52020AE1835

EUR-Lex

Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 52020AE1835 - EN

Help

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

Document 52020AE1835

Help

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus – Neuvoston päätös jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista” [COM(2020) 70 final]

EESC 2020/01835

EUVL C 232, 14.7.2020, p. 18–28 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

HTML

PDF

Official Journal

14.7.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/18

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus – Neuvoston päätös jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista”

[COM(2020) 70 final]

(2020/C 232/03)

Yleisesittelijä:

Ellen NYGREN

Lausuntopyyntö	Euroopan unionin neuvosto, 6.3.2020
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 148 artiklan 2 kohta
Vastaava jaosto	”Työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus”
Hyväksyminen täysistunnossa	7.5.2020
Täysistunnon nro	551 – etätäysistunto
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	251/03/07

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK on tyytyväinen ehdotettuihin työllisyyden suuntaviivoihin. Niiden rooli EU:n jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan pitkän aikavälin ohjenuorana on tärkeä myös kriisiaikoina. Työllisyyspolitiikalla on koko Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen kannalta keskeinen merkitys. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpano on yhteinen keino pyrkiä kestäväpohjaiseen ylöspäin tapahtuvaan lähentymiseen, ja tässä mielessä työllisyyden suuntaviivojen tarkistaminen on asianmukaista. EU:n ja sen jäsenvaltioiden on jatkettava erojen poistamiseen tähtääviä toimia, sillä ylöspäin tapahtuva lähentyminen on läpikäyvä periaate, joka on otettava huomioon kaikessa EU:n politiikassa ja nivottava osaksi sitä.

1.2

Ehdotus tarkistetuista työllisyyden suuntaviivoista julkaistiin ennen covid-19-kriisin laajaa leviämistä. Kriisi on sittemmin kehittynyt pandemiaksi, ja sen vaikutusten johdosta tarvitaan pikaisia toimia myös työmarkkinapolitiikassa. Taudin leviämisen rajoittamiseksi kaikissa EU:n jäsenvaltioissa ja muualla on ryhdytty toimiin ennennäkemättömällä tavalla. ETSK:n mielestä toimien koordinointia on parannettava.

1.3

ETSK on vakuuttunut siitä, että tarvitaan välttämättä kattava Euroopan talouden elvytyssuunnitelma, jotta EU:n jäsenvaltiot, kansalaiset, yritykset ja työntekijät pystyvät vastaamaan parhaansa mukaan covid-19-pandemian seurauksiin ja jälleenrakentamaan Euroopan taloutta niin, että se on jatkossa kestävämmällä pohjalla ja sietokykyisempi. Vaikka vielä on epävarmaa, miten pitkään covid-19-kriisin aiheuttama poikkeustilanne jatkuu, on selvää, että kriisin vaikutukset työmarkkinoihin tuntuvat kauan. Vuoden 2020 työllisyyden suuntaviivoja tulisikin mukauttaa, jotta voidaan ottaa huomioon tämä uusi tilanne.

1.4

Covid-19-epidemian aiheuttama talouden sokki on jo johtanut työttömyyteen ja sosiaaliseen kriisiin, joilla saattaa olla vakavia ja pitkäaikaisia vaikutuksia Euroopan työmarkkinoihin. Kuluvana vuonna olisikin harkittava täydentävän ja ylimääräisen, hätätilanteeseen liittyvän työllisyyden suuntaviivan antamista, jotta EU:n jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkoja voitaisiin mukauttaa tarvittavalla tavalla ja puuttua tällä tavoin nykyiseen ennennäkemättömään tilanteeseen. Tällaiseen hätätilanteeseen liittyvään, covid-19-kriisiin perustuvaan työllisyyden suuntaviivaan voisi sisältyä viittauksia tehokkaisiin tilapäisiin toimiin, joita tarvitaan kriisin vaikutusten lieventämiseksi. Näitä toimia voisivat olla lyhytaikaiset työjärjestelyt, tulotuki, sairausajan palkanmaksun pidentäminen sekä etätyön edistäminen (ottaen huomioon työnantajan vastuu työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta).

1.5

Suuntaviivan 5 mukaan jäsenvaltioita kannustetaan edelleen edistämään ”innovatiivisia työmuotoja”. Uudet työmuodot ja innovointi tarjoavat kasvumahdollisuuksia, mutta ETSK on aiemminkin korostanut tällaiseen työhön liittyviä monia haasteita. Työllisyyden suuntaviivoissa tulee pyrkiä siihen, että uusien työnteon muotojen suuntaus muunnetaan yhdenvertaisiksi työllistymismahdollisuuksiksi. Komitea suhtautuu myönteisesti kehotukseen varmistaa asianmukainen ja säällinen palkka joko parantamalla lakisääteisiä vähimmäispalkkamekanismeja maissa, missä ne ovat olemassa, tai työehtosopimusneuvottelujen kautta. Työmarkkinaosapuolten osallistuminen on avainasemassa, ja on erittäin myönteistä, että suuntaviivassa 5 kehotetaan jäsenvaltioita edistämään ”palkanmuodostukseen tähtäävää työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja työehtosopimusneuvotteluja”. Suuntaviivaan olisi näin ollen sisällyttävä myös ehdotuksia, joilla voidaan tehostaa työehtosopimuksia lisäämällä niiden kattavuutta.

1.6

Suuntaviivaan 6 ”Työvoiman tarjonnan parantaminen sekä työhön pääsyn, taitojen ja osaamisen parantaminen” liittyen ETSK arvostaa sitä, että suuntaviivassa viitataan kokonaisvaltaiseen osaamista koskevaan visioon, joka on sovitettu kestäväpohjaisen tuotantojärjestelmän mukaiseksi. ETSK on tyytyväinen siihen, että suuntaviivassa kehotetaan jäsenvaltioita mukauttamaan koulutusjärjestelmiään ja investoimaan niihin, jotta ne tarjoavat korkealaatuista ja osallistavaa yleissivistävää ja ammatillista koulutusta. ETSK kehottaa toteuttamaan tehokkaampia eurooppalaisia ja kansallisia strategioita, joilla varmistetaan tarvittava kestäväpohjainen rahoitus kaikkien aikuisten täydennys- ja uudelleenkoulutukseen elinikäisen oppimisen kautta ja joissa keskitytään etenkin tehokkaan tuen tarjoamiseen työntekijöille ja työttömille.

