Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Vahva sosiaalinen Eurooppa oikeudenmukaisten siirtymien toteuttamiseksi”

(2020/C 440/08)

Esittelijä: Anne KARJALAINEN (FI, PES), Keravan kaupunginvaltuuston jäsen Viiteasiakirja: Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Vahva sosiaalinen Eurooppa oikeudenmukaisten siirtymien toteuttamiseksi COM(2020) 14 final

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Johdanto

1.

suhtautuu myönteisesti ehdotukseen laatia tiekartta Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpanosta, jotta Yhdistyneiden kansakuntien vahvistamat kestävän kehityksen tavoitteet saavutetaan ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelma toteutetaan sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.

2.

suhtautuu myönteisesti siihen, että Euroopan komissio on päättänyt käynnistää avoimen kuulemismenettelyn sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpanosta, koska sosiaalipolitiikka on hyvin erilaista eri puolilla Eurooppaa. Lisäksi kaupunkien ja alueiden tilanne on muuttunut merkittävästi covid-19-pandemian myötä.

3.

pitää tärkeänä vahvaa eurooppalaista sosiaalista toimintaohjelmaa, jossa kilpailukyky ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus täydentävät toisiaan. Sosiaalinen toimintaohjelma sekä vihreä kehityksen ohjelma ja digitaalinen ohjelma ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa, koska vihreän ja digitaalisen siirtymän on perustuttava sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, tasa-arvoon ja ekologiseen kestävyyteen. AK katsoo, että oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) on oltava linjassa EU:n sosiaalisen pilarin kanssa, jotta voidaan vähentää alueiden välisiä eroja ja selviytyä rakenteellisista muutoksista Euroopan unionin alueilla. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä maaseutualueisiin, teollisuuden muutosprosessissa oleviin alueisiin, vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsiviin alueisiin sekä syrjäisimpiin alueisiin, joiden epäedullista tilannetta covid-19-pandemia on vain pahentanut.

4.

toistaa kehotuksensa parantaa talous- ja sosiaalipolitiikan koordinointia eurooppalaisen ja kansallisen hallintotason välillä eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa ja kehottaa varmistamaan paikallis- ja alueviranomaisten osallistumisen tähän koordinointiin toissijaisuusperiaatteeseen nojautuvan, yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin avulla. Tämän periaatteen mukaisesti strategisen suunnittelun ja täytäntöönpanon tehtävät olisi siirrettävä jäsenvaltioiden lisäksi myös paikallis- ja alueviranomaisille, joilla on parhaat edellytykset vastata tehokkaasti paikallisiin tarpeisiin ja haasteisiin.

5.

korostaa selkeän, koordinoidun ja kunnianhimoisen etenemissuunnitelman tärkeyttä sosiaalisten oikeuksien eurooppalaisen pilarin toteuttamiseksi. Täytäntöönpanossa toissijaisuusperiaate ja suhteellisuusperiaate määrittävät, millä tasolla EU ja jäsenvaltiot käyttävät ehdotettuja poliittisia välineitä ja lainsäädäntötoimia.

6.

kehottaa Euroopan komissiota ottamaan huomioon kaupunkikumppanuuksissa EU:n kaupunkiagendan yhteydessä laaditut asiaan kuuluvat suositukset, jotka koskevat esimerkiksi asuntosektoria, kaupunkiköyhyyttä ja työpaikkoja ja osaamista paikallistaloudessa sekä hyödyntämään osallistavaa toimintatapaa myös sosiaalisen Euroopan toteuttamisessa.

7.

korostaa, että covid-19-pandemiaa ei saa käyttää tekosyynä lykätä tai peruuttaa Euroopan komission tiedonannossa mainittuja ehdotuksia, joiden tarkoituksena on parantaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Kriisin on pikemminkin vauhditettava ja tehostettava pyrkimyksiä rakenteellisiin muutoksiin oikeudenmukaisemman ja vihreämmän EU:n puolesta. On rakennettava kestävämpiä taloudellisia ja sosiaalisia järjestelmiä tulevaisuutta varten.

8.

muistuttaa, että lähitulevaisuudessa elpymistoimissa on oltava vahva sosiaalinen ulottuvuus, jotta voidaan ylläpitää vahvoja sosiaaliturvaverkkoja, turvata työntekijöiden työpaikat ja välttyä väärin perustein tehdyiltä irtisanomisilta. Erityisesti tilapäisissä ja epätyypillisissä työsuhteissa olevat, naiset, maahanmuuttajat, nuoret ja vammaiset henkilöt ovat heikoimmassa asemassa työelämässä. Covid-19-pandemian johdosta työnsä menettäneet eivät välttämättä pysty palaamaan entisiin työpaikkoihin. EU:n ohjelmien on tuettava niiden ihmisten taitojen päivittämistä, jotka ovat työttömyysuhan alla, työttömänä tai työmarkkinoiden ulkopuolella ja erityisesti joilla on muita suurempia vaikeuksia päästä työmarkkinoille (köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen uhkaamat ihmiset, yksinhuoltajat, joilla on vaikeuksia sovittaa yhteen työ- ja perhe-elämä jne.). Samaan aikaan on turvattava yhdenvertaiset mahdollisuudet ja huolehdittava siitä, ettei ketään syrjitä biologisen tai sosiaalisen sukupuolen, syntyperän, etnisen alkuperän, poliittisten tai uskonnollisten vakaumusten, iän, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai identiteetin, sairauden, kielen tai muun henkilökohtaisen tai sosiaalisen ominaisuuden tai olosuhteen vuoksi.

