31.1.2008

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 27/6

---

Euroopan unionin kansanedustuslaitosten yhteisö- ja Eurooppa-asioiden valiokuntien konferenssin työjärjestys

(2008/C 27/02)

Tämä työjärjestys on laadittu helpottamaan ja tehostamaan Pariisissa 16.–17. marraskuuta 1989 perustetun Euroopan unionin kansanedustuslaitosten yhteisö- ja Eurooppa-asioiden valiokuntien konferenssin (jäljempänä COSAC) työskentelyä.

Tätä työjärjestystä voidaan soveltaa muihinkin parlamentaarisiin valiokuntiin, jotka kokoontuvat Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuutta hoitavan jäsenvaltion kansanedustuslaitoksen kutsusta.

XXVII COSACin Kööpenhaminassa 16.–18. lokakuuta 2002 pidetyn kokouksen pohjalta päätettiin ylimääräisessä XXVIII COSACin kokouksessa Brysselissä 27. tammikuuta 2003 lujittaa yhteistyötä Euroopan unionin kansallisten kansanedustuslaitosten välillä, laajentaa työjärjestystä uusilla äänestystä koskevilla määräyksillä sekä hyväksyä suuntaviivat hallitusten tehokkaalle parlamentaariselle valvonnalle yhteisöasioissa (Kööpenhaminan parlamentaariset suuntaviivat).

COSACin jäsenten on tarkoitus työskennellä Kööpenhaminan parlamentaaristen suuntaviivojen toteuttamiseksi omien parlamentaaristen käytäntöjensä mukaisesti (1). Suuntaviivat on kirjattu erilliseen julistukseen.

Tämä työjärjestys, joka hyväksyttiin XXIX COSACin kokouksessa Ateenassa 5.–6. toukokuuta 2003, korvaa Helsingissä 11.–12. lokakuuta 1999 hyväksytyn työjärjestyksen.

1.   COSACIN TEHTÄVÄT JA TOIMIVALTUUDET

COSAC antaa mahdollisuuden säännölliseen mielipiteenvaihtoon rajoittamatta kuitenkaan Euroopan unionin parlamentaaristen elinten toimivaltaa.

Pöytäkirja kansallisten kansanedustuslaitosten asemasta Euroopan unionissa sisältyy Amsterdamin sopimukseen, jolla muutetaan Euroopan unionista tehtyä sopimusta, Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksia ja tiettyjä niihin liittyviä asiakirjoja; pöytäkirja oikeuttaa COSACin saattamaan Euroopan unionin toimielinten tietoon aiheellisina pitämänsä kannanotot ja tarkastelemaan unionin lainsäädäntötyötä, -ehdotuksia ja -aloitteita.

COSACin esittämät kannanotot eivät sido kansallisia kansanedustuslaitoksia eivätkä määrää ennalta niiden kantaa.

2.   KOKOUSTEN AJANKOHDAT

2.1   Varsinaiset kokoukset

Euroopan unionin neuvoston jokaisen puheenjohtajakauden aikana pidetään yksi COSACin varsinainen kokous, jonka järjestämisessä otetaan huomioon jäsenvaltioiden parlamentaariset käytännöt, vaalikaudet ja yleiset juhlapyhät. Seuraavan kokouksen ajankohta päätetään ja ilmoitetaan viimeistään sitä edeltävän kokouksen aikana.

2.2   Ylimääräiset kokoukset

COSACin ylimääräinen kokous järjestetään, jos kansallisten kansanedustuslaitosten yhteisö- ja Eurooppa-asioiden valiokuntien puheenjohtajien ehdoton enemmistö ja Euroopan parlamentin asianomainen elin pitävät sitä tarpeellisena.

