EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52018AE2156

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Sukupuolten välinen digitaalinen kuilu” (Euroopan parlamentin pyytämä valmisteleva lausunto)

EESC 2018/02156

EUVL C 440, 6.12.2018, p. 37–44 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

6.12.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 440/37


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Sukupuolten välinen digitaalinen kuilu”

(Euroopan parlamentin pyytämä valmisteleva lausunto)

(2018/C 440/06)

Esittelijä:

Giulia BARBUCCI

Euroopan parlamentin pyytämä valmisteleva lausunto

kirje, 19.4.2018

Oikeusperusta

EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla

Vastaava erityisjaosto

”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus”

Hyväksyminen erityisjaostossa

19.7.2018

Hyväksyminen täysistunnossa

19.9.2018

Täysistunnon nro

537

Äänestystulos

(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

176/2/6

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Sukupuolten välisen digitaalisen kuilun syyt ovat moninaiset, ja toimia onkin toteutettava eri aloilla: koulutusjärjestelmä lapsuudesta aikuisuuteen, työmarkkinat, työ- ja yksityiselämän tasapaino, julkiset palvelut ja yleinen digitaalinen kuilu. On suositeltavaa soveltaa monialaista lähestymistapaa, joka kokoaa yhteen innovoinnin eri näkökohdat (mm. teknologiset, sosiaaliset ja kulttuuriset näkökohdat).

1.2

Sukupuolten välinen digitaalinen kahtiajako ei ole vain teknologinen vaan myös taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kysymys, johon tulee puuttua monitasoisilla ja kokonaisvaltaisilla toimintalinjoilla, jotta sukupuolten väliseen kuiluun voidaan tarttua sosiaalisista ja kulttuurisista juurisyistä lähtien.

1.3

On tärkeää pyrkiä lisäämään naisten määrää luonnontieteen, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM-aineet) alalla, sillä tämä voi parantaa tilannetta myös muilla aloilla sekä taloudessa ja yhteiskunnassa yleisesti. Samaan aikaan on oleellista tunnustaa tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvän koulutuksen sekä monialaisen osaamisen, yrittäjätaitojen, digitaalisen osaamisen ja pehmeiden taitojen (kuten empatian, luovuuden ja monimutkaisen ongelmanratkaisun) kasvava merkitys digitaaliaikakaudella kaikilla aloilla. Monialainen koulutus ja ihmiskeskeiset taidot ovat välttämättömiä, ja koulutusjärjestelmissä tulisi ottaa nämä seikat huomioon.

1.4

On varmistettava digitaalinen lukutaito ja koulutus kaikille kiinnittäen erityistä huomiota tyttöihin, jotta voidaan poistaa sukupuolten välinen digitaalinen kuilu heti alkulähteillä. Stereotypioiden kitkemiseksi digitaalialalla tarvitaan ehdottomasti lisää naispuolisia roolimalleja.

1.5

On kannustettava naisia teknisiin ja korkean tason työtehtäviin poistamalla koulukseen liittyvät ja ammatilliset esteet ja stereotypiat sekä varmistamalla elinikäinen digitaalinen koulutus, jotta voidaan estää naisten syrjäytyminen työmarkkinoilta.

1.6

Opettajille ja kouluttajille olisi annettava kaikilla tasoilla oikeat välineet tieto- ja viestintätekniikan käyttöön opetuksessa, jolloin voidaan edistää demokratiaa ja entistä osallistavampia ja yksilöllisempiä koulutus- ja opetusjärjestelmiä.

1.7

Köyhyyden naisvaltaistumisen kierteen estämiseksi on varmistettava oikeudenmukaiset työehdot ja sosiaalinen suojelu (1). Tämä pätee erityisesti ”keikkataloudessa” (2). Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelulla ja työehtosopimusneuvotteluilla on tässä perustavan tärkeä rooli.

1.8

Naisten osallistuminen tieto- ja viestintätekniikan kehittämistyöhön saattaa auttaa poistamaan teknologian suunnittelun mahdollista sukupuolittumista.

1.9

Naisyrittäjiä on tuettava poistamalla esteet naisten itsenäiseltä ammatinharjoittamiselta sekä parantamalla mahdollisuuksia saada sosiaalista suojelua ja kohentamalla sosiaalisen suojelun laatua (3).

1.10

Älykästä työskentelyä ja etätyöskentelyä olisi seurattava, jotta voidaan välttää hoivan, työn ja yksityiselämän rajojen hämärtymistä.

