EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52017BP1679

Euroopan parlamentin päätöslauselma (EU) 2017/1679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2017, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2015

EUVL L 252, 29.9.2017, p. 244–248 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

ELI: http://data.europa.eu/eli/res/2017/1679/oj

29.9.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 252/244


EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2017/1679,

annettu 27 päivänä huhtikuuta 2017,

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2015

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2015,

ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 12/2016 ”Erillisvirastot eivät käytä avustuksia aina tarkoituksenmukaisesti tai ilmeisen vaikuttavalla tavalla”,

ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen IV,

ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A8-0127/2017),

A.

toteaa, että Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (jäljempänä ”instituutti”) tilinpäätöksen mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2015 oli 266 566 618 euroa, mikä merkitsee 14,35 prosentin lisäystä vuoteen 2014 verrattuna;

B.

toteaa, että instituutin tilinpäätöksen mukaan unionin kokonaisrahoitusosuus sen talousarviosta varainhoitovuodeksi 2015 oli 215 030 200 euroa, mikä merkitsee 26,63 prosentin lisäystä vuoteen 2014 verrattuna;

C.

ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin on todennut kertomuksessaan instituutin tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2015 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että instituutin tilit ovat luotettavat, mutta se ei saanut tarpeellista määrää tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä siitä, että tilien perustana olevat toimet ovat lailliset ja sääntöjenmukaiset;

D.

korostaa vastuuvapauden myöntävänä viranomaisena vastuuvapausmenettelyn yhteydessä, että unionin toimielinten demokraattista legitimiteettiä on erityisen tärkeää vahvistaa edelleen lisäämällä avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä soveltamalla tulosbudjetoinnin käsitettä ja henkilöresursseja koskevaa hyvää hallintotapaa;

Perustelut varauman sisältävälle lausunnolle tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta)

1.

muistuttaa, että unionin maksuosuus instituutin talousarviosta vuosien 2014–2020 rahoituskaudella maksetaan Horisontti 2020 -ohjelman määrärahoista (2014–2020) (jäljempänä ”Horisontti 2020”) ja että instituuttia sitovat asetuksen (EU) N:o 1290/2013 säännökset (”Horisontti 2020:n säännöt”); muistuttaa lisäksi, että Horisontti 2020 seuraa vuosina 2007–2013 toteutettua seitsemättä puiteohjelmaa, johon instituutti ei osallistunut;

2.

huomauttaa, että 1. tammikuuta 2014 lähtien avustuksiin liittyvien välillisten tukikelpoisten kustannusten korvaamisen oikeusperusta on Horisontti 2020:n sääntöjen 29 artiklan 1 kohta sekä instituutin varainhoitoa koskevien säännösten (1) 90 artiklan 1 kohta, jossa vahvistetaan kiinteämääräinen korvaus, jonka suuruus on 25 prosenttia avustuksiin liittyvistä välillisistä tukikelpoisista kustannuksista; panee kuitenkin merkille, että 1 päivästä tammikuuta 2014 kumottujen instituutin varainhoitoa koskevien aiempien säännösten (2) 75 artiklan 8 kohdan mukaan voittoa tavoittelemattomien julkisyhteisöjen, korkea-asteen oppilaitosten, tutkimusorganisaatioiden sekä pienten ja keskisuurten yritysten osalta välillisten tukikelpoisten kustannusten korvaamisen kynnysarvo olisi voitu nostaa 40 prosenttiin;

3.

toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan helmikuussa 2014 allekirjoitetuissa avustussopimuksissaan instituutti myönsi 40 prosentin kiinteämääräisen korvauksen välillisistä tukikelpoisista kustannuksista tuolloin jo voimassa olleiden Horisontti 2020:n sääntöjen vastaisesti; panee lisäksi merkille tilintarkastustuomioistuimen lausunnon, jossa todetaan, että koska instituutti ei osallistunut seitsemänteen puiteohjelmaan, Horisontti 2020:n sääntöjen 57 artikla, joka käsittelee siirtymää seitsemännestä puiteohjelmasta Horisontti 2020:een, ei koske instituuttia, minkä vuoksi tilintarkastustuomioistuin katsoi kyseisten korvausten olevan sääntöjenvastaisia;