1.7

Suuntaviivaan 7 ”Työmarkkinoiden toiminnan ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun toimivuuden parantaminen” liittyen toimiva työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu on olennaisen tärkeää kaiken työllisyyspolitiikan ja myös EU:n työllisyyspolitiikan suuntaviivojen täytäntöönpanon kannalta. Sen vuoksi onkin tehtävä enemmän työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun helpottamiseksi ja edistämiseksi sekä jäsenvaltioiden että Euroopan tasolla. Lisäksi komissio on edistynyt kansalaisyhteiskunnan osallistamisessa eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä, mikä on tervetullutta, ja sitä on kehitettävä edelleen. Yksi suuntaviivasta puuttuvista seikoista on tarve parantaa työterveyttä ja -turvallisuutta. Covid-19-epidemian yhteydessä terveellinen ja turvallinen työpaikka on avainasemassa, jotta voidaan torjua riski tartunnan saamisesta ja viruksen ja muiden tautien leviämisestä. Kuten aina, ja varsinkin näissä poikkeuksellisissa olosuhteissa, työnantajien on kannettava vastuu työntekijöidensä terveydestä ja turvallisuudesta sekä annettava heille ja heidän edustajilleen riittävästi tietoa, tehtävä riskiarviointeja ja toteutettava ehkäiseviä toimenpiteitä. Viranomaisten, yritysten, palkansaajien ja työmarkkinaosapuolten tulee kaikkien olla mukana suojelemassa työntekijöitä, heidän perheitään ja yhteiskuntaa yleisesti.

1.8

Useimmilla pienillä ja mikroyrityksillä on rajalliset taloudelliset ja hallinnolliset resurssit, ja sen vuoksi niille tulisi antaa työterveys- ja -turvallisuusohjelmia koskevaa taloudellista ja räätälöityä käytännön tukea työpaikkojen mukauttamiseksi sekä työntekijöitä suojelevien uusien menettelyjen ja käytäntöjen pikaiseksi toteuttamiseksi. Työsuojeluviranomaiset, EU-OSHA (Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto), Yritys-Eurooppa-verkosto ja kansalliset toimivaltaiset viranomaiset voivat tarjota käytännön tukea, kuten kustannustehokkaita ja maksuttomia käyttäjäystävällisiä välineitä, tietoa, ohjeita ja neuvoja.

1.9

Suuntaviivaan 8 ”Yhtäläisten mahdollisuuksien ja sosiaalisen osallisuuden edistäminen sekä köyhyyden torjuminen” liittyen on torjuttava kaikki syrjivät käytännöt. Sosiaalisen suojelun ja terveydenhuollon on oltava kaikkien ulottuvilla. Naisten työmarkkinoille osallistumista sekä kaikkien aktiivisena ikääntymistä olisi tuettava asianmukaisin toimenpitein, kuten tarjoamalla laadukkaat julkiset palvelut sekä varmistamalla säälliset työolot ja -ehdot kaikille. Työllisyyden suuntaviivoissa tulisi myös tarttua sellaisiin tavoitteisiin kuin sosiaalisen suojelun täysi ja tosiasiallinen kattavuus, asianmukaisuus ja avoimuus.

2. Taustaa

2.1

Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa (SEUT) määrätään, että jäsenvaltiot pitävät talouspolitiikkaansa ja työllisyyden edistämistä yhteistä etua koskevina asioina ja sovittavat toimensa yhteen neuvostossa (1). SEUT-sopimuksen 148 artiklassa määrätään, että neuvosto hyväksyy työllisyyspolitiikan suuntaviivat. Suuntaviivat tarjoavat puitteet jäsenvaltioiden politiikan koordinoinnin laajuudelle ja suunnalle sekä perustan maakohtaisille suosituksille eurooppalaisessa ohjausjaksossa.

2.2

Työllisyyden suuntaviivat ja talouspolitiikan suuntaviivat hyväksyttiin ensimmäisen kerran yhdessä ns. yhdennettynä pakettina vuonna 2010 Eurooppa 2020 -strategian yhteydessä. Vuonna 2018 työllisyyden suuntaviivat mukautettiin Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteisiin. ETSK on alun pitäen suhtautunut myönteisesti tähän mukauttamiseen (2) mutta vaatinut tässä yhteydessä ja useissa tämän jälkeen antamissaan lausunnoissa (3), että on tehtävä enemmän käytännössä, jotta pilari voidaan panna tosiasiassa täytäntöön.

2.3

Koska eurooppalaista ohjausjaksoa on päivitetty YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden sisällyttämiseksi siihen, vuotuinen kasvuselvitys on muutettu vuotuiseksi kestävän kasvun strategiaksi, ja nyt ehdotetaan työllisyyden suuntaviivojen tarkistamista.

2.4

Komission ehdotus neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista hyväksyttiin 26. helmikuuta 2020 ennen kuin covid-19-epidemian torjumiseen tarkoitettuja hätätilannetoimia alettiin koordinoida. Viranomaisten välittömänä tavoitteena on oltava pyrkimys varmistaa oikea tasapaino, kun suojellaan kansanterveyttä torjumalla viruksen leviämistä ja ylläpidetään elinvoimaista taloudellista toimintaa.

2.5

ILO on varoittanut, että covid-19-kriisin työllisyysvaikutukset ovat ”syviä, kauaskantoisia ja ennennäkemättömiä” (4), voivat johtaa miljoonien työpaikkojen menetyksiin ja vajaatyöllisyyden ja työssäkäyvien köyhien määrän lisääntymiseen sekä ylittävät selvästi vuosien 2008–2009 finanssikriisin vaikutukset. Vaikutusten laajuus riippuu siitä, miten nopeasti ja päättäväisesti tehdään poliittisia päätöksiä ja pannaan ne täytäntöön.

2.6

ETSK on vakuuttunut siitä, että tarvitaan välttämättä kattava Euroopan talouden elvytyssuunnitelma, jotta EU:n jäsenvaltiot, kansalaiset, yritykset ja työntekijät pystyvät vastaamaan parhaansa mukaan covid-19-pandemian seurauksiin ja jälleenrakentamaan Euroopan taloutta niin, että se on jatkossa kestävämmällä pohjalla ja sietokykyisempi (5). Jäsenvaltioiden tulisi pikaisesti päästä sopimukseen uudesta monivuotisesta rahoituskehyksestä, jotta vähennetään EU:n investointirahoitukseen vuodesta 2021 alkaen liittyvää epävarmuutta.

2.7

Useiden talouden alojen yritykset ja työntekijät ovat kärsineet hyvin paljon kriisin vaikutuksista. Monet yritykset, erityisesti mikro- ja pk-yritykset ja yhteisötalouden yritykset, ovat vaarassa joutua maksukyvyttömiksi, ja miljoonien työntekijöiden uhkana ovat tulonmenetykset ja irtisanominen (6). Pk-yrityksistä keskimäärin 90 prosenttia ilmoittaa kärsineensä taloudellista haittaa ja odottaa työttömyysasteen nousevan 3–5 prosenttiyksikköä (7). Yritysten ja työpaikkojen tukemiseksi tarvitaan kohdennettuja toimia keskeisillä aloilla, joihin kriisin vaikutukset ovat erityisesti kohdistuneet.

