Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Media-ala digitaalisella vuosikymmenellä: toimintasuunnitelma”

(2021/C 300/13)

Esittelijä: Jan TREI (EE, EPP), paikallisen edustuselimen jäsen: Viimsin kunnanvaltuusto Viiteasiakirja: Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Euroopan media-ala digitaalisella vuosikymmenellä: elpymistä ja muutosta tukeva toimintasuunnitelma COM(2020) 784 final

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Yleistä

1.

suhtautuu myönteisesti Euroopan komission aikomukseen järkeistää audiovisuaali- ja media-aloille suunnattua tukea ja nostaa esiin paikallisten ja alueellisten tiedotusvälineiden tarpeita talouden elpymisen, viherryttämisen ja digitalisoinnin yhteydessä kaikkialla EU:ssa.

2.

käynnistää vuoropuhelun Euroopan komission viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosaston (CNECT) kanssa toimintasuunnitelman suunnitelluista täytäntöönpanotoimista korostaen tarvittavaa rahastojen ja säännösten välistä synergiaa Euroopan tasolla sekä valtiollisella, paikallisella ja alueellisella tasolla.

3.

pyrkii kasvattamaan AK:n näkyvyyttä poliittisena toimijana tällä alalla muiden EU:n toimielinten sekä alakohtaisten ja paikallisten/alueellisten sidosryhmien ja suuren yleisön keskuudessa, tarkoituksena lisätä saatavilla olevaa tietoa ja asiantuntemusta ja suunnata AK:n poliittisia suosituksia päätöksenteon eri tasoille.

4.

korostaa, että monissa jäsenvaltioissa alueilla on toimivaltaa media- ja kulttuurialan sääntelyssä ja tukemisessa ja että toisissa jäsenvaltioissa mediapolitiikka kuuluu valtion toimivallan piiriin, kun taas vastuu kulttuuripolitiikasta on jaettu paikallis-, alue- ja valtiotason kesken.

5.

painottaa tarvetta vahvalle kumppanuudelle paikallis- ja alueviranomaisten kanssa media-alan tuen koordinoimiseksi kaikilla hallinnon tasoilla.

6.

suhtautuu myönteisesti ilmoitetun NEWS-aloitteen käynnistämiseen uutismedia-alan tukemiseksi InvestEU-takuulla, sillä siinä luvataan kiinnittää erityistä huomiota paikallisiin ja alueellisiin tiedotusvälineisiin.

7.

katsoo, että toimintasuunnitelmalla tulee olemaan vahvat paikalliset ja alueelliset vaikutukset, sillä tiedotusvälineiden moniarvoisuuden taloudellinen, tekninen ja luova elinkelpoisuus riippuu paikallisten ja alueellisten tiedotusvälineiden määrästä sekä tuotanto-, media- ja audiovisuaalialojen arvoketjuun, sääntelyn valvontaan ja monialaiseen yhteistyöhön osallistuvista instituutioista.

8.

tunnustaa alueellisten ja jopa paikallisten innovointistrategioiden ja älykkään erikoistumisen erityisen arvon audiovisuaali- ja media-alalla, sillä ne johtavat innovatiivisiin ratkaisuihin ja heijastusvaikutuksiin monilla muilla julkisen politiikan ja talouden avainaloilla, kuten koulutuksessa ja osaamisessa tai terveydenhuollossa.

9.

kehottaa Euroopan komissiota toimintasuunnitelman mukaisia konkreettisia välineitä ja toimenpiteitä kehittäessään kannustamaan EU:n jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia selkeyttämään ja yhdenmukaistamaan mahdollisuuksien mukaan asiaankuuluvien EU:n ohjelmien ja erityisesti elpymisvälineiden nimenomaan paikallisille ja alueellisille tiedotusvälineille tarkoitettuja avustuksia ja sitoutuu auttamaan kyseisen tiedon levittämisessä asianomaisille alueellisille ja paikallisille toimijoille.

10.

kehottaa Euroopan komissiota kiinnittämään erityistä huomiota paikallisten ja alueellisten tiedotusvälineiden mahdollisimman suureen edustukseen ja osallistumiseen tulevissa Euroopan uutismediafoorumeissa ja Euroopan medianäkymiin liittyvissä aloitteissa.