9.

toteaa, että digitaalinen siirtymä on nopeutunut nykyisissä olosuhteissa, kun monet työtehtävät on jouduttu mukauttamaan digitalisaatioon ja etätyöhön sopiviksi. Komitea suosittaa, että hyödynnetään viime kuukausina tapahtunutta nostetta etätyön sääntelyssä ja tunnustetaan etätyön vaikutus hiilestä irtautumiseen sen ansiosta, että työskentely tällä tavalla ilman henkilökohtaista läsnäoloa työpaikalla vähentää liikkumista.

10.

korostaa, että keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä elvytystoimenpiteillä on puututtava ekologisen ja digitaalisen siirtymävaiheen sosiaaliseen ulottuvuuteen. Tarvitaan oikeudenmukaiset työmarkkinat tulevaisuuden hiilidioksidineutraalissa taloudessa, joka perustuu ihmisarvoisiin työpaikkoihin, vahvaan sosiaaliturvaan ja työmahdollisuuksiin siellä, missä ihmiset asuvat.

11.

muistuttaa, että paikallis- ja alueviranomaisten tarjoamat julkiset palvelut ovat olleet avainasemassa pandemian aikana. Ilman julkista palvelujärjestelmää vaikutukset kansalaisiin olisivat olleet dramaattisempia. Oikeudenmukaisessa siirtymässä on tunnustettava paikallis- ja aluetason avainrooli laadukkaiden julkisten palvelujen tarjoamisessa. Paikallis- ja alueviranomaisten mahdollisuuksia tarjota tällaisia palveluita ei saa rajoittaa julkisia hankintoja tai valtiontukea koskevilla säännöillä.

12.

painottaa, että EU on käännekohdassa, jossa uusi ajattelu on paitsi mahdollista, myös välttämätöntä. Investoinnit ihmisten hyvinvointiin ja hyvinvointitalouden (economy of wellbeing) hyötyjen huomioiminen on tärkeämpää kuin koskaan. Hyvinvointitalous korostaa kestävän kehityksen kolmen ulottuvuuden – sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen – kestävyyden tasapainoa. Yhdessä ne vahvistavat toisiaan ja luovat pohjan sosiaalisesti oikeudenmukaiselle, kestävälle ja ilmastoystävälliselle yhteiskunnalle. Paikallis- ja aluetason toimijoilla on hyvät mahdollisuudet toteuttaa hyvinvointitaloutta omassa toiminnassaan, mutta tarvitaan myös EU-tason ohjausta.

13.

katsoo, että myös julkisissa hankinnoissa on pyrittävä edistämään kehitystä kohti oikeudenmukaisia siirtymiä ja löytämään uusia innovatiivisia ratkaisuja, koska hankintamenettelyillä on mahdollista osaltaan ehkäistä ekologista ja sosiaalista polkumyyntiä sisällyttämällä hankintasopimuksen tekoperusteisiin laadullisia, ympäristöön liittyviä ja/tai sosiaalisia näkökohtia. Koska tällainen sisällyttäminen on edelleen vapaaehtoista, on kuitenkin tehostettava toimia, jotta kannustettaisiin julkisiin hankintoihin osallistuvia talouden toimijoita tarjoamaan parempia yleisiä työoloja ja -ehtoja ja sellaisia työpaikkoja, joilla voidaan saada työmarkkinoille ihmisiä, joilla on niille pääsyn näkökulmasta moninaisia tarpeita, tai syrjäytymis- ja köyhyysriskin alaisina olevia ihmisiä, ja parannetaan heidän työllistettävyyttään.

14.

painottaa, että yritysten, myös julkisiin hankintoihin osallistuvien yritysten, on otettava huomioon ihmisoikeudet läpinäkyvästi sekä omassa toiminnassaan että alihankintaketjuissaan. Komitea ehdottaa sen vuoksi, että EU:n tasolla säädetään YK:n ihmisoikeuksien huolellisuusperiaatteeseen nojaavia, yritysvastuuta koskevia säännöksiä.

