16.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 226/28

1.1

ETSK suhtautuu myönteisesti uuteen tiedonantoon, jonka tavoitteena on antaa jäsenvaltioille ohjeita siitä, kuinka julkisen vallan toimenpiteitä voidaan hyödyntää parhaiten. Komitea katsoo, että tämä on tilaisuus suunnata politiikkoja uudelleen jäsenvaltioiden tähän mennessä hankkimien kokemusten pohjalta sekä antaa uusi sysäys EU:n sähkömarkkinoiden yhdentymisprosessiin keskittymällä selvemmin kaikkien (ja erityisesti muita heikommassa asemassa olevien) kansalaisten etuihin ja energiaköyhyyden poistamiseen EU:sta.

1.2

ETSK suosittaa, että julkisen vallan toimenpiteiden ja valtiontuen käsitteitä selkiytetään. Julkisen vallan toimenpiteiden täysimittainen hyödyntäminen ei merkitse järjestelmällisesti toimenpiteiden tai tuen supistamista tai laajentamista, vaan pikemminkin optimoimista.

1.3

ETSK toivoo, että kansalliset ja paikalliset julkisen vallan toimenpiteet olisivat johdonmukaisempia EU:n laajuisesti, jotta vältyttäisiin kielteisten vaikutusten vaaralta.

1.4

ETSK kehottaa komissiota huolehtimaan siitä, etteivät tiedonannossa esitetyt tavoitteet haittaa 2020-tavoitteiden saavuttamista.

1.5

Nykyistä paremmin yhdentyneiden, entistä täydellisempien ja toimivien sähkömarkkinoiden pitäisi pitkällä aikavälillä hyödyttää tuottajia ja kuluttajia (myös pk-yrityksiä, käsityöläisiä ja muita pientuottajia). Kansalliset rajat asettavat kuitenkin edelleen merkittäviä esteitä säännösten, siirtokapasiteetin, hintarakenteen jne. muodossa.

1.6

ETSK muistuttaa tarpeesta kehittää kiireellisesti kuljetusinfrastruktuuria ja vahvistaa sähköverkkojen yhteenliitäntöjä.

1.7

ETSK kannattaa ajatusta uusiutuville energialähteille tarkoitettujen tukijärjestelmien eurooppalaistamisesta ja kehottaa komissiota helpottamaan edelleen jäsenvaltioiden välisen yhteistyön mekanismeja rajatylittävän avun edistämiseksi.

1.8

ETSK on samaa mieltä siitä, että sitä mukaa kuin uudet teknologiat kypsyvät, niille annettavaa tukea olisi harkittava uudelleen. ETSK katsoo, että komission tulisi esittää selkeä ”kypsän energialähteen” käsitteen määritelmä, jota voidaan muuttaa ajan kuluessa.

1.9

ETSK on samaa mieltä siitä, etteivät sähkön sisämarkkinat ole päämäärä sinänsä. Ne on toteutettava kaikkien kuluttajien ja erityisesti heikoimmassa asemassa olevien hyödyksi. ETSK kannattaa ajatusta toteuttaa EU:n tason toimia, joiden kautta kuluttajista voisi tulla avaintoimijoita eurooppalaisilla sähkömarkkinoilla eli eräänlaisia kuluttaja-toimijoita. ETSK kehottaa Euroopan komissiota tehostamaan työskentelyään tällä saralla ja esittämään toimia ja aloitteita, joilla pyritään parhaimmalla mahdollisella tavalla hyödyntämään julkisen vallan toimenpiteitä energiaköyhyyden poistamisessa.

1.10

ETSK korostaa, että sähkö on keskeinen perushyödyke, jota on hallinnoitava sellaisena. Jäsenvaltio voi yleisen taloudellisen edun vuoksi liittää siihen julkisen palvelun velvoitteita. Kaikkien oikeus saada energiaa tulee olla EU:n energiapolitiikan ytimessä, ja se on vahvistettava perussopimuksissa. Julkisen vallan toimenpiteiden täysimittaisen hyödyntämisen sähköalalla ei pidä johtaa siihen, että jäsenvaltioiden asettamia julkisen palvelun velvoitteita vesitetään tai supistetaan kilpailun perusteella. ETSK kehottaa Euroopan komissiota noudattamaan tältä osin äärimmäistä valppautta ja pyytää sitä ryhtymään toimenpiteisiin julkisen palvelun velvoitteiden vahvistamiseksi ja niiden takeiden parantamiseksi EU:n tasolla riippumatta tämänhetkisistä säästötoimenpiteistä.

