26.2.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 75/47

—

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 310, 311, 312 ja 323 artiklan,

—

ottaa huomioon 23. lokakuuta 2012 antamansa päätöslauselman myönteisen tuloksen saavuttamisesta vuosien 2014–2020 monivuotista rahoituskehystä koskevassa hyväksyntämenettelyssä (1),

—

ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2013 antamansa päätöslauselman Eurooppa-neuvoston 7.–8. helmikuuta 2013 antamista monivuotista rahoituskehystä koskevista päätelmistä (2),

—

ottaa huomioon 8. helmikuuta 2013 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät,

—

ottaa huomioon 28. kesäkuuta 2013 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 ja 4 kohdan,

1.

pitää myönteisenä parlamentin, neuvoston puheenjohtajavaltion ja komission korkeimman poliittisen johdon välillä pitkien ja vaikeiden neuvottelujen jälkeen 27. kesäkuuta 2013 saavutettua poliittista sopimusta vuosien 2014–2020 monivuotisesta rahoituskehyksestä; antaa tunnustusta puheenjohtajavaltio Irlannin merkittävälle panokselle tämän sopimuksen aikaansaamisessa;

2.

korostaa, että parlamentin neuvotteluissa osoittaman sinnikkyyden seurauksena nyt on ensimmäistä kertaa hyväksytty säännöksiä, joiden avulla rahoituskehyksestä voidaan tehdä toimiva, johdonmukainen, avoin ja unionin kansalaisten tarpeisiin paremmin vastaava; tähdentää erityisesti, että monivuotisen rahoituskehyksen uudelleentarkasteluun, joustavuuteen, omiin varoihin sekä talousarvion yhtenäisyyteen ja avoimuuteen liittyvät uudet järjestelyt olivat etusijalla parlamentin neuvottelutavoitteissa;

3.

on valmis järjestämään äänestyksen monivuotista rahoituskehystä koskevasta asetuksesta ja uudesta toimielinten välisestä sopimuksesta alkusyksystä heti, kun asiaankuuluvien tekstien viimeistelyyn tarvittavat tekniset ja oikeudelliset ehdot on täytetty, jotta toimielinten välinen sopimus ilmentäisi neuvoston ja parlamentin välillä saavutettua yhteisymmärrystä;

4.

toistaa kuitenkin edellä mainitussa, 13. maaliskuuta 2013 antamassaan päätöslauselmassa esittämänsä kannan, että monivuotisen rahoituskehyksen hyväksymisestä ei voida äänestää, ellei ole täysiä takeita siitä, että vuoden 2013 maksattamatta olevat maksuvaatimukset katetaan täysimääräisesti; odottaa siksi, että neuvosto tekisi viimeistään 9. heinäkuuta 2013 kokoontuvassa Ecofin-neuvostossa virallisen päätöksen 7,3 miljardin euron suuruisesta lisätalousarvioesityksestä 2/2013; vaatii neuvostoa noudattamaan poliittista sitoumustaan ja antamaan viipymättä uuden lisätalousarvion, jotta vältettäisiin sellainen maksumäärärahojen vaje, joka voisi johtaa unionin talousarvion rakenteelliseen alijäämään vuoden 2013 lopulla; ilmoittaa, että parlamentti ei anna hyväksyntäänsä rahoituskehysasetukselle tai hyväksy varainhoitovuoden 2014 talousarviota, ennen kuin neuvosto on hyväksynyt tämän uuden lisätalousarvion, joka kattaa komission yksilöimän jäljellä olevan vajeen;

5.

