Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Johdonmukainen strategia Euroopan maataloustutkimusohjelmalle”

KOM(2008) 862 lopullinen

(2010/C 128/20)

Esittelijä: Franco CHIRIACO

Euroopan komissio päätti 15. joulukuuta 2008 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 262 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Johdonmukainen strategia Euroopan maataloustutkimusohjelmalle

KOM(2008) 862 lopullinen.

Asian valmistelusta vastannut ”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 13. lokakuuta 2009.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 4.–5. marraskuuta 2009 pitämässään 457. täysistunnossa (marraskuun 4. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon äänin 155 puolesta 3:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1   Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) suhtautuu myönteisesti komission aloitteeseen, jolla käynnistetään tulevan maataloustutkimusohjelman laadintaprosessi. Tavoitteena on luoda maataloutta koskeva eurooppalainen tutkimusalue. Jotta maataloustuotteiden tarjonta ja kysynnän maailmanlaajuiset suuntaukset pysyisivät tasapainossa, tulee alan tutkimusta ja innovointia tehostaa. (1)

1.2   ETSK kannattaa komission ehdottamaa yhteisen ohjelmasuunnittelun kokeilemiseen perustuvaa lähestymistapaa. Tällaisen suunnittelun avulla pyritään varmistamaan aloitteiden koordinointi yhteisötasolla sekä resurssien tehokas ja konkreettinen jakaminen ottaen huomioon kansallisten ohjelmien vaatimukset ja erityispiirteet. (2) ETSK kehottaa komissiota erityisesti vahvistamaan yhteistyötä kansallisten maataloustutkimusohjelmien ja myös eri pääosastojen (esim. ympäristöasioiden, maatalouden ja yritys- ja teollisuustoiminnan pääosastojen) toteuttamien erilaisten aloitteiden välillä. ETSK kehottaa tässä yhteydessä komissiota antamaan enemmän tietoa tulevassa tiedonannossa esittäviin aloitteisiin liittyvistä välineistä ja toimintamuodoista, taloudelliset resurssit mukaan luettuina, sekä kutsumaan kaikki asianomaiset toimijat mukaan kuulemisprosessiin ja ottamaan huomioon yhteisen ohjelmasuunnittelun kokeilun tulokset.

1.3   Maataloustutkimuksen yhteisen ohjelmasuunnittelun tavoitteena on tutkia yhteiskunnan mahdollisuuksia vastata biopohjaisten hyödykkeiden kehityksen haasteisiin EU-tasolla. Nämä haasteet liittyvät ilmastonmuutokseen, ihmisten terveyden suojeluun ja elintarviketurvallisuuskysymyksiin. Näitä seikkoja on käsitelty ja analysoitu perusteellisesti – myös Euroopan komission järjestämän maatalouden yhteistä ohjelmasuunnittelua pohtineen työpajan tulosten valossa – maataloustutkimuksen pysyvässä komiteassa (SCAR) (3). Tiivistelmä pysyvän komitean keskusteluista on kesäkuussa 2009 julkaistussa kannanotossa yhteisestä ohjelmasuunnittelusta. Yhteinen ohjelmasuunnittelu edellyttää siihen osallistuvien maiden laajaa osallistumista ja tiiviitä ponnisteluja, joista saadaan vaikuttavuuteen liittyvää lisäarvoa ja etua kansalaisille ja EU:n kilpailukyvylle. Tätä taustaa vasten ETSK ehdottaa, että ryhdyttäisiin välittömästi laatimaan asianmukaisia mekanismeja sen varmistamiseksi, että kaikki asianomaiset toimijat yksityinen sektori mukaan luettuna – tutkimustavoitteiden määrittelemiseksi erityisesti yritykset – voivat osallistua suunnitteluun ja että resurssit arvioidaan, järjestelmän toiminnan edellyttämät rahoitusvälineet yksilöidään tarkasti ja rahoituksensaantimahdollisuudet varmistetaan. ETSK suosittaa erityisesti, että komissio ja neuvosto laatisivat vuonna 2004 käynnistetyn poliittisen prosessin mukaisesti ehdotuksen asetukseksi, joka olisi maataloustutkimuksen uuden pysyvän komitean organisoinnin ja toiminnan oikeusperusta ja korvaisi asetuksen (ETY) N:o 1728/74.

1.4   Komission ehdottamassa uudessa hallinnointimallissa maataloustutkimuksen pysyvä komitea koordinoi yhteisten aloitteiden toteuttamista EU-tasolla ja toteutettaviin tutkimusaloitteisiin liittyvien toimivaltuuksien kartoitusta. ETSK:n mielestä maataloustutkimuksen pysyvän komitean perusperiaatteena tulee olla joustavuus yhteisen maatalouspolitiikan jatkuvasti kehittyvään sääntelykehykseen tehtyjen (4) ja tulevaisuudessa tehtävien uudistusten tukemiseksi.

