14.6.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 182/2

1.

Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto hyväksyi 6. joulukuuta 2013 Euroopan sähköisen oikeuden uuden strategian 2014–2018 (1). Strategiassa määritellään Euroopan sähköisen oikeuden yleiset periaatteet ja tavoitteet sekä vahvistetaan yleiset suuntaviivat strategian mukaisen, Euroopan sähköistä oikeutta koskevan uuden monivuotisen toimintaohjelman laadinnalle vuoden 2014 alkupuoliskolla.

2.

Tämän ilmoituksen liitteessä olevassa toimintaohjelmassa luetellaan hankkeet, joita harkitaan toteutettaviksi kaudella 2014–2018, sekä ilmoitetaan niiden osallistujat, toimet hankkeiden käytännön toteutusta varten ja mahdollisuuksien mukaan toimien alustava aikataulu. Tämän avulla sähköisen lainsäädännön työryhmä (sähköinen oikeus) voi seurata konkreettisesti toimintaohjelman toteutusta.

3.

Euroopan sähköisen oikeuden toisessa monivuotisessa toimintaohjelmassa on tarkoitus ottaa lähtökohdaksi aiemmin tehty työ ja jatkaa tuloksekasta kehitystä kansallisella ja EU:n tasolla. Oikeus- ja sisäasioiden alan tulevasta kehityksestä parhaillaan käytävissä keskusteluissa tämä työ olisi nähtävä myös osana laajempaa eurooppalaisen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen kehittämistä.

4.

Liettuan puheenjohtajakaudella syksyllä 2013 ja Kreikan puheenjohtajakaudella vuoden 2014 alkupuoliskolla käydyissä keskusteluissa jäsenvaltiot ovat olleet pitkälti yksimielisiä sähköisen oikeuden kehittämisestä yhtenä kulmakivenä tehokkaalle oikeudenkäytölle jäsenvaltioissa ja EU:n tasolla.

5.

Strategian toteuttamiseksi tarvitaan kattava toimintaohjelma, jonka tarkoituksena on parantaa yleisesti sähköisen oikeuden järjestelmien toimivuutta jäsenvaltioissa ja EU:n tasolla.

6.

Euroopan oikeusportaali, jonka ylläpidosta ja toiminnasta huolehtii komissio neuvoston suuntaviivojen mukaisesti, on Euroopan sähköisen oikeuden strategian 2014–2018 (2) kannalta keskeinen väline sähköisen oikeuden tarjoamisessa Euroopan tasolla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sähköisen oikeuden alan kansallisia hankkeita tai kehittämistä.

7.

Tätä tavoitetta tuetaan liitteessä olevilla luettelon hankkeilla, jotka koskevat oikeusalan tietojen saatavuutta, asian viemistä tuomioistuimeen, tuomioistuinten ulkopuolisia menettelyjä valtioiden rajat ylittävissä tilanteissa ja oikeusviranomaisten välistä yhteydenpitoa.

8.

Eurooppalaisen sähköisen oikeuden kehittämiseksi olisi toteutettava toimia sekä kansallisella että Euroopan tasolla.

9.

Kaikissa uusissa ja jo käynnistetyissä sähköisen oikeuden hankkeissa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota mahdollisimman laajan osallistumispohjan saavuttamiseen käyttäjien odotuksiin vastaamisen sekä hankkeiden pitkän aikavälin elinkelpoisuuden ja kustannustehokkuuden varmistamiseksi. Euroopan sähköisen oikeuden alalla kehitettävissä uusissa hankkeissa on sen vuoksi oltava potentiaalia saada mukaan kaikki Euroopan unionin jäsenvaltiot, ja kaikkia jäsenvaltioita olisi kannustettava osallistumaan kaikkiin hankkeisiin vapaaehtoisesti.

10.

Tämän vuoksi sellaisista jäsenvaltioiden suunnittelemista uusista hankkeista, jotka voivat vaikuttaa Euroopan sähköiseen oikeuteen mutta jotka eivät sisälly tämän ilmoituksen liitteeseen, olisi mahdollisuuksien mukaan keskusteltava ensiksi sähköisen lainsäädännön työryhmässä (sähköinen oikeus) yleisarvioinnin tekemiseksi hankkeen käytännön näkökohdista ja muista olennaisista seikoista. Näin varmistettaisiin myös, että muiden jäsenvaltioiden ja komission tarpeet ja näkemykset otetaan asianmukaisesti huomioon ja vältetään päällekkäistä työtä.

11.

