Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetusten (EU) N:o 596/2014 ja (EU) 2017/1129 muuttamisesta pk-yritysten kasvumarkkinoiden käytön edistämisen osalta”

(COM(2018) 331 final – 2018/0165 (COD))

(2018/C 440/12)

Esittelijä:

Mihai IVAŞCU

Lausuntopyyntö	Euroopan parlamentti, 11.6.2018 neuvosto, 21.6.2018
Oikeusperusta	EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artikla
Vastaava erityisjaosto	”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus”
Hyväksyminen erityisjaostossa	4.9.2018
Hyväksyminen täysistunnossa	19.9.2018
Täysistunnon nro	537
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	196/1/1

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK kannattaa komission ehdotusta tehdä pääomamarkkinoista uskottava rahoitusvaihtoehto ja katsoo, että ehdotuksen kolmen tärkeimmän tavoitteen eli pk-yritysten markkinoiden kasvattamisen, rasitteiden lieventämisen ja likviditeetin lisäämisen välille olisi löydettävä tasapaino. Euroopan komissio ei saa syyllistyä ylisääntelyyn, mutta sen on säilytettävä sellainen esteiden taso, joka pidättelee valmistautumattomia yrityksiä.

1.2

ETSK on sitä mieltä, että nykyinen ehdotus – vaikka se on askel oikeaan suuntaan – ei ole riittävä pk-yritysten kasvumarkkinoiden nykyisten esteiden poistamiseksi. Tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa, mutta kunkin yksittäisen toimen on vastattava omasta osuudestaan.

1.3

Yhdysvaltalaisiin yrityksiin verrattuna paljon suurempi osa EU:n yrityksistä pyrkii yhä rahoittamaan toimintaansa pankkilainoilla, vaikka siitä seuraa joskus jopa huomattavia lisäkustannuksia. Rahoitusalaan perehdyttämistä on lisättävä, sillä EU:n julkisilla markkinoilla on ollut vaikeuksia houkutella uusia liikkeeseenlaskijoita, eikä listautumisantien määrä ole noussut merkittävästi.

1.4

ETSK pitää kiinni aiemmista lausunnoistaan, joiden mukaan viestinnän heikko taso (1) ja byrokraattiset toimintamallit (2) ovat merkittäviä esteitä ja näiden esteiden poistamiseksi on tehtävä paljon nykyistä enemmän. Brysselistä käsin tuleva viestintä olisi kohdistettava aina ketjun loppupäähän – itse pk-yrityksiin – osallistamalla muun muassa pk-yritysjärjestöt, työmarkkinaosapuolet ja kauppakamarit.

1.5

ETSK suhtautuu hyvin myönteisesti ehdotukseen luettelon ylläpitämisestä ainoastaan pysyvistä sisäpiiriläisistä pk-yrityksiä varten ja johtohenkilöiden liiketoimien julkistamisen määräajan jatkamisesta kahdella päivällä. Tässä yhteydessä ETSK voi vain ehdottaa, että komissio tutkisi vielä muita keinoja pk-yritysten rasitteiden poistamiseksi ja siirtämiseksi muille sidosryhmille, esimerkiksi kansallisille toimivaltaisille viranomaisille.

1.6

Esitteen keventäminen vähentää huomattavasti rasitusta, mutta ETSK katsoo, että olisi tutkittava mahdollisuuksia yksinkertaistaa asteittain siirtymisesitettä niiden yritysten osalta, jotka ovat osoittaneet kypsyytensä sillä, että ne ovat olleet listautuneita pk-yritysten kasvumarkkinoilla useita vuosia.

1.7

ETSK kannattaa ehdotettuja muutoksia markkinoiden tunnustelujärjestelmään ja varoittaa kansallisten toimivaltaisten viranomaisten liian yksityiskohtaisista tai ohjailevista selvityspyynnöistä.

1.8

ETSK kehottaa komissiota tutkimaan mahdollisuutta houkutella institutionaalisia sijoittajia, kuten yksityisiä eläkerahastoja, sijoittamaan näille pk-yritysten kasvumarkkinoille tarjoamalla erityisesti verokohteluun liittyviä kannustimia. Jäsenvaltioiden tulisi tarkastella mahdollisuuksia luoda lisää houkuttelevia investointien tukijärjestelmiä kansallisella tasolla.