2.1

Euroopan unioni asetti vuonna 2008 itselleen kunnianhimoiset tavoitteet ilmaston ja energian alalla (3x20). ETSK antaa piakkoin lausunnon EU:n uudesta, vuoteen 2030 ulottuvasta ilmasto- ja energiapoliittisesta kehyksestä, joka esitettiin 22. tammikuuta 2014. Jäsenvaltiot ovat edistyneet uusiutuvia energialähteitä koskevien tavoitteiden saavuttamisessa erityisesti julkisen vallan toimenpiteiden ansiosta.

2.2

Helmikuussa 2011 EU:n valtion- ja hallitusten päämiehet vahvistivat lisäksi, että tavoitteena on energian sisämarkkinoiden toteuttaminen vuoteen 2014 mennessä. Sen jälkeen komissio on julkaissut joukon asiakirjoja tässä tarkoituksessa. Marraskuun 15. päivänä 2012 komissio julkisti aihetta ”Energian sisämarkkinat toimiviksi” käsittelevän tiedonannon, jossa esitetään ensimmäinen tilannekatsaus energian sisämarkkinoista ja johon sisältyy toimintasuunnitelma niiden yhdentymisen saattamiseksi päätökseen. Tiedonantoa seurasi julkinen kuuleminen energian sisämarkkinoista, kapasiteetin mukauttamisesta ja kapasiteettimekanismeista.

2.3

Marraskuun 5. päivänä 2013 komissio julkisti tiedonannon ”Sähkön sisämarkkinoiden toteuttaminen ja julkisten toimien täysimittainen hyödyntäminen” sekä komission yksiköiden laatimat viisi asiakirjaa, jotka sisältävät muun muassa suuntaviivoja kapasiteettimekanismeista, uusiutuvien energialähteiden tukijärjestelmistä, jäsenvaltioiden välisistä yhteistyöjärjestelyistä uusiutuvien energialähteiden alalla sekä kysynnänohjauksesta.

2.4

Komissio toteaa, että sisämarkkinoiden luominen sekä ilmasto- ja energiatavoitteisiin pyrkiminen synnyttävät uusia haasteita, jotka edellyttävät uudenlaisia julkisia toimia ennen kaikkea kansallisella tasolla, kuten uusiutuvien energialähteiden merkittävää kehittämistä ja uusiutuvia energialähteitä varten myönnettävää tukea sekä tuotantokapasiteettien mukauttamista.

2.5

Tarkasteltavana olevassa komission tiedonannossa on tarkoitus antaa jäsenvaltioille suuntaviivoja siitä, miten ne voivat parhaiten hyödyntää julkisen vallan toimenpiteitä, mukauttaa niitä ja suunnitella uusia toimenpiteitä. Mikäli julkisen vallan toimenpiteitä ei suunnitella asianmukaisesti, ne voivat häiritä vakavasti markkinoiden toimintaa ja aiheuttaa sen, että sekä kotitalouksilta että yrityksiltä perittävät energian hinnat nousevat. Komissio onkin laatinut luettelon julkisen vallan toimenpiteitä edeltävistä toimista: yksilöidään täsmälleen ongelma ja sen syy sekä osoitetaan, etteivät markkinat pysty sitä ratkaisemaan; arvioidaan toimia energiapolitiikan muiden tavoitteiden kannalta sekä koordinoidaan julkisen vallan politiikan eri välineitä; arvioidaan vaihtoehtoisia mahdollisuuksia; minimoidaan vaikutukset sähköjärjestelmiin; tarkkaillaan toimien kustannuksia; otetaan huomioon yrityksille ja yksityisille koituvat kustannukset; seurataan ja arvioidaan toimenpiteitä ja lopetetaan ne asteittain, kun tavoite on saavutettu.