Yhtäläiset mahdollisuudet ja työpaikat kaikille

15.

jakaa komission tavoitteen lisätä työllisyyttä ja luoda enemmän laadukkaita työpaikkoja kaikkialle Eurooppaan. Tarvitaan monitieteinen ja ennakoiva lähestymistapa taitojen ja työpaikkojen epätasapainon poistamiseksi. Työmarkkinoilla osaajien kysyntä kasvaa tulevaisuudessa etenkin tekoälyn soveltamiseen ja kehittämiseen sekä ilmastonmuutoksen hillintään, sopeutumiseen ja hyödyntämiseen liittyvissä tehtävissä. EU:n uuden teollisuusstrategian on tuettava laadukkaiden työpaikkojen luomista ja teollisuuden kilpailukykyä. Strategian on myös vahvistettava Euroopan selviytymiskykyä, esimerkiksi lisäämällä keskeisten terveydenhoidon laitteiden ja suojavarusteiden tuotantoa EU:ssa. Nyt Eurooppa 2020 -strategian päättymisvaiheessa tarvitaan EU:n uutta pitkän aikavälin kasvu- ja työllisyysstrategiaa, joka toteuttaa kestävän kehityksen tavoitteita, jotta osallistavaa kasvua, työllisyyttä, köyhyyden vähentämistä ja teollisuuden kilpailukykyä koskevat eri tavoitteet pystytään yhdistämään toisiinsa.

16.

toteaa, että altistuminen covid-19-pandemian riskeille on vaikuttanut suhteettomasti tiettyihin työllisyyden aloihin, ensi sijassa terveydenhuoltoon ja -palveluihin. Komitea korostaa, että on tärkeää havaita koronavirukseen liittyvät työperäiset riskit kaikilla toimialoilla, ja painottaa, että kaikki tällaisille riskeille altistuvat työntekijät ansaitsevat vahvaa yhteiskunnallista arvostusta, mutta ennen kaikkea he tarvitsevat turvalliset työolot.

17.

toteaa, että pandemian virulenssi on paljastanut terveydenhuoltojärjestelmien puutteet monissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa, minkä vuoksi on tarpeen lujittaa Euroopan terveydenhuoltoa edistämällä ja tukemalla tieteellistä koulutusta kaikilla aloilla, erityisesti hoiva-, hoito- ja tutkimusaloilla.

18.

muistuttaa, että Euroopan demografinen muutos johtaa työvoimavajeeseen monissa jäsenvaltioissa ja alueilla. Siksi on tärkeää, että työvoiman rajatylittävä liikkuvuus ja työntekijöiden oikeudet turvataan. Erityisesti pienille paikallisille ja alueellisille maaseutuyhteisöille ongelmallista osaamisvajetta tulisi kuroa umpeen koulutuksellisin ja uuden teknologian keinoin sekä etätyöskentelyä lisäämällä. Maaseutualueille tarvitaan myös EU:n pitkän aikavälin toimia.

19.

korostaa, että muuttuvassa työelämässä on enenevässä määrin niitä, jotka ovat vaarassa menettää työpaikan vanhentuneiden taitojen takia tai robotiikan johdosta. Ajan tasalla olevat taidot ja elinikäinen oppiminen ovat tärkeämpiä kuin koskaan. Työuran aikaista osaamisen uudistamista on tarkasteltava kokonaisuutena erilaisissa elämäntilanteissa ja erilaisissa työsuhteissa olevien ihmisten näkökulmasta ja erilaisten koulutustarpeiden perusteella. Kun otetaan huomioon työikäisten jatkokoulutuksen ja uudelleenkoulutuksen tarve työllistettävyyden sekä työvoiman yleisen kilpailukyvyn kannalta samoin kuin tällaisen koulutuksen taloudelliset vaikutukset, komitea pitäisi tervetulleena asiaankuuluvaa sopimusta Euroopan tason työmarkkinaosapuolten kanssa. Tällaisessa sopimuksessa voitaisiin tarkastella sitä, kuinka voidaan helpottaa työssäkäyvien pääsyä koulutukseen laadukasta koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevien oikeuksien täytäntöönpanon puitteissa, jotta voidaan auttaa työmarkkinoille siirtymisessä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin mukaisesti.

20.

kannattaa nuorisotyöttömyyden torjunnan tehostamiseksi uudistettavaa nuorisotakuuta, josta olisi tehtävä pysyvä ja jonka yläikäraja olisi nostettava 30 vuoteen. Sen olisi katettava haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät (kuten työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevat, ilman huoltajaa olevat maahanmuuttajanuoret ja vaikeissa olosuhteissa kasvaneet nuoret). Erityisesti olisi kiinnitettävä huomiota nivelvaiheen toimiin, jossa siirrytään koulutuksesta työelämään. Takuun rahoitusta olisi lisättävä ESR+:n puitteissa, ja niiden jäsenvaltioiden, joissa nuorisotyöttömyys ylittää EU:n keskiarvon, olisi kohdennettava vähintään 15 prosenttia ESR+-yhteistyössä hallinnoitavista varoista nuorten tukemiseen. Nuorille tulisi välittää erityisesti vihreän ja digitaalisen siirtymän kannalta merkityksellisiä taitoja. Nuorisotakuun kansallista täytäntöönpanoa olisi seurattava eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa sen varmistamiseksi, että se on kaikkien nuorten saatavilla kaikissa jäsenvaltioissa.

