30.6.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/60

Esittelijä:

Jan SIMONS

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) huomauttaa, että yhteisen tiedonannon toimet koskevat sekä valtamerten että merten hallinnointia. ETSK ehdottaa, että yhteisen tiedonannon otsikko muutetaan niin, että siihen lisätään valtamerten lisäksi myös meret.

1.2

ETSK jakaa lisääntyvän huolen tarpeesta parantaa valtamerten hallinnointia ja suojelua paineiden kasvaessa. Valtameriämme on pidetty vuosisatoja niin suurina, ettei mikään, mitä teemme, pysty vaikuttamaan niihin, mutta ihmisen toiminnan lisääntyminen asettaa valtameret vaaraan. Maailman valtameriä rasittavat kestävyysperiaatteiden vastainen kalastus, riittämätön suojelu, matkailu, hyvin vilkas liikenne, saastuminen ja sellaiset ilmastonmuutoksen vaikutukset kuin merenpinnan kohoaminen ja lajien levinneisyyden muuttuminen. Kansainvälisen valtamerten hallinnoinnin nykyinen kehys ei pysty varmistamaan valtamerten ja niiden tarjoamien resurssien kestävyysajattelun mukaista hallinnointia. Tarvitaan kiireesti toimenpiteitä.

1.3

ETSK on tyytyväinen Euroopan komission (jäljempänä ”komissio”) ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan (jäljempänä ”korkea edustaja”) yhteiseen tiedonantoon valtamerten hallinnoinnin parantamisesta. Yhteisessä tiedonannossa määritellään suunnitelma valtamertemme vaarassa olevaa tulevaisuutta varten. Komission ja korkean edustajan tulee kuitenkin vielä priorisoida valtamerten nykyiset uhat, jotta toimien kiireellisyys käy asianmukaisesti ilmi.

1.4

Yksi kansainvälisen valtamerten hallinnoinnin tehottomuuden syistä ovat puutteet kansainvälisen valtamerten hallinnoinnin nykyisessä kehyksessä. ETSK suosittaa, että komissio ja korkea edustaja korjaavat nämä puutteet ja epäjohdonmukaisuudet ja myös lisäävät nykyisten sääntöjen noudattamista esimerkiksi parantamalla meristrategiapuitedirektiivin täytäntöönpanoa. EU:n tulisi pidättyä ehdottamasta uutta lainsäädäntöä silloin, kun olemassa olevien sääntöjen ja säännösten täytäntöönpanon parantaminen tai koordinoinnin lisääminen olisi tehokkaampaa.

1.5

ETSK kannattaa yhteisessä tiedonannossa lueteltuja toimia, joilla on tarkoitus lisätä tietoa Euroopan valtameristä. EU:lla voisi olla tärkeä rooli valtamerten hallinnoinnin parantamisessa, erityisesti maailman valtamerten tieteellisen tutkimuksen tukemisessa. Nykyisin käytössä olevaa tietoa on käytettävä asianmukaisesti ja tehokkaasti. Meristä on paljon tietoa, joka on suureksi osaksi hajallaan. ETSK kannustaa tästä syystä EU:ta voimakkaasti kehittämään Euroopan meripoliittisesta seurantakeskuksesta ja tietoverkosta maailmanlaajuisen merialan tietoverkon. EU:sta voisi tulla tällaisen tutkimuksen koordinointikeskus.

1.6

ETSK kehottaa EU:ta tekemään yhteistyötä kumppanimaiden kanssa vähentääkseen meriturvallisuuden uhkia ja riskejä, kuten merirosvousta sekä ihmis-, ase- ja huumekauppaa, hyödyntäen uutta Euroopan raja- ja rannikkovartiovirastoa, Euroopan meriturvallisuusvirastoa (EMSA) ja kalastuksenvalvontavirastoa (EFCA). Toimivan yhteisen tietojenvaihtoympäristön (CISE) käyttö takaa sen, että tiedot kerätään kerralla ja jaetaan EU:n jäsenvaltioiden kesken tehokkaalla tavalla.

