52013DC258

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 5 VUODEN 2013 YLEISEEN TALOUSARVIOON

TULOTAULUKKO PÄÄLUOKITTAIN MENOTAULUKKO PÄÄLUOKITTAIN Pääluokka III – Komissio

Euroopan komissio ottaa huomioon

– Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 314 artiklan yhdessä Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 106 A artiklan kanssa,

– unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012[1] ja erityisesti sen 41 artiklan,

– 12 päivänä joulukuuta 2012 hyväksytyn Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2013[2],

– 18 päivänä maaliskuuta 2013 hyväksytyn lisätalousarvioesityksen nro 1/2013[3],

– 27 päivänä maaliskuuta 2013 hyväksytyn lisätalousarvioesityksen nro 2/2013[4],

– 15 päivänä huhtikuuta 2013 hyväksytyn lisätalousarvioesityksen nro 3/2013[5],

– 29 päivänä huhtikuuta 2013 hyväksytyn lisätalousarvioesityksen nro 4/2013[6],

ja esittää budjettivallan käyttäjälle lisätalousarvioesityksen nro 5 vuoden 2013 talousarvioon.

MUUTOKSET PÄÄLUOKITTAISEEN TULO- JA MENOTAULUKKOON

Muutokset pääluokittaiseen tulo- ja menotaulukkoon ovat saatavilla Eur-Lexissä (http://eur-lex.europa.eu/budget/www/index-fi.htm). Muutosten englanninkielinen toisinto esitetään tiedoksi tämän asiakirjan budjettiteknisenä liitteenä.

SISÄLLYSLUETTELO

1.      JOHDANTO.. 5

2.      EU:n solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotto.. 5

2.1        Slovenia.. 5

2.2        Kroatia.. 6

2.3        Itävalta.. 7

3.      Rahoitus.. 7

5.      Tiivistelmätaulukko rahoituskehyksen otsakkeittain.. 9

1.           JOHDANTO

Lisätalousarvioesitys (LTE) nro 5 vuoden 2013 talousarvioon kattaa yhteensä 14 607 942 euron käyttöönoton EU:n solidaarisuusrahastosta maksusitoumus- ja maksumäärärahoina Sloveniaa, Kroatiaa ja Itävaltaa syksyllä 2012 koetelleiden tulvien johdosta.

2.           EU:n solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotto

Lokakuun lopun ja marraskuun alkupuolen välillä vuonna 2012 esiintyneet rankkasateet aiheuttivat sen, että joet pursuivat yli äyräidensä ja tulvivat laajasti Sava-, Kupa-, Mur- ja Dravajokien alueella Sloveniassa ja Mur-, Drava- ja Lavantjokien valuma-alueella Itävallassa sekä Kroatian alueella. Tulvat aiheuttivat vahinkoja yksityisille ja julkisille rakennuksille, vesi- ja jätevesi-infrastruktuurille ja liikeyrityksille sekä maatalousmaalle ja metsille.

Tulvien jälkeen Slovenia haki taloudellista tukea Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta suurkatastrofin kriteerin perusteella, kun taas Kroatian ja Itävallan hakemukset perustuivat niin sanottuun naapurimaahan liittyvään kriteeriin.

Komission analyysi osoitti, että kaikissa kolmessa hakemuksessa esitettyjen tulvavahinkojen taustalla olivat samat sääolosuhteet, joten niitä voidaan pitää yksittäisenä tapahtumana.

Komission yksiköt ovat tutkineet hakemukset perusteellisesti neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002[7] ja erityisesti sen 2, 3 ja 4 artiklan mukaisesti. Seuraavassa esitetään yhteenveto arvioinnin tärkeimmistä osatekijöistä.

2.1         Slovenia

(1) Rankkasateiden ensimmäinen aalto osui Sloveniaan 27. lokakuuta 2012 ja aiheutti vahinkoja 28. lokakuuta. Toinen rankkasateiden ja myrskyjen aalto, joka kohtasi Sloveniaa 4.–5. marraskuuta, aiheutti laajat tulvat.

(2) Slovenian hakemus jätettiin komissioon 2. tammikuuta 2013 eli kymmenen viikon määräajan kuluessa siitä, kun ensimmäiset vahingot oli todettu 28. lokakuuta 2012.

(3) Tulva on luonnonkatastrofi, joten se kuuluu solidaarisuusrahaston pääasialliseen soveltamisalaan. Komission yksiköiden analyysit osoittivat, että meteorologisesti ja hydrologisesti tarkasteltuna tulva-aalloilla oli sama perimmäinen syy, joten niitä voidaan pitää yksittäisenä tapahtumana.

