Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus tiedon saatavuutta, yleisön osallistumista päätöksentekoon sekä oikeuden saatavuutta ympäristöasioissa koskevan Århusin yleissopimuksen määräysten soveltamisesta yhteisön toimielimiin ja elimiin 6 päivänä syyskuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1367/2006 muuttamisesta”

(COM(2020) 642 final – 2020/0289 (COD))

(2021/C 123/10)

Esittelijä:	Arnaud SCHWARTZ
Toinen esittelijä:	Isabel CAÑO AGUILAR

Lausuntopyynnöt	Euroopan parlamentti, 19.10.2020 neuvosto, 20.10.2020
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 192 artiklan 1 kohta ja 304 artikla
Komitean työvaliokunnan päätös	28.10.2020
Vastaava jaosto	Maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö
Hyväksyminen jaostossa	11.1.2021
Hyväksytty täysistunnossa	27.1.2021
Täysistunnon numero	557
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	254/2/7

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen (1) Århusin asetukseen (2) sisältyvän sisäisen tarkastelumekanismin vahvistamisesta ja arvostaa sen tarjoamia mahdollisuuksia.

1.2

ETSK kannattaa neljää komission tiedonannossa yksilöityä ensisijaista toimea, jotka ovat jäsenvaltioiden velvollisuus saattaa unionin johdetusta oikeudesta aiheutuvat, muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta koskevat vaatimukset täysimääräisesti ja asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä, lainsäätäjien velvollisuus sisällyttää muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta koskevat säännökset EU:n uuteen ja tarkistettuun ympäristölainsäädäntöön, jäsenvaltioiden velvollisuus tarkistaa kansallisia lakeja ja asetuksia, jotka haittaavat oikeuden saatavuutta, ja kansallisten tuomioistuimien velvollisuus varmistaa yksityishenkilöiden ja kansalaisjärjestöjen oikeus tehokkaisiin, EU:n lainsäädännön mukaisiin oikeussuojakeinoihin.

1.3

ETSK varoittaa kuitenkin komissiota siitä, että ehdotus sisältää ongelmallisia porsaanreikiä, joita toimielimet voivat hyödyntää välttääkseen vastuuvelvollisuuden.

1.4

Näin ollen ETSK ei esimerkiksi kannata komission ehdotusta jättää soveltamisalan ulkopuolelle sellaiset EU:n säädökset, joihin sisältyy ”kansallisia täytäntöönpanotoimenpiteitä”, koska on olemassa varteenotettava mahdollisuus, että tämä mitätöisi komission ehdotuksen tai heikentäisi sen tehoa.

1.5

ETSK on myös huolissaan siitä, että jos kansalaisyhteiskunnan organisaatioille annetaan mahdollisuus uudelleentarkasteluun vasta sitten, kun täytäntöönpanotoimenpiteet on hyväksytty, monet tai jopa useimmat EU:n säädökset ja niiden puutteet jäisivät sisäisen uudelleentarkastelun ulkopuolelle.

1.6

Komission esittämistä perusteluista huolimatta ETSK toteaa, että oikeudellisesti sitomattomilla EU:n säädöksillä voi olla merkittäviä vaikutuksia sekä EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoon että sen tulkintaan Euroopan unionin tuomioistuimessa.

1.7

Työmarkkinaosapuolet ovat ympäristöasioissa keskeisiä toimijoita, ja ETSK kehottaakin tunnustamaan ne nimenomaisesti muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeuden yhteydessä.

1.8

ETSK korostaa myös, että uuden asetuksen olisi mahdollistettava komission valtiontukipäätösten sisäinen uudelleentarkastelu.

1.9

ETSK katsoo, että kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden suojeleminen ylimääräisiltä rasitteilta (kuten lisäkustannuksilta ja byrokraattisilta toimenpiteitä) on varmistettava asianmukaisesti sekä kansallisella että EU:n tasolla, jotta oikeudellinen valvonta olisi käytännössä mahdollista.

