30.6.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/21

Esittelijä:

Antonello PEZZINI

Toinen esittelijä:

Franca SALIS-MADINIER

1.1

ETSK kannattaa direktiiviehdotusta ennaltaehkäisevistä uudelleenjärjestelyistä ja uudesta mahdollisuudesta ja esittää tältä pohjalta järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan ehdotuksia, joiden tarkoituksena on täydentää sisältöä.

1.2

Ehdotuksen sisältö ja sisämarkkinasäännösten täydentämistarve huomioon ottaen ETSK pitäisi suotavampana esittää ehdotus asetuksen muodossa kavahtamatta nykyisten järjestelmien mahdollisimman pitkälle menevää yhdenmukaistamista.

1.3

ETSK kehottaa painokkaasti lisäämään direktiiviin virallisen maininnan siitä, että yrityksen johdon on informoitava työntekijöitä ja kuultava heitä etukäteen ja neuvottelujen aikana. Etenkin varhaisvaiheen uudelleenjärjestelyn yhteydessä on kiinnitettävä enemmän huomiota työntekijöiden etuihin, ja maksukyvyttömyysmenettelyn kohdalla on viitattava nimenomaisesti direktiivin 2001/23/EY 5 artiklan 2 kohtaan työntekijöiden oikeuksien suojelemiseksi tässä yhteydessä.

1.4

ETSK kehottaa komissiota säätämään direktiivissä perusperiaatteisiin kuuluvasta velvollisuudesta ennakoida maksukyvyttömyystilanteita laatimalla käytännesäännöt. ETSK ehdottaa, että direktiiviin kirjataan soveltuvalla tavalla ”sosiaalisen varoituksen” periaate.

1.5

ETSK suosittaa, että direktiiviin sisällytetään etusijaperiaatteena etuoikeutetun velkojan aseman takaaminen maksukyvyttömyystapauksessa kaikille työntekijöille kaikissa jäsenvaltioissa. Lisäksi komitea ehdottaa kansallisen keskinäisen riskirahaston perustamista niihin jäsenvaltioihin, joissa sellaista ei vielä ole. Rahasto takaisi työntekijöiden palkkojen maksamisen kaikissa jäsenvaltioissa. Tällaiseen (eräissä jäsenvaltioissa jo toimivaan) rahastoon voitaisiin kerätä varoja työnantajilta perittävien erityismaksujen kautta. Valtiot voisivat osallistua rahaston hallinnointiin ja toimia sen takaajina.

1.6

ETSK kehottaa komissiota määrittelemään ripeästi yritysten vaikeuksien ajoissa havaitsemiseen liittyvien toimien toteuttamistavat ja aikataulun.

1.7

Toimia lainkäyttöviranomaisten edustajien lisäksi toteuttavilla selvittäjillä ja asiantuntijoilla on oltava asianmukainen yhteinen koulutus ja laaja kokemus, jotta he voivat toimia toistaiseksi varsin tuntemattomien asioiden parissa.

1.8

Rehellistä ammatillista toimintaa koskevien yrittäjän luotettavuuskriteerien täyttyminen tulee varmistaa ja osoittaa asianmukaisin viranomaistodistuksin. Ne oikeuttavat yrittäjän saamaan uuden mahdollisuuden.

1.9

ETSK kehottaa ottamaan direktiivissä sen kannan, että maksukyvyttömyysmenettelyn väärinkäyttö johtajan toimesta työntekijöiden oikeuksien epäämiseksi on laitonta ja vie näin toimivalta johtajalta mahdollisuuden hyödyntää moratorio-helpotuksia tai uutta mahdollisuutta.

1.10

ETSK kannattaa sitä, että tuomioistuimilla on vähäinen rooli ja ne puuttuvat asioihin vain tarvittaessa.

1.11

ETSK korostaa yritysten yhteiskunnallista arvoa ja pyrkimystä pitää ne toiminnassa sujuvien, kohtuuhintaisten ja oikein ajoitettujen menettelyjen avulla Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa (3 artiklassa) vahvistettujen arvojen mukaisesti ja kunnioittaen vilpittömässä mielessä toimivia yrittäjiä.

2.1

Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat 20. toukokuuta 2015 eri valtioiden välisiä maksukyvyttömyysmenettelyjä koskevan asetuksen 2015/848.