2.6

Komissio katsoo, että tavoitteena on luoda asteittain eurooppalaiset sähkömarkkinat, missä tarjonta ja kysyntä toimivat asianmukaisesti, hintasignaalit ovat sopusoinnussa poliittisten tavoitteiden kanssa, toimijoita kohdellaan tasapuolisesti ja energiantuotanto on tehokasta. Sitä mukaa kuin teknologiat kypsyvät, ne tulee vähitellen avata markkinahinnoittelulle, ja vastaavasti tukitoimenpiteistä on lopulta luovuttava. Käytännössä tämä merkitsee syöttötariffien asteittaista poistamista ja siirtymistä kohti syöttöpreemioita ja muita tukivälineitä, jotka kannustavat tuottajia mukautumaan markkinoiden kehitykseen. Lisäksi komissio kehottaa jäsenvaltioita koordinoimaan uusiutuvia energialähteitä koskevia strategioitaan nykyistä paremmin, jotta kuluttajille aiheutuvia kustannuksia rajoitetaan energianhintojen ja energiaverotuksen osalta. Tukijärjestelmiä on pyrittävä yhdenmukaistamaan nykyistä enemmän.

2.7

Tiedonannossa – joka ei kuitenkaan ole oikeudellisesti sitova – määritellään perusperiaatteet, joita komissio soveltaa arvioidessaan uusiutuvien energialähteiden tukijärjestelmiin, kapasiteettimekanismeihin ja kuluttajakysynnän ohjaustoimenpiteisiin liittyviä julkisen vallan toimia. Nämä periaatteet koskevat näin ollen valtiontuista annettujen Euroopan unionin sääntöjen sekä energia-alasta annetun EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoa. Komissio aikoo lisäksi ehdottaa oikeudellisia välineitä sen varmistamiseksi, että nämä periaatteet pannaan täysimittaisesti täytäntöön.

3.2

ETSK on aina kannattanut Euroopan komission aloitteita, jotka koskevat energian sisämarkkinoiden valmiiksi saattamista. ETSK toteaa lisäksi, että tässä mielessä se kannattaa periaatetta luoda Euroopan energiayhteisö. Sen avulla voidaan tehostaa optimaalisella tavalla energiakysymysten yhteistä hallinnointia ja edistää samalla yhteisvastuuta, yhteistyötä ja yhdentymistä erityisesti markkina- ja infrastruktuuriasioissa.

3.3

Sisämarkkinoita ei voi olla olemassa niin kauan kuin energian kaupassa on edelleen ”kansallisia rajoja”. Rajatylittävää kapasiteettia tulisi käsitellä kuin mitä tahansa linjaa tai putkistoa, joka ei ylitä rajoja. Tiedonannossa tulisi korostaa, että rajatylittävän kapasiteetin käytettävyysongelmat – eivätkä ainoastaan erot kansallisissa lainsäädännöissä – haittaavat edelleen merkittävästi esteiden tosiasiallista poistamista energian sisämarkkinoilla. Esimerkkinä mainittakoon, että sähkön siirtoa koskevan ”otto-syöttö”-hinnoittelumenetelmän (entry-exit) ja kapasiteetin jakomenetelmän yleistyminen kaikissa jäsenvaltioissa saattaisi kasvattaa rajat ylittävää kaupankäyntiä ja olisi parempi kuin ”pisteestä pisteeseen” -malli (point-to-point), sillä se luo siirtoverkonhaltijoille kannustimia investoida palvelualueidensa rajoilla olevien energian pullonkaulojen poistamiseen. Tämä hyödyttää kaikkia markkinatoimijoita, myös vaihtelevasti saatavilla olevien uusiutuvien energialähteiden markkinoiden toimijoita. Komission ja energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston (ACER) on siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisten verkostojen (European Network of Transmission System Operators, ENTSO-E) ohella tarkistettava jakomekanismit ja asetettava siirtoverkonhaltijoille sähköpörssejä koskevia velvoitteita. On varmistettava, ettei kansallisilla rajoilla ole mahdollisia ”keinotekoisia pullonkauloja”, jotka saattaisivat estää jäsenvaltioiden väliset energiatoimitukset. Tällaiset ”keinotekoiset pullonkaulat” voivat johtua yhtenäiseen kotimaiseen hinnoitteluun pyrkivästä kansallisesta protektionistisesta politiikasta tai kansallisten siirtoverkonhaltijoiden mahdollisista kaupallisista väärinkäytöksistä, joilla kansalliset energian pullonkaulat siirretään palvelualueiden rajoille. Tällaiset säännöt kannustaisivat siirtoverkonhaltijoita kohdistamaan investointinsa parempiin rajatylittäviin siirtoverkkoyhteyksiin.