2.   Taustatiedot

2.1   Århusin yleissopimuksen ja komission lainsäädäntöehdotuksen esittely

2.1.1

YK:n Euroopan talouskomissio (UNECE) antoi yleissopimuksen tiedon saannista, yleisön osallistumisoikeudesta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa (Århusin yleissopimus) 25. kesäkuuta 1998 (3). Yleissopimuksessa vahvistetaan kansalaisille (yksityishenkilöille ja järjestöille) useita ympäristöön liittyviä oikeuksia. Se koostuu kolmesta pilarista: — oikeus saada ympäristöön liittyvää tietoa, joka on viranomaisten hallussa (”ympäristötiedon saatavuus”). Tähän voi sisältyä tietoa ympäristön tilasta, mutta myös toteutetuista toimintapolitiikoista tai toimenpiteistä tai ihmisten terveyden ja turvallisuuden tilasta, jos ympäristön tila voi vaikuttaa siihen. Hakijoilla on oikeus saada nämä tiedot kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä ja ilman, että heidän tarvitsee ilmoittaa syytä pyynnölleen. Lisäksi viranomaisilla on yleissopimuksen nojalla velvollisuus jakaa aktiivisesti hallussaan olevaa ympäristötietoa. — oikeus osallistua ympäristöä koskevaan päätöksentekoon. Viranomaisten on toteutettava järjestelyt, joiden avulla kansalaiset ja valtiovallasta riippumattomat ympäristöjärjestöt voivat esittää huomautuksia esimerkiksi ympäristöön vaikuttavista hanke-ehdotuksista tai ympäristöön liittyvistä suunnitelmista ja ohjelmista, otettava nämä kommentit asianmukaisesti huomioon päätöksenteossa ja tarjottava tietoa lopullisista päätöksistä ja niiden perusteluista (”yleisön osallistuminen ympäristöä koskevaan päätöksentekoon”). — oikeus tarkastella menettelyjä sellaisten julkisten päätösten kyseenalaistamiseksi, jotka on tehty noudattamatta kahta edellä mainittua oikeutta tai ympäristölainsäädäntöä yleensä (”muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus”).

2.1.2

EU on Århusin yleissopimuksen osapuoli. Vuonna 2006 annetulla Århusin asetuksella (4) edistetään yleissopimuksesta EU:n toimielimille ja elimille johtuvien velvoitteiden täytäntöönpanoa.

2.1.3

Komissio sitoutui Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta antamassaan tiedonannossa (5) harkitsemaan ”Århusin asetuksen tarkistamista siten, että parannetaan ympäristöön vaikuttavien päätösten laillisuudesta huolissaan olevien kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen mahdollisuuksia hallinnolliseen ja oikeudelliseen muutoksenhakumenettelyyn EU:n tasolla” sekä ryhtymään ”toimiin parantaakseen näiden kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen oikeussuojan saatavuutta kansallisissa tuomioistuimissa kaikissa jäsenvaltioissa”.

2.1.4

Euroopan komissio hyväksyi 14. lokakuuta 2020 Århusin asetuksen muuttamista koskevan säädösehdotuksen (6), jonka tavoitteena on ”parantaa Århusin yleissopimuksen täytäntöönpanoa” tarkistamalla sisäistä uudelleentarkastelumekanismia ”valtiosta riippumattomia järjestöjä varten, EU:n toimielinten ja elinten hallintotoimien ja laiminlyöntien osalta”.

2.1.5

Euroopan komissio korostaa ehdotuksessaan, joka perustuu unionin tuomioistuimen tuomioihin Århusin yleissopimuksen merkityksestä EU:n oikeusjärjestyksessä, että muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta ympäristöoikeuden alalla koskevat oikeudelliset ja hallinnolliset menettelyt kuuluvat ”periaatteessa” jäsenvaltioiden lainsäädännön piiriin. Sen vuoksi kaikenlaiset parannukset hallinnollisen ja oikeudellisen muutoksenhaun ja vireillepanon saatavuudessa EU:n tasolla täydentävät oikeussuojan saatavuutta EU:n ympäristöasioissa jäsenvaltioiden kansallisissa tuomioistuimissa.