1.11

On tärkeää lisätä vammaisten naisten osallistumista työmarkkinoille panemalla täytäntöön YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (vammaisyleissopimus) (4).

1.12

Julkisen sektorin digitalisaatio tarjoaa loistavan mahdollisuuden naisten työmarkkinoille osallistumisen edistämiseen ja naisten avustamiseen hoitovelvoitteissa sekä julkisen palvelujen saatavuuteen liittyvien ja hallinnollisten esteiden poistamiseen.

1.13

On tärkeää puuttua sukupuolistereotypioihin: asia tulee ottaa esille kaikessa politiikassa ja kaikilla aloilla ja siihen tulisi tarttua syvimpiä sosiaalisia ja kulttuurisia juuria myöten.

1.14

Yksi tärkeimmistä esteistä naisten osallistumiselle verkossa ja verkkoyhteisöissä on verkkokiusaaminen. Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehty Istanbulin yleissopimus on ratifioitava, ja sitä on noudatettava.

1.15

Kaikissa valtio-, unioni- ja kansainvälisen tason toimintalinjoissa tulisi ottaa huomioon naisten syrjiminen digitaalialalla. Tällä syrjinnällä on myös kielteinen vaikutus talouteen ja yhteiskuntaan yleisesti.

1.16

Julkisessa politiikassa tulisi ottaa huomioon sukupuolinäkökulma (valtavirtaistaminen). Sukupuolitietoinen budjetointi ja sukupuolilinssit voivat olla tässä hyödyllisiä välineitä.

1.17

ETSK kannustaa Euroopan komissiota vahvistamaan naisia ja digitalisaatiota koskevia kysymyksiä käsittelevää työryhmää ja Digital4Her-aloitetta. On tärkeää luoda ja kehittää naisille eurooppalaisia verkostoja digitaalialalla ja edistää näin tyttöjen ja naisten osallistumista digitaaliseen tutkimukseen ja työelämään digitaalialalla kaikkialla EU:ssa.

1.18

Euroopan komission tulisi suosittaa, että EU-maat asettavat kansallisia tavoitteita ja indikaattoreita tilanteen seuraamiseksi (vuosittaiset tulostaulut). Olisi mitattava tilanteen parantumista tai heikentymistä myös Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) tutkimusten avulla. Jäsenvaltioille voitaisiin antaa tähän liittyen maakohtaisia suosituksia eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa.

1.19

Työmarkkinaosapuolet asianmukaisilla tasoilla ovat sitoutuneet edistämään sukupuolten tasa-arvoa koulutuksessa ja työmarkkinoilla sukupuolten välisen digitaalisen kuilun kaventamiseksi, ja niillä on tässä keskeinen asema. Erityisesti työehtosopimusneuvotteluilla on ratkaiseva rooli elinikäisen oppimisen ja työmarkkinoiden kannalta sekä puututtaessa sukupuolirooleihin, edistettäessä naisten asemaa päätöksenteossa ja eri elimissä, parannettaessa työ- ja yksityiselämän tasapainoa ja kavennettaessa sukupuolten palkkaeroa (5).

1.20

ETSK suosittaa, että Euroopan parlamentti tukee näitä suosituksia seuraavalla vaalikaudellaan, sillä aihe on perustavan tärkeä Euroopan tulevan kehityksen kannalta.

2.   Johdanto

2.1   Sukupuolten välinen kuilu

2.1.1

Euroopan parlamentissa pitämässään puheessa Euroopan komission poliittisista painopisteistä Jean-Claude Juncker totesi, että Euroopan unionissa ei ole sijaa syrjinnälle ja että perusoikeuksien kunnioittamiseen perustuva oikeusalue on yksi komission kymmenestä poliittisesta painopisteestä. Sukupuolten tasa-arvo kuuluu tähän, vaikka perusoikeuskirjalla on jo tärkeä rooli alalla, sillä sen mukaan ”[n]aisten ja miesten välinen tasa-arvo on varmistettava kaikilla aloilla työelämä ja palkkaus mukaan lukien” (6). Digitaalitaloudesta ja -yhteiskunnasta vastaava komission jäsen Mariya Gabriel on vastikään linjannut toimia osana strategiaansa, jonka tavoitteena on lisätä naisten osallistumista digitaalialalla. Onkin tarpeellista varmistaa tietotekniikkayritysten allekirjoittaman Digital4Her-julistuksen seuranta. Julistuksessa sitoudutaan osallistavaan työkulttuuriin ja -ympäristöön, jossa kiinnitetään huomiota sukupuolten tasapuoliseen edustukseen.

