19.9.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 271/138

1.1

ETSK tukee päättäväisesti komission pyrkimyksiä vahvistaa fluorattuja kasvihuonekaasuja koskevaa lainsäädäntöä.

1.2

ETSK korostaa, että olisi tärkeää päästä nopeasti maailmanlaajuiseen sopimukseen fluorattujen kasvihuonekaasujen hallinnasta, jotta kaikkiin maailman talouksiin sovelletaan samanlaisia sääntöjä.

1.3

Tämänhetkisen talous- ja sosiaalikriisin aikana työllisyyden tukemisen on oltava etusijalla. Ilmasto- ja ympäristöystävällisempään talouteen siirtymisen tueksi tarvitaan vahvaa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua, jotta tulevia muutoksia pystytään hallinnoimaan kollektiivisesti ja demokraattisesti. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu, neuvotteleminen ja osallistuminen ovat perusluonteisia arvoja ja välineitä, joiden pohjalta voidaan edistää sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja laadukkaita työpaikkoja, luoda työpaikkoja ja vahvistaa innovoinnin ja Euroopan talouksien kilpailukykyä sekä yhteensovittaa nämä tavoitteet.

1.4

ETSK kehottaa vähentämään asetuksen eri osa-alueiden täytäntöönpanosta erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille aiheutuvaa taloudellista ja hallinnollista taakkaa.

1.5

ETSK kehottaa ottamaan nykyistä paremmin huomioon energiankulutuksen tuotteen koko elinkaaren aikana sekä sisällyttämään kustannus-hyötyanalyysiin ehdotettujen vaihtoehtoisten teknologioiden mahdolliset haitat.

1.6

Komission ja jäsenvaltioiden on vahvistettava tukea tutkimukselle ja teolliselle innovoinnille, erityisesti fluorattuja kasvihuonekaasuja korvaavien vaihtoehtoisten teknologioiden kehittämiselle.

1.7

Sekä jäsenvaltioilta että yrityksiltä tarvitaan merkittäviä toimia, jotta fluorattujen kasvihuonekaasujen käytön ja tuotannon vähentämiseen tähtäävillä politiikoilla saavutetaan sosiaalisesti oikeudenmukainen siirtymä.

1.8

Saattaa olla tarpeen kehittää asianmukaisia koulutusohjelmia, joilla työntekijöitä autetaan valmistautumaan fluorattuja kasvihuonekaasuja korvaaviin vaihtoehtoisiin teknologioihin, mutta pk-yritysten erityistilanne on otettava huomioon eikä pätevöinnistä/koulutuksesta saisi aiheutua liiallista taloudellista ja hallinnollista taakkaa.

1.9

Tarvitaan myös fluorattujen kaasujen käyttöä edeltäviä toimenpiteitä, joilla estetään vuodot vahvistamalla tällaisia aineita sisältävien laitosten suunnittelua koskevia vaatimuksia.

1.10

Jäsenvaltioiden olisi kehitettävä erilliskeräysjärjestelmiä fluorattuja aineita sisältäviä, käyttöikänsä lopussa olevia laitteita varten sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskevan direktiivin 2002/96/EY periaatteiden mukaisesti.

1.11

Näiden koulutusohjelmien tulisi olla suunnattu kaikille yrityksille, joilla on fluorattuja kaasuja sisältävien laitteiden tuotantoon, jakeluun ja kokoamiseen liittyviä toimintoja. Koulutusohjelmissa tulisi käsitellä myös vaihtoehtoisia teknologioita, jotta edistetään teknologista siirtymäprosessia.

1.12

ETSK katsoo, että olisi asianmukaisempaa tehdä ero näiden teknologioiden välille, jotta tähdättäisiin ”asteittaiseen käytöstä poistamiseen””asteittaisen vähentämisen” sijaan ainakin silloin, kun se on teknisesti mahdollista ja taloudellisesti realistista.

1.13

Eurooppalaisille tuottajille asetettujen rajoitusten tulisi koskea myös Euroopan unioniin tuotavia tuotteita.