3.4

ETSK kehottaa vahvistamaan sähköverkkojen yhteenliitäntöjä energian sisämarkkinoiden valmiiksi saattamiseksi. ETSK tukee kaikkia aloitteita sähköverkkojen käytön sujuvoittamiseksi ja tehostamiseksi uusiutuvien lähteiden kehitystä silmällä pitäen ja kannattaa siten Coreson – kuormituksen eurooppalaisen jakelukeskuksen aihio – kaltaisia yhteistyöjärjestelyjä.

3.5

ETSK on lisäksi johdonmukaisesti tukenut tavoitetta lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä. (2) ETSK kannattaa etenemissuunnitelmaan 2050 sisältyviä tavoitteita.

3.6

Uusiutuviin energialähteisiin sovellettavat tukijärjestelmät on otettu käyttöön aikana, jolloin kyseisen energian osuus oli alhainen ja siihen liittyvä teknologia lapsenkengissä. Uusiutuvien energialähteiden osuus energiayhdistelmästä on nykyisin kasvanut merkittävästi ja kasvaa pitkällä aikavälillä edelleen. ETSK yhtyy komission ajatukseen siitä, että julkisen vallan toimenpiteitä tulee arvioida toissijaisuusperiaatetta kunnioittaen energialähteiden ja teknologioiden kypsymisasteen pohjalta. ETSK katsoo kuitenkin, että Euroopan komission on esitettävä selkeä määritelmä ”kypsän energialähteen” käsitteestä ja tarkistettava sitä tulevaisuudessa teknologisen kehityksen valossa. ETSK toteaa myös, että uusiutuviin energialähteisiin sovellettavien tukijärjestelmien arviointi ja mukauttaminen on toteutettava siten, että varmistetaan, että kuluttajat ja erityisesti heikoimmassa asemassa olevat kuluttajat voivat täysipainoisesti hyötyä eurooppalaisista sähkömarkkinoista. ETSK kehottaa huolehtimaan siitä, ettei tukien mukauttaminen vaikeuta Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista. ETSK suosittaa, että komissio kiinnittää huomiota tähän näkökohtaan laadittaessa ympäristöön ja energiaan liittyviä valtiontukia koskevia EU:n uusia suuntaviivoja.

3.7

Samaan tapaan tuki uusiutuville energialähteille tulisi asteittain poistaa kypsään vaiheeseen edenneiden teknologioiden osalta, mutta niitä tulisi myös koordinoida asianmukaisesti yhdessä toiminnallisten päästömarkkinoiden kehittämisen kanssa. ETSK on samaa mieltä komission kanssa siitä, että tuen uusituville energialähteille tulee olla joustavaa, oikeasuhtaista, asteittain alenevaa ja kilpailukykyistä niin, että uusiutuvat energialähteet voivat yhä paremmin vastata markkinasignaaleihin ja kilpailla tavanomaisten energialähteiden kanssa. Suora tuki uusiutuville energialähteille tulisi vähitellen korvata toimivilla päästökauppamarkkinoilla ja näin ollen poistaa asteittain.

3.8

ETSK suhtautuu myönteisesti komission aloitteisiin, joiden tarkoituksena on eurooppalaistaa uusiutuvien energialähteiden tukijärjestelmät. Komission tulisi helpottaa edelleen jäsenvaltioiden välisiä yhteistyömekanismeja rajatylittävän tuen edistämiseksi, sillä niitä käytetään nykyisin vähän. Tukijärjestelmän eurooppalaistaminen on myös epätodennäköistä niin kauan kuin jäsenvaltiot voivat kehittää erillisiä politiikkoja, harjoittaa ”vapaamatkustusta” tai aiheuttaa kielteisiä rajoituksia naapurimaille (esimerkiksi tuki uusiutuvien energialähteiden nopealle kehittämiselle Saksassa synnyttää silmukkavirtoja Puolassa ja Tšekissä, mikä merkitsee, että toimitusten tasapainottamisesta ja varmistamisesta aiheutuu näissä maissa energian lisäkustannuksia). Kyseisenlaisiin ongelmiin on helpompi puuttua nyt järjestelmän ollessa edelleen suhteellisen uusi kuin myöhemmin, jolloin riippuvuusvaikutuksista on tullut voimakkaampia.

