistä vuoropuhelua ja tiivistä osallistumista EPSR:n toimeenpanoon. Komitea pitää niin ikään valitettavana, että hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäisestä tukivälineestä (SURE) saatujen kokemusten arvioinnin lisäksi toimintasuunnitelmassa ei harkita keskustelua pysyvästä eurooppalaisesta työttömyysvakuutusjärjestelmästä.

13.

korostaa, että uusilla teollisuus-, kiertotalous- ja pk-yritysstrategioilla sekä yhteisötaloudella tuetaan laadukkaiden työpaikkojen luomista ja parempaa kilpailukykyä. Näiden strategioiden on myös kavennettava sukupuolten välisiä eroja uusiutuvan energian ja vihreiden työpaikkojen osalta.

14.

kiinnittää huomiota olemassa oleviin yhteiskunnallista vastuuta koskeviin kriteereihin julkisissa hankinnoissa ja niiden osuuteen sosiaalisen polkumyynnin ehkäisemisessä. Komitea kehottaakin asettamaan entistä painokkaammin julkisten hankintasopimusten ehdoksi oikeudenmukaisten palkkojen ja lakisääteisten ja/tai työehtosopimuksissa määritettyjen muiden työehtojen ja edellytysten noudattamisen, myös alihankintaketjuissa.

15.

korostaa tarvetta varmistaa työ- ja yksityiselämän tasapaino ja paremmat mahdollisuudet päästä työmarkkinoille naisille, jotka muodostavat valtaosan omaisia hoitavista, kiinnittäen erityistä huomiota yksinhuoltajaperheisiin ja suurperheisiin. Naisten työllisyysasteen kasvattaminen ja palkkatasa-arvon korjaaminen parantavat samalla naisten eläkkeitä vähentäen köyhyysriskiä eläkeiässä.

16.

edellyttää, että nuorisotakuun täytäntöönpano tapahtuu nopeasti ja että toimenpiteissä kiinnitetään erityistä huomiota 15–29-vuotiaiden, työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten tilanteen korjaamiseen. Oppisopimuskoulutusta modernisoimalla ja parantamalla harjoitteluohjelmia edistetään nuorten mahdollisuuksia työllistyä nopeasti kasvualoille, varsinkin kun nuorisotyöttömyys on noussut jyrkästi kaikkialla Euroopassa covid-19-kriisin aikana. Komitea kehottaa myös toteuttamaan toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että nuorten työllisyyttä edistävillä järjestelmillä ei suosita epävarmoja työntekemisen muotoja.

17.

korostaa, että covid-19-kriisistä elpyminen, vihreä ja digitaalinen siirtymä sekä väestörakenteen muutokset vaikuttavat Euroopan alueisiin ja aloihin eri tavoin, mikä edellyttää työvoiman uudelleenkohdentamista ja merkittävää uudelleenkoulutusta. AK kehottaa jäsenvaltioita, paikallis- ja alueviranomaisia ja työmarkkinaosapuolia löytämään ratkaisuja aikuisten ja erityisesti vanhempiin ikäryhmiin kuuluvien työttömien työnhakijoiden pääsyyn täydennys- ja uudelleenkoulutukseen hyödyntäen hyviä käytänteitä ja EASE-järjestelmää (2).

18.

ehdottaa, että koulutus- ja osaamistavoitteet sidotaan osaksi paitsi eurooppalaisen koulutusalueen myös eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamiseen sekä Euroopan osaamisohjelmaan jättämättä ketään muiden jälkeen vihreässä ja digitalisessa siirtymässä.

19.

muistuttaa, että paikallis- ja alueviranomaisilla on keskeinen rooli osaamiseen liittyvien toimintapolitiikkojen kehittämisessä ja koulutuksen järjestämisessä. AK kehottaa hyödyntämään oppisopimusta EASE:n (3) ja oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisissa puitteissa (4), jotta etenkin pk-yrityksillä olisi mahdollista tarjota oppisopimuskoulutuspaikkoja nuorille ja aliedustettuina olevien ryhmien työmarkkinatilanteen parantamiseksi.

20.

pitää tärkeänä huolehtia Euroopan unionin tasa-arvostrategian tehokkaasta toimeenpanosta kiinnittäen erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin naisiin (sukupuoleen perustuvan väkivallan uhrit, yksinhuoltajaperheet jne.). Sukupuolten tasa-arvo, samoin kuin sukupuolen moninaisuuden ottaminen huomioon, tulee sisällyttää läpileikkaavasti osaksi pilarin toimeenpanoa.

