Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelma 2021–2027”

(2021/C 300/12)

Yleisesittelijä: Gillian COUGHLAN (IE, Renew Europe), Corkin kreivikunnanvaltuuston jäsen Viiteasiakirja: Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelma 2021–2027 – Koulutuksen mukauttaminen digitaaliaikaan COM(2020) 624 final

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

1.

toteaa, että koulutuksen siirtymistä digitaaliaikaan ollaan edistämässä ja nopeuttamassa nyky-yhteiskunnassa covid-19-pandemian aiheuttamien yhteiskunnallisten rajoitusten vuoksi.

2.

kehottaa kuitenkin pitämään mielessä, että koulutuksesta puhuttaessa tarkoitetaan sekä pienten lasten, vaikutuksille alttiiden teini-ikäisten ja tiedonhaluisten aikuisten kriittisen ajattelun kehittämistä että kauppiaiden, eri alojen ammattilaisten, ruumiillisen työn tekijöiden, huoltohenkilöstön, palvelualan työntekijöiden, yrittäjien ja maanviljelijöiden fyysisten taitojen ja älyllisen osaamisen vahvistamista – lyhyesti sanottuna kyse on aina ihmisistä.

3.

varoittaa, että tässä yhteydessä on tärkeää erottaa toisistaan digitaalinen koulutus ja verkko- tai etäopiskelu, jotka otettiin kiireesti käyttöön ensimmäisten sulkutoimien aikana ja joita mukautettiin myöhempien liikkumisrajoitusten yhteydessä. Nykytodellisuus ei vastaa eurooppalaista visiota digitaalisesta koulutuksesta.

4.

katsoo, että covid-19-kriisi on samaan aikaan tuonut esiin tehokkaan digitaalisen koulutuksen keskeiset mahdollistavat tekijät, nopeuttanut tätä muutosta ja osoittanut digitaalisen koulutuksen vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja rajoitukset.

5.

muistuttaa, että koulutusjärjestelmien organisoiminen kuuluu kansalliseen toimivaltaan, sanotun vaikuttamatta jäsenvaltioiden omaan toimivallan jakoon. Uudet haasteet edellyttävät kuitenkin koordinoinnin lisäämistä Euroopan tasolla tai järeämpiä tukitoimia eurooppalaisella koulutusalueella: kansainvälisiä teknologiastandardeja ja EU:n suosituksia on syytä soveltaa.

6.

toistaa (1), että paikallis- ja alueviranomaisten tuki koulutukselle ja digitaaliselle osallisuudelle on ratkaisevan tärkeää sekä oppilaille ja opiskelijoille että kansalaisille.

7.

on tyytyväinen siihen, että Euroopan unioni on kahden viime vuosikymmenen ajan pyrkinyt parantamaan Euroopan kansalaisten digitaalisia taitoja ja että nämä pyrkimykset ovat huipentuneet digitaalista koulutusta koskevaan toimintasuunnitelmaan 2021–2027. Komitea suhtautuu myönteisesti myös tavoitteeseen helpottaa laadukkaan, osallistavan, esteettömän, tehokkaan ja kiinnostavan koulutuksen tarjoamista samalla, kun otetaan käyttöön etä-, verkko- ja yhdistelmämenetelmiä.

8.

korostaa lausunnossaan ”Digitaalinen Eurooppa kaikille” (2) esitetyn digitaalisen yhteenkuuluvuuden käsitteen merkitystä ja pitää digitaalista yhteenkuuluvuutta tärkeänä lisäulottuvuutena EU:n perustamissopimuksessa määriteltyyn perinteiseen taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden käsitteeseen. Komitea kehottaa ulottamaan digitaalisen yhteenkuuluvuuden käsitteen myös koulutusalalle ja ottamaan sen huomioon perussopimusten seuraavissa muutoksissa. Tämä on välttämätöntä, jotta voidaan jatkuvasti lisääntyvien digitalisointitarpeiden valossa vastata yhteiskunnallisiin haasteisiin ja samalla varmistaa, ettei ketään tai yhtäkään aluetta jätetä jälkeen muista.