2.1.6

Kansallisilla tuomioistuimilla on yleissopimuksen 9 artiklan 2 ja 3 kohdan nojalla velvollisuus myöntää muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus ympäristöasioissa myös pantaessa täytäntöön unionin ympäristölainsäädäntöä. Jos kansalaisjärjestöt havaitsevat kansallisella tasolla puutteita hyväksytyissä hallinnollisissa menettelyissä, niiden olisi ensin haettava muutosta jäsenvaltion toimivaltaiselta kansalliselta tuomioistuimelta. Tämän jälkeen kansalaisjärjestöt voivat saada asian unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 267 artiklan mukaisessa ennakkoratkaisumenettelyssä. Tämä menettely voi koskea myös EU:n toimielinten säädösten pätevyyttä.

2.2   Euroopan komission asiakirjan pääsisältö

2.2.1

Komission ehdottamilla muutoksilla pyritään erityisesti parantamaan ympäristöalan kansalaisjärjestöjen mahdollisuuksia pyytää EU:n toimielimiä tarkistamaan säädöksiä, jos järjestöt katsovat, että ne saattavat olla EU:n ympäristölainsäädännön vastaisia.

2.2.2

Tämä edistää avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta ympäristönsuojelun alalla, lisää EU:n ympäristötavoitteiden läpinäkyvyyttä ja tehostaa niiden toteuttamista sekä auttaa siten saavuttamaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman edellyttämät systeemiset yhteiskunnalliset muutokset.

2.2.3

Ehdotuksella muutetaan asetusta (EY) N:o 1367/2006, jonka Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät vuonna 2006 EU:n ratifioitua Århusin yleissopimuksen vuonna 2005.

2.2.4

Vuonna 2017 yleissopimuksen valvontakomitea totesi, että EU ei ollut täyttänyt velvoitteitaan, jotka koskevat muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta ympäristöasioissa. Komission lainsäädäntöehdotuksella on tarkoitus puuttua näihin ongelmiin.

2.2.5

Säädösehdotukseen liittyy komission tiedonanto (7), jonka tarkoituksena on helpottaa kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta ympäristöasioissa EU:n jäsenvaltioissa.

2.2.6

Valtiolliset ja paikalliset viranomaiset tekevät monia tärkeitä päätöksiä soveltaessaan EU:n ympäristölainsäädäntöä, esimerkiksi myöntäessään lupia infrastruktuurihankkeille tai teollisuuslaitoksille, jotka saattavat saastuttaa luontoa ja maaperää, ilmaa tai vesistöjä.

2.2.7

On tärkeää parantaa myös näiden päätösten julkista valvontaa. Komissio aikoo ryhtyä toimiin auttaakseen jäsenvaltioita parantamaan koulutuksen, tietojen vaihdon ja valmiuksien kehittämisen kaltaisia järjestelmiä, mutta se on myös valmis ryhtymään oikeustoimiin, jos EU:n lainsäädäntöä rikotaan.

2.3   Seuraavat vaiheet

2.3.1

Euroopan parlamentin ja neuvoston on nyt määrä käsitellä komission ehdotusta ja hyväksyä se. Komissio tekee rakentavaa yhteistyötä molempien toimielinten kanssa helpottaakseen tarkistetun Århusin asetuksen hyväksymistä ennen Århusin yleissopimuksen sopimuspuolten kokousta lokakuussa 2021.

3.   Yleisiä huomioita

3.1

ETSK muistuttaa aiemmin annetun lausuntonsa ”Muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus kansallisella tasolla EU:n ympäristölainsäädännön täytäntöönpanotoimien yhteydessä” päätelmistä (8).

3.1.1

ETSK toteaa, että yhtenäinen muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus kaikkialla EU:ssa on olennainen seikka, joka tukee sisämarkkinoita ja EU:n lainsäädännössä vahvistettujen oikeuksien yhtenäistä täytäntöönpanoa unionissa ja tarjoaa tarvittavan selvyyden ja varmuuden markkinoille ja sijoittajille.

3.1.2

ETSK kannattaa Århusin yleissopimusta ja sen tinkimätöntä täytäntöönpanoa EU:n toimesta ja EU:ssa. Siksi on olennaisen tärkeää, että sopimuspuolet hyväksyvät kaikki Århusin yleissopimuksen sopimuspuolten nimeämän valvontakomitean antamat päätelmät sopimuksen noudattamisesta.