4.

toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan vuoden 2015 avustuksia koskevista maksuista poimittuun otokseen kohdistetun jälkitarkastuksen tuloksena havaitut virheet johtivat siihen, että liian suurina maksettujen kyseisten kiinteämääräisten korvausten korjaamisen jälkeen vuoden 2014 avustuksia koskevien maksujen jäännösvirhetasoksi todettiin kaksi prosenttia; toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan jälkitarkastuksen tuloksena havaittujen virheiden ja kiinteämääräisten korvausten yhdistetty virhetaso vastasi 4,9:ää prosenttia instituutin vuoden 2015 kokonaismenoista, minkä johdosta tuomioistuin antoi varauman sisältävän lausunnon instituutin tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta;

5.

panee kuitenkin merkille, että instituutin avustussopimukset perustuivat vuoden 2014 osaamis- ja innovaatioyhteisöjen liiketoimintasuunnitelmien laatimispyyntöön, jonka instituutti käynnisti huhtikuussa 2013; panee lisäksi merkille, että instituutin varainhoitoa koskevien sääntöjen sekä komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 (3) 189 artiklan mukaan instituutin ehdotuspyynnössä sallittiin instituutin varainhoitoa koskevien sääntöjen 75 artiklan 8 kohdassa määriteltyihin kategorioihin kuuluvien avustustensaajien laatia vuoden 2014 toimia koskevien hankkeiden talousarvionsa käyttäen 40 prosentin kiinteämääräistä korvausta välillisten kustannusten budjetointiin; toteaa, että huhtikuun 2013 ehdotuspyyntöön osallistuneet osaamis- ja innovaatioyhteisöt nojautuivat tähän säännökseen laatiessaan ja jättäessään ehdotuksensa;

6.

toteaa lisäksi, että ulkopuolisten asiantuntijoiden tekemän, osaamis- ja innovaatioyhteisöjen vuoden 2014 liiketoimintasuunnitelmia koskevan arvioinnin jälkeen instituutin hallintoneuvosto päätti osaamis- ja innovaatioyhteisöille myönnettävästä vuoden 2014 rahoituksesta 5. joulukuuta 2013 eli ennen kuin Horisontti 2020:n säännöt oli hyväksytty; toteaa instituutin ilmoittaneen, että vuoden 2014 avustussopimukset allekirjoitettiin alkuperäisen vuosittaisen ehdotuspyynnön mukaisesti;

7.

katsoo, että Horisontti 2020:n sääntöjen 57 artiklan 2 kohdan siirtymätoimenpiteitä ei ole tarkoitettu koskemaan pelkästään seitsemännessä puiteohjelmassa myönnettäviä avustuksia, vaan myös muita meneillään olevia tutkimus- ja innovaatioalan toimia, jotka kuuluvat Horisontti 2020:n sääntöjen piiriin sen tultua voimaan, kuten instituutin vuoden 2014 avustussopimukset; korostaa, että Horisontti 2020:n sääntöjen 57 artiklan siirtymätoimenpiteiden tarkoituksena on tarjota oikeusvarmuutta ja varmistaa näiden toimien aloitusajankohtana sovellettavan oikeudellisen kehyksen jatkuvuus; on tietoinen, että instituutin myöhemmät avustussopimukset ovat voimassa olevien Horisontti 2020:n sääntöjen mukaisia, erityisesti kiinteämääräisen korvauksen, jonka suuruus on 25 prosenttia avustuksiin liittyvistä välillisistä tukikelpoisista kustannuksista, soveltamisen osalta; toteaa, ettei instituutti voi ryhtyä korjaaviin lisätoimiin tässä asiassa; toteaa myös, että kaikki yritykset periä takaisin tilintarkastustuomioistuimen sääntöjenvastaisiksi katsomia varoja voisivat johtaa oikeustoimiin monien instituutin edunsaajien taholta, mikä voisi vahingoittaa merkittävästi instituutin, Horisontti 2020:n ja koko komission mainetta;