Tulevaa työtä suunniteltaessa olisi pyrittävä luomaan asianmukainen tasapaino innovointi- ja vakauttamistavoitteiden välillä. Ennen uusien hankkeiden aloittamista olisi kustannustehokkuuteen liittyvistä syistä ja käytettävissä olevien resurssien rajallisuuden vuoksi jatkettava jo käynnistettyjä hankkeita ja laajennettava niitä niin, että mukana olisi mahdollisimman suuri joukko jäsenvaltioita. Jäsenvaltioissa viime vuosina tällä alalla tapahtuneen huomattavan kehityksen perusteella voidaan kuitenkin todeta, että oikeusalalla olisi syytä kannustaa toteuttamaan uusia viimeisimmän kehityksen mukaisia ja innovatiivisia hankkeita.

12.

Jäsenvaltioiden olisi tehtävä keskenään yhteistyötä vapaaehtoispohjalta ehdotettujen hankkeiden rahoituksen varmistamiseksi.

13.

Komissio rahoittaa edelleen Euroopan oikeusportaalin kehittämistä, toimintaa ja siihen liittyvää kielenkäännöstyötä ja tarjoaa edelleen rahoitusmahdollisuuksia sellaisille sähköisen oikeuden alan hankkeille, jotka tuovat lisäarvoa esimerkiksi oikeusalan ohjelmaan 2014–2020 (3) tai muihin ohjelmiin, kuten Verkkojen Eurooppa -välineeseen (4) tai ISA:han (5) tai sen seuraajaohjelmaan.

14.

Koordinoidun toimintatavan varmistamiseksi komission olisi vastedeskin esitettävä työsuunnitelma säännöllisesti kunkin puolivuotiskauden alussa.

15.

Oikeusportaalin olisi vastedeskin tarjottava kansalaisille, yrityksille, oikeusalan toimijoille ja oikeudenkäyttöön osallistuville tahoille yleistä tietoa EU:n ja jäsenvaltioiden lainsäädännöstä ja oikeuskäytännöstä ja tarjottava pääsy EUR-Lexiin ja N-Lexiin.

16.

Portaalin kautta olisi myös voitava tarjota yksityiskohtaisia kansallisen, kansainvälisen ja Euroopan tason oikeusalan tietoja.

17.

Oikeusportaalin tehostamiseksi tullaan myös toteuttamaan kyselytutkimus käyttäjien tarpeista. Olisi myös toteutettava lisätoimia, joilla portaalista tehtäisiin helppokäyttöisempi.

18.

Olisi edelleen harkittava asiaankuuluvia sidosryhmiä kuullen mahdollisuutta lisätä oikeusportaaliin tietoja sellaisista järjestelmistä, jotka on kehitetty oikeusalan ammattilaisten, kuten asianajajien, notaarien ja oikeusalan virkamiesten, toteuttamien aloitteiden yhteydessä, tai mahdollisuutta liittää yhteen oikeusportaali ja tällaiset järjestelmät. Muidenkin asiaankuuluvien sidosryhmien, kuten sovittelijoiden tai oikeusalan asiantuntijoiden, aloitteita voitaisiin tulevaisuudessa ottaa myös huomioon.

19.

Portaalin sisältämien tietojen osalta kukin sisällöntuottaja, mukaan lukien erityisesti jäsenvaltiot ja komissio, vastaa tietojen oikeellisuudesta ja niiden päivittämisestä sisältösivuillaan. Vähintään kerran vuodessa sisällöntuottajien olisi tarkistettava ja tarvittaessa päivitettävä antamansa tiedot.

20.

Euroopan oikeusportaalin olisi myös tarjottava yhteenliittämisen avulla keskitetty yhteyspiste sellaisten kansallisissa rekistereissä olevien oikeusalan tietojen haulle, joiden hallinnasta vastaavat ne jäsenvaltioiden julkiset tai ammatilliset elimet, joiden tehtävänä on helpottaa oikeudenkäytön ja oikeussuojan saatavuutta. Tätä varten jäsenvaltioissa on kuitenkin oltava yhteenliittämisen kannalta tarvittavat tekniset ja oikeudelliset edellytykset.

21.

Tämän alan toimissa olisi keskityttävä erityisesti sellaisten rekisterien yhteenliittämiseen, joilla on merkitystä kansalaisille, yrityksille, oikeusalan toimijoille ja tuomioistuimille.

22.

On jatkettava tehokkaiden keinojen kehittämistä rajat ylittävää oikeudellisten tietojen vaihtoa varten erityisesti sellaisia tietojen osalta, jotka liittyvät EU:n tai jäsenvaltioiden lainsäädäntöön, oikeuskäytäntöihin ja oikeusalan sanastoihin, kuten Legivoc.

23.

