”Ilmastonmuutoksesta aiheutuu jo nyt kielteisiä ja mahdollisesti peruuttamattomia vaikutuksia eri puolilla maailmaa. Ongelmat vain kärjistyvät entisestään lähivuosina, jos kasvihuonekaasuja kertyy ilmakehään edelleen nykyistä vauhtia. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n teettämät tieteelliset tutkimukset ja muut luotettavat lähteet osoittavat erittäin selvästi, että kehittyneiden maiden on vähennettävä kasvihuonekaasupäästöjään yli 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, mikäli lämpötilan kohoaminen halutaan pitää turvallisella tasolla. Jotta maapallolla edettäisiin realistisesti kohti kyseisiä vähennysosuuksia, päästöjä on vuoteen 2020 mennessä vähennettävä 25–40 prosenttia. Lisäksi nousevan talouden maiden ja kehitysmaiden on ponnisteltava merkittävästi asian hyväksi.

Kööpenhaminan konferenssi on ratkaisevan tärkeä. Onnistunut lopputulos ohjaisi maapallon vähentämään päästöjä lähivuosina ja vakiinnuttamaan lämpötilan nousun hallittavissa olevalle tasolle. Epäonnistuminen johtaisi maapallon entistäkin vaarallisemmalle polulle, jolloin lämpötilan kohoaminen kiihtyisi, mikä puolestaan aiheuttaisi humanitaarisia ja luonnonkatastrofeja.

1.   Tällä ratkaisevalla hetkellä Euroopan talous- ja sosiaalikomitea kehottaa hallituksia, päättäjiä ja neuvottelijoita ponnistelemaan kaikin tavoin sellaisen maailmanlaajuisen ja sitovan sopimuksen aikaansaamiseksi, joka kokoaisi yhteen kaikki maat ja kansat ponnistelemaan yhdessä päästöjen vähentämiseksi lähivuosina ja pelastamaan elinympäristömme ja tulevien sukupolvien asuinsijan.

2.   Euroopan unioni on tarjoutunut sitoutumaan 30 prosentin päästövähennykseen vuoteen 2020 mennessä, jos muut maat toteuttavat vastaavanlaisia toimia. Unioni on useaan otteeseen kehottanut muita kehittyneitä maita tekemään vastaavansuuruisia sitoumuksia ja nousevan talouden maita, jotka kirivät nopeasti kehittyneiden maiden kannoille tai niiden ohi kasvihuonekaasupäästöjen suurimpina aiheuttajina, ponnistelemaan merkittävästi asian hyväksi. Komitea kehottaa pitäytymään päättäväisesti tässä kannassa.

3.   Komitea on syvästi huolestunut siitä, ettei tähänastisissa neuvotteluissa ole onnistuttu tekemään tarpeellisia ratkaisevia läpimurtoja. Riippumatta siitä, millä tavoin neuvottelujen loppuvaiheet edistyvät, komitea kehottaa olemaan lankeamatta houkutukseen hyödyntää tilannetta, jossa muilta ei onnistuta saamaan riittävästi tukea, tekosyynä, jonka varjolla tingitään unionin omista kunnianhimoisista tavoitteista tai supistetaan unionin omia sitoumuksia vastaamaan jotakin Kööpenhaminassa sovittua pienintä yhteistä nimittäjää. Se olisi pahaksi sekä Euroopalle että koko maailmalle. Vaikka vielä ei ole päästy täyteen yhteisymmärrykseen siitä, mille tasolle Euroopan kunnianhimoiset tavoitteet Kööpenhaminassa asetetaan, komitea kehottaa unionia säilyttämään oman sitoumustasonsa ja pyrkimään siihen, että muodostetaan vahva liittouma sellaisten muiden kehittyneiden ja kehitysmaiden kanssa, jotka ovat valmiit sitoutumaan vastaavantasoisiin kunnianhimoisiin tavoitteisiin ja ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin tavoitteiden saavuttamiseksi.

4.   Meidän olisi myös vastaisuudessa edistettävä vuoteen 2020 mennessä saavutettavaksi tavoitteeksi asetetun 30 prosentin päästövähennyksen edellyttämiä teollisia ja sosiaalisia muutoksia ja miellettävä ne keskeisiksi kehitettäessä Euroopan taloutta uuden, ympäristön kannalta tehokkaan, vähähiilisen ja kestäväpohjaisen mallin mukaiseksi. Tarvitsemme ennennäkemättömiä tutkimus- ja kehitysponnistuksia energia-alalla, jotta kansalaisille, yrityksille ja viranomaistahoille pystytään tarjoamaan uskottavia teknisiä vaihtoehtoja. Ympäristökriisiä ei enää voi pitää politiikassa erillään sosiaalisesta kriisistä. Nyt olisikin suunniteltava uudenlainen tuotanto- ja kulutusmalli. Muutos olisi nähtävä taakan sijaan haasteena synnyttää uuden aallon teknologisia ja sosiaalisia innovaatioita, jotka ovat kestävien työpaikkojen, kilpailuedun ja sosiaalisen hyvinvoinnin paras tae tulevaisuudessa. Komitea kehottaa asettamaan tämän tavoitteen keskeiselle sijalle uudessa, vuoteen 2020 ulottuvassa Euroopan unionin strategiassa, johon olisi sisällytettävä nykyisten kestävän kehityksen, kestävän kasvun sekä ilmasto- ja energiastrategioiden tärkeimmät tavoitteet.

5.   Ilmastonmuutoksen kehittyminen asettaa muut kehitysmaat ja etenkin vähiten kehittyneet maat kriittiseen asemaan. Vaikka varattomimmat kehitysmaat ovat vähiten syypäitä ilmastonmuutokseen, se vaikuttaa niihin monissa tapauksessa kaikkein voimakkaimmin. Jotta Kööpenhaminassa päästään onnistuneeseen tulokseen, kehittyneen maailman on vakaasti lupauduttava myöntämään kehitysmaille tuntuvasti uutta lisärahoitusta ja autettava niitä selviytymään kiperimmistä ongelmista, joita ilmastonmuutokseen sopeutuminen aiheuttaa, sekä ryhtymään omin toimenpitein ajoissa vähentämään päästöjä.

Euroopan komissio on hiljattain tehnyt merkittäviä ehdotuksia tällaiseen kumppanuuteen myönnettävän unionin tuen määrästä ja sen hallinnointitavasta. Komitea kehottaa unionia etenemään ripeästi siten, että edellä mainitut ehdotukset voidaan esittää neuvotteluissa sitovana tarjouksena ja niitä voidaan käyttää kannustamaan muita kehittyneitä maita tekemään vastaavantasoisia tarjouksia.

6.   Ilmastonmuutos vaikuttaa koko kansalaisyhteiskuntaan. Liike-elämälle, ammattijärjestöille ja muille kansalaisyhteiskunnan organisaatioille on tarjottava tilaisuus osallistua kaikkeen ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen tähtäävään toimintaan. Komitea on järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustajana perillä siitä, että tietoisuus haasteen laajuudesta on lisääntynyt koko Euroopassa ja että ihmisten halukkuus ryhtyä tarpeellisiin tuotanto- ja kulutustottumusten ja elämäntavan muutoksiin on kasvanut. Komitea kehottaa päättäjiä ja neuvottelijoita opastamaan ihmisiä päättäväisesti tälle tielle. Paluuta entiseen ei saa olla.”