29.9.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 252/205

—

ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2015,

—

ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 12/2016 ”Erillisvirastot eivät käytä avustuksia aina tarkoituksenmukaisesti tai ilmeisen vaikuttavalla tavalla”,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen IV,

—

ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon (A8-0082/2017),

A.

toteaa, että Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (jäljempänä ’keskus’) tilinpäätöksen mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2015 oli 58 451 950 euroa, mikä merkitsee 3,36 prosentin vähennystä vuoteen 2014 verrattuna; toteaa, että 97,03 prosenttia keskuksen talousarviosta rahoitetaan unionin talousarviosta;

B.

ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin on todennut kertomuksessaan keskuksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2015 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että keskuksen tilit varainhoitovuonna 2015 ovat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet ovat lailliset ja sääntöjenmukaiset;

C.

korostaa vastuuvapauden myöntävänä viranomaisena vastuuvapausmenettelyn yhteydessä, että unionin toimielinten demokraattista legitimiteettiä on erityisen tärkeää vahvistaa edelleen lisäämällä avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä soveltamalla tulosbudjetoinnin käsitettä ja henkilöresursseja koskevaa hyvää hallintotapaa;

1.

pitää myönteisenä, että

2.

panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että keskuksen hankintamenettelyissä havaittiin erilaisia avoimuuteen liittyviä puutteita, muun muassa hankintamenettelyjen ja keskuksen vuotuisen työohjelman välillä ei ollut selkeää yhteyttä, arvioitua sopimusarvoa ei perusteltu riittävän hyvin eikä tarjoajan vakavaraisuuden arviointiin ollut määritetty vertailuarvoa; toteaa, että keskus otti vuonna 2016 käyttöön hankintojen seurantasovelluksen uuden version, joka selkiyttää hankintamenettelyjen ja vuotuisen työohjelman välistä yhteyttä; panee lisäksi merkille keskuksen edellyttävän nyt, että ennen minkään yli 25 000 euron hankintamenettelyn aloittamista on vahvistettava kyseisen sopimuksen arvioitu kokonaisarvo;

3.

panee merkille, että varainhoitovuonna 2015 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 94,05 prosenttia eli 4,72 prosenttia alhaisempi kuin vuonna 2014; toteaa tämän alenemisen johtuvan siitä, että Ruotsissa palkkoihin on sovellettu vuodesta 2014 alkaen matalampaa painotuskerrointa ja rekrytointi on viivästynyt, joten henkilöstöstä on aiheutunut ennakoitua vähemmän kuluja; panee lisäksi merkille, että maksumäärärahojen käyttöaste oli 76,27 prosenttia, mikä merkitsee 4,1 prosentin vähennystä vuoteen 2014 verrattuna;

4.

muistuttaa, että keskuksella on unionin virastona euromääräinen talousarvio; toteaa kuitenkin, että koska se sijaitsee Ruotsissa, joka ei kuulu euroalueeseen, monet sen menoista laskutetaan Ruotsin kruunuina (SEK); toteaa, että valuuttakurssien vaihtelut vaikuttavat keskukseen, koska sillä on kruunumääräisiä pankkitilejä ja lisäksi sillä on tiettyjä maksutapahtumia myös muissa ulkomaanvaluutoissa;

5.

panee merkille, että siirrettyjen sidottujen määrärahojen taso oli 23 prosenttia (1 600 000 euroa) osastossa 2 (hallintomenot) ja 42 prosenttia (7 500 000 euroa) osastossa 3 (toimintamenot); toteaa, että osastossa 2 tehdyt siirrot liittyivät lähinnä suunnitellun mukaisesti tehtyihin tietoteknisiin laite- ja ohjelmistohankintoihin sekä kiinteistöalan konsultointipalveluihin, joihin liittyvät maksut erääntyivät vasta vuonna 2016; toteaa lisäksi, että osaston 3 määrärahasiirrot varainhoitovuodelta toiselle liittyivät keskuksen monivuotisiin hankkeisiin ja operatiivisia toimia tukevaan tieto- ja viestintätekniikkaan;

6.