2.2

Uudessa säädöksessä otettiin huomioon maksukyvyttömyyslainsäädännön tavoitteisiin liittyvät uudet näkökohdat, joiden mukaan yleistäytäntöönpanomenettelyjä ei enää pidetä pelkästään likvidaatioon liittyvinä vaan keinoina säilyttää yrityksen järjestetyt resurssit ja siten työntekijöiden oikeus työhön ja turvata yrityksen elinkelpoisuus silloin kun se on mahdollista.

2.3

Niissä lukuisissa jäsenvaltioissa, missä yritysten uudelleenjärjestelyä käytetään enemmän kuin likvidaatiota, veloista saadaan takaisin 83 prosenttia, kun jälkimmäisessä tapauksessa määrä on 57 prosenttia (1).

2.3.1

Lisäksi menettelyjen kesto eri maissa vaihtelee hyvin paljon (2), muutamasta kuukaudesta useisiin vuosiin.

2.3.2

Myös sen suhteen on paljon eroja, voidaanko uudelleenjärjestely toteuttaa ennen maksukyvyttömäksi julistamista.

2.3.3

Viimeaikaisissa selvityksissä (3) on todettu, että yleistäytäntöönpanoa koskevat säännöt eivät ole täysin toimivia ja että jäsenvaltioissa sovellettavien sääntöjen välillä on kohtuuttomia eroja, mikä haittaa investointien tekemistä sisämarkkinoilla.

2.4

Yrityksistä noin puolet ”kuolee” taloudellisista syistä (4) ensimmäisten viiden vuoden aikana. Tavoitteena on, että yrittäjät voisivat hyödyntää moratorio-helpotuksia ilmeisissä kriisitilanteissa ja vapautua veloistaan enintään kolmen vuoden kuluessa. Näin päästään konkurssin leimaavuudesta, ja rehellinen yrittäjä saa uuden mahdollisuuden.

2.5

Merkittävä uudistus, jolla edistetään Euroopan yhteisen oikeudellisen alueen luomista, on nk. maksukyvyttömyysrekisterien sähköinen yhteenliittäminen kesäkuuhun 2019 mennessä. Jokaisen jäsenvaltion on perustettava rekisteri, ja niitä voi käyttää maksutta Euroopan oikeusportaalin kautta.

2.6

Komission mukaan 200 000 yritystä tekee Euroopassa vuosittain konkurssin ja näin menetetään 1,7 miljoonaa työpaikkaa. Tämä voitaisiin usein välttää, jos käytössä olisi tehokkaampia maksukyvyttömyys- ja uudelleenjärjestelymenettelyjä.

2.7

Euroopan komission vuonna 2014 uudelleenjärjestelyistä ja uudesta mahdollisuudesta antaman suosituksen täytäntöönpanoa arvioitaessa on käynyt ilmi, että säännökset ovat maksukyvyttömyyttä koskevista uudistuksista huolimatta edelleen ristiriitaisia ja eräissä maissa sääntely on tehotonta tai sitä ei ole. Vuonna 2015 julkaistussa pääomamarkkinaunionia koskevassa toimintasuunnitelmassa ilmoitettiin yritysten maksukyvyttömyyttä käsittelevästä lainsäädäntöaloitteesta, joka sisältää varhaisen vaiheen uudelleenjärjestelyt ja uuden mahdollisuuden.

2.8

Euroopan komission aloitetta olisi niin ikään tarkasteltava muun muassa seuraavien esittämiemme suositusten valossa:

3.1

Komission ehdotuksen oikeusperustana ovat EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 53 ja 114 artikla, ja ehdotus tukeutuu seuraaviin kolmeen keskeiseen pilariin:

3.2

Uusiin sääntöihin sisältyy mm. seuraavia perusperiaatteita sen takaamiseksi, että maksukyvyttömyyden ja uudelleenjärjestelyjen puitteet ovat yhdenmukaisia ja tehokkaita kaikkialla EU:ssa:

3.3

Ehdotuksessa uudeksi direktiiviksi käsitellään myös jatkuvuusmenettelyyn liittyviä näkökohtia. Tällaisessa menettelyssä yrittäjä säilyttää määräysvallan yrityksen toiminnan suhteen. Lisäksi siinä käsitellään automatic stay -tilannetta eli neljän kuukauden kautta, jonka aikana velkojat eivät saa ryhtyä yksittäisiin velan takaisinperintätoimiin.