11.

korostaa erityisesti, että on tärkeää kannustaa pieniä ja keskisuuria audiovisuaali- ja media-alan yrityksiä, ja toivoo, että niitä kuullaan ja että ne pääsevät osallistumaan Media Market Gateway -välineen ja Creative Innovation Labs -hankkeen kaltaisten aloitteiden kehittämiseen, joilla pyritään tukemaan start-up- ja scale-up-yrityksiä.

12.

huomauttaa, että painetuilla sanomalehdillä ja ilmaisjakelulehdillä, joita erityisesti ikäihmiset eivät halua korvata sähköisillä julkaisuilla, on ainakin vielä siirtymäkauden ajan oma merkityksensä ja että on luotava edellytykset sille, että sanomalehtien jakelu etenkin maaseutualueilla on kustantajille edelleen taloudellisesti mahdollista.

13.

kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota yleisradiotoiminnan ”kolmanteen haaraan”, eli yhteisömediaan, jolla tarkoitetaan yleensä maantieteellisesti paikallisille yhteisöille ja/tai eturyhmille suunnattuja itseorganisoituja, osallistavia ja voittoa tavoittelemattomia tiedotusvälineitä, ja kehottaa kaikkia hallinnon tasoja tunnustamaan yhteisömedian asianmukaisesti.

14.

on huolissaan siitä, ettei pienten maiden (markkinoiden) erityispiirteitä oteta huomioon erityisesti liittyen EU:n vähemmistökieliin tai maahanmuuttajayhteisöjen käyttämiin muihin kuin eurooppalaisiin kieliin.

15.

kehottaa Euroopan komissiota kiinnittämään erityistä huomiota julkisiin ja yksityisiin tiedotusvälineisiin ja audiovisuaalialaan, jotka luovat sisältöjä ja tuotoksia sekä työskentelevät ja tarjoavat palvelujaan Euroopan eri alueilla käytetyillä rinnakkaisilla virallisilla kielillä tai vähemmistökielillä, ja antamaan näille erityistukea. Näin voidaan edistää kyseisten kielten normalisointia ja alueiden kulttuurisen monimuotoisuuden kunnioittamista ja turvata alueiden asukkaiden kielelliset oikeudet. Tällainen tuki, jota varten olisi varattava erikseen kyseisille tiedotusvälineille tarkoitettua rahoitusta, on erityisesti tarpeen, jotta nämä tiedotusvälineet voivat edetä digitalisaatiossaan ja varmistaa näin itselleen pysyvän paikan digitaalisessa ympäristössä.

16.

suhtautuu myönteisesti toimenpiteisiin, joilla tuetaan ja korostetaan yleisradioyhtiöiden alueellisen ja paikallisen toiminnan merkitystä.

17.

ehdottaa, että Euroopan komissio suunnittelee erityisiä tukitoimia alueellisten ja paikallisten tiedotusvälineiden tukemiseksi EU:n seuraavalla rahoituskaudella 2021–2027.

Toimintasuunnitelman yleisarvio

18.

varoittaa unohtamasta digitaaliseen lukutaitoon tehtävien investointien merkitystä, sillä digilukutaito on digitaalisen median käytön edellytys.

19.

pitää valitettavana, että paikallisten uutismedioiden hyväksi toteutetut poliittiset toimet eivät tähän mennessä ole yleisesti ottaen antaneet yrityksille riittäviä mahdollisuuksia toteuttaa muutoksia, uudistua sekä kehittää tai ottaa käyttöön kestäväpohjaisia liiketoiminta- ja ansaintamalleja digitalisaatiota silmällä pitäen.

20.

toteaa, että toimintasuunnitelmaan sisältyvällä kymmenellä toimenpiteellä vastataan pohjimmiltaan useisiin alalla ilmaantuneisiin tarpeisiin ja niitä voidaan käyttää myös paikallisten ja alueellisten tiedotusvälineiden kehityksen edistämiseen. Komitea panee kuitenkin merkille, että toimintasuunnitelmassa ei nimenomaisesti tunnusteta useiden EU:n jäsenvaltioiden alueviranomaisten toimivaltaa media- ja audiovisuaalialalla.

21.

suosittaa erityisesti, että tunnustetaan paikallis- ja alueviranomaisten toimivalta kaikilta osin ja helpotetaan kyseisten viranomaisten osallistumista järjestelmälliseen vuoropuheluun toimintasuunnitelman konkreettisista toimenpiteistä, erityisesti toimenpiteistä 1 ja 7.

