52013DC0392

Suositus

NEUVOSTON SUOSITUS

Alankomaiden julkisen talouden liiallisen alijäämän tilanteen lopettamiseksi

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 126 artiklan 7 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)       Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 126 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on vältettävä liiallisia julkisen talouden alijäämiä.

(2)       Vakaus- ja kasvusopimuksen tavoitteena on terve julkinen talous, jolla pyritään vahvistamaan hintavakauden edellytyksiä ja saavuttamaan uusien työpaikkojen syntyä edistävä vahva ja kestävä kasvu.

(3)       Neuvosto teki 2 päivänä joulukuuta 2009 SEUT-sopimuksen 126 artiklan 6 kohdan mukaisesti päätöksen, jossa se katsoi, että Alankomaissa oli liiallinen alijäämä, ja antoi SEUT-sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan ja liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97[1] 3 artiklan mukaisesti suosituksen, jonka mukaan liiallinen alijäämä olisi korjattava viimeistään vuonna 2013[2]. Jotta julkisen talouden alijäämä saataisiin alle 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen uskottavalla ja kestävällä tavalla, suositettiin, että Alankomaiden viranomaiset toteuttaisivat julkisen talouden toimet vuonna 2010 vuoden 2010 talousarviossa suunnitellulla tavalla ja aloittaisivat vakauttamistoimet vuonna 2011, niin että julkisen talouden liiallisen alijäämän tilanne voitaisiin poistaa viimeistään vuonna 2013. Tätä varten suositettiin, että viranomaiset varmistaisivat, että julkisen talouden toimet olisivat vuosittain keskimäärin ¾ prosenttia suhteessa BKT:hen vuosina 2011–2013, ja että ne määrittäisivät toimenpiteet, jotka ovat tarpeen liiallisen alijäämän korjaamiseksi viimeistään vuonna 2013 (suhdannekehityksen salliessa), ja tehostaisivat alijäämän supistamista, jos taloudelliset tai finanssipoliittiset edellytykset osoittautuvat oletettua paremmiksi. Neuvosto vahvisti 2 päivän kesäkuuta 2010 määräajaksi, johon mennessä oli toteutettava tuloksellisia toimia.

(4)       Komissio totesi 15 päivänä kesäkuuta 2010 komission yksiköiden kevään 2010 talousennusteen perusteella, että Alankomaat oli toteuttanut tuloksellisia toimia neuvoston 2 päivänä joulukuuta 2009 antaman suosituksen mukaisesti saadakseen julkisen talouden alijäämänsä alle 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen, ja katsoi, ettei lisätoimia liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä näin ollen tarvittu.

(5)       Neuvosto voi asetuksen (EY) N:o 1467/97 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti päättää komission suosituksesta hyväksyä SEUT-sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukaisen tarkistetun suosituksen, jos tuloksellisia toimia on toteutettu, mutta odottamattomat haitalliset taloudelliset tapahtumat ovat vaikuttaneet erityisen epäsuotuisasti julkiseen talouteen suosituksen antamisen jälkeen. Sitä, onko julkiseen talouteen erityisen epäsuotuisasti vaikuttavia odottamattomia haitallisia taloudellisia tapahtumia ilmennyt, on arvioitava neuvoston suosituksen perustana oleva talousennuste huomioon ottaen.

(6)       Neuvoston on annettava SEUT-sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 3 artiklan mukaisesti asianomaiselle jäsenvaltiolle suosituksia, joiden tavoitteena on liiallisen alijäämän tilanteen lopettaminen tietyn ajan kuluessa. Suosituksessa on vahvistettava enintään kuuden kuukauden määräaika, jonka kuluessa kyseisen jäsenvaltion on toteutettava tuloksellisia toimia liiallisen alijäämän korjaamiseksi. Lisäksi neuvoston olisi liiallisen alijäämän korjaamista koskevassa suosituksessa kehotettava jäsenvaltiota saavuttamaan vuotuiset julkisen talouden tavoitteet, jotka suosituksen perustana oleva ennuste huomioon ottaen johtavat rakenteellisen rahoitusaseman (eli suhdannekorjatun rahoitusaseman, jossa ei ole otettu huomioon kertaluonteisia eikä muita väliaikaisia toimenpiteitä) vuotuiseen vähimmäisparannukseen määrällä, jonka vertailuarvona on vähintään 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen.