21.

korostaa, että korkealaatuinen, osallistava ja vastavuoroisesti tunnustettu koulutus sekä kansalaisuuskasvatus vahvistavat eurooppalaista identiteettiä ja helpottavat vapaata liikkumista, työskentelyä ja oleskelua EU:ssa, mikä on Euroopan kansalaisuuden kulmakivi. Koulutus- ja osaamistason nostolla voidaan vähentää eriarvoisuutta. Tarvitaankin toimia koulutuksellisen tasa-arvon parantamiseen, jotta perhetausta, etninen alkuperä, vammaisuus tai sukupuoli eivät määrittäisi koulutuspolkuja.

22.

muistuttaa, että kaikkien oppijoiden oikeus opetukseen ja koulunkäyntiin on kiireellisesti turvattava vahvistamalla koulutusjärjestelmien kriisinkestokykyä muun muassa koulutuksen digitalisoinnin ja opettajien asianmukaisen koulutuksen avulla. Etäopiskeluun ja verkko-opetukseen tarvittavia laitteita ja verkkoyhteyksiä olisi pidettävä osana oikeudenmukaista siirtymää. Niiden saatavuus on taattava kaikille yhdenvertaisin edellytyksin, jotta saadaan kurottua umpeen tämänhetkinen digitaalinen kuilu ja ratkaistua sen aiheuttamat monenlaiset ongelmat ja huomattavat vaikutukset sosiaalisiin oikeuksiin, sillä kun uusi teknologia ja tietoyhteiskunta ovat ihmisen ulottumattomissa, tämä pahentaa huono-osaisuutta ja luo uusia sosiaalisen syrjäytymisen muotoja.

23.

korostaa, että laadukas ja riittävän pitkä koulutus on tulevaisuudessa välttämätön edellytys työllistymiselle. Tämä edellyttää voimavarojen lisäämistä sekä järjestelmällisempää työtä esikouluissa ja peruskoulussa tapahtuvan kasvatuksen hyväksi, niin että kaikki voivat hankkia riittävät perustaidot ja jatkaa toisen asteen koulutukseen. Vaille toisen asteen koulutusta jääneiden on hyvin vaikea työllistyä ja heidän riskinsä syrjäytyä on suuri. Erityistä tukea tarvitsevien ja vammaisten tulisi saada yhtäläiset mahdollisuudet hankkia riittävät perustaidot ja suorittaa vähintään toisen asteen koulutus. Jotta voitaisiin siirtyä kohti osallistavaa yhteiskuntaa, henkilöillä, joilla on oppimisvaikeuksia, tulisi olla mahdollisuus hankkia pehmeitä taitoja voidakseen osallistua asianmukaisesti yhteiskuntaan ja parantaa elämänlaatuaan.

24.

kannattaa Euroopan osaamisohjelman päivittämistä ja ammatillista koulutuksen kehittämistä vastaamaan uusien ammattien osaamisvaatimuksia, erityisesti vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen sekä tekoälyn kannalta merkityksellisiä taitoja. Työnantajat tarvitsevat ammattitaidon lisäksi yhä useammin myös monialaista tai ”pehmeää” osaamista. Opiskelijalle on rakennettava yksilöllinen opintosuunnitelma, annettava mahdollisuus päästä laadukkaaseen työssäoppimispaikkaan sekä saada tukea työuransa suunnitteluun ja oman suorituskykynsä hallintaan. Komitea katsoo, että osaamisohjelmassa olisi käsiteltävä huolenaiheita, jotka liittyvät työmarkkinoilla lisääntyneen robotisaation vuoksi mahdollisesti menetettäviin työpaikkoihin sekä niiden haavoittuvassa asemassa olevien väestönosien koulutus- ja työllistymismahdollisuuksiin, joilla on vaikeuksia päästä työmarkkinoille, noudattaen yhdenvertaisten mahdollisuuksien ja syrjimättömyyden periaatteita.

25.

ehdottaa, että työelämässä hankittujen sekä ei-muodollisen koulutuksen ja vapaaehtoistyön kautta saatujen tietojen, taitojen ja pätevyyden sekä ulkomailla opiskelleiden tietojen, taitojen ja pätevyyden tunnistaminen ja tunnustaminen olisi toteutettava Euroopan tasolla. Työelämässä ja muutoin hankittua osaamista voidaan osoittaa esimerkiksi Europassilla tai digitaalisilla osaamismerkeillä (Open Badge).