Digitaalinen lukutaito kaikille

9.

on tietoinen siitä, että digitaalisten taitojen merkitys ulottuu työmarkkinoita pidemmälle ja että niillä on yhä tärkeämpi rooli kansalaisten yksityisessä ja julkisessa elämässä, erityisesti oppimisessa, tiedon ja tuotteiden hankkimisessa sekä julkisissa ja yksityisissä palveluissa, sosiaalisessa osallisuudessa, vapaa-aikana ja monissa muissa arkipäivän tilanteissa.

10.

katsoo, että digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman tulisi perustua parhaisiin käytäntöihin muiden alojen, kuten elinkeinoelämän, mallin mukaisesti. Samalla olisi kuitenkin otettava huomioon koulutusalan ammattilaisten asiantuntemus ja ihmisten välinen tärkeä vuorovaikutus luokkahuoneessa.

11.

on vakuuttunut siitä, että on ehdottoman tärkeää varmistaa, että digitaalinen koulutus on myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien ja yksilöiden ulottuvilla ja että se edistää sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Euroopan unionin on tehtävä lujasti työtä sellaisen yhteiskunnan luomiseksi, johon kaikki voivat osallistua iästä, sukupuolesta, sosiaalisesta tai etnisestä taustasta sekä fyysisistä ja henkisistä valmiuksista riippumatta.

12.

huomauttaa lisäksi, että maaseudun sekä syrjäisillä alueilla ja saarialueilla sijaitsevien oppilaitosten verkkoyhteydet ovat ratkaisevan tärkeitä sellaisten erojen poistamiseksi, jotka johtuvat näiden alueiden asutuksen hajanaisuudesta ja väestön eristyneisyydestä suuriin kaupunkeihin verrattuna, ja korostaa, että suurten kaupunkien ja maaseutu-, syrjäseutu- ja saarialueiden väliseen digitaaliseen kuiluun on puututtava asianmukaisesti digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmassa ja kansallisissa toimenpiteissä, joilla se pannaan täytäntöön.

13.

kehottaa Euroopan komissiota edistämään aktiivisesti vammaisten henkilöiden oikeutta osallistavaan digitaaliseen koulutukseen ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kartoittamaan vammaisille suunniteltuja ja heitä varten mukautettuja digitaalisen koulutuksen elementtejä, investoimaan niihin ja jakamaan aiheeseen liittyvää tietoa. Tulee myös ottaa huomioon heikommassa asemassa olevien koulutus- ja taitotarpeet ja vastata niihin takaamalla heille yhtäläiset mahdollisuudet korkealaatuiseen peruskoulutukseen.

14.

toteaa, että on niin ikään tärkeää ottaa huomioon kansallisten vähemmistöjen tarpeet ja mahdollistaa omalla äidinkielellä opiskelemista koskevan oikeuden mukaisten sisältöjen luominen ja saatavuus.

Digitaalisen koulutuksen ja digitaalisen siirtymän leikkauspiste

15.

toteaa, että yhteiskunta sekä Euroopan ja maailman taloudet tarvitsevat vastedes ihmisiä, joilla on taidot ja valmiudet tulla tämän uuden digitaalisen maailman arkkitehdeiksi, rakentajiksi ja luonteviksi toimijoiksi, ja korostaa tähän liittyvää tarvetta investoida digitaalisten perustaitojen ja kehittyneiden taitojen määrittelyyn, opettamiseen ja hankkimiseen.

16.

pitää valitettavana, että vaikka digitaitoisten osuus kasvaa vähitellen, Euroopan aktiivisesta työvoimasta 35 prosentilla ei tällä hetkellä ole digitaalisia perustaitoja (3), vaikka 90 prosenttia tämän päivän työpaikoista edellyttää vähintään vähimmäistason digitaalista lukutaitoa. Tarvittavien digitaalisten perustaitojen määrä kasvaa ja taso nousee suunnitellun digitaalisen siirtymän myötä huomattavasti.

