PERUSTELUT

1) Ehdotuksen tausta

· Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 79 artiklassa unionille annetaan tehtäväksi kehittää yhteinen maahanmuuttopolitiikka, jolla pyritään varmistamaan muuttovirtojen tehokas hallinta ja jäsenvaltioissa laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten oikeudenmukainen kohtelu. Tämä ehdotus on toimeksiannon mukainen, ja sillä pyritään edistämään Eurooppa 2020 -strategian toteuttamista.

Kolmansien maiden kansalaisten erityisestä maahanpääsymenettelystä tieteellistä tutkimusta varten 12 päivänä lokakuuta 2005 annetun direktiivin 2005/71/EY[1] ja kolmansien maiden kansalaisten opiskelua, opiskelijavaihtoa, palkatonta harjoittelua tai vapaaehtoistyötä varten tapahtuvan maahanpääsyn edellytyksistä 13 päivänä joulukuuta 2004 annetun direktiivin 2004/114/EY[2] täytäntöönpanosta laadituissa kertomuksissa[3] on osoitettu, että näissä säädöksissä on joitakin heikkouksia. Puutteet koskevat keskeisiä seikkoja, kuten maahanpääsymenettelyjä, viisumit mukaan lukien, oikeuksia (myös liikkuvuusnäkökohtia) ja menettelyllisiä takeita. Nykyiset säännöt eivät ole riittävän selviä tai sitovia. Ne eivät ole aina täysin johdonmukaisia voimassa olevien EU:n rahoitusohjelmien kanssa, eikä niillä aina onnistuta ratkaisemaan käytännön ongelmia, joita hakijat kohtaavat. Kun näitä ongelmia tarkastellaan kokonaisuutena, herää kysymys, saavatko kolmansien maiden kansalaiset näiden säädösten nojalla oikeudenmukaisen kohtelun.

Opiskelijoita koskevassa direktiivissä 2004/114/EY asetetaan kolmansien maiden opiskelijoiden maahanpääsyä koskevat pakottavat säännöt ja annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus soveltaa direktiiviä vaihto-oppilaisiin, vapaaehtoistyöntekijöihin ja palkattomiin harjoittelijoihin. Tutkijoita koskevassa direktiivissä 2005/71/EY säädetään nopeutetusta maahanpääsymenettelystä, jota sovelletaan sellaisiin kolmansien maiden tutkijoihin, jotka ovat tehneet vastaanottosopimuksen jäsenvaltion hyväksymän tutkimusorganisaation kanssa.

Nykyisten sääntöjen parantamistarvetta lisää vielä se, että olosuhteet ja politiikkaympäristö on nykyisin hyvin erilainen kuin direktiivien hyväksymisajankohtana. Eurooppa 2020 ‑strategiassa ja älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun varmistamisessa osaamispääoma kuuluu EU:n keskeisiin voimavaroihin. Maahanmuuton kautta EU:n ulkopuolelta saadaan erittäin osaavia ihmisiä, ja erityisesti kolmansista maista tulevien opiskelijoiden ja tutkijoiden kysyntä on kasvussa. Ihmisten välisten yhteyksien edistäminen ja liikkuvuus ovat myös EU:n ulkopolitiikan tärkeitä osatekijöitä, erityisesti suhteessa EU:n naapuruuspolitiikan piiriin kuuluviin maihin tai EU:n strategisiin kumppaneihin.

Tällä ehdotuksella pyritään parantamaan kolmansista maista tuleviin tutkijoihin, opiskelijoihin, vaihto-oppilaisiin, palkattomiin harjoittelijoihin ja vapaaehtoistyöntekijöihin sovellettavia säännöksiä ja laajentamaan yhteisten säännösten soveltaminen kahteen uuteen kolmansien maiden kansalaisten ryhmään, palkallisiin harjoittelijoihin ja au paireihin. Ehdotus on muodoltaan direktiivi, jolla muutetaan direktiivejä 2004/114/EY ja 2005/71/EY ja laaditaan ne uudelleen. Yleistavoitteena on tukea sosiaalisia, kulttuurisia ja taloudellisia suhteita EU-maiden ja kolmansien maiden välillä, edistää taitojen ja osaamisen siirtymistä ja lisätä kilpailukykyä sekä taata samalla, että näitä kolmansien maiden kansalaisryhmiä kohdellaan oikeudenmukaisesti.

· Yleinen tausta

EU:lla on edessään merkittäviä rakenteellisia haasteita, jotka liittyvät väestönkehitykseen ja talouteen. Työikäisen väestön kasvu on käytännössä pysähtynyt, ja lähivuosina työikäisen väestön määrä alkaa supistua. Havaitut työllisyyden kasvun mallit, joissa painopiste on ammattitaitoisessa työvoimassa, ovat taloudellisista ja väestönkehitykseen liittyvistä syistä vallitsevia seuraavat kymmenen vuotta. EU:lla on edessään myös ”innovaatiokriisi”. Suhteessa BKT:hen Euroopassa käytetään tutkimukseen ja kehitykseen (T&K) vuositasolla 0,8 prosenttia vähemmän kuin Yhdysvalloissa ja 1,5 prosenttia vähemmän kuin Japanissa. Tuhansia lahjakkaita tutkijoita ja innovaattoreita on muuttanut maihin, joissa olosuhteet ovat suotuisammat. Vaikka EU:n markkinat ovat maailman suurimmat, ne ovat edelleen pirstaleiset eivätkä riittävän innovaatiomyönteiset. Eurooppa 2020 -strategiassa ja sen innovaatiounioniin tähtäävässä lippulaivahankkeessa asetetaan tavoitteeksi, että investointeja tutkimukseen ja innovointiin lisätään, mikä edellyttää arviolta miljoonaa uutta tutkimustyöpaikkaa Eurooppaan. Maahanmuuton kautta EU:n ulkopuolelta saadaan erittäin osaavia ihmisiä, ja erityisesti kolmansista maista tulevien opiskelijoiden ja tutkijoiden kysyntä on kasvussa. Heitä EU:n on aktiivisesti houkuteltava. Kolmansista maista tulevat opiskelijat ja tutkijat voivat tulla osaksi hyvin koulutettujen potentiaalisten työntekijöiden ja osaamisreserviä, jota EU tarvitsee voidakseen vastata edellä mainittuihin haasteisiin.

EU:n maahanmuuttoa ja liikkuvuutta koskevassa kokonaisvaltaisessa lähestymistavassa asetetaan puitteet EU:n ulkoiselle muuttoliikepolitiikalle. Siinä määritellään, miten muuttoliikettä ja liikkuvuutta koskeva EU:n vuoropuhelu ja yhteistyö EU:n ulkopuolisten maiden kanssa järjestetään. Lähestymistavalla pyritään mm. edistämään Eurooppa 2020 ‑strategian toteuttamista. Tätä tavoitellaan järjestämällä laillinen muuttoliike paremmin ja edistämällä hyvin hallittua liikkuvuutta (laitonta muuttoliikettä, muuttoliikettä ja kehitystä sekä kansainvälistä suojelua koskevien lähestymistavan muiden pilareiden rinnalla). Tässä yhteydessä on erityistä merkitystä liikkuvuuskumppanuuksilla, jotka tarjoavat räätälöidyt kahdenväliset puitteet EU:n ja tiettyjen EU:n ulkopuolisten maiden (erityisesti naapurimaiden) väliselle yhteistyölle ja jotka voivat myös sisältää toimenpiteitä ja ohjelmia tämän direktiiviehdotuksen kohteena olevien henkilöryhmien liikkuvuuden edistämiseksi.

Se, että kolmansien maiden kansalaiset saavat omaksua taitoja ja tietoja Euroopassa suoritettavan harjoittelun avulla, kannustaa osaamiskiertoon ja tukee yhteistyötä kolmansien maiden kanssa, mikä puolestaan hyödyttää sekä lähettäviä että vastaanottavia maita. Globalisoituminen edellyttää EU:n yritysten ja ulkomaisten markkinoiden välisten yhteyksien lisäämistä, kun taas harjoittelijoiden ja au pairien liikkuminen edistää osaamispääoman kehittymistä, rikastuttaa muuttajia, heidän alkuperämaitaan ja heidät vastaanottavia maita sekä parantaa kulttuurien keskinäistä ymmärtämystä. Ilman selkeää säädöskehystä vaarana on hyväksikäyttö, jolle harjoittelijat ja au pairit ovat erityisen alttiita, ja siitä seuraava vilpillisen kilpailun vaara.

Tällä ehdotuksella muutetaan kolmansien maiden kansalaisten opiskelua, opiskelijavaihtoa, palkatonta harjoittelua tai vapaaehtoistyötä varten tapahtuvan maahanpääsyn edellytyksistä annettua neuvoston direktiiviä 2004/114/EY ja kolmansien maiden kansalaisten erityisestä maahanpääsymenettelystä tieteellistä tutkimusta varten annettua neuvoston direktiiviä 2005/71/EY ottaen huomioon, että haasteet, joita nämä maahanmuuttajaryhmät kohtaavat, ovat samankaltaisia. Tarkoituksena on optimoida edut paremmin ja torjua vaarat asianmukaisesti.

· Voimassa olevat aiemmat säännökset

Neuvoston direktiivissä 2004/114/EY säädetään kolmansista maista tulevien opiskelijoiden maahantulon ja oleskelun edellytyksiä koskevat yhteiset säännöt. Direktiivin 2004/114/EY 3 artiklan mukaan jäsenvaltiot voivat kuitenkin päättää soveltaa tätä direktiiviä kolmansien maiden kansalaisiin, jotka hakevat maahanpääsyä oppilasvaihtoa, palkatonta harjoittelua tai vapaaehtoistyötä varten.

Palkallisten harjoittelijoiden maahantulon edellytyksiä käsitellään myös työskentelyä varten jäsenvaltioiden alueelle saapuvien kolmansien maiden kansalaisten maahantulon sallimisen rajoittamisesta tehdyssä neuvoston päätöslauselmassa[4] vuodelta 1994. Siinä määritellään yleisesti harjoittelijat ja enimmäisoleskeluaika.

Neuvoston direktiivissä 2005/71/EY säädetään kolmansien maiden kansalaisiin sovellettavasta erityisestä maahanpääsymenettelystä tieteellistä tutkimusta varten.

Euroopan parlamentin ja neuvoston 28 päivänä syyskuuta 2005 antamassa suosituksessa[5] ehdotetaan toimenpiteitä yhteisössä tieteellistä tutkimusta varten matkustaville kolmansien maiden tutkijoille lyhytaikaiseen oleskeluun tarkoitettuja yhtenäisiä viisumeja koskevien jäsenvaltioiden myöntämismenettelyjen helpottamiseksi.

Asetuksessa (EY) N:o 1030/2002 säädetään kolmansien maiden kansalaisten oleskelulupien kaava. Sitä sovelletaan tähän ehdotukseen.

Eurooppa-neuvoston laatimassa, 24 päivänä marraskuuta 1969 allekirjoitetussa au pair ‑sijoitusta koskevassa eurooppalaisessa sopimuksessa[6] asetetaan au paireihin sovellettavia sääntöjä. Suurin osa jäsenvaltioista ei kuitenkaan ole ratifioinut tätä sopimusta.

· Johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun politiikkaan ja muihin tavoitteisiin

Tämän ehdotuksen säännökset ovat johdonmukaisia suhteessa Eurooppa 2020 -strategian ja EU:n maahanmuuttoa ja liikkuvuutta koskevan kokonaisvaltaisen lähestymistavan tavoitteisiin ja tukevat niitä. Yhteisten maahanpääsymenettelyjen luominen ja harjoittelijoiden ja au pairien oikeudellisen aseman turvaaminen voivat lisäksi suojella hyväksikäytöltä.

Ehdotus vastaa myös koulutusta koskevan EU:n toiminnan tavoitetta, joka on EU:n markkinoiminen koulutuksen alan ja kansainvälisten suhteiden osaamiskeskuksena ja tiedon parempi välittäminen ympäri maailmaa keinona levittää ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion arvoja.

Ehdotus vastaa myös EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan painopisteenä olevia köyhyyden poistamista ja vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamista. Erityisesti säännökset, jotka koskevat harjoittelijoiden liikkuvuutta EU:n ja kotimaidensa välillä, mahdollistaisivat luotettavat rahalähetykset, osaamisen siirtymisen ja investoinnit.

Ehdotus vaikuttaa myönteisesti perusoikeuksiin, sillä se vahvistaa kolmansien maiden kansalaisten menettelyllisiä oikeuksia ja siinä tunnustetaan palkallisten harjoittelijoiden ja au pairien oikeudet ja suojataan niitä. Se on johdonmukainen suhteessa perusoikeuskirjassa tunnustettuihin oikeuksiin, erityisesti suhteessa 7 artiklaan (oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta), 12 artiklaan (kokoontumis- ja yhdistymisvapaus), 15 artiklan 1 kohtaan (ammatillinen vapaus ja oikeus tehdä työtä), 15 artiklan 3 kohtaan (samanlaiset työehdot), 21 artiklan 2 kohtaan (syrjintäkielto), 31 artiklaan (oikeudenmukaiset ja kohtuulliset työolot ja työehdot), 34 artiklaan (sosiaaliturva ja toimeentuloturva) ja 47 artiklaan (oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen).

2. KUULEMISET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

· Intressitahojen kuuleminen

Jäsenvaltioiden kanssa on käyty keskusteluja maahanmuutto- ja turvapaikka-asioiden komitean kokousten puitteissa. Täytäntöönpanokertomusten havainnoista on keskusteltu, ja jäsenvaltiot ovat tämän aloitteen valmistelun yhteydessä lisäksi vastanneet kirjallisesti ennen komitean kokouksia lähetettyihin kysymyksiin.

Sidosryhmien kuulemisista voidaan mainita työpajat, joita koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto (EACEA) on järjestänyt Erasmus Mundus -yhteisön kanssa viisumiasioista ja yhteisistä Erasmus Mundus -tohtoriohjelmista, työpajat ja keskustelut, joita on järjestetty nuorisovaihtojärjestöjen kansallisten yhteyspisteiden kanssa (oppilasvaihto- ja vapaaehtoisjärjestöt mukaan lukien), ja työpaja tutkimusyhteisön näkemyksistä EURAXESS-sillanpääorganisaatioiden kokouksessa[7].

Euroopan muuttoliikeverkosto (EMV) on järjestänyt useita työpajoja opiskelijoiden kansainvälisestä liikkuvuudesta sekä toteuttanut kyselyjä[8] ja teettänyt mittavan selvityksen Immigration of International Students to the EU.[9]

Verkossa käynnistettiin interaktiivisen politiikan suunnittelun (IPM) välineen avulla julkinen kuuleminen[10], joka tuotti 1 461 vastausta. Vastaajista valtaosa (91 prosenttia) oli sitä mieltä, että EU:n houkuttelevuutta olisi parannettava tutkijoiden keskuudessa, ja 87 prosenttia oli sitä mieltä, että sitä olisi parannettava myös opiskelijoiden keskuudessa. Kummankin ryhmän osalta viisumeja ja oleskelulupia pidettiin suurimpana ongelmana. Yli 70 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että EU:n houkuttelevuutta olisi parannettava myös vaihto-oppilaiden, vapaaehtoistyöntekijöiden ja palkattomien harjoittelijoiden keskuudessa. Vastauksissa ei ollut maantieteellistä vääristymää sen perusteella, tulivatko vastaukset EU:sta vai sen ulkopuolelta.

Huomioon on otettu myös eurooppalaisen tutkimusalueen puitetiedonantoon liittyvän julkisen kuulemisen tulokset[11] ja EACEA:n pyynnöstä tehdyn, Erasmus Mundus -ohjelman entisten ja nykyisten opiskelijoiden järjestön (EMA) Erasmus Mundus -viisumikyselyn tulokset[12].

· Asiantuntijatiedon käyttö

Edellä mainittujen tietojen keräämisen lisäksi ei ollut tarvetta käyttää ulkopuolista asiantuntemusta.

· Vaikutusten arviointi

Seuraavia vaihtoehtoja harkittiin:

Vaihtoehto 1 (lähtötilanne): Ei muutosta vallitsevaan tilanteeseen

Toisistaan riippumatta toimivat jäsenvaltiot jatkaisivat toisistaan poikkeavien ratkaisujen soveltamista maahanpääsyedellytysten ja erityisesti viisumien suhteen. Näiden seikkojen selkeydessä ja läpinäkyvyydessä olisi edelleen puutteita. Menettelyllisissä takeissa olisi edelleen ongelmia, ja EU:n sisäisen liikkuvuuden ehdot säilyisivät rajoittavina (erityisesti opiskelijoiden suhteen). EU:n lainsäädäntö ei kattaisi ollenkaan palkallisia harjoittelijoita. Samoin EU:ssa sovellettaisiin edelleen erilaisia lähestymistapoja siihen, miten opiskelijat ja tutkijat pääsevät työmarkkinoille saatuaan opintonsa/tutkimuksensa päätökseen.

Vaihtoehto 2: Tiedotuksen (erityisesti tutkijoita koskevan) lisääminen ja voimassa olevien sääntöjen noudattamisen tehostettu valvonta

Vaihtoehdossa on kyse tiedon tarjonnan ja saatavuuden parantamisesta, jotta voimassa olevien sääntöjen läpinäkyvyyttä voidaan lisätä ja soveltaa niitä paremmin. Voitaisiin myös lisätä toimia, joilla lisätään jäsenvaltioissa tietoisuutta parhaista käytänteistä sellaisten ryhmien maahanpääsyn ja suojelemisen yhteydessä, joita voimassa olevat direktiivit eivät koske. Tällaisia ovat au pairit ja palkalliset harjoittelijat. Tarkoituksena olisi toteuttaa järjestelmällisempi kampanja, jolla varmistetaan, että jäsenvaltiot ymmärtävät velvollisuutensa ja noudattavat niitä.

Vaihtoehto 3: Maahanpääsyn edellytysten, oikeuksien ja menettelyllisten takeiden parantaminen

Tämä vaihtoehto sisältää opiskelijoita, vaihto-oppilaita, vapaaehtoistyöntekijöitä ja palkattomia harjoittelijoita koskevia parannuksia, sillä siinä saatetaan heidän maahanpääsyään koskevat edellytykset vastaamaan tutkijoihin sovellettavia ja saatetaan osa oikeuksista samalle tasolle kuin tutkijoilla. Tässä vaihtoehdossa säännöistä, joiden soveltaminen vaihto-oppilaisiin, vapaaehtoistyöntekijöihin ja palkattomiin harjoittelijoihin on tällä hetkellä vapaaehtoista, tehtäisiin pakollisia. Jäsenvaltiot olisivat velvollisia kaikin tavoin helpottamaan hakemuksen jättäneen, maahanpääsyn edellytykset täyttävän kolmannen maan kansalaisen (opiskelijoiden ja muiden väestöryhmien) viisumien saantia. Myös menettelyllisiä takeita muutettaisiin lähinnä ottamalla käyttöön aikarajat, jotka velvoittavat jäsenvaltioiden viranomaiset tekemään hakemusta koskevan päätöksen 60 päivän kuluessa. Tätä määräaikaa voitaisiin poikkeustapauksissa pidentää 30 päivällä. Opiskelijoiden oikeutta työskennellä opiskeluaikanaan laajennettaisiin kattamaan vähintään 15 tuntia viikossa ensimmäisestä oleskeluvuodesta lukien.

Vaihtoehto 4: Maahanpääsyn edellytysten, myös EU:n sisäistä liikkuvuutta koskevien oikeuksien menettelyllisten takeiden mittavampi parantaminen; mahdollisuus hakea työtä, kun opiskelut tai tutkimushanke on saatu päätökseen; soveltamisalan laajentaminen au paireihin ja palkallisiin harjoittelijoihin

Tässä vaihtoehdossa pyritään parantamaan voimassa olevien direktiivien soveltamisalaan kuuluviin väestöryhmiin sovellettavia edellytyksiä ja heidän oikeuksiaan vielä enemmän, laajentamaan direktiivin soveltamisala au paireihin ja palkallisiin harjoittelijoihin ja ottaman käyttöön erityiset maahanpääsyn edellytykset, joilla heitä voidaan paremmin suojella. Jäsenvaltioilla olisi mahdollisuus myöntää pitkäaikaisia viisumeja tai oleskelulupia, ja jos käytetään molempia lupatyyppejä, niiden olisi edellytettävä ainoastaan direktiivissä mainittujen maahanpääsyn edellytysten täyttymistä (niin että edellytykset ovat samat lupatyypistä riippumatta).

Jos kolmannen maan kansalaisen oleskelu kestää pidempään kuin yhden vuoden, pitkäaikaisen viisumin myöntäneen jäsenvaltion olisi myönnettävä vuoden kuluttua oleskelulupa. Tutkijoihin ja opiskelijoihin sovellettavia EU:n sisäistä liikkuvuutta koskevia säännöksiä vahvistettaisiin, ja säännökset ulotettaisiin palkallisiin harjoittelijoihin. Lisäksi liikkuvuustoimenpiteitä sisältäviin EU:n ohjelmiin, kuten Erasmus Mundus- ja Marie Curie ‑ohjelmaan, osallistuviin sovellettaisiin EU:n sisäisen liikkuvuuden osalta suotuisampia sääntöjä.

Opiskelijat saisivat oikeuden työskennellä vähintään 20 tuntia viikossa ensimmäisestä oleskeluvuodesta lähtien. Saatuaan opintonsa/tutkimuksensa päätökseen opiskelijat ja tutkijat saisivat oleskella EU:n alueella työmahdollisuuksien kartoittamiseksi 12 kuukauden ajan. Menettelyllisenä takeena jäsenvaltiot velvoitettaisiin tekemään hakemuksia koskevat päätökset 60 päivän kuluessa (koskee kaikkia ryhmiä) ja Erasmus Mundus- ja Marie Curie ‑stipendiaatteja koskevat päätökset 30 päivän kuluessa.

Vaihtoehtoja analysoitaessa ja vertailtaessa tulee esiin, että kaikkia ongelmia ei voida ratkaista parantamalla tiedotusta, mikä tarkoittaa, että direktiivejä on päivitettävä.

Vaihtoehto 4 vaikuttaa kustannustehokkaimmalta keskeisten tavoitteiden saavuttamiseen, ja sillä saadaan aikaan myönteisiä taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Lainsäädäntömuutoksien huonoin puoli olisivat niiden aiheuttamat kustannukset. Jäsenvaltiot joutuvat tekemään muutoksia säädöksiinsä, lähinnä maahantulo- ja oleskelulupien, EU:n sisäisen liikkuvuuden ja hakemusten käsittelyaikojen osalta. Vaihtoehdosta 4 aiheutuvat kustannukset olisivat kuitenkin suhteellisen vähäiset, ja jotkin jäsenvaltiot ovat panneet joitakin kaavailtuja säännöksiä jo täytäntöön.