1.7

ETSK uskoo, että valmiuksien kehittäminen valtamerten hallinnoinnin parantamiseksi on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan toteuttaa kestävän kehityksen periaatteet ja antaa kehitysmaille mahdollisuus käyttää valtameriä ja niiden resursseja Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen (UNCLOS) mukaisesti. Yhteisessä tiedonannossa eritellyt EU:n toimet ovatkin tervetulleita, mutta komission ja korkean edustajan tulee vielä tarkentaa, millä erityisillä toimilla ja välineillä valmiuksia voidaan kehittää.

1.8

ETSK kannustaa vahvasti perustamaan EU:n sidosryhmäfoorumin tarkastelemaan valtameriä ja meriä maailmanlaajuisesti erityisesti siksi, että valtamerten hallinnointi on monialainen asia, joka koskee useita sidosryhmiä. Pitäisi kuitenkin välttää sitä, että foorumissa käytäisiin samoja keskusteluja kuin jo nyt kansainvälisellä tasolla käydään. ETSK kehottaa komissiota ottamaan mukaan kaikki sidosryhmät: koko kansalaisyhteiskunta on mobilisoitava, jos valtamerten hallinnointia halutaan tehostaa.

1.9

ETSK korostaa, että jos halutaan välttää laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta, tarvitaan tehokasta lippuvaltiovalvontaa ja tehokkaita täytäntöönpanovälineitä, muun muassa seuranta-, valvonta- ja tarkkailutoimenpiteitä. Kaikkien EU:n jäsenvaltioiden kalastustietojen keräämistä tulee parantaa ja niitä tulee jakaa asianmukaisesti. Tämä voitaisiin mahdollisesti toteuttaa Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) varoilla.

1.10

ETSK katsoo, että valtamerten hallinnoinnissa tulisi tasapainottaa sosioekonominen kehitys ja merten suojelu. Valtamerten resurssien hyödyntämiseen käytettäviin tekniikoihin on syytä kiinnittää huomiota ja myös suhtautua varoen. Niiden innovatiivisuus ja merkitys talouskehityksen kannalta eivät saa johtaa siihen, että sivuutetaan niiden mahdollisesti aiheuttamat uhat ympäristölle, missä tällaista toimintaa harjoitetaan. Maalla harjoitettavaan toimintaan sovellettavista ympäristövaikutusten arvioinneista saatuja kokemuksia voitaisiin hyödyntää valtamerten resurssien hyödyntämistä koskevien vastaavien aluekohtaisten arviointien kehittämiseen.

2.1

Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen jäsenvaltiot sopivat virallisesti kesäkuussa 2015 sellaisen oikeudellisesti sitovan välineen kehittämisestä YK:n merioikeusyleissopimuksen alaisuudessa, joka koskee meriluonnon monimuotoisuuden säilyttämistä ja kestävää käyttöä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla (1). Koska valtiot pyrkivät yhä enemmän hyödyntämään valtameriä talouksiensa kehittämiseksi, useimmat valtamerialueet kärsivät merellä tai maalla toteutetuista kestävyysperiaatteiden vastaisista toimista. Tilannetta pahentavat vielä ilmastonmuutoksen ja merien happamoitumisen vaikutukset.

2.2

Euroopan unioni pyrkii valtamerten hallinnoinnin parantamiseen monialaisen ja sääntöihin perustuvan kansainvälisen lähestymistavan avulla. Tiedonanto on myös EU:n reaktio kestävän kehityksen YK-toimintaohjelmaan Agenda 2030, erityisesti kestävän kehityksen tavoitteeseen 14 ”säilyttää meret ja merten tarjoamat luonnonvarat sekä edistää niiden kestävää käyttöä”, osana toimintalinjausta, jonka tavoitteet linkittyvät tiiviisti toisiinsa. Se perustuu puheenjohtaja Junckerin komissaari Vellalle antamaan poliittiseen toimeksiantoon osallistua kansainvälisen valtamerten hallinnoinnin muotoiluun.

2.3

Komission ja korkean edustaja yhteisessä tiedonannossa esitetään 14 toimea seuraavilla kolmella ensisijaisella alalla: 1) kansainvälisen valtamerten hallinnointikehyksen parantaminen, 2) valtameriin ihmisen toiminnasta aiheutuvan paineen vähentäminen ja edellytysten luominen kestävälle siniselle taloudelle, 3) kansainvälisen merentutkimuksen vahvistaminen ja sen kautta saatavien tietojen parantaminen.