(4) Slovenian viranomaisten arvion mukaan välittömien vahinkojen kokonaismäärä on yli 359,535 miljoonaa euroa. Tämä on 1,008 prosenttia suhteessa Slovenian BKTL:ään ja ylittää reilusti Sloveniaan vuonna 2013 sovellettavan solidaarisuusrahaston käyttöönottokynnyksen, joka on 214,021 miljoonaa euroa (eli 0,6 prosenttia suhteessa BKTL:ään vuoden 2011 tietojen perusteella). Välittömien vahinkojen arvioitu kokonaismäärä ylittää kynnysarvon, joten katastrofi täyttää luonnon suurkatastrofin kriteerit. Rahoitustuen määrä lasketaan välittömien vahinkojen kokonaismäärän perusteella. Rahoitustukea saa käyttää ainoastaan asetuksen 3 artiklassa määriteltyjen ensisijaisten hätätoimien toteuttamiseen.

(5) Tulvien vaikutusten ja seurausten osalta Slovenian viranomaiset ilmoittivat, että oli kirjattu yli 6 130 maa- ja metsätalouteen liittyvää vahinkoa. Vahinkoja kärsi myös yli 2 500 kotia ja hallinnollista tai talouselämään liittyvää laitosta sekä 10 koulua. Paikalliselle tieinfrastruktuurille aiheutui huomattavia vahinkoja, ja vesiväylien vaurioita raportoitiin yli tuhat. Hakemuksesta käy kiistattomasti ilmi, että tulvat, jotka vaikuttivat suureen osaan Sloveniaa, aiheuttivat huomattavia vahinkoja, jotka nykyisissä taloudellisissa ja rahoitusolosuhteissa muodostavat Slovenialle vakavan taakan.

(6) Asetuksen (EY) N:o 2012/2002 3 artiklan 2 kohdan nojalla tukikelpoisten toimien kustannukset ovat arviolta 249,608 miljoonaa euroa, ja ne voidaan jaotella toimenpidetyypin mukaan. Suurin osa hätätoimista aiheutuneista kustannuksista (yli 194 miljoonaa euroa) liittyy vesi- ja jätevesihuollon kuntoon saamiseen.

(7) Vahinkojen kohteena ollut alue on rakennerahastojen (2007–2013) mukaan tukikelpoinen lähentymisalue. Slovenian viranomaiset eivät ole ilmoittaneet komissiolle aikomuksesta käyttää muita yhteisön rahoituksen lähteitä tulvien seurausten hoitamiseen.

(8) Slovenian viranomaiset ovat ilmoittaneet, etteivät tukikelpoiset vahingot kuulu vakuutusturvan piiriin.

2.2         Kroatia

(9) Kroatia kärsi vuonna 2012 lokakuun 26. päivästä marraskuun alkupäiviin tulvista, jotka vaikuttivat Kroatian pohjois-, länsi- ja keskiosiin, tarkemmin sanottuna laajoihin alueisiin yhdeksän Kroatian maakunnan alueella. Eniten vahinkoa aiheutui vesi-, jätevesi- ja energiainfrastruktuurille.

(10) Kroatia on oikeutettu tukeen EU:n solidaarisuusrahastosta, sillä se neuvottelee parhaillaan EU:n jäsenyydestä.

(11) Hakemus taloudellisen tuen saamiseksi Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta esitettiin komissiolle 3. tammikuuta 2013 eli kymmenen viikon määräajan kuluessa siitä, kun ensimmäiset vahingot todettiin 26. lokakuuta 2012.

(12) Kyse on luonnonkatastrofista. Kroatian viranomaiset arvioivat katastrofista aiheutuneiden välittömien vahinkojen kokonaismääräksi yli 11,463 miljoonaa euroa. Koska määrä jää alle 259,805 miljoonan euron kynnysarvon (0,6 prosenttia suhteessa Kroatian BKTL:ään vuonna 2011), katastrofi ei täytä neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2012/2002 määriteltyjä luonnon suurkatastrofin kriteerejä. Kroatian katastrofi johtui kuitenkin samoista seikoista kuin tulva, joka aiheutti suurkatastrofin Sloveniassa, ja kuusi yhdeksästä tulville altistuneesta Kroatian maakunnasta jakaa rajan Slovenian kanssa. Sen vuoksi todettiin, että Kroatian tapauksessa täyttyy neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 2 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa määritelty edellytys, jonka mukaan rahastosta voidaan poikkeuksellisesti myöntää tukea myös rajanaapurina oleville jäsenvaltioille, joita on koetellut sama katastrofi.