1.14

Euroopan komissio vastaa pääasiallisesti kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta. Komission on pidettävä sen kustannukset rajallisina tinkimättä ympäristötavoitteista.

1.15

Komissiolle olisi annettava tarkasteltavana olevan asetuksen valvonta-, varmennus- ja täytäntöönpanomenettelyihin liittyvät valtuudet.

1.16

ETSK on samaa mieltä ympäristönsuojelun valitsemisesta oikeusperustaksi, mutta komitea korostaa tarvetta huolehtia siitä, että asetuksen täytäntöönpano ei ole haitallista sisämarkkinoiden yhtenäisyydelle.

2.1

ETSK antoi vuonna 2004 lausunnon (1) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tietyistä fluoratuista kasvihuonekaasuista (nykyinen asetus N:o 842/2006). Siinä painotettiin, että kasvihuonekaasupitoisuudet ovat kasvaneet ihmisen toiminnan seurauksena ja mikäli tällaista kehitystä ja siihen liittyvää ilmaston lämpenemistä ei onnistuta hillitsemään tai pysäyttämään, tuloksena on ilmaston pysyvä ja mahdollisesti haitallinen muuttuminen. Vaikka komitea tukee komission tavoitetta ja yleistä lähestymistapaa, vuonna 2004 annetussa lausunnossa otettiin esille eräitä asetusehdotuksen herättämiä kysymyksiä. Näistä kriittisistä huomioista osa on edelleen käypiä, ja ne esitetään uudelleen käsillä olevassa lausunnossa.

2.2

Fluoratut kaasut ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja. Niitä käsitellään tällä hetkellä kahdessa eri kansainvälisessä sopimuksessa riippuen siitä, onko niillä yläilmakehän otsonikerrosta heikentäviä vaikutuksia. Wienin yleissopimukseen pohjautuvassa Montrealin pöytäkirjassa (1987) on näiden aineiden tuotannon ja käytön valvontaan liittyviä toimenpiteitä, joiden lopullisena tavoitteena on luopua kokonaan näistä aineista. Pöytäkirjan soveltamisalaa on sittemmin jatkuvasti laajennettu uusiin kaasuihin ja uusiin sovellustapoihin. Kioton pöytäkirjaan sisältyvät myös fluorattujen kaasujen päästöt, joilla ei ole vaikutusta otsonikerrokseen, sillä sopimuksen tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Fluorihiilivetypäästöjä käsitellään myös vuonna 2012 perustetussa ilmastoa ja puhdasta ilmaa koskevassa koalitiossa, jonka tavoitteena on vähentää lyhytkestoisia ilman epäpuhtauksia.

2.3

Muiden toimijoiden tavoin EU on etulinjassa fluorattujen kasvihuonekaasujen torjunnassa. Useat Montrealin pöytäkirjan osapuolet, myös Yhdysvallat, toimittivat vuosina 2009, 2010, 2011 ja 2012 ehdotuksia, joilla fluorihiilivetyjen toimituksista ja kulutuksesta luovuttaisiin vähitellen koko maailmassa. Näitä aloitteita on tukenut 108 maata.

2.4

Edistyminen on kuitenkin ollut vähäistä, sillä muun muassa Kiina, Brasilia, Intia ja Persianlahden maat ovat kieltäytyneet käsittelemästä tätä kysymystä Montrealin pöytäkirjan yhteydessä siksi, että Kioton pöytäkirjan soveltamisalaan kuuluvat fluoratut kaasut eivät vaikuta lainkaan yläilmakehän otsonikerrokseen.

2.5

Euroopan unioni hyväksyi vuonna 2009 tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä vuosiin 2020 ja 2050 mennessä. Vuoteen 2020 mennessä EU:n kasvihuonekaasupäästöjen tulisi olla 20 prosenttia vuoden 1990 tasoja alhaisemmat, tai 30 prosenttia alhaisemmat siinä tapauksessa, että allekirjoitetaan maailmanlaajuinen sopimus, jossa asetetaan vertailukelpoisia tavoitteita maailman suurille talouksille.