2.1.2

Naisia syrjitään edelleen työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa yleensäkin. Tasa-arvoindeksi – jolla mitataan eriarvoisuutta työn, ajan, rahan, osaamisen, vallan, väkivallan ja terveyden suhteen – osoittaa, että edistys näillä aloilla on hidasta: indeksi nousi 62 pisteestä vuonna 2005 65 pisteeseen vuonna 2013 ja 66,2 pisteeseen vuonna 2017 (7). Syrjinnän syyt ovat moninaiset. Syrjinnästä johtuvan epätasapainon korjaamiseksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ensimmäisessä luvussa käsitellään yhtäläisiä mahdollisuuksia ja pääsyä työmarkkinoille. Näin todetaan se, että sukupuolten tasa-arvo ja yhtäläiset mahdollisuudet ovat niitä aloja, joilla syrjintä on tavallisempaa.

2.1.3

Sukupuolten välinen digitaalinen kuilu on yksi eriarvoisuuden muoto, joka johtuu naisiin kohdistuvasta syrjinnästä ja on omiaan muodostamaan sietämättömän esteen naisten osallistumiselle sekä Euroopassa että maailmanlaajuisesti. Se hidastaa tulevaisuudessa Euroopan digitalisoituvan talouden kasvua. Tällä hetkellä 68 prosenttia miehistä ja 62 prosenttia naisista käyttää tietokonetta ja internetiä säännöllisesti, 33 prosenttia miehistä ja 18 prosenttia naisista asentaa ohjelmia laitteisiinsa, ja 47 prosenttia miehistä ja 35 prosenttia naisista käyttää verkkopankkipalveluja (8). Lisäksi, vaikka naisten osuus kaikista tutkinnon suorittaneista on yli puolet, he ovat edelleen aliedustettuina luonnontieteiden ja tieto- ja viestintätekniikan opinnoissa. Heidän osuutensa on noin kolmannes kaikista alan työntekijöistä prosenttiosuuksien vaihdellessa eri työtehtävissä (8 prosenttia ohjelmistojen alalla, 54 prosenttia alemman tason IT-tehtävissä). Käsillä olevan lausunnon tarkoituksena on antaa suosituksia ja esittää ehdotuksia koulutusjärjestelmässä ja työmarkkinoilla ilmenevän epätasapainon poistamiseksi.

2.1.4

Naisille on myös vaikeampaa käyttää internetiä verkkokiusaamisen takia: tytöt ovat paljon enemmän verkkohäirinnän kohteena (EIGE:n tietojen mukaan 51 prosenttia naisista ja 42 prosenttia miehistä on kohdannut verkkohäirintää) (9). Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehty Istanbulin yleissopimus on ratifioitava, ja sitä on noudatettava.

2.2   Digitalisaatio ja digitaalinen kuilu

2.2.1

Digitalisaatio ei ole vain teknologinen prosessi, vaan siihen liittyy myös taloudellinen, sosiaalinen, yhteiskunnallinen ja kulttuurinen aspekti.

2.2.2

Euroopan komission tutkimuksen (10) mukaan digitalisaatio voisi tuoda EU:n BKT:hen vuosittain 415 miljardin euron lisän ja naisten osuuden kasvu digitaalialan työpaikoissa 16 miljardin euron lisän. Samaan aikaan yrityksillä on vaikeuksia palkata tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoita, joten digitaalialalla on tilaa työllisyyden lisäämiselle ja koulutuksen parantamiselle.

2.2.3

Digitaalinen kuilu tarkoittaa internetyhteyksien rajallisen saatavuuden lisäksi myös tieto- ja viestintätekniikan välineiden käyttämisen kannalta välttämättömien perustaitojen puuttumista. Yksi digitaalisen kuilun näkökohdista on sukupuolten välinen digitaalinen kahtiajako. Kansainvälisen televiestintäliiton 91:tä kansantaloutta koskevien, sukupuolen mukaan eriteltyjen tietojen mukaan vuonna 2017 naisista 44,9 prosentilla oli pääsy internetiin, kun taas miehillä vastaava osuus oli 50,9 prosenttia. Eurostatin tietojen mukaan vuonna 2017 naisista 71 prosentilla ja miehillä 74 prosentilla oli päivittäin pääsy internetiin ja 49 prosentilla naisista ja 54 prosentilla miehistä oli verkkopankkiyhteys (11). On tärkeää tarkastella asiaa sekä työmarkkinoiden kannalta – digitalisaatio koskee kaikki työntekijöitä – että käyttäjien kannalta – kaikki ovat teknologian käyttäjiä.