3.1.3

EU:n tulisi olla kärkiasemassa helpottamassa oikeuden saantia tilanteessa, jossa ympäristönsuojelijoiden häirintä ja vainoaminen on yleistä.

3.1.4

On tärkeää laatia ympäristöalan kansalaisjärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa laaja-alainen ja kunnianhimoinen toimintaperiaate sen suhteen, miten ja millä aloilla EU voi parantaa yleissopimuksen täytäntöönpanoa ja muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta EU:n toimielimissä ja niiden toimesta. Lisäksi olisi pohdittava rinnakkaista ja täydentävää toimintatapaa, kun ajatellaan muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta EU:n toimielimissä ja niiden toimesta, sekä laadittava asiaa käsitteleviä ohjeita ja käyttöönottoa edistäviä toimia.

3.2

ETSK muistuttaa myös lausunnossa ”EU:n toimet ympäristövaatimusten noudattamisen ja ympäristöhallinnan parantamiseksi” (9) esittämästään kannasta, jonka mukaan nykyiset puutteet heikentävät yleistä luottamusta EU:n lainsäädäntöön, ja kehottaa jäsenvaltioita ja Euroopan komissiota osoittamaan merkittävää rahoitusta lisähenkilöstön palkkaamiseen, jotta voidaan seurata ympäristöhallinnon ja -lainsäädännön täytäntöönpanoa.

3.3

ETSK viittaa lausuntoonsa ”Aiempaa rakentavampi rooli kansalaisyhteiskunnalle ympäristölainsäädännön täytäntöönpanossa” (10) ja kehottaa jälleen komissiota

3.3.1

työskentelemään parantaakseen oikeussuojan toteutumista kansalaisyhteiskunnan osalta esimerkiksi siten, että kansalaisyhteiskunnan organisaatioille annetaan oikeus nostaa kanne Euroopan unionin tuomioistuimessa ja EU-, valtio- ja paikallistasolla on aiheeseen erikoistuneita tuomareita ja syyttäjiä.

3.3.2

mahdollistamaan sen, että yksityishenkilöt voivat panna vireille kanteita suoraan Euroopan unionin tuomioistuimessa samaan tapaan kuin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa voidaan tehdä. Tätä mahdollisuutta olisi voitava käyttää, kun on kyse EU:n lainsäädännön saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä ja kaikki kansalliset oikeussuojakeinot on käytetty.

3.3.3

harkitsemaan muissa kuin hätätilanteissa sovellettavan, ympäristöasioihin liittyvän kieltomääräyksen käyttöönottoa. Se sitoisi jäsenvaltioita, ja välittömien ympäristöhaittojen tapauksessa toiminta keskeytettäisiin siihen asti, kunnes ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on tehnyt ratkaisunsa.

3.3.4

luomaan asianmukaisen mekanismin, jolla varmistetaan, että ympäristövahingon aiheuttamisen johdosta maksetut sakot investoidaan ympäristönsuojelua edistäviin toimiin.

4.   Erityisiä huomioita

4.1

ETSK suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen Århusin asetukseen sisältyvän sisäisen tarkastelumekanismin vahvistamisesta ja arvostaa sen tarjoamia mahdollisuuksia.

4.2

ETSK kannattaa neljää komission tiedonannossa yksilöityä ensisijaista toimea, jotka ovat jäsenvaltioiden velvollisuus saattaa unionin johdetusta oikeudesta aiheutuvat, muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta koskevat vaatimukset täysimääräisesti ja asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä, lainsäätäjien velvollisuus sisällyttää muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta koskevat säännökset EU:n uuteen ja tarkistettuun ympäristölainsäädäntöön, jäsenvaltioiden velvollisuus tarkistaa kansallisia lakeja ja asetuksia, jotka haittaavat oikeuden saatavuutta, ja kansallisten tuomioistuimien velvollisuus varmistaa yksityishenkilöiden ja kansalaisjärjestöjen oikeus tehokkaisiin, EU:n lainsäädännön mukaisiin oikeussuojakeinoihin.