26.

kannattaa eurooppalaisen koulutusalueen luomisen nopeuttamista, jotta kaikille taataan korkealaatuinen koulutus ja mahdollisuus hyödyntää Euroopan sisämarkkinoiden laajuisia työmarkkinoita. EU:n olisi lisättävä yhteistyötä koulutusjärjestelmien ja erilaisten opetussuunnitelmien välillä ja vahvistettava edelleen yhteistyötä Bolognan prosessin kautta. Osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelman menestyksekästä täytäntöönpanoa myös Erasmus+-ohjelmaan tarvitaan vihreä käänne pandemian jälkeiseen aikaan.

27.

korostaa, että digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmassa on panostettava sekä aikuisten että lasten ja nuorten kriittisen ajattelun ja medialukutaidon vahvistamiseen, jotta he pystyvät torjumaan valtavan valeuutisten virran ja ymmärtämään algoritmien ja konepohjaisen päätöksenteon merkityksen jokapäiväisessä elämässä. Etäopetukseen on laadittava yhtenäiset laatukriteerit. Paikallishallinnon omiin tarpeisiin teettämät opetustoiminnan oppimisalustat tulisi lähtökohtaisesti tuottaa sellaisen ohjelmistolisenssin alaisuudessa, että tilaajalla on oikeus tarpeidensa mukaan kehittää ja jakaa tuotetta. Tämä edistää eurooppalaisen digitaalisen koulutuksen ekosysteemien asianmukaista kehittämistä, ja projekteissa maksetut korvaukset menevät valtaosin alue- ja paikallistoimijoille eivätkä EU:n ulkopuolelle.

28.

pitää tärkeänä, että Euroopan kilpailukykyä parannetaan edistämällä yritysmuotojen moninaisuutta. Siksi AK kannattaa komission ehdottamaa yhteisötalouden toimintasuunnitelmaa, jonka tavoitteena tulisi olla luottamuksen rakentaminen kriisin jälkeen osallistamalla kansalaisia, kasvattamalla sosiaalisia investointeja ja innovointeja sekä luomalla työpaikkoja vaikeammin työllistyville. Euroopan komission, jäsenvaltioiden sekä alue- ja paikallisviranomaisten pitäisi valtavirtaistaa yhteisötaloudellinen ulottuvuus osaksi keskeisiä politiikanaloja, ohjelmia ja käytäntöjä, jotta yhteiskunnalliset yritykset olisivat tukikelpoisia kaikissa merkittävissä unionin rahoitusohjelmissa ja jotta niillä olisi paremmat mahdollisuudet osallistua julkisiin tarjouskilpailuihin. Paikallisen sitoutuneisuuden ansiosta yhteiskunnalliset yritykset ovat vähemmän alttiita yritystoiminnan siirtymiselle, koska niillä on myös muita paikallisia, ympäristöön tai kansalaisyhteiskuntaan liittyviä tavoitteita.

29.

pitää tärkeänä, että naisten ja miesten tasa-arvon edistäminen valtavirtaistetaan kaikkiin EU:n politiikanaloihin oikeudenmukaisten siirtymien toteuttamiseksi, kiinnittäen erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa olevien naisten (sukupuolittuneen väkivallan uhrit, yksinhuoltajaäidit jne.) osallistamiseen. Myös koronakriisi on vaikuttanut eri tavoin naisiin ja miehiin, mikä on huomioitava kriisin jälkeisissä toimissa.

Oikeudenmukaiset työolot ja -ehdot

30.

tukee komission näkemystä siitä, että oikeudenmukaisissa työoloissa ja -ehdoissa on kyse myös vahvasta työmarkkinaosapuolten vuoropuhelusta, jossa työntekijät ja työnantajat voivat löytää heidän tarpeisiinsa parhaiten sopivia yhteisiä ratkaisuja. Työntekijöiden osallistaminen on tärkeää työolojen ja -ehtojen ylläpitämisessä. Siksi työmarkkinaosapuolet on otettava mukaan kaikkiin tärkeimpiin EU:n aloitteisiin, kuten Euroopan vihreän kehyksen ohjelmaan. Työpaikoilla on käytävä vuoropuhelua siitä, miten hiilijalanjälkeä voidaan vähentää arjen työ- ja toimintatapojen muutoksilla.