1.5   Yhteisessä ohjelmasuunnittelussa ennakointiin ja tutkimustyöhön liittyy tiiviisti kartoitus, jonka avulla tuotetaan tunnuslukuja ja keskeisiä tilastotietoja jäsenvaltioissa tehtävän maataloustutkimuksen puutteista, suuntauksista ja tarpeista ja joka auttaa hahmottelemaan kokonaiskuvaa EU:n maataloustutkimuksen kehityskuluista. Tähän mennessä tietoja on saatu tutkimuksen kuudenteen EU:n puiteohjelmaan liittyvän EU-AGRI-MAPPING-hankkeen avulla. Kun otetaan niin ikään huomioon hankkeen aikana ilmenneet ongelmat, ETSK katsoo, ettei kartoitusta voida perustaa improvisoitujen aloitteiden varaan, vaan sen on oltava pysyväluonteista, ja prosessia tulee ajantasaistaa jatkuvasti.

2.   Tiedonannon pääsisältö

2.1   Euroopan maataloustutkimuksen uusi toimintaympäristö

2.1.1   EU:n maataloudella on edessään uusia haasteita, kuten maatalousväestön rakenteen ja tilarakenteen muuttuminen, nykyaikaisten maatalouskäytäntöjen työllisyysvaikutukset, yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) kehitys ja alaan vaikuttavat globaalit tekijät.

2.1.2   Yleisesti ollaan sitä mieltä, että mainituista haasteista selviäminen edellyttää Euroopassa voimakasta maatalousalan tutkimusta. Maataloustutkimuksen avulla olisi saatava tarvittavat tiedot maaseudun kehittämisen sekä kestävän kehityksen kannustimien ja esteiden perusteelliseksi ymmärtämiseksi. Lisäksi olisi saatava aikaan maatalousalan kehittämiseksi tarvittavia uusia tekniikoita ja innovaatioita ja olisi tarjottava myös tietoa, jonka avulla markkinadynamiikkaa voidaan ymmärtää yhä paremmin. Tutkimustoiminta on kuitenkin usein pirstaleista ja puutteellisesti koordinoitua, tutkimukseen ei ole investoitu riittävästi, ja siltä puuttuu kriittinen massa. Euroopassa sovelletaan erityisesti EU:n puiteohjelman yhteydessä erilaisia mekanismeja, jotka osaltaan edistävät yleiseurooppalaista tutkijayhteistyötä. ERA-NET-järjestelmä tarjoaa rahoitusta kansallisten ohjelmien, ministeriöiden tai rahoitusorganisaatioiden verkottamiseen kaikilla tieteenaloilla. EU:n neuvosto sopi (marraskuussa 2004), että alan yhteistyö hyötyisi jäsennellymmästä lähestymistavasta. Tuore yhteisen ohjelmasuunnittelun käsite menee tässä mielessä ERA-NET-järjestelmää pidemmälle. Se perustuu jäsenvaltioiden julkisten ohjelmien kanssa tehtävään suoraan yhteistyöhön, jonka tavoitteena on yhteisten visioiden ja strategisten tutkimuslinjausten määritteleminen sekä voimavarojen yhdistäminen erityiskysymysten käsittelemiseksi yhdessä. SCAR-komitea on mainittu hyvänä esimerkkinä uusien yhteisten ohjelmasuunnitteluprosessien mahdollisesta verkostorakenteesta.

2.2   Maataloustutkimuksen pysyvän komitean johtava rooli

2.2.1   SCAR-komitean usean vuoden hiljaiselon jälkeen EU:n neuvosto uudisti vuonna 2005 sen toimeksiannon, jonka mukaan sillä on tärkeä tehtävä Euroopan maataloustutkimuksen yhteensovittajana. ”Uudessa” SCAR-komiteassa ovat mukana 27 jäsenvaltiota, ja siihen kuuluu tarkkailijajäseniä ehdokasmaista ja assosioituneista maista. SCAR-komitea edistää maataloutta koskevan eurooppalaisen tutkimusalueen muodostumista yhteisen ohjelmasuunnittelun lisäksi mm. ennakointitoimilla, joiden puitteissa laaditaan Euroopan maatalouden mahdollisia pitkän aikavälin skenaarioita, sekä kartoitustoimilla, joiden tavoitteena on määritellä EU:n maataloustutkimuksen tarpeet ja suuntaukset.