3.9

Kun ajatellaan uusiutuvien energialähteiden liittämistä verkkoon, erityisenä huolena on, että niiden tuotanto on vaihtelevaa ja edellyttää tasapainottavaa, varmuus- tai varakapasiteettia. Tiedonannossa korostetaan olevan vaarana, että jäsenvaltioiden myöntämä tuki varmuuskapasiteetille saattaa itse asiassa tukea tehottomia voimalaitoksia tai subventoida fossiilisia polttoaineita. Ongelmaa tulisi lievittää ensiksi kehittämällä tehokkaat päivänsisäiset, tasehallinta- ja liitännäismarkkinat. Mikäli ne ovat todella tehokkaat ja toimivat rajojen yli sekä antavat oikeanlaisia hintasignaaleja, ne saattaisivat viime kädessä säännellä markkinoita riittävän hyvin, jottei tarvetta lisäkapasiteettimekanismeille ole. Kaikkien vara- tai kapasiteetinkorvausmekanismien on oltava markkinapohjaisia, teknologianeutraaleja, syrjimättömiä sekä avoimia rajatylittävälle osallistumiselle. (3)

3.10

Standardit ja mekanismit, joilla varmistetaan tuotannon riittävyys, vaihtelevat nykyisin jäsenvaltioittain, sillä tarjonnan ja kysynnän tasapainoon liittyvät ongelmat ovat jäsenvaltioiden välillä erilaisia. Julkisen vallan toimenpiteitä tarvitaan, jotta taataan toimitusvarmuus ja turvataan voimavarat, jotka ovat luonteeltaan kansallisia. Koska markkinat ovat kuitenkin yhä tiiviimmin kytköksissä toisiinsa ja yhä riippuvaisempia toisistaan ja jotta samaan aikaan ei olisi olemassa erilaisia, hajanaisia järjestelmiä, neuvotteluihin ja yhteistyöhön jäsenvaltioiden välillä on kannustettava erityisesti sähköalan koordinointiryhmässä. Komission on myös tarkasteltava eurooppalaisten kapasiteettimarkkinoiden toteutettavuutta nykyisten myönteisten kokemusten pohjalta.

3.11

ETSK on komission kanssa yhtä mieltä siitä, että julkisen vallan toimenpiteillä on merkittävä rooli EU:n energia- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttamisessa. ETSK katsoo, ettei julkisen vallan toimenpiteiden täysimittainen hyödyntäminen välttämättä merkitse niiden supistamista tai laajentamista, vaan pikemminkin julkisen toiminnan optimointia. ETSK:n mielestä julkisen vallan toimenpiteillä on oltava vielä nykyistä merkittävämpi rooli energiaköyhyyden torjunnassa. ETSK katsoo, että näitä toimenpiteitä on aiheellista hyödyntää vielä nykyistä paremmin tällä alalla, ja kehottaa komissiota tekemään näitä kysymyksiä koskevia ehdotuksia ja aloitteita.

3.12

ETSK painottaa kuitenkin, että on tärkeää varmistaa Euroopan laajuinen yhdenmukaisuus, kun kyse on valtiollisella, alueellisella tai paikallisella tasolla toteutettavista julkisen vallan toimenpiteistä, joilla voi tietyissä tapauksissa olla haitallisia vaikutuksia unionin tasolla.

3.13

Samalla ETSK muistuttaa, että energialähteiden yhdistelmä kuuluu kansallisen itsemääräämisoikeuden piiriin, kunhan se ei vääristä kilpailua merkittävästi ja noudattaa valtiontukisääntöjä. Koska kyseisenlaisilla toimenpiteillä on kuitenkin vaikutuksia muihin Euroopan maihin, ETSK katsoo, että koordinointia jäsenvaltioiden välillä tulisi vahvistaa erityisesti sähköalan koordinointiryhmässä johdonmukaisuuden lisäämiseksi EU:n tasolla.