(13) Tulvien vaikutuksista ja seurauksista Kroatian viranomaiset toteavat, että merkittävää infrastruktuuria sekä yksityistä ja julkista omaisuutta vahingoittui yhdeksässä maakunnassa, joista neljässä katastrofi vaikutti myös paikallistalouteen ja noin 795 000 asukkaan elinoloihin. Lopuissa viidessä maakunnassa yksityisomaisuuden vahingoittuminen pystyttiin estämään Kroatian vesihuoltoyhtiön Hrvatske voden toteuttamien tavanomaisten ja hätätilaan liittyvien tulvantorjuntatoimenpiteiden ansiosta. Näissä maakunnissa raportoitiin ainoastaan tulvantorjuntarakenteille aiheutuneista vahingoista (esim. patojen murtumisesta). Olennaisen infrastruktuurin vaurioitumisen lisäksi Kroatia raportoi vahingoista, joita oli aiheutunut maa- ja metsätalousalueille, teollisuus-, kauppa- ja maatalouslaitoksille ja yksityiskodeille sekä padoille, silloille, kävelyteille ja laitureille Kroatian rannikolla (esim. Mali Lošinjissa). Useita satoja yksityiskoteja joutui veden valtaan, ja ihmisiä piti evakuoida. Lisäksi katastrofi aiheutti liikennetukoksia, mikä vaikeutti välittömiä toimia.

(14) Kroatian viranomaiset ovat arvioineet, että neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 3 artiklan 2 kohdan mukaisten tukikelpoisten välttämättömien hätätoimien kustannukset ovat 4,49 miljoonaa euroa. Kustannukset on jaoteltu toimenpidetyypeittäin.

(15) Kroatian viranomaiset ilmoittivat, että katastrofin seurausten lieventämiseen ei käytetä muuta yhteisön rahoitusta.

2.3         Itävalta

(1) Itävallan eteläosissa esiintyi rankkasateiden ja lumen nopean sulamisen myötä monin paikoin tulvia ja maanvyöryjä. Luonnonmullistus kohdistui marraskuun 5. päivästä 2012 lähtien erityisen vakavana Kärntenin osavaltiossa lähellä Slovenian rajaa sijaitsevaan Lavamündin kaupunkiin, jossa tulvavedet vyöryivät asuinalueille ja vahingoittivat yksityisomaisuutta, yrityksiä ja paikallista infrastruktuuria.

(2) Hakemus taloudellisen tuen saamiseksi Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta esitettiin komissiolle 11. tammikuuta 2013 eli kymmenen viikon määräajan kuluessa siitä, kun ensimmäiset vahingot todettiin 5. marraskuuta 2012.

(3) Kyse on luonnonkatastrofista. Itävallan viranomaiset täydensivät 28. helmikuuta 2013 alkuperäistä hakemustaan lisätiedoilla ja ajantasaisilla luvuilla. Näiden tietojen mukaan katastrofin aiheuttamien välittömien vahinkojen kokonaismääräksi arvioidaan 9,6 miljoonaa euroa. Koska määrä on vain pieni osa 1 798,112 miljoonan euron kynnysarvosta (0,6 prosenttia suhteessa Itävallan BKTL:ään), katastrofi ei täytä läheskään neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2012/2002 määriteltyjä luonnon suurkatastrofin kriteerejä. Itävaltaa koetteli kuitenkin sama tulvakatastrofi, joka Sloveniassa johti suurkatastrofiin. Tästä syystä Itävallan viranomaiset perustivat hakemuksensa niin sanottuun naapurimaahan liittyvään kriteeriin, jonka mukaan solidaarisuusrahastosta voidaan poikkeuksellisesti myöntää tukea myös rajanaapurina oleville jäsenvaltioille, joita on koetellut sama katastrofi. Huolimatta vahinkojen vähäisestä määrästä, vain 0,53 prosenttia kynnysarvosta, kriteerin todetaan täyttyvän.

(4) Itävallan viranomaiset kuvailevat katastrofin vaikutuksia Lavamündin kaupunkiin, joka sijaitsee Drava- ja Lavantjokien yhtymäkohdan välittömässä läheisyydessä Itävallan ja Slovenian rajalla. Rankkojen sateiden seurauksena molemmat joet tulvivat yli äyräidensä, ja Lavamünd joutui jopa kahden metrin korkeudelle nousseen tulvan valtaan. Vesi vahingoitti 4 rakennusta, 37 yksityiskotia ja 16 liikeyritystä sekä paikallista infrastruktuuria. Tulva vaikutti suoraan 181 asukkaaseen.