2.8

Terveydenhuoltoalan työntekijöitä on Euroopassa ja koko maailmassa oikeutetusti kiitetty etulinjan sankareina, jotka tekevät kaikkensa pelastaakseen ihmishenkiä ja aivan liian usein vaarantavat oman henkensä. Heitä, samoin kuin opettajia ja muita julkisen sektorin työntekijöitä sekä kotitalouksissa asuvia ja muita hoivatyöntekijöitä ei ole kaikissa maissa arvostettu riittävästi, ja he ovat kärsineet vuoden 2008 kriisin jälkeen toteutetuista säästötoimista. Vastedes on olennaisen tärkeää, että tämä uusi arvostus muunnetaan konkreettisesti paremmiksi ehdoiksi ja edellytyksiksi sekä tarvittaviksi investoinneiksi julkisiin palveluihin ja erityisesti hyvinvointijärjestelmään.

2.9

Covid-19-kriisi kuvastaa myös vahvasti Euroopan työmarkkinoiden nykyisiä rakenteellisia ongelmia. Vakaammissa ja turvatummissa työmuodoissa ja epävarmemmissa työsuhteissa työskentelevien välillä on edelleen eriarvoisuutta. Sekä työnantajilta että työntekijöiltä tarvitaan joustavuutta, jotta voidaan vastata työelämän nopeisiin muutoksiin. Tätä on tuettava edistämällä turvallisuutta ja oikeudenmukaisia työoloja ja -ehtoja kaikissa työmuodoissa.

2.10

Monet työntekijät, joita tyypillisesti pidetään ”matalan osaamistason” työntekijöinä ja joiden palkka on vastaavasti alhainen, ovat itse asiassa olleet keskeisiä työntekijöitä, jotka ovat auttaneet pitämään yhteiskunnan pyörät pyörimässä ja samalla usein vaarantaneet itsensä ja läheisensä.

2.11

Nämä työntekijät, joilla on jo nyt heikoimmat mahdollisuudet päästä ja osallistua työmarkkinoille, ovat suuremmassa syrjäytymisvaarassa. Heihin lukeutuu naisia, nuoria, vammaisia henkilöitä ja muita työelämässä syrjintää kokevia ryhmiä, kuten muuttajia ja romaneja. Erityisesti naistyöntekijät saattavat joutua luopumaan työstään huolehtiakseen lapsiin ja muihin perheenjäseniin liittyvistä hoivavelvollisuuksista.

2.12

Eurooppalaisten yritysten suurimpana ongelmana on ollut sekä markkina-asemansa että miljoonien työntekijöiden työpaikkojen säilyttäminen. Yritykset ja työmarkkinaosapuolet ovat löytäneet käytännön ratkaisuja, kuten liiketoimintasuunnitelman mukauttaminen, työajan lyhentämisjärjestelyt, etätyö tai muut joustavat vaihtoehdot, sekä luoneet edellytyksiä etäkoulutukselle yrityksissä.

2.13

Euroopan unionin työllisyyspolitiikkojen koordinointia on tämän kehityksen valossa mukautettava siten, että voidaan reagoida käsillä olevaan uuteen ja ennennäkemättömään tilanteeseen. Komission ehdotus neuvoston asetukseksi eurooppalaisen hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäisen tukivälineen (SURE) perustamisesta covid-19-epidemian seurauksena (8) on tervetullut aloite, jonka avulla voidaan tarjota välitöntä tukea työntekijöille ja yrityksille. Jos aloite pannaan nopeasti täytäntöön, sillä voidaan auttaa lieventämään kielteisiä työllisyysvaikutuksia ja luomaan edellytyksiä pikaiselle elpymiselle. Vaikka vielä on epävarmaa, miten pitkään covid-19-kriisin aiheuttama poikkeustilanne jatkuu, on selvää, että kriisin vaikutukset tuntuvat kauan. Vuoden 2020 työllisyyden suuntaviivoja tulisikin mukauttaa, jotta voidaan ottaa huomioon tämä uusi tilanne.

2.14

Työllisyyden suuntaviivojen tulisi säilyä vakaina pidemmällä aikavälillä ja olla voimassa kaikissa jäsenvaltioissa erilaiset maakohtaiset olosuhteet huomioon ottaen. Nykyinen covid-19-epidemia osoittaa kuitenkin jo merkkejä muuttumisesta taloudelliseksi ja sosiaaliseksi kriisiksi, jolla on vakavia ja pitkäaikaisia vaikutuksia Euroopan työmarkkinoihin, joten kuluvana vuonna olisi harkittava täydentävän ja ylimääräisen, hätätilanteeseen liittyvän työllisyyden suuntaviivan antamista, jotta EU:n jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkoja voitaisiin mukauttaa tarvittavalla tavalla ja puuttua tällä tavoin nykyiseen ennennäkemättömään tilanteeseen. Nykyistä avointa koordinointimenetelmää tulisi parantaa, jotta sillä voidaan tukea jäsenvaltioita edistymisen vertailemiseksi näiden työllisyyspolitiikkojen ja kansallisten sosiaalisen suojelun järjestelmien uudistamisessa ja tehostamisessa.

2.15

Hätätilanteeseen liittyvään, covid-19-kriisiin perustuvaan työllisyyden suuntaviivaan voisi sisältyä viittauksia tehokkaisiin tilapäisiin toimiin, joita tarvitaan kriisin vaikutusten lieventämiseksi. Tällaisia toimia voisivat olla lyhytaikaiset työjärjestelyt, tulotuki, sairausajan palkanmaksun pidentäminen, työnantajan sosiaaliturvamaksujen, palkoista pidätettävien verojen ja arvonlisäveron perimisen lykkääminen sekä etätyön edistäminen (ottaen huomioon työnantajan vastuu työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta).

2.16

ETSK pitää käsillä olevaa lausuntoa covid-19-kriisin valossa tilaisuutena esittää huomioita ja suosituksia siitä, miten voidaan puuttua yhä useampien maiden työmarkkinoiden ennennäkemättömiin häiriöihin, jotka johtuvat yhteiskunta- ja talouselämän osittaisesta pysähtymisestä virustartuntojen torjumiseksi. Tämä tilanne edellyttää, että EU:n jäsenvaltiot mukauttavat työllisyyspolitiikkaansa.