3.14

Tässä yhteydessä ETSK korostaa, että komission olisi aiheellista tehdä selkeä ero julkisen vallan toimenpiteiden ja valtiontukien välillä.

3.15

Julkisen vallan toimenpiteet toimet vaikuttavat sähkön kustannuksiin ja hintoihin. Komissio toteaa, että on vaikea määrittää kunkin energiateknologian kustannukset vertailukelpoiselta pohjalta ja arvioida näin julkisen vallan toimenpiteiden tarvittava taso. ETSK aikoo tarkastella myöhemmin annettavassa lausunnossa 22. tammikuuta 2014 julkaistua komission kertomusta ja tiedonantoa energian hinnoista ja kustannuksista Euroopassa. ETSK toistaa jälleen suosituksensa, että komission tulisi sisällyttää tähän kertomukseen energiaköyhyyttä EU:ssa koskevan analyysin ja ehdottaa strategiaa ja etenemissuunnitelmaa sen torjumiseksi.

3.16

Mitä laajempia, syvempiä ja toimivampia sähkömarkkinat ovat, sitä paremmin voidaan varmistaa niiden vakaus ja sitä vähemmän tarvitaan erilaisia tapauskohtaisia tai väliaikaisia julkisen vallan toimenpiteitä, jotka aiheuttavat nykyisin koordinointiongelmia.

3.17

Komissio kiinnittää aiheellisesti huomiota kysymyksiin, jotka koskevat muun muassa toimitusvarmuutta ja hintakilpailukyvyn menettämistä EU:n talouden kannalta; ne eivät ole aina yhteensopivia 20–20–20-tavoitteiden tai vuoteen 2050 asetettujen tavoitteiden kanssa. Ilmastopaketin tavoitteiden saavuttaminen lisää näin ollen yksityishenkilöiden ja teollisuuden energiakustannuksia, mikä heikentää kilpailukykyä. Toisaalta uusiutuvien energialähteiden tukeminen saattaa johtaa kohtuuttoman alhaisiin sähkön tukkuhintoihin sekä vääristää investointisignaaleja varakapasiteetin osalta. Välineitä 20–20–20-tavoitteiden saavuttamiseksi on valvottava asianmukaisesti, jotta varmistetaan, etteivät vääristymät mitätöi hyötyjä.

3.18

Samanaikaisesti lisähuolenaiheena on komission ehdotus tukea sähköntuottajien ja tulevien loppukäyttäjien välisiä pitkän aikavälin sopimuksia uusien voimalaitosten rakentamisesta energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukyvyn turvaamiseksi. Komissio myöntää, että vaarana on markkinoiden sulkeminen. Olisikin tutkittava tarkasti, ylittävätkö sopimusten hyödyt niiden kustannukset tai haittaavatko sopimukset tosiasiallisesti kilpailua. Sähkön suurkuluttajat ovat lisäksi yleensä kiinnostuneempia tavanomaisia polttoaineita käyttävistä laitoksista, jotka toimittavat energiaa luotettavasti. Tämänkaltainen tuki saattaa tehdä tyhjäksi EU:n politiikat muilla aloilla uusiutuvia energialähteitä varten annettavasta tuesta aina teollisuuden päästöistä annetun direktiivin noudattamiseen. Äärimmäisissä tapauksissa päätöksentekijöiden kannalta on erityisen kiusallista, jos teollinen kuluttaja loppujen lopuksi päättää jostain syystä siirtää toimintansa muualle.

3.19

ETSK on täysin samaa mieltä siitä, etteivät sähkön sisämarkkinat ole päämäärä sinänsä. Sähkömarkkinoiden tulee hyödyttää kaikkia, erityisesti heikoimmassa asemassa olevia kansalaisia. Markkinoiden valmiiksi saattamiseksi on tehtävä työtä, sillä markkinat ovat nykyisin liian hajanaiset. Tämä vaikuttaa kielteisesti eurooppalaisten kuluttajien vapauteen valita sähköntoimittaja ja hinta (hinnat ovat liian korkeita), energian toimitusvarmuuteen ja pyrkimyksiin torjua ilmastonmuutos ja siirtyä uusiin energiaratkaisuihin. Euroopan energiapolitiikalla tulisi nykyistä aktiivisemmin pyrkiä torjumaan energiaköyhyyttä.