2.3   Puheenjohtajien kokoukset

Yhteisö- ja Eurooppa-asioiden valiokuntien puheenjohtajat ja Euroopan parlamentin edustaja pitävät valmistelevan kokouksen ennen COSACin kokousta puheenjohtajien troikan suostumuksella. Jokaiseen valtuuskuntaan kuuluu kaksi sen maan kansanedustuslaitoksen jäsentä.

2.4   Puheenjohtajien ylimääräiset kokoukset

Yhteisö- ja Eurooppa-asioiden valiokuntien puheenjohtajat ja Euroopan parlamentin asianomainen elin pitävät ylimääräisen kokouksen, jos puheenjohtaja sitä esittää kuultuaan puheenjohtajien troikkaa tai jos kansallisten kansanedustuslaitosten yhteisö- ja Eurooppa-asioiden valiokuntien puheenjohtajien ehdoton enemmistö ja Euroopan parlamentin asianomainen elin pitävät sitä tarpeellisena.

2.5   COSACin puheenjohtajien troikka

COSACin puheenjohtajien troikkaan kuuluvat puheenjohtajamaan lisäksi edellinen ja seuraava puheenjohtajamaa sekä Euroopan parlamentti. Jokaiseen valtuuskuntaan kuuluu kaksi sen maan kansanedustuslaitoksen jäsentä.

Troikan kokousten esityslista toimitetaan kaikille kansallisille parlamenteille ja Euroopan parlamentille vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta ja kokousten pöytäkirjat viimeistään kahden viikon kuluessa.

2.6   Työryhmät

COSAC voi päättää perustaa työryhmän tarkastelemaan jotakin erityistä Euroopan unionin toimintaan liittyvää asiaa. Työryhmä asetetaan myös, jos jäsenvaltioiden kansanedustuslaitosten yhteisö- ja Eurooppa-asioiden valiokuntien puheenjohtajien ehdoton enemmistö ja Euroopan parlamentin asianomainen elin pitävät sitä tarpeellisena. Puheenjohtajuutta hoitavan jäsenvaltion kansanedustuslaitoksen yhteisö- ja Eurooppa-asioiden puheenjohtaja toimii työryhmän puheenjohtajana. Puheenjohtajuutta hoitavan jäsenvaltion kansanedustuslaitoksen sihteeristö huolehtii työryhmän sihteeristötehtävistä.

2.7   Kokousten suunnittelu

COSAC laatii säännöllisesti tarkistettavan, pitkän aikavälin aikataulun kokouksilleen.

3.   KOKOUSPAIKKA

Kokoukset pidetään puheenjohtajuutta hoitavassa jäsenvaltiossa. Ylimääräiset kokoukset sekä puheenjohtajien, troikan ja työryhmien kokoukset voidaan kuitenkin pitää muualla.

4.   KOKOONPANO

4.1   Varsinaiset ja ylimääräiset kokoukset

Jokaista kansallista kansanedustuslaitosta edustaa enintään kuusi sen yhteisö- ja Eurooppa-asioiden valiokunnan/valiokuntien jäsentä. Euroopan parlamenttia edustaa kuusi jäsentä. Kukin kansanedustuslaitos määrää itse oman valtuuskuntansa kokoonpanon.

4.2   Tarkkailijat hakijamaiden kansanedustuslaitoksista

Kolme tarkkailijaa kunkin hakijamaan kansanedustuslaitoksesta kutsutaan varsinaisiin ja ylimääräisiin kokouksiin.

4.3   Muut tarkkailijat, asiantuntijat ja kutsuvieraat

Puheenjohtajamaa kutsuu tarkkailijoita Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission pääsihteeristöstä. Se voi kutsua tarkkailijoita Euroopan unionin jäsenvaltioiden suurlähetystöistä sekä puheenjohtajien troikkaa kuultuaan asiantuntijoita ja kutsuvieraita.

4.4   Kokousten julkisuus

COSACin kokoukset ovat julkisia, jollei toisin päätetä.