Koska havaitut ongelmat ovat kummankin direktiivin osalta samankaltaisia, tuloksellisin tapa toteuttaa parhaaksi arvioitu vaihtoehto on direktiivien yhdistäminen samaan säädökseen, jotta EU:n säännöt olisivat johdonmukaisempia ja selvempiä. Tämä toteutetaan laatimalla molemmat direktiivit uudelleen ja yhdistämällä ne samaan säädökseen, jossa ehdotetaan sisältömuutoksia.

3. EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ

· Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus

Ehdotuksessa vahvistetaan edellytykset, joilla tutkijat, opiskelijat, vaihto-oppilaat, palkalliset ja palkattomat harjoittelijat, vapaaehtoistyöntekijät ja au pairit, jotka ovat kolmansien maiden kansalaisia, saavat tulla jäsenvaltioiden alueelle ja oleskella alueella yli kolme kuukautta. Ehdotuksessa otetaan käyttöön maahanpääsyn edellytykset, jotka koskevat kahta uutta kolmansien maiden kansalaisten ryhmää eli au paireja ja palkallisia harjoittelijoita. He eivät tällä hetkellä kuulu oikeudellisesti sitovan EU:n säädöskehyksen piiriin, ja tarkoituksena on varmistaa heidän lailliset oikeutensa ja suojelunsa. Kun kyseessä on tutkija, joka on kolmannen maan kansalainen, perheen maahanpääsystä on tehty helpompaa samoin kuin perheenjäsenten pääsystä työmarkkinoille ja heidän liikkuvuudestaan EU:n sisällä.

Ehdotuksen mukaan hakijalle, joka täyttää kaikki yhteen jäsenvaltioon pääsylle asetetut edellytykset, on myönnettävä pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa. Ehdotuksella helpotetaan ja yksinkertaistetaan opiskelijoiden ja tutkijoiden liikkuvuutta EU:n sisällä. Erityisesti tämä koskee Erasmus Mundus- tai Marie Curie -ohjelmaan osallistuvia. Kyseisiä ohjelmia laajennetaan ja osallistuminen niihin kasvaa seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä. Ehdotuksella parannetaan opiskelijoiden oikeuksia työskennellä osa-aikaisesti ja annetaan opiskelijoille ja tutkijoille mahdollisuus oleskella opintojen/tutkimuksen valmistuttua alueella työmahdollisuuksien kartoittamiseksi 12 kuukauden ajan.

Tiedottamista ja läpinäkyvyyttä lisätään, otetaan käyttöön päätöksenteon aikarajat ja parannetaan menettelyllisiä takeita esimerkiksi päätösten kirjallisilla perusteluilla ja muutoksenhakuoikeudella. Perittävien maksujen olisi oltava oikeasuhteisia.

· Oikeusperusta

Euroopan parlamentille ja neuvostolle annetaan SEUT-sopimuksen 79 artiklan 2 kohdassa toimivalta säätää tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen toimenpiteitä seuraavilla aloilla:

a) maahantuloa ja maassa oleskelua koskevat edellytykset sekä vaatimukset pitkäaikaisten viisumien ja oleskelulupien myöntämiseksi jäsenvaltioissa;

b) jäsenvaltioissa laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten oikeuksien määrittely, mukaan lukien edellytykset, jotka koskevat liikkumis- ja oleskeluvapautta muissa jäsenvaltioissa.

· Toissijaisuusperiaate     

Maahanmuuttopolitiikka kuuluu unionin ja jäsenvaltioiden jaettuun toimivaltaan. Siksi sovelletaan toissijaisuusperiaatetta, joka edellyttää sen varmistamista, että jäsenvaltiot eivät voisi riittävällä tavalla saavuttaa suunnitellun toiminnan tavoitteita (välttämättömyyskriteeri), ja sen pohtimista, voidaanko tavoitteet saavuttaa paremmin unionin toiminnalla (eurooppalaisen lisäarvon kriteeri).

Kyky ylläpitää ja parantaa valmiuksia houkutella lahjakkuuksia EU:n ulkopuolelta on entistä suurempi haaste, joka on kaikille jäsenvaltioille yhteinen. Jos jäsenvaltiot soveltaisivat edelleen omia kansallisia järjestelmiään tämän ehdotuksen kohteena olevien kolmansien maiden kansalaisten maahanpääsyyn, ei voitaisi saavuttaa yleistä tavoitetta lisätä EU:n houkuttelevuutta lahjakkaiden maahanmuuttajien kohteena. Sen sijaan, että potentiaaliset hakijat ja mukana olevat organisaatiot joutuvat tekemisiin 27 erilaisen järjestelmän kanssa, on selvästi tehokkaampaa ja yksinkertaisempaa, että on vain yhdet yhteiset maahanpääsy- ja oleskeluvaatimukset eikä hajanaista tilannetta, jossa kansalliset säännöt poikkeavat toisistaan. Lisäksi EU:n sisäisen liikkuvuuden edistäminen, joka on tämän ehdotuksen keskeinen tavoite, edellyttää EU:n laajuista välinettä.

Kun nuorille kohdistettuja aloitteita, joilla edistetään ihmisten välisiä kulttuurisia, sosiaalisia ja koulutuksellisia yhteyksiä kolmansien maiden kansalaisiin, ja epävirallisia harjoittelun muotoja on yhä enemmän, niiden rinnalle tarvitaan asianmukaiset maahanmuuttosäännöt.

Opiskelijoiden, tutkijoiden ja muiden kolmansien maiden kansalaisryhmien suojelun ja oikeuksien yhdenmukaisen vähimmäistason on määrä tarjota vankat takeet tiettyjen herkästi haavoittuvien ryhmien, kuten palkallisten harjoittelijoiden ja au pairien, hyväksikäyttöä vastaan.

Voimassa olevien opiskelija- ja tutkijadirektiivien eurooppalainen lisäarvo on osoitettu kuluneina vuosina, ja tällä ehdotuksella saadaan aikaan lisäparannuksia.

Asianmukaiset suojatoimenpiteet sisältävä läpinäkyvä säädöskehys, jolla varmistetaan aito osaamisen siirtyminen, helpottaisi taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia suhteita jäsenvaltioiden ja lähettävien maiden välillä. Palkallisia harjoittelijoita koskeva EU:n väline auttaa edelleen syventämään maahanmuuttoa ja liikkuvuutta koskevaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa muuttoliikepolitiikan ulkoisten näkökohtien osalta. Siinä sekä mahdollistetaan osaamisen siirtyminen että vahvistetaan kolmansien maiden sitoutumista laittoman maahanmuuton torjuntaan lisääntyneiden laillisten muuttoreittien avulla. Au pairien osalta EU:n säädös auttaisi parantamaan heidän suojeluaan.

Ehdotuksen keskeisiä osatekijöitä on opintonsa/tutkimuksensa päättävien opiskelijoiden ja tutkijoiden potentiaalin parempi hyödyntäminen. He ovat tulevaisuuden huippuosaava työntekijäreservi, sillä he puhuvat vastaanottavan yhteiskunnan kieltä ja ovat kotoutuneet siihen.

Koska ehdotus koskee myös palkallisia harjoittelijoita, jotka eivät kuulu sisäisen siirron saaneisiin työntekijöihin, se täydentäisi sisäisen siirron saaneita työntekijöitä koskevaa direktiiviä, josta neuvosto ja Euroopan parlamentti parhaillaan neuvottelevat.

Säännökset, joilla pyritään selventämään ja edistämään oikeuksia ja oleskelun edellytyksiä, auttaisivat myös saavuttamaan yleisen tavoitteen parantaa perusoikeuksien suojelua.

Kaikki nämä näkökohdat huomioon ottaen ehdotus on toissijaisuusperiaatteen mukainen.

· Suhteellisuusperiaate

Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti ”unionin toiminnan sisältö ja muoto eivät saa ylittää sitä, mikä on tarpeen perussopimusten tavoitteiden saavuttamiseksi” (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan 4 kohta). Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen seuraavista syistä:

Välineeksi on valittu direktiivi, koska se jättää jäsenvaltioille runsaasti joustovaraa täytäntöönpanossa.

Toiminnan sisältö rajoittuu sen tavoitteen saavuttamisen kannalta välttämättömään. Ehdotetut säännöt koskevat maahanpääsyn edellytyksiä, menettelyjä ja lupia (oleskeluluvat ja pitkäaikaiset viisumit) sekä opiskelijoiden, tutkijoiden, vaihto-oppilaiden, vapaaehtoistyöntekijöiden, harjoittelijoiden ja au pairien oikeuksia, jotka ovat SEUT-sopimuksen 79 artiklan nojalla yhteisen maahanmuuttopolitiikan osatekijöitä. Joitakin edellä mainittuja ryhmiä koskevia EU:n laajuisia sääntöjä on jo, mutta niitä on päivitettävä ja parannettava. Ehdotuksen sisältö rajoitetaan edellä esitetyn tavoitteen saavuttamisen kannalta välttämättömään.

· Sääntelytavan valinta

Ehdotettu sääntelytapa on direktiivi. Direktiivi on tähän tarkoitukseen sopiva väline, sillä siinä asetetaan sitovat vähimmäisvaatimukset, mutta samalla annetaan jäsenvaltioille tarvittavaa joustavuutta. Lisäksi se on sopivin väline yhdistää kaksi voimassa olevaa direktiiviä yhteen säädökseen laatimalla molemmat direktiivit uudelleen, jotta EU:hun tuleville erilaisille kolmansien maiden kansalaisryhmille voidaan varmistaa yhtenäinen säädöskehys.

4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotuksella ei ole vaikutuksia EU:n talousarvioon.

5. LISÄTIEDOT

· Kansallisen lainsäädännön osaksi saattamista koskeva lauseke

Ehdotuksessa on lauseke kansallisen lainsäädännön osaksi saattamisesta.

· Ilmoitukseen direktiivin saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä liitettävät selittävät asiakirjat

Ehdotetun direktiivin soveltamisala ulottuu erilaisten kolmansien maiden kansalaisryhmien osalta moniin henkilöihin (tutkijoihin, opiskelijoihin, vaihto-oppilaisiin, harjoittelijoihin, vapaaehtoistyöntekijöihin ja au paireihin). Ehdotus sisältää myös monia oikeudellisia velvoitteita, joita laajennetaan voimassa oleviin direktiiveihin 2005/71/EY ja 2004/114/EY verrattuna. Tästä syystä ja myös siksi, että ehdotus sisältää säännöksiä, jotka koskevat ryhmiä, joita voimassa oleva säädöskehys ei velvoittavalla tavalla koske, tarvitaan selittäviä asiakirjoja, jotka liitetään ilmoitukseen direktiivin saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä, jotta täytäntöönpanotoimenpiteet, joita jäsenvaltiot ovat lisänneet voimassa olevaan lainsäädäntöön, voitaisiin määrittää selvästi.

· Ehdotuksen yksityiskohtainen kuvaus

I LUKU – YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Ehdotus liittyy EU:n tavoitteeseen luoda kattava maahanmuuttopolitiikka. Sillä on kaksi erityistavoitetta. Ensimmäinen tavoite on asettaa edellytykset, jotka koskevat kolmansien maiden kansalaisten tuloa jäsenvaltioiden alueelle ja oleskelua alueella yli kolmen kuukauden ajan tutkimusta, opiskelua, oppilasvaihtoa, palkallista ja palkatonta harjoittelua, vapaaehtoistyötä tai au pairina työskentelyä varten. Toisena tavoitteena on asettaa edellytykset, jotka koskevat opiskelijan tai palkallisen harjoittelijan asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten maahantuloa ja oleskelua muissa jäsenvaltioissa kuin siinä, joka on tämän direktiivin nojalla ensimmäisenä myöntänyt kolmannen maan kansalaiselle luvan. Kolmantena tavoitteena on asettaa edellytykset, jotka koskevat tutkijan asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten maahantuloa ja oleskelua muissa jäsenvaltioissa kuin siinä, joka on tämän direktiivin nojalla ensimmäisenä myöntänyt kolmannen maan kansalaiselle luvan.

2 artikla

Artiklassa asetetaan ehdotuksen soveltamisala. Ehdotusta sovelletaan kolmansien maiden kansalaisiin, jotka hakevat pääsyä jonkin jäsenvaltion alueelle tutkimusta, opiskelua, oppilasvaihtoa, palkallista tai palkatonta harjoittelua, vapaaehtoistyötä tai au pairina työskentelyä varten. Opiskelijadirektiivissä olevat vaihto-oppilaita, palkattomia harjoittelijoita ja vapaaehtoistyöntekijöitä koskevat vapaaehtoiset säännökset on tehty pakollisiksi, ja yleinen soveltamisala on laajennettu kattamaan palkalliset harjoittelijat ja au pairit.

Ehdotuksessa suhtaudutaan niihin ryhmiin, joita se ei koske, pitkälti samalla tavalla kuin direktiiveissä 2004/114/EY ja 2005/71/EY. Ehdotus ei koske esimerkiksi EU:n kansalaisia ja heidän perheenjäseniään. Direktiivien 2004/114/EY ja 2005/71/EY tapaan se ei myöskään koske sellaisia kolmansien maiden kansalaisia, jotka ovat oleskelleet EU:ssa pitkään, sillä heillä on etuoikeutetumpi asema ja erityinen oleskelulupa, eikä pakolaisia, jäsenvaltiossa EU:n lainsäädännön tai kansainvälisiin sopimuksiin sisältyvien sitoumusten mukaisesti väliaikaisesti oleskelevia eikä muita rajattuja ryhmiä.

3 artikla

Artiklassa esitetään ehdotuksessa käytetyt määritelmät, jotka ovat pitkälti samoja kuin muissa voimassa olevissa maahanmuuttodirektiiveissä (erityisesti 2004/114/EY ja 2005/71/EY). Au pairin määritelmään on saatu aineksia au pair -sijoitusta koskevasta eurooppalaisesta sopimuksesta vuodelta 1969. Palkallisen harjoittelijan määritelmä perustuu palkattoman harjoittelijan määritelmään, mutta siinä tulee esiin palkallisuus. Termi ’lupa’ kattaa sekä oleskeluluvat että pitkäaikaiset viisumit.

4 artikla

Artiklassa todetaan, että jäsenvaltiot voivat myöntää suotuisampia edellytyksiä henkilöille, joihin direktiiviehdotusta sovelletaan. Tämä liittyy kuitenkin vain tiettyihin säännöksiin, jotka koskevat tutkijoiden perheenjäseniä, oikeutta yhdenvertaiseen kohteluun, taloudelliseen toimintaan ja menettelyllisiin takeisiin, jotta se ei olisi direktiivin soveltamisalan vastaista.

II LUKU – MAAHANPÄÄSY

5 artikla

Artiklassa säädetään yleisperiaatteesta, jonka mukaan sen jäsenvaltion, jossa hakemus on tehty, on myönnettävä kaikki yleiset ja erityiset maahanpääsyn edellytykset täyttävälle hakijalle pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa. Tarkoituksena on välttää tilanne, jossa hakijalta voitaisiin evätä maahanpääsy, vaikka hän täyttää kaikki edellytykset, mutta hänelle ie ole myönnetty tarvittavaa viisumia.

6 artikla

Tässä artiklassa säädetään yleisistä edellytyksistä, jotka hakijoiden on seuraavissa artikloissa säädettyjen erilaisiin kolmansien maiden kansalaisryhmiin sovellettavien erityisten edellytysten lisäksi täytettävä, jotta heidät päästettäisiin jäsenvaltioon. Yleiset edellytykset pitkälti vastaavat voimassa olevassa laillista maahanmuuttoa koskevassa EU:n säännöstössä olevia, ja niitä ovat esimerkiksi voimassa olevat henkilöasiakirjat, sairausvakuutus ja vähimmäisvarat. Kun maahanpääsyn yleiset ja erityiset edellytykset täyttyvät, hakijat ovat oikeutettuja lupaan, jolla tarkoitetaan pitkäaikaista viisumia ja/tai oleskelulupaa.

7, 8 ja 9 artikla

Näissä artikloissa asetetaan erityiset edellytykset tutkijan asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten maahanpääsylle. Edellytykset ovat jo tutkijadirektiivissä, kuten vaatimus, että tutkijaorganisaatiolla on jäsenvaltion hyväksyntä ja että sekä hyväksytty tutkimusorganisaatio että tutkija ovat allekirjoittaneet vastaanottosopimuksen. Ehdotuksessa luetellaan tyhjentävästi osatekijät, jotka vastaanottosopimuksessa on oltava. Ne ovat tutkimushankkeen nimi ja tarkoitus, tutkijan vakuutus, että hän sitoutuu saattamaan loppuun tutkimushankkeen, organisaation vakuutus, että se ottaa tutkijan vastaan antaen tälle mahdollisuuden saattaa tutkimushankkeen loppuun, tutkimushankkeen aloitus- ja päättämispäivä, tiedot tutkimusorganisaation ja tutkijan välisestä oikeussuhteesta sekä tiedot tutkijan työehdoista. Jotta kolmansien maiden tutkijat olisivat tietoisia tutkimusorganisaatioista, jotka voivat tehdä vastaanottosopimuksen, painotetaan tarvetta pitää luettelo hyväksytyistä organisaatioista julkisesti saatavilla ja päivittää sitä aina kun siihen tulee muutoksia.

10 artikla

Tässä 10 artiklassa säädetään opiskelijan asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten maahanpääsyn edellytyksistä, jotka ovat samat kuin jo opiskelijadirektiivissäkin.

11, 12, 13 ja 14 artikla

Näissä artikloissa säädetään vaihto-oppilaan, palkallisen tai palkattoman harjoittelijan, vapaaehtoistyöntekijän tai au pairin asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten maahanpääsyn edellytyksistä. Heidän on esitettävä todiste organisaatiosta, joka vastaa heidän vaihdostaan, harjoittelustaan tai vapaaehtoistyöstään. Direktiivin 2004/114/EY soveltaminen vaihto-oppilaisiin, palkattomiin harjoittelijoihin ja vapaaehtoistyöntekijöihin oli vapaaehtoista, kun taas palkalliset harjoittelijat otetaan mukaan kokonaan uutena kolmansien maiden kansalaisten ryhmänä. Sama koskee au paireja. Kaksi viimeksi mainittua ryhmää ovat luonteeltaan samankaltaisia kuin ryhmät, joita EU:n lainsäädäntö jo koskee. Kummankin ryhmän suojelun tasoa nostetaan. Au pairin pääsy maahan edellyttää todisteita siitä, että isäntäperhe vastaa esimerkiksi toimeentulosta ja majoituksesta. Au pairin oleskelun on perustuttava au pairin ja isäntäperheen väliseen sopimukseen, jossa hänen oikeutensa ja velvollisuutensa määritellään. Palkallisten harjoittelijoiden osalta on ilmoitettava harjoitteluohjelma, sen kesto, työhönopastamisen edellytykset ja työehdot. Jotta voidaan välttää tilanteet, joissa harjoittelijoita käytetään halpatyövoimana, vastaanottava yksikkö voidaan velvoittaa vakuuttamaan, että kolmannen maan kansalaista ei ole otettu olemassa olevaan työpaikkaan.

III LUKU – LUVAT JA OLESKELUN KESTO

15, 16 ja 17 artikla

Artikloissa säädetään tiedoista, jotka kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvissa ja pitkäaikaisissa viisumeissa on oltava. Ehdotuksen 16 artiklassa täsmennetään, että tutkijoilla ja opiskelijoilla on oltava lupa, joka on myönnetty vähintään vuodeksi. Kaikkien muiden ryhmien osalta lupa myönnetään yleensä vuodeksi, mutta tästä on mahdollista poiketa. Säännökset vastaavat direktiivien 2005/71/EY ja 2004/114/EY nojalla sovellettuja lupien voimassaoloaikoja. Lisäksi 17 artiklassa jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus antaa lisätietona täydellinen luettelo jäsenvaltioista, joissa opiskelijan tai tutkijan asemassa oleva kolmannen maan kansalainen aikoo käydä.

IV LUKU – SYYT LUPIEN EPÄÄMISEEN, PERUUTTAMISEEN TAI UUSIMATTA JÄTTÄMISEEN

18, 19 ja 20 artikla

Näissä artikloissa säädetään syistä, joiden perusteella lupa on pakko tai mahdollista evätä, peruuttaa tai jättää uusimatta. Syitä voivat olla esimerkiksi se, että maahanpääsyn yleiset ja erityiset edellytykset eivät enää täyty tai että asiakirjat ovat vääriä. Nämä ovat vakiosyitä myös voimassaolevien maahanmuuttodirektiivien nojalla.

V LUKU – OIKEUDET

Ehdotuksessa on erityinen luku ehdotuksen piiriin kuuluvien ryhmien oikeuksista.

21 artikla

Direktiivin soveltamisalaan kuuluvien kolmansien maiden kansalaisten oikeudenmukaisen kohtelun varmistamiseksi tässä artiklassa annetaan heille oikeus yhdenvertaiseen kohteluun yhdistelmälupadirektiivin[13] nojalla. Tutkijan asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten suotuisammat oikeudet yhdenvertaiseen kohteluun vastaanottavan jäsenvaltion kansalaisten kanssa niiden sosiaaliturvan alojen osalta, jotka määritellään sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetussa asetuksessa (EY) N:o 883/2004, säilytetään ilman yhdistelmälupadirektiivissä säädettyä rajoittamismahdollisuutta. Lisäksi vaihto-oppilaan, vapaaehtoistyöntekijän, palkattoman harjoittelijan tai au pairin asemassa olevat kolmansien maiden kansalaiset saavat oikeuden yhdenvertaiseen kohteluun vastaanottavan jäsenvaltion kansalaisten kanssa yleisesti tarjolla olevien tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan osalta siitä riippumatta, annetaanko heille unionin tai jäsenvaltion lainsäädännössä pääsy työmarkkinoille.

22 ja 23 artikla

Tutkijan tai opiskelijan asemassa oleville kolmansien maiden kansalaisille annetaan näiden artiklojen nojalla oikeus tehdä työtä, joskin jäsenvaltiot voivat asettaa tälle tiettyjä rajoituksia. Kuten direktiivin 2005/71/EY nojalla, tutkijoilla on kansallisen lainsäädännön mukaisesti oikeus opettaa. Direktiivin 2004/114/EY nojalla opiskelijat saivat tehdä työtä enintään 10 tuntia viikossa. Määrä on nostettu 20 tuntiin. Opiskelijoiden taloudellisen toiminnan harjoittamisen osalta jäsenvaltiot voivat edelleen ottaa huomioon työmarkkinatilanteen, mutta se on tehtävä kohtuudella, jotta oikeutta työntekoon ei järjestelmällisesti vaaranneta[14].