3. Yleistä

3.1

ETSK viittaa aiempiin työllisyyden suuntaviivoista antamiinsa lausuntoihin ja vahvistaa eräitä niissä esitettyjä ja edelleen päteviä näkemyksiä:

—	On pyrittävä investoimaan lisää laadukkaiden työpaikkojen luomiseen sekä epävarmojen työsuhteiden torjumiseen, sillä myös ne jarruttavat tuottavuutta (9).

—	EU:n ja sen jäsenvaltioiden on jatkettava erojen poistamiseen tähtääviä toimia, sillä ylöspäin tapahtuva lähentyminen on läpikäyvä periaate, joka on otettava huomioon kaikessa EU:n politiikassa ja nivottava osaksi sitä (10).

—	ETSK toistaa kehotuksensa asianmukaisen sosiaalisten investointien paketin laatimisesta osana Euroopan kasvu- ja investointiohjelmaa, joka olisi suuruusluokaltaan kaksi prosenttia bkt:stä (11).

—	Sukupuolten tasa-arvoa koskevat näkökohdat on sisällytettävä jokaiseen suuntaviivaan, ja on painotettava vahvasti mataliin palkkoihin liittyviä kysymyksiä pyrittäessä poistamaan sukupuolten välisiä palkkaeroja (12).

—	Vammaisten henkilöiden, muuttajien ja romanien sosiaalista osallisuutta koskeva strategia on vahvistettu useissa komitean lausunnoissa.

—

Hyvin toimiva työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu on oleellisen tärkeää ylöspäin tapahtuvan sosiaalisen lähentymisen, laadukkaaseen työhön pääsyn sekä taitojen ja osaamisen hankkimismahdollisuuksien tavoitteiden saavuttamiseksi sekä näihin tavoitteisiin liittyvien uudistusten suunnittelun ja täytäntöönpanon parantamiseksi (13).

—

Ainoa tapa tehdä yhteiskunnista tasa-arvoisempia on luoda osallistavampaa ja kestävämpää kasvua ja työllisyyttä yhdistettynä tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantumiseen, jotta ihmisille voidaan taata säälliset työolot ja -ehdot, riittävät palkat ja eläkkeet sekä mahdollisuus käyttää oikeuksiaan (14).

—

Komitea kiinnittää yhdessä pilaria käsittelevistä lausunnoistaan huomiota myös tulostaulun uudistamistarpeeseen sekä tarpeeseen tehdä eurooppalaisesta ohjausjaksosta paitsi taloudellinen myös sosiaalinen (15). Makrotaloudellisten seikkojen valvonnan sekä työllisyyden ja sosiaalipolitiikan välinen suhde on kriittinen.

—

ETSK katsoo edelleen, että huolimatta edistyksestä, jota on saavutettu pilarin osalta sekä työllisyyden suuntaviivojen sisällyttämisessä laajoihin talouspolitiikan suuntaviivoihin, näitä kahta suuntaviivapakettia ei ole kuitenkaan lähennetty keskenään riittävästi. ETSK on tyytyväinen suuntaviivojen päivittämiseen, joka perustuu kestävän kehityksen tavoitteiden sisällyttämiseen eurooppalaiseen ohjausjaksoon.

3.2

ETSK toistaa, että työmarkkinoita ja sosiaalisia oikeuksia sääntelevää politiikkaa laadittaessa tulee yhdistää sopusointuisesti kilpailukyvyn, tuottavuuden sekä sosiaalisen kestävyyden ja työntekijöiden oikeuksien ulottuvuudet, jotka liittyvät toisiinsa. Kaikissa EU:n, valtiollisten ja paikallisten elinten toteuttamissa toimintapolitiikoissa olisi löydettävä asianmukainen tasapaino taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden välillä (16).

3.3

Työllisyyspolitiikalla on koko EU:n ja sen jäsenvaltioiden taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen kannalta keskeinen merkitys. Työllisyyden suuntaviivoilla on tärkeä rooli tuoda yhteen komissio, jäsenvaltioiden hallintotahot, työnantajat ja ammattiliitot, jotta voidaan ajanmukaistaa työllisyyspolitiikkaa ja sosiaalisen suojelun järjestelmiä siten, että niissä otetaan huomioon Euroopan muuttuva taloudellinen ja sosiaalinen toimintaympäristö.

3.4

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari saattaa olla keino edistää ylöspäin tapahtuvaa lähentymistä sekä parempia työoloja ja -ehtoja ja elinoloja koko EU:ssa. Työmarkkinoiden tulevaisuuden pitäisi olla keskeinen painopiste sosiaalisten oikeuksien pilarista keskusteltaessa. Keskusteluissa olisi käsiteltävä työmarkkinoilla meneillään olevaa suurta murrosta, ja olisi laadittava johdonmukainen eurooppalainen työllisyysstrategia, joka kattaa seuraavat aiheet:

—	investoinnit ja innovointi

—	työllisyys ja laadukkaiden työpaikkojen luominen

—	oikeudenmukaiset työolot ja -ehdot kaikille

—	oikeudenmukaiset ja joustavat siirtymät, joita tuetaan aktiivisilla työmarkkinatoimenpiteillä

—	yhtäläiset mahdollisuudet kaikille

—	kaikkien sidosryhmien ja erityisesti työmarkkinaosapuolten osallistuminen

—	investoinnit koulutusjärjestelmiin, jotta ne tarjoavat korkealaatuista ja osallistavaa yleissivistävää ja ammatillista koulutusta, elinikäistä oppimista sekä täydennys- ja uudelleenkoulutusta erityisesti digitaaliseen ja vihreään osaamiseen liittyvien vaatimusten huomioon ottamiseksi.

3.5

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria ei voida panna jäsenvaltioissa tehokkaasti täytäntöön ilman riittäviä taloudellisia resursseja, jotka voidaan investoida sellaiseen sosiaalipolitiikkaan, jonka puitteissa oikeudet ja periaatteet toteutetaan käytännössä nimenomaisten politiikka-aloitteiden kautta. Tässä tulee hyödyntää esimerkiksi Euroopan sosiaalirahaston ja Euroopan strategisten investointien rahaston kaltaisia mekanismeja (17).

3.6

Etenkin työttömyys on useimmille maille valtava haaste. Covid-19-kriisin seuraukset edellyttävät tavanomaisia olosuhteita enemmän toimia aktiivisen työmarkkinapolitiikan edistämiseksi. Niin EU:n kuin jäsenvaltioiden tasolla on tehtävä enemmän.