panee merkille, että määrärahasiirrot varainhoitovuodelta toiselle voivat usein olla osittain tai täysin perusteltuja erillisvirastojen toimenpideohjelmien monivuotisen luonteen vuoksi, etteivät ne välttämättä ole osoitus talousarvion suunnittelun ja toteuttamisen heikkouksista eivätkä ne ole myöskään aina vastoin talousarvion vuotuisuuden periaatetta; toteaa, että määrärahasiirrot varainhoitovuodelta toiselle suunnitellaan monessa tapauksessa etukäteen ja niistä ilmoitetaan tilintarkastustuomioistuimelle; kehottaa määrittelemään selkeästi, mikä on suunniteltua ja perusteltua, koska menoja ei voitu toteuttaa vuonna 2015 syistä, joihin keskus ei ollut voinut vaikuttaa;

7.

panee merkille, että keskuksen hallintoneuvoston päätöksestä keskuksen johtajan tehtäviä hoitaa 1. toukokuuta 2015 alkaen vt. johtaja siihen asti kun uusi johtaja aloittaa tehtävässään;

8.

panee merkille, että henkilöstösääntöjen alaisen henkilöstön kokonaismäärä laski 277:stä 260:ään vuonna 2015, koska keskuksen henkilöstötaulukon virkoja on pyydetty vähentämään vuoteen 2018 mennessä; toteaa lisäksi, että vuoden 2015 lopussa keskuksessa oli kaikkiaan 168 väliaikaista toimihenkilöä ja 92 sopimussuhteista toimihenkilöä; panee merkille, että vuonna 2015 väliaikaisten toimihenkilöiden ja sopimussuhteisten toimihenkilöiden vaihtuvuus oli 8,3 prosenttia ja että palvelukseen ottaminen eräisiin ylempiin virkoihin viivästyi, mikä johtui osittain siitä, että johtajan virka oli täyttämättä odotettaessa nimitystä;

9.

toteaa, että hankintamenettelyjensä osalta keskus on keskittynyt erityisesti kaikkien tarjouspyyntöasiakirjojen johdonmukaisuuden varmistamiseen; korostaa, että keskuksen tarkistettu hankintoja, sopimuksia ja avustuksia koskeva menettely muodostaa täydentävän laadunvalvontamekanismin; kehottaa keskusta erityisesti tarkistamaan huolellisesti tarjouspyyntöihin, hankintoihin, palvelukseenottoon ja sopimuksiin liittyvät eturistiriidat avoimuuden vahvistamiseksi;

10.

kehottaa keskusta soveltamaan julkisissa hankinnoissa tiukasti luottamuksellisuuteen ja poissulkemiseen liittyviä toimenpiteitä ja suorittamaan asianmukaiset taustantarkistukset kaikissa tapauksissa sekä soveltamaan poissulkemisperusteita siten, että yritykset voidaan sulkea pois eturistiriitojen tapauksessa, koska tämä on olennaista unionin taloudellisten etujen suojelemisen kannalta;

11.

panee tyytyväisenä merkille, että hallintoneuvoston jäsenten esittämiin ansioluetteloihin kohdistetaan rutiinitarkastuksia ja pistotarkastuksia ja että tapauksissa, joissa muista lähteistä saadut tiedot (kuten julkisesti saatavilla olevat tiedot) osoittavat tietojen paikkansapitämättömyyden, sovelletaan luottamusaseman väärinkäyttöä koskevaa menettelyä;

12.

toteaa keskuksen käynnistäneen erityisiä aloitteita, joilla parannetaan edunvalvontayhteyksiä koskevaa avoimuutta, ja toteaa, että valmisteilla on sisäinen menettely, joka koskee tapaamisia lääkealan edustajien kanssa; kehottaa keskusta toteuttamaan edunvalvonnan avoimuutta koskevaa ennakoivaa politiikkaa;

13.

toteaa, että keskus on arvioinut sisäisen valvonnan standardien täytäntöönpanoa ja keskuksen johto vahvisti arviointitulokset; pitää myönteisenä, että keskuksen kaikki sisäisen valvonnan standardit on pantu täytäntöön;

14.

panee merkille, että keskus on ottanut käyttöön menettelyn, jolla varmistetaan, että valvonnan sivuuttamiset tai vakiintuneista menettelyistä poikkeamiset dokumentoidaan poikkeamia koskeviin ilmoituksiin; panee merkille, että vuonna 2015 kirjattiin 28 tällaista poikkeusta, eli niitä oli 14 vähemmän kuin vuonna 2014;

15.

panee merkille, että sisäisen tarkastuksen osasto suoritti keskuksen tiedonhallintaa koskevan tarkastuksen; toteaa lisäksi, että loppuraportti julkaistiin marraskuussa 2015 ja siinä esitettiin neljä hyvin tärkeää huomautusta ja kaksi tärkeää huomautusta; panee merkille, että keskus on laatinut toimintasuunnitelman, joka on määrä panna täytäntöön vuosina 2016 ja 2017;