(7)       Komission yksiköiden syksyn 2009 talousennusteessa, joka oli neuvoston SEUT-sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukaisesti 2 päivänä joulukuuta 2009 antaman suosituksen perustana, Alankomaiden talouden odotettiin supistuvan 4,5 prosenttia vuonna 2009 ja sen jälkeen hieman elpyvän niin, että BKT:n kasvu olisi ¼ prosenttia vuonna 2010 ja 1½ prosenttia vuonna 2011. Vuodet 2012 ja 2013 eivät sisältyneet ennustejaksoon, mutta olettaen, että huomattava negatiivinen tuotantokuilu sulkeutuisi vähitellen vuoteen 2015 mennessä, vuosiksi 2012 ja 2013 ennakoitiin vuotta 2011 nopeampaa kasvua. Vuonna 2009 BKT:n kasvu hidastui 3,7 prosenttia, mikä on vähemmän kuin komission yksiköiden syksyn 2009 talousennusteessa oli ennakoitu. Vuonna 2010 vientivetoinen elpyminen oli voimakkaampaa, 1,6 prosenttia suhteessa BKT:hen. Vuonna 2011 talouskasvu kuitenkin hidastui 1 prosenttiin suhteessa BKT:hen, ja vuonna 2012 Alankomaiden talous ajautui jälleen taantumaan. Vuonna 2011 Alankomaiden neljännesvuosittaiset kasvuprosentit olivat jo negatiivisia ensimmäistä vuosineljännestä lukuun ottamatta, ja vuonna 2012 Alankomaiden talous supistui 1 prosentin. Neljännesvuosittaiset kasvuluvut olivat vuoden ensimmäisellä puoliskolla niukasti positiiviset, mutta kääntyivät sitten negatiivisiksi. Kaiken kaikkiaan BKT:n kasvu osoittautui selvästi heikommaksi kuin normaalin myönteisen suhdannekehityksen vallitessa olisi voitu odottaa, ja talouden huomattava supistuminen on jo vaikuttanut työllisyyteen kielteisesti: työttömyys on lisääntynyt, palkkojen reaalikasvu on kääntynyt negatiiviseksi ja kotimainen kysyntä on heikentynyt.

(8)       Komission yksiköiden kevään 2013 talousennusteen mukaan reaalinen BKT supistuu edelleen 0,8 prosenttia vuonna 2013, joskin kasvun odotetaan kääntyvän vähitellen positiiviseksi vuoden jälkipuoliskosta alkaen. Kaupan kehityksen odotetaan edistävän elpymistä, kun taas kotimaisen kysynnän ennustetaan jäävän heikoksi pitkälle vuoteen 2013. Yleisten talousnäkymien epävarmuus, uudistusehdotusten täytäntöönpano ja mahdolliset uudet vakauttamistoimenpiteet ovat entisestään heikentäneet kotimaista kysyntää. Vuonna 2014 sekä viennin että tuonnin odotetaan kiihtyvän, ja kotimaisen kysynnän pitäisi alkaa vähitellen vahvistua ja tukea heikkoa elpymistä niin, että BKT:n kasvu olisi 0,9 prosenttia.

(9)       Alankomaat oli päättänyt lykätä julkisen talouden sopeuttamistoimet vuoteen 2011. Tämä menettelytapa hyväksyttiin neuvoston vuonna 2009 antamassa suosituksessa, jossa nimenomaan suositettiin, että vuoden 2010 talousarvio toteutettaisiin sellaisenaan ja että vakauttamistoimet aloitettaisiin vasta vuonna 2011. Vastauksena tähän Alankomaat laati lähinnä menopuolen toimenpiteistä koostuvan monivuotisen paketin, joka kattaa vuodet 2011–2015. Näiden toimenpiteiden toteuttaminen on sujunut vuoteen 2013 asti jokseenkin suunnitellusti. Reaalisen BKT:n kehitys oli vuosina 2009 ja 2010 jonkin verran parempi kuin liiallista alijäämää koskevan suosituksen taustalla olevassa komission yksiköiden syksyn 2009 talousennusteessa oli ennakoitu, minkä jälkeen Alankomaiden talouden suorituskyky heikkeni huomattavasti vuodesta 2011 alkaen. Tämä näkyi julkisessa taloudessa vastaavanlaisena kehityksenä, niin että julkisen talouden tavoitteet aluksi jonkin verran ylittyivät vuoden 2011 loppuun asti. Vuonna 2011 julkisen talouden alijäämä oli 4,5 prosenttia suhteessa BKT:hen ja parani sen jälkeen 4,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2012. Alijäämään johtaneista tekijöistä voidaan todeta, että talouskasvun vaihtelut ovat vaikuttaneet ensisijaisesti valtion tuloihin. Finanssikriisistä elpymisen alkaessa taloudellinen toiminta oli vuonna 2010 ja vuoden 2011 alkupuoliskolla odotettua vilkkaampaa, mikä aluksi johti varsin vahvaan tulokehitykseen. Sitten tulot kuitenkin jäivät odotettua pienemmiksi etenkin vuoden 2011 jälkipuoliskolla ja vuonna 2012, kun kasvu alkoi heiketä. Tämän epäsuotuisan tilanteen odotetaan jatkuvan, minkä vuoksi alijäämäennuste on heikko. Yleiset kehityssuuntaukset ilmentävät Alankomaille tyypillistä tulopuolen suhdanneherkkyyttä.