22.

katsoo, että hyvin suunnitellut säännökset ja toimintapolitiikat yhdessä räätälöityjen tukitoimien kanssa voivat auttaa luomaan ympäristön, joka antaa paikallisille ja alueellisille tiedotusvälineille mahdollisuuden vastata menestyksekkäästi talouden elpymisen, yrittäjyyden viherryttämisen ja digitalisaation haasteisiin.

23.

muistuttaa, että sen lisäksi, että annetaan mahdollisuus rahoittaa alan sisällön tuotantoa ja jakelua, EU:n politiikassa olisi tunnustettava, että audiovisuaali- ja media-alaa ei voida säännellä samalla tavalla kuin muita aloja, ja korostaa, että tarvitaan EU:n politiikkaa, jonka avulla Euroopan media-ala voi jatkossakin tuottaa kilpailukykyistä sisältöä oikeudenmukaisessa digitaalisessa ympäristössä.

24.

toivoo toimintasuunnitelmalta kestävää vaikutusta ja kehottaa laatimaan kattavan EU:n mediateollisuuspolitiikan, jossa yhdistettäisiin sääntely-, kilpailu- ja veropolitiikat sekä EU:n rahastot ja ohjelmat innovoinnin edistämiseksi ja tasapuolisten toimintaedellytysten luomiseksi EU:n tiedotusvälineille samalla eurooppalaiset perusarvot säilyttäen. Näitä arvoja ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien, myös vähemmistöihin kuuluvien oikeuksien, kunnioittaminen. Näiden arvojen tinkimättömän vaalimisen tulisi olla edellytys sille, että eurooppalainen media voi saada EU:n rahoitusta.

25.

pitää tärkeänä turvata vahva, moniarvoinen, taloudellisesti elinkelpoinen, innovatiivinen, riippumaton ja luotettava eurooppalainen mediaekosysteemi, joka kykenee saavuttamaan koko yhteiskunnan. Tämä on erittäin tärkeää Euroopan unionin, sen demokratioiden, kansalaisten, kuluttajien ja yritysten kannalta. Kyse on myös sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta.

26.

korostaa, että paikalliset ja alueelliset tiedotusvälineet ovat usein epäedullisessa asemassa kansainvälisiin verkkoalustoihin verrattuna, ja on vakuuttunut siitä, että tarvitaan yksityiskohtaisempaa EU:n huomiota, jotta voidaan puuttua monenlaisiin kysymyksiin, kuten tiedon epäsymmetriaan ja tietojen saatavuuteen, sillä verkkoalustojen vertikaalinen integroituminen ja kontrolloiva vaikutus rajoittavat merkittävästi saatavuutta sekä palvelujen ja sisällön valikoimaa. EU:n tulevissa direktiiveissä onkin tarpeen luoda mekanismeja sen varmistamiseksi, että verkkoalustat sisällyttävät tarjontaansa valtiollisten tai alueellisten viranomaisten tunnustamat paikalliset ja alueelliset tiedotusvälineet. Omien palvelujen suosiminen (automaattinen priorisointi) on vakava uhka moniarvoisuudelle ja reilulle kilpailulle.

27.

tähdentää, että tiedotusvälineiden vapaus, moniarvoisuus ja riippumattomuus sekä toimittajien turvallisuus ovat sananvapauden ja tiedonsaantioikeuden olennaisia osatekijöitä ja välttämättömiä EU:n ja sen jäsenvaltioiden demokraattisen toiminnan kannalta, ja antaa tässä yhteydessä tunnustusta työlle, jota riippumattomat ”vahtikoirat”, kuten Leipzigissa sijaitseva lehdistön ja tiedotusvälineiden vapauden eurooppalaisen keskus, tekevät.

Taloudelliset näkökohdat

28.

muistuttaa, että riippumattomilla paikallisilla ja alueellisilla tiedotusvälineillä on jatkuvia taloudellisia ongelmia markkinoilla liiketoimintamallistaan riippumatta ja että niiden tilanne on pahenemassa covid-19-pandemian vuoksi.

29.

panee huolestuneena merkille, että EU:n jäsenvaltioiden audiovisuaalialan markkinoiden hajanaisuus on edelleen haaste teknologian ja mittakaavaetujen hyödyntämisen kannalta.