16.

panee merkille keskuksen vuosikertomuksesta, että useimmat toiminnan tuloksellisuutta osoittavia indikaattoreita koskevat tavoitteet saavutettiin; toteaa erityisesti, että keskuksen hallintoneuvoston ja neuvoa-antavan ryhmän antamista vuosittaisista sidonnaisuuksia koskevista ilmoituksista hyväksyttiin 87,9 prosenttia ja erityisistä sidonnaisuuksia koskevista ilmoituksista taas 89,2 prosenttia, kun tavoitteena oli ollut kummassakin tapauksessa sata prosenttia; toteaa lisäksi, että keskuksen varainhoitoasetuksen mukaisissa määräajoissa maksettujen laskujen prosenttiosuutta kuvaava indikaattori oli 78,07 prosenttia, joka jää hieman jälkeen tavoitteena olleesta 80 prosentista;

17.

toteaa, että viisivuotisen ulkoisen arvioinnin ohella keskus on käynnistänyt vuodesta 2015 lähtien kaksi sisäistä arviointia, jotka koskevat Länsi-Afrikan ebolaan liittyvää keskuksen toimintaa; toteaa lisäksi, että (arviointikehykseen perustuva) laadunhallintajärjestelmä antaa kahden vuoden välein toteutettaviin itsearviointeihin perustuvan käsityksen siitä, miten organisointia voidaan parantaa, mikä johtaa korjaaviin toimiin; panee merkille, että keskus on kartoittanut toimintaprosessejaan parantaakseen tehokkuuttaan ja että vuonna 2016 se arvioi ja muokkasi kyseisiä prosesseja soveltaen Lean-menetelmää ja aikoo tehdä niin myös vuonna 2017;

18.

toteaa, että keskus ei saavuttanut vuoden 2015 tavoitettaan verkkosivustonsa käyttäjien määrän lisääntymisestä 10 prosentilla, mikä johtui lähinnä siitä, että käyttäjien määrä kasvoi ennakoimattomasti vuonna 2014 ebolakriisin aikana; toteaa kuitenkin, että sosiaalisessa mediassa keskuksen seuraaminen lisääntyi 40 prosenttia vuoteen 2014 verrattuna;

19.

korostaa, että keskuksen olisi edelleen edistettävä sidosryhmien ja kansalaisten kanssa käytävää vuoropuhelua ja sisällytettävä se painopisteiden ja toteutettavien toimien osaksi;

20.

suosittelee, että keskus kehittää vaikutusindikaattoreita; uskoo, että tällaiset vaikutusindikaattorit ovat keskeinen väline keskuksen vaikuttavuutta mitattaessa;

21.

korostaa, että ebolaepidemia toimi unionin valmiusjärjestelyjen ja oikeudellisen kehyksen testinä ja että terveysturvakomitea kokoontui säännöllisesti keskustelemaan asianmukaisista toimenpiteistä nopeiden riskinarviointien ja keskukselta saadun neuvonnan perusteella;

22.

muistuttaa, että Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1082/2013/EU (1) tarjoaa puitteet valtioiden rajat ylittävien vakavien terveysuhkien käsittelylle, koordinoinnille ja hallitsemiselle yhteistyössä jäsenvaltioiden, Maailman terveysjärjestön (WHO), keskuksen ja muiden kansainvälisten kumppaneiden kanssa;

23.

toteaa, että varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmää, joka perustettiin päätöksellä N:o 1082/2013/EU ilmoitusten tekemistä sekä niistä toimenpiteistä raportoimista varten, joita on toteutettu valtioiden rajat ylittävien vakavien terveysuhkien torjumiseksi, on seurattu jatkuvasti; toteaa, että vuonna 2015 tehtiin 88 ilmoitusta, jotka johtivat 280:een viestiin ja tiedonvaihtotapahtumaan, ja käsiteltiin 37:ää eri tapahtumaa, kuten ebolaepidemiaa, pakolaisvirtaa, MERS-koronavirusta, poliota, lääketieteellisten vastatoimien niukkuutta, zikavirusta ja kemiantehtaan räjähdystä Kiinassa; korostaa, että kaikkia tapahtumia seurattiin tiiviissä yhteistyössä keskuksen ja jäsenvaltioiden kanssa;

24.

viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 27. huhtikuuta 2017 (2) antamaansa päätöslauselmaan.