52017IP0075

EUR-Lex

Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 52017IP0075 - EN

Help

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

Document 52017IP0075

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. maaliskuuta 2017 EU:n varoista sukupuolten tasa-arvoon (2016/2144(INI))

EUVL C 263, 25.7.2018, p. 72–81 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

HTML

PDF

Official Journal

25.7.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/72

P8_TA(2017)0075

EU:n varoja sukupuolten tasa-arvoon

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. maaliskuuta 2017 EU:n varoista sukupuolten tasa-arvoon (2016/2144(INI))

(2018/C 263/09)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklan ja 3 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 8 artiklan,

—	ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 23 artiklan,

—	ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (1),

—	ottaa huomioon monivuotiseen rahoituskehykseen liitetyn sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskevan Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen lausuman (2),

—	ottaa huomioon Euroopan sosiaalirahastosta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1081/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1304/2013 (3),

—	ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (4),

—	ottaa huomioon komission tiedonannon: ”Vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointi/tarkistus: tuloksiin keskittyvä EU:n talousarvio” (COM(2016)0603),

—	ottaa huomioon komission yksiköiden valmisteluasiakirjan: ”Horisontti 2020 -ohjelman vuosiraportti 2014” (SWD(2016)0123),

—

ottaa huomioon esitystä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2017 käsittelevän toimintamenojen ohjelmaselvityksiä koskevan komission työasiakirjan: ”Programme Statements of operational expenditure for the Draft General Budget of the European Union for the financial year 2017” (COM(2016)0300),

—

ottaa huomioon sukupuolten tasa-arvoa ja naisten vaikutusvallan lisäämistä käsittelevän komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen valmisteluasiakirjan ”Sukupuolten tasa-arvo ja naisten vaikutusvallan lisääminen: Tyttöjen ja naisten elämän muuttaminen EU:n ulkosuhteiden avulla (2016–2020)” (SWD(2015)0182),

—	ottaa huomioon komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Strategic engagement for gender equality 2016–2019” (SWD(2015)0278),

—	ottaa huomioon 13. syyskuuta 2016 antamansa päätöslauselman (5) työ- ja yksityiselämän tasapainolle suotuisten työmarkkinaolosuhteiden luomisesta,

—	ottaa huomioon Euroopan parlamentin politiikkayksikkö D:n vuonna 2015 julkaiseman tutkimuksen ”The EU Budget for Gender Equality” ja politiikkayksikkö C:n vuonna 2016 julkaiseman seurantatutkimuksen varojen käytöstä sukupuolten tasa-arvoon tietyissä jäsenvaltioissa,

—	ottaa huomioon 21. syyskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Naisten ja miesten tasa-arvostrategia vuosiksi 2010–2015” (COM(2010)0491),

—	ottaa huomioon 8. maaliskuuta 2016 antamansa päätöslauselman (6) sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta Euroopan parlamentin työssä,

—	ottaa huomioon Euroopan neuvoston raportin sukupuolitietoisesta budjetoinnista: Asiantuntijaryhmän loppuraportti sukupuolitietoisesta budjetoinnista – Strasbourg 2005,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

—	ottaa huomioon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan ja talousarvion valvontavaliokunnan lausunnot (A8-0033/2017),

ottaa huomioon, että naisten ja miesten tasa-arvo on perussopimuksissa vahvistettu Euroopan unionin perusarvo; ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 8 artiklassa vahvistetaan sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen periaate toteamalla, että ”unioni pyrkii kaikissa toimissaan poistamaan eriarvoisuutta miesten ja naisten välillä sekä edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa”,

B.	ottaa huomioon YK:n asettamat vuoteen 2030 mennessä saavutettavat 17 kestävän kehityksen tavoitetta ja toteaa, että tavoite nro 5 koskee sukupuolten tasa-arvoa, jota olisi sovellettava jokaiseen näistä tavoitteista;

toteaa, että joulukuussa 2015 julkaistussa komission strategisessa toimintaohjelmassa sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi (2016–2019) korostetaan EU:n rahoituksen keskeistä roolia sukupuolten tasa-arvon tukemisessa; toteaa, että mikään unionin toimielin ei ole noudattanut johdonmukaisesti sukupuolitietoista budjetointia;

D.	toteaa, että tuloja ja menoja koskevat päätökset vaikuttavat eri tavoin naisiin ja miehiin;

toteaa, että 6. heinäkuuta 2016 antamassaan päätöslauselmassa aiheesta ”Monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 vaalien jälkeisen tarkistamisen valmistelu: parlamentin huomautukset komission ehdotusta odotettaessa” (7) parlamentti tukee sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen tehokasta integroimista;

F.	toteaa, että sukupuolikysymyksiä käsitellään yleensä useammin ”pehmeän” toimintapolitiikan aloilla, kuten henkilöresurssien kehittämisessä, kuin ”kovilla” aloilla, joista mainittakoon infrastruktuurit sekä tieto- ja viestintätekniikka, jotka saavat enemmän rahoitustukea;

toteaa, että työ- ja yksityiselämän tasapainottamiseksi on tarjottava huolellisesti harkittu hoitovapaajärjestelmä sekä laadukkaita, kohtuuhintaisia ja saatavilla olevia, myös julkisia, hoitopalveluja; katsoo, että näiden palvelujen kustannuksia on pidettävä osana infrastruktuuri-investointeja; katsoo, että nämä kaksi tekijää ovat ennakkoehto naisten pääsemiseksi työmarkkinoille, johtaviin asemiin sekä tiede- ja tutkimusaloille ja siten ne ovat ennakkoehto sukupuolten tasa-arvolle;