30.

panee tyytyväisenä merkille, että eräät EU:n jäsenvaltiot ovat äskettäin päättäneet osoittaa huomattavia summia paikallisen ja alueellisen journalismin tukemiseen.

31.

vahvistaa, että audiovisuaali- ja media-ala on strategisesti tärkeä Euroopan taloudelle ja sen kriisistä toipumiselle, ja suhtautuu myönteisesti Euroopan komission aikomuksiin kehittää tämän alan elinkeinopoliittisia elementtejä tukeutuen alan kanssa innovoinnista käytävään vuoropuheluun ja erityiseen pääomasijoitusjärjestelyyn.

32.

toteaa, että on myös hyödyllistä mitata ja arvioida media- ja audiovisuaalialan tukemisen alueellisia vaikutuksia (sekä maaseudun kehittämispotentiaalia), erityisesti kun otetaan huomioon näiden toimien vaikutus työpaikkojen luomiseen mediakeskuksissa. Tällä saattaa olla vaikutusta myös maaseudun kehitykseen, jos samalla tarjotaan kohdennetumpia mahdollisuuksia, joita luodaan elpymissuunnitelmien yhteydessä.

33.

korostaa, että elokuvateattereilla on erityinen merkitys, sillä ne tarjoavat matalan kynnyksen kulttuuripalveluja ja kulttuuritarjonta on etenkin maaseudulla usein täysin niiden varassa. Komitea huomauttaa, että covid-19-pandemiasta johtuvilla kuukausia kestäneillä sulkutoimilla on elokuvateattereille erittäin vakavia seurauksia, ja katsoo, että eurooppalaisten elokuvateattereiden säilyttämiseksi on tarpeen, että elokuvia esitetään elokuvateattereissa yksinoikeudella riittävän pitkän aikaa ennen kuin niitä tarjotaan laajemmin kansainvälisillä tilausvideoalustoilla.

34.

kehottaa edistämään audiovisuaalialan ja tiedotusvälineiden paikallisten ja alueellisten toimijoiden sekä julkishallinnon välistä yhteistyötä ja verkostojen luomista Euroopan tasolla, jotta voidaan toteuttaa yhteisiä hankkeita, kehittää synergioita ja vaihtaa hyviä käytäntöjä.

35.

pitää myönteisinä viimeaikaisia EU:n poliittisia aloitteita, joilla pyritään kuromaan umpeen kuilu teknologiseen innovointiin osoitettujen resurssien sekä audiovisuaali- ja media-alan kulttuuri- ja luovien näkökohtien välillä.

36.

pitää erityisen myönteisenä, että Euroopan komissio on ehdottanut mediaekosysteemin tukemiseen tehtävien investointien lisäämistä osoittamalla Luova Eurooppa -ohjelmasta 2021–2027 61 miljoonaa euroa laadukkaan journalismin, tiedotusvälineiden vapauden, medialukutaidon ja tiedotusvälineiden moniarvoisuuden edistämiseen.

37.

suhtautuu lisäksi myönteisesti toimintasuunnitelman uuteen vuorovaikutteiseen työkaluun, jolla media-alan yrityksiä opastetaan eri tukivälineiden hyödyntämisessä, ja suosittaa, että paikallis- ja alueviranomaiset auttavat lisäämään tietoisuutta erityisesti paikallisille ja alueellisille tiedotusvälineille tarjolla olevista tukivälineistä.

38.

kiinnittää huomiota siihen, että on tärkeää houkutella ammattitaitoista työvoimaa audiovisuaalisen median tuotannon alalle ja että erityisesti elokuva-alan ammateissa on jo pulaa osaavista työntekijöistä. Komitea peräänkuuluttaa tähän liittyen myös mahdollisuutta saada tukea Luova Eurooppa -ohjelman Media-lohkosta.

39.

suosittaa festivaaleille Luova Eurooppa -ohjelman 2021–2027 Media-lohkon puitteissa myönnettävän tuen uudelleenorganisointiin liittyen, että festivaaleja tuetaan jatkossakin pitkäjänteisesti ja tapahtumakohtaisesti eikä vain osana eurooppalaisia verkostoja, jotta voidaan turvata niiden yksilöllisyys ja laatu.