2.3.1.1

Komissio ja korkea edustaja ovat laatineet toimenpiteitä muun muassa sellaisia aloja ajatellen kuin meriluonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja kestäväpohjainen käyttö kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla, kymmenen prosentin suuruisen meri- ja rannikkoalan suojelua tarkoittavan tavoitteen saavuttaminen vuoteen 2020 mennessä ja meriturvallisuuteen liittyvien uhkien ja riskien, kuten merirosvouksen ja ihmis-, ase- ja huumekaupan, vähentäminen.

2.3.2.1

Komissio ja korkea edustaja ovat ehdottaneet toimia Pariisin sopimuksen täytäntöönpanemiseksi kiinnittäen huomiota valtameriin liittyvään toimintaan, jotta voidaan torjua laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta ja merten roskaantumista ja pyrkiä saamaan aikaan kansainväliset suuntaviivat merten aluesuunnittelua varten.

2.3.3.1

Komissio ja korkea edustaja ovat kehittäneet toimia tietämyksen ja luotettavan tieteellisen tiedon parantamiseksi kestävyysajattelun mukaista valtameriresurssien hallinnointia ja ihmisten aiheuttaman paineen vähentämistä silmällä pitäen.

3.1

ETSK huomauttaa, että yhteisen tiedonannon toimet koskevat sekä valtamerten että merten hallinnointia. Kun otetaan huomioon näiden vesialueiden tiiviit yhteydet toisiinsa, ETSK ehdottaa, että yhteisen tiedonannon nimeksi annetaan ”EU:n panos vastuulliseen valtamerten ja merten hoitoon”, jotta selvennettäisiin aloitteen soveltamisalaa.

3.2

ETSK antaa tunnustusta Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen merkittävälle panokselle rauhan, turvallisuuden ja yhteistyön vahvistamiseen kaikkien kansojen välillä sekä kaikkien maailman kansojen taloudellisen ja sosiaalisen edistyksen eteenpäin viemiseen Yhdistyneiden kansakuntien periaatteiden mukaisesti kuin myös valtamerten ja merten kestävään kehitykseen.

3.3

ETSK toteaa, että Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous tarkastelee vuosittain valtameriasioiden kehitystä ja merioikeutta ja antaa joka vuosi kaksi päätöslauselmaa yhdennetyistä globaaleista toimintapoliittisista ohjeista: yhden valtameriasioista ja merioikeudesta ja toisen kestäväpohjaisesta kalastuksesta. EU:n tulisi tiivistää yhteistyötään kansainvälisten kumppaneidensa kanssa, jotta voitaisiin edistää YK:n määrittämien toimenpiteiden toteuttamista.

3.4

ETSK katsoo, että valtamerten hallinnoinnissa tulisi tasapainottaa sosioekonominen kehitys ja merten suojelu. Keskeisenä tavoitteena tulisi olla merten luonnonvarojen ja meriympäristön kestävyysajattelun mukainen ja monipuolinen käyttö myös tulevia sukupolvia varten. Luonnonvaroja ei pitäisi hyödyntää niin, että vahingoitetaan ekosysteemejä, vaan hyödyntämisen tulisi päinvastoin sopia yhteen ekosysteemien kanssa ja sitä tulisi toteuttaa vastuullisesti oikeanlaisten toimintapolitiikkojen ja hallinnointirakenteiden avulla.

3.4.1

Valtamerten resurssien hyödyntämiseen käytettäviin tekniikoihin on syytä kiinnittää huomiota ja myös suhtautua varoen. Niiden innovatiivisuus ja merkitys talouskehityksen kannalta eivät saa johtaa siihen, että sivuutetaan niiden mahdollisesti aiheuttamat uhat ympäristölle, missä tällaista toimintaa harjoitetaan. Maalla harjoitettavaan toimintaan sovellettavista ympäristövaikutusten arvioinneista saatuja kokemuksia voitaisiin hyödyntää valtamerten resurssien hyödyntämistä koskevien vastaavien aluekohtaisten arviointien kehittämiseen.