Erilaisilla hankkeilla voidaan puuttua tähän ongelmaan ja lisätä oikeudellisten tietojen vaihtoa ja semanttista yhteentoimivuutta koko Euroopassa ja sen ulkopuolella. Oikeudellisen tiedon osalta yksiselitteinen tunnistaminen, yhteinen metadata ja ontologiat ovat Euroopan oikeudellisen semanttisen verkon perustekijöitä.

24.

Asian viemistä tuomioistuimeen, erityisesti valtioiden rajat ylittävissä tapauksissa, olisi helpotettava siten, että mahdollistetaan tuomioistuinten ja menettelyn osapuolten sekä todistajien, asiantuntijoiden ja muiden osallisten välinen sähköinen yhteydenpito.

25.

Lisäksi olisi lisättävä tarvittaessa videoneuvottelujen, teleneuvottelujen tai muiden asianmukaisten kaukoviestintään tarkoitettujen välineiden käyttöä suullisissa kuulemisissa, jotta oikeudenkäyntiin osallistuminen ei enää edellyttäisi matkustamista tuomioistuimeen etenkään valtioiden rajat ylittävissä tapauksissa.

26.

Jäsenvaltioiden tuomioistuimet ja asiaankuuluvat oikeusalan toimijat (kuten asianajajat, notaarit ja oikeusalan virkamiehet) olisi otettava mukaan tuleviin sähköistä oikeutta koskeviin keskusteluihin sen varmistamiseksi, että kehitetyt ratkaisut vastaavat mahdollisten kohderyhmiensä todellisia tarpeita.

27.

Tällainen järjestely mahdollistaisi suoran kontaktin näihin ammattialoihin, jotka ovat sähköisen oikeuden peruskohderyhmä, keskustelun käymiseksi yhteisen edun mukaisista kysymyksistä ja tietoisuuden lisäämiseksi sähköisen oikeuden alan viimeisimmästä kehityksestä.

28.

Euroopan sähköisen oikeuden strategia edellyttää tuomioistuinten ja oikeusalan toimijoiden yhteistyömekanismin luomista. Tähän liittyen järjestetään vuosittain kokous oikeuslaitoksen ja oikeudenalan toimijoiden (kuten asianajajien, notaarien ja oikeusalan virkamiesten) edustajien kanssa, jotta voidaan vaihtaa näkemyksiä näiden ammattilaiskohderyhmien kanssa (6). Kyseiset kokoukset järjestetään sähköisen lainsäädännön työryhmän (sähköinen oikeus) säännöllisesti pidettävien kokousten esityslistan yksittäisinä kohtina.

29.

Oikeuslaitoksen ja oikeusalan toimijoiden edustajat tulisi ottaa niin pitkälle kuin mahdollista mukaan epävirallisten ja asiantuntijaryhmien työhön niiden hankkeiden osalta, jotka koskevat suoraan heitä.

30.

Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisella verkostolla sekä rikosoikeuden alan Euroopan oikeudellisella verkostolla on tärkeä tehtävä sähköisen oikeuden kehittämisen foorumeina. Molempien verkostojen kanssa olisi jatkettava tiivistä yhteistyötä.

31.

Olisi edelleen jatkettava jäsenvaltioiden oikeusviranomaisten välisen sähköisen viestinnän kehittämistä erityisesti Euroopan oikeusalueella yksityis-, rikos- ja hallinto-oikeuden aloilla hyväksyttyjen välineiden yhteydessä (esimerkiksi videokonferenssien tai suojatun sähköisen tiedonvaihdon välityksellä).

32.

Tässä yhteydessä olisi jatkettava oikeusportaalin kehittämistä oikeusalan toimijoiden ja oikeusviranomaisten tehokkaaksi työvälineeksi, joka tarjoaa foorumin ja erillisiä toimintoja tehokasta ja suojattua tietojenvaihtoa varten, myös e-CODEX-verkoston kautta.

33.

Tietyt tuleviin toimiin liittyvät näkökohdat ovat luonteeltaan yleisempiä ja koskevat useita eri aihealueita sähköisen oikeuden alalla. Laajojen tietotekniikkahankkeiden (kuten e-CODEXin) kehittämisessä on onnistuttu, ja olisi huolehdittava kyseisen hankkeen tulosten sisällyttämisestä oikeusportaaliin sekä tuloksiin liittyvistä jatkotoimista (7).

34.

Liitteessä olevaan toimintaohjelmaan sisällytetyt hankkeet on jaettu kahteen luokkaan, A- ja B-hankkeisiin (8).

35.

A-hankkeiden luettelo on ensisijainen. Nämä hankkeet täyttävät yhden seuraavista vaatimuksista:

36.