31.

seuraa tiiviisti komission eurooppalaista vähimmäispalkka-aloitetta, jonka tarkoituksena on edistää palkkojen oikeudenmukaisuutta ja parantaa vähimmäispalkkoja matalan palkkatason EU-maissa. Samalla komitea korostaa, että vähimmäispalkkoja koskeva unionin aloite ei voi sisältää vain yhtä ainoaa kaikille sopivaa ratkaisua, vaan on turvattava työehtosopimuksiin perustuva palkanmääritys niissä maissa, joissa sellainen järjestelmä on olemassa, ja kunnioitettava työmarkkinaosapuolten itsenäisyyttä. Hyvin toimivat työehtosopimusneuvottelut ja kattavat työehtosopimukset ovat ensisijainen keino oikeudenmukaisten palkkojen ja muiden työehtojen saavuttamisessa, sillä työntekijät ja työnantajat tuntevat parhaiten oman alansa ja alueensa.

32.

odottaa komission tulevaa ehdotusta palkkauksen avoimuutta koskevista toimenpiteistä, jotka ovat tärkeä keino poistaa sukupuolten väliset palkkaerot. Palkkatasa-arvoa tulee edistää sekä lainsäädäntöä että työehtosopimuksia kehittämällä ja myös työpaikoilla tehtävillä konkreettisilla toimenpiteillä. Naiset ansaitsevat EU:ssa keskimäärin 16 prosenttia vähemmän kuin miehet, mikä heijastuu vielä suurempana erona naisten eläkkeisiin. Siksi AK pitää sukupuolten tasa-arvoa koskevaa Euroopan komission strategiaa tärkeänä.

33.

kannattaa työturvallisuus- ja työterveysstrategian ja eräiden direktiivien päivittämistä muun muassa psykososiaalisen kuormituksen ja ergonomisten riskien osalta. Työntekijöiden työhyvinvoinnista huolehtiminen ja mielekäs työ ovat kilpailuvaltteja myös julkisella sektorilla henkilöstön saatavuuden ja työnantajan maineen hallinnan kannalta, ja se mahdollistaa pidemmät työurat. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota työhön liittyvien kuolemaan johtavien onnettomuuksien, ammattitautien, kuten työperäisen syövän tai tuki- ja liikuntaelinsairauksien, työstressin ja kaikenlaisen sukupuoleen, rotuun, maailmankatsomukseen, vammaisuuteen tai seksuaaliseen suuntautumisen perustuvan häirinnän ehkäisyyn sekä riittäviin resursseihin valvonnassa. On huomioitava uuden teknologian ja työskentelymallien sekä rajatylittävien pandemioiden tuomien terveydellisten riskien ehkäisy. AK kehottaa toteuttamaan toimenpiteitä työturvallisuuden edistämiseksi myös rajatylittävän työn sekä uudenlaisten työpaikkojen ja naisten ja miesten tasa-arvon näkökulmista. Ilmastonmuutoksen vaikutukset työpaikkojen työolosuhteisiin ja työntekijöitä koskeviin suojelutoimiin on otettava huomioon.

34.

korostaa, että uudet työskentelymallit, kuten jatkuva yhteydenpito, etätyöskentely, liikkuva työ sekä rekrytointi ja hallinnointi algoritmeilla, voivat lisätä tuottavuutta ja työvoiman joustavuutta, mutta se edellyttää työntekijöiden ja työnantajien yhteisiä työturvallisuuteen liittyviä ratkaisuja ja sopimuksia, joilla lisätään työhyvinvointia ja ehkäistään uudentyyppisiä kuormittavia tekijöitä. Työskentelymallien yhä lisääntyvä digitalisaatio edellyttää työoloja ja -ehtoja ja työaikaa koskevien EU:n sääntöjen ajantasaistamista ja myös sellaisten säännösten laatimista, jotka takaavat oikeuden olla tavoittamattomissa. Se edellyttää myös myönteisiä toimenpiteitä niiden väestöryhmien hyväksi, joilla on erityisen suuri riski joutua kärsimään digitaalisesta kuilusta (maahanmuuttajat, köyhyydestä ja sosiaalisesta syrjäytymisestä kärsivät, etniset vähemmistöt sekä digitaalisesta kuilusta sukupuoleen tai sukupolveen liittyvien tai alueellisten tekijöiden vuoksi kärsivät). Teknologialähtöisen tuotekehityksen rinnalla huomiota tulisi kiinnittää ihmislähtöisten menetelmien, palvelujen ja tuotteiden kehittämiseen, jossa suunnitteluun otetaan mukaan järjestelmien loppukäyttäjät työpaikoilla. On sovittava tekoälyn eettisen käytön periaatteista työelämässä ja järjestettävä uudelleenkoulutusta niillä työpaikoilla, missä toimintoja muutetaan tai siirretään tekoälylle. Komitea onkin tyytyväinen siihen, että suuret eurooppalaiset monialaiset työmarkkinaosapuolet – BusinessEurope, SMEunited, CEEP ja EAY – ovat sitoutuneet yhdessä optimoimaan digitalisaation hyödyt ja vastaamaan digitalisaation haasteisiin työelämässä digitalisaatiota koskevan itsenäisen puitesopimuksen (1) avulla.