24 artikla

Ehdotuksen 24 artiklassa säädetään ehdotuksen yleiset maahanpääsyn edellytykset (alaikäisyyttä koskevaa edellytystä lukuun ottamatta) täyttävien opiskelijoiden ja tutkijoiden mahdollisuudesta oleskella jäsenvaltiossa 12 kuukautta sen jälkeen, kun he ovat saaneet opintonsa/tutkimuksensa päätökseen, hakeakseen töitä tai perustaakseen yrityksen. Eräät jäsenvaltiot ovat jo säätäneet tästä mahdollisuudesta, mutta ajan suhteen on eroja. Mahdollisuus jäädä jäsenvaltioon näyttää olevan tärkeä tekijä, kun opiskelijan/tutkijan asemassa olevat kolmansien maiden kansalaiset valitsevat kohdemaataan. Artiklalla on näin ollen mahdollista lisätä jäsenvaltioiden kilpailukykyä kansainvälisellä näyttämöllä lahjakkuuksien houkuttelemisessa. Työikäisen väestön vähentyessä ja tulevat osaamistarpeet huomioon ottaen asia on yhteisen edun mukainen. Se vastaisi myös Yrittäjyys 2020 -toimintasuunnitelmaa[15]. Kyseessä ei kuitenkaan ole automaattinen työlupa, vaan jäsenvaltiot voivat yhä soveltaa lupamenettelyjä. Jäsenvaltiot voisivat aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua ja viimeistään ennen kuin on kulunut kuusi kuukautta pyytää kolmansien maiden kansalaisia esittämään asiakirjatodisteita siitä, että he todella hakevat työtä (esim. työnantajille lähetettyjen työnhakukirjeiden ja ansioluetteloiden jäljennökset) tai ovat perustamassa yritystä. Kuuden kuukauden kuluttua jäsenvaltiot voisivat pyytää kolmansien maiden kansalaisia esittämään todisteita siitä, että heillä on todellinen mahdollisuus työllistyä tai käynnistää yritys.

25 artikla

Artiklassa on direktiivistä 2003/86/EY poikkeavia säännöksiä tutkijoiden perheenjäsenten maahanpääsystä ja pääsystä työmarkkinoille. Tarkoituksena on lisätä EU:n houkuttelevuutta tutkijan asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten silmissä. Sillä, pääsevätkö tutkijoiden perheenjäsenet välittömästi jäsenvaltioon ja sen työmarkkinoille, voi olla merkitystä tutkijan päättäessä, lähteäkö vai ei.

VI LUKU – LIIKKUVUUS JÄSENVALTIOIDEN VÄLILLÄ

26 ja 27 artikla

Liikkuvuuden helpottamiseksi näissä artikloissa säädetään, millä ehdoilla tutkijat, opiskelijat ja harjoittelijat voivat liikkua jäsenvaltiosta toiseen. Aika, joksi tutkijat saavat direktiivin 2005/71/EY nojalla siirtyä jäsenvaltiossa tehdyn vastaanottosopimuksen perusteella toiseen jäsenvaltioon, on pidennetty kolmesta kuukaudesta kuuteen kuukauteen. Uuteen ehdotukseen on otettu säännöksiä, joiden nojalla myös opiskelijat voivat siirtyä jäsenvaltion myöntämän luvan perusteella toiseen jäsenvaltioon enintään kuudeksi kuukaudeksi. Liikkuvuuden yksinkertaistamiseksi sellaisiin kolmansien maiden kansalaisiin, jotka kuuluvat EU:n liikkuvuusohjelmien piiriin, esim. nykyisten Erasmus Mundus- ja Marie Curie -ohjelmien piiriin, sovelletaan erityisiä sääntöjä. Tällä vältetään tilanteita, joissa EU:n liikkuvuusohjelmien apurahoihin oikeutetut kolmansien maiden kansalaiset eivät voi ottaa apurahaa vastaan, koska he eivät voi tulla kyseisen jäsenvaltion alueelle.

28 artikla

Sinistä korttia koskevaa direktiiviä vastaavasti tutkijoiden perheenjäsenet voivat liikkua jäsenvaltiosta toiseen yhdessä tutkijan kanssa.

VII LUKU – MENETTELY JA LÄPINÄKYVYYS

29 artikla

Artiklassa säädetään aikarajasta, joka velvoittaa jäsenvaltiot tekemään täydellisestä lupahakemuksesta päätöksen ja ilmoittamaan päätöksestä hakijalle kirjallisesti 60 päivän kuluessa (sovelletaan kaikkiin ryhmiin) tai, jos kyseessä on liikkuvuustoimenpiteitä sisältävä unionin ohjelma (esim. Erasmus Mundus- ja Marie Curie -stipendiaatit) 30 päivän kuluessa. Nykyisessä säädöskehyksessä ei aseteta mitään aikarajaa. Menettelyllisiin takeisiin kuuluvat mahdollisuus hakea hylkäävään päätökseen muutosta oikeusteitse ja vaatimus, jonka mukaan viranomaisten on perusteltava hylkäävät päätökset kirjallisesti, sekä sen varmistaminen, että oikeutta muutoksenhakuun kunnioitetaan.

30 ja 31 artikla

Koska tiedon saatavuus on ehdotuksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta keskeistä, 30 artiklassa edellytetään, että jäsenvaltiot asettavat tässä ehdotuksessa määritettyjä maahantulon ja oleskelun edellytyksiä sekä hyväksyttyjä tutkimusorganisaatioita ja maksuja koskevat tiedot saataville. Voimassa olevien maahanmuuttodirektiivien tapaan 31 artiklassa todetaan, että jäsenvaltiot voivat periä maksuja hakemusten käsittelystä. Lisäksi 31 artiklaan on otettu unionin tuomioistuimen viimeaikaista oikeuskäytäntöä[16] vastaavasti säännös, jonka mukaan tällaisten maksujen määrä ei saa vaarantaa direktiivin tavoitteiden saavuttamista.

VIII LUKU – LOPPUSÄÄNNÖKSET

32–38 artikla

Ehdotuksen 32 artiklassa edellytetään, että jäsenvaltiot perustavat kansallisia yhteyspisteitä vaihtamaan tietoa ehdotuksen soveltamisalaan kuuluvista kolmansien maiden kansalaisista, jotka liikkuvat jäsenvaltioiden välillä. Tiettyjen voimassa olevien maahanmuuttodirektiivien, kuten sinistä korttia koskevan direktiivin, yhteydessä on jo perustettu tällaisia kansallisia yhteyspisteitä, jotka ovat osoittautuneet tehokkaaksi teknisen viestinnän mekanismiksi jäsenvaltioiden välillä.

33 artikla

Artiklassa edellytetään, että jäsenvaltiot toimittavat asetuksen (EY) N:o 862/2007 mukaisesti komissiolle määrällisiä tilastoja kolmansien maiden kansalaista, joille on ehdotuksen nojalla myönnetty lupa. Komissio voi pyytää lisätilastoja.

36 artikla

Artiklassa säädetään, että ehdotuksella virallisesti kumotaan tutkijan tai opiskelijan asemassa olevia kolmansien maiden kansalaisia koskevat voimassa olevat direktiivit 2005/71/EY ja 2004/114/EY.

Muut artiklat (34, 35, 37 ja 38) ovat vakiomuotoisia loppusäännöksiä, jotka koskevat kertomusten laatimista, direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, voimaantuloa ja osoitusta.

ê 2004/114/EY, 2005/71/EY (mukautettu)

ð uusi

2013/0081 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

kolmansien maiden kansalaisten Ö tutkimusta, Õ opiskelua, opiskelijavaihtoa, ð palkallista ja ï palkatonta harjoittelua tai, vapaaehtoistyötä ja ð au pairina työskentelyä ï varten tapahtuvan kolmansien maiden kansalaisten maahanpääsyn ð maahantulon ja oleskelun ï edellytyksistä kolmansien maiden kansalaisten erityisestä maahanpääsymenettelystä tieteellistä tutkimusta varten

[UUDELLEENLAADITTU]

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottaa ottavat huomioon Ö Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen Õ Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 63 Ö 79 Õ artiklan ensimmäisen Ö 2 Õ kohdan 3 alakohdan a Ö ja b Õ alakohdan ja 4 alakohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

ò uusi

(1)       Kolmansien maiden kansalaisten opiskelua, opiskelijavaihtoa, palkatonta harjoittelua tai vapaaehtoistyötä varten tapahtuvan maahanpääsyn edellytyksistä 13 päivänä joulukuuta 2004 annettuun neuvoston direktiiviin 2004/114/EY[17] ja kolmansien maiden kansalaisten erityisestä maahanpääsymenettelystä tieteellistä tutkimusta varten 12 päivänä lokakuuta 2005 annettuun neuvoston direktiiviin 2005/71/EY[18] olisi tehtävä muutoksia. Mainitut direktiivit olisi selkeyden vuoksi laadittava uudelleen.

(2)       Tällä direktiivillä on tarkoitus vastata mainittujen direktiivien täytäntöönpanokertomuksissa[19] esitettyyn tarpeeseen korjata havaitut puutteet ja tarjota erilaisille kolmansista maista unioniin tuleville ihmisryhmille yhtenäinen oikeudellinen kehys. Direktiivillä olisi sen vuoksi yksinkertaistettava ja virtaviivaistettava voimassa olevia säännöksiä eri ihmisryhmien osalta yhdessä ja samassa välineessä. Huolimatta siitä, että tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien ihmisryhmien välillä on eroja, niillä on myös yhteisiä piirteitä, minkä vuoksi niitä on mahdollista käsitellä yhteisessä säädöskehyksessä unionin tasolla.

(3)       Tällä direktiivillä on tarkoitus edistää Tukholman ohjelman tavoitetta lähentää kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksiä koskevaa jäsenvaltioiden lainsäädäntöä. Unionin ulkopuolelta saadaan maahanmuuton kautta erittäin osaavia ihmisiä, ja erityisesti opiskelijoiden ja tutkijoiden kysyntä on kasvussa. Heillä on tärkeä osa muodostettaessa unionin keskeistä voimavaraa – osaamispääomaa – jolla varmistetaan älykäs, kestävä ja osallistava kasvu, ja he edistävät tällä tavoin Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista.

(4)       Direktiivien täytäntöönpanokertomuksissa esille tuodut puutteet koskevat lähinnä maahanpääsyn edellytyksiä, oikeuksia, menettelyllisiä takeita, opiskelijoiden pääsyä työmarkkinoille opiskelun aikana, unionin sisäistä liikkuvuutta koskevia säännöksiä ja yhdenmukaisuuden puutetta, joka johtuu siitä, että direktiivien soveltaminen joihinkin ryhmiin, kuten vapaaehtoistyöntekijöihin, vaihto-oppilaisiin ja palkattomiin harjoittelijoihin jätettiin jäsenvaltioille vapaaehtoiseksi. Sittemmin toteutetuissa laajemmissa kuulemisissa on tuotu esiin myös tarve parantaa tutkijoiden ja opiskelijoiden työnhakumahdollisuuksia ja suojella paremmin au paireja ja palkallisia harjoittelijoita, joita voimassa olevat välineet eivät koske.

ê 2004/114/EY johdanto-osan 1 kappale

(5)       Vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen asteittaista perustamista varten perustamissopimuksessa perussopimuksessa määrätään turvapaikkaa, maahanmuuttoa ja kolmansien maiden kansalaisten oikeuksien suojelua koskevien toimenpiteiden toteuttamisesta.

ê 2004/114/EY johdanto-osan 2 kappale (mukautettu)

Perustamissopimuksessa määrätään, että neuvosto toteuttaa maahanmuuttopolitiikan alaan kuuluvia toimenpiteitä, jotka koskevat maahantulon ja oleskelun edellytyksiä sekä menettelyjä pitkäaikaisten viisumien ja oleskelulupien myöntämisessä jäsenvaltioissa.

ê 2004/114/EY johdanto-osan 3 kappale (mukautettu)

Eurooppa-neuvosto tunnusti Tampereen erityiskokouksessaan 15 ja 16 päivänä lokakuuta 1999 tarpeen lähentää kolmansista maista peräisin olevien henkilöiden maahanpääsyn ja oleskelun edellytyksiä koskevaa jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä ja pyysi tätä varten neuvostoa tekemään pikaisesti päätöksiä komission ehdotusten perusteella.

ò uusi

(6)       Tällä direktiivillä olisi edistettävä myös ihmisten välisiä yhteyksiä ja liikkuvuutta, jotka ovat unionin ulkoisen politiikan tärkeitä osatekijöitä, erityisesti kun on kyse Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvista maista ja unionin strategisista kumppaneista. Direktiivillä on tarkoitus paremmin myötävaikuttaa maahanmuuttoa ja liikkuvuutta koskevaan kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan ja liikkuvuuskumppanuuksiin, jotka tarjoavat konkreettiset puitteet jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden väliselle vuoropuhelulle ja yhteistyölle, myös laillisen muuttoliikkeen helpottamisessa ja järjestämisessä.

ê 2004/114/EY johdanto-osan 6 kappale (mukautettu)

Yhteisön tavoitteisiin koulutuksen alalla kuuluu markkinoida koko Eurooppaa merkittävänä yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen alan osaamiskeskuksena. Yhteisöön opiskelua varten tulevien kolmansien maiden kansalaisten liikkuvuuden edistämisellä on ratkaiseva merkitys tämän strategian toteutumiselle. Tähän kuuluu myös maahantulon ja oleskelun edellytyksiä koskevan jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön lähentäminen.

ê 2004/114/EY johdanto-osan 7 kappale (mukautettu)

ð uusi

(7)       Muutto ulkomaille Ulkomaille muuton tämän direktiivin mukaisia tarkoituksia varten, mikä on itsessään tilapäistä ja vastaanottavan maan työmarkkinoilla vallitsevasta tilanteesta riippumatonta, ð olisi edistettävä tietojen ja taitojen kartuttamista ja hankintaa. ï Ö Se Õ on hyödyksi niin muuttajalle itselleen kuin tämän lähtöalkuperämaalle ja vastaanottavalle jäsenvaltiolle sekä parantaa yleisesti kulttuurien keskinäistä ymmärtämystä.

ò uusi

(8)       Tällä direktiivillä olisi lisättävä unionin houkuttelevuutta paikkana, jossa harjoitetaan tutkimusta ja innovointia, ja parannettava unionin asemaa maailmanlaajuisessa kilpailussa lahjakkuuksista. Unionin avaaminen kolmansien maiden kansalaisille, jotka voidaan päästää maahan tutkimusta varten, on myös osa innovaatiounionilippulaivahanketta. Avoimien työmarkkinoiden luominen unionin tutkijoille ja kolmansista maista tuleville tutkijoille on asetettu keskeiseksi tavoitteeksi myös eurooppalaisella tutkimusalueella (ERA), jossa tutkijat, tieteellinen tieto ja teknologia liikkuvat vapaasti.

ê 2005/71/EY johdanto-osan 5 kappale (mukautettu)

Tämän direktiivin tarkoituksena on edistää kyseisten tavoitteiden toteutumista helpottamalla kolmansien maiden kansalaisten maahanpääsyä ja liikkuvuutta tutkimustarkoituksessa yli kolme kuukautta kestävää oleskelua varten. Näin yhteisöstä tehtäisiin houkuttelevampi eri puolilta maailmaa tulevien tutkijoiden kannalta ja edistettäisiin sen asemaa kansainvälisenä tutkimuksen keskuksena.

ê 2004/114/EY johdanto-osan 9 kappale (mukautettu)

Uudet yhteisön säännöt perustuvat opiskelijan, harjoittelijan, koulutuslaitoksen ja vapaaehtoistyön käsitteiden määritelmiin, joita on jo käytetty yhteisön lainsäädännössä, varsinkin kyseisten henkilöiden liikkuvuutta edistävissä yhteisön ohjelmissa (kuten Sokrates ja nuorten eurooppalainen vapaaehtoistyö).

ê 2004/114/EY johdanto-osan 11 kappale

Tämän direktiivin soveltamisalaan eivät kuulu sellaiset palkattomiksi harjoittelijoiksi ja vapaaehtoistyöntekijöiksi luokiteltavat kolmannen maan kansalaiset, joita kansallisen lainsäädännön mukaisesti pidetään työntekijöinä heidän toimintansa tai siitä saatavan korvauksen tai palkan perusteella. Jäsenvaltioiden olisi määriteltävä sellaisten kolmansien maiden kansalaisten maahanpääsyn edellytykset, jotka aikovat suorittaa lääketieteen alan erikoistumisopintoja.

ê 2005/71/EY johdanto-osan 11, 13 ja 14 kappale (mukautettu)

ð uusi

(9)       Olisi helpotettava tutkijoiden maahanpääsyä luomalla heille oma maahanpääsymenettely ð maahanpääsymenettelyllä ï, joka ei ole riippuvainen heidän oikeudellisesta asemastaan suhteessa vastaanottavaan tutkimusorganisaatioon eikä edellytä työluvan myöntämistä oleskeluluvan ð tai pitkäaikaisen viisumin ï lisäksi. Jäsenvaltiot voivat soveltaa vastaavia sääntöjä kolmannen maan kansalaiseen, joka pyrkii maahan antaakseen tutkimushankkeeseen liittyvää opetusta korkea-asteen oppilaitoksessa jäsenvaltion lainsäädännön tai hallinnollisen käytännön mukaisesti. Ö Tämän Õ Tutkijoille tarkoitettu erityismenettely menettelyn olisi perustuttava perustuu tutkimusorganisaatioiden ja jäsenvaltioiden maahanmuuttoviranomaisten väliseen yhteistyöhön siten, että tutkimusorganisaatioille annetaan keskeinen asema maahanpääsymenettelyssä kolmansien maiden tutkijoiden yhteisön Ö unionin Õ alueelle tulon ja siellä oleskelun helpottamiseksi ja menettelyn nopeuttamiseksi. Samalla säilytetään Ö ennallaan maahanmuuttopolitiikkaa koskevat Õ jäsenvaltioiden maahanmuuton valvontaa koskevat toimivaltuudet. Jäsenvaltioiden hyväksymien tutkimusorganisaatioiden olisi voitava allekirjoittaa kolmannen maan kansalaisen kanssa tutkimushankkeen toteuttamista koskeva vastaanottosopimus. Jäsenvaltiot myöntävät vastaanottosopimuksen perusteella oleskeluluvan ð luvan ï, jos maahantulolle ja maassa oleskelulle asetetut edellytykset täyttyvät.

ê 2005/71/EY johdanto-osan 9 kappale (mukautettu)

(10)     Koska mainitun 3 prosentin tavoitteen saavuttaminen edellyttää ennen kaikkea yksityisen sektorin panoksen tehostamista ja lähivuosina uusia tutkijoita olisi palkattava ennen kaikkea yksityiselle sektorille, Ö toimet, joilla voidaan saavuttaa tavoite eli sijoittaa tutkimukseen 3 prosenttia suhteessa BKT:hen, koskevat suurelta osin yksityistä sektoria, jonka on sen vuoksi palkattava lähivuosina lisää tutkijoita Õ, tämän direktiivin soveltamisesta voivat hyötyä Ö nojalla voidaan hyväksyä Õ niin julkisen kuin yksityisenkin sektorin tutkimusorganisaatiot tutkimusorganisaatioita.

ê 2005/71/EY johdanto-osan 15 kappale (mukautettu)

ð uusi

(11)     Jotta Euroopan yhteisö Ö unioni Õ pystyisi houkuttelemaan olisi houkuttelevampi tutkijoita kolmansista maista Ö tutkijoille, jotka ovat kolmansien maiden kansalaisia Õ, ð oikeudesta perheenyhdistämiseen 22 päivänä syyskuuta 2003 annetussa neuvoston direktiivissä 2003/86/EY[20] määritellyt tutkijoiden perheenjäsenet ï heille olisi myönnettävä heidän oleskelunsa aikana useilla aloilla samat sosiaaliset ja taloudelliset oikeudet kuin vastaanottavan jäsenvaltion kansalaisilla on. Lisäksi heille olisi annettava mahdollisuus antaa opetusta korkea-asteen oppilaitoksissa ð olisi päästettävä maahan heidän kanssaan. Heihin olisi sovellettava unionin sisäistä liikkuvuutta koskevia säännöksiä, ja heillä olisi oltava myös pääsy työmarkkinoille ï.

ò uusi

(12)     Jäsenvaltioita olisi kannustettava kohtelemaan tohtorintutkinto-opiskelijoita tutkijoina, jos se on tarkoituksenmukaista.

ê 2005/71/EY johdanto-osan 6 kappale (mukautettu)

(13)     Tämän direktiivin täytäntöönpano ei saisi kuitenkaan edistää aivovuotoa nousevan talouden maista tai kehitysmaista. Yhteistyössä alkuperämaiden kanssa on kehitettävä olisi toteutettava jatkotoimia, joilla pyritään tukemaan tutkijoiden palaamista alkuperämaihinsa ja edistämään tutkijoiden liikkumista tavoitteena kokonaisvaltaisen maahanmuuttopolitiikan luominen.

ò uusi

(14)     Jotta koko Euroopan asemaa opintojen ja harjoittelun maailmanluokan osaamiskeskuksena voitaisiin edistää, olisi parannettava niiden henkilöiden maahantulon ja oleskelun edellytyksiä, jotka haluavat tulla unioniin näitä tarkoituksia varten. Tämä vastaa Euroopan korkeakoulujärjestelmien nykyaikaistamissuunnitelman[21] tavoitteita, erityisesti eurooppalaisen korkea-asteen koulutuksen kansainvälistymisen yhteydessä. Jäsenvaltioiden asiaa koskevan kansallisen lainsäädännön lähentäminen on osa tätä pyrkimystä.

ò uusi

(15)     Bolognan julistuksella[22] käynnistetyn Bolognan prosessin laajentaminen ja syventäminen on johtanut korkeakoulujärjestelmien asteittaiseen lähentymiseen osallistuvissa maissa ja muuallakin. Näin siksi, että kansalliset viranomaiset ovat tukeneet opiskelijoiden ja akateemisen henkilöstön liikkuvuutta ja korkea-asteen oppilaitokset ovat integroineet liikkuvuuden opetussuunnitelmiinsa. Tämä on tarpeen saada näkymään parempina opiskelijoihin sovellettavina unionin sisäistä liikkuvuutta koskevina säännöksinä. Eurooppalaisen korkea-asteen koulutuksen tekeminen houkuttelevaksi ja kilpailukykyiseksi on yksi Bolognan julistuksen tavoitteista. Bolognan prosessi on johtanut eurooppalaisen korkeakoulutusalueen perustamiseen. Eurooppalaisen korkeakoulutusalan virtaviivaistaminen on tehnyt Euroopassa opiskelusta houkuttelevampaa opiskelijoille, jotka ovat kolmansien maiden kansalaisia.