toteaa, että Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisessä lausumassa pyydetään, että vuosia 2014–2020 koskevaan monivuotiseen rahoituskehykseen sovellettaviin vuotuisiin talousarviomenettelyihin sisällytetään tarvittaessa sukupuolinäkökulmaan perustuvia tekijöitä ottaen huomioon se, miten unionin kokonaisrahoituskehys tukee sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä ja varmistaa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen; toteaa, että tästä huolimatta sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseen on sitouduttava entistä lujemmin, koska nykyisten toimintapolitiikkojen täytäntöönpano on jäänyt vähäiseksi ja sukupuolinäkökulmaa koskeviin kysymyksiin ei ole kohdennettu riittävästi määrärahoja;

toteaa, että vuoden 2008 kriisin jälkeen sukupuolten tasa-arvon merkityksen heikkeneminen julkisessa keskustelussa ja toimintapoliittisissa ohjelmissa on käynyt ilmeiseksi sekä unionin että kansallisella tasolla; toteaa, että kriisin myötä määrätyt julkisen talouden vakauttamistoimet ja budjettirajoitukset todennäköisesti vähentävät entisestään sukupuolten tasa-arvoa edistävien strategioiden ja elinten käytettävissä olevia resursseja;

J.	katsoo, että aikana, jolloin unionissa vallitsee luottamuskriisi, olisi kaikkien unionin toimielinten asetettava ensisijaiseksi tavoitteekseen varainhoidon täydellinen avoimuus, eikä tätä kysymystä pidä sivuuttaa;

K.	ottaa huomioon, että sukupuolten tasa-arvon saavuttaminen on Euroopan tasa-arvoinstituutin julkistaman vuoden 2015 tasa-arvoindeksin mukaan edelleen hyvin kaukainen tavoite Euroopassa;

toteaa, että yksi tärkeimmistä sukupuolten tasa-arvon merkeistä on tasa-arvoinen palkkaus; toteaa kuitenkin, että yhtä tärkeitä ovat unionin toimet ja tulokset, joilla pyritään lisäämään naisten työmarkkinoille osallistumista ja huolehtimaan naisten ja miesten tasa-arvoisesta taloudellisesta riippumattomuudesta, edistämään naisten ja miesten tasa-arvoa päätöksenteossa, torjumaan sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa ja suojelemaan ja tukemaan uhreja sekä edistämään sukupuolten tasa-arvoa ja naisten oikeuksia kaikkialla maailmassa;

M.	toteaa, että YK:n Pekingin toimintaohjelmassa vaadittiin vuonna 1995 sukupuolinäkökulmaa talousarvioprosesseihin;

Yleisiä huomautuksia

suhtautuu myönteisesti aikomukseen ottaa sukupuolten tasa-arvo huomioon SEUT-sopimuksen 8 artiklan mukaisesti unionin rahastoissa ja ohjelmissa unionin talousarvion kokonaisvaltaisena politiikkatavoitteena;

pitää kuitenkin valitettavana, ettei EU:n korkean tason poliittista sitoutumista sukupuolten tasa-arvoon ja sen valtavirtaistamiseen ole vielä otettu täysin huomioon unionin politiikan alojen määrärahoissa ja menopäätöksissä osana sukupuolitietoista budjetointia;

toteaa, että sukupuolitietoinen budjetointi on osa sukupuolten tasa-arvon kokonaisstrategiaa, ja korostaa siksi pitävänsä olennaisena, että unionin toimielimet sitoutuvat siihen; pitää näin ollen valitettavana, ettei unionissa ole hyväksytty sukupuolten tasa-arvoa koskevaa strategiaa vuosiksi 2016–2020, ja pyytää komissiota tehostamaan strategista sitoutumistaan sukupuolten tasa-arvoon vuosina 2016–2019 antamalla siitä tiedonannon mukaillen sukupuolten tasa-arvosta 16. kesäkuuta 2016 annettuja Eurooppa-neuvoston päätelmiä;

korostaa talousarvion laatimiseen kuuluvien rakenteiden ja prosessien merkitystä sekä tarvetta muuttaa rakenteita ja prosesseja, joiden on osoitettu voimistavan tai tahattomasti edistävän sukupuolten epätasa-arvoa;

toteaa, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista ja sukupuolitietoista budjetointia koskeva tiedottaminen ja koulutus ovat tarpeen sukupuolinäkökulman huomioon ottavien rakenteiden ja menettelyjen kehittämiseksi;

panee merkille, että muutamiin EU:n ohjelmiin (joista mainittakoon Euroopan sosiaalirahasto (ESR), perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelma (2014–2020), Horisontti 2020, liittymistä valmisteleva tukiväline II (IPA II), humanitaarisen avun alalla kehitysyhteistyön rahoitusväline (DCI) ja demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline (EIDHR)) sisältyy naisten ja miesten tasa-arvoon liittyviä erityisiä toimia, kun taas toisissa ohjelmissa (joista mainittakoon työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskeva Euroopan unionin ohjelma (EaSI), vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahasto (FEAD), Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR) ja Euroopan globalisaatiorahasto (EGR)) viitataan naisten ja miesten tasa-arvon yleisiin periaatteisiin, mutta hyvin harvassa ohjelmassa todella vahvistetaan selkeät tavoitteet ja kohdennetut varat tai esitetään järjestelmällistä täytäntöönpanoa ja seurantaa;

pitää valitettavana, että sukupuolten tasa-arvoa käsitellään useissa ohjelmissa ainoastaan monialaisena tavoitteena, koska tämä sekä vähentää tasa-arvotoimien tukea että lähes estää arvioimasta, millaisia määriä sukupuolikysymyksiin on kohdennettu (8);