35.

toistaa, että on välttämätöntä ”kehittää kokonaiskehys, jolla turvataan kaikkien työntekijöiden sosiaalinen suojelu ja sosiaaliset oikeudet (terveydenhuollosta ja turvallisuudesta aina elinikäiseen oppimiseen)”, jotta voidaan luoda ”alustataloudelle ja ’perinteiselle’ verkon ulkopuoliselle taloudelle tasapuoliset toimintaedellytykset” (2). AK kehottaa toteuttamaan toimenpiteitä muun muassa alustatyön rajatylittäviä näkökohtia käsittelevän työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun edistämiseksi.

36.

katsoo, että vastuu työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisesta tulee jatkaa työmarkkinaosapuolten kesken. Yhteensovittamistoimet, kuten perhevapaat tai yksinhuoltajaperheille tarkoitetut hoito-ohjelmat, voivat samalla auttaa nostamaan naisten työllisyysastetta ja syntyvyyttä sekä turvallisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin tasoa ja edistää naisten pääsyä työmarkkinoille yhtäläisin edellytyksin.

Sosiaalinen suojelu ja osallisuus

37.

pitää tärkeänä uutta väliaikaista työttömyysriskien vähentämiseksi hätätilanteessa tarkoitettua SURE-tukivälinettä, joka on ajateltu jäsenvaltioille. Tästä eri tasoilta – aina valtakunnallisesta tasosta paikallistasoon – saatua kokemusta on hyödynnettävä, kun Euroopan komissio laatii ehdotustaan eurooppalaiseksi työttömyysvakuutusjärjestelmäksi, jolla vähennettäisiin työttömyyden vaikutuksia jäsenvaltioiden julkiseen talouteen. Paikallis- ja alueviranomaisten olisi oltava avainasemassa aloitteen toimeenpanossa.

38.

pitää erittäin myönteisenä sitä, että yhtenä keskeisistä tavoitteista on lasten hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen aikuisuuteen saakka. Lapsitakuulla on taattava lasten pääsy osallisiksi peruspalveluista, terveydenhuollosta, varhaiskasvatuksesta ja koulutuksesta täysi-ikäisyyteen saakka ja turvattava lapsille kunnollinen asuminen ja ravinto. Lapsitakuulla on turvattava erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien lasten oikeudet. Esitys siitä, että vähintään 5 prosenttia ESR+:n kokonaismenoista käytettäisiin lasten köyhyyden torjumiseen, on erittäin kannatettava. Lapsen oikeuksien turvaaminen ja lapsiin investoiminen ei ole vain moraalinen velvollisuus vaan myös olennaisin investointi kestävään tulevaisuuteen.

39.

on vakuuttunut siitä, että Euroopan unionilla on valmiudet vaikuttaa myönteisesti kolmansien maiden työ- ja ympäristöoloihin ennen kaikkea kauppasopimuksilla, joissa käsitellään kunnianhimoisesti näitä näkökohtia. Tähän liittyen komitea kannattaa ajatusta siitä, että uuden kauppasopimusten noudattamista ja täytäntöönpanoa valvovan virkamiehen tehtäväksi annetaan työ- ja ympäristönormien täytäntöönpanon valvonta kauppasopimuksissa. Kauppasopimusten valvojan olisi näin ollen kuultava ammattijärjestöjä ja työnantajia säännöllisesti työntekijöiden oikeuksien loukkaamisesta.

40.

yhtyy komission näkemykseen siitä, että köyhyyttä on edelleen torjuttava aktiivisesti. Avainasemassa ovat työnhaun tukeminen, laadukas ja kohtuuhintainen terveydenhuolto, koulutusmahdollisuudet, asuminen ja perustarpeisiin vastaaminen. Myös velkaantuminen saattaa johtaa pysyvään köyhyyteen ja syrjäytymiseen. Siksi esimerkiksi lyhytaikaisten korkeariskisten kuluttajaluottojen markkinointia ja kohtuuttomia ehtoja tulee säädellä tiukemmin. Lisäksi jäsenmaiden hyviä käytäntöjä esimerkiksi sosiaalisesta luototuksesta tulee ottaa käyttöön. Erityisenä kysymyksenä on työssäkäyvien köyhyyden estäminen, mihin vaikutetaan riittävällä palkalla ja muilla työehdoilla sekä hillitsemällä elinkustannusten – etenkin asumisen hinnan – nousua kaupungeissa ja kasvukeskuksissa. Työmarkkinoiden ulkopuolella oleville kansalliset toimeentulojärjestelmät ja niihin liittyvät tukipalvelut ovat viimeinen keino, jolla pitää voida varmistaa ihmisarvoinen elämä. On tärkeää, että komissio nostaa esiin myös hiilineutraaliin talouteen siirtymisen mukanaan tuomat uudet tulonjaolliset haasteet. AK kannattaa köyhyyden syiden ja politiikkatoimien pohdintaa ja kannustaa vaikuttaviin toimenpiteisiin ja strategiaan, jolla köyhyyttä voidaan merkittävästi vähentää.