2.2.2   SCAR-komitea on omaksunut tulevaa tiivistettyä yhteistyötä varten tutkimusaiheiden priorisointiin sovellettavan jäsennellyn lähestymistavan, joka perustuu erinäisten yhteistyöryhmien perustamiseen jäsenvaltioiden tai assosioituneiden maiden kanssa. Työryhmät toimivat ERA-NET-verkostojen tavoin sikäli, että ne noudattavat samaa vaiheittaista lähestymistapaa. Ne keskittyvät varhaisvaiheiden tiedonvaihtoon, kartoittavat tutkimusalojen ja painopistealojen yhteistyön puutteita sekä käynnistävät tarvittaessa yhteisiä toimia ja/tai yhteisiä tutkimusta koskevia ehdotuspyyntöjä.

2.3   Tärkeimmät toimet johdonmukaisen eurooppalaisen maataloustutkimusohjelman kehittämiseksi

2.3.1   Ilmastonmuutosprosessien perimmäisistä syistä on saatava kiireellisesti tarkempi käsitys, jotta pystytään vähentämään näiden prosessien haittavaikutuksia ja turvaamaan veteen, maaperään ja biologiseen monimuotoisuuteen liittyvät luonnonvarat sekä kehittämään Euroopan ja maailman maataloutta yhä paremmin kestävyysperiaatteita vastaavaksi. Tältä osin ensisijaisia tutkimusaloja ovat ilmastonmuutos ja energiavarat.

2.3.2   Tutkimustoiminnan rooli tällä saralla voisi vahvistua, jos eri toimijat kutsuttaisiin laajemmin mukaan tutkimusohjelman määrittelyyn ja jos ne voisivat osallistua tutkimusprosessiin innovointiverkostojen kaltaisten toimien ansiosta. Komissio aikookin vahvistaa maataloustietämyksen tuottamista ja jakamista SCAR-komitean ja eurooppalaisen maaseudun kehittämisverkoston (5) avulla. Tutkimustyön yhteisen ohjelmasuunnittelun lujittamiseksi ja Euroopan maatalous- ja elintarvikejärjestelmän hallinnon parantamiseksi SCAR-komitean strategista roolia voitaisiinkin entisestään vahvistaa, jolloin sen tehtäväksi tulisi valvoa kaikkien eurooppalaisten julkisten tutkimuslaitosten toteuttamia maatalouteen liittyviä toimia.

2.3.3   Yhteisiin suuntaviivoihin ja tavoitteisiin perustuvien pitkän aikavälin tutkimusohjelmien kehittämiseksi tulee luoda seurantamekanismi, johon sisältyy valikoima ennakkoanalysointiin ja tutkimusvalmiuksien kartoittamiseen soveltuvia välineitä.

2.3.4   Euroopan vastuuseen globalisoituvassa taloudessa on kiinnitettävä huomiota: sillä, onko maatalous kestävyysperiaatteiden mukaista, tulee olemaan niin EU:ssa kuin muuallakin maailmassa sekä suoria vaikutuksia (elintarvikkeiden hinnat) että epäsuoria vaikutuksia (esim. muuttovirrat). Näin ollen on parannettava yleisesti Euroopan ja muun maailman maataloustutkimuspolitiikkojen ja erityisesti EU:n ja Yhdysvaltojen tutkimuspolitiikkojen yhteisvaikutuksia. Myös ulkoisia politiikkoja – kuten kehitysapu- ja naapuruuspolitiikkoja – tulee kehittää.

3.   Yleistä

3.1   Euroopan maataloustutkimuksen uusi toimintaympäristö

3.1.1   Euroopan maatalouden rooli ja tehtävät ovat muuttuneet viidenkymmenen viime vuoden aikana jyrkästi. Muutos on myötäillyt Euroopan yhteiskuntien ja talouden kehityskulkuja ja koskenut myös kansalaisia ja kuluttajia, kun on siirrytty ”maalaismaataloudesta” jälkiteollisen aikakauden maatalouteen. Vakiintuneena käsityksenä on siis, että maatalousalaa ei eurooppalaisen maatalousmallin mukaan pidä tarkastella enää pelkästään tuotannollisesta näkökulmasta, vaan lähtökohtana tulee olla monimuotoisuus tai maatalouden alueellinen merkitys. Sama periaate tulee omaksua myös määriteltäessä maataloustutkimuksen käsitettä. Tässä yhteydessä on joka tapauksessa vahvistettava maataloustuotteiden tuotannon ensisijaisuus, jota myös maailmanlaajuinen ruokakriisi on korostanut. Kysymys elintarviketuotannon kilpailukyvystä ja ruokaturvasta on lähitulevaisuuden haaste.