B-hankkeet ovat hankkeita, jotka eivät kuulu A-luokkaan mutta

37.

Tämän toimintaohjelman toteutuksen seurannan yhteydessä sähköisen lainsäädännön työryhmä (sähköinen oikeus) vahvistaa, mitkä 36 kohdan sisältämistä B-hankkeista olisi toteutettava ensisijaisina, ottaen huomioon saatavilla olevat henkilöstö- ja taloudelliset resurssit sekä myös 9 kohdassa esitetyt toimintaperiaatteet.

38.

Jotta toimintaohjelman toteuttaminen voisi olla riittävän joustavaa, sähköisen lainsäädännön työryhmä (sähköinen oikeus) voi lisäksi tehdä päätöksen uusien hankkeiden alulle panemisesta tai hankkeiden siirtämisestä yhdestä luokasta toiseen viimeaikainen kehitys huomioon ottaen.

39.

Uudenaikaisen tieto- ja viestintäteknologian johdonmukaisen käytön varmistamiseksi EU:n uuden oikeusalaa koskevan lainsäädännön täytäntöönpanossa sähköinen oikeus olisi valtavirtaistettava kaikkiin tuleviin oikeusalalla hyväksyttäviin lainsäädäntövälineisiin, tämän vaikuttamatta neuvoston asiaankuuluvan työryhmän toimeksiantoon. Tätä varten kaikki tulevat lainsäädäntövälineet olisi tarkistettava ennen niiden hyväksymistä ja työryhmän olisi voitava antaa tarvittaessa neuvontaa, jotta varmistetaan aina sähköisen oikeuden järjestelmien mahdollisen käytön huomioon ottaminen.

40.

Olisi jatkettava sähköisen oikeuden alan yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa noudattaen EU:n tasolla vahvistettuja institutionaalisia sääntöjä. EU:n ulkopuolisia maita olisi kannustettava omaksumaan EU:ssa tällä alalla käytettyihin teknologisiin ratkaisuihin ja tietomalleihin verrattavissa olevia ratkaisuja ja malleja yhteentoimivan ympäristön luomiseksi tulevaa vapaaehtoista yhteistyötä varten.

41.

Liittyvät maat ja muut asiasta kiinnostuneet EU:n ulkopuoliset maat voitaisiin myös ottaa mukaan työhön, joka liittyy sähköisen oikeuden puitteissa määriteltäviin tiettyihin kysymyksiin, kuten videokonferensseihin ja e-CODEX-hankkeen yhteydessä käytäviin keskusteluihin.

42.

Sähköisen lainsäädännön työryhmän (sähköinen oikeus) olisi tutkittava, millaiset yhteydet olisi luotava yksittäisiin EU:n ulkopuolisiin maihin.

43.

Olisi tutkittava lähemmin mahdollista ratkaisua tämän toimintaohjelman toteuttamisen tulosten, esimerkiksi e-CODEX-hankkeesta saatujen tulosten, vakiinnuttamiselle. Lisäksi huomautetaan, että Euroopan sähköisen oikeuden monivuotisessa toimintaohjelmassa 2009–2013 (kohdat 57–63) perustettua yleistä työskentelyrakennetta sovelletaan tämän toisen toimintaohjelman toteuttamisen yhteydessä.

44.

Työryhmä seuraa vähintään puolivuosittain toimintaohjelman toteutusta. Toimintaohjelmaa olisi tarvittaessa mukautettava tulevien tarpeiden ja kehityksen perusteella. Olisi pidettävä mielessä, että liitteessä esitettyjen toimien toteutus merkitsee huomattavia kustannuksia ja/tai lisääntyvää hallinnollista rasitetta sekä jäsenvaltioille että komissiolle. Sen vuoksi sähköisen lainsäädännön työryhmän (sähköinen oikeus) olisi asetettava hankkeet huolellisesti tärkeysjärjestykseen.

45.

Yksittäisiin hankkeisiin osallistuvien jäsenvaltioiden epäviralliset työryhmät voivat kokoontua kyseisillä aloilla tehtävän työn edistämiseksi. Näiden epävirallisten työryhmien työjärjestelyjen yksityiskohdat esitetään erillisessä asiakirjassa.

46.

Neuvosto arvioi toteuttamistoimia vuoden 2016 alkupuoliskolla ja tekee mahdollisia ehdotuksia toimiksi, joilla sähköisen oikeuden toimivuutta voitaisiin parantaa.

47.

Pysyvien edustajien komiteaa / neuvostoa pyydetään vahvistamaan tämä toimintaohjelma istunnossaan 6. kesäkuuta 2014.