41.

toteaa, että ikääntyminen asettaa sekä haasteita järjestelmien kestävyydelle että avaa mahdollisuuksia uuteen taloudelliseen toimintaan. Ikääntyvät ihmiset voivat merkittävästi lisätä talouden kasvua itsenäisinä ja aktiivisina palveluiden kuluttajina sekä yhteiskunnallisina toimijoina. Työurien pidentämisen näkökulmasta on tärkeää, että ikääntyvien työntekijöiden osaaminen hyödynnetään ja ikääntyvien ammattiosaamista myös vahvistetaan. Terveenä ikääntymistä on tuettava terveyttä edistävin ja sairauksia ehkäisevin toimin ja torjumalla yksinäisyyttä, ja jotta eliniän pidentyminen johtaisi myös työurien pidentymiseen, on myös vahvistettava työhyvinvointia, terveyttä ja työssä jaksamista. Kohtuuhintaisen ja laadukkaan pitkäaikaishoidon saatavuuden varmistaminen on olennaisen tärkeää, jotta voidaan tukea ihmisarvoista elämää vanhuusiässä. Pitkäaikaishoidon tarpeen lykkääminen ja lyhentäminen edellyttävät ikäihmisten toimintakyvyn vahvistamista ja ennaltaehkäiseviä palveluita sekä toimenpiteitä aktiivisena ikääntymisen edistämiseksi. Eläkeläisten köyhyyttä on torjuttava, ja parhaiten tämä tapahtuu turvaamalla eläkkeiden riittävä taso ja varmistamalla kaikkien oikeus ihmisarvoisen elämän mahdollistavaan tulotasoon ikääntyneenäkin, huomioiden myös sukupuolten välinen merkittävä eläke-ero. On tärkeää, että komissio esittää raportin väestörakenteen muutosten vaikutuksista sekä vihreän kirjan ikääntymisestä.

42.

pitää tärkeänä kohtuuhintaisen terveydenhuollon saatavuutta. Panostamalla ennaltaehkäiseviin toimiin ja oikea-aikaiseen terveydenhuoltoon pystytään hillitsemään terveysmenojen kasvua. Myös digitaalisten palveluiden samoin kuin uusien ja integroitujen terveys- ja sosiaalipalvelujen mallien kehittäminen mahdollistaa kustannustehokkaan ja potilas- tai asiakaskeskeisen toiminnan. Yksi osa-alue, jossa sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistyvät, on esimerkiksi mielenterveyden haasteet. Niiden yhteydessä yleensä mahdollisimman varhainen puuttuminen estää ongelmien pahenemista ja kustannusten kasvua. Komission esitys EU:n syöväntorjuntasuunnitelmaksi on kannatettava. On myös huomioitava, että antibioottiresistenssi (AMR) on merkittävä rajatylittävä terveysuhka. Siksi EU:n on jatkettava aktiivisia toimia antibioottiresistenssin vähentämiseksi jäsenvaltioissa.

43.

korostaa, että biologista monimuotoisuutta ja ympäristöä olisi tuettava ja suojeltava, koska niillä on erityinen vaikutus paikalliseen kehitykseen alueilla, joiden talous on muita enemmän riippuvainen maataloustoiminnasta sekä biokulttuurisen ympäristön ja biologisen monimuotoisuuden tuottamasta arvosta ja niiden resursseista. Tämä asia on sosiaaliselta kannalta hyvin tärkeä, sillä se vaikuttaa suoraan elintasoon, työllisyyteen, muuttoliikkeeseen, yleissivistävän koulutuksen tasoon, ammatilliseen koulutukseen sekä nuorten mahdollisuuksiin näillä alueilla.

44.

muistuttaa, että hyvinvoinnin edistäminen kytkeytyy kuntien paikallisen ja alueellisen identiteetin vahvistamiseen sekä yksilön ja yhteisöjen toimintamahdollisuuksien sekä aktiivisen osallisuuden edistämiseen. Jotta siirtymät olisivat aidosti oikeudenmukaisia, kansalaisilla olisi oltava yhdenvertainen mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa heitä koskeviin päätöksiin.

---

(1)  https://www.businesseurope.eu/sites/buseur/files/media/reports_and_studies/2020-06-22_agreement_on_digitalisation_-_with_signatures.pdf.

(2)  AK:n lausunto aiheesta ”Digitaalisilla alustoilla tehtävä työ – paikallisia ja alueellisia sääntelykysymyksiä” (COR-2019-02655).