3.5

ETSK kannustaa vahvasti perustamaan EU:n sidosryhmäfoorumin tarkastelemaan valtameriä ja meriä, mutta katsoo, että myös kansalaisyhteiskunnan tulisi olla siinä mukana. Foorumia voitaisiin käyttää valtamerten hallinnoinnin kehittämistä koskevien tietojen, kokemusten ja parhaiden käytäntöjen keskinäiseen vaihdantaan. Sitä voitaisiin käyttää myös EU-varojen jakamisen hienosäätöön valtamerten hallinnoinnin parantamiseksi, ja se voisi tehostaa toimia merentutkimuksen ja havainnoinnin julkisten investointien taloudellisen tehokkuuden arvioimiseksi.

3.6

ETSK katsoo, että Euroopan unionin tulisi pitää mielessä kokonaiskuva, kun se tekee uusia ehdotuksia valtamerten hallinnoinnin parantamiseksi niin, että ne valtamerten hallinnoinnin osa-alueet, jotka ovat jo kehittyneitä ja toimivat sujuvasti, eivät häiriintyisi tahattomasti. Euroopan unionin tulisi myös välttää samojen keskustelujen käynnistämistä kuin jo nyt kansainvälisellä tasolla käydään.

3.7

ETSK toteaa, että sääntelyn puutteet saattavat mahdollistaa sääntelemättömän ja ilmoittamattoman toiminnan, meriluonnonvarojen ylihyödyntämisen ja maapallon ekosysteemien tuhoamisen. Näihin asioihin puuttuminen edellyttää tieteellisiä tutkimuksia ekosysteemeistä sekä nykyisen hallinnointijärjestelmän parempaa ymmärtämistä, jotta puutteet voidaan korjata. ETSK:n mielestä EU:sta pitäisi tulla johtava taho maailman valtamerten tieteellisessä tutkimuksessa, ja siitä voisi tulla koordinointikeskus tällaiselle tutkimukselle.

3.8

Komission ja korkean edustajan tavoitteena tulisi sääntelyn puutteiden ja epäjohdonmukaisuuksien yksilöimisen ohella olla nykyisten sääntöjen noudattamisen parantaminen. Tämä voitaisiin saavuttaa käyttämällä hyväksi EU:n painoarvoa markkinoilla tietyillä politiikan aloilla, kuten kalastuksessa, jotta saataisiin tärkeät toimijat mukaan, kuten komissaari Vella korosti (2) kommentoidessaan laittoman kalastuksen vastaisia EU:n toimia.

3.9

ETSK on samaa mieltä siitä, että kaikkien sektorien tulee pyrkiä jatkuvasti valtamerten hallinnointimallin parantamiseen valtameriin kohdistuvan paineen kasvaessa. ETSK mainitsee esimerkkinä, että muun muassa alueelliset kalastuksenhoitojärjestöt ja Kansainvälinen merenkulkujärjestö (IMO) pyrkivät parantamaan hallinnointiperiaatteitaan nykyisen strategisen kehyksen vahvistamiseksi.

3.10

ETSK katsoo, että komission ja korkean edustajan tulisi arvioida tarpeita taitojen, osaamisen ja koulutuksen aloilla, jotta voidaan helpottaa ennakoitua meriteollisuuden työpaikkojen kehittymistä. Asia on sivuutettu tiedonannossa.

4.1.1

ETSK on tyytyväinen siihen, että komissio ja korkea edustaja sitoutuvat tekemään työtä yhdessä jäsenvaltioiden ja kansainvälisten kumppanitahojen kanssa varmistaakseen valtamerten hallinnointiin tarkoitettujen keskeisten globaalien välineiden, kuten kalastusalan työtä käsittelevän Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksen, hyväksymisen, ratifioinnin ja täytäntöönpanon sekä kehittämään tarvittavia uusi välineitä, kuten suunnitteilla olevan, meriluonnon monimuotoisuutta kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla käsittelevän YK:n merioikeusyleissopimuksen täytäntöönpanosopimuksen. ETSK myös kannustaa komissiota ja korkeaa edustajaa tekemään yhteistyötä IMO:n kanssa, jotta voidaan helpottaa IMO:n välineiden soveltamista ja asianmukaista täytäntöönpanon valvontaa. Komission tulee yksilöidä käytännön toimet ja välineet tavoitteen saavuttamiseksi.