2.2.4

Digitaalinen kuilu kytkeytyy usein muihin syrjinnän muotoihin: etniseen vähemmistöön kuuluminen, maaseutualueella asuminen, maahanmuuttajatausta, vammaisuus, köyhyys jne. Teknologia voi auttaa poistamaan nämä esteet ja tekemään maailmasta osallistavamman kaikille, mutta se voi myös kärjistää niitä, elleivät yhteiskunnalliset toimijat ohjaile prosessia.

2.2.5

Sukupuolten välinen digitaalinen kahtiajako on taloudellinen, sosiaalinen, yhteiskunnallinen ja kulttuurinen kysymys, johon tulee puuttua monitasoisilla ja kokonaisvaltaisilla toimintalinjoilla, sillä se johtaa sukupuolten välisen eron kasvuun. Sukupuolten välinen kuilu tulee myös ottaa esille kaikessa politiikassa ja kaikilla aloilla, ja siihen tulisi tarttua syvimpiä sosiaalisia ja kulttuurisia juuria myöten.

2.2.6

Digitalisaation laadullinen vaikutus osaamistarpeisiin on myös mielenkiintoinen kysymys sukupuolinäkökulmasta, sillä naisilla on suurempi edustus eräiden alojen työpaikoissa ja aliedustus taas toisilla aloilla, kuten STEM-aloilla (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka). Naisten osuutta STEM-aloilla on pyrittävä lisäämään.

2.2.7

On kuitenkin myös tärkeää tunnustaa pehmeän osaamisen kasvava merkitys digitaaliaikakaudella kaikilla aloilla. Tekoälyn ja esineiden internetin keskeinen piirre on se, että koneista tulee herkempiä ja älykkäämpiä, jolloin ihmistyövoimasta tulee korvaamatonta vain, jos se voi kilpailla varsinaisilla inhimillisillä taidoilla, kuten kyvyllä sopeutua muutoksiin ja tehdä yhteistyötä. Empatia, luovuus ja monimutkaisten ongelmien ratkaiseminen ovat taitoja, joita nykypäivän yhteiskunnassa opetetaan useammin tytöille kuin pojille ja joita tytöt kehittävät poikia enemmän (12). On suositeltavaa soveltaa monialaista lähestymistapaa, joka kokoaa yhteen innovoinnin eri näkökohdat (mm. teknologiset, sosiaaliset ja kulttuuriset näkökohdat), kun pyritään paitsi torjumaan riskejä myös hyödyntämään mahdollisuuksia, joita digitalisaatio tarjoaa naisille.

2.2.8

On kiinnitettävä erityistä huomiota vammaisiin, etenkin naisiin, joiden ”tilanne ei ole vain ei-vammaisten naisten – – tilannetta huonompi” (13). Olisikin tärkeää varmistaa, että ”vammaisilla naisilla ja tytöillä on mahdollisuus hyödyntää tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuurin eri komponentteja ja päästä tietoyhteiskunnan piiriin” (14).

3.   Sukupuolten välinen kuilu koulutusjärjestelmässä

3.1

Koulutusjärjestelmä on tärkein politiikan ala, johon tulee puuttua. Naisten osuus tieto- ja viestintätekniikka-alan korkeakouluopinnoissa on laskenut vuoteen 2011 verrattuna (15). Naisten digitaalisen lukutaidon ja digitaalisten taitojen parantaminen kaikilla tasoilla onkin erittäin tärkeää, jotta naiset voisivat osallistua aktiivisesti yhteiskunnan kehittämiseen ja hyödyntää digitalisaation tuomia mahdollisuuksia ja välttää jälkeen jäämisen. Vammaisilla naisilla tulisi olla oikeus osallistavaan ja korkeatasoiseen koulutukseen. On puututtava kulttuurisiin ja kielellisiin stereotypioihin ja tarjottava tytöille erilaisia roolimalleja erityisesti mediassa. Lisäksi opetuksessa ja luokkatyöskentelyssä voidaan käyttää tieto- ja viestintätekniikan välineitä.

