29.9.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 252/121

—

ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2015, pääluokka V – Tilintarkastustuomioistuin,

—

ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 15/2012 ”Eturistiriitojen hallinta tarkastetuissa EU:n virastoissa”,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen IV,

—

ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A8-0151/2017),

A.

korostaa vastuuvapauden myöntävänä viranomaisena vastuuvapausmenettelyn yhteydessä, että unionin toimielinten demokraattista legitimiteettiä on erityisen tärkeää vahvistaa edelleen lisäämällä avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä soveltamalla tulosbudjetoinnin käsitettä ja noudattamalla henkilöresursseja koskevaa hyvää hallintotapaa;

1.

arvostaa tilintarkastustuomioistuimen ja parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan välistä yhteistyötä ja suhtautuu myönteisesti pyyntöjensä perusteella saamaansa säännölliseen palautteeseen; suhtautuu myönteisesti viimeaikaiseen käytäntöön, jonka mukaan parlamentti voi esittää ehdotuksia tilintarkastustuomioistuimelle sen vuotuista työohjelmaa varten; kehottaa tilintarkastustuomioistuimen presidenttiä ja parlamentin valiokuntien puheenjohtajia käymään vuotuista keskustelua jopa vielä jäsennellymmin;

2.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen tilinpäätöksen tarkastaa riippumaton ulkoinen tilintarkastaja, jotta tarkastuksessa voidaan soveltaa samoja avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden periaatteita kuin tarkastaja soveltaa tarkastuskohteisiinsa; panee merkille tilintarkastajan lausunnon, jonka mukaan tilintarkastustuomioistuimen tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan tilintarkastustuomioistuimen taloudellisesta asemasta;

3.

toteaa, että vuonna 2015 tilintarkastustuomioistuimella oli käytettävissään maksusitoumusmäärärahoja kaikkiaan 132 906 000 euroa (133 498 000 euroa vuonna 2014) ja että talousarvion yleinen toteutusaste oli 98,68 prosenttia; korostaa, että toteutusaste oli matalampi kuin vuonna 2014 (98,8 prosenttia);

4.

korostaa, että tilintarkastustuomioistuimen talousarvio on luonteeltaan puhtaasti hallinnollinen ja että suuren osan siitä muodostavat toimielimen henkilöstömenot; korostaa kuitenkin, että tulosbudjetointia ei tulisi soveltaa ainoastaan toimielimen talousarvioon kokonaisuutena tarkasteltuna vaan siihen olisi myös sisällytettävä täsmälliset, mitattavissa ja saavutettavissa olevat, realistiset ja aikasidonnaiset tavoitteet (SMART-tavoitteet), joita sovelletaan yksittäisiin osastoihin, yksiköihin ja henkilöstön vuotuisiin suunnitelmiin; suhtautuu tältä osin myönteisesti siihen, että tilintarkastustuomioistuin soveltaa tulosbudjetoinnin periaatetta päivittäisessä toiminnassaan;

5.

muistuttaa tilintarkastustuomioistuinta siitä, että parlamentin, neuvoston ja komission heinäkuussa 2012 hyväksymän erillisvirastoja koskevan yhteisen lähestymistavan mukaan (54 kohta) erillisvirastojen tarkastaminen on edelleen ”täysin tilintarkastustuomioistuimen vastuulla” ja että se ”hallinnoi kaikki tarvittavat hallinnolliset ja hankintamenettelyt”; kannustaa tilintarkastustuomioistuinta esittämään ehdotuksia, jotta virastojen tarkastukseen liittyvä ongelma ratkaistaisiin meneillään olevan varainhoitoasetuksen tarkistuksen ja sitä seuraavan varainhoidon puiteasetuksen tarkistuksen yhteydessä; on sitä mieltä, että tämä asia olisi selvitettävä, jotta erillisvirastoihin kohdistuva liiallinen hallinnollinen rasite vähenisi heikentämättä tilintarkastustuomioistuimen työn tarpeellisuutta ja vaikuttavuutta;