pitää valitettavana, ettei useimmissa unionin rahoittamissa ohjelmissa ole erityisiä sukupuolten tasa-arvoon kohdennettuja toimia, joihin olisi osoitettu erikseen määrärahoja; toteaa, että sukupuolten tasa-arvo olisi tunnustettava politiikkatavoitteeksi unionin talousarvion osastoissa ja että tällöin olisi eriteltävä yksittäisille politiikkatavoitteille ja -toimille myönnettävät määrät, jotta lisätään avoimuutta eikä jätetä varjoon sukupuolikysymyksiin liittyviä tavoitteita; toteaa myös, että talousarvion valvontaa koskevissa tehtävissä olisi ilmoitettava, missä määrin unionin talousarvio ja sen toteuttaminen edistävät tai haittaavat tasa-arvopolitiikkaa;

pitää valitettavana, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen välineitä, kuten sukupuoli-indikaattoreita, sukupuolivaikutusten arviointia ja sukupuolitietoista budjetointia, käytetään hyvin harvoin politiikan suunnittelussa ja täytäntöönpanossa unionin tasolla tai kansallisissa toimielimissä; pitää valitettavana nykyistä sukupuoli-indikaattoreiden ja sukupuolen mukaan jaoteltujen tietojen puutetta ja korostaa, että Euroopan tasa-arvoinstituutin olisi koottava sukupuoli-indikaattoreita ja kerättävä sukupuolen mukaan jaoteltuja tietoja, jotta saataisiin johdonmukainen kuva EU:n toimintapolitiikkojen vaikutuksesta sukupuolten tasa-arvoon sekä siihen liittyvästä varainhoitoa ja talousarviota koskevasta riittävästä vastuuvelvollisuudesta; korostaa Euroopan tasa-arvoinstituutin olennaista roolia tilastotieteilijöiden ja poliittisten päättäjien välisen yhteistyön erojen kaventamisessa, jotta voidaan lisätä tietoisuutta arkaluontoisten tietojen keräämiseen liittyvistä haasteista; edellyttää siksi edelleen, että jatketaan sukupuolikysymyksiä koskevien indikaattoreiden ja tilastojen kehittämistä, jotta unionin talousarviota voidaan arvioida sukupuolinäkökulmasta ja jotta sukupuolitietoista budjetointia voidaan seurata;

10.

pitää valitettavana, että vaikka monivuotiseen rahoituskehykseen on liitetty sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskeva yhteinen lausuma, alalla on edistytty vain vähän;

11.

pitää erittäin valitettavana, ettei vuosien 2014–2020 monivuotisesta rahoituskehyksestä ole ilmennyt mitään selvää sukupuolten tasa-arvoa koskevaa strategiaa, jolla olisi tarkat tavoitteet, konkreettiset kohteet ja määrärahat;

12.

pitää valitettavana, ettei syyskuussa 2016 julkaistussa, monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointia koskevassa komission tiedonannossa mainita lainkaan sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista;

13.

kehottaa sisällyttämään sukupuolten tasa-arvoa koskevan strategian ja sen valtavirtaistamisen talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon;

14.

tähdentää, että sukupuolten tasa-arvon täytäntöönpanon ohella unionin ensisijaisena tavoitteena olisi oltava avoimuus todellisten saavutusten suhteen sekä niitä koskevien tietojen saatavuus;

15.

kehottaa hyväksymään sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskevia säännöksiä myös sellaisilla aloilla, joita ei pidetä suoraan sukupuolten tasa-arvoon liittyvinä, kuten tieto- ja viestintätekniikan, liikenteen, yritys- ja investointituen tai ilmastonmuutoksen aloilla;

16.

katsoo, että talousarviomenettelyn kaikkiin vaiheisiin olisi otettava mukaan ulkoisten asiantuntijoiden ja järjestöjen verkosto, jotta voidaan lisätä avoimuutta ja parantaa demokraattisuutta, etenkin sovellettaessa sukupuolitietoista budjetointia;

Euroopan rakenne- ja investointirahastoista (ERI-rahastot) myönnettävä EU:n rahoitus sukupuolten tasa-arvon edistämiseen työelämässä, sosiaaliasioissa ja osallistavuudessa

17.

huomauttaa, että kaikkein tärkein taloudellinen tuki sukupuolten tasa-arvoa koskevan politiikan täytäntöönpanolle EU:ssa tulee ERI-rahastoista ja erityisesti Euroopan sosiaalirahastosta, jonka tavoitteena on edistää naisten täysimääräistä integroitumista työmarkkinoille; korostaa, että asetuksessa (EU) N:o 1304/2013 tehdään sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta pakollinen osa Euroopan sosiaalirahastosta rahoitettujen ohjelmien ja hankkeiden kaikkia vaiheita, mukaan lukien valmistelu, täytäntöönpano, valvonta ja arviointi;

18.

korostaa julkisten palvelujen merkittävää roolia sukupuolten tasa-arvon edistämisessä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään toimiin Barcelonan tavoitteiden saavuttamiseksi, jotta työ- ja yksityiselämän tasapaino voisi toteutua kaikkien kohdalla; kehottaa niitä myös käyttämään asianmukaisia välineitä ja kannustimia, myös eurooppalaisia rahastoja, kuten Euroopan sosiaalirahastoa, Euroopan aluekehitysrahastoa ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa, ja varmistamaan tarvittavan sosiaalisen infrastruktuurin rahoituksen, jotta voidaan taata laadukkaan, kohtuuhintaisen ja helposti saatavilla olevan hoidon järjestäminen lapsille ja muille huollettaville henkilöille, mukaan lukien iäkkäät huollettavat ja vammaiset perheenjäsenet; toteaa tämän lisäävän naisten osallistumista työmarkkinoille sekä naisten taloudellista riippumattomuutta;

