19.9.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 271/122

1.1

ETSK pitää ehdotettua sähköisen terveydenhuollon toimintasuunnitelmaa 2012–2020 mielenkiintoisena. Tiedonannosta puuttuu kuitenkin luku, jossa käsiteltäisiin palveluntarjonnan sosiaalisia näkökohtia sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämistä edelleen.

1.2

ETSK muistuttaa, että uuden toimintasuunnitelman onnistuminen on ennen kaikkea jäsenvaltioiden vastuulla, vaikka komissiolla onkin välttämätön tuki- ja koordinointitehtävä.

1.3

Ihmisen on oltava keskeisellä sijalla sähköisessä terveydenhuollossa. On vältettävä ”persoonattomuuden” vaara, eikä psykologisia tekijöitä pidä sivuuttaa.

1.4

ETSK:n mielestä on erityisen valitettavaa, että terveydenhuoltoalan työntekijöiden määrä vähenee samalla, kun terveydenhuoltojärjestelmään kohdistuvat vaatimukset kasvavat.

1.5

ETSK tuo esiin, että tiedonannossa viitataan vain osittain uuden toimintasuunnitelman rahoittamistapoihin. Tarvitaan kuitenkin kokonaiskuva, jossa eritellään, millaista osuutta odotetaan julkiselta sektorilta, yksityiseltä sektorilta ja tarvittaessa potilailta ja yleisesti veronmaksajilta.

1.6

ETSK korostaa, että tiedonannossa mainittujen ohjelmien, toimien ja työryhmien välillä tarvitaan täysimittaista koordinointia päällekkäisyyksien välttämiseksi.

1.7

Tietoteknisten laitteiden välttämättömien toimintojen standardoinnin alalla on korostettava julkisten viranomaisten suorittaman asianmukaisen valvonnan välttämättömyyttä, jotta vältetään määräävän markkina-aseman väärinkäyttö, jota tapahtuu jo tietyillä tieto- ja viestintätekniikan osa-alueilla.

1.8

ETSK on tyytyväinen päätökseen käsitellä myös toista yhteentoimivuuden kannalta perustavaa seikkaa eli tärkeimpiä oikeudellisia ongelmia, jotka estävät rajatylittävän etälääketiedejärjestelmän käyttöönoton.

1.9

ETSK pitää komission ehdotusta sähköisen terveydenhuollon alan yritysten kehittämisestä etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille annettavan tuen avulla asianmukaisena, mutta konkreettisten ehdotusten ja määrien puuttuminen estää tarkemman arvioinnin.

1.10

Verkkojen Eurooppa -välineen osalta ETSK korostaa, ettei sen pidä rajoittua pelkästään järjestelmien yhdistämiseen, vaan myös kansalaisille on taattava mahdollisuus tuntea ja ymmärtää Euroopan kansalaisten verkkoon liittämisen merkitys ja hyödyntää sen etuja.

1.11

Sähköisen terveydenhuollon uuden ohjelman tavoitteena on oltava, että Euroopan kansalaisille taataan entistä yhdenvertaisemmat mahdollisuudet käyttää terveydenhuollon palveluja. Tältä osin laajakaistan yleistymisellä on erityisen tärkeä merkitys.

Jotta nykyinen eriarvoisuus terveydenhuollon palvelujen saatavuudessa ei siirtyisi myös sähköisen terveydenhuollon alalle, vaaditaan laajempia toimia ja suurempia investointeja kuin mitä Euroopan aluekehitysrahastossa (EAKR) on tarjolla.

1.12

Digitaalista terveysosaamista on parannettava. A) Potilaiden osaamista kehitettäessä on otettava huomioon Sustains-hankkeesta saadut kokemukset. On hyvin tärkeää taata henkilöille mahdollisuus tutustua potilastietojärjestelmissä usein ”piilotettuina” oleviin omiin tietoihinsa ja käyttää niitä. B) Terveydenhuoltoalan ammattilaisten osalta on olennaisen tärkeää sisällyttää sähköisen terveydenhuollon tuntemus alan koulutusohjelmiin.