4.1.1

ETSK vastustaa jyrkästi ehdotetun veloista vapautumista koskevan menettelykehyksen valinnaista soveltamista kuluttajiin, kuten se on tehnyt useissa tästä aiheesta jo antamissaan lausunnoissa. Soveltaminen olisi ristiriidassa niiden komitean esittämien vaatimusten kanssa, joiden mukaan kuluttajien ylivelkaantumisen käsittelemiseksi tarvitaan ehdottomasti erillinen järjestely.

4.2.1

ETSK katsoo, että direktiivin laajuus ja soveltamisala (millaiset yritykset, paljonko työntekijöitä) olisi määriteltävä tarkemmin. Erityishuomiota tulee kiinnittää pk-yrityksiin ja niiden merkitykseen paikallisessa taloudessa.

4.2.2

Siitä vallitsee laaja yhteisymmärrys, että yrityksiä on autettava tekemään uudelleenjärjestelyjä ajoissa, jotta ne voivat säilyttää työpaikat ja arvonsa. Samalla tuetaan rehellisiä yrittäjiä.

4.2.3

Olisi hyödyllistä ja tarkoituksenmukaista määritellä kriteerit, joiden täyttyessä johtajien voidaan katsoa olevan rehellisiä. Objektiiviset kriteerit tätä varten olisi määriteltävä ja vahvistettava direktiivissä. Huomiotta ei saa myöskään jättää sitä ilmiötä, että maksukyvyttömyysmenettelyjä käytetään taktisesti pyrittäessä laistamaan oikeudellisista velvollisuuksista. Työntekijöiltä evätään tällöin heille kuuluvat oikeudet. Tällaisiin käytäntöihin turvautumisen houkuttavuutta on vähennettävä viemällä näin toimivilta mahdollisuus hyödyntää moratorio-helpotuksia ja uutta mahdollisuutta.

4.2.4

Työntekijät ja ammattijärjestöt on otettava mukaan kaikissa vaiheissa tarjoamalla näille tahoille riittävän paljon etukäteen mahdollisuus tosiasialliseen kuulemiseen ja tiedon saantiin. Työntekijöiden ja ammattijärjestöjen edustajien on voitava ehdottaa vaihtoehtoisia ratkaisuja työpaikkojen säilyttämiseksi ja käyttää asiantuntijoita.

4.2.5

Silloin kun ennaltaehkäisevien uudelleenjärjestelyjen puitteilla on merkittäviä yhteisiä nimittäjiä, jotka ovat jaettavissa, puitteiden olisi oltava unionin laajuisesti yhtenevät ja samanlaatuiset.

4.2.6

ETSK ehdottaa, että kaikissa jäsenvaltioissa aloitetaan menettelyt työntekijöiden palkkojen maksamisen takaavan kansallisen keskinäisen riskirahaston perustamiseksi. Tällaiseen rahastoon voitaisiin kerätä varoja työnantajilta perittävien erityismaksujen kautta. Valtiot voisivat osallistua rahaston hallinnointiin ja toimia sen takaajina (5).

4.2.7

Työpaikkojen turvaamiseksi ja irtisanomisten välttämiseksi pitäisi soveltaa ”sosiaalisen varoituksen” periaatetta eli yrityksen velvollisuutta ilmoittaa vaikeuksistaan kaikille osapuolille ja varoittaa näitä riittävän ajoissa. Tällainen mekanismi, joka tulee toteuttaa kulloiseenkin tilanteeseen soveltuvalla tavalla, tarjoaa lisäksi hyödyllistä näyttöä, jonka perusteella voidaan todeta selvästi yrittäjän toimivan rehellisesti ja yhteiskunnallisesti vastuullisella tavalla.

4.2.7.1

On syytä tukea toimintakulttuuria, jossa näkemyksiä vaihdetaan työntekijöiden edustajien, ammattijärjestöjen, muiden etujärjestöjen tai muiden sidosryhmien kanssa.

4.2.8

Lainkäyttö- tai hallintoviranomaiset joutuvat liian usein ratkaisemaan maksukyvyttömyysongelmia varhaisessa vaiheessa ja järein keinoin, ja asiaan liittyviä viranomaistoimia pitäisikin pyrkiä vähentämään.