17.

on syvästi huolissaan siitä, että työssä käyvien ja työttömien, ikäihmisten ja vähemmän koulutettujen aikuisten välillä on selviä eroja digitaalisissa perustaidoissa (4) ja että naisten ja miesten välinen kuilu digitaalisessa koulutuksessa kasvaa selvästi. Tyttöjen kannustaminen opiskelemaan STE(A)M-aineita (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet, [taideala] ja matematiikka) on yksi toimenpide, jolla voidaan saada aikaan myönteistä kehitystä (sukupuolten välisen digitaalisen kuilun umpeen kuromiseksi). Komitea kehottaa Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita edistämään naisten osallistumista STE(A)M-aloille hyödyntämällä elpymis- ja palautumistukivälinettä, Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaa, Erasmus+-ohjelmaa, Horisontti Eurooppa -ohjelmaa ja Euroopan sosiaalirahastoa ja huolehtimaan siitä, että rahoituksen avulla kavennetaan tätä sukupuolten välistä kuilua tukemalla digikoulutuksen tarjoajia.

18.

on huolissaan myös siitä, että maaseudulla on selvä digitaalinen kuilu, joka kattaa koko koulutusyhteisön (opettajat, oppilaat ja perheet). Komitea kehottaa Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan elpymis- ja palautumistukivälinettä ja Euroopan sosiaalirahastoa käytettäessä, että rahoituksen avulla kavennetaan tätä kuilua tekemällä kohdennettuja investointeja väestökehitykseen liittyvistä haasteista ja merkittävästä ja jatkuvasta investointivajeesta kärsiville alueille, sekä määrittelemään vakaita ja pitkäkestoisia hankkeita, joiden vaikutukset ulottuvat koko koulutusyhteisöön.

19.

kannattaa tätä varten myös osaamisohjelman tavoitetta varmistaa, että 70 prosentilla 16–74-vuotiaista on digitaaliset perustaidot vuoteen 2025 mennessä.

20.

suosittaa lisäksi, että kaikkiin koulutus- ja oppisopimusohjelmiin sisältyisi opetettavasta taidosta riippumatta digitaalinen elementti, joka ulottuisi Digital Opportunity Traineeship -aloitetta pidemmälle, ja että ehdotettu eurooppalainen tiedonvaihtofoorumi loisi näille kursseille sisältöä – kansainvälisen tietokoneen ajokortin (ICDL) tapaan – itsearviointimenettelyyn perustuvan eurooppalaisen digitaalisten taitojen todistuksen (EDSC) lisäksi.

21.

painottaa, että digitaalisesta koulutuksesta tulee tehdä olennainen osa elinikäistä oppimista, ja kehottaa yksityistä ja julkista sektoria kantamaan oman vastuunsa kansalaisten kouluttamisesta, jotta he pysyvät kilpailukykyisinä työmarkkinoilla ja pystyvät jatkossakin sopeutumaan niiden tarpeisiin ja jotta he voivat samalla kehittyä kaikilta osin henkilökohtaisella tasolla.

Digitaalinen koulutus – mahdollisuudet ja haasteet

22.

uskoo, että koulutuksen digitalisointi voi tuoda huomattavia etuja, jos se on oppijakeskeistä, ikätasolle sopivaa ja kehitystä tukevaa. Tällainen toimintatapa takaisi kaikille esteettömän, osallistavan koulutuksen sekä edistäisi laadukasta koulutusta tai tarjoaisi välineet sen saavuttamiseen ja varmistaisi oikeuden koulutukseen perusihmisoikeutena.

23.

katsoo, että tarvitaan suoraa julkista rahoitusta uusien opetusmallien kehittämiseksi ja 2000-luvun taitojen edistämiseksi kaikilla koulutustasoilla aina koulusta yliopistoon. On myös yksinkertaistettava edelleen EU:n rahoitusohjelmien rakennetta ja mahdollistettava siten osallistuvien sidosryhmien sekä yritysten ja tiedelaitosten kumppanuuksien laajentaminen.

24.

kehottaa lisäämään tekoälyn ja datan eettistä käyttöä opettajien koulutuksessa ja tukemaan tutkimukseen ja innovointiin liittyviä toimia Horisontti Eurooppa -ohjelman kautta.

25.

kehottaa Euroopan komissiota asettamaan eri ohjelmia ja toimenpiteitä käyttöön ja tekemään niitä tunnetuksi helppokäyttöisen tiedotuksen ja viestinnän avulla ja tukemalla hajautettua täytäntöönpanojärjestelmää EU:n eri verkostojen, kuten digitaali-innovaatiokeskittymien kautta.