2.1

Edistymistä on tapahtunut siitä, kun EU:ssa käynnistettiin ensimmäinen sähköisen terveydenhuollon toimintaohjelma (2004), mutta edelleen on olemassa esteitä yhdennetyn eurooppalaisen järjestelmän luomiselle muun muassa siitä syystä, että

2.2

Keskenään yhteensopimattomien tuotteiden leviäminen Euroopassa on väistämätön seuraus markkinoiden hajanaisuudesta sekä viestinnän ja tiedonvaihdon standardien puuttumisesta tai siitä, etteivät suuret ostajat tunne niitä. Tämän tuloksena maiden, naapurialueiden tai jopa terveydenhuollon laitosten järjestelmiä ei pystytä useinkaan yhdistämään. On esimerkiksi sairaaloita, joissa radiologian osastolla on käytössä ohjelmisto, joka ei sovi yhteen saman sairaalan muilla osastoilla käytettyjen ohjelmistojen kanssa.

2.3

Eurooppa 2020 -strategian ja Euroopan digitaalistrategian tavoitteiden mukaisesti uuden toimintasuunnitelman tavoitteena on käsitellä näitä esteitä ja poistaa ne. Lisäksi siinä määritetään ala tarkemmin ja esitetään toiminta-ajatus sähköisestä terveydenhuollosta Euroopan unionissa.

2.4

Sähköisen terveydenhuollon maailmanmarkkinat ovat vahvassa kasvussa, ja niiden arvo voi nousta 27,3 miljardiin dollariin vuoteen 2016 mennessä. Eurooppalaisilla suuryrityksillä on joissain tapauksissa johtava asema maailmassa, ja alalla arvioidaan olevan kaikkiaan noin 5 000 yritystä.

3.1

Komissio ottaa esille eurooppalaisten terveydenhuoltojärjestelmien haasteita. Yhtäältä EU:n 27 jäsenvaltion julkisen terveydenhuollon menot saattavat nousta 8,5 prosenttiin BKT:stä vuoteen 2060 mennessä väestön ikääntymisen ja muiden tekijöiden vuoksi, ja samalla työikäisen väestön osuus vähenee ja yli 65-vuotiaiden osuus lisääntyy. Toisena haasteena on taata Euroopan unionin aktiivinen osallistuminen sähköisen terveydenhuollon maailmanmarkkinoille.

3.2

Tavoitteet ovat seuraavat:

3.3

Toimenpiteitä ovat mm. seuraavat: edistetään rajatylittävää yhteentoimivuutta (tekniset ja semanttiset näkökohdat, laatumerkinnät ja sertifiointi), annetaan terveyttä koskeva vihreä kirja, parannetaan markkinaolosuhteita yritysten kannalta ja lisätään kansalaisten digitaalista osaamista (kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma ja Horisontti 2020 -ohjelma).

4.1

ETSK pitää vuosille 2012–2020 ehdotettua sähköisen terveydenhuollon toimintasuunnitelmaa mielenkiintoisena.

4.2

ETSK katsoo kuitenkin, että toimintasuunnitelmassa olisi oltava luku palveluntarjonnan sosiaalisista näkökohdista eli erityisesti sellaisista kysymyksistä kuin digitaalisen kuilun asianmukainen käsitteleminen, teknologian saatavuus ja teknologian käytön osaaminen. Myös terveydenhuollon sosiaalista eriarvoisuutta olisi analysoitava, koska se on vaarassa lisääntyä. Toimintasuunnitelmassa olisi niin ikään pohdittava laajemmin sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistä, jota voitaisiin edesauttaa valtavasti tieto- ja viestintätekniikan käytön avulla.

4.3

ETSK muistuttaa, että toimivallanjaon mukaisesti toimintasuunnitelman onnistumisesta vastaavat pääasiassa jäsenvaltiot, joiden välillä on tällä hetkellä huomattavia eroja sähköisen terveydenhuollon käyttöönotossa.