5.   KOOLLEKUTSUMINEN

Varsinaiset kokoukset sekä puheenjohtajien ja työryhmien kokoukset kutsuu koolle puheenjohtajuutta hoitavan jäsenvaltion kansanedustuslaitoksen sihteeristö.

Ylimääräiset kokoukset kutsuu koolle sen jäsenvaltion kansanedustuslaitoksen sihteeristö, jossa kokous pidetään.

6.   KOKOUSTEN NIMITYKSET

Varsinaisista ja ylimääräisistä kokouksista käytetään nimitystä ”(Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansallisten kansanedustuslaitosten ja Euroopan parlamentin) yhteisö- ja Eurooppa-asioiden valiokuntien konferenssi — COSAC”; nimitystä edeltää kokouksen järjestysnumero ja sitä seuraa kokouksen aika ja paikka.

7.   ESITYSLISTA

7.1

Ennen kunkin vuoden viimeistä varsinaista kokousta valtuuskunnat ehdottavat aiheet, joita ne esittävät käsiteltäviksi seuraavana vuonna. Asiasta keskustellaan kokouksen lopuksi. Puheenjohtajien troikka ottaa asianmukaisesti huomioon Amsterdamin sopimuksen kansallisten kansanedustuslaitosten asemaa Euroopan unionissa käsittelevän pöytäkirjan II osan määräykset ja esittää kunkin puheenjohtajuuskauden alussa yhden tai useampia aiheita Euroopan unionin neuvoston, Euroopan parlamentin ja Euroopan komission työohjelmista tai niistä ehdotuksista, joita on tehty edellä tarkoitetussa kokouksessa.

7.1.A

Jokaisen esityslistaluonnoksen pääaihe perustuu COSACin asemaan elimenä, jossa vaihdetaan tietoja erityisesti parlamentaariseen valvontaan liittyvistä käytännöistä.

7.2

Kokouksen isäntänä toimivan kansanedustuslaitoksen Eurooppa-asioiden valiokunnan puheenjohtaja laatii esityslistaluonnoksen kuultuaan yhteisö- ja Eurooppa-asioiden valiokuntien puheenjohtajia ja Euroopan parlamentin edustajaa. Kansalliset valtuuskunnat voivat esittää puheenjohtajalle tietyn asian ottamista esityslistalle.

7.3	Kokous päättää itse lopullisesta esityslistastaan.

8.   KOKOUSTEN VALMISTELU

8.1	Kansalliset valtuuskunnat voivat toimittaa kokouksen isäntänä toimivan kansanedustuslaitoksen sihteeristölle asiakirjoja, jotka liittyvät esityslistan asioihin.

8.2	Puheenjohtajuutta hoitavan jäsenvaltion kansallinen valtuuskunta voi laatia keskusteluasiakirjoja kokoukselle.

9.   KIELET

9.1	Jokainen valtuuskunta vastaa kaikkien kokoukselle toimittamiensa asiakirjojen käännättämisestä englanniksi tai ranskaksi.

9.2	Kokousasiakirjat toimitetaan kokouksiin osallistuville kansanedustuslaitoksille englanniksi tai ranskaksi. Jokainen kansanedustuslaitos huolehtii käännättämisestä omalle kielelleen/omille kielilleen.

9.3	Kokouksissa on simultaanitulkkaus kaikille EU:n virallisille kielille.

9.4	COSACin kannanotot laaditaan yhtenä alkuperäiskappaleena englannin ja ranskan kielellä kummankin tekstin ollessa yhtä todistusvoimainen.

10.   COSACIN KANNANOTOT

10.1	COSAC voi saattaa kannanottonsa Euroopan unionin toimielinten tietoon Amsterdamin sopimuksen kansallisten kansanedustuslaitosten asemaa Euroopan unionissa käsittelevän pöytäkirjan mukaisesti.