40.

suosittaa toimintasuunnitelman toimenpiteen 1 osalta vahvaa paikkalähtöistä lähestymistapaa ja tiivistä kumppanuutta paikallis- ja alueviranomaisten kanssa ja on valmis esittämään Euroopan komissiolle tässä yhteydessä esimerkkejä parhaista käytännöistä, jotka koskevat tällaisten toimenpiteiden yhdistämistä ja niiden sisällyttämistä EU:n jäsenvaltioiden elpymis- ja toimintasuunnitelmiin.

Paikalliset ja alueelliset tiedotusvälineet

41.

korostaa, että paikallisilla uutismedioilla on tärkeä rooli julkisessa elämässä ja poliittisessa keskustelussa, sillä ne edistävät poliittista tietämystä ja osallistumista. Riippumattomat paikalliset uutismediat toimivat yhteisön demokraattisena tukipilarina.

42.

on samaa mieltä siitä, että tiedotusvälineiden moniarvoisuuden ja riippumattomuuden suojelun on oltava keskeinen poliittinen tavoite, jota on korostettava myös tässä toimintasuunnitelmassa.

43.

huomauttaa, että paikallisten tiedotusvälineiden tehtävänä on muun muassa tarjota kansalaisille laadukkaan, kattavan ja kriittisen journalismin avulla tietoa valtaapitävistä ja julkisista asioista puolueettomasti ja tarkasti sekä mahdollisuus ottaa kantaa näihin asioihin. Paikalliset tiedotusvälineet edustavat omaa aluettaan ja auttavat ihmisiä tuntemaan itsensä osaksi yhteisöä, joka kokee yhteisöllisyyttä ennemminkin yhteisen paikallisen uutiskanavan kautta kuin pelkän maantieteellisen läheisyyden vuoksi.

44.

on huolissaan siitä, että harvaan asutuilla alueilla – toisin kuin tiheästi asutuilla kaupunkialueilla, joita palvelevat perinteiset paikalliset tiedotusvälineet ja digitaaliset alustat – ei useinkaan ole paikallisia – ei perinteisiä eikä digitaalisia – tiedotusvälineitä. Tällä hetkellä osa alueista saa siis vain vähän tai ei lainkaan journalistista huomiota.

45.

vahvistaa, että paikallis- ja aluetason uutiset ja kulttuuriohjelmat ovat keskeisellä sijalla alueellisissa julkisissa mediaorganisaatioissa kaikkialla Euroopassa. Alueelliset julkiset tiedotusvälineet edistävät osaltaan tiedotusvälineiden moninaisuutta alueilla ja osallistavat myös kansalaisia paikallis- ja alueviranomaisten sekä kulttuuri- ja sosiaalialan järjestöjen toimintaan.

46.

uskoo vakaasti, että alueellisten julkisten tiedotusvälineiden on oltava yleisön saatavilla kaikkien viestintäkanavien – radion, television ja internetin – kautta sekä sellaisten verkkoalustojen kautta, jotka tarjoavat radio- ja televisiopalveluja kyseisillä alueilla, jotta ne säilyisivät tarkoituksenmukaisina ja jotta ne täyttäisivät päätehtävänsä. Kansallisten erityisolosuhteiden vuoksi on myös tärkeää, että alueellisten tiedotusvälineiden lähetystoiminta voidaan varmistaa kaikkien mahdollisten jakelukanavien kautta, mukaan lukien kaapeli, maanpäällinen digitaalinen televisio, satelliitit ja internet.

47.

ehdottaa, että useita toimintasuunnitelmaan sisältyviä toimenpiteitä, erityisesti toimenpidettä 1, voitaisiin vahvistaa paikallis- ja aluetasolla edellyttäen, että paikallisten toimijoiden valmiuksien kehittämiseen ollaan valmiita investoimaan.

Innovaatiot ja teknologia

48.

toistaa, että digitalisaatio voi tarjota mahdollisuuden houkutella uutta yleisöä, hyödyntää epätavanomaista sisältöä, tarjota uusia palveluja paikallisille ja alueellisille tiedotusvälineille ja edistää alueiden välistä kulttuuriyhteistyötä. Komitea katsoo, että vain monialainen digitalisaatio tarjoaa potentiaalia murroksellisille liiketoimintamalleille ja innovatiivisille digitaalisille palveluille ja tuotteille, mutta on huolissaan siitä, että tämän muutoksen kustannukset voivat olla merkittävä haaste paikallis- ja alueviranomaisille.