1.9

Likviditeettisopimukset ovat erittäin myönteinen asia erityisesti alikehittyneille markkinoille. ETSK uskoo, että Euroopan komission valmistelema likviditeettisopimuksia koskeva 29. järjestelmä tarjoaa liikkeeseenlaskijoille lisävaihtoehdon kansallisen lainsäädännön ohella.

1.10

ETSK muistuttaa, että perusteelliset ja säännölliset vaikutustenarvioinnit ovat tarpeen. Vuosittain tehtyinä nämä arvioinnit voisivat tarjota arvokasta tietoa sääntelykehyksen tulevia muutoksia varten.

2.   Euroopan komission ehdotus

2.1

Komission ehdotus on osa pääomamarkkinaunionin tavoitetta. Ehdotuksessa keskitytään erityisiin muutoksiin, jotka koskevat tammikuusta 2018 alkaen säänneltyjen pk-yritysten kasvumarkkinoiden toimintaa. EU:ssa on saatu aikaan huomattavaa edistystä, kun on pyritty lisäämään rahoituslähteitä yritysten laajentuessa asteittain ja parantamaan markkinarahoituksen saatavuutta kaikkialla EU:ssa. Käyttöön on jo otettu uusia sääntöjä, joilla edistetään eurooppalaisten riskipääomarahastojen (EuVECA) sijoituksia startup-yrityksiin ja keskisuuriin yrityksiin. Yhdessä Euroopan investointirahaston (EIR) kanssa komissio on lisäksi käynnistänyt yleiseurooppalaisten riskipääomarahasto-osuusrahastojen ohjelman (VentureEU).

2.2

Ehdotuksen päätavoitteena on helpottaa pienten ja keskisuurten yritysten listautumista ja pääomamarkkinoiden hyödyntämistä kasvunsa rahoittamiseksi. Ehdotuksessa hienosäädetään alustavaa kehystä, joka on askel eteenpäin kohti parempaa ja tehokkaampaa sääntelyä.

2.3

Ehdotus koskee kaikkia pk-yritysten kasvumarkkinoille listautuneita yrityksiä riippumatta siitä, ovatko ne pk-yrityksiä. Tämän avulla varmistetaan ensinnäkin se, että nopeasti kasvavia yrityksiä ei rangaista niiden hyvästä taloudellisesta suorituskyvystä, ja toiseksi se, että nämä markkinat kykenevät houkuttelemaan myös suuria yrityksiä. Komissio odottaa, että näiden uusien sääntöjen käyttöönoton myötä yhä useammat monenkeskiset kaupankäyntijärjestelmät rekisteröityvät pk-yritysten kasvumarkkinoiksi (tähän mennessä vain kolme 40:stä on tehnyt näin).

2.4

Ehdotus sisältää kevennyksiä, joilla — vähennetään pk-yritysten rasitusta, joka liittyy kirjaamista ja julkistamista koskeviin velvoitteisiin, samalla kun säilytetään markkinoiden luotettavuus ja kattava tiedonkulku sijoittajille — luodaan yhteiset likviditeettisopimuksia pk-yritysten kasvumarkkinoilla koskevat säännöt, mikä mahdollistaa osakkeiden likviditeetin lisäämisen — annetaan liikkeeseenlaskijoille mahdollisuus laatia kevennetty esite, kun ne pyrkivät siirtymään säännellyille markkinoille (uusi siirtymisesite mahdollistaa sen, että vähintään kolme vuotta listautuneina olleet liikkeeseenlaskijat voivat siirtyä helpommin tärkeimpiin pörsseihin ja tavoitella siten parempaa likviditeettiä ja suurempaa määrää sijoittajia).

3.   Yleistä

3.1

Rahoitusalan ulkopuolisista yrityksistä 99,8 prosenttia on pk-yrityksiä. Ne tuottavat noin 58 prosenttia kokonaislisäarvosta ja työllistävät yli 90 miljoonaa ihmistä. Vuosittain kuitenkin noin 200 000 pk-yritystä ajautuu konkurssiin, mikä vaikuttaa yli 1,7 miljoonaan työntekijään (3).