19.

pitää valitettavana, että naiset ovat edelleen eriarvoisia työelämässä, mikä näkyy esimerkiksi alhaisempana työllisyysasteena, palkkaeroina, epätyypillisten tai osa-aikaisten työsuhteiden suurempana määränä, huonompina eläkeoikeuksina, uraa koskevana eriytymisenä ja huonompina etenemismahdollisuuksina; korostaa Euroopan sosiaalirahaston merkitystä luotaessa rahoitusmahdollisuuksia syrjinnän torjumiseen ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseen työelämässä;

20.

toteaa, että perinteisen lähestymistavan mukaisesti sosiaalietuuksissa ei oteta huomioon palkatonta työtä, kuten lasten- tai vanhustenhoitoa;

21.

toteaa, että sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi laadittavaa strategista toimintaohjelmaa (2016–2019) koskevassa komission valmisteluasiakirjassa todetaan, että vuosina 2014–2020 käytetään sukupuolten tasa-arvon edistämiseen 5,85 miljardia euroa, josta 1,6 prosenttia tulee Euroopan sosiaalirahastosta investointien painopistealueelle ”miesten ja naisten tasa-arvo kaikilla aloilla, mukaan lukien työpaikan saanti, urakehitys, työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen sekä samapalkkaisuuden edistäminen”;

22.

toteaa, että Euroopan aluekehitysrahaston rahoituksella olisi edelleen tuettava myös lasten- ja vanhustenhoitoon sekä muuhun julkiseen ja yksityiseen sosiaaliseen infrastruktuuriin tehtäviä investointeja, jotta voidaan edistää muun muassa työ- ja perhe-elämän parempaa yhteensovittamista;

23.

korostaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston merkittävää roolia varmistettaessa tarvittava rahoitus maaseutualueiden julkisten palvelujen ja sosiaalisen infrastruktuurin tukemiseen sekä edistettäessä maan ja investointien saatavuutta naisille;

24.

kehottaa komissiota esittämään uusia kohdennettuja toimia, joiden tarkoituksena on kannustaa naisia osallistumaan työmarkkinoille, esimerkiksi Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta rahoitettavia erityisiä ohjelmia naisten yrittäjyyden tukemiseksi;

25.

kehottaa komissiota, jäsenvaltioita sekä alue- ja paikallishallintoja hyödyntämään ERI-rahastojen monialaisia rahoitusmahdollisuuksia tuettaessa sukupuolten tasa-arvoa edistäviä hankkeita; korostaa ERI-rahastoissa sovellettavan kumppanuusperiaatteen merkitystä, koska sillä edistetään sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista paikallistasolla;

26.

muistuttaa, että on tärkeää sisällyttää toimenpideohjelmien valvontaan ja arviointiin sukupuolittain jaoteltuja indikaattoreita, kuten ERI-rahastoja koskevia yleisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa (EU) N:o 1303/2013 edellytetään, jotta pyritään sukupuolten tasa-arvon tavoitteeseen täytäntöönpanovaiheessa;

27.

pitää valitettavana, että huolimatta yrityksistä luoda ”standardi” tälle alalle ei vieläkään ole vahvistettu järjestelmällistä tapaa valtavirtaistaa sukupuolten tasa-arvoa ERI-rahastojen sisällä eikä käynnistetty sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen yleiseen strategiaan liittyviä kohdennettuja toimia; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään sukupuolten tasa-arvon arviointiin kohdistuvia varoja tarpeen vaatiessa ja seuraamaan johdonmukaisesti tasa-arvon valtavirtaistamisen täytäntöönpanoa;

28.

muistuttaa, että ERI-rahastoissa sovelletaan sukupuolinäkökohtaa koskevaa ennakkoehtoa, joka edellyttää järjestelyjä, jotka koskevat asiaankuuluvan henkilöstön kouluttamista sekä sukupuolten tasa-arvosta vastaavien elinten osallistumista ohjelmien valmisteluun ja täytäntöönpanoon; kehottaa komissiota varmistamaan, että kyseinen vaatimus täytetään; kehottaa käyttämään tehokkaasti jäsenvaltioiden nykyisiä pysyviä tasa-arvoelimiä; pitää erittäin myönteisinä kansallisia parhaita käytäntöjä, kuten Ruotsissa toimivaa European Community of Practice on Gender Mainstreaming (Gender CoP) -verkostoa; kehottaa jäsenvaltioita takaamaan tasa-arvoelinten riippumattomuuden, vaikuttavuuden sekä riittävät valtuudet ja resurssit, jotta ne voivat hoitaa pääasialliset tehtävänsä;

29.

pitää hyvin tärkeänä, että kiinnitetään erityistä huomiota ERI-rahastojen toimenpiteisiin, joilla tuetaan lastenhoitopaikkojen lisäksi koulutus-, sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluihin kohdistuvia investointeja, ja että ne asetetaan etusijalle, sillä näihin palveluihin osoitettua julkista rahoitusta leikataan kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla, ja niiden avulla saataisiin lisää työpaikkoja;

30.

suosittaa, että monivuotisessa rahoituskehyksessä korotetaan sosiaalisiin infrastruktuureihin sekä lasten ja vanhusten hoitopalveluihin kohdistuvia määrärahoja;

Perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelmasta (2014–2020) myönnettävä EU:n rahoitus sukupuolten tasa-arvon edistämiseen perusoikeuksien, tasa-arvon ja kansalaisuuden aloilla

31.