2.6

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi EU on kehittänyt joukon innovatiivisia välineitä, joista tärkeimpiä ovat eurooppalainen päästöoikeuksien kaupan järjestelmä (direktiivi 2009/29/EY), uusiutuvaa energiaa koskeva direktiivi (2009/28/EY), energiatehokkuusdirektiivi (2012/27/EU) sekä jäsenvaltioiden pyrkimysten jakautumisesta tehty päätös (N:o 406/2009/EY). EU on myöntänyt, että vuoteen 2050 mennessä kehittyneiden maiden päästöjen on laskettava 80–95 prosenttia vuoden 1990 tasoon verrattuna, jotta tavoite maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen rajoittamisesta kahteen celsiusasteeseen on saavutettavissa.

2.7

Siirtymistä kilpailukykyiseen vähähiiliseen talouteen vuoteen 2050 mennessä koskevassa Euroopan komission etenemissuunnitelmassa todetaan, että taloudellisesti tehokkaimmissa skenaarioissa päästöjä vähennetään vuoden 1990 tasoon verrattuna 25 prosenttia vuoteen 2020 mennessä, 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja 60 prosenttia vuoteen 2040 mennessä.

2.8

Koska fluoratuilla kasvihuonekaasuilla on huomattava ilmastoa lämmittävä vaikutus, ne ovat keskeisellä sijalla ilmastonmuutoksen torjumiseen tarkoitetuissa EU:n toimissa. Nykyinen fluorattuja kaasuja koskeva EU-lainsäädäntö käsittää kaksi pääsäädöstä:

2.9

EU:n aikaisempaa kunnianhimoisemmat tavoitteet ilmastonmuutoksen torjumisesta ja vähähiiliseen talouteen siirtymisestä ovat tervetulleita, mutta niiden tukena on oltava uskottava sosiaalinen ohjelma ja riittävät varat niiden alojen ja alueiden auttamiseksi, joilla työllisyyteen saattaa kohdistua negatiivisia vaikutuksia siksi, että muissa suurissa maissa ei ole tapahtunut vastaavaa kehitystä. Maailmanlaajuisen talous- ja energiatilanteen vuoksi kilpailukykyä koskeva kysymys on äärimmäisen merkittävä erityisesti energiaintensiivisille vientialoille. EU:n talouden hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtääviä toimia on nykyistä vahvemmin liitettävä uudelleenteollistumishankkeeseen, joka perustuu etenkin resurssien, myös energian, tehokkaaseen käyttöön ja kestäväpohjaisiin ja innovatiivisiin teknologioihin.

3.1.1

Korvataan tietyistä fluoratuista kasvihuonekaasuista annettu asetus (EY) N:o 842/2006, jotta EU:n ilmastotavoitteet voitaisiin saavuttaa kustannustehokkaammin hillitsemällä ilmastovaikutuksiltaan suurten fluorattujen kaasujen käyttöä ja suosimalla energiatehokkaita ja turvallisia vaihtoehtoja samoin kuin parantamalla vuotojen ehkäisemistä fluorattuja kaasuja sisältävissä tuotteissa ja laitteissa ja niiden loppukäsittelyä.

3.1.2

Tehostetaan kestävää kasvua, stimuloidaan innovointia ja kehitetään vihreää teknologiaa parantamalla vaihtoehtoisten teknologioiden ja ilmastovaikutuksiltaan vähäisten kaasujen markkinamahdollisuuksia.

3.1.3

Saatetaan EU viimeisimpien kansainvälisen tason tieteellisten havaintojen tasalle. Kehitystä kuvaillaan YK:n ilmastopaneelin IPCC:n neljännessä arviointiraportissa, ja se liittyy esimerkiksi tämän asetuksen kattamiin aineisiin ja niiden lämmitysvaikutuksen laskemiseen.