6.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin pitää vuonna 2015 toteutettua uudistustaan onnistuneena; odottaa mielenkiinnolla saavansa tilintarkastustuomioistuimen vuosiksi 2013–2017 laatiman strategian väliarvioinnin sekä analyysin siitä, miten uudistuksen päätavoitteiden saavuttamisessa on onnistuttu;

7.

suhtautuu myönteisesti tilintarkastustuomioistuimen kertomuksissaan omaksumaan unionin lisäarvoa koskevaan lähestymistapaan; kehottaa tekemään muiden unionin toimielinten kanssa edelleen työtä hyvää taloushallintoa koskevien tulosindikaattorien ja painopisteiden kehittämiseksi;

8.

panee merkille, että tarkistetussa varainhoitoasetuksen 163 artiklassa säädetään, että ”erityiskertomukset laaditaan ja hyväksytään […] ajanjakson kuluessa, joka on […] 13 kuukautta” (1); toteaa, että tätä aikataulua ei noudatettu vuonna 2015; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta noudattamaan tätä aikataulua kertomusten laatua vaarantamatta; kannustaa tilintarkastustuomioistuinta tässä yhteydessä parantamaan erityiskertomustensa suosituksia kohdentamalla ne tarkemmin;

9.

on sitä mieltä, että toimielinten olisi kiinnitettävä enemmän huomiota tilintarkastustuomioistuimelta vastaanottamiinsa erityiskertomuksiin ja että niiden pohjalta olisi myös laadittava vuotuiset kertomukset; korostaa, että erillisten erityiskertomusten vaikuttavuutta voitaisiin laajentaa, jos ne ryhmiteltäisiin yhteen ajallisesti tiettyjen politiikanalojen osalta, jolloin parlamentti voisi laatia tällaisista tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksista erillisiä mietintöjä vastuuvapausmenettelyn ulkopuolella;

10.

pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuin ei ole vielä esittänyt erityiskertomusta eturistiriidoista kaikissa virastoissa ja erityisesti virastoissa, joilla on kytköksiä elinkeinoelämään, vaikka parlamentti on vastuuvapaudesta antamissaan päätöslauselmissa pyytänyt sitä toistuvasti vuodesta 2012 alkaen; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta laatimaan ja julkaisemaan eturistiriidoista ensimmäisen erityiskertomuksen kesäkuun 2017 loppuun mennessä ja julkaisemaan sen jälkeen tällaisen erityiskertomuksen vuosittain; katsoo, että eturistiriitoja käsittelevät tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomukset ovat olennaisen tärkeitä unionin toimielinten, elinten ja virastojen lahjomattomuuden kannalta, ja jotta vältetään erityisesti unionin virastojen, joilla on kytköksiä elinkeinoelämään, ja etujärjestöjen väliset eturistiriidat;

11.

toteaa tilintarkastustuomioistuimen noudattavan toimielinten välistä sopimusta, jonka mukaan henkilöstöä vähennetään viisi prosenttia viiden vuoden aikana; pyytää saada kesäkuuhun 2017 mennessä tietoa siitä, miten vuonna 2015 tehdyt uudet palvelukseenotot sopivat yhteen vähennystavoitteen kanssa, sekä vuoden 2015 uusien palvelukseenottojen prosentuaalisesta osuudesta;

12.

pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuimen jäsenten sukupuolijakauma oli vuonna 2015 epätasapainoinen, sillä naisia oli viisi ja miehiä 23, ja että naisten määrä laski kolmeen vuonna 2016; pitää lisäksi valitettavana, että tilintarkastustuomioistuimen ylimmän johdon ja keskijohdon virkojen sukupuolijakauma on jatkuvasti epätasapainossa (30,4 prosenttia naisia suhteessa 69,6 prosenttiin miehiä); kehottaa tilintarkastustuomioistuinta edistämään sukupuolten tasapuolista edustusta eritoten johtotason viroissa; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta myös tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle asian suhteen toteutetuista toimenpiteistä ja saavutetuista tuloksista ilman, että tämä haittaa tilintarkastustuomioistuimen tehtävien hoitoa;

13.