3.7

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden mukaiset työllisyyden suuntaviivat voivat olla merkittävä väline jäsenvaltioille laadittaessa ja pantaessa täytäntöön toimintapolitiikkoja ja toimia, joilla lievennetään covid-19-kriisin taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia lyhyellä aikavälillä sekä selviydytään kriisistä heikentämättä työntekijöiden oikeuksia tai menettämättä kilpailukykyä. Koordinointi voidaan toteuttaa eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä. Työllisyyden suuntaviivoissa olisi asetettava etusijalle työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun edistäminen. Vahva työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu tulisi varmistaa kaikilla tasoilla, jotta pystytään torjumaan kriisin seurauksia sekä taloudellisesti että sosiaalisesti kestäväpohjaisella tavalla.

3.8

Työpaikkojen säilyminen ja asianmukaisesti korvattu lyhennetty työaika ovatkin sekä työnantajien että työntekijöiden kannalta parempi vaihtoehto kuin irtisanominen. Tällaisten työmarkkinavälineiden edistäminen sekä niiden taloudellinen tukeminen EU:n laajuisesti edistäisivät merkittävästi talous- ja yhteiskuntaelämän vakauttamista nykyisissä poikkeusoloissa.

3.9

ETSK on tässä yhteydessä suhtautunut myönteisesti Euroopan komission ilmoittaman SURE-välineen (18) perustamiseen. Väline on laadittu tukemaan taloudellisesti lyhytaikaisia työjärjestelyjä, tulonmenetysten kompensointia ja muita toimia, joiden tarkoituksensa on estää covid-19-epidemiasta johtuvaa työttömyyttä.

3.10

Kyseisen välineen soveltamisesta jäsenvaltioille annettujen ohjeiden yhteydessä ETSK kehottaa komission varmistamaan vähintään, että a) kaikissa jäsenvaltioissa otetaan käyttöön työajan lyhennys tai vastaavia toimia, b) kyseisiä toimia sovelletaan kaikkiin työntekijöihin, aloihin ja yrityksiin, c) taloudellista tukea annetaan ensisijaisesti yrityksille, jotka tehostavat toimia irtisanomisten välttämiseksi, ja d) työmarkkinaosapuolet osallistuvat täysipainoisesti järjestelmien suunnitteluun, kehittämiseen ja täytäntöönpanoon valtiollisella, alakohtaisella ja yritystasolla ja jäsenvaltioille myönnetään tarvittavien toimien toteuttamisen tueksi riittävästi EU:n rahoitusta.

3.11

Euroopan tason työmarkkinaosapuolet vaativat covid-19-kriisistä äskettäin antamassaan yhteisessä lausumassa (19), että on toteutettava kaikki tarvittavat toimet, joilla autetaan niin työntekijöitä kuin yrityksiä, toimialoja ja julkisia palveluja selviytymään kriisistä, jotta ne voivat kriisin päätyttyä jatkaa toimintaansa, pitää työntekijänsä kriisin aikana ja suojella heitä työttömyydeltä ja tulonmenetyksiltä sekä lieventää taloudellisia vahinkoja.

3.12

Työmarkkinaosapuolet kehottavat hallitustahoja hyväksymään erityistoimia, joilla pyritään

—

välttämään sisämarkkinoiden vääristymiä, mukaan luettuina kiellot ja vientirajoitukset erityisesti lääkinnällisten laitteiden ja lääkkeiden osalta, ja lopettamaan rajojen sulkeminen tavaraliikenteeltä. Kaikkien tavarankuljetusmuotojen turvaaminen on etusijalla EU:ssa, ja EU:lla on myös keskeinen rooli jäsenvaltioissa toteutettavien toimien koordinoinnissa ja niistä tiedottamisessa.

—	kannustamaan jäsenvaltioiden menoja ja investointeja, joilla on erityisesti tarkoitus lisätä kansallisten terveydenhuoltopalvelujen, sosiaalisen suojelun järjestelmien ja muiden yleishyödyllisten palvelujen henkilöstöä, laitteita ja välineitä.

—	mobilisoimaan käyttämättömiä rakennerahastovaroja ja muita EU:n varoja, jotta autetaan jäsenvaltioita tarjoamaan työttömille tai lomautetuille taloudellista ja tulotukea.

—	varmistamaan poikkeus- ja hätätilatoimista kärsivien yritysten ja etenkin kaikentyyppisten pk-yritysten luotonsaanti ja taloudellinen tuki koordinoimalla rahoitusta EU:n talousarviosta, EKP:stä, EIP:stä ja kansallisista kehityspankeista.

—	aktivoimaan luonnonkatastrofeista selviytymiseen tarkoitettu Euroopan unionin solidaarisuusrahasto ja muu EU:n tasolla käytettävissä oleva rahoitus mukauttamalla nykyistä riittämätöntä budjettia.

—	tukemaan Euroopan komission pyrkimyksiä hyödyntää kaikilta osin valtiontukisääntöjen joustavuutta.

3.13

Jäsenvaltioiden olisi otettava kansalliset työmarkkinaosapuolet mukaan kansallisten toimien suunnitteluun ja täytäntöönpanoon.

3.14

Komission ja jäsenvaltioiden on varmistettava, että taloudellinen tuki tavoittaa yritykset, erityisesti kaikentyyppiset pk-yritykset, ja kaikki työntekijät, myös kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat epätyypillisen työn tekijät.

3.15

Komission suunnitelma, jonka mukaan finanssipoliittisten ja valtiontukisääntöjen soveltamista on määrä joustavoittaa, on olennaisen tärkeä suorituskykynsä äärirajoilla olevien julkisten palvelujen sekä kriisistä kärsivien yritysten ja työntekijöiden tukemiseksi.

3.16

EU:n varojen, jotka on investoitu työntekijöiden ja yritysten suojelemiseen kriisin pahimmilta vaikutuksilta, olisi täydennettävä jäsenvaltioiden kohdentamia varoja.

3.17

Euroopan on tässä hätätilanteessa osoitettava vastuullisuutta, solidaarisuutta ja tehokkuutta suojelemalla kaikkia kansalaisia, työntekijöitä ja yrityksiä, joita kriisi koettelee.

4. Erityistä

4.1

Työllisyyden suuntaviivojen rooli ohjenuorana on tärkeä myös covid-19-kriisin aikana, kun huomiota kiinnitetään eniten lyhytaikaisiin toimenpiteisiin. Poikkeustilanteessakaan ei pidä unohtaa pitkän aikavälin toimia, jotta voidaan pyrkiä pysyvään ylöspäin suuntautuvaan lähentymiseen.