21.

muistuttaa, että ponnisteluista huolimatta köyhyyttä tai sosiaalista syrjäytymistä ei ole saatu poistettua Euroopasta, ja covid-19-pandemian odotetaan pahentavan tilannetta entisestään. Vaikka köyhyyden vähentämisen tavoite voisi olla kunnianhimoisempi – etenkin kun otetaan huomioon pandemian aiheuttamat sosiaaliset vahingot –, köyhyyden vähentäminen vähintään 15 miljoonalla, joista vähintään kolmanneksen tulisi olla lapsia, täytyy olla vuosikymmenen tärkein tavoite, mikä edellyttää keskittymistä köyhyyden perimmäisiin syihin sekä vaikuttaviin toimenpiteisiin, joihin sisältyy epäsuotuisimmilla alueilla toteutettavia kokonaisvaltaisia toimia. Kansalliset toimeentulojärjestelmät ja niihin liittyvät tukipalvelut ovat viime käden keino, jolla pitää voida varmistaa ihmisarvoinen elämä.

22.

muistuttaa julkisten sosiaalipalvelujen oleellisesta roolista paikallis- ja aluetasolla sosiaalisia oikeuksia koskevien keskeisten periaatteiden täytäntöönpanossa pandemian kielteisten sosiaalisten seurausten lieventämiseksi. Ne ovat niin muodoin välttämättömiä sen varmistamiseksi, että talouden elpyminen olisi oikeudenmukaisempaa ja sosiaalisesti osallistavampaa, sillä niillä tuetaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevien työllisyyttä, terveyttä ja sosiaalista osallisuutta.

23.

pitää tärkeänä eurooppalaisen lapsitakuun ja -strategian tehokasta toimeenpanoa sellaisten kansallisten lastenhoitosuunnitelmien avulla, jotka edistävät kaikkien lasten yhtäläisiä mahdollisuuksia ja katkaisevat kierteen, jossa huono-osaisuus periytyy sukupolvelta toiselle, varmistamalla, että keskeiset palvelut ovat köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa olevien lasten saatavilla. Kaikilla lapsilla on oltava pääsy laadukkaaseen lastenhoitoon, varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen sekä mahdollisuus terveelliseen ravitsemukseen ja koulupäivän jälkeiseen toimintaan. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin, kuten kodittomiin lapsiin ja vailla vanhempien huolenpitoa eläviin lapsiin, jotta heille voidaan tarjota yhteisö- ja perheperustaista hoitoa ja pystytään varmistamaan, ettei yhtään lasta jätetä muiden jälkeen. Keskeisiä prioriteetteja ovat myös kaikenlaisen väkivallan ja syrjinnän ehkäiseminen ja torjuminen, lapsiystävällisen oikeuden edistäminen ja lasten yhteiskuntaan osallistumisen vahvistaminen, kuten myös lapsen oikeuksia koskevassa uudessa kattavassa EU:n strategiassa selväsanaisesti todetaan. Lapsen oikeuksien tulee toteutua myös digitaalisessa maailmassa.

24.

korostaa vastaavasti tarvetta vastata kasvavan ikääntyneen väestön tarpeisiin tehokkaasti ja varmistaa heidän elämänlaatunsa turvaamalla heidän oikeutensa laadukkaaseen sosiaalihuoltoon, päivätoimintaan ja pitkäaikaishoitoon. Nämä ovat aloja, joihin pandemia on vaikuttanut merkittävästi ja joilla on pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta.

25.

huomauttaa, että kunnilla ja alueilla on merkittävä rooli julkisten palvelujen tarjoajana, ja tätä tärkeää tehtävää varten on oltava riittävät taloudelliset resurssit. Investoinnit vihreään, digitaaliseen ja sosiaaliseen infrastruktuuriin tasaavat alueellisia eroja ja parantavat kohtuuhintaisten julkisten palvelujen saatavuutta maaseutualueilla, köyhissä kaupunkikortteleissa, teollisuuden muutosprosessissa olevilla alueilla sekä vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsivillä alueilla, kuten syrjäisimmillä ja eristyneimmillä alueilla, missä digitaalisten resurssien saatavuus on useissa tapauksissa rajallisempi.