4.1.2

ETSK on tyytyväinen siihen, että komissio ja korkea edustaja sitoutuvat parantamaan koordinointia ja yhteistyötä globaalien ja alueellisten organisaatioiden välillä ja kumppanuuksien solmimista keskeisten valtameritoimijoiden kanssa. Tämä osoittaa, että EU pyrkii soveltamaan yhdennettyä ja monialaista lähestymistapaa valtameritoimintojen hallinnointiin, joka on toistaiseksi suurelta osin alakohtaista. ETSK kannustaa voimakkaasti komissiota ja korkeaa edustajaa osallistumaan UN-Oceans-mekanismiin, jonka pyrkimyksenä on parantaa Yhdistyneiden kansakuntien järjestelmään kuuluvien toimivaltaisten organisaatioiden koordinointia, johdonmukaisuutta ja tehokkuutta.

4.1.3

Valmiuksien kehittäminen on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan saavuttaa kestävä kehitys ja antaa kehitysmaille mahdollisuus käyttää valtameriä ja niiden resursseja kestäväpohjaisella tavalla ja Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen mukaisesti. Komission ja korkean edustajan tulee kuitenkin vielä eritellä erityiset EU:n toimenpiteet valmiuksien kehittämistä varten.

4.1.3.1

ETSK toteaa, että yhteisessä tiedonannossa viitataan valmiuksien kehittämisresursseihin, jotka on tarkoitettu kestävän kehityksen ja Välimeren alueen sinisen talouden kehittämisen parantamiseen. Samanlaisia resursseja tarvitaan kuitenkin kaikilla Euroopan merillä sekä arktisella alueella.

4.1.4

ETSK kehottaa suojelemaan tarmokkaammin arktisen alueen resursseja, jotka ovat tulevien sukupolvien luonnonpääomaa, sekä käsittämään alueella tapahtuvat ekologiset muutokset indikaattoriksi eurooppalaisista ja maailmanlaajuisista edistysaskelista ilmastonsuojelussa. ETSK katsoo, että komissio voisi lisätä arktisen alueen toimijoiden keskuudessa tietoisuutta alueen herkkyydestä ja alati kasvavasta tarpeesta kestäväpohjaiseen kehittämiseen. Arktisten alueiden suojelua ja ilmastonmuutoksen torjumista ei saa toteuttaa alueen asukkaille haitallisesti tai ottamatta heitä huomioon. Paikalliset asukkaat, jotka haluavat toki suojella kulttuuriaan, haluavat myös hyötyä kestäväpohjaisen taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen mahdollisuuksista.

4.1.4.1

ETSK vaatii, että kansalaisyhteiskunnalle annetaan aktiivinen rooli paikallisten asukkaiden etujen ja kysymysten ajamisessa. EU voisi myös järjestää julkisia keskusteluja, joissa keskeiset toimijat voisivat esitellä, miten ne ovat edistäneet alueen kestävää kehitystä, ja joihin osallistuisi myös alkuperäiskansan edustajia. Olisi harkittava Brysseliin sijoitettavan arktisen tiedotuskeskuksen perustamista (3).

4.1.5

Meritse tapahtuva riskialtis maahanmuutto on lisääntynyt, mikä korostaa tarvetta kiireellisiin toimiin merillä tapahtuvien ihmishenkien menetyksien estämiseksi. ETSK onkin tyytyväinen Euroopan uuden raja- ja merivartiostoasetuksen 2016/1624 hyväksymiseen, vaikka komitea suositti vahvasti viraston nimeämistä Euroopan rajavartiovirastoksi. ETSK kannattaa myös Euroopan meriturvallisuusvirastosta (EMSA) ja Euroopan kalastuksenvalvontavirastosta (EFCA) annettuja muutettuja asetuksia.

4.1.5.1

EMSA:n perustamisesta annetun asetuksen muuttamista koskevan lausuntonsa (4) päätelmissä ETSK asettui tukemaan viraston roolia jäsenvaltioiden meriturvallisuuden parantamisessa. Komitea myös totesi jo tuolloin pitävänsä hyvin tärkeänä, että EMSA:n tehtäviä ja valtuuksia lisätään vastuuntuntoisella tavalla.