10.2

Kukin kansallinen valtuuskunta voi ehdottaa, että COSAC hyväksyy kannanoton. Ehdotus kannanotoksi valmistellaan, jos puheenjohtaja sitä esittää kuultuaan puheenjohtajien troikkaa, jos kansallisten kansanedustuslaitosten yhteisö- ja Eurooppa-asioiden valiokuntien puheenjohtajien ehdoton enemmistö ja Euroopan parlamentin asianomainen elin katsovat sen aiheelliseksi tai jos COSACin kokous niin päättää.

10.3	Ehdotus kannanotoksi toimitetaan valtuuskunnille hyvissä ajoin ennen asianomaista COSACin kokousta, jotta näillä on riittävästi aikaa tarkastella sitä ja esittää siitä huomautuksensa.

10.4	Lopullinen ehdotus kannanotoksi valmistellaan asianomaista COSACin kokousta edeltävässä puheenjohtajien valmistelevassa kokouksessa. Se sisältää kaikkien valtuuskuntien kommentit ja huomautukset sekä mahdolliset äänestysselitykset.

10.5	COSAC yleensä pyrkii hyväksymään kannanotot laajassa yhteisymmärryksessä. Jos tämä ei ole mahdollista, kannanotot hyväksytään vähintään kolmen neljäsosan määräenemmistöllä annetuista äänistä. Kolmen neljäsosan enemmistön annetuista äänistä on samalla edustettava ainakin puolta kaikista äänistä.

10.6	Jokaisella valtuuskunnalla on kaksi ääntä.

10.7	Kannanotto julkaistaan hyväksymisen jälkeen Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

11.   PUHEENJOHTAJAN ROOLI

11.1	COSACin puheenjohtajana toimii Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuutta hoitavan jäsenvaltion yhteisö- ja Eurooppa-asioiden valiokunta puheenjohtajuuskauden ajan.

11.2	Kokouksen isäntänä toimivan kansanedustuslaitoksen sihteeristö valmistelee kokousasiakirjat. Sitä avustaa COSACin sihteeristö.

11.3	Kokouksen isäntänä toimivan kansanedustuslaitoksen yhteisö- ja Eurooppa-asioiden valiokunnan puheenjohtaja avaa keskustelun.

11.4	Kokouksen isäntänä toimivan kansanedustuslaitoksen yhteisö- ja Eurooppa-asioiden valiokunnan puheenjohtaja tekee ehdotuksen kokouksen kulusta ja puheenvuorojen pituudesta, joka on neljä minuuttia, jollei kokous toisin päätä.

11.5	Kokouksen isäntänä toimivan kansanedustuslaitoksen sihteeristö laatii lyhyen pöytäkirjan kokouksesta. Luonnoksen laatii COSACin sihteeristö.

11.6	Kokouksen isäntänä toimivan kansanedustuslaitoksen yhteisö- ja Eurooppa-asioiden valiokunnan puheenjohtaja esittää puheenjohtajien troikan laatimat päätelmät keskustelusta.

11.7	Puheenjohtajuutta hoitavan kansanedustuslaitoksen sihteeristö huolehtii COSACin sihteeristötehtävistä puheenjohtajuuskauden aikana. Kansallisten kansanedustuslaitosten ja Euroopan parlamentin sihteeristöt avustavat sitä.

11 a   COSACin sihteeristö

COSACin sihteeristö koostuu puheenjohtajien troikan kansanedustuslaitosten virkamiehistä sekä pysyvästä jäsenestä, joka avustaa sihteeristöä sen toiminnassa.

Puheenjohtajien troikan kansanedustuslaitosten virkamiehet nimitetään asianomaisten parlamenttien toimesta kahdeksantoista kuukauden kaudeksi, jota ei voida jatkaa.

Pysyvän jäsenen nimittävät COSACin puheenjohtajat puheenjohtajien troikan ehdotuksesta. Hänen on oltava kansallisen kansanedustuslaitoksen virkamies, ja hänen toimikautensa pituus on kaksi vuotta. Hänet voidaan nimittää kerran uudeksi toimikaudeksi.