26.

muistuttaa, että kunnilla ja kaupungeilla on merkittävä rooli kaupunkisuunnittelussa ja julkisen, kestävyysperiaatteiden mukaisen ja kohtuuhintaisen asumisen tarjoajana. Kaikille kansalaisille, esimerkiksi ikääntyneille ja vammaisille henkilöille, on tarjottava enemmän heidän erityistarpeisiinsa sopivaa kunnollista asumista, jotta voidaan edistää itsenäistä elämää ja ehkäistä laitostumista, ja on huolehdittava myös suurperheiden ja yksinhuoltajaperheiden, sukupuoleen perustuvan väkivallan uhrien ja alaikäisten, suojelutoimenpiteiden piiriin joutuneiden nuorten tarpeista. Asumisratkaisut on sisällytettävä paikallisiin kehittämissuunnitelmiin, joilla pyritään luomaan viihtyisiä asuinalueita. Inklusiivisia, suojelevia ja osallistavia toimintamalleja olisi sovellettava paitsi Euroopan rakennusten perusparannusaallon yhteydessä, mutta keinona olisi myös EU:n ja jäsenvaltioiden vahva sitoutuminen uusien asuntojen rakentamiseen, pitkäkestoinen vuokra-asuminen mukaan luettuna. On erittäin tärkeää, että paikallis- ja alueviranomaiset voivat yhdistää paremmin eri rahoituslähteitä ja kehittää kestäväpohjaista asumista. Asunnottomuuteen on puututtava integroivalla ja kokonaisvaltaisella tavalla keskittymällä asunnottomien terveyden ja sosiaalisen tuen verkostojen parantamiseen. Esimerkiksi asunto ensin -toimintamallilla (Housing First) on päästy pitkäaikaisen asunnottomuuden vähentämiseen. Paikallis- ja alueviranomaisten tulisi siksi osallistua asunnottomuuden torjuntaa käsittelevään eurooppalaiseen foorumiin. Komitea pitää tässä yhteydessä valitettavana, että toimintasuunnitelmassa ei aseteta määrällistä tavoitetta asunnottomuuden torjumisessa.

27.

korostaa, että paikallis- ja aluetason toimijoilla on merkittävä mahdollisuus vaikuttaa tulevien vuosikymmenten päästöihin energiantuotannon, rakentamisen ja liikenteen kestävällä suunnittelulla ja investoinneilla. Euroopan rakennusten perusparannusaallon toimenpiteillä voidaan lisätä työpaikkoja, parantaa elämänlaatua ja taistella energiaköyhyyttä vastaan tukemalla pienituloisten kotitalouksien energiatehokkuusinvestointeja. Vuokralaisten oikeuksien suojelemiseksi ja asuinyhteisöjen keskiluokkaistumisen välttämiseksi olisi perusparannusaallon mukaisia julkisia tukia myönnettäessä sovellettava asumisen kustannusneutraaliuden mallia (muun muassa vuokra-, energia- ja käyttökustannukset).

28.

muistuttaa, että covid-19-pandemia on edelleen syventänyt digitaalista kuilua. AK ehdottaa ”digitaalisen yhteenkuuluvuuden” edistämistä Euroopan unionin tavoitteena, jotta sähköiset palvelut ja digitaalinen koulutus olisivat jokaisen ulottuvilla soveltuvan digitaalisen infrastruktuurin turvin. On kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että digitaaliset välineet ovat heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien ulottuvilla.

Sosiaali-indikaattoreiden tulostaulu

29.

huomauttaa, että sosiaali-indikaattoreiden kansalliset keskiarvot eivät kata kaikkia sosiaalisia haasteita Euroopan unionissa. Tämä voi johtaa harhaanjohtaviin tuloksiin peittämällä jäsenvaltioissa usein vallitsevat sosiaaliset ja alueelliset erot. Alueellinen sosiaalinen tulostaulu voi auttaa luomaan vahvan alueellisen seurantapolitiikan, jolla varmistetaan, että sosiaalinen pilari pannaan täytäntöön kaikilla tasoilla ja että alueelliset investoinnit suunnataan pilarin periaatteiden saavuttamiseen. Alueellisessa seurannassa on hyödynnettävä jo kerättyä dataa eikä siitä saa aiheutua hallinnollista taakkaa alueille.

30.

pitää tarpeellisena edistää vankkaa, tehokasta ja selkeää yhteistä eurooppalaista politiikkaa, jotta jäsenvaltiot ja alueet voivat hallita muuttoliikehdintää asianmukaisesti täydessä yhteistyössä. Komitea katsoo, että ”muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen tavoitteet, erityisesti jäsenvaltioiden keskinäisen yhteisvastuun ja sellaisen kokonaisvaltaisen lähestymistavan toteutuminen, jossa yhdistyvät muuttoliike-, turvapaikka-, kotouttamis- ja rajaturvallisuuspoliittiset toimet, voidaan saavuttaa ainoastaan jäsenvaltioiden yhteisvoimin Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän puitteissa ja vain, jos niiden kaikkien edut ja valmiudet tunnustetaan yhteisvastuumekanismissa nykyistä paremmin” (5).