(10)     Komission yksiköiden kevään 2013 talousennusteessa julkisen talouden alijäämän ennakoidaan edelleen paranevan 3,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2013. Tämä johtuu ennen muuta tulopuolella toteutetuista huomattavista vakautustoimista, joihin kuuluvat erityisesti alv-kannan ja valmisteverojen korottaminen. Menopuolella taas vakauttamista edistävät virkamiesten palkkojen jäädyttäminen ja tuloveroasteikon irrottaminen indeksistä. Vuonna 2013 alijäämään vaikuttavat lisäksi huomattavat kertaluonteiset toimenpiteet[3]. 4G-verkkotoimilupien myynti ja SNS Reaalin kansallistaminen (joiden vaikutukset kohdistuvat vuoteen 2013) pitkälti kumoavat toisensa. Viime kädessä kertaluonteiset toimenpiteet kuitenkin supistavat alijäämää noin 0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen, mikä johtuu erityisesti De Nederlandsche Bankin osingonmaksusta ja siitä, että Havenbedrijf Rotterdam palauttaa sataman laajennusta varten myönnetyn valtion rahoituksen. Julkisen talouden monivuotisiin ennusteisiin sisältyvät yksilöidyt ja sovitut toimenpiteet tuovat jatkuvia säästöjä vuonna 2014. Julkisen sektorin alijäämää supistavat myös De Nederlandsche Bankin osinkovirroista ja pankkien kriisimaksusta saatavat kertaluonteiset tulot. Koska tulojen kuitenkin odotetaan jäävän vaatimattomiksi hitaan elpymisen vuoksi, julkisen talouden alijäämän ennustetaan vakiintuvan 3,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2014. Komission yksiköiden kevään 2013 talousennusteessa ei ole otettu huomioon vuotta 2014 koskevaa lisävakautuspakettia, jonka hallitus esitti maaliskuussa 2013 mutta jonka se sittemmin väliaikaisesti peruutti työmarkkinaosapuolten kanssa huhtikuussa 2013 tehdyn sopimuksen vuoksi.

(11)     Julkisen talouden näkymiin liittyy huomattavia täytäntöönpanoriskejä vuonna 2014 ja siitä eteenpäin. Hallitusohjelmaan sisältyvien toimenpiteiden osalta nämä riskit liittyvät lähinnä tehokkuushyötyihin, jotka on tarkoitus saavuttaa hajauttamalla tehtäviä kunnille. Alankomaissa hallitusohjelmat on perinteisesti toteutettu pitkälti sellaisinaan. Viime aikoina on kuitenkin ollut useita esimerkkejä huomattavista muutoksista, jotka on toteutettu vastauksena mm. hallituskumppaneiden suorittamaan alkuperäisten suunnitelmien uudelleenarviointiin tai työmarkkinaosapuolten kanssa tehtyyn sopimukseen. Vuotta 2014 koskevan julkisen talouden alijäämäennusteen perusteella tarvitaan joka tapauksessa huomattavia lisätoimia, jotta julkisen talouden alijäämä saataisiin supistettua alle 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen vuonna 2014.