3.1.4

Toimitaan niin, että saavutetaan yksimielisyys Montrealin pöytäkirjaan pohjautuvasta kansainvälisestä sopimuksesta, jolla vähennetään fluorihiilivetypäästöjä, jotka ovat tässä suhteessa merkittävimpiä fluorattuja kaasuja.

3.1.5

Yksinkertaistetaan ja selkeytetään asetusta (EY) N:o 842/2006 ja pyritään näin keventämään hallinnollista taakkaa komission vakaasti ajaman paremman sääntelyn tavoitteen mukaisesti.

4.1

ETSK tukee päättäväisesti komission pyrkimyksiä vahvistaa fluorattuja kasvihuonekaasuja koskevaa lainsäädäntöä. Koska niillä on merkittävä ilmastoa lämmittävä vaikutus, tarvitaan ehdottomasti lisätoimia, joilla rajoitetaan näitä kaasupäästöjä EU:ssa sekä tuotannon että käytön osalta.

4.2

Voimassa oleva lainsäädäntö on laadukas, mutta sen täytäntöönpanoa ovat vaikeuttaneet lukuisat eri ongelmat, jotka ETSK oli suurelta osin eritellyt vuonna 2004 antamassaan lausunnossa. ETSK kehottaa jäsenvaltioita panemaan tehokkaammin täytäntöön omat päätöksensä.

4.3

ETSK kannattaa EU:n aloitteita mutta korostaa, että olisi tärkeää päästä nopeasti maailmanlaajuiseen sopimukseen fluorattujen kasvihuonekaasujen hallinnasta, jotta kaikkiin maailman talouksiin sovelletaan samanlaisia sääntöjä.

4.4

Koska olemassa on teknisesti luotettavia ja taloudellisesti elinkelpoisia vaihtoehtoisia teknologioita, lainsäädännön vahvistaminen on varsin kustannustehokasta, sillä sen yleiset makrotaloudelliset vaikutukset ovat hyvin rajallisia tiettyjä erityisaloja lukuun ottamatta. Lainsäädännön täytäntöönpanosta aiheutuvia kustannuksia kompensoivat kuitenkin energiatehokkuuden lisääntyminen sekä innovatiivisten yritysten strategisen aseman vahvistuminen markkinoilla. Vaikka ehdotettujen toimien kustannustehokkuutta on selvitetty huolellisesti, ETSK korostaa tarvetta rajata ehdotetun asetuksen määräysten täytäntöönpanosta aiheutuvat kustannukset mahdollisimman pieniksi. Lisäksi ETSK kehottaa ottamaan nykyistä paremmin huomioon energiankulutuksen tuotteen koko elinkaaren aikana sekä sisällyttämään kustannus-hyötyanalyysiin ehdotettujen vaihtoehtoisten teknologioiden mahdolliset haitat (syttyvyys, räjähtävyys, myrkyllisyys ja paineistuksen vaarallisuus). Lisäksi eräillä aloilla, kuten rautateillä, vaadittu turvallisuustaso saattaa estää vaihtoehtoisten aineiden käytön, vaikka ne olisi kehitetty onnistuneesti. Onkin tarpeen kehittää näille aloille määrätietoisesti vaihtoehtoisia ratkaisuja, jotka ovat ekologisesti ja taloudellisesti toteutettavissa.

4.5

ETSK kehottaakin komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan tukea tutkimukselle ja teolliselle innovoinnille, erityisesti fluorattuja kasvihuonekaasuja korvaavien vaihtoehtoisten teknologioiden kehittämiselle. Talouskriisin aikana Euroopan talous tarvitsee tukea innovoinnille, joka on ratkaiseva osa uudelleenteollistumiseen tähtäävää strategiaa. On kuitenkin otettava huomioon, että ei ole varmuutta siitä, pystytäänkö kohtuullisin kustannuksin kehittämään aineita tai teknologioita, joita tarvitaan kehittyneen yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeisissä tehtävissä, kuten jäähdyttämisessä.