31.

toteaa, että on tärkeää lisätä indikaattoreita ja käyttää Euroopan unionin omia välineitä, kuten alueellisen sosiaalisen edistyksen indeksiä, jotta saadaan katettua laajasti kaikki 20 sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatetta. Kaikissa indikaattoreissa olisi luvut esitettävä kiinnostuksen kohteina olevien alojen, myös sukupuolen, mukaan jaotellen, koska sukupuolten tasa-arvo on yksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin yleisperiaatteista. AK korostaa, että maakohtaisten suositusten tietopohjaa ja indikaattoreita on edelleen kehitettävä, jotta voidaan paremmin saavuttaa pilarin tavoitteet. Paikallis- ja alueviranomaisten tulisi osallistua aktiivisesti keskusteluun sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun parantamisesta.

Sosiaali- ja talouspoliittinen ohjausjärjestelmä

32.

toteaa, että eurooppalainen ohjausjakso ja elpymis- ja palautumistukiväline ovat tällä hetkellä tärkeimmät käytettävissä olevat oikeudelliset välineet, joilla kannustetaan, tuetaan ja ohjataan jäsenvaltioiden hallituksia työskentelemään EPSR:n periaatteiden toteuttamiseksi Euroopan unionissa. AK kehottaa asettamaan EPSR:n etusijalle eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa, jotta varmistetaan, että elpyminen nykyisestä kriisistä on aidosti osallistavaa ja että siinä puututaan sosiaaliseen syrjäytymiseen, köyhyyteen ja eriarvoisuuteen.

33.

toistaa kehotuksensa parantaa talous- ja sosiaalipolitiikan koordinointia eurooppalaisen ja kansallisen hallintotason välillä eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa ja kehottaa paikallis- ja alueviranomaisia osallistumaan tiiviimmin tähän koordinointiin toissijaisuusperiaatteeseen nojautuvan, yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin avulla. Tämän periaatteen mukaisesti strategisen suunnittelun ja täytäntöönpanon tehtävät olisi siirrettävä jäsenvaltioiden lisäksi myös paikallis- ja alueviranomaisille, joilla on parhaat edellytykset vastata tehokkaasti paikallisiin tarpeisiin ja haasteisiin (6).

34.

kehottaa ottamaan kestävän rahoituksen yhteydessä käyttöön ”sosiaalisen luokitusjärjestelmän”, joka mahdollistaa sosiaaliseen infrastruktuuriin, kuten terveydenhuoltoon, koulutukseen tai asumiseen, tehtävien investointien lisäämisen. Tällainen väline voisi auttaa vastaamaan haasteisiin, jotka liittyvät keskeisten palvelujen saatavuuteen, palkitsemalla uusien teknologioiden käytöstä sekä pyrkimyksistä edistää ammattitaitoista työvoimaa ja puuttua henkilöstöpulaan, mikä samalla auttaa tunnustamaan sosiaaliseen infrastruktuuriin tehtävät investoinnit arvokkaaksi sijoitusomaisuudeksi.

Rahoitus

35.

kannustaa hyödyntämään monivuotisen rahoituskehyksen ja Next Generation EU -elpymisvälineen avulla EPSR:n kansallista täytäntöönpanoa edistäen vihreää ja digitaalista siirtymää, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja selviytymis- ja palautumiskykyä.

36.

kannustaa ohjelmasuunnittelusta vastaavia viranomaisia ilmoittamaan erikseen EPSR:n täytäntöönpanoon liittyvät rakenne- ja investointirahastojen menot.

37.

edellyttää, että paikallisesti ja alueellisesti kohdennetaan enemmän varoja valtioiden talousarvioista ja EU-rahoitusta paikallisiin toimenpiteisiin, palveluihin ja sosiaalisiin investointeihin, jotta voidaan tukea erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevia ryhmiä noudattaen yhdenvertaisten mahdollisuuksien ja syrjimättömyyden periaatteita.

38.

korostaa, että rahoitusresurssien kohdentamisen suunnittelussa on hyödynnettävä nykyistä enemmän niiden jakaumavaikutusten arviointia, jotta uudistusten ja sosiaalisten investointien vaikutukset eri ryhmien osalta voidaan ottaa paremmin huomioon.

---

(1)  Sosiaaliasioita koskeva eurobarometri 03/2021.

(2)  Tehokas työllisyyden aktiivituki (Effective active support to employment, EASE) C(2021) 1372.

(3)  Ks. edellinen alaviite.

(4)  Neuvoston suositus oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisista puitteista, 2018.

(5)  CoR 4843/2020.

(6)  CoR 2167/2020.