Huomautuksia toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta)

8.

panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että instituutti tiedotti osaamis- ja innovaatioyhteisöille vuonna 2015, että sen rahoitusosuus ensimmäisten viiden vuoden aikana (2010–2014) jäi alle raja-arvon, joka on 25 prosenttia kunkin yhteisön kokonaismenoista; toteaa lisäksi, että osaamis- ja innovaatioyhteisöjen täydentävät toimet oli kuitenkin määritelty epäselvästi, mikä esti arvioimasta yksiselitteisesti, olisiko täydentäviin toimiin liittyvät kulut syytä hyväksyä osaksi instituutin myöntämää enimmäisosuutta; toteaa instituutin ja komission ilmoittaneen, että ne hyväksyivät tilintarkastustuomioistuimen suosituksen 25 prosentin rahoituskaton poistamisesta, jotta kevennetään osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kumppanien toimintaa ja varainhoitoa koskevaa raportointitaakkaa; on tietoinen, että siihen asti, kunnes kyseinen tarkistus on hyväksytty, instituutin on noudatettava sovellettavaa oikeusperustaa;

Talousarvio- ja varainhallinto

9.

toteaa, että instituutin tilinpäätöksen mukaan varainhoitovuonna 2015 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena hyväksytyn talousarvion toteutusaste oli 90,58 prosenttia eli 3,55 prosenttia alempi kuin vuonna 2014; toteaa, että maksumäärärahojen käyttöaste oli 96,49 prosenttia, mikä merkitsee 4,02 prosentin lisäystä vuoteen 2014 verrattuna;

10.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan vaikka instituutti voi ottaa käyttämättömät määrärahat uudelleen seuraavien kolmen vuoden talousarvioihin, se ei kuitenkaan mukauttanut prosessejaan ajoissa niin, että se olisi voinut ottaa vuoden 2014 avustussopimuksiin liittyvät 26 600 000 euroa varainhoitovuosien 2015–2017 talousarvioihinsa; toteaa lisäksi, että määrät olivat käytettävissä, koska osaamis- ja innovaatioyhteisöt hyödynsivät oletettua vähemmän varoja; toteaa, että vuonna 2015 instituutti toteutti talousarvion tarkastuksen ja pyysi lisäksi osaamis- ja innovaatioyhteisöjä tarkistamaan vuoden 2015 toimintasuunnitelmansa ja talousarvionsa, jotka lähetettiin uudelleen korjattuina; toteaa, että osaamis- ja innovaatioyhteisöjen talousarvioiden pienentämisen seurauksena instituutti pystyi vapauttamaan käyttämättömät määrät, jotka peruutettiin ja siirrettiin uudestaan vuoden 2016 tulo- ja menoarvioon; toteaa, että tämän ansiosta talousarviohallinto parantui merkittävästi läheisessä yhteistyössä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa;

Maksusitoumukset ja määrärahasiirrot varainhoitovuodelta toiselle

11.

toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan seuraavalle varainhoitovuodelle siirrettyjen sidottujen määrärahojen osuus osastossa 2 oli 400 000 euroa (44 prosenttia), kun taas vuonna 2014 vastaava osuus oli ollut 500 000 euroa (36 prosenttia); on tietoinen, että pääosin siirrot liittyvät tietotekniikkapalveluista tehtyihin sopimuksiin, jotka jatkuivat vuodenvaihteen jälkeen, ja kokouksiin, joita koskevia laskuja ei ollut vielä saatu;

12.

panee merkille, että määrärahasiirrot seuraavalle varainhoitovuodelle voivat usein olla osittain tai täysin perusteltuja virastojen toimenpideohjelmien monivuotisen luonteen vuoksi, että ne eivät välttämättä ole osoitus talousarvion suunnittelun ja toteuttamisen heikkouksista eivätkä myöskään aina vastoin talousarvion vuotuisuuden periaatetta etenkään, jos ne suunnitellaan etukäteen ja niistä ilmoitetaan tuomioistuimelle;