3.2

EIP:n investointikyselyn 2016/2017 mukaan pk-yritykset ovat yleensä riippuvaisia sisäisistä varoista investointeja varten (yli 60 prosenttia) (4). Jäljelle jäävä osuus koostuu enimmäkseen pankkien rahoitusvälineistä. Markkinapohjaisen rahoituksen koko potentiaalia ei hyödynnetä. ETSK uskoo, että tämä on yhä tärkeämpää innovatiivisille yrityksille tai niille yrityksille, joilla on korkea riski–hyöty-profiili. Taulukko 1 Investointien rahoituslähteet viimeksi päättyneellä tilikaudella, EU28  (5) (%)   Mikroyritykset Pienet yritykset Keskisuuret yritykset Suuret yritykset Sisäiset varat tai kertyneet voittovarat 71 64 59 57 Ulkoinen rahoitus 28 35 38 38 Pankkilainat 60 60 57 54 Muu pankkirahoitus 11 8 10 11 Leasing 18 23 24 23 Myyntilaskurahoitus 2 3 3 4 Perheeltä / ystäviltä saadut lainat 4 2 1 1 Avustukset 4 3 4 3 Joukkovelkakirjat 0 0 1 4 Oma pääoma 0 0 0 1 Muu 1 1 1 1 Konsernin sisäinen rahoitus 0 1 3 5 Huom. Kyse on yrityksistä, jotka ovat tehneet investointeja viimeksi päättyneellä tilikaudella. (Yritykset, jotka eivät osanneet vastata tai eivät suostuneet vastaamaan on jätetty pois.)

3.3

ETSK huomauttaa, että pk-yritykset ovat haluttomia hakemaan rahoitusta pääomamarkkinoilta ja valmiita kärsimään pankkilainarahoituksen korkeammista kustannuksista. Tämä kulttuurillinen erityispiirre on yksi keskeisimmistä erottavista tekijöistä paremmin menestyviin Yhdysvaltojen pääomamarkkinoihin ja siihen nähden, että amerikkalaiset yritykset ovat vähemmän riippuvaisia pankkilainoista. Rahoitusalaan perehdyttämisen lisääminen on ensisijaisen tärkeää.

3.4

ETSK on jo maininnut muissa lausunnoissa katsovansa, että ”byrokraattinen toimintamalli ja monimutkaiset hallinnolliset säännöt ovat edelleen yleisiä EU:n pk-yrityspolitiikassa ja nykyisissä tukimekanismeissa, vaikka unionitasolla pyritään jatkuvasti hallinnollisen taakan minimointiin” (6).

3.5

ETSK on ilmaissut aiemmin tukevansa muita ehdotuksia, joiden tavoitteena on vähentää esitteiden laatimisesta aiheutuvaa hallinnollista rasitusta kaikilta liikkeeseenlaskijoilta, varsinkin pk-yrityksiltä, säännöllisiltä arvopapereiden liikkeeseenlaskijoilta ja listautumisen jälkeiseltä liikkeeseenlaskulta (7). Lisäksi ETSK on todennut, että ”[v]aikka pankkilainat ovat todellisuutta, oman pääoman saantia rahoitusvälineenä tarvitaan myös, mutta se ei ole tarpeeksi kehittynyttä Euroopassa rankaisevien verojärjestelmien, oman pääoman kulttuurin puutteen, heikon finanssiosaamisen ja hajanaisten maksukyvyttömyysjärjestelmien vuoksi” (8).

3.6

ETSK kannattaa Euroopan komission aloitetta pk-yritysten hallinnollisen rasitteen vähentämisestä, jotta pk-yritykset voisivat päästä helpommin pääomamarkkinoille ja monipuolistaa rahoituslähteitään. ETSK kannattaa myös tämän ehdotuksen ilmoitettua tavoitetta lisätä pk-yritysten kasvumarkkinoiden liikkeeseenlaskijoiden liikkeeseen laskemien osakkeiden likviditeettiä.