Komissiolla on olennainen tuki- ja koordinointitehtävä, joka perustuu pääasiassa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114, 168, 173 ja 179 artiklaan. Jäsenvaltioiden ja komission yhteistyön sähköisten terveyspalvelujen verkoston puitteissa on oltava täysimittaista ja osallistumisen aktiivista (direktiivi 2011/24/EU).

4.4

Sähköisen terveydenhuollon on vahvistettava molemminpuolista luottamusta potilaiden ja alan ammattilaisten välillä. On vältettävä ”persoonattomuuden” vaara ja psykologisten tekijöiden sivuuttaminen. Ihmisen on oltava keskeisellä sijalla sähköisessä terveydenhuollossa. ETSK toteaa kuitenkin, että potilaiden oikeuksia edustavien tiettyjen eurooppalaisten järjestöjen, kuten Euroopan potilasfoorumin (European Patients Forum, EPF), mukaan prosessi etenee pikemminkin teknologian kuin potilaiden tarpeiden pohjalta. Tämä on huolestuttava näkökohta, joka on otettava huomioon.

4.5

Henkilökuntavajetta ei voida paikata tietotekniikalla. ETSK:n mielestä on erityisen valitettavaa, että terveydenhuoltoalan työntekijöiden määrä on vähentynyt samalla, kun terveydenhuoltojärjestelmään kohdistuvat vaatimukset ovat kasvaneet. Tieto- ja viestintätekniikka on vain työkalu niiden naisten ja miesten auttamiseksi, jotka tekevät päivittäin epäitsekästä työtä tarjotakseen potilaille terveydenhuoltopalveluja, sekä väline, joka auttaa potilaita luomaan mutkattomammat suhteet terveydenhuoltojärjestelmien ammattilaisiin.

4.6

ETSK huomauttaa, että tiedonannossa viitataan vain osittain uuden toimintasuunnitelman rahoittamistapoihin. Tarvitaan kuitenkin kokonaiskuva, jossa eritellään, millaisia osuuksia odotetaan julkiselta sektorilta, yksityiseltä sektorilta ja tarvittaessa potilailta ja yleisesti veronmaksajilta.

4.7

ETSK toteaa, että tiedonannossa mainittujen ohjelmien, toimien, hankkeiden ja työryhmien välillä tarvitaan täysimittaista koordinointia päällekkäisyyksien välttämiseksi.

4.8

Sähköisen terveydenhuollon uuden toimintasuunnitelman onnistumiseksi on erittäin tärkeää pyrkiä muuttamaan terveydenhuoltopalvelujen tarjoajien organisaatioita. Sähköisten terveyspalvelujen saatavuutta ei pystytä toteuttamaan, jos se jätetään pelkästään ylimmän hallintojohdon vastuulle tai loppukäyttäjien eli kansalaisten käsiin. Terveyspalveluja tarjoavien väliportaan organisaatioiden on toteutettava toimia, jotta niiden rakenne ja henkilöstö sopeutuisivat näihin uusiin palvelumuotoihin.

5.2.1

ETSK pitää sopivina niitä tutkimusaloja, joita komissio ehdottaa tuettavaksi Horisontti 2020 -ohjelman osasta ”terveys, väestönmuutos ja hyvinvointi”.

5.2.2

Ottaen huomioon, että lääketieteelliseen tutkimukseen kaudella 2014–2020 myönnettävistä EU:n määrärahoista on vielä päätettävä, ETSK muistuttaa, että Yhdysvaltain kansallinen terveysviranomainen (National Institute of Health) investoi tähän tarkoitukseen vuosittain 30,9 miljardia dollaria.

5.2.3

ETSK ottaa huomioon terveysalan etujärjestöjen, kuten EPHA:n (European Public Health Alliance), ehdotukset ja esittää, että tutkimusohjelmissa otettaisiin huomioon muun muassa seuraavat näkökohdat:

5.5.1

Sähköisen terveydenhuollon uuden ohjelman tavoitteena on oltava, että Euroopan kansalaisille taataan entistä yhdenvertaisempi mahdollisuus käyttää terveydenhuollon palveluja. Kuten ETSK on jo todennut, on selvää, että laajakaistan saatavuus kaikissa maissa sekä kattavat yhteydet ovat etälääketieteen kehityksen oleellisia edellytyksiä, minkä vuoksi digitaalisten palvelujen rakentamista alueille, etenkin maaseudulle ja syrjäisimmille alueille, tulee tehostaa (8).