Sisäinen valvonta

13.

muistuttaa, että Horisontti 2020:n sääntöjen 34 artiklan mukaisesti osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kumppanien, jotka hakevat korvauksia enemmän kuin 325 000 euron arvosta, on esitettävä kustannusselvityksiä koskeva lausunto, jonka on tarkoitus edistää instituutin toimittamia kuluilmoitusten ennakkotarkastuksia; toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan lausuntojen laatu vaihtelee kuitenkin merkittävästi, mikä rajoittaa niiden avulla saatavaa varmuutta ja pakottaa instituutin toimittamaan lisätarkastuksia; toteaa, että instituutin mukaan se soveltaa tarkastuslausunnon menetelmää, jonka komission tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto on kehittänyt Horisontti 2020:lle vuoden 2014 avustussopimuksista alkaen; toteaa myös, että uudistettu menetelmä sisältää tarkemmat ohjeet ja sovitut menettelyt sekä 63 vakiohavaintoa, jotka kattavat kaikki kululuokat; on tietoinen, että instituutti on kehittänyt kattavan avustuksia koskevan varmuusstrategian, joka rakentuu sekä ennakko- että jälkitarkastuksille, mukaan lukien kustannusselvitys, jotta varmistettaisiin tapahtumien lainmukaisuus ja sääntöjenmukaisuus;

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus

14.

panee merkille, että hallintoneuvoston jäsenten, väliaikaisen johtajan ja ylempien johtohenkilöiden vuosittaiset ilmoitukset sidonnaisuuksista on julkaistu instituutin verkkosivuilla; toteaa myös, että toimitettuihin ilmoituksiin kohdistetaan seulontoja niiden todenperäisyyden tarkistamiseksi; toteaa, että asiantuntijoiden osalta instituutti noudattaa eturistiriitoja koskevia Horisontti 2020:n sääntöjä;

15.

panee merkille, että instituutti aikoo hyväksyä väärinkäytösten paljastajia koskevat sisäiset sääntönsä vuoden 2017 alkupuoliskolla; kehottaa instituuttia ottamaan käyttöön väärinkäytösten paljastajia koskevat sisäiset toimintaperiaatteet, joilla edistetään avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden kulttuuria työpaikalla, tiedottamaan säännöllisesti työntekijöille ja antamaan heille heidän velvollisuuksiaan ja oikeuksiaan näiden toimintaperiaatteiden osalta koskevaa koulutusta, varmistamaan väärinkäytösten paljastajien suojelemisen vastatoimenpiteiltä, ryhtymään ajoissa toimiin väärinkäytösten paljastajien ilmoituksen perusteella ja luomaan kanavan nimettömille sisäisille ilmoituksille; kehottaa instituuttia julkaisemaan vuosittain kertomuksen väärinkäytösten paljastajia koskevien tapausten lukumäärästä ja niiden jatkotoimista sekä toimittamaan nämä kertomukset vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle; pyytää instituuttia tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä asiassa tapahtuneesta edistyksestä;

16.

panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että valitessaan ulkopuolisia asiantuntijoita arvioimaan osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ehdotuksia ja liiketoimintasuunnitelmia instituutti käyttää hyväkseen instituutin varainhoitoasetuksen 89 artiklaa poiketakseen velvoitteesta julkaista kiinnostuksenilmaisupyyntö; panee kuitenkin merkille, että instituutilla ei ole täysin vakiintuneita sisäisiä menettelyjä tämän poikkeuksen käytön säätelemiseksi; panee merkille, että instituutti valitsi asiantuntijansa käytännössä käyttämällä EU:n muiden toimielinten ja laitosten asiantuntijaluetteloita ja tietokantoja ja että instituutti valitsi lisäksi henkilöitä, jotka eivät olleet näissä luetteloissa, mutta joita instituutin hallintoneuvosto ja työntekijät olivat suositelleet; pitää kuitenkin myönteisinä parannuksia osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ehdotuksia käsittelevien asiantuntijoiden valintaprosessiin ja kannustaa instituuttia sitoutumaan tämän prosessin tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen sekä sen mahdollisimman suuren avoimuuden ja rehellisyyden varmistamiseen toteuttamalla asiaa koskevia sisäisiä toimenpiteitä ja varmistamalla samalla, että mahdollisilta eturistiriidoilta vältytään;