pitää valitettavana, että perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelmaa (2014–2020) koskevissa budjettikohdissa ei ilmoiteta ohjelman kuhunkin tavoitteeseen kohdennettuja määrärahoja, mikä tekee sukupuolten tasa-arvoon ja naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseen osoitettujen varojen analysoinnista hyvin vaikeaa;

32.

panee merkille, että sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi laadittavaa strategista toimintaohjelmaa (2016–2019) koskevan komission valmisteluasiakirjan mukaan nykyisin noin 35 prosenttia perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman varoista kohdistuu kahteen tavoitteeseen, jotka liittyvät sukupuolten tasa-arvoon sekä naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaa koskevaan Daphne-ohjelmaan, kun taas perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman (2014–2020) kokonaistalousarvio on 439,5 miljoonaa euroa; huomauttaa, että suurin osa varoista myönnetään Daphne-ohjelman tavoitteen mukaisesti ja sukupuolten tasa-arvon tavoitteeseen verrattuna; pitää kuitenkin valitettavana, ettei Daphne-ohjelmalla ole erillistä budjettikohtaa, vaikka se on tällä hetkellä yksi perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman erityistavoitteista; korostaa tarvetta antaa Daphne-ohjelmalle riittävästi rahoitustukea ja ylläpitää sen näkyvyyttä ja erittäin menestyksekästä toimintaa;

33.

korostaa, että kaudella 2014–2020 Daphne-tavoitetta koskevat pyynnöt kattavat kaikki naisiin ja/tai lapsiin kohdistuvan väkivallan muodot; toteaa, että suurin osa resursseista on varattu haitallisiin käytäntöihin liittyvän väkivallan torjuntaan ja ennaltaehkäisyyn (39 prosenttia) sekä sukupuoleen perustuvan väkivallan, perheväkivallan tai läheisväkivallan uhrien tukeen, jota tarjotaan naisille tarkoitetuilla erityisillä tukipalveluilla (24 prosenttia);

34.

toteaa, että sukupuolten tasa-arvoa koskevalla tavoitteella puututtiin seuraaviin painopistealueisiin: naisten ja miesten yhdenvertainen taloudellinen riippumattomuus sekä työ- ja yksityiselämän tasapaino (44 prosenttia varoista varattu); sukupuolirooleja koskevien hyvien käytäntöjen edistäminen sekä sukupuolistereotypioiden torjuminen koulutuksessa ja työpaikoilla (44 prosenttia) sekä sukupuolten tasa-arvoteemoja koskevien EU-tason verkostojen tukeminen (12 prosenttia);

35.

korostaa, että kansalaisuuden rakentamiseen olisi kytkettävä oikeuksien puolustamisen ja laajentamisen ohella myös hyvinvointi, sukupuolisista stereotypioista vapaa koulutus sekä sosiaalisten palvelujen ja terveyspalvelujen, kuten seksuaali- ja lisääntymisterveyttä koskevien palvelujen, saatavuus;

36.

pitää kuitenkin valitettavana Daphne-ohjelman erityistavoitteen määrärahojen vähentämistä; huomauttaa, että Daphne-ohjelman maksusitoumusmäärärahat olivat 18 miljoonaa euroa vuonna 2013, 19,5 miljoonaa euroa vuonna 2012 ja yli 20 miljoonaa euroa vuonna 2011; toteaa lisäksi, että vuonna 2016 perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman työohjelmassa tähän tavoitteeseen on osoitettu hieman yli 14 miljoonaa euroa;

37.

kehottaa komissiota vuotuista työohjelmaansa laatiessaan noudattamaan taloudellisen tuen asiaankuuluvaa ja oikeudenmukaista jakoa perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman kattamien erityistavoitteiden eri aloille ja ottamaan huomioon edellisellä ohjelmakaudella 2007–2013 jo osoitettu rahoitustaso;

38.

kehottaa komissiota lisäämään tukea eurooppalaisille verkostoille, jotka käsittelevät sukupuolten tasa-arvoon liittyviä aiheita, ja siten vahvistamaan vertaisoppimista koskevia mahdollisuuksia etenkin valtiotasoa alempien tasojen viranomaisten keskuudessa; toteaa erityisesti, että erityistukea tarvitaan, jotta voidaan lisätä naisten osallistumista päätöksentekoon;

39.

kehottaa selvittämään tarkemmin, kuinka perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelmassa pyritään saavuttamaan väkivallan torjuntaa koskeva tavoite; korostaa, että tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi on tärkeää huolehtia siitä, että varat saavuttavat ruohonjuuritason organisaatiot sekä alue- ja paikallishallinnot; toteaa, että etusijalle olisi asetettava organisaatiot, jotka käsittelevät väkivallan ehkäisemistä ja tukevat kaikenlaisen väkivallan uhreja;

40.

on tietoinen, että olemassa olevien, sukupuolten tasa-arvoa edistävien alueellisten ja paikallisten aloitteiden, kuten tasa-arvoa paikallistasolla koskevan eurooppalaisen peruskirjan, täytäntöönpanon tukeminen on varmistettava;

41.

kehottaa komissiota tukemaan vaatimusta, joka koskee sukupuolen mukaan eriteltyjen tietojen keräämistä tämän ohjelman täytäntöönpanossa, sillä se on olennainen väline sukupuolitietoisen budjetoinnin tehokkaaksi arvioimiseksi;

Horisontti 2020 -ohjelmasta myönnettävä EU:n rahoitus sukupuolten tasa-arvon edistämiseen tutkimuksen ja innovoinnin aloilla

42.

korostaa, että Horisontti 2020 -ohjelmaa (jäljempänä ”tämä ohjelma”) koskevan asetuksen (EU) N:o 1291/2013 16 artiklan vaatimusten mukaisesti tässä ohjelmassa valtavirtaistetaan sukupuolten tasa-arvoa ja sukupuoliulottuvuuden huomioon ottamista tutkimuksessa työohjelman kunkin eri osan monialaisena kysymyksenä;