49.

muistuttaa tarpeesta kaventaa kaupunkien ja maaseudun välistä digitaalista kuilua ennakkoedellytyksenä sille, että maaseutualueilla voidaan käyttää digitaalisia tiedotusvälineitä ja että niiden väestöllä on pääsy kaikkeen saatavilla olevaan tietoon.

50.

panee merkille, että media-ala on eturintamassa meneillään olevassa datan, tekoälyn ja lohkoketjun vallankumouksessa, joka ei tunne maantieteellisiä rajoja, ja ehdottaa, että media-ala voisi olla keskeisessä asemassa Euroopan komission perustaman tekoälyä käsittelevän asiantuntijaryhmän laatimien eettisten suuntaviivojen testauksessa ja täytäntöönpanossa ja niiden mukauttamisessa media-alaan.

51.

pitää eurooppalaista kulttuuria ja elokuvaa erottamattomana osana eurooppalaista identiteettiä ja katsoo, että hyvin toimivat ja moniarvoiset mediaekosysteemit kaikkialla EU:ssa ovat keskeisessä asemassa eurooppalaisten arvojen ja elämäntapojen säilyttämisessä ja edistämisessä. Mediaekosysteemit ovat kaikki riippuvaisia tasapainoisten painopisteiden asettamisesta EU:n elpymissuunnitelmien täytäntöönpanolle esimerkiksi varmistamalla tiiviimpi yhteys yhtäältä EU:n audiovisuaali- ja mediapolitiikan ja toisaalta tutkimuksen ja innovoinnin välillä.

52.

korostaa roolia, joka audiovisuaalialalla voi olla alueellisen ja paikallisen matkailun edistämisessä erityisesti maaseutualueilla esitellessään ja tehdessään luovalla tavalla tunnetuksi alueiden nähtävyyksiä ja edistäessään kestävää matkailua ja talouskehitystä.

53.

suhtautuu myönteisesti siihen, että toimintasuunnitelman avaintoimella varmistetaan datainfrastruktuurin osalta synergiat Horisontti Eurooppa -ohjelman ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelman kanssa, jotta voidaan edistää innovointia ja luovuutta ja varmistaa kaiken tyyppisten tiedotusvälineiden (julkisten ja kaupallisten, pienten ja suurten kanavien) esteetön saatavuus. Komitea korostaa, että näiden synergioiden olisi oltava myös paikallisten ja alueellisten tiedotusvälineiden ulottuvilla niiden omistus- ja hallintorakenteista riippumatta. Tämän vuoksi eurooppalaisessa tiedonvälityksessä ja audiovisuaalialan tuotannossa olisi vaadittava järjestelmällisesti investoimista monikieliseen tekstitykseen, viittomakieliseen tulkkaukseen ja kuvailutulkkaukseen sekä muihin vastaaviin tekniikkoihin.

54.

katsoo, että yksi Horisontti Eurooppa -ohjelman rooleista on avoimen lähdekoodin infrastruktuurin mediakomponenttien edistäminen. Se on edellytys onnistuneelle innovoinnille paitsi teknologian myös uusien liiketoimintamallien ja niiden käyttöönoton kannalta kaiken tyyppisissä tiedotusvälineissä.

55.

katsoo, että kaikissa asiaankuuluvissa EU:n rahoitusohjelmissa (Luova Eurooppa, Erasmus +, Horisontti 2020 jne.) tulee kiinnittää asianmukaisesti huomiota digitaalisen audiovisuaali- ja mediaympäristön edellyttämien taitojen kehittämistarpeisiin paikallisella ja alueellisella tasolla. Digitaalisten taitojen olisi tässä yhteydessä mentävä tieto- ja viestintätekniikan perustaitoja pidemmälle ja katettava myös media- ja informaatiolukutaito.

56.

kehottaa tarjoamaan kohdennettua tukea paikallis- ja aluetasolla, jotta voidaan perustaa eurooppalaisten teknologiakeskusten ohella eurooppalaisia mediateknologiakeskuksia, joissa keskitytään media-alan toimijoiden koulutukseen mm. käytettävissä olevan rahoituksen, myös elpymisrahoituksen, saannin ja median riippumattomuuden osalta. Näin mahdollistetaan kokeiluhankkeiden ja innovatiivisten eurooppalaisten ratkaisujen kehittäminen.