4.2.9

Jäsenvaltio- ja unionitasolla tulee soveltaa työntekijöiden edustajien asianmukaista informoimista ja kuulemista koskevaa periaatetta (eurooppalaisia yritysneuvostoja koskeva direktiivi 2009/38/EY) ja tunnustaa työntekijöiden oikeus paljastaa väärinkäytöksiä ja saada suojelua väärinkäytösten paljastajana, sillä työntekijät tiedostavat usein ensimmäisinä yrityksen toimintapuutteet (whistleblower as means of prevention).

4.2.10

Ehdotetun direktiivin 3 artiklan 3 kohtaa tulee vielä selventää. Erityisesti olisi määriteltävä perustekijät (työntekijöiden määrä, liikevaihto jne.), joiden perusteella yritykset voidaan sulkea varhaisvaroitusmekanismin ulkopuolelle.

4.3.1

Olisi laadittava yleisesti sovellettavat suotuisat ja ennakoivat puitteet kokemusten ja menettelyjen yhdenmukaistamisen pohjalta.

4.3.2

Komission on EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artiklan sisällön täytäntöönpanemiseksi eli sisämarkkinoiden toteuttamiseksi yhdenmukaistettava – mm. antamalla delegoituja säädöksiä – maksukyvyttömyysmenettelyt, joissa on nykyisin liian suuria jäsenvaltioiden välisiä eroja.

4.3.3

Samoin on esitettävä ehdotuksia tarvittavista maksukyvyttömyyttä edeltävistä menettelyistä ja yhdenmukaistettava ne EU:n tasolla. Menettelyissä tulee ottaa huomioon normaalia liikepääomavirtaa haittaavat tekijät, jotka johtuvat toisinaan maksujen viivästymisestä (6).

4.3.4

Toimeksiantajien ja palveluntarjoajien välillä on sovittava käytännesäännöistä, joissa määritetään enimmäismaksuajat.

4.3.5

Toisinaan syyt ovat luonteeltaan poliittisia ja yrittäjän kyvyistä riippumattomia.

4.3.6

Uuden rahoituksen ja välirahoituksen suojaaminen on varmistettava yhteisin säännöin ja toimintatavoin, joita sovelletaan eri maissa yhtenäisesti ja joiden avulla voidaan myös turvata vähemmistötahojen esittämät oikeutetut näkemykset.

4.3.7

Eräissä EU-maiden alueyhteisöissä on jo perustettu nk. pariteettisia elimiä (7), joiden tehtävänä on ryhtyä ajoissa toimiin, kun vaikeuksissa oleva yritys tarvitsee tukea (8).

4.3.8

Olisi hyvä laatia selvitys tällaisista elimistä ja ottaa opiksi tärkeimmistä niiden kautta saaduista kokemuksista.

4.3.9

Vahvat toimivaltuudet omaavien, selkeään ennakointiin kykenevien ja vankasti yhteiskunnallisia tarkoituksia palvelevien pariteettisten elinten perustaminen voisi auttaa korjaamaan strategisen ennakkosuunnittelun tai innovoinnin puutteita, jotka ovat haurastuttaneet työmarkkinoita kauttaaltaan ja olleet osasyynä Euroopan eri alueita eri tavoin vuodesta 2008 lähtien vaivanneeseen talouskriisiin.

4.3.10

Sekä varhaisvaiheen uudelleenjärjestelyihin liittyvät välineet että nk. uusi mahdollisuus hyödyttävät sellaista yrittäjää, joka on noudattanut varhaisvaroitus- ja ennakointimenettelyjä ja pyytää mahdollisuutta hyödyntää kyseisiä välineitä, joiden molempien päämääränä on luoda edellytykset velkojien (ensisijaisesti työntekijöiden ja ammattijärjestöjen) mukaan saamiseksi.

4.3.10.1

Tästä syystä on olennaisen tärkeää, että kyseisten välineiden soveltamista pyytäneen yrittäjän on toimitettava omille sidosryhmilleen (työntekijät, ammattijärjestöt, yleensä velkojat, kriisiä ratkovat elimet) kaikki kirjanpitoaineistonsa (taseet liitteineen, pankki- ja vakuutusasiakirjat, varastokirjanpito jne.) ja sallia kaikentyyppiset toimintaansa kohdistuvat valvontatoimet.