26.

tarjoaa apuaan Connectivity4Schools-tiedotuskampanjan edistämisessä.

27.

on huolissaan digitaalisen väkivallan ja häirinnän lisääntymisestä ja korostaa tarvetta ehkäistä tällaista käyttäytymistä koulutuksen avulla.

28.

kehottaa käyttämään alusta lähtien arvosetelijärjestelmää ja ottamaan alueet ja kunnat siihen mukaan digitaalisen koulutuksen mahdollisuuksia koskevan tutkimus- ja kehitystyön käynnistämiseksi.

29.

on huolestunut verkkoyhteyksien ja välineiden riittämättömyydestä, jonka monet oppilaat ja opettajat toivat esiin Euroopan kunnissa ja alueilla viime vuoden aikana. Komitea toistaa viestinsä (5), että paikallisen koulutusinfrastruktuurin kehittämisen painopisteitä on muutettava ja että paikallis- ja alueviranomaiset tukevat siirtymistä nykyaikaiseen, toimivaan, digitaaliseen ja vihreään koulutusinfrastruktuuriin yhteisöissään. Lisäksi komitea kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan kaikille opettajille ja oppilaille koulutukseen soveltuvan digitaalilaitteen sekä ilmaisen pääsyn digitaalisiin viestintä- ja koulutussovelluksiin ja -alustoihin hyödyntämällä joko EU:n ja kansallisen tason rahoitusta tai paikallisten yritysten kanssa solmittavia kumppanuusohjelmia.

30.

tähdentää, että maailmanlaajuinen pandemia on korostanut opettajien korvaamatonta osaamista. Ihmisten välinen vuorovaikutus, toiminnan ohjaus, kannustaminen, havainnollistaminen, selittäminen, korjaaminen, arviointi, neuvonta, tuki, asiantuntemus ja tietämys – opettajat tarjoavat näitä kaikkia. Komitea kehottaa kehittämään tätä osaamista siten, että se soveltuu myös digitaaliseen ympäristöön, sillä opettajilla on erityisen tärkeä tehtävä, kun on kyse digitaaliteknologian käytöstä opetus- ja oppimistarkoituksissa sekä sen integroinnista opetukseen ja oppimiseen.

31.

varoittaa kuitenkin, että koulutusteknologian olisi pysyttävä välineenä eikä sillä saisi korvata lähiopetusta, koska ihmisten välinen vuorovaikutus on ratkaisevan tärkeää opiskelijoiden hyvinvoinnin ja kehityksen kannalta, mukaan lukien opettajien ja opiskelijoiden välinen ja opiskelijoiden keskinäinen viestintä.

32.

pitää huolestuttavina viimeaikaisia tutkimustuloksia (6), joiden mukaan vain 40 prosenttia opettajista kokee, että heillä on valmiudet käyttää digitaaliteknologiaa opetuksessa.

33.

ehdottaa, että opettajankoulutuksen malleja yhdenmukaistetaan kaikkialla Euroopan unionissa tehostamalla yliopistojen ja opettajien täydennys- ja jatkokoulutusta tarjoavien laitosten välistä yhteistyötä, ja kehottaa luomaan fyysisiä keskuksia yliopistokaupunkeihin, jotta opettajat kautta koko koulutusjärjestelmän voivat saada ammatilliseen kehittymiseen tähtäävää laadukasta täydennys- ja jatkokoulutusta. Lisäksi komitea ehdottaa, että opettajien täydennys- ja jatkokoulutuksessa käytettävät sisällöt olisivat avoimesti saatavilla, jotta niitä voidaan käyttää uudelleen päivittäisessä opetustoiminnassa.

34.

kannattaa ajatusta digitaalisen koulutuksen sisältöä koskevista puitteista. Komitea haluaisi kuitenkin varmuuden siitä, että alueellisella tasolla myönnetään rahoitusta sen varmistamiseksi, että kaikki opettajat tuntisivat olevansa osa keskusta, ja että alueellisia kieliä tuetaan mukauttamalla resursseja kaikille.