(5) Itävallan viranomaiset ovat arvioineet, että neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 3 artiklan 2 kohdan mukaisten tukikelpoisten välttämättömien hätätoimien kustannukset ovat 1,6 miljoonaa euroa. Kustannukset on jaoteltu toimenpidetyypeittäin.

(6) Itävallan viranomaiset ilmoittivat, että ne eivät aio tehdä muita tukipyyntöjä yhteisön muista rahoitusvälineistä.

3.           Rahoitus

Solidaarisuusrahaston vuosittain käytettävissä oleva kokonaismääräraha on miljardi euroa. Koska rahasto on perustettu solidaarisuuden tukemiseksi, komissio katsoo, että rahastosta maksettavan tuen olisi oltava porrasteista. Tämä tarkoittaa, että asetetun kynnysarvon (0,6 prosenttia suhteessa BKTL:ään tai 3 miljardia euroa vuoden 2002 hintoina sen mukaan, kumpi näistä on pienempi) ylittävien vahinkojen osalta olisi aiemman käytännön mukaisesti sovellettava suurempaa tuki-intensiteettiä kuin kynnysarvon alle jäävien vahinkojen osalta. Suurkatastrofien perusteella myönnettävä tuki on aikaisemmin ollut kynnysarvon alle jäävältä osuudelta 2,5 prosenttia ja kynnysarvon ylittävältä osuudelta 6 prosenttia kaikista välittömistä vahingoista. Solidaarisuusrahastosta myönnettävän tuen laskutapa on määritetty solidaarisuusrahaston vuosikertomuksessa 2002–2003, ja neuvosto ja Euroopan parlamentti ovat hyväksyneet sen.

Tässä tapauksessa ehdotetaan, että sovelletaan edellä mainittuja prosenttiosuuksia ja myönnetään seuraavat tukimäärät:

|| || (euroa)

Katastrofi || Hyväksytyt välittömät vahingot || Kynnysarvo  (miljoonina) || 2,5 prosentin mukaan laskettu määrä || 6 prosentin mukaan laskettu määrä || Tuen ehdotettu kokonaismäärä

Slovenian tulvat || 359 534 838 || 214,021 || 5 350 525 || 8 730 830 || 14 081 355

Kroatian tulvat || 11 463 479 || 259,805 || 286 587 || ~ || 286 587

Itävallan tulvat || 9 600 000 || 1 798,112 || 240 000 || ~ || 240 000

YHTEENSÄ || || 14 607 942

Näin ollen ehdotetaan, että hyväksytään Slovenian, Kroatian ja Itävallan esittämät hakemukset, jotka koskevat loka-marraskuun 2012 tulvakatastrofeja, ja että näissä tapauksissa otetaan käyttöön solidaarisuusrahaston varoja.

Kroatian liittymisestä Euroopan unioniin 1. heinäkuuta 2013 aiheutuvia rahoitustarpeita koskevan lisätalousarvioesityksen nro 1/2013 logiikan mukaisesti ehdotetaan, että Kroatian hakemukseen liittyvät määrät otetaan rahoituskehyksen otsakkeeseen 3 b.

Maksumäärärahojen osalta komissio jätti ehdotuksessa lisätalousarvioesitykseksi nro 2/2013 maksumäärärahoille monivuotisessa rahoituskehyksessä vuodeksi 2013 asetettuun enimmäismäärään nähden 14,8 miljoonan euron kohdentamattoman liikkumavaran kattamaan juuri nämä tiedossa olevat EU:n solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottoa koskevat pyynnöt.

5.           Tiivistelmätaulukko rahoituskehyksen otsakkeittain

Rahoituskehys Otsake/alaotsake || Vuoden 2013 tarkistettu rahoituskehys || Talousarvio 2013 (sisältää LTE:t nrot 1–4/2013) || LTE nro 5/2013 || Talousarvio 2013 (sisältää LTE:t nrot 1-5/2013)

MSM || MM || MSM || MM || MSM || MM || MSM || MM

1. KESTÄVÄ KASVU || || || || || || || ||

1 a. Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky || 15 670 000 000 || || 16 168 150 291 || 12 886 628 095 || || || 16 168 150 291 || 12 886 628 095

Liikkumavara || || || 1 849 709 || || || || 1 849 709 ||

1 b. Kasvua ja työllisyyttä edistävä koheesio || 54 974 000 000 || || 54 958 049 037 || 56 349 544 736 || || || 54 958 049 037 || 56 349 544 736

Liikkumavara || || || 15 950 963 || || || || 15 950 963 ||

Yhteensä || 70 644 000 000 || || 71 126 199 328 || 69 236 172 831 || || || 71 126 199 328 || 69 236 172 831