43.

kiinnittää huomiota tämän ohjelman kolmeen valtavirtaistamista koskevaan tavoitteeseen, joita ovat: yhtäläisten mahdollisuuksien ja sukupuolten tasapuolisen edustuksen edistäminen hankeryhmissä, sukupuolten tasapuolisen edustuksen varmistaminen päätöksenteossa sekä sukupuoliulottuvuuden sisällyttäminen tutkimussisältöön;

44.

pitää myönteisenä, että tämä ohjelma tarjoaa tukea tutkimuselimille sukupuolten tasa-arvoa koskevien suunnitelmien toteuttamiseen; pitää myönteisenä myös komission ja Euroopan tasa-arvoinstituutin yhteistä hanketta sellaisen sukupuolten tasa-arvosuunnitelmia koskevan verkkotyökalun luomiseksi, jolla voidaan tunnistaa ja jakaa parhaita käytäntöjä asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa;

45.

pitää myönteisenä, että hakijat voivat sisällyttää sukupuolta koskevan koulutuksen ja erityistutkimukset ehdotuksiinsa tukikelpoisina kustannuksina;

46.

pitää myönteisenä, että tässä ohjelmassa pidetään henkilöstön sukupuolijakauman tasapainottamista yhtenä arviointiperusteena ja että arvioijat käsittelevät ehdotuksen muiden merkittävien seikkojen ohella sitä, miten ehdotuksessa on otettu huomioon sukupuoli- ja/tai tasa-arvoanalyysi;

47.

pitää myönteisenä eritysindikaattoreita, joilla seurataan sukupuolinäkökulman täytäntöönpanoa tässä ohjelmassa sekä sitä, että tarkasteltaessa sukupuolten tasapuolista edustusta Horisontti 2020:n neuvoa-antavissa ryhmissä vuonna 2014 naisten osuus oli 52 prosenttia (9);

48.

katsoo, että jatkotarkastelu on tarpeen, jotta voidaan arvioida tuloksia, jotka myös perustuvat erityisiin indikaattoreihin, kuten tämän ohjelman naispuolisten osallistujien ja naishankekoordinaattoreiden osuuteen, ja jotta erityistoimiin voidaan tarpeen vaatiessa ehdottaa muutoksia;

49.

kehottaa vahvistamaan tässä ohjelmassa edelleen sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista sekä laatimaan sukupuolten tasa-arvotavoitteita strategioihin, ohjelmiin ja hankkeisiin tutkimussyklin kaikissa vaiheissa;

50.

kehottaa säilyttämään oman budjettikohdan sukupuolikohtaisille rakennemuutoshankkeille (kuten sukupuolten tasa-arvo tutkimuksen ja innovoinnin aloilla (GERI) vuosina 2014–2016) sekä muille sukupuolten tasa-arvoa koskeville aiheille tutkimuksessa ja innovoinnissa;

51.

pitää myönteisenä, että yksi ”Tiede yhteiskunnassa ja yhteiskuntaa varten” -erityisohjelman tavoitteista on sukupuolten tasa-arvon varmistaminen sekä tutkimusprosessissa että tutkimussisällössä; pitää lisäksi myönteisinä avustuksia, joilla tuetaan tutkimusorganisaatioita sukupuolten tasa-arvoa koskevien suunnitelmien toteuttamisessa ja edistetään sukupuolten tasa-arvoa Horisontti 2020 -puiteohjelmassa ja eurooppalaisella tutkimusalueella; pitää kuitenkin valitettavana, ettei talousarviossa ole erillisiä budjettikohtia tässä ohjelmassa esitettyjä tavoitteita varten;

Muut ohjelmat ja rahastot, joihin sisältyy sukupuolten tasa-arvoa koskevia erityistavoitteita

52.

tähdentää, että luonnonkatastrofit vaikuttavat merkittävästi julkisten palvelujen infrastruktuureihin ja että siksi etenkin naiset ovat niiden vaikutuspiirissä; kehottaa komissiota ottamaan Euroopan unionin solidaarisuusrahastossa käyttöön sukupuolitietoista analysointia koskevan vaatimuksen, kun arvioidaan väestöön kohdistuneita vaikutuksia;

53.

toteaa, että toimintasuunnitelma sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi kaudella 2016–2020 kattaa EU:n toiminnan kolmansissa maissa ulkoisten toimien ja kehitysyhteistyön alalla ja että on olemassa monia ulkoisen avun välineitä, joilla tuetaan tasa-arvotavoitteita;

54.

korostaa, että aseellisten konfliktien nais- ja tyttöuhreilla on oikeus tarvittavaan lääketieteelliseen hoitoon, mukaan lukien ehkäisy-, hätäehkäisy- ja raskaudenkeskeyttämispalvelut; muistuttaa, että unionin humanitaarisessa avussa on vaalittava tyttöjen ja naisten oikeuksia kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaisesti eikä avussa saisi soveltaa muiden avunantajakumppaneiden asettamia rajoituksia, kuten unionin vuoden 2016 talousarviossa todetaan; pitää unionin asiaan soveltamaa lähestymistapaa myönteisenä; kannustaa komissiota pitäytymään omassa kannassaan;

55.

kehottaa komissiota varaamaan EU:n kehitysvaroja vapaaehtoiseen, nykyaikaiseen perhesuunnitteluun ja lisääntymisterveyspalveluihin, jotta voidaan vastata Yhdysvaltojen uuden hallituksen vahvistaman ”global gag” -säännön aiheuttamaan rahoitusvajeeseen ja siten pelastaa naisten henkiä, suojella heidän terveyttään ja ehkäistä sukupuoliteitse tarttuvia infektioita;