17.

panee huolestuneena merkille, ettei instituutti ole toteuttanut erityisiä aloitteita parantaakseen sen ja sidosryhmien ja edunvalvojien välisten yhteyksien avoimuutta; kehottaa instituuttia toteuttamaan ennakoivaa avoimuutta koskevaa politiikkaa edunvalvojien osalta;

Palvelukseenottomenettelyt

18.

panee tyytyväisenä merkille, että instituutti on saavuttanut täyden henkilöstömäärän vuosina 2015–2016 toteutetuilla toimenpiteillä, joilla parannettiin henkilöstöhallintoa, rekrytointiprosessia ja työympäristöä; panee merkille, että joulukuusta 2016 alkaen instituutti on työllistänyt 59 henkilöä, kun paikkoja on 63, mikä on instituutin historian korkein henkilöstömäärä, ja että rekrytointi avoinna olevien paikkojen täyttämiseksi on meneillään; toteaa kuitenkin, että instituutin toteuttamat toimet eivät voi täysin korvata kielteisiä vaikutuksia, jotka johtuvat suhteettoman alhaisesta ja tasaisesti laskevasta EU:n korjauskertoimesta, joka vaikuttaa palkkatasoon Unkarissa;

Muita huomautuksia

19.

panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että komissio asetti alun perin tavoitteeksi, että instituutista tulisi taloudellisesti itsenäinen vuonna 2010; toteaa lisäksi, että instituutti saavutti kuitenkin osittaisen taloudellisen itsenäisyyden kesäkuussa 2011 ja että edellytyksenä oli, että komission koulutuksen ja kulttuurin pääosasto jatkossakin hyväksyy avustuksia koskevat maksut ja yli 60 000 euron hankinnat ennakolta; toteaa instituutin ilmoittaneen, että se pyysi komissiota käynnistämään uudestaan prosessin, joka johtaa täyteen taloudelliseen itsenäisyyteen; toteaa lisäksi, että komissio laati prosessin etenemissuunnitelman ja aikataulun toukokuussa 2016, ja odottaa komission arviota taloudellisesta itsenäisyydestä ja toteaa, että sen odotetaan valmistuvan vuoden 2017 alkupuoliskolla; toteaa instituutin toivovan, että täysi taloudellinen autonomia myönnetään ennen vuoden 2016 loppua, ja pyytää sitä tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä asiassa tapahtuvasta kehityksestä;

20.

panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että instituutin olemassaolo on perusteltua, mutta tästä huolimatta sen yleistä tehokkuutta ovat heikentäneet monimutkainen toimintakehys ja hallinnointiongelmat; panee merkille, että instituutti pystyy tukemaan koko innovointijärjestelmää nuorista yrityksistä useiden osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kumppanien toteuttamiin innovointipainotteisiin hankkeisiin; toteaa kuitenkin, että unionin tason koordinointi asianomaisten komission pääosastojen kanssa on riittämätöntä ja että osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ja unionin muiden aloitteiden välinen vuorovaikutus on riittämätöntä;

21.