COSACin sihteeristö avustaa puheenjohtajaa ja kokouksen isäntänä toimivan kansanedustuslaitoksen sihteeristöä kaikissa sen tehtävissä. COSACin sihteeristön jäsenet suorittavat tehtävänsä COSACin puheenjohtajan ja puheenjohtajien troikan poliittisen vastuun alaisina tai COSACin kokouksissa tehtyjen päätösten mukaisesti. COSACin sihteeristön pysyvä jäsen koordinoi sihteeristön toimintaa puheenjohtajuutta hoitavan kansanedustuslaitoksen johdolla.

Sihteeristön pysyvän jäsenen tilapäisestä siirrosta Brysseliin aiheutuvat kustannukset ja sihteeristön muut tekniset kustannukset jaetaan osallistumishaluisten kansanedustuslaitosten kesken. Yhteisrahoitettujen kustannusten määrä ja maksuehdot määritetään osallistuvien kansanedustuslaitosten välisellä sopimuksella.

12.   KESKUSTELUN PÄÄTELMÄT

Jos kokous päättää julkistaa virallisen tiedonannon, puheenjohtajien troikka laatii siitä ehdotuksen, jonka liitteinä ovat kokouksessa mahdollisesti hyväksytyt kannanotot.

13.   TIEDONANTOJEN VASTAANOTTAJAT

Kokouksen isäntänä toimivan kansanedustuslaitoksen sihteeristö toimittaa viralliset tiedonannot jäsenvaltioiden kansanedustuslaitoksille ja Euroopan parlamentille sekä Euroopan unionin neuvostolle ja Euroopan komissiolle.

14.   TYÖJÄRJESTYKSEN MUUTTAMINEN

14.1	Yhden tai useamman kansanedustuslaitoksen valtuuskunnan erikseen tai yhdessä tekemä ehdotus työjärjestyksen muuttamiseksi tulee lähettää kirjallisena kaikille jäsenvaltioiden kansallisille kansanedustuslaitoksille sekä Euroopan parlamentille vähintään kuukautta ennen COSACin kokousta.

14.2	Ehdotus työjärjestyksen muuttamiseksi otetaan ehdotuksen tekemistä lähinnä seuraavan COSACin kokouksen esityslistalle.

14.3	Kokouksessa läsnä olevien valtuuskuntien on hyväksyttävä ehdotus yksimielisesti. Ehdotuksen hyväksymistä ei estä se, että jotkut valtuuskunnat pidättäytyvät äänestyksestä.

14.4	Päätösvaltaisuus edellyttää, että vähintään kaksi kolmasosaa valtuuskunnista on läsnä.

14.5	Jokaisella valtuuskunnalla on yksi ääni.

15.   VOIMAANTULO

Tämä työjärjestys tulee voimaan heti, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Se on laadittu yhtenä alkuperäiskappaleena englannin ja ranskan kielellä kummankin tekstin ollessa yhtä todistusvoimainen.

Työjärjestyksen todistusvoimaiseksi saattamiseksi teksti laaditaan englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, ranskan, ruotsin, saksan, slovakian, slovenian, suomen, tanskan, tsekin, unkarin ja viron kielellä. Kunkin kansallisen parlamentin, joka käyttää kyseistä kieltä/kyseisiä kieliä, sekä Euroopan parlamentin on hyväksyttävä käännös. Kaikissa tätä työjärjestystä koskevissa tulkintakysymyksissä ovat ratkaisevia vain englannin- ja ranskankielinen teksti.

---

(1)  Kansallisia parlamentteja koskevan pöytäkirjan mukaisesti kukin parlamentti voi päättää, millä tavoin Kööpenhaminassa pidetyssä kokouksessa laadittuja suuntaviivoja, jotka julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä C 154, 2. heinäkuuta 2003, voidaan soveltaa.

---

---