3.7

Vaikka pk-yritysten listautumisesta pk-yritysten markkinoille saamat hyödyt ovat ilmiselviä ja vaikka listautuminen parantaa ja monipuolistaa niiden rahoitusmahdollisuuksia, EU:n julkisilla markkinoilla on itse asiassa ollut vaikeuksia houkutella uusia liikkeeseenlaskijoita, eikä listautumisantien määrä ole merkittävässä kasvussa. Vain 3 000 pk-yritystä yli 20 miljoonasta olemassa olevasta pk-yrityksestä on listautunut, ja listautumisanteja on vain puolet rahoituskriisiä edeltäneestä määrästä. Riittämätön likviditeetti näillä markkinoilla aiheuttaa liikkeeseenlaskijoille suurempia pääoman hankkimiseen liittyviä kustannuksia ja lisää osakkeenomistajien haluttomuutta tehdä sijoituksia, minkä seurauksena markkinavälittäjät ovat vähemmän kiinnostuneita tukemaan pieniä pörssiyhtiöitä.

3.8

Pääomarahoitus on ratkaisevan tärkeää arvoa ja kasvua luoville innovatiivisille yrityksille ja erityisesti sellaisille yrityksille, joilla on korkea riski–hyöty-profiili. Siemenrahoitus ja varhaisessa vaiheessa tapahtuva pääomarahoitus voivat tehostaa yritysten perustamista ja kehittymistä, kun taas muut pääomaehtoiset välineet, kuten erityiset alustat pk-yritysten julkista listautumista varten, voivat tarjota taloudellisia resursseja kasvuun suuntautuville ja innovatiivisille pk-yrityksille. Lisäksi pääomaehtoinen rahoitus voi soveltua velkarahoitusta paremmin sellaisille pk-yrityksille, joilta puuttuu vakuuksia tai joilla on negatiivinen tai epäsäännöllinen kassavirta tai jotka tarvitsevat pidempiä laina-aikoja, jotta niiden investoinnit alkaisivat kannattaa (9).

3.9

EU:n markkinat ovat yhä hajanaiset, ja vaikuttaa siltä, että ne eivät kykene tukemaan suurta määrää listautumisanteja. Euroopalla vaikuttaa olevan vahva asema kasvavien innovatiivisten korkean teknologian yritysten osalta, mutta kun nämä yritykset tarvitsevat vahvoja pääomasijoituksia, ne päätyvät usein konkurssiin. Nopeasti kasvavat yritykset siirtyvät myös usein EU:n markkinoilta Yhdysvaltojen markkinoille etsiessään helpommin saatavilla olevia osakeoptiojärjestelyjä.

3.10

Listatut yritykset ovat vähemmän riippuvaisia pankkirahoituksesta, ja niillä on käytössään laajempi sijoittajapohja. Lisäksi niillä on enemmän näkyvyyttä. Tästä huolimatta tarvitaan lisätoimia, jotta voidaan kehittää sellainen sääntelykehys, jolla pystytään entistä enemmän tukemaan pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia saada julkista rahoitusta, erityisesti tekemällä pk-yritysten kasvumarkkinamerkkiä tunnetuksi. Asianmukaisen sääntelyn avulla olisi löydettävä tasapaino sijoittajansuojan ja markkinoiden luotettavuuden välille.

3.11

Pk-yritykset, joilla on käytettävissään monipuolisia rahoituslähteitä, ovat vahvempia ja kilpailukykyisempiä, sillä niillä on pienemmät kustannukset ja paremmat kehitysnäkymät. Tämä mahdollistaa vahvemmat työmarkkinat ja kansalaisten paremmat mahdollisuudet löytää työpaikka koulutustasostaan riippumatta.

3.12

ETSK suosittaa, että Euroopan komissio harkitsisi lisähelpotuksia pk-yritysten kasvumarkkinoiden sääntöihin ja vaatimuksiin, jotta kasvumarkkinat voitaisiin paremmin erottaa säännellyistä markkinoista ja jotta niistä voitaisiin tehdä houkuttelevampia aloitustason markkinoina.