(12)     Komission yksiköiden kevään 2013 tarkistetun talousennusteen mukaan rakenteellisen rahoitusaseman odotetaan paranevan vuosittain keskimäärin noin 0,7 prosenttia suhteessa BKT:hen sopeutuskaudella 2010–2013, mutta heikkenevän vuonna 2014 noin 0,3 prosenttiyksikköä. Kevään 2013 talousennusteen perusteella julkisen talouden toimien vaikutus vuosina 2011–2013 olisi siis keskimäärin lähellä edellytettyä tasoa, joka on ¾ prosenttia suhteessa BKT:hen. Kun tehdään korjaus, jossa otetaan huomioon potentiaalisen tuotannon kasvun huomattava tarkistus alaspäin sen jälkeen, kun neuvosto antoi liiallista alijäämää koskevan vuoden 2009 suosituksensa, ja tuloihin perustuvaan talouskasvun rakenteeseen tehtyjen muutosten vaikutus, vuotuiset keskimääräiset rakenteelliset toimet (1,1 prosenttia suhteessa BKT:hen) ylittävät neuvoston vuonna 2009 antamassa liiallista alijäämää koskevassa suosituksessa esitetyn vuotuisia keskimääräisiä rakenteellisia toimia koskevan suosituksen (¾ prosenttia suhteessa BKT:hen) kaudella 2011–2013 huomattavalla marginaalilla. Tämän vuoksi voidaan katsoa, että Alankomaat on toteuttanut tuloksellisia toimia neuvoston suosituksen mukaisesti. Kaudella 2011–2013 julkisen talouden toimet ovat alhaalta ylös ‑arvioinnin perusteella yhteensä 4 prosenttia suhteessa BKT:hen eli vuositasolla noin 1,3 prosenttia suhteessa BKT:hen, mikä jakautuu suunnilleen tasan tulo- ja menopuolen toimenpiteiden kesken. Tämä vuosina 2010–2013 toteutettujen julkisen talouden vakauttamistoimenpiteiden alhaalta ylös -arviointi vahvistaa päätelmän, jonka mukaan Alankomaat on toteuttanut tuloksellisia toimia.

(13)     Velkakehitys on ollut Alankomaissa epäsuotuisa. Valtio toteutti vuonna 2008 huomattavia toimenpiteitä Alankomaiden pankkien tukemiseksi, mikä nosti julkisen talouden velkasuhteen 58,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen, kun se vuonna 2007 oli ollut 45,3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Vuosina 2008–2012 julkinen velka lisääntyi tasaisesti ja oli 71,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2012. Komission yksiköiden kevään 2013 talousennusteen mukaan julkisen velan odotetaan nousevan edelleen 74,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2013 ja 75,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2014. Tämä johtuu ensisijaisesti julkisen talouden jatkuvasta alijäämäisyydestä yhdistettynä nimellisen BKT:n heikkoon kasvuun, samalla kun julkisen velan vähentämiseksi Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) ja Euroopan vakausmekanismin (EVM) kautta toteutetut toimet ovat parantaneet tilannetta vain hieman. Julkisen talouden bruttovelkasuhteen odotettuun kasvuun vuonna 2013 sisältyy velanottoa lisääviä toimenpiteitä, joiden vaikutus on noin 1 prosentti suhteessa BKT:hen ja jotka liittyvät SNS Reaalin kansallistamiseen alkuvuodesta 2013 (niiden velanottoa lisäävien toimien lisäksi, joiden vaikutus on noin 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen).

(14)     Kun vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjen mukaisesti otetaan huomioon kaikki nämä tekijät, erityisesti se, että julkisen talouden rahoitusasema on heikentynyt merkittävästi, mikä johtuu alkuperäistä SEUT-sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukaista neuvoston suositusta laadittaessa arvioitua heikommasta yleisestä talouden tilasta, voidaan asettaa uusi määräaika, jonka mukaan Alankomaiden liiallinen alijäämä on korjattava viimeistään vuonna 2014.

(15)     Kun otetaan huomioon talouden ja julkisen talouden kehitykseen liittyvät suuret epävarmuustekijät, julkisen talouden tavoite korjausjakson viimeiseksi vuodeksi olisi asetettava viitearvoa selvästi alhaisemmalle tasolle, jotta varmistetaan korjaustavoitteen tuloksellinen ja pysyvä saavuttaminen pyydetyssä määräajassa.