3.20

Kysynnän ohjaukseen ja energiatehokkuuteen liittyy valtavia mahdollisuuksia kysyntähuippujen alentamiseksi. Näitä mahdollisuuksia ei hyödynnetä riittävästi teknologian kehityksestä huolimatta. ETSK kannattaa painokkaasti sitä, että lisätään kuluttajien mahdollisuuksia vaikuttaa energiavalintoihinsa ”kuluttaja-toimijoina”. Älykkäiden mittausjärjestelmien kaltaiset teknologiat on aidosti suunniteltava kaikkia kuluttajia, myös muita heikommassa asemassa olevia varten, ja niiden on oltava kaikilta osin tehokkaita ja hyödyllisiä siten, että tarjotaan helposti ymmärrettäviä ja avoimia tietoja ilman lisäkustannuksia. Näin mahdollistetaan energiankysynnän älykäs ohjaus (ja tietoturvan / tietojen luottamuksellisuus). ETSK kannattaa energia-alan tutkimuksen ja kehittämisen (pääasiassa älykkäiden välineiden ja energian varastoinnin) edistämistä.

3.21

Julkisen vallan toimenpiteillä on ratkaiseva merkitys myös siitä syystä, että kysynnän ohjaus/hallinta aiheuttaa yleensä kohtuuttomasti rasitteita muita heikommassa asemassa oleville kuluttajille. Muita heikommassa asemassa oleville kuluttajille myönnettävä tukityyppi onkin mukautettava heidän erityiseen tilanteeseensa, ja tukea koskevien kelpoisuusvaatimusten tulee olla tasapuolisia ja ennakoitavissa olevia.

3.22

ETSK katsoo, että kysynnän hallintaa ja ohjausta palvelevat teknologiat eivät yksinään riitä kysynnän mukauttamiseksi ja sen suunnan kääntämiseksi laskuun. ETSK on suosittanut, että vahvistetaan kansalaisille suunnattuja valistustoimia ja lisätään kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia unionin tasolla toteuttamalla erilaisia aloitteita, joita tuetaan energia-alan solidaarisuusrahastosta. (4) ETSK tukee rakennusten energiatehokkuusparannuksia (joista myönnetään ammattimaiset energiatodistukset) rakennuksissa, joissa on puutteellinen lämpöeristys, ja tällaisten rakennusten myymisen tai vuokraamisen lopettamista vähitellen.

3.23

Eurooppalaiset kuluttajat kuuluvat nykyisin energiamarkkinoihin tyytymättömimpien joukkoon. Toimivien energiamarkkinoiden kehittämisen tukemiseksi on puututtava muun muassa seuraaviin kuluttajien kannalta keskeisiin kysymyksiin: energian saatavuus; objektiiviset ja luotettavat tiedot tarjonnasta, myös riippumattomat vertailut; sopimusehtoja koskeva avoimuus; suojelu harhaanjohtavilta ja aggressiivisilta markkinointikäytännöiltä; keskitetty asiointipiste tietojen hankkimiseen; kuluttajalle suunnatut ymmärrettävät tiedot; energiatehokkuusdirektiivin tehokas täytäntöönpano; toimittajan vaihtamisen helppous; tehokkaat oikeussuojakeinot perusteltujen valitusten tapauksessa (5) sekä toimenpiteet energiaköyhyyden torjumiseksi. Energiamarkkinoiden riippumaton seuranta on myös ratkaisevan tärkeää oikeudenmukaisen kilpailun ja kuluttajien etujen varmistamiseksi. Edistyminen näillä aloilla voi vahvistaa yleistä yhteiskunnallista ja poliittista tukea EU:n energiapolitiikalle.