3.1.2   Tätä taustaa vasten ETSK pitää myönteisenä, että maataloustutkimuksen käsite on tarkoitus määritellä laajemmin niin, että huomioon otetaan myös Euroopan maatalouden haasteet, joista päällimmäisinä mainittakoon ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen hillitseminen, uusiutuvien maatalouspohjaisten energialähteiden kehitys, biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen, vesivarojen kestävä hallinnointi sekä tieto- ja viestintätekniikan edistäminen ja tuotteiden laadun parantaminen.

3.2   Yhteisten tutkimusohjelmien määrittely

3.2.1   Komission tiedonannossa otetaan maataloustutkimuksen uudeksi lähestymistavaksi tuore yhteisen ohjelmasuunnittelun periaate (2), jonka tavoitteena on rajallisten määrärahojen mahdollisimman tehokas hyödyntäminen yhteistyötä lisäämällä. Yhteistä ohjelmasuunnittelua kokeillaan parhaillaan Alzheimerin taudin tutkimusta koskevassa pilottihankkeessa. Neuvoston odotetaan lisäksi hyväksyvän vuonna 2010 lisää merkittäviä tutkimusalan aloitteita. Mikäli niistä saadaan positiivisia tuloksia, yhteisellä ohjelmasuunnittelulla voisi olla ratkaiseva vaikutus tuleviin tutkimuksen koordinointimekanismeihin EU-tasolla.

3.2.2   Jäsenvaltiot osallistuvat yhteisessä ohjelmasuunnittelussa vapaaehtoispohjalta ja erilaisina kokoonpanoina strategisten tutkimuslinjausten määrittelyyn, kehittämiseen ja soveltamiseen. Linjaukset perustuvat yhteiseen visioon siitä, miten keskeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin tulee vastata. Tällaisen ohjelmasuunnittelun puitteissa voidaan tehdä jo käynnistettyjen kansallisten ohjelmien välistä strategiayhteistyötä tai suunnitella ja luoda yhdessä täysin uusia ohjelmia. Molemmissa tapauksissa tarkoituksena on yhdistää resurssit, valita tai kehittää sopivimmat välineet, ottaa ne käyttöön sekä varmistaa ja tutkia yhdessä, millaista edistystä niiden avulla on saavutettu.

3.2.3   Kun otetaan huomioon, että maataloustutkimukseen liittyvät toimet ovat usein pirstaleisia ja puutteellisesti koordinoituja, että tutkimukseen ei ole investoitu riittävästi, että tulosten kohdennetussa levittämisessä on parantamisen varaa ja että kriittinen massa puuttuu, ETSK suhtautuu yhteisen ohjelmasuunnittelun soveltamiseen myönteisesti. Komitean mielestä tämä on kunnianhimoinen tavoite, jonka avulla – kun toimitaan pragmaattisesti ja joustavasti – voidaan käynnistää strateginen ja jäsennelty maataloustutkimuksen prosessi.

3.3   Maataloustutkimuksen pysyvän komitean johtava rooli

3.3.1   Komission tiedonannossa ja siihen liittyvässä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa kuvaillaan yksityiskohtaisesti SCAR-komitean analysointi-, seuranta-, arviointi- ja neuvonantotehtäviä sekä sen työskentelyn järjestämis- ja toteuttamistapoja maatalous- ja kalastusneuvoston 19. heinäkuuta 2004 antaman ohjeistuksen mukaisesti. SCAR-komitean tehtävänä on erityisesti seurata elintarvikealan kansallisia tutkimusaloitteita, koordinoida niitä yhteisötasolla ja laatia perusteltuja ennusteita alan tutkimuspainotusten pitkän aikavälin kehityksestä.

3.3.2   ETSK katsoo, että yhteisötason koordinointi on oleellisen tärkeää, jotta voidaan vastata yhteisiin haasteisiin ja EU voi esiintyä yhtenäisesti kansainvälisissä yhteyksissä. Koordinoinnin avulla voidaan karsia päällekkäisyydet, syventää ohjelmia, lisätä rahoituksesta käytävää kilpailua ja näin ollen parantaa tutkimusehdotusten laatua. Tulee kuitenkin ottaa huomioon, että tutkimuksen tilanne on eri jäsenvaltioissa hyvin erilainen ja että kansallisessa ohjelmasuunnittelussa on otettava lukuun erityisvaatimukset ja -painotukset, joille EU-tason yhteistyö ei välttämättä toisi mittaluokaltaan ja laajuudeltaan merkittäviä etuja. SCAR-komitealla tuleekin olla käytettävissään välineet jatkuvan ja ajantasaistettavan seurantaprosessin hallitsemiseksi.