56.

korostaa, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen on myös yksi äskettäin perustetun turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) perusperiaatteista; kehottaa jälleen ottamaan sukupuolinäkökulman huomioon myös muuttoliike- ja turvapaikkapolitiikassa varmistamalla, että naisten saatavilla on turvallisia tiloja sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin liittyvää erityistä terveydenhoitoa, sekä kiinnittämällä erityistä huomiota erityistarpeisiin, joita on haavoittuvassa asemassa olevilla henkilöillä, kuten väkivallan, myös seksuaalisen väkivallan, uhreiksi joutuneilla naisilla, vailla huoltajaa olevilla alaikäisillä ja muilla riskiryhmillä, hlbti-henkilöt mukaan lukien;

57.

kehottaa ottamaan unionin muuttoliike- ja turvapaikkapolitiikassa käyttöön kattavia, koko unionissa sovellettavia sukupuolinäkökulmaa koskevia suuntaviivoja ja järjestämään riittävästi rahoitusta kattaviin koulutusohjelmiin pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kanssa mahdollisesti tekemisiin joutuville ammattilaisille; korostaa, että näissä toimenpiteissä olisi otettava huomioon pakolaisnaisten sukupuolikohtaiset tarpeet ja muut sukupuolisidonnaiset huolenaiheet, kuten nais- ja tyttökauppa;

58.

korostaa, että pakolaisten vastaanottokeskukset ovat edelleen liian täysiä, mikä vaikuttaa naisten turvallisuuteen; edellyttää, että AMIFia hyödynnetään suuremmassa määrin vastaanottokeskusten parantamiseen järjestämällä naisille ja miehille erilliset yöpymis- ja saniteettitilat ja huolehtimalla siitä, että saatavilla on sukupuolikohtaisia terveydenhoitopalveluja, kuten synnytystä edeltävää ja sen jälkeistä hoitoa;

59.

katsoo, että jäsenvaltioita olisi kannustettava hyödyntämään suuremmassa määrin paitsi AMIFia myös koheesiorahastoja sekä ERI-rahastoja, jotta voidaan edistää pakolaisten integroitumista työmarkkinoille keskittyen erityisesti siihen, kuinka lastenhoidon saatavuus mahdollistaa naispakolaisten työllistymisen;

60.

kehottaa tarkastelemaan uudelleen Daphne- ja Odysseus-ohjelmien rahoituksen lisäämistä ja soveltamisalan laajentamista sekä arvioimaan näiden ohjelmien laajentamista siten, että voidaan puuttua pakolaisnaisten vakaviin haavoittuvuustekijöihin ja tarjota lisätukea näiden sukupuolisidonnaisten huolenaiheiden ratkaisemiseksi;

61.

korostaa, että on muitakin rahastoja, kuten sisäisen turvallisuuden rahasto, erityisiä rahoitusvälineitä, kuten hätätilanteen tuki, ja muita tilapäisiä välineitä ja avustuksia, joita on käytetty nykyisen pakolaiskriisin yhteydessä ilmenneiden tarpeiden ratkaisemiseen; huomauttaa, että on vaikeaa valvoa näiden varojen käyttöä, erityisesti sukupuolinäkökulmasta katsottuna, ja katsoo, että tätä alla koskevan EU:n rahoituksen käytön olisi oltava koordinoitua, tehokasta, avointa ja sukupuolinäkökulman huomioon ottavaa;

62.

kehottaa myöntämään erityisrahoitusta sellaisten kohdennettujen toimien tukemiseksi, joihin osallistuu ruohonjuuritason järjestöjä sekä alue- ja paikallishallintoja, jotta varmistetaan, että turvapaikanhakija-, pakolais- ja maahantulijanaisten ja -tyttöjen, mukaan lukien raskaana olevat ja ikääntyneet sekä hlbti-henkilöt, ihmisoikeuksia ja turvallisuutta suojellaan;

Poliittiset suositukset

63.

kehottaa jälleen käyttämään sukupuolitietoista budjetointia EU:n talousarviomenettelyn kaikilla tasoilla; kehottaa noudattamaan sukupuolitietoista budjetointia johdonmukaisesti koko talousarviomenettelyssä, jotta talousarvion määrärahoilla voidaan edistää sukupuolten tasa-arvoa;

64.

kehottaa sisällyttämään vahvan ja vaikuttavan sukupuolitietoisen budjetoinnin sekä sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen vuoden 2020 jälkeisiin EU:n rahoitusohjelmiin ja panemaan ne täytäntöön EU:n rahoituksen lisäämiseksi sukupuoleen perustuvan syrjinnän torjuntaan tähtääville toimille siten, että otetaan huomioon seuraavat seikat:

i)	piilevien ja selvästi havaittavissa olevien sukupuolikysymysten tunnistaminen

ii)	saatavilla olevien resurssien selvittäminen mahdollisuuksien mukaan sekä

iii)	sen arvioiminen, sallivatko EU:n rahoitusohjelmat olemassa olevan eriarvoisuuden miesten ja naisten (myös miesten ja naisten ryhmien) sekä poikien ja tyttöjen välillä, samoin kuin sukupuolten välisten suhdemallien, jatkua vai johtavatko ne muutokseen;

65.

kehottaa pyrkimään kaikissa talousarvion osastoissa yhtä vahvoihin sukupuolten tasa-arvoa edistäviin tavoitteisiin ja sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskeviin vaatimuksiin;

66.

kehottaa erittelemään tarkasti sukupuolten tasa-arvoa edistäville yksittäisille poliittisille tavoitteille ja toimille myönnettävät määrät avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden lisäämiseksi;