ê 2004/114/EY johdanto-osan 10 kappale

(16)     Jäsenvaltioiden olisi vahvistettava tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvilta opiskelijoilta vaadittavien valmentavien opintojen kesto ja muut edellytykset kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti.

ê 2004/114/EY johdanto-osan 12 kappale

(17)     Selvitys opiskelijan hyväksymisestä johonkin korkea-asteen oppilaitokseen voi olla muun muassa hänen kirjoittautumisensa vahvistava kirje tai todistus.

ê 2004/114/EY johdanto-osan 13 kappale

ð uusi

(18)     Apurahat voidaan ottaa ð olisi otettava ï huomioon arvioitaessa varojen saatavuuden riittävyyttä.

ò uusi

(19)     Jäsenvaltioilla oli mahdollisuus harkita, soveltavatko ne direktiiviä 2004/114/EY vaihto-oppilaisiin, vapaaehtoistyöntekijöihin ja palkattomiin harjoittelijoihin, mutta tämän direktiivin soveltamisalaan kyseisten ryhmien olisi kuuluttava, jotta heidän maahantuloaan ja oleskeluaan voitaisiin helpottaa ja varmistaa heidän oikeutensa. Tätä direktiiviä olisi sovellettava myös au paireihin ja palkallisiin harjoittelijoihin, jotta heidän lailliset oikeutensa ja suojelunsa voitaisiin varmistaa.

(20)     Tämän direktiivin ei tulisi koskea palkallisia harjoittelijoita, jotka tulevat unioniin töihin yrityksen sisäisen siirron yhteydessä, sillä he kuuluvat [yrityksen sisäisistä siirroista annetun direktiivin 2013/xx/EU] soveltamisalaan.

(21)     Koska unionin tasolla ei tällä hetkellä ole säädöskehystä au pairin asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten oikeudenmukaisen kohtelun varmistamiseksi, direktiiviin olisi otettava säännöksiä, jotka koskevat heidän erityistarpeitaan erityistä suojelua tarvitsevana ryhmänä. Tässä direktiivissä olisi säädettävä edellytyksistä, jotka sekä au pairin että isäntäperheen olisi täytettävä, ja erityisesti heidän välillään tehtävästä sopimuksesta, jossa olisi oltava osana esimerkiksi maksettavan taskurahan suuruus[23].

(22)     Kun maahanpääsyn yleiset ja erityiset edellytykset täyttyvät, jäsenvaltioiden olisi myönnettävä lupa eli pitkäaikainen viisumi ja/tai oleskelulupa määritetyissä aikarajoissa. Jos jäsenvaltio myöntää ainoastaan oleskeluluvan alueellaan ja kaikki maahanpääsyyn liittyvät tämän direktiivin edellytykset täyttyvät, jäsenvaltion olisi myönnettävä kyseiselle kolmannen maan kansalaiselle vaaditut viisumit

(23)     Luvissa olisi mainittava kyseisen kolmannen maan kansalaisen asema ja mahdolliset liikkuvuustoimenpiteitä sisältävät unionin ohjelmat. Jäsenvaltiot voivat ilmoittaa lisätietoja paperilla tai sähköisesti edellyttäen, että tämä ei aiheuta lisäedellytyksiä.

(24)     Tämän direktiivin nojalla myönnettävien lupien eripituisissa voimassaoloajoissa olisi otettava huomioon kunkin ryhmän oleskelun erityisluonne.

(25)     Jäsenvaltiot voivat periä hakijoilta maksun lupahakemusten käsittelystä. Maksut olisi suhteutettava oleskelun tarkoitukseen.

(26)     Tämän direktiivin nojalla kolmansien maiden kansalaisille myönnettävät oikeudet eivät saisi riippua siitä, onko myönnetty lupa muodoltaan pitkäaikainen viisumi vai oleskelulupa.

ê 2004/114/EY johdanto-osan 8 kappale

ð uusi

(27)     Maahanpääsyn käsitteellä tarkoitetaan kolmansien maiden kansalaisten maahantuloa ð jäsenvaltioon ï ja maassa oleskelua ð siellä ï tämän direktiivin mukaisia tarkoituksia varten.

ê 2004/114/EY johdanto-osan 14 kappale (mukautettu)

ð uusi

(28)     Maahanpääsy tässä direktiivissä säädettyjä tarkoituksia varten voidaan evätä asianmukaisesti perustelluista syistä. Maahanpääsy voidaan ð yksittäistapauksessa ï evätä varsinkin, jos jäsenvaltio katsoo tosiseikkoihin perustuvan arvion mukaisesti, että asianomainen kolmannen maan kansalainen on mahdollinen uhka yleiselle järjestykselle, tai turvallisuudelle ð tai kansanterveydelle ï. Yleisen järjestyksen käsite voi kattaa vakavaan rikokseen syyllistymisen johdosta annetun tuomion. Tässä yhteydessä on huomattava, että yleisen järjestyksen ja yleisen turvallisuuden käsitteet kattavat myös ne tapaukset, joissa kolmannen maan kansalainen kuuluu tai on kuulunut kansainvälistä terrorismia tukevaan järjestöön, kannattaa tai on kannattanut tällaista yhdistystä tai hänellä on tai on ollut äärimmäisyyspyrkimyksiä.

ê 2004/114/EY johdanto-osan 15 kappale (mukautettu)

(29)     Jos maahanpääsyä koskevan hakemuksen perusteista on epäilyksiä, jäsenvaltioiden olisi voitava vaatia kaiken tarvittavan selvityksen esittämistä, jotta voidaan arvioida hakemuksen johdonmukaisuutta erityisesti hakijan aikomien opintojen Ö tai harjoittelun Õ kanssa tässä direktiivissä säädetyn menettelyn väärinkäytön torjumiseksi.

ò uusi

(30)     Kansallisten viranomaisten olisi annettava kolmansien maiden kansalaisille, jotka hakevat tämän direktiivin nojalla pääsyä jäsenvaltioon, tieto hakemusta koskevasta päätöksestä. Niiden olisi tehtävä se kirjallisesti mahdollisimman pian ja viimeistään 60 päivän kuluessa tai, jos kyseessä on liikkuvuustoimenpiteitä sisältävien unionin ohjelmien piiriin kuuluva tutkija tai opiskelija, mahdollisimman pian ja viimeistään 30 päivän kuluessa hakemuspäivästä lukien.

ê 2004/114/EY johdanto-osan 16 kappale (mukautettu)

ð uusi

(31)     On Olisi helpotettava sellaisten Ö tutkijoiden, Õ opiskelijoiden Ö ja palkallisten harjoittelijoiden unionin sisäistä Õ liikkuvuutta, jotka ovat kolmansien maiden kansalaisia ja opiskelevat useissa jäsenvaltioissa, samoin kuin sellaisten kolmansien maiden kansalaisten maahanpääsyä, jotka osallistuvat sellaisiin yhteisön ohjelmiin, joilla pyritään edistämään liikkuvuutta yhteisössä tai yhteisöön tämän direktiivin mukaisia tarkoituksia varten. ð Tutkijoiden osalta tällä direktiivillä olisi parannettava sääntöjä, jotka koskevat sitä, kuinka pitkäksi ajaksi ensimmäisen jäsenvaltion myöntämän luvan olisi katettava oleskelut toisessa jäsenvaltiossa edellyttämättä uutta vastaanottosopimusta. Opiskelijoiden ja uuden, palkallisten harjoittelijoiden ryhmän tilannetta olisi parannettava antamalla heidän oleskella toisessa jäsenvaltiossa kolmesta kuukaudesta kuuteen kuukauteen kestäviä jaksoja edellyttäen, että he täyttävät tässä direktiivissä säädetyt yleiset edellytykset. Sellaisiin harjoittelijoihin, jotka ovat kolmansien maiden kansalaisia ja tulevat unioniin yrityksen sisäisen siirron saaneina, olisi sovellettava [yrityksen sisäisistä siirroista annetun direktiivin 2013/xx/EU] mukaisesti erityisiä unionin sisäistä liikkuvuutta koskevia säännöksiä, jotka on laadittu heidän siirtonsa luonteen huomioon ottaen.ï

ò uusi

(32)     Unionin maahanmuuttosääntöjen ja liikkuvuustoimenpiteitä sisältävien unionin ohjelmien olisi täydennettävä toisiaan paremmin. Tällaisten unionin ohjelmien piiriin kuuluvilla tutkijoilla ja opiskelijoilla, jotka ovat kolmansien maiden kansalaisia, olisi oltava oikeus liikkua ensimmäisen jäsenvaltion myöntämän luvan kattamiin jäsenvaltioihin, kunhan täydellinen luettelo kyseisistä jäsenvaltioista on tiedossa ennen unioniin tuloa. Tällaisen luvan olisi annettava heille mahdollisuus liikkua tarvitsematta esittää mitään lisätietoja tai suorittaa mitään muita hakemusmenettelyjä. Jäsenvaltioita kannustetaan helpottamaan vapaaehtoistyöntekijöiden, jotka ovat kolmansien maiden kansalaisia, unionin sisäistä liikkuvuutta, jos vapaaehtoisohjelmat kattavat useampia kuin yhden jäsenvaltion.

ê 2004/114/EY johdanto-osan 18 kappale (mukautettu)

ð uusi

(33)     Voidakseen ð paremmin ï rahoittaa osan opiskelukustannuksistaan on opiskelijoilla, jotka ovat kolmansien maiden kansalaisia, oltava ð parempi ï mahdollisuus päästä työmarkkinoille tässä direktiivissä säädetyin edellytyksin, ð mikä tarkoittaa vähintään 20:tä tuntia viikossa ï . Periaatetta, jonka mukaan opiskelijoilla on oikeus päästä työmarkkinoille tässä direktiivissä säädetyin edellytyksin, olisi noudatettava pääsääntönä. Poikkeuksellisissa olosuhteissa jäsenvaltioiden olisi kuitenkin voitava ottaa kansallinen työmarkkinatilanteensa huomioon, ð mutta vaarana ei saa olla, että tämä kumoaa kokonaan oikeuden työhön ï.

ò uusi

(34)     Jäsenvaltioiden olisi annettava unionissa valmistuvien opiskelijoiden, jotka aikovat kartoittaa työmahdollisuuksia tai perustaa yrityksen, jäädä alueelleen 12 kuukaudeksi alkuperäisen luvan voimassaolon päättymisen jälkeen. Tällä tavoin pyritään osaltaan varmistamaan, että hyvin koulutettua työvoimaa on käytössä tulevaisuutta varten. Jäsenvaltioiden olisi annettava tämä mahdollisuus myös tutkijoille, kun he ovat saaneet vastaanottosopimuksessa määritellyn tutkimushankkeen päätökseen. Tästä ei saisi tulle automaattista oikeutta päästä työmarkkinoille tai perustaa yritys. Kyseisiä henkilöitä voidaan 24 artiklan mukaisesti pyytää esittämään todisteita.

(35)     Tämän direktiivin säännökset eivät vaikuta jäsenvaltioiden toimivaltaan säännellä kolmansien maiden kansalaisen maahanpääsyä työntekoa varten.

(36)     Jotta unionista tulisi houkuttelevampi tutkijoille, opiskelijoille, vaihto-oppilaille, harjoittelijoille, vapaaehtoistyöntekijöille ja au paireille, jotka ovat kolmansien maiden kansalaisia, on tärkeää varmistaa heille perussopimuksen 79 artiklan mukaisesti oikeudenmukainen kohtelu. Näillä ryhmillä on kolmansien maiden kansalaisille jäsenvaltion alueella oleskelua ja työskentelyä varten myönnettävää yhdistelmälupaa koskevasta yhden hakemuksen menettelystä sekä jäsenvaltiossa laillisesti oleskelevien kolmansista maista tulleiden työntekijöiden yhtäläisistä oikeuksista 13 päivänä joulukuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/98/EU[24] nojalla oikeus yhdenvertaiseen kohteluun vastaanottavan jäsenvaltion kansalaisten kanssa. Tutkijoilla, jotka ovat kolmansien maiden kansalaisia, olisi säilytettävä sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetussa asetuksessa (EY) N:o 883/2004 määriteltyjen sosiaaliturvan alojen osalta suotuisammat oikeudet yhdenvertaiseen kohteluun vastaanottavan jäsenvaltion kansalaisten kanssa direktiivin 2011/98/EU nojalla myönnettävien oikeuksien lisäksi. Tällä hetkellä viimeksi mainitussa säädetään jäsenvaltioiden mahdollisuudesta rajoittaa yhdenvertaista kohtelua sosiaaliturvan alojen, muun muassa perhe-etuuksien, osalta. Tämä rajoittamismahdollisuus voisi vaikuttaa tutkijoihin. Riippumatta siitä, annetaanko unionin lainsäädännössä tai vastaanottavan jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä vaihto-oppilaille, vapaaehtoistyöntekijöille, palkattomille harjoittelijoille ja au paireille, jotka ovat kolmansien maiden kansalaisia, pääsy työmarkkinoille, heillä olisi oltava yleisesti tarjolla olevien tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan osalta oikeus yhdenvertaiseen kohteluun vastaanottavan jäsenvaltioiden kansalaisten kanssa.

ê 2004/114/EY johdanto-osan 23 kappale

(37)     Tämä direktiivi ei saisi missään olosuhteissa vaikuttaa kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvan yhtenäisestä kaavasta 13 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1030/2002[25] soveltamiseen.

ê 2005/71/EY johdanto-osan 22 kappale (mukautettu)

Tämä direktiivi ei saisi missään olosuhteissa vaikuttaa kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvan yhtenäisestä kaavasta 13 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1030/2002[26] soveltamiseen.

ê 2004/114/EY johdanto-osan 4 kappale (mukautettu)

ð uusi

(38)     Tässä direktiivissä kunnioitetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja perusoikeuksia ja noudatetaan siinä tunnustettuja periaatteita. ð, joihin viitataan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklassa ï.

ê 2005/71/EY johdanto-osan 25 kappale (mukautettu)

Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet.

ê 2004/114/EY johdanto-osan 5 kappale

(39)     Jäsenvaltioiden olisi pantava tämän direktiivin säännökset täytäntöön sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, etniseen taikka yhteiskunnalliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen katsomatta.

ê 2005/71/EY johdanto-osan 24 kappale (mukautettu)

Jäsenvaltioiden olisi pantava tämän direktiivin säännökset täytäntöön ilman sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, etniseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, omaisuuteen, syntyperään, vammaan, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää.

ò uusi

(40)     Jäsenvaltiot ovat selittävistä asiakirjoista 28 päivänä syyskuuta 2011 annetun jäsenvaltioiden ja komission yhteisen poliittisen lausuman mukaisesti sitoutuneet perustelluissa tapauksissa liittämään ilmoitukseen toimenpiteistä, jotka koskevat direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, yhden tai useamman asiakirjan, joista käy ilmi direktiivin osien ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiseen tarkoitettujen välineiden vastaavien osien suhde. Tämän direktiivin osalta lainsäätäjä pitää tällaisten asiakirjojen toimittamista perusteltuna.

ê 2004/114/EY johdanto-osan 24 kappale (mukautettu)

ð uusi

(41)     Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän direktiivin tavoitetta eli kolmansien maiden ð tutkimusta, ï opiskelua, opiskelijavaihtoa, palkatonta ð tai palkallista ï harjoittelua, tai vapaaehtoistyötä ð tai au pairina työskentelyä ï varten tapahtuvalle kolmansien maiden kansalaisten Ö maahantulolle ja oleskelulle Õ maahanpääsylle asetettavien edellytysten määrittelyä, vaan se voidaan laajuutensa ja vaikutustensa vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön Ö unionin Õ tasolla, joten yhteisö Ö unioni Õ voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

ê 2005/71/EY johdanto-osan 23 kappale (mukautettu)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän direktiivin tavoitteita, joita ovat erityisen maahanpääsymenettelyn käyttöönotto sekä ehtojen määrittäminen sellaisia kolmansien maiden kansalaisia varten, jotka haluavat oleskella jäsenvaltioissa yli kolmen kuukauden ajan toteuttaakseen tutkimushankkeen jonkin tutkimusorganisaation kanssa tehdyn vastaanottosopimuksen mukaisesti, vaan ne voidaan toteuttaa paremmin yhteisön tasolla erityisesti kun on kyse tutkijoiden liikkuvuuden varmistamisesta jäsenvaltioiden välillä. Näin ollen yhteisö voi toteuttaa toimia perustamissopimuksen 5 artiklassa määritetyn toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on välttämätöntä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

ê 2004/114/EY johdanto-osan 22 kappale (mukautettu)

(42)     Kunkin jäsenvaltion olisi varmistettava, että yleisön saatavissa on, muun muassa iInternetin kautta, mahdollisimman kattava ja säännöllisesti päivitettävä tiedosto, johon kootaan tietoja Ö tämän direktiivin nojalla hyväksytyistä tutkimusorganisaatioista, joiden kanssa tutkijat voivat tehdä vastaanottosopimuksen, ja tämän direktiivin nojalla vahvistetuista edellytyksistä ja menettelyistä, jotka koskevat jäsenvaltion alueelle tuloa ja siellä oleskelua tutkimustarkoitusta varten, sekä tietoja Õ tässä direktiivissä määritellyistä oppilaitoksista ja opinnoista, joihin kolmansien maiden kansalaiset voidaan hyväksyä, sekä näitä tarkoituksia varten tapahtuvan maahantulon ja oleskelun edellytyksistä ja siihen liittyvistä menettelyistä.

ê 2005/71/EY johdanto-osan 10 kappale (mukautettu)

Kunkin jäsenvaltion olisi varmistettava, että kaikki seuraavat tiedot ovat mahdollisimman täydellisinä ja säännöllisesti päivitettyinä yleisesti saatavilla esimerkiksi Internetin välityksellä: tämän direktiivin mukaisesti hyväksytyt tutkimusorganisaatiot, joiden kanssa tutkijat voivat tehdä vastaanottosopimuksen, sekä tämän direktiivin nojalla vahvistetut edellytykset ja menettelyt, jotka koskevat jäsenvaltion alueelle tuloa ja siellä oleskelua tutkimustarkoitusta varten.

ê 2005/71/EY johdanto-osan 28 kappale (mukautettu)

(43)     [Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan Ö unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen Õ yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta Ö vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta Õ tehdyn pöytäkirjan Ö (N:o 21) Õ 1 ja 2 artiklan mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta ei Ö nämä jäsenvaltiot eivät Õ osallistu tämän direktiivin antamiseen, se ei sido Ö niitä Õ Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta Ö niihin Õ siihen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista.]

ê 2005/71/EY johdanto-osan 29 kappale (mukautettu)

(44)     Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan Ö unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen Õ yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän direktiivin antamiseen, se ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan,.

ê 2004/114/EY johdanto-osan 17 kappale (mukautettu)

Jäsenvaltioiden olisi voitava, salliakseen ensimmäistä kertaa alueelleen tapahtuvan maahantulon, myöntää hyvissä ajoin oleskelulupa tai, jos ne myöntävät oleskelulupia ainoastaan alueellaan, viisumi.

ê 2004/114/EY johdanto-osan 19 kappale (mukautettu)

Etukäteisluvan käsite kattaa myös työlupien myöntämisen opiskelijoille, jotka haluavat harjoittaa taloudellista toimintaa.

ê 2004/114/EY johdanto-osan 20 kappale (mukautettu)

Tämä direktiivi ei vaikuta osa-aikaistyötyötä koskevaan kansalliseen lainsäädäntöön.

ê 2004/114/EY johdanto-osan 21 kappale (mukautettu)

Opiskelua tai jäsenvaltioiden tunnustamien järjestöjen järjestämiä oppilasvaihto-ohjelmia varten tapahtuvaa maahanpääsyä varten olisi säädettävä nopeutetusta menettelystä.

ê 2004/114/EY johdanto-osan 25 kappale (mukautettu)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta tehdyn pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti kyseiset jäsenvaltiot eivät osallistu tämän direktiivin antamiseen eikä se siten sido niitä eikä sitä sovelleta niihin, ellei mainitun pöytäkirjan 4 artiklasta muuta johdu.

ê 2004/114/EY johdanto-osan 26 kappale (mukautettu)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän direktiivin antamiseen eikä se siten sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan,

ê 2005/71/EY johdanto-osan 1 kappale (mukautettu)

Vahvistaakseen ja jäsennelläkseen eurooppalaista tutkimuspolitiikkaa komissio katsoi tammikuussa 2000 tarpeelliseksi luoda eurooppalainen tutkimusalue, joka on Euroopan yhteisön tutkimustoiminnan perusta tulevaisuudessa.

ê 2005/71/EY johdanto-osan 2 kappale (mukautettu)

Lissabonissa maaliskuussa 2000 kokoontunut Eurooppa-neuvosto antoi tukensa eurooppalaiselle tutkimusalueelle ja asetti tavoitteeksi, että yhteisöstä on tultava vuoteen 2010 mennessä maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous.

ê 2005/71/EY johdanto-osan 3 kappale (mukautettu)

Talouden globalisaatio edellyttää tutkijoiden liikkuvuuden lisäämistä, mikä tunnustettiin Euroopan yhteisön kuudennessa puiteohjelmassa[27], kun siinä avattiin useampia ohjelmia Euroopan unionin ulkopuolelta peräisin oleville tutkijoille.

ê 2005/71/EY johdanto-osan 4 kappale (mukautettu)

Yhteisö tarvitsee arviolta 700000 tutkijaa vuoteen 2010 mennessä, jotta voitaisiin saavuttaa Barcelonassa maaliskuussa 2002 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston esittämä tavoite, jonka mukaan 3 prosenttia BKT:sta olisi investoitava tutkimukseen. Tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan useita rinnakkaisia toimia, kuten nuorten kannustaminen tiedeuralle, naisten tieteelliseen tutkimukseen osallistumisen edistäminen, koulutusmahdollisuuksien ja liikkuvuuden lisääminen tutkimuksen alalla, tutkijoiden uranäkymien parantaminen yhteisössä sekä tutkimustarkoituksessa yhteisön alueelle pyrkivien kolmansien maiden kansalaisten maahanpääsyn helpottaminen.

ê 2005/71/EY johdanto-osan 6 kappale (mukautettu)

Tämän direktiivin täytäntöönpano ei saisi kuitenkaan edistää aivovuotoa nousevan talouden maista tai kehitysmaista. Yhteistyössä alkuperämaiden kanssa on kehitettävä jatkotoimia, joilla pyritään tukemaan tutkijoiden palaamista alkuperämaihinsa ja edistämään tutkijoiden liikkumista tavoitteena kokonaisvaltaisen maahanmuuttopolitiikan luominen.