4.2 Suuntaviiva 5: Työvoiman kysynnän lisääminen

4.2.1

Pitkällä aikavälillä suuntaviiva ei tarjoa tehokkaita toimia työvoiman kysynnän lisäämiseksi. Kaikki ehdotetut toimet liittyvät yritysten esteisiin ja verotuksen painopisteen siirtämiseen työn verottamisen keventämiseksi. Ehdotus on tarkoitettu sovellettavaksi lyhyellä aikavälillä, eikä siinä oteta huomioon valtion taloudellisten resurssien supistumisen poliittisia vaikutuksia.

4.2.2

4.2.3

Komitea suhtautuu myönteisesti kehotukseen varmistaa asianmukainen palkka joko parantamalla lakisääteisiä vähimmäispalkanmuodostusmekanismeja maissa, missä ne ovat olemassa, tai työehtosopimusneuvottelujen kautta. Työmarkkinaosapuolten osallistuminen on avainasemassa, ja on erittäin myönteistä, että suuntaviivoissa kehotetaan jäsenvaltioita edistämään ”palkanmuodostukseen tähtäävää työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja työehtosopimusneuvotteluja”. ETSK valmistelee parhaillaan lausuntoa säällisistä vähimmäispalkoista (21).

4.2.4

Komitea on tyytyväinen suuntaviivaan sisältyvään verotuksen painopisteen siirtämiseen pois työn verotuksesta muihin verotuslähteisiin, samoin kuin uuteen erittelyyn. Mahdollisia muita verotuslähteitä on kuitenkin selvennettävä. ETSK on antanut lausuntoja muun muassa aggressiivisesta verosuunnittelusta, veropetoksista ja veronkierrosta (22).

4.2.5

Tähän suuntaviivaan olisi lisäksi sisällyttävä ehdotuksia, joilla voidaan tehostaa työehtosopimuksia lisäämällä niiden kattavuutta. Erittäin tärkeä perusedellytys on myös toissijaisuusperiaatteen ja työmarkkinaosapuolten itsenäisen roolin tinkimätön kunnioittaminen (23).

4.3 Suuntaviiva 6: Työvoiman tarjonnan parantaminen sekä työhön pääsyn, taitojen ja osaamisen parantaminen

4.3.1

On hyvä, että suuntaviivassa viitataan kokonaisvaltaiseen osaamista koskevaan visioon, joka on sovitettu kestäväpohjaisen tuotantojärjestelmän mukaiseksi. ETSK on tyytyväinen siihen, että suuntaviivassa kehotetaan jäsenvaltioita mukauttamaan koulutusjärjestelmiään ja investoimaan niihin, jotta ne tarjoavat korkealaatuista ja osallistavaa yleissivistävää ja ammatillista koulutusta.

4.3.2

ETSK kannustaa jäsenvaltioita hyödyntämään EU-rahoituksen tarjoamat mahdollisuudet niin hyvin kuin suinkin, ja tukena olisi käytettävä myös kansallisia varoja. ETSK kehottaa toteuttamaan tehokkaampia eurooppalaisia ja kansallisia strategioita, joilla varmistetaan tarvittava kestäväpohjainen rahoitus kaikkien aikuisten täydennys- ja uudelleenkoulutukseen ja joissa keskitytään etenkin tehokkaan tuen tarjoamiseen työntekijöille ja työttömille julkisten työvoimapalvelujen, yritysten, henkilökohtaisten koulutustilien tai muiden kansallisilla tasoilla tarjolla olevien käytänteiden avulla. Covid-19-epidemian seurausten vuoksi välittömät toimet saattavat olla tarpeen, jotta työvoiman tarjontaa voidaan mukauttaa nykyisiin tarpeisiin ja nykyiseen kysyntään, esimerkkinä palvelualan yritykset, jotka väliaikaisesti antavat henkilöstöään terveydenhuoltoalan käyttöön.

4.3.3

ETSK kehottaa Euroopan komissiota ottamaan käyttöön nykyistä kunnianhimoisempia indikaattoreita ja viitearvoja, jotka koskevat osallistumista aikuiskoulutukseen ja työntekijöiden täydennyskoulutusmahdollisuuksia. Työllisyyspolitiikan suuntaviivan 6 puitteissa olisi harkittava ja vaadittava ammatilliseen koulutukseen tehtäviä julkisia ja yksityisiä investointeja koskevien indikaattorien määrittelyä ja palkallisen koulutusvapaan mahdollistamista työntekijöille (24).

4.3.4

Täydennys- ja uudelleenkoulutus ovat keskeisiä tekijöitä työmarkkinoiden mukauttamiseksi covid-19-kriisin aikana ja myös sen varmistamiseksi, että Eurooppa selviytyy kriisistä entistä vahvempana ja kilpailukykyisempänä. Jäsenvaltioiden olisi Euroopan sosiaalirahaston tuella kehitettävä tai vahvistettava työelämän siirtymien tukimekanismeja ja -järjestelmiä. Tällaisten mekanismien tarkoituksena on luoda keinoja palata työelämään ja estää irtisanomisia, jotka johtavat pitkittyneeseen työttömyyteen, mutta myös avata väyliä uusiin työpaikkoihin ja erilaisiin työpaikkojen syntymiseen liittyviin prosesseihin.

4.3.5

Kun digitaaliseen aikakauteen liittyviä työn luonteen ja työsuhteiden muutoksia ymmärretään paremmin, EU:n työllisyyspolitiikkaa pystytään todennäköisesti tehostamaan. Covid-19-pandemia on johtanut tilanteeseen, jossa yhä useammat tekevät etätyötä. Etätyö ei sovellu kaikkiin olosuhteisiin eikä kaikentyyppisiin tehtäviin, mutta asianmukaisesti sovellettuna etätyö voi olla merkittävä tekijä luotaessa työelämään joustavuutta, jotta työntekijät voivat entistä paremmin sovittaa yhteen työ- ja yksityiselämänsä yritysten intressit huomioon ottaen. On erittäin tärkeää varmistaa asianmukaiset työterveys- ja -turvallisuusjärjestelyt sekä työpaikalla että etätyössä, mukaan luettuina työaikarajoitukset. Tarvitaan myös lisää tutkimusta ja investointeja toimenpiteisiin, joilla puututaan uusiin ja kehittyviin riskeihin, kuten stressi ja muut psykososiaaliset riskit.

4.3.6

Jotta päästäisiin sellaiseen tilanteeseen, että kaikki opettajat, oppilaat ja kansalaiset, myös syrjäytyneiden alueiden asukkaat, ovat täysin digilukutaitoisia, on varmistettava, että käytettävissä on riittävästi julkista rahoitusta ja että tekninen henkilöstö on ammattitaitoista. On olennaisen tärkeää taata kaikille riskiryhmiin kuuluville mahdollisuus verkkoon pääsyyn ja digitaitojen hankkimiseen ja tarjota heille valmiudet käyttää oikeuksiaan ja sosiaalipalveluja.