3.2

Perusasteen koulutuksessa on tärkeää varmistaa digitaalinen lukutaito ja digitaalikoulutus kaikille, jotta voidaan taata, että naiset ja miehet pystyvät tulevaisuudessa sopeutumaan nopeasti muuttuvaan teknologiaan. OECD-maissa 15-vuotiaiden edistymistä koulutuksessa mittaavan kansainvälisen oppimistulosten arviointiohjelman (PISA) mukaan poikia, jotka ovat kiinnostuneita urasta STEM-alalla, on lähes neljä kertaa enemmän kuin tyttöjä (16). EIGE:n tutkimuksen mukaan EU:ssa 3–15 prosenttia teini-ikäisistä pojista on kiinnostunut työstä tieto- ja viestintäteknologian ammateissa, mutta vain neljässä EU-maassa 1–3 prosenttia teini-ikäisistä tytöistä on kiinnostunut työstä tällä ammattialalla. Lisäksi vaikka nuorten digitaaliset taidot ovat EU:ssa yhtä hyvät sekä tytöillä että pojilla, pojat ovat varmempia taidoistaan: myös tämä on harhakuvaan ja sukupuolistereotypioihin perustuva ongelma (17). ”ETSK muistuttaa jäsenvaltioita tarpeesta investoida syrjimättömiin ja osallistaviin koulutusjärjestelmiin” (18).

3.3

On tärkeää kouluttaa kouluttajia käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa opetusvälineenä. Huomion kiinnittäminen tyttöihin on ensisijaisen tärkeää, jotta voidaan poistaa sukupuolten välinen digitaalinen kuilu heti alkulähteillä ja edistää osallistavampia ja yksilöllisempiä koulutus- ja opetusjärjestelmiä. Digitaaliset välineet voivat olla hyödyllisiä myös opettajien ja kouluttajien byrokraattisen taakan vähentämiseksi (19).

3.4

Keski- ja korkea-asteen monialaisessa koulutuksessa tytöt suorittavat edelleen STEM-aineiden kursseja vähemmän kuin pojat: alle yksi viidestä tieto- ja viestintätekniikan alalta valmistuneesta on naisia (20). Myös monialainen koulutus ja ihmiskeskeiset pehmeät taidot ovat oleellisia.

3.5

Oppisopimuskoulutusta ja ammatillista koulutusta tulisi vahvistaa ja ottaa huomioon tyttöjen pääsy tekniseen oppiin ja työssäoppimiseen (21).

4.   Sukupuolten välinen digitaalinen kuilu työmarkkinoilla

4.1

Naisia on kannustettava teknisiin ja korkean tason työtehtäviin, ja on poistettava koulutukselliset ja ammatilliset esteet ja stereotypiat. Naisten osuuden kasvaminen tieto- ja viestintätekniikan alalla voisi olla hyödyksi alalle ja koko taloudelle ja yhteiskunnalle.

4.2

Työmarkkinaosapuolten rooli yritysten, valtion ja unionin tasolla on ensisijaisen tärkeä sukupuolten välisen digitaalisen kuilun umpeenkuromiseksi työmarkkinoilla. Työmarkkinavuoropuhelu ja työehtosopimusneuvottelut voivat tuoda hyväksyttäviä ratkaisuja, kun otetaan huomioon sekä työnantajien että työntekijöiden tarpeet (22). Naisten osuuden kasvaminen STEM-aloilla ja korkean tason työtehtävissä voi myös osaltaan vähentää sukupuolten palkkaeroja.

4.3

Elinikäinen oppiminen on välttämätöntä, jotta voidaan välttää syrjäytyminen työmarkkinoilta, ja tämä on erityisen tärkeää naisille. Työmarkkinaosapuolilla on tässä ratkaiseva rooli.