4.6

On suhtauduttava myönteisesti siihen, että ehdotuksessa on koulutusta ja pätevöintiä käsittelevä artikla, sillä sen kautta voidaan lisätä lainsäädännön tehokkuutta, minkä pitäisi edistää yhteisvaikutuksia työterveyttä ja -turvallisuutta koskevan unionin lainsäädännön kanssa muun muassa siksi, että siinä otetaan huomioon vaihtoehtoisiin teknologioihin liittyvät riskit. ETSK kuitenkin toteaa, että työvoiman asianmukaisen koulutuksen puuttuminen hidastaa usein merkittävästi lainsäädännön täytäntöönpanoa. Sekä jäsenvaltioiden että yritysten onkin painokkaasti pyrittävä kehittämään tarvittavia koulutusohjelmia, joilla työntekijöitä autetaan valmistautumaan fluorattuja kasvihuonekaasuja korvaaviin vaihtoehtoisiin teknologioihin. Pk-yritysten erityistilanne on otettava huomioon, eikä pätevöinnistä/koulutuksesta saisi aiheutua liiallista taloudellista ja hallinnollista taakkaa.

4.7

ETSK tähdentää, että fluorattuihin kasvihuonekaasuihin liittyvän kysymyksen ratkaisemisessa on hyödynnettävä eräiden jäsenvaltioiden hyviksi todettuja käytänteitä.

5.1

Koska kaasuvuotojen ehkäisemistä koskevien toimenpiteiden (esim. vuototarkastukset, vuotojen havaitseminen, kirjanpito jne.) kustannukset ovat hyvin merkittävät loppukäyttäjille, jotka ovat usein pk-yrityksiä, ETSK on huolissaan taloudellisesta taakasta, jonka fluorattuihin kasvihuonekaasuihin liittyvä sääntely aiheuttaa tälle talouskriisistä jo kärsineelle sektorille. ETSK korostaa tarvetta käyttöä edeltäville toimenpiteille, joilla estetään vuodot vahvistamalla fluorattuja kaasuja sisältävien laitosten suunnittelua koskevia vaatimuksia.

5.2

Ehdotetun asetuksen 7 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut talteenottovaatimukset koskevat tietyissä tapauksissa kotitalouskäyttöä (ilmastointilaitteet, lämpöpumput). Olisi toivottavampaa saada jäsenvaltiot kehittämään erilliskeräysjärjestelmiä fluorattuja aineita sisältäviä, käyttöikänsä lopussa olevia laitteita varten sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskevan direktiivin 2002/96/EY periaatteiden mukaisesti.

5.3.1

Koulutusohjelmien perustaminen on pakollista ainoastaan niille yrityksille, jotka suorittavat 8 artiklan 1 kohdassa mainittuja tehtäviä muille osapuolille. ETSK:n mielestä näiden koulutusohjelmien tulisi olla suunnattu kaikille yrityksille, joilla on fluorattuja kaasuja sisältävien laitteiden tuotantoon, jakeluun ja kokoamiseen liittyviä toimintoja. ETSK painottaa, että koulutusohjelmissa tulisi käsitellä myös vaihtoehtoisia teknologioita, jotta edistetään teknologista siirtymäprosessia.

5.3.2

Jos koulutusohjelmissa käsitellään erityisesti työterveyteen ja -turvallisuuteen mahdollisesti vaikuttavia aineita ja menettelyitä, jäsenvaltioiden on otettava työmarkkinaosapuolet mukaan ohjelmien laatimiseen. Työmarkkinaosapuolet tulisi ottaa mukaan ohjelmien valmisteluun, jotta ehdotus olisi työterveyttä ja -turvallisuutta koskevan EU:n lainsäädännön yleisten periaatteiden mukainen.

5.3.3

Koska ehdotetun asetuksen hyväksymiseen kuluvaa aikaa ei tiedetä, olisi aiheellista korvata jäsenvaltioille annettu määräpäivä, johon mennessä niiden on ilmoitettava komissiolle koulutus- ja pätevöintiohjelmansa, määräajalla, joka on yhteydessä asetuksen voimaantulopäivään.