5.5.2

EAKR:n nykyinen ohjelmakausi päättyy pian, ja ETSK luottaa siihen, että ohjelmakaudella 2014–2020 ehdotuksia uuden sukupolven tekniikan laajamittaisesta käyttöönotosta koko EU:n alueella viedään eteenpäin ja ennen kaikkea että tähän varataan riittävästi varoja. Jotta nykyinen eriarvoisuus terveydenhuollon saatavuudessa ei siirtyisi myös sähköiseen terveydenhuoltoon, vaaditaan kuitenkin laajempia toimia ja suurempia investointeja kuin mitä EAKR:ssa on tarjolla.

5.6.1

ETSK:n mielestä on hyvin tärkeää antaa potilaille mahdollisuus tutustua potilastietojärjestelmissä usein ”piilotettuina” oleviin omiin tietoihinsa ja käyttää niitä. Tässä yhteydessä mainittakoon Sustains-hanke, joka on tällä hetkellä meneillään 13:lla Euroopan alueella ja jonka tarkoituksena on helpottaa henkilöiden mahdollisuuksia tutustua omiin potilastietoihinsa niin sanottujen henkilökohtaisten potilaskansioiden ja muiden lisäpalvelujen avulla verkkoympäristössä.

5.6.2

Terveydenhuollon ammattilaisten osalta on välttämätöntä edistää sähköisen terveydenhuollon tuntemusta sekä terveydenhuollon käytännön tehtäviin että johtotehtäviin valmistavissa koulutusohjelmissa.

5.7.1

ETSK katsoo, että sähköisen terveydenhuollon etuja koskevien yhteisten arvojen ja – komission toteutettaviksi kuuluvien – arviointiohjelmien määrittäminen on yksi ensisijaisista näkökohdista, sillä teknologian kehityksen nopeus estää usein sen todellisen käyttökelpoisuuden todentamisen. Toteutetut tutkimukset osoittavat, että väestön ja terveydenhuollon henkilöstön tuki sähköiselle terveydenhuollolle riippuu suoraan siitä, uskovatko he, että sillä voidaan parantaa terveydenhuoltojärjestelmää.

5.7.2

ETSK toteaa niin ikään, että myönteisesti vaikuttavien mallien ja teknologioiden hyvä tuntemus ja niiden nimenomainen edistäminen on keskeistä tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvissa terveydenhuoltomalleissa. Tämän hyödyn saamiseksi on välttämätöntä saada käyttöön toimivat ja dynaamiset arviointimenetelmät, joissa kiinnitetään erityistä huomiota tarjotun palvelun kokonaisarviointiin eikä niinkään varsinaiseen tekniikkaan. Samoin on välttämätöntä arvioida palvelun tehokkuutta. Tämä liittyy palvelun taloudellisiin kokonaiskustannuksiin ja -hyötyihin, vaikka taloudellinen tehokkuus ei tietenkään saa olla ainoa peruste tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvien terveydenhuoltomallien käytön suosittelemiseksi.

5.7.3

Viranomaisten, alan yritysten ja etujärjestöjen keskuudessa vallitsee yleensä ajatus, jonka mukaan sähköisellä terveydenhuollolla (joka pitää sisällään hyvin erilaisia sovelluksia) voidaan saada aikaan terveyshyötyjä. ETSK on samaa mieltä, mutta korostaa kuitenkin, että samalla on otettava huomioon myös todellisiin kokemuksiin perustuvat kriittiset näkökannat, joissa kyseenalaistetaan kustannussäästöt ja viitataan ongelmiin, kuten tietoteknisiin virheisiin, lausuntojen ”monistamiseen”, petosmahdollisuuksiin, korkeisiin kustannuksiin jne.