4.4

Työmarkkinoiden polarisoituminen ja ”keikkatalous”: Vaikka koneet voivat teknisesti korvata vähemmän ammattitaitoa vaativat (sekä ruumiilliset että henkiset) työt (esineiden internetin, sensoreiden ja tekoälytekniikan ansiosta), yrityksille voi olla helpompaa palkata ihmisiä alhaisin kustannuksin kuin investoida uusiin koneisiin, jos nämä työpaikat ovat epävarmoja eikä mitään oikeuksia taata. Tämä pätee jo ns. keikkataloudessa. Näissä yhteyksissä ei taata sosiaalista suojelua samalla tavalla kuin tavanomaisissa työnteon muodoissa (23): tällaisen työn epävirallisuuden takia naiset ovat vaarassa siirtyä perinteisestä työnteosta sosiaalietuuksineen keikkatyöhön, jota on paremmin saatavilla ja jossa on toisinaan helpompaa järjestellä työaikoja. Köyhyyden naisvaltaistumisen kierteen estämiseksi (24) on varmistettava oikeudenmukaiset työehdot, ja kaikkien sidosryhmien olisi edistettävä laatuun perustuvan mallin kehittämistä. Työmarkkinaosapuolten ja työehtosopimusneuvottelujen rooli on tässä perustavan tärkeä (25).

4.5

Teknologia ei ole neutraalia: ohjelman tai algoritmin on tarkoitus vähentää inhimilliselle prosessille tai päätökselle tyypillistä subjektiivisuutta, mutta jos mukaan tulee (sukupuolittumisen kaltainen) kulttuurinen vääristymä, se tuottaa tällaista syrjintää aina pikemminkin rakenteellisesti kuin satunnaisesti. Tästä syystä näiden järjestelmien suunnittelun parissa työskentelevän ihmisjoukon tulisi olla mahdollisimman monimuotoinen. Nykyään vain 17 prosenttia 8 miljoonasta tieto- ja viestintätekniikan alalla työskentelevästä on naisia (26). Lisäksi EU:ssa vain 20 prosenttia yli 30-vuotiaista naisista, joilla on tieto- ja viestintätekniikan alan tutkinto, päättää pysyä teknologia-alalla (27). Se, että lisätään naisten osallistumista näihin töihin – ja siten monimuotoisuutta – saattaa auttaa poistamaan teknologian suunnittelun mahdollista sukupuolittumista.

4.6

Lasikaton murtaminen digitaalisemman talousjärjestelmän kehittämiseksi: Vain 32 prosenttia talouselämän johtajista on naisia (28), vaikka todistetusti yrityksissä, joissa on naisia päättävässä asemassa, on parempi hallinto, joka on usein ”horisontaalisempaa” ja kannustaa monimuotoisuuteen ja luovaan ja innovatiiviseen ajatteluun. Eli jos yritykset soveltavat sukupuolten tasa-arvoa edistävää politiikkaa edistääkseen naisten pääsyä organisaation huipulle, yritys hyötyy tästä innovointikyvyn kannalta. Laajasti sovellettuna tämä koituu lopulta koko talousjärjestelmän hyödyksi.

4.7

Euroopan tuotantojärjestelmä muodostuu suurelta osin pk-yrityksistä, joilla on enemmän vaikeuksia investoida uuteen teknologiaan. Samaan aikaan digitaaliteknologia helpottaa mikroyrittämistä: digitaalisten välineiden (kuten sähköisen kaupankäynnin) avulla mikroyritykset voivat saavuttaa globaalit markkinat ja niillä voidaan yleisesti poistaa itsenäisen ammatinharjoittamisen esteet. Startup-yritysten toisen eurooppalaisen seurantakertomuksen mukaan vain 14,8 prosenttia startup-yritysten perustajista on naisia (29). Ongelma liittyy heikompiin yritysverkostoihin, stereotypioihin ja riittämättömään rahoitustukeen. Digitalisaatio voi luoda otollisen ympäristön naisten yrittäjyydelle. On varmistettava koulutus ja tukipalvelut, jotta naiset pystyvät perustamaan omia yrityksiä hyödyntäen tarjolla olevaa digitaalitekniikkaa.

5.   Digitalisaatio ja työ- ja yksityiselämän tasapaino

5.1

EIGE:n tutkimuksen mukaan tieto- ja viestintäalan töissä on pidemmät työajat kuin muilla aloilla (30). Ensimmäinen ratkaistava kysymys on näin ollen hoivatyön jakaminen naisten ja miesten välillä: on tärkeää pyrkiä jakamaan hoitotyö tasapuolisemmin sukupuolten välillä muun muassa hyväksymällä ehdotus direktiiviksi vanhempien ja omaistaan hoitavien työ- ja yksityiselämän tasapainottamisesta (31).