4.3

ETSK korostaa kuitenkin, että nämä toimet eivät korvaa asianmukaista oikeutta saada jokin asia unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi sisäistä uudelleentarkastelua koskevan pyynnön välityksellä eivätkä tarvetta antaa laaja-alaista direktiiviä, jolla säännellään oikeussuojan saatavuutta jäsenvaltiotasolla.

4.4

ETSK on komission kanssa samaa mieltä tarpeesta vahvistaa EU:n ympäristölainsäädännön täytäntöönpanoa ja noudattamisen valvontaa jäsenvaltioissa ja EU:n toimielimissä, jotta Euroopan vihreän kehityksen ohjelma voisi saavuttaa tavoitteensa ja lunastaa lupauksensa.

4.5

Siksi ETSK varoittaa komissiota siitä, että ehdotus sisältää ongelmallisia porsaanreikiä, joita toimielimet voivat käyttää välttääkseen vastuuvelvollisuuden.

4.6

ETSK muistuttaa komissiota painokkaasti siitä, että kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, myös työmarkkinaosapuolet, pyytävät EU:lta vahvoja valvontamekanismeja, joiden avulla ne voivat saattaa EU:n toimielimet vastuuseen, jos ne eivät onnistu täyttämään ympäristön ja ihmisten terveyteen liittyviä tavoitteita.

4.7

ETSK katsoo, että ilman asianmukaisia muutoksia tämä ehdotus ei tee EU:n toimielimistä vastuuvelvollisia eikä takaa, että EU täyttäisi kansainvälisen oikeuden mukaiset sitoumuksensa.

4.8

ETSK ei kannata komission ehdotusta jättää soveltamisalan ulkopuolelle sellaiset EU:n säädökset, joihin sisältyy ”kansallisia täytäntöönpanotoimenpiteitä”. On olemassa varteenotettava vaara, että tämä poissulkeminen voi mitätöidä komission ehdotuksen tai heikentää sen tehoa.

4.9

Koska on useissa tapauksissa epäselvää, mitkä EU:n säädökset edellyttävät täytäntöönpanotoimenpiteitä, ETSK katsoo, että viivästykset ja oikeudellinen epävarmuus voitaisiin välttää, jos ehdotuksessa ei annettaisi kansalaisyhteiskunnan organisaatioille mahdollisuutta säädösten tarkistamiseen ainoastaan sen jälkeen, kun täytäntöönpanotoimenpiteet on hyväksytty. ETSK on huolissaan siitä, että tällainen sanamuoto voi jättää monet, ellei jopa useimmat, EU:n säädökset ja niiden puutteet sisäisen uudelleentarkastelun ulkopuolelle. ETSK korostaa tässä yhteydessä, että mahdollisuus saattaa asia kansallisten tuomioistuinten käsiteltäväksi, mikä ehkä johtaa ennakkoratkaisupyynnön esittämiseen, ei korvaa mahdollisuutta turvautua sisäiseen tarkastelumekanismiin.

4.10

ETSK katsoo, että hallinnollisten säädösten määritelmä olisi yhdenmukaistettava Euroopan unionin tuomioistuimen pitkäaikaisen oikeuskäytännön kanssa, jotta sisäinen uudelleentarkastelumekanismi kattaisi kaikki ”oikeudellisesti sitovat” säädökset. Tämä koskisi myös asetusten perustana olevia valmistelevia säädöksiä, jotta noudatettaisiin ympäristöä koskevien oikeusriitojen kannalta olennaista ennalta varautumisen periaatetta.

4.11

ETSK katsoo myös, että hallinnollisen ja oikeudellisen valvonnan alaisten hallintotoimien määritelmä ei ole tyhjentävä, vaan sitä on selvennettävä nimenomaisesti niin, että kaikki ympäristöön liittyvät hallintotoimet voidaan tutkia.

4.12

ETSK toteaa myös, että oikeudellisesti sitomattomilla EU:n säädöksillä voi olla merkittäviä vaikutuksia sekä EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoon että sen tulkintaan Euroopan unionin tuomioistuimessa. Myös tällaiset säädökset olisikin otettava sisäisen uudelleentarkastelumekanismin soveltamisalaan.