4.   Erityistä

4.1   Komission tiedonannossa määritellään johdonmukaisen eurooppalaisen maataloustutkimusohjelman edistämisen kannalta tärkeimpiin toimiin liittyviksi painopisteiksi ilmastonmuutoksen haitallisten vaikutusten vähentäminen sekä veteen ja maaperään liittyvien luonnonvarojen turvaaminen ja biologisen monimuotoisuuden suojelu. ETSK katsoo, että lisäksi on otettava huomioon sosiaaliset vaikutukset, kuten myös FAO:n vuonna 2008 julkaisemassa selvityksessä Gender and Equity Issues in Liquid Biofuels Production (”Sukupuoli- ja tasapuolisuuskysymykset nestemäisten biopolttoaineiden tuotannossa”) korostetaan. Siinä kiinnitetään huomiota kaikkiin yritysten, työn ja toiminta-alueiden välisiin yhteyksiin.

4.2   Kun tulevalle Euroopan maataloustutkimusohjelmalle valitaan uusia painopistealoja, on syytä ottaa ilmastonmuutoksen ja maatalouteen liittyvien energiakysymysten lisäksi huomioon myös pyrkimykset suojella biologista monimuotoisuutta, vesivarojen kestävä käyttö, muuntogeenisten organismien viljelyn ja markkinoille saattamisen ympäristö- ja terveysvaikutusten arviointi, elintarviketeollisuuteen ja erityisesti tuotejalostukseen ja bioteknologiaan liittyvät kysymykset sekä kaikki näiden kysymysten ratkaisemiseksi tehtävät innovaatiot. Edellä mainitut seikat ovat uudistetun YMP:n taannoisen terveystarkastuksen yhteydessä (marraskuu 2008) esille tulleita uusia haasteita.

4.3   Tutkimustoiminnan rooli voisi myös vahvistua, jos eri toimijat kutsuttaisiin laajemmin mukaan tutkimusohjelman laatimiseen ja ne voisivat osallistua tutkimusprosessiin. Erityisen tärkeää on, että yritykset, varsinkin pienet ja keskisuuret yritykset, voivat osallistua yritysten tosiasiallisten tarpeiden mukaisesti tehtävään tutkimustavoitteiden määrittelyyn sekä soveltavan tutkimuksen ja teknologiansiirron edistämiseen niin, että rahoituksensaantimahdollisuudet varmistetaan. ETSK pitääkin tervetulleena komission ehdotusta tietämyksen ja innovoinnin välisten yhteyksien lujittamisesta, jotta yritysten ja kansalaisten edut saataisiin yhdennettyä. Komitea kehottaa komissiota laatimaan tätä tarkoitusta varten asianmukaisia koulutusohjelmia.

4.4   Erityisesti eurooppalaista maaseudun kehittämisverkostoa (5) varten tulisi luoda hyvien käytäntöjen vaihtamiseen kannustavia mekanismeja mieluummin kuin käynnistää erityistoimenpiteitä, jotka saattaisivat hankaloittaa verkoston lakisääteisten tehtävien koordinointia. Eurooppalainen maaseudun kehittämisverkosto ja eurooppalaiset teknologiayhteisöt ovat yhdessä muiden tiedon jakamista helpottavien välineiden kanssa strategisen tärkeitä, jotta EU-tasolla voidaan jakaa ja tuottaa toteuttamiskelpoisia ideoita, luotettavaa tietoa ja käytännön kokemusta sekä jäsentää ja vahvistaa tiedon tuottamista ja jakamista.

4.5   Eurooppalaisen tutkimuksen verkottamiseksi kansainvälisen, etenkin kehitysmaissa tehtävän tutkimuksen kanssa tulee luoda tarkoituksenmukaiset mekanismit, joiden avulla pystytään varmistamaan jatkossakin toimenpiteiden tehokkuus ja vaikuttavuus etenkin vahvistamalla paikallisia hallintovalmiuksia ja kehittämällä henkilöresursseja laadullisesti.

(1)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Elintarvikkeiden hinnat Euroopassa” (ks. tämän virallisen lehden sivu 00).

(2)  EUVL C 228, 22.9.2009, s. 56.

(3)  Asetus (ETY) N:o 1728/74, 7 artikla.

(4)  Asetus (EY) N:o 72/2009, asetus (EY) N:o 73/2009, asetus (EY) N:o 74/2009 ja 19. tammikuuta 2009 tehty neuvoston päätös 2009/61/EY.

(5)  Asetus (EY) N:o 1698/2005, 67 artikla.