Tiedotusvälineiden riippumattomuus ja luotettavuus sekä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen

57.

katsoo, että covid-19-pandemian kaltaisen terveyskriisin yhteydessä luotettavien tietojen saatavuus on olennaisen tärkeää, ja muistuttaa, että sekä julkiset että yksityiset tiedotusvälineet laadullisesti ja määrällisesti laajoine palveluvalikoimineen antavat tietoa, dokumentoivat tapahtumia ja tarjoavat viihdettä, koulutusta ja kulttuuria pandemian aikana paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla ja auttavat siten merkittävästi kriisiin liittyvien vaikeuksien selättämisessä. Komitea viittaa seuraaviin keskeisiin haasteisiin: viranomaisten hallussa olevien tietojen saatavuus, pääsy internetiin, riippumattomien tiedotusvälineiden suojelu ja edistäminen, kansanterveyteen liittyvä disinformaatio ja kansanterveyden valvonta.

58.

toistaa, että disinformaation uhkaan vastaamiseksi alueellisen hallinnon kaikilla tasoilla on toteutettava toimia, joilla tuetaan uutisten tarkistamiseen ja väestön medialukutaidon edistämiseen liittyvää työtä.

59.

muistuttaa Euroopan unionin perusoikeuskirjasta, jossa nimenomaisesti kehotetaan kunnioittamaan tiedotusvälineiden vapautta ja moniarvoisuutta, perusoikeudet mukaan luettuina, ja korostaa tiedotusvälineiden vapauteen kohdistuvaa suurta riskiä, eli taloudellista painetta, joka heikentää ammattimaista journalismia verkossa. Komitea odottaa, että Euroopan komissio käyttää digipalvelusäädöstä ja digimarkkinasäädöstä korjatakseen markkinoiden toimintapuutteita ja puuttuakseen teknologiajättien ja uutismediayritysten väliseen epätasapainoiseen suhteeseen. Tässä yhteydessä on kuitenkin kunnioitettava jäsenvaltioiden sääntelyvaltaa tiedotusvälineiden moniarvoisuuden turvaamisessa.

60.

korostaa tiedotusvälineiden luotettavuuden pohjautuvan niiden riippumattomuuteen ja sananvapauteen. Sen vastakohdan muodostaa tilanne, jossa valtion elimellä tai valtiovallasta riippumattomalla organisaatiolla on yksinomainen toimivalta päättää, mitkä julkaisut ovat luotettavia, miten pääsyä alustoille valvotaan ja mitkä sisällöt työnnetään taka-alalle.

61.

korostaa toimintasuunnitelman asiaankuuluvien toimenpiteiden osalta erityisesti kansalaisten osallistumista ja kansalaisille koituvia hyötyjä, jotka ovat keskeinen kriteeri hankkeiden tukemisessa, ja painottaa medialukutaidon parantamista erityisesti nuorten keskuudessa.

62.

katsoo, että on edistettävä media- ja informaatiolukutaitoa, jotta voidaan torjua disinformaatiota ja auttaa kansalaisia luovimaan digitaalisten medioiden ympäristössä, sekä edistettävä sellaista mediaekosysteemiä, joka tuottaa laadukkaita sisältöjä ja harjoittaa eettistä itsesääntelyä disinformaation ja valeuutisten torjumiseksi.

63.

suhtautuu myönteisesti siihen, että toimintasuunnitelmassa keskitytään kansalaisiin ja erityisesti oikeuteen käyttää moniarvoista, monimuotoista ja riippumatonta mediaympäristöä, myös alue- ja paikallistasolla.

64.

korostaa tiedotusvälineiden riippumattomuutta ajatellen, että kaikenlainen taloudellinen tuki tiedotusvälineille voi olla ensisijaisesti lyhyen aikavälin ratkaisu ja sen on oltava aidosti yleisluonteista. Komitea katsoo, että yksilöityä tukea olisi rajoitettava, jotta vapaiden markkinoiden rahoittama journalismi säilyy. Tällaisten poikkeuksellisten toimenpiteiden yhteydessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota markkinoiden vääristymien välttämiseen ja tiedotusvälineiden riippumattomuuteen.