4.13

ETSK korostaa myös, että ehdotuksen olisi mahdollistettava komission valtiontukipäätösten sisäinen uudelleentarkastelu. Kuten Euroopan unionin tuomioistuin on vahvistanut (11), Euroopan komission on noudatettava EU:n ympäristölainsäädäntöä valtiontukipäätöksiä tehdessään, ja sen vuoksi on ratkaisevan tärkeää, että kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla on mahdollisuus riitauttaa nämä päätökset, jos ne katsovat, että komissio ei ole täyttänyt kyseistä vaatimusta.

4.14

ETSK katsoo, että kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden suojeleminen ylimääräisiltä rasitteilta (kuten lisäkustannuksilta ja byrokraattisilta toimenpiteitä) on varmistettava asianmukaisesti sekä kansallisella että EU:n tasolla, jotta oikeudellinen valvonta olisi käytännössä mahdollista.

4.15

Århusin asetuksessa olisi täsmennettävä, että sisäistä uudelleentarkastelua koskevan unionin tuomioistuimen päätöksen on katettava asiasisällön ja siihen liittyvien menettelyjen laillisuus.

4.16

ETSK korostaa, että sääntelyn on oltava johdonmukaista siten, että hallinnollisen ja/tai oikeudellisen valvonnan menettelyllisiä määräaikoja sovelletaan vasta kun ympäristölainsäädännöllä suojattuun merkittävään yleiseen etuun ja ekologisten haittojen peruuttamattomuuteen liittyvän kiistanalaisen hallintotoimen sisältö on tiedossa. Tämä on tarpeen, jotta voidaan välttää käytäntöjä, jotka voisivat loukata Århusin yleissopimuksen 9 artiklaa ja unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä (ks. Asia C-261/18, komissio v. Irlanti (12)) ja aiheuttaa mielivaltaisuutta.

4.17

Lisäksi työmarkkinaosapuolet ovat ympäristöasioissa keskeisiä toimijoita, ja ETSK kehottaakin tunnustamaan ne nimenomaisesti muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeuden yhteydessä. ETSK katsoo, että Århusin asetuksen 11 artikla on tällä hetkellä ristiriidassa Århusin yleissopimuksen 2 artiklan 5 kohdan kanssa ja että sitä olisi muutettava niin, että sillä ei rajoitettaisi kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta, edellyttäen, että kansalaisjärjestöillä on muun muassa ympäristönsuojeluun liittyvä tavoite.

---

(1)  https://ec.europa.eu/environment/aarhus/pdf/legislative_proposal_amending_aarhus_regulation.pdf

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1367/2006, annettu 6 päivänä syyskuuta 2006, tiedon saatavuutta, yleisön osallistumista päätöksentekoon sekä oikeuden saatavuutta ympäristöasioissa koskevan Århusin yleissopimuksen määräysten soveltamisesta yhteisön toimielimiin ja elimiin (EUVL L 264, 25.9.2006, s. 13).

(3)  Århusin yleissopimuksen teksti: https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2004/20040122.

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1367/2006.

(5)  Komission tiedonanto Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (COM(2019) 640 final).

(6)  COM(2020) 642 final – https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52020PC0642&qid=1608558763347&from=EN.

(7)  COM(2020) 643 final – https://ec.europa.eu/environment/aarhus/pdf/communication_improving_access_to_justice_environmental_matters.pdf.

(8)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus kansallisella tasolla EU:n ympäristölainsäädännön täytäntöönpanotoimenpiteiden yhteydessä” (komission tiedonanto) (EUVL C 129, 11.4.2018, s. 65).

(9)  ETSK:n lausunto aiheesta ”EU:n toimet ympäristövaatimusten noudattamisen ja ympäristöhallinnan parantamiseksi” (EUVL C 283, 10.8.2018, s. 83).

(10)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Aiempaa rakentavampi rooli kansalaisyhteiskunnalle ympäristölainsäädännön täytäntöönpanossa” (EUVL C 47, 11.2.2020, s. 50).

(11)  Asia C-594/18 P, Itävalta v. komissio, ECLI:EU:C:2020:742, kohdat 42–46.

(12)  Asia C-C-261/18 – komissio v. Irlanti (Derrybrienin tuulivoimala), ECLI:EU:C:2019:955, 80 ja 95 kohta.