35.

kehottaa liittämään digitaalisen koulutuksen sisältöä koskeviin eurooppalaisiin puitteisiin oman teknologiahautomon, joka loisi jaettavan sisällön viitemallin (Shareable Content Object Reference Model, SCORM) mukaisesti standardoitua, avoimien oppimisresurssien (Open Educations Resources, OER) mallin mukaista laadukasta sisältöä ja tukisi opettajia ja muita ammattilaisia edellä mainittujen kriteerien mukaisten sisältöjen, opetussuunnitelmien ja resurssien luomisessa, sillä tähän liittyvää yhteistyötä sekä opetusmateriaalien ja hyvien käytäntöjen vaihtoa on syytä tehostaa. Komitea suosittelee, että tämä yksikkö tukisi kansallisia koulutoimen osastoja teknologisten sovellusten arvioinnissa, jotta rahaa käytettäisiin parhaaseen tekniikkaan, valvonta olisi tiukkaa ja kaikkia kerättyjä tietoja hyödynnettäisiin asianmukaisesti.

36.

kehottaa komissiota tukemaan muun muassa Erasmus+-, Horisontti Eurooppa- ja InvestEU-ohjelmien puitteissa toteutettavin asianmukaisin toimenpitein sellaisten Euroopan laajuisten foorumien luomista, joiden kautta opetussisältöä ja -välineitä voidaan levittää laajalti, osallistavasti ja monikielisesti alueelliset kielet huomioon ottaen.

37.

korostaa EU:n investointeja digitaaliseen kulttuuriin ja mainitsee esimerkkinä Europeana-verkoston, joka on edistänyt opetuksen monipuolistamista kouluissa kaikkialla Euroopan unionissa tarjoamalla Euroopan historiaa ja kulttuuria käsittelevää digitaalista sisältöä.

38.

kehottaa lisäämään Yhteisen tutkimuskeskuksen digitaalisen kouluhankkeen kaltaisia aloitteita, jotka mahdollistavat ilmaiset ja saavutettavissa olevat verkossa avoimet massakurssit (MOOC).

39.

korostaa, että koulutusyhteisössä tarvitaan digitaalisen osaamisen kulttuuria. Nykyaikana, kun kaikki tieto näyttää olevan saatavilla internetissä, on ratkaisevan tärkeää, että koulutusyhteisö kykenee erottamaan ja suodattamaan kiistattomat tosiseikat mielipiteistä ja analysoimaan ja keräämään tietoja itsenäisesti.

40.

toteaa, että on myös tärkeää löytää tapoja auttaa vanhempia tukemaan lapsiaan digitaalisen koulutuksen saamisessa.

41.

toteaa, että perheet, opiskelijat ja koulutusalan ammattilaiset ovat ilmoittaneet vakavista verkkokiusaamistapauksista. Komitea toteaa myös, että kaikenikäisille oppilaille ja opiskelijoille tarjotaan edelleen henkistä tukea ja sitä rahoitetaan.

42.

kehottaa komissiota ottamaan huomioon koulutustietojen erityisluonteen ja niiden vaihtoa ja tallentamista koskevan sääntelyn puuttumisen aiheuttaman riskin. Komitea kehottaa komissiota myös ottamaan Euroopan tietosuojaneuvoston mukaan pohdintoihin oppilaita ja oppijoita koskevien tietojen erityisaseman luomisesta ja valveuttamaan kaikkia digitaalisen koulutuksen osapuolia (opettajat, opiskelijat, oppilaat, oppijat ja vanhemmat) kyberturvallisuuden merkityksestä sekä etsimään keinoja kyberturvallisuuden jatkuvaksi parantamiseksi tällä alalla.

---

(1)  AK:n lausunto ”Eurooppalaisen koulutusalueen toteuttaminen vuoteen 2025 mennessä”, maaliskuu 2021.

(2)  AK:n lokakuussa 2019 antama lausunto ”Digitaalinen Eurooppa kaikille: älykkäiden ja osallistavien ratkaisujen toteuttaminen paikallistasolla”, COR-2019-03332.

(3)  EU actions to address low digital skills, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen katsaus nro 2, 2021.

(4)  Ks. edellinen alaviite.

(5)  AK:n lausunto ”Eurooppalaisen koulutusalueen toteuttaminen vuoteen 2025 mennessä”, maaliskuu 2021.

(6)  OECD:n kansainvälinen opetusta ja oppimista koskeva TALIS-tutkimus, 2018.