4.3.10.2

Tämä olisi avoimuusperiaatteen mukaista ja mahdollistaisi lisäksi vaikutusten aikaansaamisen eräiden direktiiviehdotuksessa mieleen palautettujen ja sen pohjan muodostavien perusperiaatteiden avulla.

4.3.10.3

Jos yrityksen kaikki asiakirja-aineisto saataisiin välittömästi käyttöön,

4.3.11

Uudelleenjärjestelyjen vaikutuksia arvioitaessa olisi otettava huomioon työllisyysvaikutukset, sillä jos niihin kiinnitetään huomiota etukäteen, voidaan ryhtyä tarkoituksenmukaisiin toimenpiteisiin työpaikkojen turvaamiseksi – esimerkiksi kouluttamaan työntekijöitä ja kehittämään heidän osaamistaan.

4.3.12

Ehdotetun direktiivin 5 luvun 18 artikla: johtajia olisi estettävä supistamasta yrityksen omaisuutta alle sen tason, joka on välttämätön työntekijöitä kohtaan kertyneiden velvoitteiden hoitamiseksi.

4.4.1

ETSK korosti vuonna 2013 maksukyvyttömyysmenettelyistä antamassaan lausunnossa (näkemykset pätevät myös tämän lausunnon yhteydessä) mm. seuraavaa:

4.4.2

Ensimmäisen kerran epäonnistuviin yrittäjiin sovellettavien uutta mahdollisuutta koskevien sääntöjen on oltava selkeät ja sisämarkkinoita koskevan 114 artiklan mukaisesti EU-maille yhteiset. Niiden on myös oltava hyväksyttäviä palkansaajille, joille ei ole aiheutunut haittaa tai vahinkoa yrittäjän ensimmäisestä epäonnistumisesta.

4.4.3

Menettelyjen joustamattomuus on liian usein ja useissa jäsenvaltioissa johtanut siihen, että maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjät ryhtyvät järeisiinkin toimiin.

4.4.4

Kaikissa EU-maissa yhtenäisesti ja avoimesti toteutettavilla toimilla tulee uudistaa maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjien rooli ja tehdä heistä ”työllisyyden kehittämismahdollisuuksien selvittäjiä” laajan ja syvällisen toimintakulttuuriin ja teknisiin kysymyksiin liittyvän valmennuksen avulla. Apuna ovat myös Euroopan oikeusportaalin kautta hoidettavat tietotekniset prosessit, joita asetus 2015/848 edelleen laajentaa.

4.4.5

Komitea on tyytyväinen uuden mahdollisuuden saannin ehdotettuun yksinkertaistamiseen. Tässä yhteydessä on merkille pantavaa, että ylivelkaantunut yrittäjä voi saada vapauttamiseen kuluvan ajan päätyttyä vapautuksen veloistaan ilman, että hänen tarvitsee hakea sitä uudelleen lainkäyttö- tai hallintoviranomaiselta (20 artiklan 2 kohta).

4.5.1

Olisi tarkoituksenmukaista, että ”uudelleenjärjestelyä, maksukyvyttömyyttä ja uutta mahdollisuutta koskevia asioita käsittelevien lainkäyttö- ja hallintoviranomaisten edustajien” perus- ja jatkokoulutuksen järjestää suoraan komissio (mm. virastojen kautta).

4.5.2

EU:ssa toimivilta selvittäjiltä edellytettävät vaatimukset tulee yhdenmukaistaa: kyseisille toimijoille olisi asetettava vähimmäisvaatimukset koulutuksen ja ammattipätevyyden, selvittäjäksi rekisteröitymisen, vastuullisuuden ja ammattikunnan eettisten sääntöjen suhteen.

4.5.3

Menettelyjen käynnistämiseksi ja tehostamiseksi tarvitaan sisäiseen valvontaan sekä kirjanpito-, raportointi- ja tarkastuskäytäntöihin liittyviä välineitä.

4.6.1

Kuten edellä kohdassa 4.3.10.1 tähdennetään, menettelyjen tehokasta seurantaa varten kerättävien tietojen aitous ja täydellisyys voidaan taata vain siten, että yrityksen kaikki asiakirja-aineisto tulee saataville hyvissä ajoin (29 artikla).

4.6.2

Asiakirja-aineiston selkeys ja aukottomuus on vahvistettava asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti annettavalla täytäntöönpanosäädöksellä.