panee merkille, että instituutti rahoittaa EIT Digital Master -ohjelmaa siten, että myönnetään enintään 8 000 euron kertakorvaus opiskelijaa kohden sekä korvataan tosiasialliset kulut (sisältää välillisiin kuluihin tarkoitetun kiinteämääräisen korvauksen); panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että rahoitusmallia ei kuitenkaan ole missään vaiheessa määritelty virallisesti eikä sen avulla ole mahdollista erottaa toisistaan kertakorvauksen kattamia toimia niistä, jotka korvataan tosiasiallisten kulujen perusteella; toteaa instituutin katsovan, että sen olisi siirryttävä kiinteämääräisen kertakorvauksen malliin tällaisten ohjelmien rahoittamisessa, jotta yksinkertaistaan kustannusraportointia, kunhan on saatavilla riittävästi tilastotietoja tällaisen kiinteämääräisen kertakorvauksen määrittelemiseksi; kehottaa instituuttia tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle uuden rahoitusmallin täytäntöönpanosta;

22.

toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan eräs osaamis- ja innovaatioyhteisön muodostama oikeussubjekti maksoi osaamis- ja innovaatioyhteisön valvontalautakunnan päätöksen mukaisesti 55:lle henkilöstönsä jäsenelle suoritusperusteisina lisäpalkkiona 646 000 euroa ja instituutti korvasi määrän kokonaisuudessaan; panee merkille tilintarkastustuomioistuimen mielipiteen, että tällaisten lisäpalkkioiden maksaminen julkisista varoista on epätavallinen käytäntö; myöntää kuitenkin, että osaamis- ja innovaatioyhteisöt ovat liiketoimintaa harjoittavia organisaatioita, jotka pyrkivät taloudelliseen kestävyyteen, ja että vaihtelevien tekijöiden käyttö osana peruspalkkioita voi olla voimakas kannustin hyvään suoritukseen ja sillä voidaan varmistaa, että rahalle saadaan vastinetta; toteaa lisäksi, että Horisontti 2020:ssa vahvistetaan nimenomaisesti, että peruspalkkioiden vaihtelevat tekijät ovat tukikelpoisia kustannuksia; korostaa, että instituutin osuus osaamis- ja innovaatioyhteisön johtohenkilöstölle maksetuista palkoista, mukaan lukien suoritusperusteiset palkkiot, on pidettävä instituutin vuoden 2016 ja sen jälkeisissä avustussopimuksissaan vahvistaman raja-arvon alapuolella; toteaa, että vuodesta 2016 alkaen sovellettavien, kaksoisraja-arvot sisältävien uudistettujen sääntöjen nojalla vuonna 2015 maksetut suuret suoritusperusteiset lisäpalkkiot eivät ole enää mahdollisia;

23.

huomauttaa, että moitteettoman varainhoidon periaatetta rikottiin myös, kun eräs osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kumppani osti pr-palveluja, joiden hinnat vaihtelivat 800 eurosta 3 250 euroon henkilöä kohti päivässä ja jotka instituutti niin ikään korvasi täysimääräisesti;

24.

panee merkille, että 45 instituutin henkilöstön jäsentä osallistui vuonna 2015 ”muihin tapahtumiin”, joista aiheutui kaikkiaan 10 730,21 euron kustannukset (eli 238,45 euroa henkeä kohti);

25.

panee huolestuneena merkille, että instituutin yleinen näkyvyys on heikko ja että jotkut osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kumppaneista eivät ole tietoisia yhteydestään instituuttiin; kehottaa parantamaan instituutin brändin näkyvyyttä ja mainostamaan sitä ainutlaatuisena innovointiyhteisönä; on tyytyväinen siihen, että hiljattain 18 instituutin yhteisön jäsentä otettiin Forbes-lehden kokoamalle nuorten vaikuttajien ”30 under 30” -listalle, jolla esitellään Euroopan parhaat nuoret innovoijat ja yrittäjät;

26.

viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 27. huhtikuuta 2017 (4) antamaansa päätöslauselmaan.


(1)  Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin hallintoneuvoston 27. joulukuuta 2013 tekemä päätös Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin varainhoitoa koskevien säännöksien hyväksymisestä.

(2)  Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin 20. huhtikuuta 2009 tekemä päätös Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin varainhoitoa koskevien säännöksien hyväksymisestä.

(3)  Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1268/2012, annettu 29. lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä (EUVL L 362, 31.12.2012, s. 1).

(4)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0155 (katso tämän virallisen lehden sivu 372).


Top