3.24

ETSK kannattaa sitä, että kuluttajat tuottavat uusiutuvista lähteistä energiaa paikallisesti (nk. tuottajakuluttajat (6)). Tämä ilmiö leviää nopeasti monissa maissa, erityisesti Saksassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Se on ratkaisevan tärkeä Euroopan energiataseen, entistä edullisemman energiahuollon sekä hiilidioksidipäästöjen vähentämisen kannalta. Tuottajakuluttajien rooli energiamarkkinoilla on kytköksissä energiaköyhyyden torjuntaan. Älykkäiden verkkojen ja älykkäiden sähkömittareiden ansiosta tuottajakuluttaja voi vaihtaa pienen sähkövoimalan tuottamia energiapalveluita. Vuoden 2020 loppuun mennessä Yhdistyneessä kuningaskunnassa on noin kahdeksan miljoonaa tämänkaltaista laitosta, jotka tuottavat noin 40 gigawattia sähköä. Vuoteen 2020 mennessä ala työllistää yli 1 00  000 ihmistä. Tuottajakuluttajien tulisi saada julkista tukea lainsäädännöllisten esteiden poistamiseen sekä taloudellista/toiminnallista tukea kokoamis- ja ylläpitopalveluiden muodossa erityisesti investointien osalta. Lisäksi tarvitaan kuitenkin myös tehokasta sääntelyä sen varmistamiseksi, että tuottajakuluttajat kantavat asianmukaisesti vastuun aiheuttamastaan mahdollisesta epätasapainosta toimittaessaan energiaa järjestelmään, ja sellaisten markkinapohjaisten ohjauskeinojen ja hinnoittelumekanismien luomiseksi, joilla näitä kannustetaan vähentämään epätasapainoa.

3.25

Sähkö ei ole mikä tahansa kauppatavara. Se on keskeinen yhteinen hyödyke, jota on hallinnoitava sellaisena. Jäsenvaltio voi yleisen taloudellisen edun vuoksi liittää siihen julkisen palvelun velvoitteita. ETSK on toistuvasti puhunut sen puolesta, että kaikkien oikeus saada energiaa kirjataan EU:n energiapolitiikan tavoitteeksi ja sisällytetään perussopimuksiin. ETSK painottaakin olevan aiheellista kiinnittää huomiota siihen, ettei julkisen palvelun velvoitteita, jotka jäsenvaltiot ovat asettaneet direktiivin 2009/72/EY nojalla ja jotka liittyvät yleishyödyllisiin tehtäviin (jotka koskevat muun muassa turvallisuutta, energian ja kohtuuhintaisen energian saatavuutta, sähkötoimitusten säännöllisyyttä, laatua ja hintaa sekä ympäristönsuojelua, mukaan lukien energiatehokkuus ja ilmastonsuojelu, kuten mainitun direktiivin 3 artiklan 2 ja 3 kohdassa määritellään), vesitetä julkisen vallan toimenpiteiden järkeistämisprosessin yhteydessä kilpailuperiaatteen perusteella. ETSK kehottaa Euroopan komissiota noudattamaan tältä osin äärimmäistä valppautta ja pyytää, että komissio raportoisi vuosittain tästä keskeisestä näkökohdasta sisällyttämällä sisämarkkinoita koskevaan vuosikertomukseensa aiempaa seikkaperäisemmän ja syvällisemmän arvion siitä, kuinka jäsenvaltiot täyttävät julkisen palvelun velvoitteensa. Komitea toivoo myös erityisiä aloitteita, joilla nämä velvoitteet taataan entistä paremmin – ja jotta niitä jopa vahvistetaan – EU:n tasolla.

3.26

Avoimuudella ja luotettavuudella on energian tukkukaupassa loppujen lopuksi ratkaiseva merkitys kaikkien etujen suojelemiseksi, jotta estetään liian suurien maksujen periminen peruskäyttäjiltä ja tuetaan sekä julkisten että yksityisten energiayhtiöiden hyvää hallintotapaa. Komission tulisi arvioida energian tukkumarkkinoiden eheyttä ja tarkasteltavuutta koskevan asetuksen täytäntöönpanoa ja ehdottaa tarvittaessa ratkaisuja. Tukkukaupan avoimuus mahdollistaisi sen, että markkinoiden väärinkäytön tai kilpailun vastaisten käytänteiden kaltaiset tilanteet havaitaan nopeasti, ja tukisi kilpailuviranomaisten toimenpiteitä.