67.

toteaa, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen ei ole kertaluontoinen toimenpide ja että sukupuolitietoinen budjetointi edellyttää jatkuvaa sitoutumista sukupuolinäkökulman ymmärtämiseen, mihin sisältyy analysointi ja kuuleminen sekä jatkuvat budjettimukautukset, jotta voidaan ottaa huomioon naisten ja miesten sekä poikien ja tyttöjen muuttuvat tarpeet;

68.

katsoo, että nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä myönnetyt 6,17 miljardia euroa EU:n tason rahoitusta sukupuolinäkökulman huomioon ottavan strategisen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen ovat ensiaskel;

69.

katsoo, että monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin yhteydessä olisi ollut mahdollista parantaa EU:n talousarviolla saavutettuja, sukupuolten tasa-arvon kehittämistä koskevia tuloksia, ja esitellä nämä saavutukset suurelle yleisölle;

70.

pitää siksi valitettavana komission päätöstä jättää sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen täytäntöönpanokysymys käsittelemättä monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnissa ja kehottaa ryhtymään erityistoimenpiteisiin tämän asian hoitamiseksi;

71.

kehottaa soveltamaan sukupuoli-indikaattoreita hankkeiden valinnassa sekä kaikkien EU:n talousarviosta rahoitusta saavien toimien seuranta- ja arviointivaiheissa; kehottaa lisäksi tekemään sukupuolivaikutusten arvioinneista pakollisia osana yleisiä ennakkoehtoja ja keräämään sukupuolen mukaan jaoteltuja tietoja edunsaajista ja osallistujista;

72.

suosittaa voimakkaasti, että sukupuolen mukaan jaoteltujen tietojen olisi oltava suuren yleisön saatavilla, jotta varmistetaan taloudellinen vastuuvelvollisuus ja avoimuus;

73.

kehottaa ottamaan käyttöön Euroopan tasa-arvoinstituutin vuonna 2015 julkaisemassa raportissa ”Gender Equality Index 2015 – Measuring gender equality in the European Union 2005–2012” esitetty menetelmä sukupuolten eriarvoisuuden mittaamiseksi EU:n rahoitusohjelmien suunnittelun ja toteutuksen pohjaksi;

74.

kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita järjestämään säännöllisesti sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen välineitä koskevaa koulutusta ja teknisiä tukiohjelmia kaikille työntekijöille, jotka osallistuvat toimintapolitiikkojen laadintaan ja talousarviomenettelyyn; kehottaa kannustamaan sukupuolitietoisen budjetoinnin käyttöön sekä unionin että kansallisissa strategioissa, jotta sukupuolten tasa-arvoa voidaan edistää tehokkaammin;

75.

kehottaa komissiota seuraamaan tiiviisti kansallisten valituselinten ja -menettelyjen tehokkuutta sukupuolten tasa-arvoa koskevien direktiivien täytäntöönpanossa;

76.

kehottaa Euroopan tilintarkastustuomioistuinta ottamaan sukupuolinäkökulman huomioon arvioidessaan unionin talousarvion toteuttamista sekä unionin tasa-arvopolitiikan erityistavoitteiden että kyseisen politiikan monialaisten tekijöiden kannalta sekä suosituksissaan että erityiskertomuksissaan; kehottaa niin ikään jäsenvaltioita ottamaan sukupuolten tasa-arvon huomioon talousarvioissaan, jotta voidaan arvioida hallitusohjelmia ja hallitusten toimia, niiden vaikutusta resurssien jakamiseen ja niiden panosta naisten ja miesten tasa-arvoon;

77.

ilmoittaa olevansa edelleen huolissaan sukupuolten tasapainoisen edustuksen silmiinpistävästä puutteesta tilintarkastustuomioistuimessa, sillä nykyisin jäseninä on 28 miestä ja ainoastaan kolme naista (kaksi vähemmän kuin vuoden 2016 alussa), mikä tarkoittaa, että ero on suurempi kuin missään muussa unionin toimielimessä; kehottaa neuvostoa esittämään tästä lähtien ja siihen saakka, kunnes asianmukainen tasapaino on saavutettu, parlamentille kutakin nimitystä varten kahta ehdokasta, joista toinen on nainen ja toinen mies;

78.

kiittää Puolan ihmisoikeusvaltuutetun toimistoa tämän työstä ja toteaa, että yhdenvertaista kohtelua koskevan lain nojalla tämä on yhdenvertaista kohtelua koskevan lainsäädännön toteutumisesta vastuussa oleva tasa-arvoelin; on erittäin huolissaan viimeaikaisista budjettileikkauksista, jotka vaikuttavat niihin ihmisoikeusvaltuutetun toimiston osiin, jotka käsittelevät sukupuolten tasa-arvoa; muistuttaa, että kansallisella tasa-arvoelimellä olisi oltava riittävästi henkilöstöä ja varoja ja että sen riippumattomuutta olisi kunnioitettava ja vaalittava;

o o

79.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.

(2) EUVL C 436, 24.11.2016, s. 51.

(3) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 470.

(4) EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.

(5) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0338.

(6) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0072.

(7) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0309.

(8) Esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2017 liitetty toimintamenojen ohjelmaselvityksiä koskeva komission työasiakirja – Osa I: ”Programme Statements of operational expenditure for the Draft General Budget of the European Union for the financial year 2017” (COM(2016)0300, s. 15).

(9) Euroopan komissio, tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto, ”Horisontti 2020 -ohjelman vuosiraportti 2014”, ISBN 978-92-79-57749-9, s. 44.

Top

Choose the experimental features you want to try