(16)     Ylimääräisen vuoden myöntäminen liiallisen alijäämän korjaamiselle olisi oikeasuhteinen toimenpide, kun otetaan huomioon julkisen sektorin alijäämää koskevat välitavoitteet, jotka ovat BKT:hen suhteutettuina 3,6 prosenttia vuonna 2013 ja 2,8 prosenttia vuonna 2014. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että rakenteellinen rahoitusasema paranee 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2013 ja 0,7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2014. Saavuttaakseen edellä mainitut rakenteelliset tavoitteet Alankomaiden viranomaisten olisi huolehdittava siitä, että suunnitellut rakenteelliset toimenpiteet toteutetaan vuonna 2013, ja hyväksyttävä uusia vakauttamistoimenpiteitä, joiden suuruus olisi vähintään 1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2014, perusskenaarioon jo sisältyvien toimenpiteiden lisäksi. Näissä tavoitteissa on otettu huomioon tarve tasapainottaa niitä negatiivisia kerrannaisvaikutuksia, joita vakauttamistoimien vaikutus BKT:n kasvuun aiheuttaa julkiselle taloudelle.

(17)     Komission laatiman, julkisen talouden kestävyyttä koskevan vuoden 2012 kertomuksen mukaan Alankomaita ei lyhyellä aikavälillä uhkaa julkisen talouden rahoituspaine. Maan kestävyysriski on keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä keskisuuri. Vuonna 2013 tehty eläkeuudistus on merkittävä positiivinen askel, mutta lisätoimenpiteet, erityisesti pitkän aikavälin hoitokustannuksia hillitsevät toimenpiteet, ovat välttämättömiä julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden varmistamiseksi.

(18)     Alankomaat täyttää liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 3 artiklan 5 kohdan mukaiset edellytykset liiallisen julkisen talouden alijäämän korjaamiselle asetetun määräajan pidentämiseksi,

ON ANTANUT TÄMÄN SUOSITUKSEN:

(1) Alankomaiden olisi lopetettava nykyinen julkisen talouden liiallisen alijäämän tilanne viimeistään vuonna 2014.

(2) Alankomaiden olisi saavutettava julkisen talouden alijäämätavoitteet, jotka ovat BKT:hen suhteutettuna 3,6 prosenttia vuonna 2013 ja 2,8 prosenttia vuonna 2014, mikä merkitsee komission yksiköiden kevään 2013 tarkistetun talousennusteen perusteella rakenteellisen rahoitusaseman paranemista BKT:hen suhteutettuna noin 0,6 prosenttia vuonna 2013 ja 0,7 prosenttia vuonna 2014.

(3) Alankomaiden olisi toteutettava vuoden 2013 talousarviossa esitetyt monivuotiset toimenpiteet ja oltava valmiit korjaamaan niitä, jos niiden tulokset osoittautuvat ennakoitua heikommiksi, ja toteutettava lisätoimia, jotka ovat tarpeen liiallisen alijäämän korjaamiseksi vuonna 2014. Neuvosto vahvistaa [1 päivän lokakuuta] määräajaksi, johon mennessä Alankomaiden olisi toteutettava tuloksellisia toimia ja esitettävä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 3 artiklan 4 a kohdan mukaisesti yksityiskohtainen selvitys tavoitteiden saavuttamiseksi suunnitellusta vakauttamisstrategiasta.

Jotta julkisen talouden vakauttamisstrategian onnistuminen voitaisiin varmistaa, olisi lisäksi tärkeää tukea julkisen talouden vakauttamista kattavilla rakenteellisilla uudistuksilla niiden suositusten mukaisesti, jotka neuvosto on antanut Alankomaille EU-ohjausjakson ja erityisesti makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn ennalta ehkäisevän osion yhteydessä.

Tämä suositus on osoitettu Alankomaiden kuningaskunnalle.

Tehty Brysselissä

                                                                       Neuvoston puolesta

                                                                       Puheenjohtaja

[1]               EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6.

[2]               Kaikki asiakirjat, jotka liittyvät Alankomaiden liiallista alijäämää koskevaan menettelyyn, ovat saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/economy_finance/economic_governance/sgp/deficit/countries/netherlands_en.htm .

[3]               Näiden toimenpiteiden luokittelua koskeva tulkinta ei vaikuta Eurostatin viralliseen arvioon.