Liikkumavara[8] || || || 17 800 672 || || || || 17 800 672 ||

2. LUONNONVAROJEN SUOJELU JA HALLINTA || || || || || || || ||

josta markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet || 48 583 000 000 || || 43 956 548 610 || 43 934 188 711 || || || 43 956 548 610 || 43 934 188 711

Yhteensä || 61 310 000 000 || || 60 159 241 416 || 58 095 492 961 || || || 60 159 241 416 || 58 095 492 961

Liikkumavara || || || 1 150 758 584 || || || || 1 150 758 584 ||

3. KANSALAISUUS, VAPAUS, TURVALLISUUS JA OIKEUS || || || || || || || ||

3 a. Vapaus, turvallisuus ja oikeus || 1 703 000 000 || || 1 440 827 200 || 1 046 033 652 || || || 1 440 827 200 || 1 046 033 652

Liikkumavara || || || 262 172 800 || || || || 262 172 800 ||

3 b. Kansalaisuus || 746 000 000 || || 738 680 000 || 654 565 615 || 14 607 942 || 14 607 942 || 753 287 942 || 669 173 557

Liikkumavara || || || 7 320 000 || || || || 7 320 000 ||

Yhteensä || 2 449 000 000 || || 2 179 507 200 || 1 700 599 267 || 14 607 942 || 14 607 942 || 2 194 115 142 || 1 715 207 209

Liikkumavara[9] || || || 269 492 800 || || || || 269 492 800 ||

4. EU MAAILMANLAAJUISENA TOIMIJANA || 9 595 000 000 || || 9 583 118 711 || 6 898 914 260 || || || 9 583 118 711 || 6 898 914 260

Liikkumavara[10] || || || 275 996 289 || || || || 275 996 289 ||

5. HALLINTO || 9 095 000 000 || || 8 430 374 740 || 8 430 049 740 || || || 8 430 374 740 || 8 430 049 740

Liikkumavara[11] || || || 750 625 260 || || || || 750 625 260 ||

6. KORVAUKSET || 75 000 000 || || 75 000 000 || 75 000 000 || || || 75 000 000 || 75 000 000

Liikkumavara || || || || || || || ||

YHTEENSÄ || 153 168 000 000 || 144 285 000 000 || 151 553 441 395 || 144 436 229 059 || 14 607 942 || 14 607 942 || 151 568 049 337 || 144 450 837 001

Liikkumavara[12][13] || || || 2 464 673 605 || 14 770 941 || || || 2 464 673 605 || 162 999

[1]               EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

[2]               EUVL L 66, 8.3.2013, s. 1.

[3]               COM(2013) 156.

[4]               COM(2013) 183.

[5]               COM(2013) XXX.

[6]               COM(2013) XXX.

[7]               Neuvoston asetus (EY) N:o 2012/2002, annettu 11 päivänä marraskuuta 2002, Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta (EYVL L 311, 14.11.2002, s. 3).

[8]               Euroopan globalisaatiorahastoa ei oteta huomioon laskettaessa otsakkeen 1 a liikkumavaraa (500 miljoonaa euroa).

[9]               EU:n solidaarisuusrahastoa koskeva määrä otetaan talousarvioon ylittämällä rahoituskehyksen asianomaisten otsakkeiden määrät, kuten 17. toukokuuta 2006 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa määrätään (EUVL C 139, 14.6.2006).

[10]             Otsakkeen 4 vuoden 2013 liikkumavaraa laskettaessa ei ole otettu huomioon hätäapuvarauksen määrärahoja (264,1 miljoonaa euroa).

[11]             Otsakkeen 5 enimmäismäärään nähden jäävää liikkumavaraa laskettaessa on otettu huomioon vuosien 2007–2013 rahoituskehykseen sisältyvä alaviite 1, joka koskee henkilöstön eläkejärjestelmään suorittamia maksuja (86 miljoonaa euroa).

[12]             Maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavaraa laskettaessa ei ole otettu huomioon Euroopan globalisaatiorahaston määrärahoja (500 miljoonaa euroa), hätäapuvarauksen määrärahoja (264,1 miljoonaa euroa) eikä henkilöstön eläkejärjestelmään suorittamia maksuja (86 miljoonaa euroa).

[13]             Maksumäärärahojen kokonaisliikkumavaraa laskettaessa ei ole otettu huomioon hätäapuvarauksen määrärahoja (80 miljoonaa euroa) eikä henkilöstön eläkejärjestelmään suorittamia maksuja (86 miljoonaa euroa).