4.   Erityistä

4.1

ETSK tukee varauksetta käynnissä olevia toimia, joilla pääomamarkkinoista pyritään tekemään uskottava rahoitusvaihtoehto osana pääomamarkkinaunionin tavoitetta. ETSK epäilee kuitenkin, ovatko nykyiset toimet riittäviä markkinoilla nykyisin esiintyvien merkittävien esteiden poistamiseksi. Pk-yritykset eivät vaikuta muuttavan rahoituskäyttäytymistään, joten lisätoimet ovat tarpeen. Euroopan komissio on myöntänyt, että kyse on vain yhdestä edistysaskeleesta eikä täydellisestä ratkaisusta kaikkiin pääomamarkkinoiden haasteisiin. Taulukko 2 Rahoitusmuodot, joita pk-yritykset toivoisivat näkevänsä enemmän rahoitusvälineiden valikoimassa seuraavien kolmen vuoden aikana, EU28 (10)

4.2

Jää nähtäväksi, vähentävätkö toimet todella säännösten noudattamisesta johtuvia kustannuksia, keventävätkö ne rasitteita ja edistävätkö ne markkinoiden likviditeettiä – nämä kaikki tavoitteet ovat jokseenkin kunnianhimoisia –, mutta ETSK uskoo, että ehdotetut toimet ovat kuitenkin askel oikeaan suuntaan.

4.3

ETSK uskoo, että sellaisten pk-yritysten pieni määrä, joilla on käytettävissään markkinapohjaista rahoitusta, johtuu myös viestinnän puutteesta alemmalla tasolla. EU:n tason viestit ja välineet eivät tavoita ketjun loppupäätä eli kohteina olevia pk-yrityksiä. Tämä johtuu monista eri syistä, joista tärkein on riittämätön vuorovaikutus ja ennakoiva viestintä Brysselistä käsin jäsenvaltioiden ja pk-yritysjärjestöjen, työmarkkinaosapuolien ja kauppakamarien suuntaan. ETSK on varoittanut tästä aiemmassa lausunnossaan (11), mutta tähän mennessä parannuksia ei ole ollut juuri havaittavissa.

4.4

Toisaalta institutionaalisten sijoittajien pientä määrää pk-yritysten osakemarkkinoilla ja velkakirjamarkkinoilla voidaan selittää sillä, että näille sijoittajille ei ole tarjolla kannustimia, erityisesti verokohteluun liittyen. ETSK kehottaa komissiota tarkastelemaan tätä mahdollisuutta.

4.5

ETSK suhtautuu myönteisesti ehdotukseen jatkaa johtohenkilöiden liiketoimien julkistamista koskevaa määräaikaa kahdella päivällä. Tämä on tärkeä väline nuorten markkinoiden avoimuuden ja symmetrisyyden säilyttämiseksi, mutta kolmen päivän määräaika on ollut ratkaiseva rajoite pk-yrityksille. ETSK uskoo, että ehdotettu muutos johtaa virtaviivaisempaan menettelyyn yrityksille vaikeampina tai kiireisempinä ajanjaksoina. ETSK suosittelee, että komissio tutkisi keinoja poistaa hallinnollisia rasitteita yrityksiltä ja siirtää niitä muille toimijoille, kuten kansallisille toimivaltaisille viranomaisille.

4.6

ETSK on jo ilmaissut täyden tukensa niiden vaatimusten yksinkertaistamiselle ja virtaviivaistamiselle, jotka koskevat julkaistavaa esitettä, kun arvopapereita tarjotaan säännellyillä markkinoilla. Tämä tekee esitteistä kustannustehokkaampia ja hyödyllisempiä sijoittajille niiden sisältämiä tietoja ajatellen (12). Kaikki uudet ehdotukset tämän tavoitteen saavuttamiseksi ovat enemmän kuin tervetulleita. Kun otetaan huomioon sellaisten tietojen suuri määrä, jotka pk-yritysten kasvumarkkinoiden yritysten on julkistettava markkinoiden väärinkäyttöasetuksen ja direktiivin 2014/65/EU nojalla, ETSK katsoo, että yksinkertaisempi siirtymisesite riittää yritysten siirtyessä säännellyille markkinoille.