5.4.1

Vaikka 9, 11 ja 12 artiklassa asetetaan yksittäisiä rajoituksia, ehdotetun asetuksen yleisenä lähestymistapana on pikemminkin ”asteittainen vähentäminen” (phasing down) kuin ”asteittainen käytöstä poistaminen” (phasing out) vuoteen 2030 mennessä. Itse asiassa 13 artiklassa pyritään vähentämään fluorihiilivetyjen markkinoille saattamista asteittaisten kiintiöiden kautta tekemättä eroa eri teknologioiden välille, joita asetus koskee.

5.4.2

ETSK katsoo, että olisi asianmukaisempaa tehdä ero näiden teknologioiden välille, jotta tähdättäisiin ”asteittaiseen käytöstä poistamiseen””asteittaisen vähentämisen” sijaan ainakin silloin, kun se on teknisesti mahdollista ja taloudellisesti realistista. Olisi aiheellista asettaa pitkän aikavälin tavoite kiellolle, joka vastaisi EU:n vuoteen 2050 asettamia tavoitteita kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä ja jossa otetaan huomioon vaihtoehtoisten teknologioiden kehitys. Eräillä aloilla tai osa-aloilla, kuten kaupallisessa käytössä olevat jäähdytyslaitteet tai suuret teollisuuden jäähdytysjärjestelmät, voitaisiin harkita uusien fluorihiilivetyjä sisältävien laitteiden markkinoille saattamisen kieltämistä jo vuonna 2025. Samaten olisi kiellettävä fluorattuja kaasuja sisältävät kertakäyttöiset säiliöt (suihkeet tai aerosolit), lukuun ottamatta mahdollisia poikkeuksia sellaisia tiettyjä välttämättömiä käyttötarkoituksia (esim. lääketieteessä) varten, joille ei ole löydetty varteenotettavia vaihtoehtoja.

5.4.3

Sen lisäksi, että erityisen voimakkaita kasvihuonekaasuja aiheuttavista teknologioista luopumisen ympäristöhyödyt ovat ilmeiset, korvaavien teknologioiden järjestelmällinen kehittäminen tukee innovointia ja antaa innovatiivisille yrityksille kilpailuedun markkinoilla, joille ollaan parhaillaan asettamassa uusia sääntöjä.

5.5

Tuotemerkinnät antavat olennaista tietoa työntekijöille, jotka käsittelevät ehdotetun asetuksen sovellusalaan kuuluvia laitteistoja, ja kuluttajalle siitä, minkälaisia riskejä hänen käyttämäänsä teknologiaan liittyy. Työntekijöille suunnattujen teknisten tietojen on sisällettävä kattavasti, selkeästi ja tarkasti kaikki tarvittavat tiedot, jotta asennus-, ylläpito- tai purkutöissä kyetään minimoimaan ympäristöriskit.

5.6

Viestin tehokkuuden maksimoimiseksi, ja ottaen huomioon aiheen tekninen monimutkaisuus, annettavien tietojen tulisi olla mahdollisimman yksinkertaisia ja suuren yleisön ymmärrettävissä. Tässä yhteydessä olisi edistettävä yhteisvaikutuksia ekologista suunnittelua koskevan direktiivin 2005/32/EY mukaisen järjestelmän kanssa, jotta ympäristömerkintöjen järjestelmä olisi yhdenmukainen eurooppalaisella tasolla siltä osin, kuin se on teknisesti mahdollista.