4.1.6

ETSK panee merkille EU:n toimenpiteet laittoman kalastuksen torjumiseksi ja valtameriin perustuvien ruokavarojen kestäväpohjaisen hoidon tehostamiseksi. Yhteinen kalastuspolitiikka otettiin käyttöön 1960-luvulla, ja sitä on tarkistettava jatkuvasti. Komitea suhtautuu myönteisesti politiikan ajantasaistamiseen, jonka tarkoituksena on pitää se teknologian kehityksen tasalla, jotta kalakantojen säilymistä ja suojelua voidaan parantaa.

4.1.6.1

ETSK korostaa, että jos halutaan välttää laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta, tarvitaan tehokasta valvontaa ja tehokkaita täytäntöönpanovälineitä, muun muassa seuranta-, valvonta- ja tarkkailutoimenpiteitä. Komitea huomauttaa komissiolle ja korkealle edustajalle, että Yhdistyneet kansakunnat on todennut huolestuneena, että merikalastuksen tehokkaasta hallinnoinnista on tullut eräillä alueilla vaikeaa epäluotettavien tietojen takia. Kaikkien EU:n jäsenvaltioiden tulisi tämän vuoksi parantaa osaltaan tietoa kalastuksesta vesillään ja jakaa sitä. Tämä voitaisiin mahdollisesti toteuttaa EMKR:n varoilla.

4.1.6.2

ETSK kehottaa komissiota jatkamaan työskentelyään alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen toiminnan tehostamiseksi. Komission tulisi lisäksi osana yhdennettyä lähestymistapaa meriasioihin nähden pyrkiä parantamaan eri foorumeiden, esimerkiksi meriä koskevien alueellisten yleissopimusten ja maailmanlaajuisten organisaatioiden, välistä koordinointia.

4.2.1

ETSK kannattaa vakaasti EU:n toimenpiteitä, muun muassa tiedonantoa Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpanosta ja valtamerten lämpenemisen, merenpinnan nousun ja happamoitumisen haitallisten vaikutusten lieventämisestä. ETSK myös kannustaa komissiota ja korkeaa edustajaa ennakoivuuteen ja arvioimaan näiden tekijöiden vaikutusta siniseen talouteen ei ainoastaan vakiintuneiden toimialojen, vaan myös kehittyvien toimialojen kannalta.

4.2.2

ETSK tukee komission toimia satamavaltion toimenpiteitä käsittelevän sopimuksen täytäntöönpanemiseksi. Sopimus tuli voimaan kesäkuussa 2016. Se on sitova, kansainvälinen sopimus, jonka tarkoituksena on torjua laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta. Satamavaltion toimenpiteitä käsittelevän sopimuksen asianmukaisen täytäntöönpanon odotetaan johtavan toimialaa kestävämmällä pohjalla olevan kehityksen suuntaan, ja sen vaikutusten odotetaan ulottuvan kalastusalan koko toimitusketjuun.

4.2.3

ETSK katsoo, että kalastuslainsäädännön rikkomisesta olisi määrättäviä ankaria seuraamuksia. Kalastusalan työtä käsittelevän ILO:n yleissopimuksen täytäntöönpano on tärkeää, jotta voidaan välttää työntekijöiden hyväksikäyttöä kalastusaluksilla ja epäreilua kilpailua, joka johtuu työelämän perusperiaatteiden ja -oikeuksien rikkomisesta. Elin- ja työolot merellä on järjestettävä niin, että ne vastaavat EU:n ja kansainvälisen tason tiukimpia normeja.

4.2.4

ETSK toteaa, että kalastusalan haitalliset tuet, jotka on tarkoitettu joko alusten kapasiteetin nostamiseen tai laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta varten, ovat yksi liikakalastuksen pääsyistä, ja komitea onkin tyytyväinen siihen, että EU sitoutuu nopeuttamaan asiasta käytävien neuvottelujen loppuunsaattamista Maailman kauppajärjestössä.