4.7

Lisäksi ETSK kannattaisi sitä, että esitettä yksinkertaistettaisiin asteittain niiden säännellyille markkinoille siirtyvien yritysten osalta, jotka ovat olleet listautuneita pk-yritysten kasvumarkkinoilla kohtuullisen monta vuotta.

4.8

ETSK suhtautuu myönteisesti ehdotukseen, että pk-yritysten kasvumarkkinoille listautuneet yritykset pitävät luetteloa vain pysyvistä sisäpiiriläisistä, sillä sisäpiiritietoihin käsiksi pääsevien työntekijöiden määrä on rajallinen ja pysyy yleensä samana. Tämän avulla vähennettäisiin merkittävästi rasitusta.

4.9

ETSK kannattaa muutoksia markkinoiden tunnustelujärjestelmään, sillä ehdotetut muutokset helpottavat yritysten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskua pk-yritysten kasvumarkkinoiden liikkeeseenlaskijoiden kannalta. Mitä tulee pk-yritysten kasvumarkkinoiden liikkeeseenlaskijoilta vaadittuihin selvityksiin sisäpiiritietojen julkistamisen lykkäämisen tapauksessa, ETSK katsoo, että kansallisten toimivaltaisten viranomaisten liikkeeseenlaskijan ilmoituksen jälkeen tapauskohtaisesti pyytämien selvitysten ei pitäisi olla liian yksityiskohtaisia tai ohjailevia.

4.10

Markkinoiden väärinkäyttöasetus aiheuttaa hallinnollisia ja oikeudellisia kustannuksia, ja EU:n ulkopuoliset liikkeeseenlaskijat voivat nähdä sen EU:n markkinoille listautumisen esteenä. ETSK suosittelee lisämuutoksia vaatimusten mukauttamiseksi pk-yritysten kasvumarkkinoita varten.

4.11

Likviditeettisopimukset ovat tervetulleita, erityisesti alikehittyneillä markkinoilla, mutta EU:n tason ehdotuksella luotaisiin tasapuoliset toimintaedellytykset, joiden pohjalta voidaan asettaa paikalliset ehdot. ETSK katsoo, että komission parhaillaan valmistelemalla likviditeettisopimuksia koskevalla 29. järjestelmällä liikkeeseenlaskijoille tarjotaan mahdollisuus laatia likviditeettisopimus joko kansallisen lainsäädännön pohjalta, jos se on olemassa, tai EU:n laajuisen asetuksen pohjalta.

4.12

Komission ehdotus on selvä askel eteenpäin. ETSK ehdottaa kuitenkin, että vaikutustenarviointeja tehtäisiin säännöllisesti ja että muut kuin luottamukselliset tiedot ja määrällisiin indikaattoreihin perustuvat analyysit olisivat laajasti saatavilla.

---

(1)  EUVL C 345, 13.10.2017, s. 15.

(2)  EUVL C 345, 13.10.2017, s. 15.

(3)  Szczepanski, M., ”Helping European SMEs to grow: Start-up and scale-up initiatives for business ventures in the EU”

(4)  ”EIBIS 2016/2017: Surveying Corporate Investment Activities, Needs and Financing in the EU”, Euroopan investointipankki, 2017

(5)  Apostolos Thomadakis, ”Developing EU Capital Markets for SMEs: Mission impossible?”, ECMI Commentary No. 46, 4. syyskuuta 2017

(6)  EUVL C 345, 13.10.2017, s. 15.

(7)  EUVL C 177, 18.5.2016, s. 9.

(8)  EUVL C 288, 31.8.2017, s. 20.

(9)  Kaousar Nassr, I. & Wehinger, G., ”Opportunities and limitations of public equity markets for SMEs”, OECD Journal: Financial Market Trends 1/2015, s. 49–84.

(10)  Thomadakis, A., ”Developing EU Capital Markets for SMEs: Mission impossible?”, ECMI Commentary No. 46, 4. syyskuuta 2017

(11)  EUVL C 345, 13.10.2017, s. 15.

(12)  EUVL C 177, 18.5.2016, s. 9.