ê 2005/71/EY johdanto-osan 7 kappale (mukautettu)

Lissabonin prosessin tavoitteiden saavuttamiseksi on myös tärkeää edistää unionin kansalaisten liikkuvuutta unionissa tieteellisen tutkimuksen suorittamiseksi, ja erityisesti tämä koskee vuonna 2004 liittyneiden jäsenvaltioiden tutkijoita.

ê 2005/71/EY johdanto-osan 8 kappale (mukautettu)

Koska maailmantalouden muutokset ja tavoitteen saavuttaminen tutkimusinvestointien lisäämisestä 3 prosenttiin BKT:sta edellyttävät avoimuutta, tämän direktiivin soveltamisesta hyötyvät kolmansien maiden tutkijat on määriteltävä ensisijaisesti tutkinnon ja suunnitellun tutkimushankkeen perusteella.

ê 2005/71/EY johdanto-osan 12 kappale (mukautettu)

Samanaikaisesti perinteiset maahantulokeinot (kuten työntekijä ja harjoittelija) olisi edelleen pidettävä voimassa. Tämä koskee erityisesti väitöskirjaa valmistelevia tutkijoita, jotka tekevät tutkimusta opiskelijan statuksella ja joiden ei pitäisi kuulua tämän direktiivin soveltamisalaan; heihin sovelletaan kolmansien maiden kansalaisten opiskelua, opiskelijavaihtoa, palkatonta harjoittelua tai vapaaehtoistyötä varten tapahtuvan maahanpääsyn edellytyksistä 13 päivänä joulukuuta 2004 annettua neuvoston direktiiviä 2004/114/EY[28].

ê 2005/71/EY johdanto-osan 16 kappale (mukautettu)

Tämä direktiivi tuo hyvin huomattavan parannuksen sosiaaliturvaan, koska syrjimättömyyden periaatetta sovelletaan sellaisenaan myös henkilöihin, jotka tulevat jäsenvaltioon suoraan kolmannesta maasta. Tällä direktiivillä ei tulisi kuitenkaan antaa enempää oikeuksia kuin ne, jotka jo sisältyvät yhteisön voimassa olevaan sosiaaliturvalainsäädäntöön sellaisten kolmansien maiden kansalaisten osalta, joiden tilanteeseen liittyy jäsenvaltioiden välisiä rajatylittäviä seikkoja. Tällä direktiivillä ei myöskään tulisi antaa oikeuksia tapauksissa, jotka eivät kuulu yhteisön lainsäädännön soveltamisalaan, kuten esimerkiksi kolmannessa maassa asuvat perheenjäsenet.

ê 2005/71/EY johdanto-osan 17 kappale (mukautettu)

On tärkeää edistää tieteellistä tutkimusta varten maahan päästettyjen kolmannen maan kansalaisten liikkuvuutta, sillä se on keino kehittää ja hyödyntää tutkimuskumppaneiden yhteyksiä ja tutkimusverkostoja ja vakiinnuttaa eurooppalainen tutkimusalue maailmanlaajuisesti. Tutkijoiden olisi voitava harjoittaa liikkuvuutta tässä direktiivissä säädetyin edellytyksin. Tämän direktiivin mukaiset liikkuvuuden harjoittamisen edellytykset eivät saisi vaikuttaa matkustusasiakirjojen pätevyyden tunnustamista koskeviin voimassa oleviin sääntöihin.

ê 2005/71/EY johdanto-osan 18 kappale (mukautettu)

Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä tutkijoiden perheenjäsenten yhteyden säilyttämisen helpottamiseen ja tukemiseen kolmansien maiden kansalaisten maahanpääsyn helpottamiseksi Euroopan yhteisössä suoritettavaa tieteellistä tutkimusta varten 12 päivänä lokakuuta 2005 annetun neuvoston suosituksen[29] mukaisesti.

ê 2005/71/EY johdanto-osan 19 kappale (mukautettu)

Jotta säilytettäisiin perheen yhtenäisyys ja mahdollistettaisiin liikkuvuus, perheenjäsenten olisi voitava tulla toisessa jäsenvaltiossa olevan tutkijan luokse kyseisen jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä määritellyin sekä sen kahden- tai monenvälisistä sopimuksista johtuvien velvoitteiden mukaisin edellytyksin.

ê 2005/71/EY johdanto-osan 20 kappale (mukautettu)

Oleskeluluvan haltijoiden olisi periaatteessa sallittava hakea maahanpääsyä oleskellessaan asianomaisen jäsenvaltion alueella.

ê 2005/71/EY johdanto-osan 21 kappale (mukautettu)

Jäsenvaltioiden olisi voitava veloittaa hakijoilta maksu oleskelulupahakemuksen käsittelystä.

ê 2005/71/EY johdanto-osan 26 kappale (mukautettu)

Paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 34 kohdan mukaisesti jäsenvaltioita kannustetaan laatimaan itseään varten ja yhteisön edun vuoksi omia taulukoitaan, joista ilmenee mahdollisuuksien mukaan tämän direktiivin ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamista koskevien toimenpiteiden välinen vastaavuus, ja julkaisemaan ne.

ê 2005/71/EY johdanto-osan 27 kappale (mukautettu)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta tehdyn pöytäkirjan 3 artiklan mukaisesti Irlanti on ilmoittanut 1 päivänä heinäkuuta 2004 päivätyllä kirjeellä, että se haluaa osallistua tämän direktiivin antamiseen ja soveltamiseen.

ò uusi

(45)     Velvollisuus saattaa tämä direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä olisi rajoitettava koskemaan ainoastaan niitä säännöksiä, joilla muutetaan aikaisempien direktiivien sisältöä. Velvollisuus saattaa sisällöltään muuttumattomat säännökset osaksi kansallista lainsäädäntöä perustuu aikaisempiin direktiiveihin.

(46)     Tämä direktiivi ei vaikuta liitteessä I olevassa B osassa mainittuihin jäsenvaltioita velvoittaviin määräaikoihin, joiden kuluessa jäsenvaltioiden on saatettava direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä ja alettava soveltaa niitä,

ê 2004/114/EY (mukautettu)

ð uusi

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tämän direktiivin tarkoituksena on määrittää:

              a) edellytykset, jotka koskevat kolmansien maiden kansalaisten maahanpääsyä ð maahantuloa ja oleskelua ï jäsenvaltioiden alueella yli kolmen kuukauden ð 90 päivän ï ajan tapahtuvaa Ö tutkimusta Õ, opiskelua, oppilasvaihtoa, ð palkallista ja ï palkatonta harjoittelua, tai vapaaehtoistyötä ð tai au pairina työskentelyä ï varten;

              b) niitä menettelyjä koskevat säännöt, joiden mukaisesti jäsenvaltiot sallivat kolmansien maiden kansalaisten maahanpääsyn alueelleen tällaista tarkoitusta varten.

ò uusi

              b) edellytykset, jotka koskevat opiskelijan tai palkallisen harjoittelijan asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten maahantuloa ja oleskelua yli 90 päivän ajan muissa jäsenvaltioissa kuin siinä, joka ensimmäisenä myöntää tämän direktiivin perusteella kolmannen maan kansalaiselle luvan;

c) edellytykset, jotka koskevat tutkijan asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten maahantuloa ja oleskelua muissa jäsenvaltioissa kuin siinä, joka ensimmäisenä myöntää tämän direktiivin perusteella kolmannen maan kansalaiselle luvan.

             

ê 2005/71/EY (mukautettu)

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Tavoite

Tässä direktiivissä säädetään edellytyksistä kolmansien maiden tutkijoiden maahanpääsylle jäsenvaltioihin yli kolmen kuukauden ajaksi jonkin tutkimusorganisaation kanssa tehdyn vastaanottosopimuksen mukaisesti toteutettavaa tutkimushanketta varten.

ê 2004/114/EY (mukautettu)

ð uusi

2 artikla

Soveltamisala

1. Tätä direktiiviä sovelletaan kolmansien maiden kansalaisiin, jotka hakevat pääsyä jonkin jäsenvaltion alueelle Ö tutkimusta, Õ opiskelua Ö , oppilasvaihtoa, Õ ð palkallista tai ï Ö palkatonta harjoittelua, vapaaehtoistyötä Õ ð tai au pairina työskentelyä ï varten.

2. Tätä direktiiviä ei sovelleta Ö kolmansien maiden kansalaisiin Õ:

              a) kolmansien maiden kansalaisiin, jotka oleskelevat jäsenvaltiossa turvapaikanhakijoina tai toissijaisen suojelun tai tilapäisten suojelujärjestelyjen perusteella;

              b) kolmansien maiden kansalaisiin, joiden karkottamista on lykätty tosiseikkoihin perustuvista tai oikeudellisista syistä;

              c) kolmansien maiden kansalaisiin, jotka ovat oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen yhteisössä käyttäneiden unionin kansalaisten perheenjäseniä;

              d) kolmansien maiden kansalaisiin, jotka ovat saaneet pitkään oleskelleiden kolmansien maiden kansalaisten asemasta 25 marraskuuta 2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/109/EY[30] mukaisen pitkään oleskelleen henkilön aseman jäsenvaltiossa ja jotka käyttävät oikeuttaan oleskella toisessa jäsenvaltiossa opiskellakseen tai hankkiakseen ammatillisen koulutuksen;

              e) kolmansien maiden kansalaisiin, jotka asianomaisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti on määritelty työntekijöiksi tai itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi.;

ò uusi

              f) joilla itsellään ja joiden perheenjäsenillä on kansalaisuudestaan riippumatta joko unionin ja jäsenvaltioiden välillä tehtyjen sopimusten tai unionin ja kolmansien maiden välillä tehtyjen sopimusten nojalla samanlainen oikeus vapaaseen liikkuvuuteen kuin unionin kansalaisilla;

              g) jotka tulevat unioniin yrityksen sisäistä siirroista annetun [direktiivin 2013/xx/EU] nojalla harjoittelijoiksi yrityksen sisäisen siirron yhteydessä.

ê 2004/114/EY (mukautettu)

3 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä tarkoitetaan

              a) ’kolmannen maan kansalaisella’ henkilöä, joka ei ole perustamissopimuksen 1720 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu Euroopan unionin kansalainen;

ê 2005/71/EY (mukautettu)

2 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä tarkoitetaan

              a) 'kolmannen maan kansalaisella' henkilöä, joka ei ole perustamissopimuksen 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu unionin kansalainen;

ê2005/71/EY

              b) d) ’tutkijalla’ kolmannen maan kansalaista, jolla on tohtorikoulutusohjelmaan pääsyn mahdollistava ylempi korkeakoulututkinto, ja jonka tutkimusorganisaatio valitsee toteuttamaan sellaista tutkimushanketta, johon tavallisesti edellytetään mainittua tutkintoa;

ê2004/114/EY

c) b) ’opiskelijalla’ kolmannen maan kansalaista, joka on hyväksytty korkea-asteen oppilaitokseen ja jolle on myönnetty oikeus päästä jäsenvaltion alueelle osallistumaan päätoimisesti kokopäiväiseen opinto-ohjelmaan, joka johtaa kyseisen jäsenvaltion tunnustamaan korkea-asteen tutkintoon, mukaan lukien korkeakoulu- tai tohtorintutkinto; kyseeseen voivat tulla myös tällaiseen koulutukseen valmentavat opinnot kyseisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti;

              d) c) ’vaihto-oppilaalla’ kolmannen maan kansalaista, jolle on myönnetty oikeus päästä jäsenvaltion alueelle osallistumaan hyväksyttyyn opetusohjelmaan keskiasteen oppilaitoksessa osana vaihto-ohjelmaa, jonka asianomaisen jäsenvaltion kyseiseen tarkoitukseen kansallisen lainsäädäntönsä tai hallinnollisen käytäntönsä mukaisesti hyväksymä järjestö järjestää;

ê 2004/114/EY (mukautettu)

              e) d) ’palkattomalla harjoittelijalla’ kolmannen maan kansalaista, jolle on myönnetty oikeus päästä jäsenvaltion alueelle osallistumaan palkattomaan harjoitteluun ammatilliseen koulutukseen Ö kyseisen jäsenvaltion Õ kansallisen lainsäädännön mukaisesti;

ò uusi

              f) ’palkallisella harjoittelijalla’ kolmannen maan kansalaista, jolle on myönnetty oikeus päästä jäsenvaltion alueelle osallistumaan harjoitteluun, josta hän saa palkkaa, kyseisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti;

              g) ’vapaaehtoistyöntekijällä’ kolmannen maan kansalaista, jolle on myönnetty oikeus päästä jäsenvaltion alueelle osallistumaan tunnustettuun vapaaehtoistyöohjelmaan;

ê 2004/114/EY (mukautettu)

h) f) ’vapaaehtoistyöohjelmalla’ Ö jäsenvaltion Õ valtion tai Ö unionin Õ yhteisön järjestämään tai tunnustamaan ohjelmaan perustuvaa yleishyödyllisiä päämääriä käytännön yhteisvastuuta toteuttavaa ohjelmaa, jolla pyritään yhteisen edun mukaisiin tavoitteisiin;

ò uusi

i) ’au pairilla’ kolmannen maan kansalaista, joka vastaanotetaan tilapäisesti jäsenvaltion alueelle perheeseen kevyttä kotitaloustyötä ja lastenhoitoa vastaan parantamaan kielitaitoaan ja isäntämaan tuntemustaan;

ê2005/71/EY

j) b) ’tutkimuksella’ järjestelmällisesti harjoitettavaa luovaa ja järjestelmällistä toimintaa, jonka tavoitteena on esimerkiksi ihmistä, kulttuuria ja yhteiskuntaa koskevan tiedon lisääminen ja tämän tiedon käyttäminen uusien sovellusten kehittämiseen;

k) c) ’tutkimusorganisaatiolla’ julkista tai yksityistä organisaatiota, joka tekee tutkimusta ja jonka jokin jäsenvaltio on tämän direktiivin tarkoitusta varten hyväksynyt lainsäädäntönsä tai hallinnollisen käytäntönsä mukaisesti;

ê 2004/114/EY (mukautettu)

              l) e) Ö ’oppilaitoksella’ Õ ’laitoksella’ julkista tai yksityistä oppilaitosta, jonka vastaanottava jäsenvaltio on hyväksynyt ja/tai jonka opinto-ohjelma on hyväksytty Ö läpinäkyvien kriteerien perusteella Õ sen kansallisen lainsäädännön tai hallinnollisen käytännön mukaisesti tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi;

ò uusi

              m) ’palkalla’ missä tahansa muodossa suoritettavaa maksua, joka saadaan vastikkeena suoritetuista palveluista ja jota kansallisen lainsäädännön tai vakiintuneen käytännön mukaisesti pidetään työsuhteen olennaisena osana;

              n) ’työnteolla’ työnantajan lukuun ja tämän johdon ja valvonnan alaisena harjoitettua toimintaa, jossa on kyse millaisesta tahansa kansallisen lainsäädännön sääntelemästä tai vakiintuneen käytännön mukaisesta työstä;

              o) ’ensimmäisellä jäsenvaltiolla’ jäsenvaltiota, joka tämän direktiivin perusteella ensimmäisenä myöntää kolmannen maan kansalaiselle luvan;

              p) ’toisella jäsenvaltiolla’ mitä tahansa muuta jäsenvaltiota kuin ensimmäistä jäsenvaltiota;

              q) ’liikkuvuustoimenpiteitä sisältävillä unionin ohjelmilla’ unionin rahoittamia ohjelmia, joilla edistetään kolmansien maiden kansalaisten liikkumista unioniin;

              g) ’luvalla’ jäsenvaltion viranomaisten myöntämää oleskelulupaa, jonka perusteella kolmannen maan kansalainen voi laillisesti oleskella kyseisen jäsenvaltion alueella asetuksen (EY) N:o 1030/2002 1 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti, tai pitkäaikaista viisumia;

              s) ’pitkäaikaisella viisumilla’ lupaa, jonka jäsenvaltio on myöntänyt Schengenin yleissopimuksen 18 artiklan määräysten mukaisesti tai Schengenin säännöstöä täysimääräisesti soveltamattomien jäsenvaltioiden tapauksessa kansallisen lain mukaisesti.

ê 2004/114/EY

              g) ’oleskeluluvalla’ mitä tahansa jäsenvaltion viranomaisten myöntämää lupaa, jonka perusteella kolmannen maan kansalainen voi laillisesti oleskella kyseisen jäsenvaltion alueella asetuksen (EY) N:o 1030/20021 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti.

ê 2005/71/EY (mukautettu)

e) ’oleskeluluvalla’ mitä tahansa jäsenvaltion viranomaisten myöntämää lupaa, jossa erityisesti mainitaan 'tutkija' ja jonka perusteella kolmannen maan kansalainen voi laillisesti oleskella kyseisen jäsenvaltion alueella asetuksen (EY) N:o 1030/2002 1 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti.

3 artikla

Soveltamisala

1. Tätä direktiiviä sovelletaan kolmansien maiden kansalaisiin, jotka hakevat pääsyä jonkin jäsenvaltion alueelle tutkimushankkeen toteuttamista varten.

2. Tätä direktiiviä ei sovelleta

              a) kolmansien maiden kansalaisiin, jotka oleskelevat jäsenvaltiossa hakeakseen kansainvälistä suojelua tai tilapäisten suojelujärjestelyjen perusteella;

b) kolmansien maiden kansalaisiin, jotka hakevat jäsenvaltion oleskelulupaa direktiivissä 2004/114/EY tarkoitetun opiskelijan ominaisuudessa tehdäkseen tutkimusta tohtorintutkintoa varten;

c) kolmansien maiden kansalaisiin, joiden maastapoistamista on lykätty tosiseikkoihin perustuvista tai oikeudellisista syistä;

d) tutkijoihin, jotka tutkimusorganisaatio on lähettänyt jossakin toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevaan toiseen tutkimusorganisaatioon.

ê 2005/71/EY (mukautettu)

4 artikla

Suotuisammat säännökset

1. Tämä direktiivi ei estä soveltamasta suotuisampia säännöksiä, jotka sisältyvät

a) kahden- tai monenvälisiin sopimuksiin, joita yhteisö tai yhteisö ja sen jäsenvaltiot ovat tehneet yhden tai useamman kolmannen maan kanssa;

b) kahden- tai monenvälisiin sopimuksiin, joita yksi tai useampi jäsenvaltio on tehnyt yhden tai useamman kolmannen maan kanssa.

2. Tämä direktiivi ei vaikuta jäsenvaltioiden oikeuteen antaa tai pitää voimassa säännöksiä, jotka ovat direktiivin soveltamisalaan kuuluvien henkilöiden kannalta suotuisampia.

ê 2004/114/EY (mukautettu)

ð uusi

4 artikla

Suotuisammat säännökset

1. Tämä direktiivi ei estä soveltamasta suotuisampia säännöksiä, jotka sisältyvät

              a) kahden- tai monenvälisiin sopimuksiin, joita yhteisö Ö unioni Õ tai yhteisö Ö unioni Õ ja sen jäsenvaltiot ovat tehneet yhden tai useamman kolmannen maan kanssa; tai

              b) kahden- tai monenvälisiin sopimuksiin, joita yksi tai useampi jäsenvaltio on tehnyt yhden tai useamman kolmannen maan kanssa.

2. Tämä direktiivi ei vaikuta jäsenvaltioiden oikeuteen hyväksyä tai pitää voimassa ð erityisesti liikkuvuuskumppanuuksien yhteydessä 21, 22, 23, 24, 25 ja 29 artiklan osalta ï säännöksiä, jotka ovat sen soveltamisalaan kuuluvien henkilöiden kannalta suotuisampia.

II LUKU

MAAHANPÄÄSYN EDELLYTYKSET

ê 2004/114/EY

5 artikla

Periaate

1. Kolmannen maan kansalaisen maahanpääsyn salliminen tämän direktiivin mukaisesti edellyttää hakemuksen sellaisen asiakirjanäytön tarkistamista, joka osoittaa, että hän täyttää 6 artiklassa sekä tapauksen mukaan 7–1114 artiklassa säädetyt edellytykset.

ò uusi

2. Kun kaikki yleiset ja erityiset maahanpääsyn edellytykset täyttyvät, hakijat ovat oikeutettuja pitkäaikaiseen viisumiin ja/tai oleskelulupaan. Jos jäsenvaltio myöntää oleskeluluvan ainoastaan omalla alueellaan eikä muualla ja kaikki tässä direktiivissä säädetyt maahanpääsyn edellytykset täyttyvät, kyseisen jäsenvaltion on myönnettävä kolmannen maan kansalaiselle vaadittu viisumi.

ê 2004/114/EY

6 artikla

Yleiset edellytykset

1. Kolmannen maan kansalaisen, joka hakee maahanpääsyä tämän direktiivin tarkoitusta varten, on täytettävä seuraavat edellytykset:

              a) hänellä on kansallisen lainsäädännön mukainen voimassa oleva matkustusasiakirja. Jäsenvaltiot voivat edellyttää, että matkustusasiakirjan voimassaoloaika kattaa vähintään aiotun oleskelun keston;

ê 2004/114/EY (mukautettu)

              b) hänellä on huoltajan antama lupa Ö tai vastaava Õ aiottua oleskelua varten, jos hän on vastaanottavan jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaan alaikäinen;

              c) hänellä on sairausvakuutus kaikkien niiden riskien varalta, joiden osalta kyseisen jäsenvaltion omat kansalaiset yleensä on vakuutettu;

ê 2004/114/EY

              d) häntä ei pidetä uhkana yleiselle järjestykselle, yleiselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle;

              e) hän esittää jäsenvaltion vaatimuksesta tositteen hakemuksen käsittelystä tämän direktiivin 2031 artiklan nojalla perittävän maksun suorittamisesta.

ò uusi

              f) hän osoittaa jäsenvaltion vaatimuksesta, että hänellä on riittävät varat koko oleskeluajalleen toimeentuloaan, harjoitteluaan ja paluumatkaansa varten, rajoittamatta kuitenkaan mahdollisuutta kunkin tapauksen yksilölliseen tutkimiseen.

ê 2004/114/EY (mukautettu)

2. Jäsenvaltioiden on helpotettava maahanpääsyä koskevia menettelyjä 7–11 artiklassa tarkoitettujen kolmansien maiden kansalaisten osalta, jotka osallistuvat sellaisiin yhteisön ohjelmiin, joilla pyritään edistämään liikkuvuutta yhteisöön tai yhteisössä.