5.2

Älykäs työskentely ja etätyöskentely nähdään usein keinoina tasapainottaa työ- ja yksityiselämää, kunhan otetaan huomioon sekä riskit että mahdollisuudet. Älykäs työskentely voi auttaa työntekijöitä hallitsemaan yksityiselämäänsä (etenkin poistamalla hukka-ajan, joka kuluu työmatkoihin), mutta on myös totta, että jos sitä ei hallinnoida hyvin, se saattaa hämärtää hoivan, työn ja vapaa-ajan rajoja. Älykästä työskentelyä on säädeltävä erillisillä yrityskohtaisilla työehtosopimuksilla, jotta se voidaan mukauttaa yrityksen kulttuuriin, tuotantovälineisiin ja työn organisointiin. Pidemmällä aikavälillä älykäs työskentely voi myös muuttaa sitä, miten ihmiset elävät kaupungeissa (ja maaseudulla) ja sosiaalisessa ympäristössä.

5.3

Digitaaliset välineet voivat niin ikään antaa mahdollisuuksia niille, jotka ovat syrjäytyneet työmarkkinoilta. Lisäksi ne voivat helpottaa naisten osallistumista työmarkkinoille. Vammaiset naiset ovat kuitenkin syrjäytyneet työmarkkinoilta huomattavasti suuremmassa määrin (32). Tästä syystä onkin erittäin tärkeää soveltaa YK:n vammaisyleissopimusta (33).

6.   Julkisen sektorin digitalisaatio

6.1

Elinajanodotteen pidentymisen ja alhaisen syntyvyyden johdosta Euroopan väestö vanhenee ja keski-ikäisten naisten hoitotaakka kasvaa. Vaikka on tarpeen saavuttaa hoivatyön tasapuolinen jako sukupuolten välillä, on myös tärkeää tunnustaa, että digitalisaatio – ja erityisesti robotiikka – tarjoaa julkisella sektorilla erinomaisen mahdollisuuden edistää naisten osallistumista työmarkkinoille ja auttaa naisia heidän mahdollisissa hoitovelvoitteissaan.

6.2

Robotiikka voi automatisoida ja – mikä tärkeämpää – helpottaa eräitä raskaimpia hoivatehtäviä (kuten liikuntakyvyttömien liikuttaminen), auttaa loukkaantuneiden ihmisten kuntouttamisessa, ehkäistä sairauksia jne. Nämä tekniikat voivat parantaa koko yhteiskunnan ja erityisesti naisen elämänlaatua ja lisätä naisten osallistumista työmarkkinoille kahdella tavalla: ne voivat helpottaa hoiva-alan työtä, jossa naisilla on suuri edustus, ja ne voivat auttaa naisia, jotka tekevät hoivatyötä palkatta. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että nämä tekniikat ovat taattuja ja saatavilla kaikille niitä tarvitseville.

6.3

Digitaalitekniikalla voi myös olla suuri vaikutus kaikkiin hallinnollisiin menettelyihin, jotka liittyvät julkisiin palveluihin. Eräät maat soveltavat tällaista tekniikkaa jo laajalti, ja niissä on käytössä oma digitaalinen identiteetti kaikkia julkiseen sektoriin liittyviä menettelyjä varten (verot, terveydenhuolto, koulutus jne.). Tämän prosessin laajentaminen voi parantaa elämänlaatua, mutta on myös varottava (ja ehkäistävä) riskejä, jotka liittyvät yhden ainoan toimijan käsissä olevaan tiedonhallintaan (vaikka kyseessä olisi julkisen sektorin viranomainen), yksityisyyteen, kyberturvallisuuteen, avoimuuteen ja etiikkaan (34).

6.4

Julkishallinnon tulisi toteuttaa sukupuolitietoista budjetointia kaikissa palveluissa ja toiminnoissa edistääkseen tasa-arvoa ja ottaakseen huomioon toimintapolitiikkojen vaikutukset naisiin. Kaikki investointipäätökset tulisi tehdä ottaen huomioon sukupuolinäkökohdat (”sukupuolilinssit”) kolmelta kannalta: sukupuolten tasa-arvo työpaikalla, naisten pääoman saanti sekä tuotteet ja palvelut, jotka hyödyttävät naisia.

6.5

Eräissä maissa julkisen sektorin digitalisaatio on jo edistynyt pitkälle, toisissa taas prosessi on vasta aluillaan, ja tämä saattaa tarjota sukupuolinäkökohdan kannalta tilaisuuden kouluttaa ja palkata enemmän naisia julkiselle sektorille.