4.3.7

ETSK on jo korostanut tarvetta turvata riittävä toimeentulo opintojen aikana. Olisi myös tarkasteltava eräissä EU:n jäsenvaltioissa käytössä olevia keinoja, jotta hyvistä käytännöistä opintovapaaoikeuteen sovellettavien vähimmäisvaatimusten alalla voitaisiin tehdä normaalikäytäntö muissa jäsenvaltioissa.

4.3.8

Kun on kyse työttömien tukemisesta ja kun otetaan huomioon pitkäaikaistyöttömien määrän lisääntyminen, työllisyyden suuntaviivoissa tulisi käsitellä tarvetta ryhtyä toimiin varhain, jotta voidaan välttää työmarkkinoiden ulkopuolelle joutumisesta aiheutuvat kielteiset vaikutukset. Työttömyysetuuksien kattavuuden ja tason on oltava riittävät. Eräät kansalliset järjestelmät ovat pätevyyden suhteen liian jäykkiä, ja korvaukset ovat liian niukkoja. Tähän liittyen ETSK on äskettäin kehottanut ryhtymään toimiin, jotta luodaan EU:n yhteiset vähimmäisvaatimukset työttömyysvakuutuksille EU:n jäsenvaltioissa (25).

4.3.9

EU:n pitkän aikavälin työllisyyspoliittisessa visiossa olisi asetettava etusijalle laadukkaat työpaikat samalla kun edistetään kaikenlaisten työmuotojen tarjoamia työllistymismahdollisuuksia.

4.4 Suuntaviiva 7: Työmarkkinoiden toiminnan ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun toimivuuden parantaminen

4.4.1

Kehotus pyrkiä avoimiin ja ennakoitaviin työoloihin ja -ehtoihin, ehkäistä työmarkkinoiden segmentoitumista ja epävarmoja työsuhteita sekä edistää siirtymistä vakituisiin työsuhteisiin on myönteinen merkki. Sama koskee työehtosopimuksista neuvottelemiseen liittyvien työmarkkinaosapuolten valmiuksien vahvistamista ja tehostamista. Työllisyyden suuntaviivoilla olisi myös pyrittävä edistämään työehtosopimusneuvottelujen kattavuutta sekä varmistamaan, että kaikilla työntekijöillä on oikeus järjestäytyä ja kuulua vapaasti ammattiliittoedustuksen piiriin.

4.4.2

Suuntaviivassa mainittua mahdollisuutta hyödyntää puolueetonta riitojenratkaisua olisi sovellettava yleisesti eikä vain ”perusteettomien irtisanomisten” yhteydessä. Olisi kuitenkin kunnioitettava osapuolten oikeutta vedota tuomioistuimeen silloin, kun vaihtoehtoinen riitojenratkaisu ei ole tuottanut tulosta (26).

4.4.3

Muita komission ehdotuksen myönteisiä tekijöitä nykyisiin työllisyyden suuntaviivoihin verrattuna ovat liikkuvien työntekijöiden oikeudenmukaisten työehtojen painottaminen sekä viittaukset syrjinnän torjuntaan ja työssäkäyvien köyhyyden poistamiseen. On tärkeää, että jäsenvaltiot ottavat liikkuvat työntekijät, myös rajatyöntekijät, huomioon toteuttaessaan toimenpiteitä, kuten rajojen sulkeminen, jotta voidaan lieventää covid-19-epidemian vaikutuksia.

4.4.4

Yksi suuntaviivasta puuttuvista seikoista on tarve parantaa työterveyttä ja -turvallisuutta. Covid-19-epidemian yhteydessä terveellinen ja turvallinen työpaikka on avainasemassa, jotta voidaan torjua riski tartunnan saamisesta ja viruksen ja muiden tautien leviämisestä. Työnantajien on kannettava vastuu työntekijöidensä terveydestä ja turvallisuudesta sekä annettava heille ja heidän edustajilleen riittävästi tietoa, tehtävä riskiarviointeja ja toteutettava ehkäiseviä toimenpiteitä. Viranomaisten, yritysten, palkansaajien ja työmarkkinaosapuolten tulee kaikkien olla mukana suojelemassa työntekijöitä, heidän perheitään ja yhteiskuntaa yleisesti. Työmarkkinoiden toiminnan tehostamiseksi jäsenvaltioiden olisi investoitava työterveyteen ja -turvallisuuteen ja varmistettava työsuojelutarkastajien tai ammattiliittojen työsuojeluvaltuutettujen toimia varten asianmukaiset varat ja säännökset sekä työnantajien tukeminen.

4.4.5

4.4.6

ETSK:n mielestä olisi parannettava työmarkkinaosapuolten valmiuksia työmarkkinaosapuolten vuoropuhelussa, investoitava työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua tukeviin rakenteisiin ja tuettava työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua edistäviä menettelyjä. Eräissä maissa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu on vähemmän kehittynyttä, ja toisissa on tällä alalla koettu takaiskuja kriisin vuoksi. Komitea suhtautuu myönteisesti Euroopan komission pyrkimyksiin lisätä yhteistyötä työmarkkinaosapuolten kanssa eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä. Kun otetaan huomioon työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun merkitys sosiaalisten oikeuksien pilarin, työllisyyden suuntaviivojen ja maakohtaisten suositusten toteuttamisessa, ETSK toistaa kehotuksensa, jonka mukaan sitä on käytävä kaikissa jäsenvaltioissa, ja kehottaa kaikkia kansallisen ja Euroopan tason poliittisia toimijoita vahvistamaan työehtosopimusneuvottelujen rakenteita kaikilla tasoilla. Lisäksi komissio on edistynyt kansalaisyhteiskunnan osallistamisessa maakohtaisen raportoinnin yhteydessä, mikä on tervetullutta, ja sitä on kehitettävä edelleen.

4.5 Suuntaviiva 8: Yhtäläisten mahdollisuuksien ja sosiaalisen osallisuuden edistäminen sekä köyhyyden torjuminen

4.5.1

Sosiaalisen suojelun kattavuuden yhteydessä tarkastellaan väestöhaasteita ja tarvetta pitää työntekijät pidempään työelämässä. Työllisyyden suuntaviivoissa tulisi myös tarttua sellaisiin tavoitteisiin kuin sosiaalisen suojelun täysi ja tosiasiallinen kattavuus, asianmukaisuus ja avoimuus.