ê 2005/71/EY (mukautettu)

III LUKU

TUTKIJOIDEN MAAHANPÄÄSY

7 artikla

Maahanpääsyn edellytykset

1. Kolmannen maan kansalaisen, joka hakee maahanpääsyä tämän direktiivin tarkoitusta varten, on täytettävä seuraavat edellytykset:

a) hänellä on kansallisessa lainsäädännössä määritelty voimassa oleva matkustusasiakirja. Jäsenvaltiot voivat edellyttää, että matkustusasiakirjan voimassaoloaika kattaa vähintään oleskeluluvan voimassaoloajan;

b) hänellä on tutkimusorganisaation kanssa 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti allekirjoitettu vastaanottosopimus;

              c) hänellä on tarvittaessa taloudellista vastuuta koskeva ilmoitus, jonka tutkimusorganisaatio on antanut 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti; ja

d) häntä ei pidetä uhkana yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle tai kansanterveydelle.

Jäsenvaltioiden on tarkastettava, että kaikki a — d alakohdassa tarkoitetut edellytykset täyttyvät.

2. Jäsenvaltiot voivat myös tarkastaa ehdot, joiden perusteella vastaanottosopimukset on tehty.

3. Kun edellytysten on todettu 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tarkastusten perusteella täyttyneen, tutkijat on päästettävä jäsenvaltion alueelle vastaanottosopimuksen toteuttamiseksi.

ò uusi

7 artikla

Tutkijoita koskevat erityisedellytykset

1. Kolmannen maan kansalaisen, joka hakee maahanpääsyä tutkimuksen tekemistä varten, on 6 artiklassa säädettyjen yleisten edellytysten lisäksi täytettävä seuraavat edellytykset:

a) hänellä on esittää 9 artiklan 1 ja 2 kohdan mukainen tutkimusorganisaation kanssa allekirjoitettu vastaanottosopimus;

b) hänellä on tarvittaessa esittää taloudellista vastuuta koskeva ilmoitus, jonka tutkimusorganisaatio on antanut 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

2. Jäsenvaltiot voivat tarkastaa ehdot, joiden perusteella vastaanottosopimus on tehty.

3. Kun edellytysten on todettu 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tarkastusten perusteella täyttyneen, tutkijat on päästettävä jäsenvaltion alueelle vastaanottosopimuksen toteuttamiseksi.

4. Unionin alueelle tutkimusta harjoittamaan haluavien kolmansien maiden kansalaisten hakemukset on otettava tarkasteltavaksi ja käsiteltävä, kun kyseinen kolmannen maan kansalainen oleskelee sen jäsenvaltion alueen ulkopuolella, jonne hän pyrkii.

5. Jäsenvaltiot voivat kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti hyväksyä hakemuksen, joka on toimitettu kyseisen kolmannen maan kansalaisen jo ollessa niiden alueella.

6. Jäsenvaltioiden on päätettävä, tekeekö lupahakemuksen tutkija vai asianomainen tutkimusorganisaatio.

ê 2005/71/EY (mukautettu)

II LUKU

TUTKIMUSORGANISAATIOT

58 artikla

Ö Tutkimusorganisaatioiden Õ Hhyväksyminen

ê 2005/71/EY

1. Tutkimusorganisaation, joka haluaa toimia tässä direktiivissä määritellyn maahanpääsymenettelyn mukaisena tutkijan vastaanottajana, on ensin saatava tätä varten asianomaisen jäsenvaltion hyväksyntä.

2. Tutkimusorganisaatioiden hyväksymisen on tapahduttava jäsenvaltioiden kansallisessa lainsäädännössä tai hallinnollisessa käytännössä esitettyjen menettelyjen mukaisesti. Julkisten ja yksityisten organisaatioiden on tehtävä hyväksymistä koskevat hakemukset kyseisten menettelyjen mukaisesti, ja hakemusten perustana on tapauksen mukaan oltava kyseisten organisaatioiden virallinen tehtävä tai toiminnan tavoite sekä todisteet siitä, että ne harjoittavat tutkimusta.

Tutkimusorganisaatiolle myönnetyn hyväksynnän on oltava voimassa vähintään viisi vuotta. Jäsenvaltiot voivat poikkeustapauksissa myöntää hyväksynnän lyhyemmäksi ajaksi.

3. Jäsenvaltiot voivat kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti edellyttää tutkimusorganisaatiolta kirjallista sitoumusta siitä, että jos tutkija jää laittomasti jäsenvaltion alueelle, kyseinen organisaatio on vastuussa tutkijan oleskelun ja paluun aiheuttamien julkisiin varoihin kohdistuvien kustannusten korvaamisesta. Tutkimusorganisaation taloudellinen vastuu päättyy viimeistään kuuden kuukauden kuluttua vastaanottosopimuksen voimassaolon päättymisestä.

4. Jäsenvaltiot voivat säätää, että hyväksytyn organisaation on kahden kuukauden kuluessa asianomaisen vastaanottosopimuksen voimassaolon päättymisestä toimitettava jäsenvaltioiden tätä tarkoitusta varten määräämälle toimivaltaiselle viranomaiselle vahvistus siitä, että työ on suoritettu jokaisessa tutkimushankkeessa, jota varten 69 artiklan mukainen vastaanottosopimus on allekirjoitettu.

ê 2005/71/EY (mukautettu)

5. Kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on julkaistava luettelo tämän direktiivin tarkoitusta varten hyväksytyistä tutkimusorganisaatioista ja päivitettävä luettelo säännöllisesti Ö aina kun luetteloihin tehdään muutoksia Õ.

ê 2005/71/EY

6. Jäsenvaltio voi muiden toimenpiteiden ohella kieltäytyä uusimasta tutkimusorganisaation hyväksyntää tai päättää peruuttaa sen, jos organisaatio ei enää täytä 2, 3 ja 4 kohdassa säädettyjä edellytyksiä, tai jos hyväksyntä on hankittu vilpillisin keinoin tai jos organisaatio on allekirjoittanut vastaanottosopimuksen kolmannen maan kansalaisen kanssa vilpillisesti tai huolimattomasti. Kun hyväksyntä on evätty tai peruutettu, kyseistä organisaatiota voidaan kieltää hakemasta uutta hyväksyntää enintään viiden vuoden aikana hyväksynnän peruuttamista tai uusimatta jättämistä koskevan päätöksen julkaisupäivästä.

7. Jäsenvaltiot voivat määritellä kansallisessa lainsäädännössään, mitä seurauksia hyväksynnän peruuttamisesta tai hyväksynnän uusimatta jättämisestä on voimassa oleville 69 artiklan mukaisesti tehdyille vastaanottosopimuksille ja asianomaisten tutkijoiden oleskeluluville.

ê 2005/71/EY (mukautettu)

69 artikla

Vastaanottosopimus

1. Tutkimusorganisaation, joka haluaa toimia tutkijan vastaanottajana, on allekirjoitettava tämän kanssa vastaanottosopimus, jolla tutkija sitoutuu saattamaan loppuun tutkimushankkeen ja organisaatio sitoutuu vastaanottamaan tutkijan tätä tarkoitusta varten, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 7 artiklan soveltamista Ö edellyttäen, että 6 ja 7 artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät Õ .

ò uusi

Vastaanottosopimukseen on sisällytettävä vähintään seuraavat:

            a) tutkimushankkeen nimi ja tarkoitus;

            b) tutkijan sitoumus saattaa tutkimushanke päätökseen;

            c) tutkimusorganisaation vahvistus, että se sitoutuu vastaanottamaan tutkijan, jotta tämä voi saattaa tutkimushankkeen päätökseen;

            d) tutkimushankkeen alkamis- ja päättymispäivä;

            e) tieto tutkimusorganisaation ja tutkijan välisestä oikeussuhteesta;

            f) tieto tutkijan työehdoista.

ê 2005/71/EY

2. Tutkimusorganisaatio voi allekirjoittaa vastaanottosopimuksen vain, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

              a) Organisaation asianomaiset toimielimet ovat hyväksyneet tutkimushankkeen tarkistettuaan ensin seuraavat seikat:

         i) tutkimuksen tavoite, kesto ja toteutukseen tarvittavien varojen saatavuus;

         ii) tutkijan pätevyys tutkimustavoitteiden kannalta; pätevyydestä on oltava osoituksena oikeaksi todistettu jäljennös tutkijan tutkintotodistuksesta 2 artiklan db alakohdan mukaisesti.

ê 2005/71/EY (mukautettu)

              b) Tutkijalla on oleskelunsa ajan käytössään riittävät kuukausittaiset varat, jotka vastaavat jäsenvaltion tätä varten julkistamaa vähimmäismäärää ja joilla tutkija kattaa oleskelu- ja paluukustannuksensa, ilman että hänen tarvitsee turvautua kyseisen jäsenvaltion sosiaalihuoltojärjestelmään.

              c) Tutkijalla on oleskelunsa ajan sairausvakuutus kaikkien niiden riskien varalta, joiden osalta kyseisen jäsenvaltion kansalaiset yleensä on vakuutettu.

              d) Vastaanottosopimuksessa täsmennetään tutkijoiden oikeussuhde ja työehdot.

ê 2005/71/EY

3. Vastaanottosopimuksen allekirjoittamisen jälkeen tutkimusorganisaatiota voidaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti vaatia antamaan tutkijalle henkilökohtainen ilmoitus siitä, että sillä on taloudellinen vastuu 58 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista kustannuksista.

4. Vastaanottosopimus päättyy automaattisesti, kun tutkijaa ei päästetä maahan tai kun tutkimusorganisaation ja tutkijan välinen oikeussuhde purkautuu.

5. Tutkimusorganisaation on ilmoitettava mahdollisimman nopeasti jäsenvaltion tätä tarkoitusta varten nimeämälle viranomaiselle kaikista seikoista, jotka estävät vastaanottosopimuksen täytäntöönpanon.

ê 2004/114/EY (mukautettu)

710 artikla

Opiskelijoita koskevat erityisedellytykset

1. Kolmannen maan kansalaisen, joka hakee maahanpääsyä Jäsenvaltioon opiskelua varten, pyrkivän kolmannen maan kansalaisen on 6 artiklassa säädettyjen yleisten edellytysten lisäksi täytettävä seuraavat edellytykset:

              a) Ö hän osoittaa, että Õ hänet on hyväksytty korkea-asteen oppilaitokseen osallistumaan opinto-ohjelmaan;

              b) d) hän esittää, jos jäsenvaltio sitä vaatii, tositteen laitoksen vaatimien maksujen suorittamisesta.;

              b) hän osoittaa jäsenvaltion vaatimuksesta, että hänellä on riittävät varat koko oleskeluajalleen toimeentuloaan, opintojaan ja paluumatkaansa varten. Jäsenvaltioiden on julkistettava tämän säännöksen soveltamiseksi vaadittavien varojen kuukausittainen vähimmäismäärä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kunkin tapauksen tarkastelemista erikseen;

              c) hän osoittaa, jos jäsenvaltio sitä vaatii, että hänellä on riittävä kielitaito valitsemansa opinto-ohjelman seuraamiseksi;.

2. Opiskelijoiden, joilla on laitokseen kirjoittautumisen johdosta ilman eri toimenpiteitä sairausvakuutus kaikkien asianomaisen jäsenvaltion kansalaisten osalta yleensä vakuutettujen riskien varalta, katsotaan täyttävän 6 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetyn edellytyksen.

8 artikla

Opiskelijoiden liikkuvuus

1. Kolmannen maan kansalaiselle, joka on jo hyväksytty opiskelijaksi ja joka hakee lupaa suorittaa osan aloittamastaan opinto-ohjelmasta tai täydentää opintojaan niihin liittyvällä opinto-ohjelmalla toisessa jäsenvaltiossa, on annettava pääsy tähän jälkimmäiseen jäsenvaltioon määräajassa, joka ei häiritse kyseisten opintojen harjoittamista mutta joka on kuitenkin riittävä, jotta toimivaltaisilla viranomaisilla on riittävästi aikaa hakemuksen käsittelyyn, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 12 artiklan 2 kohdan, 16 artiklan ja 18 artiklan 2 kohdan soveltamista,

              a) jos hän täyttää 6 ja 7 artiklassa vahvistetut edellytykset kyseisen jäsenvaltion osalta, ja

              b) jos hän on toimittanut maahanpääsyä koskevan hakemuksensa yhteydessä täydellisen asiakirjaselvityksen korkea-asteen opinnoistaan ja näytön siitä, että opinto-ohjelma, jota hän aikoo seurata, täydentää hänen jo suorittamaansa opinto-ohjelmaa, ja

              c) osallistuu yhteisön tai kahdenväliseen vaihto-ohjelmaan tai on hyväksytty opiskelijaksi jäsenvaltioon vähintään kahdeksi vuodeksi.

2. Edellä 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja vaatimuksia ei sovelleta opiskelijaan, jonka on opinto-ohjelmansa mukaisesti suoritettava osa opinnoista toisen jäsenvaltion oppilaitoksessa.

3. Ensimmäisen jäsenvaltion on jälkimmäisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä toimitettava tarvittavat tiedot kyseisen opiskelijan oleskelusta ensimmäisen jäsenvaltion alueella.

ê 2004/114/EY (mukautettu)

911 artikla

Vaihto-oOppilaita koskevat erityisedellytykset

1. Jollei 3 artiklan säännöksistä muuta johdu, Kolmannen maan kansalaisen, joka hakee maahanpääsyä oppilasvaihtoon, hakevan kolmannen maan kansalaisen on täytettävä 6 artiklassa mainittujen Ö säädettyjen Õ yleisten edellytysten lisäksi seuraavat edellytykset:

ê 2004/114/EY

              a) hän täyttää asianomaisen jäsenvaltion asettamat vähimmäis- ja enimmäisikää koskevat vaatimukset;

              b) hän toimittaa todisteen hyväksymisestä keskiasteen oppilaitokseen;

              c) hän toimittaa selvityksen osallistumisesta hyväksyttyyn oppilasvaihto-ohjelmaan, jonka järjestää kyseiseen tarkoitukseen asianomaisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädäntönsä tai hallinnollisen käytäntönsä mukaisesti hyväksymä järjestö;

              d) hän toimittaa selvityksen siitä, että vaihto-oppilasjärjestö vastaa hänestä koko hänen oleskelunsa ajan kyseisen jäsenvaltion alueella ja erityisesti hänen oleskelu-, koulunkäynti-, terveydenhoito- ja paluukustannustensa osalta;

              e) hänet majoitetaan koko oleskeluajakseen asianomaisen jäsenvaltion vahvistamia vaatimuksia vastaavaan perheeseen, joka on valittu sen oppilasvaihto-ohjelman sääntöjen mukaisesti, johon hän osallistuu.

2. Jäsenvaltio voi rajoittaa vaihto-ohjelmaan osallistuvien vaihto-oppilaiden maahanpääsyn vain sellaisten kolmansien maiden kansalaisiin, jotka tarjoavat vastaavan mahdollisuuden myös kyseisen jäsenvaltion kansalaisille.

ê 2004/114/EY (mukautettu)

ð uusi

1012 artikla

Palkattomia hHarjoittelijoita koskevat erityisedellytykset

1. Jollei 3 artiklasta muuta johdu, Kolmannen maan kansalaisen, joka hakee maahanpääsyä palkattomaksi ð tai palkalliseksi ï harjoittelijaksi, hakevan kolmannen maan kansalaisen on täytettävä 6 artiklassa säädettyjen yleisten edellytysten lisäksi seuraavat edellytykset:

              a) hän on allekirjoittanut koulutusharjoittelusopimuksen, jonka asianomaisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on tarvittaessa hyväksynyt kyseisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön tai hallinnollisen käytännön mukaisesti, ja joka koskee palkatonta harjoittelua yksityisessä tai julkisessa yrityksessä taikka julkisessa tai yksityisessä ammatillista koulutusta järjestävässä laitoksessa, jonka jäsenvaltio on hyväksynyt kansallisen lainsäädäntönsä tai hallinnollisen käytäntönsä mukaisesti;

ò uusi

b) hän osoittaa, jos jäsenvaltio sitä vaatii, että hänen aiempi koulutuksensa, tutkintonsa tai ammattikokemuksensa on sellainen, että hän voi hyötyä työkokemuksesta.

ê 2004/114/EY

              b) hän osoittaa jäsenvaltion vaatimuksesta, että hänellä on riittävät varat koko oleskeluajalleen toimeentuloaan, harjoitteluaan ja paluumatkaansa varten. Jäsenvaltioiden on julkistettava tämän säännöksen soveltamiseksi vaadittavien varojen kuukausittainen vähimmäismäärä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kunkin tapauksen tarkastelemista erikseen;

ê 2004/114/EY

              c) hän seuraa, jos jäsenvaltio sitä vaatii, perustason kielenopetusta, jotta hänellä olisi riittävä kielitaito harjoittelun suorittamiseen.

ò uusi

Edellä a alakohdassa tarkoitetussa sopimuksessa on kuvailtava harjoitteluohjelma, määritettävä sen kesto, olosuhteet, joissa harjoittelija perehdytetään harjoitteluohjelman suorittamiseen, harjoittelijan työaika, oikeussuhde vastaanottavaan yksikköön ja, jos harjoittelija saa palkkaa, hänelle maksettava palkka.

2. Jäsenvaltio voi vaatia vastaanottavaa yksikköä vakuuttamaan, että kolmannen maan kansalainen ei täytä olemassa olevaa työpaikkaa.

ê 2004/114/EY (mukautettu)

1113 artikla

Vapaaehtoistyöntekijöitä koskevat erityisedellytykset

Jollei 3 artiklan säännöksistä muuta johdu, Kolmannen maan kansalaisen, joka hakee maahanpääsyä vapaaehtoistyöntekijäksi, hakevan kolmannen maan kansalaisen on täytettävä 6 artiklassa mainittujen yleisten edellytysten lisäksi seuraavat edellytykset:

              a) hän täyttää asianomaisen jäsenvaltion asettamat vähimmäis- ja enimmäisikää koskevat vaatimukset;

ê 2004/114/EY

              a) b) hän on tehnyt sen järjestön kanssa, joka vastaa asianomaisessa jäsenvaltiossa vapaaehtoistyöohjelmasta, johon hän osallistuu, sopimuksen, josta ilmenevät hänen työtehtävänsä, hänen kyseisiin työtehtäviin perehdyttämiseensä liittyvät edellytykset, hänen työaikansa, varat, joilla katetaan hänen matka-, toimeentulo- ja majoituskulunsa sekä taskurahansa koko hänen oleskelunsa ajan, sekä tarvittaessa koulutus, jota hänelle annetaan työtehtäviensä suorittamista varten;

ê 2004/114/EY

              b) c) hän toimittaa selvityksen siitä, että järjestö, joka vastaa vapaaehtoistyöohjelmasta, johon hän osallistuu, on ottanut vastuuvakuutuksen; ja että kyseinen järjestö vastaa hänestä koko hänen oleskelunsa ajan ja erityisesti hänen toimeentulo-, terveydenhoito- ja paluukustannustensa osalta;

ê 2004/114/EY

              d) c) hänelle annetaan seuraa, jos vastaanottava jäsenvaltio sitä erityisesti vaatii, tämän jäsenvaltion kieltä, historiaa sekä poliittisia ja yhteiskunnallisia rakenteita koskevata perustiedottason opetusta.

ò (uusi)

14 artikla

Au paireja koskevat erityisedellytykset

Kolmannen maan kansalaisen, joka hakee maahanpääsyä au pairina työskentelyä varten, on 6 artiklassa säädettyjen yleisten edellytysten lisäksi täytettävä seuraavat edellytykset:

              a) hänen on oltava yli 17-vuotias mutta alle 30-vuotias tai, tapauskohtaisesti perustelluissa tapauksissa, yli 30-vuotias;

              b) hän toimittaa selvityksen siitä, että isäntäperhe vastaa hänestä koko hänen oleskelunsa ajan kyseisen jäsenvaltion alueella ja erityisesti hänen toimeentulonsa, majoituksensa, terveydenhoitonsa sekä äitiys- ja tapaturmariskien osalta;

              c) hän esittää au pairin ja isäntäperheen välillä tehdyn sopimuksen, jossa määritellään hänen oikeutensa ja velvollisuutensa, mukaan lukien au pairille maksettava taskuraha ja asianmukaiset järjestelyt, jotka mahdollistavat kursseilla käymisen, sekä osallistuminen päivittäisiin töihin perheessä.

ê 2005/71/EY

9 artikla

Perheenjäsenet

1. Kun jäsenvaltio päättää myöntää oleskeluluvan tutkijan perheenjäsenille, näiden oleskelulupien voimassaoloajan on oltava sama kuin tutkijalle myönnetyssä oleskeluluvassa, edellyttäen että tämä on mahdollista näiden henkilöiden matkustusasiakirjojen voimassaoloaikojen perusteella. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa tutkijan perheenjäsenen oleskeluluvan voimassaoloaikaa voidaan lyhentää.

2. Kun tutkijan maahantulo on sallittu, oleskeluluvan myöntämistä hänen perheenjäsenilleen ei saa tehdä riippuvaiseksi tutkijan oleskelun vähimmäisaikavaatimuksesta.

ò uusi

III LUKU

LUVAT JA OLESKELUN KESTO

15 artikla

Luvat

Pitkäaikaisissa viisumeissa ja oleskeluluvissa on oltava otsikko ”tutkija”, ”opiskelija”, ”vapaaehtoistyöntekijä”, ”vaihto-oppilas”, ”palkallinen harjoittelija”, ”palkaton harjoittelija” tai ”au pair”. Jos tutkijan tai opiskelijan asemassa olevat kolmansien maiden kansalaiset tulevat unioniin liikkuvuustoimenpiteitä sisältävän unionin ohjelman puitteissa, ohjelma on mainittava luvassa.

ê 2005/71/EY (mukautettu)

ð uusi

816 artikla

Oleskeluluvan voimassaoloaika kesto

1. Jäsenvaltioiden on myönnettävä ð tutkijoille lupa ï oleskelulupa, joka on voimassa vähintään vuoden ajan ja uusittava se, jos 6, ja 7 Ö ja 9 Õ artiklassa asetetut edellytykset täyttyvät edelleen. Jos tutkimushankkeen on suunniteltu kestävän alle vuoden, oleskelulupa ð lupa ï on voimassa hankkeen keston ajan.

ò uusi

2. Jäsenvaltioiden on myönnettävä opiskelijoille lupa, joka on voimassa vähintään vuoden ajan ja uusittava se, jos 6 ja 10 artiklassa asetetut edellytykset täyttyvät edelleen. Jos opiskelujakson on suunniteltu kestävän alle vuoden, lupa on voimassa opiskelun keston ajan.

3. Jäsenvaltioiden on myönnettävä vaihto-oppilaille ja au paireille lupa, joka on voimassa enintään vuoden ajan.

ê 2004/114/EY (mukautettu)

ð uusi

4. Palkattomille hHarjoittelijoille myönnettävän oleskeluluvan ð luvan ï voimassaoloajan on vastattava harjoitteluaikaa, tai se myönnetään enintään vuoden ajaksi. Tämä lupa voidaan poikkeustapauksissa uudistaa ainoastaan yhden kerran ð oleskeluluvan muodossa ï ja vain siksi ajaksi, jonka harjoittelija tarvitsee jäsenvaltiossa sen kansallisen lainsäädännön tai hallinnollisen käytännön mukaisesti tunnustetun ammattipätevyyden hankkimiseksi, edellyttäen, että luvan haltija täyttää edelleen 6 ja 10 Ö 12 Õ artiklassa säädetyt edellytykset.