korostaa lisäksi, että rahoituskehysasetusta ei voida hyväksyä laillisesti, ellei asiaankuuluvista oikeusperustoista ole poliittista yksimielisyyttä erityisesti niiden kohtien tapauksessa, joilla on vaikutusta monivuotista rahoituskehystä koskevaan asetukseen; ilmaisee haluavansa saada neuvottelut kaikkien monivuotisten ohjelmien oikeusperustoista päätökseen mahdollisimman nopeasti ja vahvistaa noudattavansa periaatetta, että mistään ei ole sovittu, ennen kuin kaikesta on sovittu; vaatii Lissabonin sopimuksella myönnetyn parlamentin lainsäädäntövallan täysimääräistä noudattamista ja kehottaa neuvostoa neuvottelemaan asianmukaisesti niistä oikeusperustojen osista, jotka liittyvät monivuotiseen rahoituskehykseen; pitää myönteisenä tähän mennessä saavutettuja poliittisia sopimuksia monista uusista EU:n monivuotisista ohjelmista;

6.

on tietoinen siitä, että jäsenvaltioiden on vakautettava julkista talouttaan; katsoo kuitenkin, että seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen kokonaistaso Eurooppa-neuvoston päättämänä ei riitä unionin poliittisten tavoitteiden saavuttamiseen ja Eurooppa 2020 -strategian onnistuneen täytäntöönpanon varmistamiseen; epäilee, että tämänsuuruiset varat eivät riitä antamaan unionille riittäviä keinoja toipua nykyisestä kriisistä ja selvitä siitä aikaisempaa vahvempana; pitää valitettavana, että jäsenvaltiot yhä aliarvioivat unionin talousarvion roolia ja vaikutusta talouden ohjausjärjestelmän vahvistamisessa ja finanssipolitiikkojen yhteensovittamisessa kaikkialla unionin alueella; pelkää, että näin alhaiset monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistetut enimmäismäärät vähentävät merkittävästi parlamentin liikkumavaraa vuotuisessa talousarviomenettelyssä;

7.

pitää seuraavan monivuotinen rahoituskehyksen pakollista uudelleenarviointia ja tarkistamista erittäin tärkeänä, jotta seuraava komissio ja parlamentti voivat arvioida uudelleen unionin poliittisia painopistealueita, sopeuttaa monivuotisen rahoituskehyksen uusiin haasteisiin ja tarpeisiin sekä ottaa täysipainoisesti huomioon viimeisimmät makrotaloudelliset ennusteet; vaatii, että unionin talousarvion tulo- ja menopuolten pakollisen uudelleenarvioinnin lisäksi komission olisi esitettävä säädösehdotus monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamiseksi, kuten asetukseen liitetyssä komission lausumassa todetaan; aikoo tehdä tästä monivuotisen rahoituskehyksen pakollisesta tarkistamisesta keskeisen vaatimuksen komission uutta puheenjohtajaa valittaessa;

8.

toteaa jälleen, että vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen joustavuutta on ehdottomasti lisättävä, jotta Eurooppa-neuvoston maksusitoumusmäärärahoille vahvistamat enimmäismäärät (960 miljardia euroa) ja maksumäärärahoille vahvistamat enimmäismäärät (908,4 miljardia euroa) voitaisiin käyttää täysimääräisesti; pitää siksi myönteisenä, että neuvosto hyväksyi kaksi parlamentin esittämää keskeistä ehdotusta, nimittäin maksumäärärahojen kokonaisliikkumavaran ja maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavaran, joiden ansiosta käyttämättömät määrärahat siirretään automaattisesti yhdeltä varainhoitovuodelta seuraavalle; pitää kuitenkin valitettavina neuvoston asettamia (ajallisia ja määrällisiä) rajoituksia, jotka saattavat estää näiden välineiden täysimääräisen käytön; katsoo, että näiden mekanismien parantamisen olisi oltava olennainen osa vaalien jälkeen tapahtuvaa monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista, kuten komissio aikoo ehdottaa;

9.

korostaa, että maksusitoumusmäärärahoja koskevien uusien joustavuussääntöjen olisi vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen kuluessa tuotava lisämäärärahoja ohjelmille, jotka liittyvät kasvuun ja työllisyyteen, ja ennen kaikkea nuorisotyöllisyysaloitteelle, jotta varmistetaan rahoituksen jatkuvuus ja maksimoidaan sovittujen enimmäismäärien tehokas käyttö;

10.