5.7

Eurooppalaisille tuottajille asetettujen rajoitusten tulisi koskea myös Euroopan unioniin tuotavia tuotteita. Valmiiksi täytettyjen laitteiden kiellolla voidaan säädellä fluorattujen kaasujen tuontia tehokkaasti sekä ympäristö- että taloudellisesta näkökulmasta. ETSK pohtii kuitenkin, onko luotettavuus suurempi teollisuuslaitoksessa tapahtuvassa täyttämisessä, koska siinä käytetään tätä tarkoitusta varten suunniteltua laitteistoa ja henkilökunta on saanut erityiskoulutuksen tehtävää varten. Näin ollen ETSK toteaa, että asetuksessa olisi nimenomaisesti säädettävä, että laitteiden valmiiksi täyttämistä koskevaa kieltoa ei sovelleta vientiin tarkoitettuihin laitteisiin. ETSK:n mukaan asetuksessa olisi määriteltävä myös valmiiksi täyttämisen kieltämiseen liittyvät poikkeukset laitteille, joiden osalta on osoitettu, että valmiiksi täyttäminen on perusteltua luotettavuus-, turvallisuus- tai ympäristönsuojelullisista syistä.

5.8

Kaikkien fluorattujen kasvihuonekaasujen tuottajien ja maahantuojien on noudatettava kiintiöitä. Velvoite ei koske kuluttajia eikä laitteiden käyttäjiä. Hallintotaakan vähentämiseksi on asetettu kynnysarvo, joka on suuruudeltaan yksi metrinen tonni tai 1 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia vastaava määrä. Viennin määrää ei lasketa markkinoille saattamista koskevaan kiintiöön. Kiintiöiden jakautuminen perustuu aikaisempiin päästöihin. Vaihtoehtona ollutta päästöoikeuksien huutokauppaa ei valittu, koska markkinoilla on liian vähän toimijoita (tehokkaiden markkinoiden luomiseksi) ja menettely olisi lisännyt hallinnollisia kustannuksia. ”Uusille toimijoille” on varattu 5 prosenttia kiintiöistä. Kiintiöiden jakautuminen määritellään jaksolta 2008–2011 toimitettujen tietojen perusteella. On tärkeää, että rekisteröintiä ja ilmoittamista koskevat velvoitteet ovat hallittavissa, jotta ei aiheuteta kohtuutonta hallintotaakkaa yrityksille eikä varsinkaan pk-yrityksille. Yleisesti on aiheellista pohtia kiintiöjärjestelmän kustannustehokkuutta.

5.9

ETSK kehottaa Euroopan komissiota julkaisemaan säännöllisiä raportteja ehdotetun asetuksen 17 ja 18 artiklan nojalla kerättyjen tietojen pohjalta. Nämä raportit eivät kuitenkaan saa loukata yrityksiltä kerättyjen tietojen luottamuksellisuutta, sillä tällaiset tiedot liittyvät teollis- tai tekijänoikeuden suojaamiin teollisiin prosesseihin. Komission olisi myös rajoitettava tietojen keruusta aiheutuvaa hallintotaakkaa sekä asianomaisissa yrityksissä että jäsenvaltioissa.

5.10

Ehdotetun asetuksen 21 artiklassa säädetään komiteasta, jonka tehtävänä on avustaa komissiota delegoitujen säädösten antamisessa. Tähän komiteaan tulisi ottaa mukaan kaikkien asianosaisten tahojen, myös työmarkkinaosapuolten, edustajia.

5.11

ETSK pahoittelee, että 22 artiklassa ei anneta komissiolle valvonta-, varmennus- ja täytäntöönpanomenettelyihin liittyviä valtuuksia. Vaikka täytäntöönpanotoimet kuuluvat jäsenvaltioille, olisi ollut aiheellista antaa komissiolle mahdollisuus määritellä niitä varten vastaavanlaisia vähimmäisvaatimuksia kuin 8 ja 18 artiklassa.

5.12

ETSK tukee komission aikomusta käyttää fluorattuja kasvihuonekaasuja koskevan asetuksen laatimisen perusteena Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen 192 artiklan 1 kohtaa, koska asetuksen päätavoitteena on selvästikin ympäristönsuojelun korkea taso etenkin ilmastonmuutosta torjumalla. ETSK korostaa kuitenkin tarvetta huolehtia siitä, että asetuksen täytäntöönpano ei ole haitallista sisämarkkinoiden yhtenäisyydelle.