6.6

Digitalisaation kehittämistä varten tarvittava infrastruktuuri, kuten laajakaista ja 5G, tulisi olla saatavilla ilman maantieteellistä syrjintää.

Bryssel 19. syyskuuta 2018.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Luca JAHIER


(1)  SOC/581 – ETSK:n lausunto aiheesta ”Sosiaalisen suojelun saatavuus” (ks. tämän virallisen leden sivu135).

(2)  The Social Protection of Workers in the Platform Economy, Euroopan parlamentti, 7.12.2017.

(3)  EUVL C 173, 31.5.2017, s. 45.

(4)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Vammaisten naisten tilanne” (EUVL C 367, 10.10.2018, s. 20).

(5)  A Toolkit for Gender Equality in Practice, Euroopan tason työmarkkinaosapuolet EAY, BusinessEurope, CEEP ja UEAPME.

(6)  III osasto, 23 artikla.

(7)  EIGE, Gender Equality Index 2017 Report.

(8)  Ks. Euroopan parlamentin 17. huhtikuu 2018 antama päätöslauselma.

(9)  EIGE, Youth, digitalisation and gender equality: opportunities and risks of digital technologies for girls and boys, 2018 (ei vielä julkaistu).

(10)  Vessela Karloukovska, viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosasto, kysymyksiä naisista ja digitalisaatiosta käsittelevä työryhmä, Euroopan komissio.

(11)  Tiedot ovat peräsin Eurostatilta.

(12)  Martha Ochoa (UNi Global Union), The path to genderless digitalisation.

(13)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Vammaisten naisten tilanne” (EUVL C 367, 10.10.2018, s. 20).

(14)  Edellinen alaviite, kohta 5.3.6.

(15)  Women in the Digital Age, Euroopan komissio, 2018.

(16)  Konstantina Davakin tekemä tutkimus The underlying causes of the digital gender gap and possible solutions for enhanced digital inclusion of women and girls.

(17)  Lina Salanauskaite, Euroopan tasa-arvoinstituutti (EIGE).

(18)  ETSK:n lausunto aiheesta ”EU:n toimintaohjelma 2017–2019 sukupuolten välisen palkkakuilun korjaamiseksi”, kohta 4.4 (EUVL C 262, 15.12.2017, s. 101).

(19)  Ekaterina Efimenko, Euroopan opetusalan ammattijärjestöjen komitea (ETUCE).

(20)  Vessela Karloukovska, viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosasto, kysymyksiä naisista ja digitalisaatiosta käsittelevä työryhmä, Euroopan komissio.

(21)  EUVL C 13, 15.1.2016, s. 161; EUVL C 434, 15.12.2017, s. 36.

(22)  ETSK:n lausunto aiheesta ”EU:n toimintamallit muutoksen hallitsemiseksi digitalisoidussa työelämässä”(EUVL C 367, 10.10.2018, s. 15).

(23)  ETSK:n lausunnot aiheista ”Eurooppalainen puitedirektiivi vähimmäistulosta” (valmisteilla) ja ”Sosiaalisen suojan saatavuus” (ks. tämän virallisen lehden sivu 135).

(24)  Mary Collins, Euroopan naisten etujärjestö (EWL) (EUVL C 129, 11.4.2018, s. 7).

(25)  Vrt. esim. Euroopan tason työmarkkinaosapuolten sopimukset sekä ehdotus direktiiviksi työ- ja yksityiselämän tasapainottamisesta ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari.

(26)  Vessela Karloukovska, viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosasto, kysymyksiä naisista ja digitalisaatiosta käsittelevä työryhmä, Euroopan komissio.

(27)  Mary Collins, Euroopan naisten etujärjestö (EWL) (EUVL C 129, 11.4.2018, s. 7).

(28)  Vessela Karloukovska, viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosasto, kysymyksiä naisista ja digitalisaatiosta käsittelevä työryhmä, Euroopan komissio.

(29)  Women in the digital age, Euroopan parlamentille tehty tutkimus.

(30)  Lina Salanauskaite, Euroopan tasa-arvoinstituutti (EIGE).

(31)  COM(2017) 253 final.

(32)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Vammaisten naisten tilanne” (EUVL C 367, 10.10.2018, s. 20), kohta 5.4.1.

(33)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Vammaisten naisten tilanne” (EUVL C 367, 10.10.2018, s. 20), kohta 1.2; YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista.

(34)  Digital Public Services (e-Government and e-Health).


Top