korostaa, että maantieteellisen tasapainon eli tiettyä kansalaisuutta olevien henkilöstön jäsenten määrän ja asianomaisen jäsenvaltion koon välisen oikeasuhteisuuden on edelleen oltava tärkeä osa resurssien hallintaa erityisesti unioniin vuonna 2004 ja sen jälkeen liittyneiden jäsenvaltioiden osalta; suhtautuu myönteisesti siihen, että tilintarkastustuomioistuin on saavuttanut virkamieskunnassaan yleisen tasapainon unioniin ennen vuotta 2004 ja siitä alkaen liittyneiden jäsenvaltioiden välillä; huomauttaa kuitenkin, että unioniin vuonna 2004 tai sen jälkeen liittyneet jäsenvaltiot ovat vielä aliedustettuja hallinnon ylemmällä tasolla ja johtotehtävissä, joiden osalta odotetaan edelleen edistystä;

14.

on huolissaan henkilöstön sairauslomapäivien suuresta määrästä; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta kohdentamaan hyvinvointia edistävän toimintansa henkilöstön hyvinvoinnin varmistamiseen, jotta ydintoiminnot voitaisiin hoitaa paremmin;

15.

panee merkille menetelmän, jonka avulla tilintarkastustuomioistuin laskee henkilöstön sairauslomat; on sitä mieltä, että se ei menetelmänä sovi sairauspoissaolojen vaikuttavaan laskemiseen; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta soveltamaan muiden toimielinten jo käyttämää laskentajärjestelmää, jossa poissaolopäivät lasketaan yksittäistä työntekijää kohti;

16.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin järjesti viisi virkistyspäivää, jotka liittyivät lähinnä tilintarkastustuomioistuimen uudistuksen valmisteluun ja joihin osallistui vähäinen määrä henkilöstön jäseniä (ainoastaan 107); kehottaa tilintarkastustuomioistuinta kohdentamaan hyvinvointia edistävän toimintansa paremmin ja toteuttamaan tässä yhteydessä ennakoivia ja myönteisiä henkilöstön kehittämistoimia siten, että mahdollisimman monet henkilöstön jäsenet osallistuvat toimintaan;

17.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin on vahvistanut eettistä kehystään, jonka avulla estetään eturistiriidat sekä henkilöstön ja jäsenten väärinkäytökset; pyytää tilintarkastustuomioistuinta raportoimaan parlamentille työpaikkakiusaamisen torjuntaa koskevien sisäisten sääntöjensä tarkistamisesta;

18.

kehottaa tilintarkastustuomioistuinta määräämään, että eturistiriidattomuutta koskevan ilmoituksen sijaan on annettava ilmoitus sidonnaisuuksista, sillä eturistiriitojen arvioiminen itse on jo sinänsä eturistiriita; katsoo, että riippumattoman kolmannen osapuolen on arvioitava eturistiriitatilanne; pyytää tilintarkastustuomioistuinta raportoimaan tehdyistä muutoksista kesäkuuhun 2017 mennessä ja ilmoittamaan, kuka tarkistaa eturistiriitatilanteet; muistuttaa, että rehellisyys ja avoimuus ovat ratkaisevia osatekijöitä kansalaisten luottamuksen kannalta; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta laatimaan selkeät pyöröovitapauksia koskevat säännöt ja ottamaan pyöröovitapausten estämiseksi käyttöön toimenpiteitä ja varoittavia seuraamuksia, kuten eläkkeen pienentäminen tai vähintään kolmen vuoden kielto työskennellä vastaavissa elimissä;

19.

muistuttaa tilintarkastustuomioistuinta siitä, että unionin erillisvirastojen on hyväksyttävä hyvää hallintotapaa koskevat toimintasäännöt ja että niitä on kannustettava käyttämään avoimuusrekisteriä vertailuvälineenä niiden vuorovaikutuksessa asianomaisten edustajien kanssa;

20.

kehottaa tilintarkastustuomioistuinta liittymään pakollista avoimuusrekisteriä koskevaan toimielinten väliseen sopimukseen;

21.

panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen verkkosivustolla käyttöön otetun avoimuusportaalin sekä sen, että tilintarkastustuomioistuimella on jo väärinkäytösten paljastamista koskevat säännöt; suosittelee, että tilintarkastustuomioistuin jakaa nämä säännöt henkilöstölleen, jotta kaikki työntekijät ovat tietoisia niistä; pyytää tilintarkastustuomioistuinta toimittamaan kesäkuuhun 2017 mennessä tiedot vuoden 2015 mahdollisista väärinkäytösten paljastamistapauksista ja siitä, miten ne käsiteltiin ja ratkaistiin;

22.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin omisti vuonna 2015 kolme rakennusta (K1, K2 ja K3); pyytää tilintarkastustuomioistuinta sisällyttämään vuotuiseen toimintakertomukseensa näiden rakennusten kunnostamista koskevan suunnitelman ja varmistamaan, että kunnostustöiden aikana noudatetaan mahdollisimman korkeita energiatehokkuusnormeja;

23.

ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuotuisessa toimintakertomuksessa esittämän yhteenvedon kiinteistöpolitiikastaan ja pyytää, että asiasta toimitetaan vastaisuudessa tarkempia tietoja;

24.

panee merkille, että vuonna 2015 käännöstyön määrä kasvoi vuodesta 2014 melkein kolme prosenttia; ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuimen uudistuksen yhteydessä käännösosaston rakennetta optimoitiin; pyytää tilintarkastustuomioistuinta tarkentamaan, miten osasto on parantanut työtään;

25.

panee merkille tilintarkastustuomioistuimen ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) väliset neuvottelut, joiden tarkoituksena oli pohtia hallinnollisen järjestelyn mahdollisuutta; pyytää tilintarkastustuomioistuinta raportoimaan, miten neuvottelut asian tiimoilta edistyvät;

26.

muistuttaa kehottaneensa aiemmin tilintarkastustuomioistuinta sisällyttämään nykyisten luottamuksellisuutta ja tietosuojaa koskevien sääntöjen mukaisesti vuotuisiin toimintakertomuksiinsa tulokset niistä loppuun käsitellyistä OLAF-tapauksista, joissa tutkinnan kohteena oli ollut tilintarkastustuomioistuin tai sen henkilöstön jäsen, ja näihin tapauksiin liittyvät jatkotoimet;

27.

panee merkille, että sisäisen tarkastajan yksikkö on suosittanut tilintarkastustuomioistuimen virka-autojen käytön järkeistämistä; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta käsittelemään tätä asiaa yhteistyössä Euroopan unionin tuomioistuimen kanssa ja tiedottamaan parlamentille toteutetuista autokannan hallinnointia järkeistävistä toimista;

28.

suhtautuu myönteisesti tilintarkastustuomioistuimen ponnisteluihin ja saavutuksiin ympäristöjalanjäljen pienentämisessä; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin käynnisti vuonna 2013 ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmä -hankkeen (EMAS) saadakseen EMAS-sertifioinnin vuoden 2016 loppuun mennessä; on tyytyväinen siihen, että tilintarkastustuomioistuin hyväksyi 13. marraskuuta 2015 ympäristöperiaatteet, joissa virallistetaan sen osallistuminen laadukasta ympäristöasioiden hallintaa koskevaan aloitteeseen; on huolissaan EMAS-sertifioinnin viivästymisestä;

29.

korostaa, että on tärkeää laajentaa yhteistyötä unionin korkeakoulujen kanssa eurooppalaista tilintarkastusta koskevien kurssien perustamiseksi; pyytää tilintarkastustuomioistuinta pitämään parlamentin ajan tasalla tämän tulevan laajennetun yhteistyön kehityksestä ja tuloksista;

30.

kehottaa tilintarkastustuomioistuinta harkitsemaan mahdollisuutta antaa suosituksia siitä, miten voidaan tehostaa tiedottamista unionin talousarviosta ja sen toiminnasta ja tarkoituksesta, sekä siitä, miten se voitaisiin selittää unionin kansalaisille paremmin.