5. ð Lupa ï Oleskelulupa myönnetään vapaaehtoistyöntekijöille korkeintaan yhdeksi vuodeksi. Jos asianomainen ohjelma kestää yli vuoden, voidaan ð vaadittu lupa ï oleskelulupa myöntää poikkeustapauksissa siten, että sen voimassaoloaika vastaa ohjelman kestoa.

6. Jos jäsenvaltiot sallivat maahantulon ja oleskelun pitkäaikaisen viisumin perusteella, oleskelulupa on myönnettävä, kun alkuperäistä oleskelua ensimmäisen kerran jatketaan. Jos pitkäaikaisen viisumin voimassaoloaika on lyhyempi kuin oleskelun luvallinen kesto, pitkäaikainen viisumi on korvattava ennen viisumin voimassaolon päättymistä oleskeluluvalla ilman lisämuodollisuuksia.

17 artikla

Lisätiedot

Jäsenvaltiot voivat ilmoittaa kolmannen maan kansalaisen oleskeluun liittyviä lisätietoja, kuten täydellisen luettelon jäsenvaltioista, joihin tutkija tai opiskelija aikoo mennä, joko paperilla tai tallentamalla tiedot asetuksen (EY) N:o 1030/2002 4 artiklassa ja sen liitteessä olevan a kohdan 16 alakohdassa tarkoitetussa sähköisessä muodossa.

ê 2004/114/EY (mukautettu)

IV LUKU

OLESKELULUVAT Ö Lupien epääminen, peruuttaminen tai uusimatta jättäminen Õ

12 artikla

Opiskelijoille myönnettävä oleskelulupa

1. Oleskelulupa on myönnettävä opiskelijalle vähintään yhdeksi vuodeksi ja se voidaan uusia, jos sen haltija täyttää edelleen 6 ja 7 artiklan edellytykset. Jos opiskelijan seuraama opinto-ohjelma kestää alle vuoden, oleskelulupa on voimassa opiskeluajan.

2. Rajoittamatta 16 artiklan soveltamista oleskelulupa voidaan evätä tai se voidaan peruuttaa, jos

              a) opiskelija ei noudata tämän direktiivin 17 artiklan mukaisia rajoituksia, jotka koskevat taloudellisen toiminnan harjoittamista;

              b) opiskelija ei kansallisen lainsäädännön tai hallinnollisen käytännön mukaisesti edisty riittävästi opinnoissaan.

13 artikla

Oppilaille myönnettävä oleskelulupa

Oleskelulupa myönnetään oppilaille korkeintaan yhdeksi vuodeksi.

14 artikla

Palkattomille harjoittelijoille myönnettävä oleskelulupa

Palkattomille harjoittelijoille myönnettävän oleskeluluvan voimassaoloajan on vastattava harjoitteluaikaa, tai se myönnetään enintään vuoden ajaksi. Tämä lupa voidaan poikkeustapauksissa uudistaa yhden kerran ja vain siksi ajaksi, jonka harjoittelija tarvitsee jäsenvaltiossa sen kansallisen lainsäädännön tai hallinnollisen käytännön mukaisesti tunnustetun ammattipätevyyden hankkimiseksi, edellyttäen, että luvan haltija täyttää edelleen 6 ja 10 artiklassa säädetyt edellytykset.

15 artikla

Vapaaehtoistyöntekijöille myönnettävä oleskelulupa

Oleskelulupa myönnetään vapaaehtoistyöntekijöille korkeintaan yhdeksi vuodeksi. Jos asianomainen ohjelma kestää yli vuoden, voidaan oleskelulupa myöntää poikkeustapauksissa siten, että sen voimassaoloaika vastaa ohjelman kestoa.

ò uusi

18 artikla

Syyt hakemuksen hylkäämiseen

1. Jäsenvaltioiden on hylättävä hakemus seuraavissa tapauksissa:

            a) edellä 6 artiklassa säädetyt yleiset edellytykset ja tapaukseen sovellettavat, 7 artiklassa ja 10–16 artiklassa säädetyt erityisedellytykset eivät täyty;

            b) esitetyt asiakirjat on hankittu vilpillisin keinoin, väärennetty tai niitä on muutettu;

            c) vastaanottava yksikkö tai oppilaitos on perustettu ainoastaan maahantulon helpottamista varten;

            d) vastaanottavalle yksikölle on määrätty seuraamuksia kansallisen lainsäädännön mukaisesti työnantajavelvoitteiden rikkomisen ja/tai laittoman työnteon vuoksi tai se ei täytä kansallisessa lainsäädännössä asetettuja sosiaaliturvaan ja/tai verotukseen liittyviä oikeudellisia velvoitteitaan tai se on jättänyt konkurssihakemuksen tai on muuten maksukyvytön;

            e) isäntäperheelle tai, tilanteen mukaan, välittäjäorganisaatiolle, joka on osallistunut au pairin sijoittamiseen, on määrätty seuraamuksia kansallisen lainsäädännön mukaisesti au pair ‑sijoitusten ehtojen ja/tai tavoitteiden rikkomisen ja/tai laittoman työnteon vuoksi.

2. Jäsenvaltiot voivat hylätä hakemuksen, jos vastaanottava yksikkö näyttää hakemuksen päiväystä välittömästi edeltäneiden 12 kuukauden aikana tarkoituksellisesti lakkauttaneen työpaikat, jotka se yrittää täyttää uudella hakemuksella.

ê 2004/114/EY (mukautettu)

ð uusi

16 19 artikla

ð Syyt ï Oleskeluluvan luvan peruuttamiseennen tai uusimatta jättämiseennen

1. Jäsenvaltioident voivat peruuttaa ð on peruutettava ï tai jättää uusimatta tämän direktiivin perusteella myönnetyn oleskeluluvan, jos se on hankittu vilpillisin keinoin tai jos käy ilmi, ettei luvan haltija ole täyttänyt tai ei enää täytä 6 artiklassa säädettyjä maahantulon ja oleskelun edellytyksiä tai häntä koskevia 7–11 artiklan edellytyksiä. ð lupa seuraavissa tapauksissa: ï

ò uusi

            a) lupa ja esitetyt asiakirjat on hankittu vilpillisin keinoin, väärennetty tai niitä on muutettu;

            b) kolmannen maan kansalainen on maassa muuta tarkoitusta varten kuin sitä, minkä perusteella hänelle on myönnetty lupa oleskeluun;

            c) vastaanottava yksikkö on perustettu ainoastaan maahantulon helpottamista varten;

            d) vastaanottava yksikkö ei täytä kansallisessa lainsäädännössä asetettuja sosiaaliturvaan ja/tai verotukseen liittyviä oikeudellisia velvoitteitaan tai se on jättänyt konkurssihakemuksen tai on muuten maksukyvytön;

            e) isäntäperheelle tai, tilanteen mukaan, välittäjäorganisaatiolle, joka on osallistunut au pairin sijoittamiseen, on määrätty seuraamuksia kansallisen lainsäädännön mukaisesti au pair ‑sijoitusten ehtojen ja/tai tavoitteiden rikkomisen ja/tai laittoman työnteon vuoksi;

            f) opiskelija ei noudata 23 artiklassa säädettyjä taloudellisen toiminnan aikarajoja tai hänen opiskelunsa ei edisty kansallisen lainsäädännön tai hallinnollisen käytännön mukaisesti hyväksyttävällä tavalla.

ê 2004/114/EY

ð uusi

2. Jäsenvaltiot voivat peruuttaa oleskeluluvan tai jättää sen uusimatta ð luvan ï yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen sekä kansanterveyteen perustuvista syistä.

ê 2005/71/EY

10 artikla

Oleskeluluvan peruuttaminen tai uusimatta jättäminen

1. Jäsenvaltiot voivat peruuttaa tai jättää uusimatta tämän direktiivin perusteella myönnetyn oleskeluluvan, jos se on hankittu vilpillisin keinoin tai jos käy ilmi, että luvan haltija ei täyttänyt tai ei enää täytä 6 ja 7 artiklassa säädettyjä maahantulon ja oleskelun edellytyksiä tai että hän on maassa muuta tarkoitusta varten kuin sitä, minkä perusteella hänelle on myönnetty oleskelulupa.

2. Jäsenvaltiot voivat peruuttaa tai jättää uusimatta oleskeluluvan yleiseen järjestykseen, yleiseen turvallisuuteen tai kansanterveyteen perustuvista syistä.

ò uusi

20 artikla

Syyt luvan uusimatta jättämiseen

1. Jäsenvaltiot voivat jättää luvan uusimatta seuraavissa tapauksissa:

a) lupa ja esitetyt asiakirjat on hankittu vilpillisin keinoin, väärennetty tai niitä on muutettu;

b) luvan haltija ei enää täytä 6 artiklassa säädettyjä maahantulon ja oleskelun yleisiä edellytyksiä eikä häneen sovellettavia 7, 9 ja 10 artiklassa säädettyjä erityisiä edellytyksiä;

c) opiskelija ei noudata 23 artiklassa säädettyjä taloudellisen toiminnan aikarajoja tai hänen opiskelunsa ei edisty kansallisen lainsäädännön tai hallinnollisen käytännön mukaisesti hyväksyttävällä tavalla.

2. Jäsenvaltiot voivat jättää luvan uusimatta yleiseen järjestykseen, yleiseen turvallisuuteen tai kansanterveyteen perustuvista syistä.

ê 2005/71/EY (mukautettu)

V LUKU

TUTKIJOIDEN OIKEUDET

12 21 artikla

TasaYhdenvertainen kohtelu

ò uusi

1. Poiketen siitä, mitä direktiivin 2011/98/EU 12 artiklan 2 kohdan b alakohdassa säädetään, tutkijoilla, jotka ovat kolmansien maiden kansalaisia, on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun vastaanottavan jäsenvaltion kansalaisten kanssa sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetussa asetuksessa (EY) N:o 883/2004 määriteltyjen sosiaaliturvan alojen, kuten perhe-etuuksien, osalta.

2. Vaihto-oppilailla, vapaaehtoistyöntekijöillä, palkattomilla harjoittelijoilla ja au paireilla on, siitä riippumatta, sallitaanko heidän tehdä työtä unionin lainsäädännön tai kansallisen lainsäädännön mukaisesti, oikeus yhdenvertaiseen kohteluun yleisesti tarjolla olevien tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan osalta.

ê 2005/71/EY (mukautettu)

11 22 artikla

Ö Tutkijoiden Õ Oopetustyö

1. Tutkija, jonka maahantulo on sallittu päästetty maahan tämän direktiivin nojalla, voi opettaa kansallisessa lainsäädännössä säädetyn mukaisesti. 2. Jäsenvaltiot voivat määrätä, että opetusta saa antaa enintään tietyn tuntimäärän tai tietyn määrän päiviä.

ê 2004/114/EY (mukautettu)

ð uusi

IV LUKU

ASIANOMAISTEN KOLMANSIEN MAIDEN KANSALAISTEN KOHTELU

17 23 artikla

Opiskelijoiden taloudellinen toiminta

1. Opiskelijoille on annettava opiskeluun käyttämänsä ajan ulkopuolella oikeus toimia palkattuina työntekijöinä ja heille voidaan antaa oikeus harjoittaa taloudellista toimintaa itsenäisinä ammatinharjoittajina asianomaiseen toimintaan vastaanottavassa jäsenvaltiossa sovellettavia sääntöjä ja edellytyksiä noudattaen. Vastaanottavan jäsenvaltion työmarkkinoilla vallitseva tilanne voidaan ottaa huomioon.

2. Jäsenvaltiot myöntävät tarvittaessa opiskelijoille ja/tai työnantajille edeltäkäsin luvan kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

23. Kukin jäsenvaltio vahvistaa tällaisen toiminnan harjoittamiseen sallitun enimmäisajan joko tunteina viikossa taikka päivinä tai kuukausina vuodessa. Enimmäisajan on oltava vähintään 10 ð 20 ï tuntia viikossa tai vastaava määrä päiviä tai kuukausia vuodessa.

3. Vastaanottava jäsenvaltio voi rajoittaa taloudellisen toiminnan harjoittamista ensimmäisenä oleskeluvuonna.

4. Jäsenvaltiot voivat vaatia, että opiskelijat ilmoittavat, etukäteen tai muulla tavoin, taloudellisen toiminnan harjoittamisesta kyseisen jäsenvaltion nimeämälle viranomaiselle. Heidän työnantajilleen voidaan myös asettaa velvollisuus ilmoittaa asiasta etukäteen tai muulla tavoin.

ò uusi

24 artikla

Tutkijoiden ja opiskelijoiden työnhaku ja yrittäjyys

Saatuaan tutkimustyönsä tai opiskelunsa jäsenvaltiossa päätökseen kolmansien maiden kansalaisilla on oikeus jäädä jäsenvaltion alueelle 12 kuukaudeksi etsimään työtä tai perustamaan yritys, jos 6 artiklan a kohdassa ja c–f kohdassa säädetyt edellytykset edelleen täyttyvät. Kolmansien maiden kansalaisia voidaan aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua ja viimeistään ennen kuin on kulunut kuusi kuukautta pyytää esittämään todisteet siitä, että he etsivät edelleen työtä tai ovat perustamassa yritystä. Kuuden kuukauden kuluttua kolmansien maiden kansalaisia voidaan lisäksi pyytää esittämään todisteet, että heillä on todelliset mahdollisuudet työllistyä tai käynnistää yritystoiminta.

25 artikla

Tutkijoiden perheenjäsenet

1. Poiketen siitä, mitä direktiivin 2003/86/EY 3 artiklan 1 kohdassa ja 8 artiklassa säädetään, perheenyhdistämistä ei saa tehdä riippuvaiseksi siitä, että tutkimusta varten myönnettyä oleskelua koskevan luvan haltijalla pitäisi olla perustellut mahdollisuudet saada pysyvä oleskeluoikeus, eikä siitä, että tietty oleskelun vähimmäisaika pitäisi olla ylittynyt.

2. Poiketen siitä, mitä direktiivin 2003/86/EY 4 artiklan 1 kohdan viimeisessä alakohdassa ja 7 artiklan 2 kohdassa säädetään, kyseisissä säännöksissä tarkoitettuja kotoutumisedellytyksiä ja kotouttamistoimenpiteitä voidaan soveltaa vasta sen jälkeen, kun asianomaisille henkilöille on myönnetty oikeus perheenyhdistämiseen.

3. Poiketen siitä, mitä direktiivin 2003/86/EY 5 artiklan 4 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, perheenjäsenten luvat on myönnettävä perheenyhdistämisen edellytysten täyttyessä 90 päivän kuluessa hakemuksen jättämispäivästä ja 60 päivän kuluessa liikkuvuustoimenpiteitä sisältävien unionin ohjelmien piiriin kuuluvien tutkijoiden, jotka ovat kolmansien maiden kansalaisia, perheenjäseniä koskevan alkuperäisen hakemuksen päiväyksestä.

4. Poiketen siitä, mitä direktiivin 2003/86/EY 13 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetään, perheenjäsenten lupien voimassaoloajan on oltava saman kuin tutkijalle myönnetyssä luvassa edellyttäen, että tämä on mahdollista heidän matkustusasiakirjojensa voimassaoloaikojen perusteella.

5. Poiketen siitä, mitä direktiivin 2003/86/EY 14 artiklan 2 kohdan toisessa virkkeessä säädetään, jäsenvaltiot eivät saa soveltaa työmarkkinoille pääsyyn aikarajaa.

VI LUKU

LIIKKUVUUS JÄSENVALTIOIDEN VÄLILLÄ

ê 2005/71/EY

ð uusi

13 26 artikla

ð Tutkijoiden, opiskelijoiden ja palkallisten harjoittelijoiden oikeus ï Lliikkuvuusteen jäsenvaltioiden välillä

1. Kolmannen maan kansalaisen, jonka on päästetty maahantulo tutkijana on tämän direktiivin nojalla sallittu, on saatava toteuttaa osa tutkimuksestaan toisessa jäsenvaltiossa tässä artiklassa asetetuin edellytyksin.

2. Jos tutkija oleskelee enintään kolme ð kuusi ï kuukautta toisessa jäsenvaltiossa, tutkimus voidaan toteuttaa ensimmäisessä jäsenvaltiossa tehdyn vastaanottosopimuksen perusteella edellyttäen, että tutkijalla on riittävät varat toisessa jäsenvaltiossa eikä häntä pidetä toisessa jäsenvaltiossa uhkana yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle tai kansanterveydelle.

3. Jos tutkija oleskelee toisessa jäsenvaltiossa yli kolme ð kuusi ï kuukautta, jäsenvaltiot voivat vaatia uutta vastaanottosopimusta tutkimuksen toteuttamiseksi kyseisessä jäsenvaltiossa.ð Jos jäsenvaltiot edellyttävät lupaa liikkuvuuden harjoittamiseen, tällainen lupa on myönnettävä 30 artiklassa määritettyjen menettelyllisten takeiden mukaisesti. ï Joka tapauksessa 6 ja 7 artiklassa asetettujen edellytysten on täytyttävä kyseisen jäsenvaltion osalta. 5. Jäsenvaltiot eivät saa vaatia tutkijaa poistumaan alueeltaan viisumi- tai oleskelulupa-hakemusten ð lupahakemusten ï tekemistä varten.

4. Jos asiaa koskevassa lainsäädännössä edellytetään viisumia tai oleskelulupaa liikkuvuuden harjoittamiseksi, kyseinen viisumi tai lupa on myönnettävä kohtuullisessa määräajassa, joka ei häiritse tutkimuksen toteuttamista mutta joka on kuitenkin riittävä, jotta toimivaltaiset viranomaiset ehtivät käsitellä hakemuksen.

ò uusi

2. Kolmannen maan kansalaisen, joka on päästetty maahan tämän direktiivin nojalla opiskelijana tai palkallisena harjoittelijana, on annettava suorittaa osa opiskelustaan/harjoittelustaan toisessa jäsenvaltiossa pidempinä kuin kolmen kuukauden jaksoina mutta enintään kuuden kuukauden jaksoina edellyttäen, että hän on ennen siirtymistään toiseen jäsenvaltioon toimittanut toisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle seuraavat:

            a) voimassaoleva matkustusasiakirja;

b) osoitus sairausvakuutuksesta kaikkien asianomaisen jäsenvaltion kansalaisten osalta yleensä vakuutettujen riskien varalta;

              c) todiste, että hänet on hyväksytty korkea-asteen oppilaitokseen tai harjoittelijoita vastaanottavaan yksikköön;

              d) todisteet, että hänellä on riittävät varat koko oleskeluajalleen toimeentuloaan, opintojaan ja paluumatkaansa varten.

3. Toisen jäsenvaltion viranomaisten on ilmoitettava ensimmäisen jäsenvaltion viranomaisille päätöksistään, jotka koskevat opiskelijoiden ja harjoittelijoiden liikkuvuutta ensimmäisestä jäsenvaltiosta toiseen. Jäljempänä 32 artiklassa säädettyjä yhteistyömenettelyjä on sovellettava.

4. Opiskelijana maahan päästetyn kolmannen maan kansalaisen siirtymiset toiseen jäsenvaltioon yli kuudeksi kuukaudeksi voidaan myöntää samoin ehdoin, joita sovelletaan liikkuvuuteen pidemmäksi kuin kolmen kuukauden jaksoksi mutta enintään kuuden kuukauden jaksoksi. Jos jäsenvaltiot edellyttävät, että lupaan harjoittaa liikkuvuutta pidempään kuin kuuden kuukauden jakson ajan tarvitaan uusi hakemus, tällaiset luvat on myönnettävä 29 artiklan mukaisesti.

5. Jäsenvaltiot eivät saa vaatia opiskelijaa poistumaan alueeltaan jäsenvaltioiden välistä liikkuvuutta koskevan hakemuksen tekemistä varten.

27 artikla

Liikkuvuustoimenpiteitä sisältävien unionin ohjelmien piiriin kuuluvien tutkijoiden ja opiskelijoiden oikeudet

1. Jäsenvaltioiden on myönnettävä tutkijoina tai opiskelijoina tämän direktiivin nojalla maahan päästetyille kolmansien maiden kansalaisille, jotka kuuluvat liikkuvuustoimenpiteitä sisältävien unionin ohjelmien piiriin, lupa, joka on voimassa koko sen ajan, jonka heidän oleskelunsa jäsenvaltioissa kestää, jos

a) täydellinen luettelo jäsenvaltioista, joihin tutkija tai opiskelija aikoo mennä, on tiedossa ennen tuloa ensimmäiseen jäsenvaltioon;

b) opiskelijoiden tapauksessa hakija voi esittää todisteet siitä, että hänet on hyväksytty korkea-asteen oppilaitokseen osallistumaan opinto-ohjelmaan.

2. Ensimmäisen jäsenvaltion, jossa tutkija tai opiskelija oleskelee, on myönnettävä lupa.

3. Jos täydellistä luetteloa jäsenvaltioista ei ole tiedossa ennen ensimmäiseen jäsenvaltioon tuloa,

a) tutkijoihin sovelletaan 26 artiklassa säädettyjä edellytyksiä oleskelulle toisessa jäsenvaltiossa enintään kuuden kuukauden jaksojen ajan;

b) opiskelijoihin sovelletaan 26 artiklassa säädettyjä edellytyksiä oleskelulle toisessa jäsenvaltiossa kolmesta kuuteen kuukautta kestävien jaksojen ajan.

28 artikla

Perheenjäsenten oleskelu toisessa jäsenvaltiossa

1. Kun tutkija muuttaa toiseen jäsenvaltioon 26 ja 27 artiklan mukaisesti ja kun perhe on muodostettu jo ensimmäisessä jäsenvaltiossa, perheenjäsenet saavat siirtyä hänen mukanaan toiseen jäsenvaltioon tai seurata häntä sinne.

2. Kuukauden kuluessa saapumisestaan jäsenvaltion alueelle asianomaisten perheenjäsenten tai tutkijan on tehtävä kansallisen lainsäädännön mukaisesti kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille perheenjäsenen oleskelulupaa koskeva hakemus.

Jos ensimmäisen jäsenvaltion myöntämän perheenjäsenen oleskeluluvan voimassaolo päättyy menettelyn aikana tai ei enää oikeuta haltijaansa oleskelemaan laillisesti toisen jäsenvaltion alueella, jäsenvaltioiden on annettava henkilön oleskella alueellaan myöntämällä tarvittaessa tilapäisiä kansallisia oleskelulupia tai vastaavia lupia, joiden nojalla hakija voi jatkaa laillista oleskeluaan niiden alueella tutkijan kanssa siihen saakka, kun toisen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset tekevät hakemusta koskevan päätöksen.