4.2.5

Merten roskaantumiseen liittyen ETSK panee huolestuneena merkille lisääntyvät todisteet sen haitallisista vaikutuksista luonnonvaraisille eläimille ja niiden elinympäristölle sekä merten biologiselle monimuotoisuudelle ja meriympäristölle. ETSK korostaa erityisen huolestuneena mikromuovien synnyttämää ongelmaa. Riippumatta siitä, onko mikromuovi joutunut ympäristöön suoraan vai makromuoviroskan hajoamisen kautta, se saavuttaa kaukaisimmatkin eli tässä tapauksessa myös syvimmät alueet ja vapauttaa haitallisia kemiallisia aineita, jotka saattavat saastuttaa ruokaketjun.

4.2.5.1

ETSK on tyytyväinen kunkin alueellisen meriyleissopimuksen puitteissa toteutettuihin toimiin merten roskaantumisen estämiseksi ja vähentämiseksi. Tällaisia ovat muun muassa alueellisten toimintasuunnitelmien laatiminen. ETSK kannustaa EU:n jäsenvaltioita tehostamaan meristrategiapuitedirektiivin täytäntöönpanoa meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi. Komission tulisi myös kannustaa EU:n ulkopuolisia alueita kehittämään vastaavia toimintasuunnitelmia.

4.2.5.2

ETSK pitää tärkeänä kansainvälisiä mekanismeja, kuten Marpol-yleissopimusta, aluksista aiheutuvan meren pilaantumisen ehkäisemiseksi, ja kehottaa komissiota ehdottamaan vuonna 2017 satamien vastaanottolaitteita koskevan direktiivin tarkistamista, jotta se voitaisiin saada vastaamaan entistä paremmin Marpol-yleissopimuksen soveltamisalaa ja määritelmiä.

4.2.5.3

ETSK huomauttaa, että EU:n tulisi pyrkiä ymmärtämään entistä paremmin merten roskaantumisen alueellisia erityispiirteitä sekä lähteitä, laajuutta, reittejä, suuntauksia, luonnetta ja vaikutuksia. Tämä koskee myös mikromuoveja. Komitea kehottaa komissiota ja korkeaa edustajaa puuttumaan niin merellä kuin maalla sijaitseviin merten roskaantumisen lähteisiin.

4.2.6

ETSK kannattaa komission ja korkean edustajan toimia onnistuneen merten aluesuunnittelun onnistumisen edistämiseksi ja nopeuttamiseksi globaalilla tasolla ottamalla kaikki sidosryhmät mukaan (5).

4.2.7

ETSK kannustaa komissiota ja korkeaa edustajaa edistämään alueellista ja kansainvälistä yhteistyötä suojeltujen merialueiden pitkäaikaisten ja kestävällä pohjalla olevien rahoitusmekanismien kehittämiseksi, jotta voidaan varmistaa, että ne ovat hyvin hoidettuja ja muodostavat ekologisesti johdonmukaisen verkoston.

4.3.1

ETSK kannattaa yhteisessä tiedonannossa lueteltuja toimia, joilla on tarkoitus lisätä tietoa Euroopan valtameristä. ETSK kannustaa tästä syystä EU:ta voimakkaasti kehittämään Euroopan meripoliittisesta seurantakeskuksesta ja tietoverkosta maailmanlaajuisen merialan tietoverkon. EU:sta voisi tulla tällaisen tutkimuksen koordinointikeskus. Ennen kuin ryhdytään keräämään ja analysoimaan uutta tietoa, on kuitenkin saatava nykyisin saatavilla oleva tietoa hyvään ja tehokkaaseen käyttöön. Meristä on paljon tietoa, joka on suureksi osaksi hajallaan.

4.3.2

ETSK kannustaa komissiota lisäämään kansainvälistä yhteistyötä meritieteen ja -teknologian alalla Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) ehdotuksen mukaisesti keinona edistää innovointia ja vahvistaa sinisen talouden kestävää kehitystä.

4.3.3

ETSK ehdottaa lisäksi, että komissio ja jäsenvaltiot pyrkivät parantamaan tilastollista ja metodologista perustaa unioni- ja maakohtaisella tasolla, jotta voidaan mitata vakiintuneen ja kehittyvän meriteollisuuden laajuutta ja suorituskykyä sekä sen osuutta kokonaistaloudessa.