4.5.2

Sukupuolten tasa-arvo voidaan saavuttaa vain lisäämällä naisten osallistumista työmarkkinoiden kaikilla tasoilla ottaen huomioon sekä työllisyysaste että naisten keskimääräisen työajan lisääminen. Tarvitaan lisätoimia, jotta voidaan poistaa naisten työllisyyden esteitä, kuten kohtuuhintaisten ja saatavilla olevien hoivapalvelujen puute, sekä sukupuolten välisiä palkkaeroja. Tätä varten on Euroopan ja jäsenvaltioiden tasolla poistettava erilaisia esteitä ja myös lisättävä investointeja laadukkaisiin julkisiin palveluihin ja edistettävä palkka-avoimuutta. Yrittäjyys voi tarjota naisille mahdollisuuden taloudelliseen riippumattomuuteen, laadukkaisiin työpaikkoihin ja menestyksekkääseen uraan sekä auttaa heitä pääsemään eroon köyhyydestä ja sosiaalisesta syrjäytymisestä ja edistää tasapuolisempaa sukupuolten edustusta päätöksenteossa.

4.5.3

Vammaisten henkilöiden kannalta on erityisen tärkeää helpottaa työmarkkinoille pääsyä torjumalla syrjiviä käytänteitä. Ennakkoluulojen poistamiseksi ja vammaisten henkilöiden syrjimättömyyden edistämiseksi on tarjottava asianmukaista tukea työnvälityspalvelujen ja julkisten kampanjoiden avulla. Vammaisten henkilöiden ulottuvilla olevien palvelujen yhteydessä on painotettava itsenäistä elämää ja esteettömyyttä.

4.5.4

Jotta voidaan varmistaa terveydenhuolto kaikille, on kiinnitettävä huomiota tarpeeseen järjestää kestävät, tehokkaat, kohtuuhintaiset ja helposti saatavilla olevat laadukkaat terveydenhoitopalvelut ja saada riittävä rahoitus asianmukaisesti koulutettua terveydenhuoltohenkilökuntaa varten.

4.5.5

Aktiivisena ikääntymisen osalta tarvitaan konkreettisia ehdotuksia, jotta myös ikääntyneisiin työntekijöihin voidaan soveltaa asianmukaista toimintapolitiikkaa. Kuten Euroopan tason työmarkkinaosapuolet ovat päättäneet aktiivisesta ikääntymisestä ja sukupolvien välisestä lähestymistavasta tekemässään itsenäisessä puitesopimuksessa (27), ”tavoitteena on optimoida kaikenikäisten työntekijöiden mahdollisuudet työskennellä laadukkaissa, tuottavissa ja terveellisissä olosuhteissa lakisääteiseen eläkeikään asti työnantajien ja työntekijöiden keskinäisen sitoutumisen ja motivaation pohjalta”.

4.5.6

ETSK on tässä yhteydessä korostanut useissa lausunnoissaan tarvetta edistää tehokkaan kasvu- ja työllisyyspolitiikan ohella sukupolvien välistä solidaarisuutta. Tarvitaan todellista ”aktiivisena ikääntymisen” politiikkaa, jotta voidaan varmistaa hyvät työolot ja -ehdot, työterveys ja -turvallisuus ja työaikasäännökset sekä lisätä osallistumista elinikäiseen oppimiseen. On nostettava iäkkäämpien ihmisten työllisyysastetta, sillä nämä joutuvat usein jättämään työelämän varhaisessa vaiheessa terveysongelmien, kiivaan työtahdin tai ennenaikaisten irtisanomisten vuoksi tai heillä ei ole mahdollisuuksia koulutukseen tai työmarkkinoille palaamiseen (28).

Bryssel 7. toukokuuta 2020.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 146 artiklan 2 kohta.

(2) EUVL C 237, 6.7.2018, s. 57.

(3) EUVL C 14, 15.1.2020, s. 1.

(4) Ks. ILO Monitor 2nd edition: covid-19 and the world of work.

(5) Ks. ETSK:n julkilausuma ”EU:n vastaus covid-19-pandemiaan ja jäsenvaltioiden ennennäkemättömän solidaarisuuden tarve”.

(6) SMEunited: A view on the covid impact on and support measures for SMEs, BusinessEurope: Eurooppa-neuvoston jäsenten videokonferenssi 23. huhtikuuta 2020 – Pierre Gattazin ja Markus J. Beyrerin kirje Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle Charles Michelille.

(7) SMEunited: A view on the covid impact on and support measures for SMEs.

(8) COM(2020) 139 final.

(9) EUVL C 282, 20.8.2019, s. 32, kohta 3.1.4.

(10) EUVL C 282, 20.8.2019, s. 32, kohta 1.7.

(11) EUVL C 237, 6.7.2018, s. 57, kohdat 1.3 ja 4.3.

(12) EUVL C 237, 6.7.2018, s. 57, kohta 1.13.

(13) EUVL C 282, 20.8.2019, s. 32, kohta 3.3.1.

(14) EUVL C 282, 20.8.2019, s. 32, kohta 3.4.1.

(15) EUVL C 81, 2.3.2018, s. 145.

(16) EUVL C 282, 20.8.2019, s. 32, kohta 1.3.

(17) EUVL C 282, 20.8.2019, s. 32, kohta 3.5.5.

(18) Eurooppalainen hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäinen tukiväline (SURE) covid-19-pandemian seurauksena.

(19) European Social Partners joint statement on covid-19.

(20) EUVL C 237, 6.7.2018, s. 57, kohta 5.1.

(21) ETSK:n lausunto aiheesta ”Säälliset vähimmäispalkat kaikkialle Eurooppaan” (SOC/632) (valmisteilla).

(22) EUVL C 237, 6.7.2018, s. 57, EUVL C 129, 11.4.2018, s. 1.

(23) EUVL C 237, 6.7.2018, s. 57, kohta 5.5.

(24) ETSK:n lausunto aiheesta ”Elinikäisen oppimisen ja valmiuksien kehittämisen kestäväpohjainen rahoitus ammattitaitoisen työvoiman puutteen torjumiseksi” (puheenjohtajavaltio Kroatian pyytämä valmisteleva lausunto) (SOC/629) (ks. tämän virallisen lehden sivu 8).

(25) EUVL C 97, 24.3.2020, s. 32.

(26) EUVL C 237, 6.7.2018, s. 57, kohta 5.9.

(27) European social partners' autonomous framework agreement on active ageing and an inter-generational approach.

(28) EUVL C 237, 6.7.2018, s. 57, kohta 5.9, ja lausunto aiheesta ”Muuttuva työelämä, eliniän piteneminen ja väestön ikääntyminen – Edellytykset ikääntyvien työntekijöiden pysymiselle aktiivisena uudenlaisessa työelämässä” (EUVL C 14, 15.1.2020, s. 60).

Top

Choose the experimental features you want to try