65.

katsoo, että audiovisuaalisten mediapalvelujen eurooppalaisten sääntelyviranomaisten ryhmän (ERGA) olisi edistettävä kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihtoa tiedotusvälineitä koskevaa tietoisuutta kehitettäessä, erityisesti kun on kyse riippumattomien kansallisten sääntelyviranomaisten tuki-, tutkimus-, tiedotus-, yhteistyö- ja arviointitoimista sekä kansallisten sääntelyviranomaisten, mediapalvelujen tarjoajien ja oppilaitosten välisistä yhteistyömuodoista.

Sääntelykehys

66.

korostaa, että on tärkeää konkretisoida Euroopan komission sitoumusta tähdätä toimiviin eurooppalaisiin mediamarkkinoihin, ja on vakuuttunut siitä, että tämän ongelman onnistunut ratkaisu saattaa ulottua datasäädäntöä pidemmälle, sillä siihen olisi sisällyttävä kansallisten ja EU:n kilpailupoliittisten välineiden aktiivinen käyttö, jotta voidaan välttää esimerkiksi se, että tärkeät infrastruktuurit ovat vain rajoitetusti Euroopan markkinoille tulevien uusien toimijoiden saatavilla.

67.

toistaa, että EU:n audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan politiikan olisi perustuttava laajemman toiminta-alan kokonaisvaltaiseen näkemykseen kaikilla mediaan liittyvillä aloilla (esimerkiksi kilpailu, tekijänoikeudet ja data), ja että EU:n päätöksenteossa tarvitaan monialaisempaa lähestymistapaa audiovisuaali- ja media-alaan nähden. Komitea kehottaa hahmottelemaan yksityiskohtaisemman pitkän aikavälin vision koko Euroopan audiovisuaali- ja media-alasta.

68.

katsoo, että EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden datapolitiikan yhteydessä tarvitaan erityistä sääntelyä, jotta voidaan hyödyntää tehokkaiden kansainvälisten, tilausvideopalveluja tuottavien alustojen kasvavaa liiketoimintaa Euroopassa kaikkien eurooppalaisten hyväksi.

69.

kehottaa laatimaan yksityiskohtaisemman EU:n politiikan, jolla pyritään luomaan aidosti tasapuoliset toimintaedellytykset, joita sovelletaan kaikkiin audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajiin, mukaan lukien tietojen jakamista, kilpailun valvontaa ja verohelpotuksia koskevat säännöt, ja sallimaan alan pienempien markkinatoimijoiden kohdalla poikkeuksia, mikä lisää sisällön monimuotoisuutta ja paikallista tuotantoa.

70.

on vakuuttunut siitä, että digitaalisia palveluja koskevan säädöksen, demokratiatoimintasuunnitelman ja tiedotusvälineitä koskevan toimintasuunnitelman välinen tiiviimpi poliittinen koordinointi EU:n tasolla on hyödyksi: ne johtavat samaan yhteiseen tavoitteeseen, eli kohti teknisesti kehittynyttä, eettistä ja taloudellisesti vakaata ekosysteemiä, joka kykenee kilpailemaan kansainvälisesti.

71.

on samaa mieltä Euroopan komission kanssa siitä, että audiovisuaalisen sisällön saatavuuden ja jakelun parantaminen vastaa kasvavaan rajatylittävään kysyntään (myös raja-alueilla) ja hyödyttää myös kielivähemmistöjä, mitä EU:n politiikoilla on tuettava. Geoblokkausta olisi edelleen rajoitettava ja vähennettävä, jotta ala voi kehittyä vapaammin kaikkialla EU:ssa.

Hallinnointi

72.

katsoo erityisesti toimintasuunnitelman toimenpiteen 1 osalta, että vahva paikkalähtöinen lähestymistapa ja tiivis kumppanuus paikallis- ja alueviranomaisten kanssa ovat tehokas tapa saavuttaa sen tavoitteet.

73.

on sitoutunut tämän toimintasuunnitelman yhteisiin jatkotoimiin Euroopan komission kanssa sellaisten täytäntöönpanotoimenpiteiden kehittämiseksi, joilla tarjotaan mahdollisimman suuret mahdollisuudet paikallisille ja alueellisille tiedotusvälineille kaikkialla EU:ssa.