3. Toinen jäsenvaltio voi edellyttää, että kyseiset perheenjäsenet esittävät oleskelulupahakemuksensa yhteydessä

a) ensimmäisen jäsenvaltion myöntämän oleskeluluvan ja voimassa olevan matkustusasiakirjan tai niiden oikeaksi todistetut jäljennökset sekä viisumin, jos sitä edellytetään;

b) todisteet siitä, että he ovat oleskelleet ensimmäisessä jäsenvaltiossa tutkijan perheenjäseninä;

c) todisteet siitä, että heillä on sairausvakuutus, joka kattaa kaikki riskit toisessa jäsenvaltiossa, tai että tutkijalla on tällainen heitä koskeva vakuutus.

4. Toinen jäsenvaltio voi vaatia tutkijaa esittämään todisteet siitä, että haltijalla on

a) asunto, jota voidaan pitää vastaavanlaisen perheen tavanomaisena asuntona samalla alueella ja joka täyttää asianomaisen jäsenvaltion yleiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset;

b) vakaat ja säännölliset varat, jotka riittävät hänen itsensä ja hänen perheenjäsentensä elättämiseen tarvitsematta turvautua kyseisen jäsenvaltion sosiaaliavustuksiin.

Jäsenvaltioiden on arvioitava nämä varat niiden luonteen ja säännöllisyyden perusteella, ja ne voivat ottaa huomioon kansallisten vähimmäispalkkojen ja -eläkkeiden tason sekä asianomaisen henkilön perheenjäsenten lukumäärän.

ê 2005/71/EY (mukautettu)

V LUKU

MENETTELY JA AVOIMUUS

14 artikla

Maahanpääsyä koskevat hakemukset

1. Jäsenvaltioiden on päätettävä, tekeekö oleskelulupahakemuksen tutkija vai asianomainen tutkimusorganisaatio.

2. Hakemus on otettava tarkasteltavaksi ja käsiteltävä, kun kyseinen kolmannen maan kansalainen oleskelee sen jäsenvaltion alueen ulkopuolella, jonne hän pyrkii.

3. Jäsenvaltiot voivat kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti hyväksyä hakemuksen, joka on toimitettu kyseisen kolmannen maan kansalaisen jo ollessa niiden alueella.

4. Asianomaisen jäsenvaltion on kaikin tavoin edistettävä vaadittujen viisumien myöntämistä kolmannen maan kansalaiselle, joka on tehnyt hakemuksen ja joka täyttää 6 ja 7 artiklan edellytykset.

15 artikla

Menettelylliset takeet

1. Jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä täydellistä hakemusta koskeva päätös mahdollisimman pian ja noudatettava tarvittaessa nopeutettua menettelyä.

2. Jos hakemuksen tueksi toimitetut tiedot ovat riittämättömiä, hakemuksen käsittely voidaan keskeyttää ja toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava hakijalle, mitä lisätietoja tarvitaan.

3. Oleskelulupahakemuksen hylkäämispäätös on annettava asianomaiselle kolmannen maan kansalaiselle tiedoksi kansallisessa lainsäädännössä määrättyjen tiedoksiantomenettelyjen mukaisesti. Tiedoksiannosta on käytävä ilmi käytettävissä olevat muutoksenhakumenettelyt ja niitä koskevat määräajat.

4. Jos hakemus hylätään tai tämän direktiivin mukaisesti myönnetty oleskelulupa peruutetaan, asianomaisella on oikeus hakea päätökseen muutosta oikeusteitse kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisilta viranomaisilta.

ê 2004/114/EY (mukautettu)

V VII LUKU

MENETTELY JA AVOIMUUS

18 29 artikla

Menettelyllisetyn liittyvät takeet ja avoimuus

1. Päätös oleskeluluvan hankkimista tai uusimista koskevan hakemuksen johdosta on tehtävä ja annettava hakijalle tiedoksi määräajassa, joka ei häiritse kyseisten opintojen harjoittamista mutta joka on kuitenkin riittävä, jotta toimivaltaisilla viranomaisilla on riittävästi aikaa hakemuksen käsittelyyn.

ò uusi

1. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä päätös täydellisestä lupahakemuksesta ja annettava päätös hakijalle kirjallisesti tiedoksi asianomaisen jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä vahvistettujen tiedoksiantomenettelyjen mukaisesti mahdollisimman pian ja viimeistään 60 päivän kuluttua hakemuksen jättämisestä tai, jos on kyse liikkuvuustoimenpiteitä sisältävien unionin ohjelmien piiriin kuuluvista tutkijoista ja opiskelijoista, jotka ovat kolmansien maiden kansalaisia, 30 päivän kuluttua.

ê 2004/114/EY (mukautettu)

ð uusi

2. Jos hakemuksen tueksi esitetyt tiedot ovat puutteelliset, hakemuksen käsittely voidaan keskeyttää ja toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava hakijalle, mitä lisätietoja ne tarvitsevat ð , ja annettava hakemuksen täydentämiselle kohtuullinen määräaika. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun määräajan kuluminen keskeytyy, kunnes viranomaiset ovat saaneet vaaditut lisätiedot tai asiakirjat. ï

3. Päätös oleskelulupahakemuksen Ö lupahakemuksen Õ hylkäämisestä on annettava asianomaiselle kolmannen maan kansalaiselle tiedoksi kansallisen lainsäädännön mukaisesti määrättyjen tiedoksiantomenettelyjen mukaisesti. Tiedoksiannon yhteydessä hakijalle on kerrottava mahdollisuuksista muutoksenhakuun, ja ilmoitettava Ö kansallinen tuomioistuin tai viranomainen, jolta muutosta voi hakea, Õ ja sekä sitä muutoksenhakua koskevasta määräaikaajasta.

4. Jos oleskelulupahakemus hylätään tai tämän direktiivin mukaisesti myönnetty oleskelulupa Ö lupa Õ peruutetaan, asianomaisella on oltava oikeus hakea päätökseen muutosta kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisilta viranomaisilta.

19 artikla

Opiskelijoille ja oppilaille myönnettäviä oleskelulupia tai viisumeja koskeva nopeutettu menettely

Maahanpääsyä koskevan nopeutetun menettelyn käyttöönotosta voidaan tehdä sopimus, jonka mukaan oleskelulupa tai viisumi myönnetään asianomaisen kolmannen maan kansalaisen nimissä. Tämä sopimus tehdään jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen, joka vastaa opiskelijoiden tai oppilaiden, jotka ovat kolmansien maiden kansalaisia, maahantulosta ja oleskelusta, ja korkea-asteen oppilaitoksen tai sellaisen oppilasvaihto-ohjelmasta vastaavan järjestön välillä, jonka kyseinen jäsenvaltio on hyväksynyt kyseiseen tarkoitukseen kansallisen lainsäädäntönsä ja hallinnollisen käytäntönsä mukaisesti.

ò uusi

30 artikla

Avoimuus ja tiedonsaanti

Jäsenvaltioiden on asetettava saataville tiedot tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä, kuten vaadittavien varojen kuukausittaisesta vähimmäismäärästä, oikeuksista, kaikista hakemusta varten tarvittavista asiakirjatodisteista ja sovellettavista maksuista. Jäsenvaltioiden on asetettava saataville tiedot 8 artiklan nojalla hyväksytyistä tutkimusorganisaatioista.

ê 2004/114/EY

ð uusi

20 31 artikla

Maksut

Jäsenvaltiot voivat vaatia hakijoita suorittamaan maksuja tämän direktiivin mukaisesti tapahtuvasta hakemusten käsittelystä. ð Maksujen suuruus ei saa vaarantaa direktiivin tavoitteiden saavuttamista. ï

ê 2005/71/EY (mukautettu)

VI LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

16 artikla

Kertomukset

Komissio toimittaa määräajoin ja ensimmäisen kerran viimeistään kolmen vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin soveltamisesta jäsenvaltioissa ja tekee tarvittaessa ehdotuksia sen muuttamisesta.

17 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 12 päivänä lokakuuta 2007.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

18 artikla

Siirtymäsäännös

Direktiivin III luvun säännöksistä poiketen jäsenvaltioita ei velvoiteta kahteen vuoteen 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun päivämäärän jälkeen myöntämään tämän direktiivin mukaisia lupia oleskelulupana.

19 artikla

Yhteinen matkustusalue

Tämän direktiivin säännökset eivät vaikuta Irlannin oikeuteen pitää voimassa yhteistä matkustusaluetta (Common Travel Area) koskevia järjestelyjä, joita tarkoitetaan Amsterdamin sopimuksella Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 14 artiklan tiettyjen näkökohtien soveltamisesta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Irlantiin.

20 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

21 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesti.

ê 2004/114/EY

VI VIII LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

ò uusi

32 artikla

Yhteyspisteet

1. Jäsenvaltioiden on nimettävä yhteyspisteet, jotka vastaavat 26 ja 27 artiklan täytäntöönpanemiseksi tarvittavien tietojen vastaanottamisesta ja toimittamisesta.

2. Jäsenvaltioiden on tehtävä asianmukaisesti yhteistyötä 1 kohdassa tarkoitetussa tietojen vaihdossa.

33 artikla

Tilastot

Jäsenvaltioiden on toimitettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 862/2007[31] mukaisesti vuosittain ja ensimmäisen kerran viimeistään [ ] komissiolle tilastotiedot niiden kolmansien maiden kansalaisten lukumääristä, joille on myönnetty lupia. Lisäksi komissiolle on mahdollisuuksien mukaan toimitettava kansalaisuuden mukaan esitetyt tilastotiedot niiden kolmansien maiden kansalaisten lukumääristä, joiden lupa on edellisen kalenterivuoden aikana uusittu tai peruutettu. Tilastotiedot tutkijoiden perheenjäsenistä, joille on myönnetty maahanpääsy, on toimitettava samalla tavoin.

Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tilastot on laadittava yhden kalenterivuoden viitejaksoittain ja toimitettava komissiolle kuuden kuukauden kuluessa viitevuoden päättymisestä. Ensimmäinen viitevuosi on [….].

ê 2004/114/EY (mukautettu)

ð uusi

21 34 artikla

Kertomukset

Komissio ð arvioi tämän direktiivin soveltamista ja ï toimittaa säännöllisesti ja ensimmäisen kerran viimeistään Ö [viiden vuoden kuluttua tämän direktiivin saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä] Õ 12 päivänä tammikuuta 2010 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin soveltamisesta jäsenvaltioissa ja tekee tarvittaessa ehdotuksia sen muuttamisesta.

22 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 12 päivänä tammikuuta 2007.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

23 artikla

Siirtymäsäännös

Edellä olevan III luvun säännöksistä poiketen jäsenvaltioilla ei kahden vuoden ajan 22 artiklassa säädetystä ajankohdasta lukien ole velvollisuutta myöntää direktiivin mukaisia lupia oleskelulupien muodossa.

24 artikla

Aikarajat

Jäsenvaltioilla ei ole velvollisuutta ottaa huomioon aikaa, jona opiskelija, vaihto-oppilas, palkaton harjoittelija tai vapaaehtoistyöntekijä on tässä ominaisuudessa oleskellut niiden alueella, myönnettäessä kansallisen lainsäädännön mukaisia lisäoikeuksia kyseisille kolmansien maiden kansalaisille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 2003/109/EY 4 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan soveltamista.

25 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

ê

35 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään [kahden vuoden kuluttua direktiivin voimaantulosta]. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säännökset.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säännöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Niissä on myös mainittava, että voimassa oleviin lakeihin, asetuksiin ja hallinnollisiin määräyksiin sisältyviä viittauksia tällä direktiivillä kumottuihin direktiiveihin pidetään viittauksina tähän direktiiviin. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset ja maininnat tehdään.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

36 artikla

Kumoaminen

Kumotaan direktiivit 2005/71/EY ja 2004/114/EY [tämän direktiivin 35 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa asetettua päivää seuraavasta päivästä], sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioita velvoittavia, liitteessä I olevassa B osassa asetettuja määräaikoja, joiden kuluessa niiden on saatettava mainitut direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Viittauksia kumottuun direktiiviin pidetään viittauksina tähän direktiiviin liitteessä II olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

37 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

ê 2004/114/EY (mukautettu)

26 38 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu jäsenvaltioille Euroopan yhteisön perustamissopimuksen Ö perussopimusten Õ mukaisesti.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Puhemies                                                       Puheenjohtaja

é

LIITE I

A osa

Kumottu direktiivi ja luettelo sen muutoksista (37 artiklassa tarkoitetut)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/114/EY || (EUVL L 375, 23.12.2004, s. 12) ||

|| Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/71/EY || (EUVL L 289, 3.11.2005, s. 15)

B osa

Luettelo määräajoista, joiden kuluessa direktiivit on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä [ja niitä on alettava soveltaa] (36 artiklassa tarkoitetut)

Direktiivi || Määräaika kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiselle || Soveltamisen alkamispäivä

2004/114/EY 2005/71/EY || 12.1.2007 12.10.2007 ||

_____________

LIITE II

Vastaavuustaulukko

Direktiivi 2004/114/EY || Direktiivi 2005/71/EY || Tämä direktiivi

1 artiklan a kohta || || 1 artiklan a kohta

1 artiklan b kohta || || -

- || || 1 artiklan b ja c kohta

2 artiklan johtolause || || 3 artiklan johtolause

2 artiklan a kohta || || 3 artiklan a kohta

2 artiklan b kohta || || 3 artiklan c kohta

2 artiklan c kohta || || 3 artiklan d kohta

2 artiklan d kohta || || 3 artiklan e kohta

- || || 3 artiklan f ja g kohta

2 artiklan e kohta || || 3 artiklan l kohta

2 artiklan f kohta || || 3 artiklan h kohta

2 artiklan g kohta || || -

- || || 3 artiklan i kohta

- || || 3 artiklan m–s kohta

3 artiklan 1 kohta || || 2 artiklan 1 kohta

3 artiklan 2 kohta || || 2 artiklan 2 kohdan a–e alakohta

- || || 2 artiklan 2 kohdan f ja g alakohta

4 artikla || || 4 artikla

5 artikla || || 5 artiklan 1 kohta

- || || 5 artiklan 2 kohta

6 artiklan 1 kohta || || 6 artiklan a–e kohta

- || || 6 artiklan f kohta

6 artiklan 2 kohta || || -

- || || 7 artikla

7 artiklan 1 kohdan johtolause || || 10 artiklan 1 kohdan johtolause

7 artiklan 1 kohdan a alakohta || || 10 artiklan 1 kohdan a alakohta

7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohta || || -

7 artiklan 1 kohdan d alakohta || || 10 artiklan 1 kohdan b alakohta

7 artiklan 2 kohta || || 10 artiklan 2 kohta

- || || 10 artiklan 3 kohta

8 artikla || || -

- || || 11 artikla

9 artiklan 1 ja 2 kohta || || 12 artiklan 1 ja 2 kohta

10 artiklan johtolause || || 13 artiklan 1 kohdan johtolause

10 artiklan a kohta || || 13 artiklan 1 kohdan a alakohta

10 artiklan b ja c kohta || || -

- || || 12 artiklan 1 kohdan b alakohta

- || || 12 artiklan 2 kohta

11 artiklan johtolause || || 14 artiklan 1 kohdan johtolause

11 artiklan a kohta || || -

11 artiklan b kohta || || 13 artiklan 1 kohdan a alakohta

11 artiklan c kohta || || 13 artiklan 1 kohdan b alakohta

11 artiklan d kohta || || 13 artiklan 1 kohdan c alakohta

12–15 artikla || || -

- || || 14, 15 ja 16 artikla

16 artiklan 1 kohta || || 20 artiklan 1 kohdan johtolause

- || || 20 artiklan 1 kohdan a–c alakohta

16 artiklan 2 kohta || || 20 artiklan 2 kohta

- || || 21 artikla

17 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta || || 23 artiklan 1 kohta

17 artiklan 1 kohdan toinen alakohta || || 23 artiklan 2 kohta

17 artiklan 2 kohta || || 23 artiklan 3 kohta

17 artiklan 3 kohta || || -

17 artiklan 4 kohta || || 23 artiklan 4 kohta

- || || 15, 24, 25 ja 27 artikla

- || || 17 artikla

18 artiklan 1 kohta || || -

- || || 29 artiklan 1 kohta

18 artiklan 2, 3 ja 4 kohta || || 29 artiklan 2, 3 ja 4 kohta

19 artikla || || -

- || || 30 artikla

20 artikla || || 31 artikla

- || || 32 ja 33 artikla

21 artikla || || 34 artikla

22–25 artikla || || -

- || || 35, 36 ja 37 artikla

26 artikla || || 38 artikla

- || || Liitteet I ja II

|| 1 artikla || -

|| 2 artiklan johtolause || -

|| 2 artiklan a kohta || 3 artiklan a kohta

|| 2 artiklan b kohta || 3 artiklan i kohta

|| 2 artiklan c kohta || 3 artiklan k kohta

|| 2 artiklan d kohta || 3 artiklan b kohta

|| 2 artiklan e kohta || -

|| 3 ja 4 artikla || -

|| 5 artikla || 8 artikla

|| 6 artiklan 1 kohta || 9 artiklan 1 kohta

|| - || 9 artiklan 1 kohdan a–f alakohta

|| 6 artiklan 2 kohdan a alakohta || 9 artiklan 2 kohdan a alakohta

|| 6 artiklan 2 kohdan a, b ja c alakohta || -

|| 6 artiklan 3, 4 ja 5 kohta || 9 artiklan 3, 4 ja 5 kohta

|| 7 artikla || -

|| 8 artikla || 16 artiklan 1 kohta

|| 9 artikla || -

|| 10 artiklan 1 kohta || 19 artiklan 2 kohdan a alakohta

|| - || 19 artiklan 2 kohdan b alakohta

|| 10 artiklan 2 kohta || -

|| 11 artiklan 1 ja 2 kohta || 22 artikla

|| 12 artiklan johtolause || -

|| 12 artiklan a kohta || -

|| 12 artiklan b kohta || -

|| 12 artiklan c kohta || 21 artiklan 1 kohta

|| 12 artiklan d kohta || -

|| 12 artiklan e kohta || -

|| - || 21 artiklan 2 kohta

|| 13 artiklan 1 kohta || 26 artiklan 1 kohta

|| 13 artiklan 2 kohta || 26 artiklan 1 kohta

|| 13 artiklan 3 ja 5 kohta || 26 artiklan 1 kohta

|| 13 artiklan 4 kohta || -

|| - || 26 artiklan 2, 3 ja 4 kohta

|| 14–21 artikla || -

[1]               EUVL L 289, 3.11.2005, s. 15.

[2]               EUVL L 375, 23.12.2004, s. 12.

[3]               KOM(2011) 901 lopullinen; KOM(2011) 587 lopullinen.

[4]               EYVL C 274, 19.9.1996, s. 3.

[5]               EUVL L 289, 3.11.2005, s. 23.

[6]               http://conventions.coe.int/Treaty/en/Treaties/Html/068.htm

[7]               Sidosryhmiä kuultiin voimassa olevasta opiskelijoiden ja tutkijoiden kannalta merkityksellisestä lainsäädännöstä ja erityisesti ongelmista, jotka vaikuttavat kolmansien maiden kansalaisten maahanpääsyyn ja liikkuvuuteen, mahdollisuuksista parantaa tilannetta ja mahdollisista direktiiviin tehtävistä muutoksista.

[8]               http://emn.intrasoft-intl.com/ Ks. EMN Outputs / EMN Ad-Hoc Queries / Students.

[9]               EMV:n johtokunta valitsi vuoden 2012 työohjelmassa päätutkimusaiheeksi kansainvälisten opiskelijoiden maahanmuuton EU:hun. Tutkimuksessa pyrittiin luomaan yleiskatsaus maahanmuuttopolitiikkoihin, joita EU:n jäsenvaltiot ja Norja harjoittavat kansainvälisten opiskelijoiden osalta. Tarkoituksena oli auttaa politiikan laatijoita ja toteuttajia saamaan kansainvälisten opiskelijoiden aktiivinen houkuttelu EU:hun ja kansainvälisten opiskelijaväylien väärinkäytön ehkäiseminen tasapainoon.

[10]             http://ec.europa.eu/yourvoice/ipm/forms/dispatch?form=Immigration2012. Kuuleminen päättyi 23. elokuuta 2012.

[11]             http://ec.europa.eu/research/consultations/era/consultation_en.htm.

[12]             http://eacea.ec.europa.eu/erasmus_mundus/events/visas-students/ema_visa_survey_16112011.pdf.

[13]             Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/98/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, kolmansien maiden kansalaisille jäsenvaltion alueella oleskelua ja työskentelyä varten myönnettävää yhdistelmälupaa koskevasta yhden hakemuksen menettelystä sekä jäsenvaltiossa laillisesti oleskelevien kolmansista maista tulleiden työntekijöiden yhtäläisistä oikeuksista, EUVL L 343, 23.12.2011.

[14]             Asia C-508/10, tuomio 26.4.2012.

[15]             COM(2012) 795.

[16]             Asia C-508/10, tuomio 26.4.2012.

[17]             EUVL L 375, 23.12.2004, s. 12.

[18]             EUVL L 289, 3.11.2005, s. 15.

[19]             KOM(2011) 587 lopullinen ja KOM(2011) 901 lopullinen.

[20]             EUVL L 251, 3.10.2003, s. 12.

[21]             KOM(2011) 567 lopullinen.

[22]             Eurooppalaisten opetusministereiden yhteinen julistus, 19. kesäkuuta 1999.

[23]             Euroopan neuvostossa tehdyn, au pair -sijoitusta koskevan eurooppalaisen sopimuksen 8 artikla.

[24]             EUVL L 343, 23.12.2011, s. 1.

[25]             EUVL L 157, 15.6.2002, s. 1.

[26]             EUVL L 157, 15.6.2002, s. 1.

[27]             Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1513/2002/EY, tehty 27 päivänä kesäkuuta 2002, eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamista ja innovointia tukevasta Euroopan yhteisön kuudennesta tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja esittelyn puiteohjelmasta (2002-2006) (EYVL L 232, 29.8.2002, s. 1), päätös sellaisena kuin sen on muutettuna päätöksellä N:o 786/2004/EY (EUVL L 138, 30.4.2004, s. 7).

[28]             EUVL L 375, 23.12.2004, s. 12.

[29]             Ks. tämän virallisen lehden sivu 26. 

[30]             EUVL L 16, 23.1.2004, s. 44.               

[31]             EUVL L 199, 31.7.2007, s. 23.