pitää myönteisenä nuorisotyöllisyysaloitteen määrärahojen maksun aikaistamista vuosiksi 2014 ja 2015 ja korostaa, että lisämäärärahoja tarvitaan vuodesta 2016 alkaen ohjelman kestävyyden ja tehokkuuden varmistamiseksi;

11.

korostaa, että parlamentin sinnikkyyden tuloksena myös Horisontti 2020 -puiteohjelman sekä Erasmus- ja Cosme-ohjelmien määrärahojen maksamista aikaistetaan vuosiksi 2014 ja 2015, jotta vuosien 2013 ja 2014 määrärahoissa olevaa rahoituskuilua voidaan kaventaa; vaatii lisäksi, että lisärahoitusta on ehdottomasti myönnettävä myös digitaalistrategian toteuttamiseen;

12.

pitää myönteisenä, että elintarvikkeiden jakeluohjelmalle on myönnetty jopa 1 miljardin euron lisäkorotus niille jäsenvaltioille, jotka haluavat käyttää tämän korotuksen unionin kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten auttamiseksi; otaksuu neuvoston ja parlamentin sopivan mahdollisimman nopeasti konkreettisista keinoista, joilla tämä sitoumus voidaan panna täytäntöön kyseisen ohjelman oikeusperustaa koskevien neuvottelujen yhteydessä;

13.

pitää valitettavana, että neuvosto ei ole voinut edistyä omien varojen järjestelmän uudistamisessa komission esittämien lainsäädäntöehdotusten perusteella; painottaa, että unionin talousarvio olisi perussopimuksen mukaisesti rahoitettava omilla varoilla, ja toteaa sitoutuneensa uudistukseen, jolla BKTL:ään perustuvien maksuosuuksien osuus unionin talousarviosta supistetaan enintään 40 prosenttiin; otaksuu siksi, että unionin kolmen toimielimen yhteinen julkilausuma omista varoista mahdollistaa kouriintuntuvan edistymisen etenkin monivuotisen rahoituskehyksen puolivälin uudelleenarvioinnin tai tarkistamisen yhteydessä; kehottaa siksi perustamaan rahoituskehysasetusta virallisesti hyväksyttäessä omia varoja käsittelevän korkean tason työryhmän, jonka tehtävänä on tarkastella omien varojen järjestelmän uudistamisen kaikkia näkökohtia;

14.

pitää unionin talousarvion yhtenäisyyttä ja avoimuutta koskevien neuvottelujen lopputulosta myönteisenä; katsoo, että tulevaisuudessa mahdollisesti suunniteltavat ”euroalueen talousarviot” olisi sisällytettävä tai liitettävä unionin talousarvioon;

15.

pitää erittäin valitettavana sitä menettelyä, joka johti tähän vuosien 2014–2020 monivuotista rahoituskehystä koskevaan sopimukseen, koska sen johdosta parlamentti menetti SEUT-sopimuksen myötä saamansa todellisen budjettivallan; ottaa huomioon, että parlamentin valtuuskunnan ja neuvoston peräkkäisten puheenjohtajavaltioiden viime vuosina pitämät lukuisat kokoontumiset yleisiä asioita käsittelevien neuvoston kokousten liepeillä, samoin kuin parlamentin valtuuskunnan osallistuminen monivuotista rahoituskehystä käsitteleviin neuvoston ylimääräisiin kokouksiin ovat olleet hyödyttömiä, sillä niillä ei ole ollut mitään vaikutusta neuvottelujen henkeen, aikatauluihin tai sisältöön eikä myöskään neuvoston kantaan, mistä on esimerkkinä lainsäädäntö- ja talousarvionäkökohtien erotteleminen monivuotista rahoituskehystä koskevassa sopimuksessa;

16.

kehottaa siksi budjettivaliokuntaa yhteistyössä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan kanssa tekemään tarvittavat johtopäätökset ja esittämään uusia ehdotuksia kyseisten neuvottelujen muodosta budjettimenettelyn demokraattisen ja avoimen luonteen varmistamiseksi;

17.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä muille toimielimille ja elimille, joita asia koskee.