52008PC0762

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 19.11.2008

KOM(2008) 762 lopullinen

2008/0214 (COD)

Ehdotus:

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

taajuusalueista, jotka varataan yleiseurooppalaisen yleisen solukkojärjestelmäisen digitaalisen maanpäällisen matkaviestinliikenteen yhteen sovitettuun käyttöönottoon yhteisössä, annetun neuvoston direktiivin 87/372/ETY muuttamisesta

(komission esittämä)

PERUSTELUT

EHDOTUKSEN TAUSTA |

110 | Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet Tämän ehdotuksen tavoitteena on muuttaa 25 päivänä kesäkuuta 1987 annettua neuvoston direktiiviä 87/372/ETY taajuusalueista, jotka varataan yleiseurooppalaisen yleisen solukkojärjestelmäisen digitaalisen maanpäällisen matkaviestinliikenteen yhteen sovitettuun käyttöönottoon yhteisössä, jäljempänä ’GSM-direktiivi’, jotta näitä taajuusalueita voivat käyttää muutkin sähköisiä viestintäpalveluita tarjoavat järjestelmät kuin GSM-järjestelmät. Tavoitteena on mahdollistaa laajempi palveluiden ja teknologioiden valikoima ja maksimoida näin kilpailu niiden taajuusalueiden käytössä, joita on tähän asti säännelty GSM-direktiivillä, sekä samalla varmistaa GSM-palvelujen jatkuvuus ja palvelujen pysyminen koordinoituina. Tätä varten sallittaisiin tämän taajuusalueen käyttö GSM-palveluiden lisäksi myös muille yleiseurooppalaisille sähköisille viestintäpalveluille. Ensimmäisessä vaiheessa mukaan tulisi UMTS-matkaviestintäjärjestelmä, mutta tällä taajuusalueella voivat toimia muutkin järjestelmät. Tämä edellyttää kyseiselle taajuusalueelle uusia yhdenmukaistettuja teknisiä käyttöehtoja, jotka määriteltäisiin Euroopan yhteisön radiotaajuuspolitiikan sääntelyjärjestelmästä 7 päivänä maaliskuuta 2002 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 676/2002/EY, jäljempänä ’radiotaajuuspäätös’, mukaisesti hyväksyttävässä komission päätöksessä. |

120 | Yleinen tausta Nykyaikaisten televerkkojen tarjoamia mahdollisuuksia olisi hyödynnettävä mahdollisimman tehokkaasti erityisesti matkaviestinten käyttöön yhteisön taloudelliseksi kehittämiseksi, todetaan 25 päivänä kesäkuuta 1987 annetussa neuvoston direktiivissä 87/372/ETY taajuusalueista, jotka varataan yleiseurooppalaisen yleisen solukkojärjestelmäisen digitaalisen maanpäällisen matkaviestinliikenteen yhteen sovitettuun käyttöönottoon yhteisössä[1], jota on täydennetty yleiseurooppalaisen yleisen solukkojärjestelmäisen digitaalisen maanpäällisen matkaviestinliikenteen yhteen sovitetusta käyttöönotosta yhteisössä 25 päivänä kesäkuuta 1987 annetulla neuvoston suosituksella[2] ja yleiseurooppalaisen maanpäällisen yleisen digitaalisen solukkojärjestelmäisen matkaviestinliikenteen (GSM) yhteensovitetun käyttöönoton viimeisestä vaiheesta yhteisössä 14 päivänä joulukuuta 1990 annetulla neuvoston päätöslauselmalla[3]. Siirtymistä toisen sukupolven solukkojärjestelmäiseen digitaaliseen matkaviestinjärjestelmään, GSM-järjestelmään, pidettiin ainutlaatuisena mahdollisuutena muodostaa todella yleiseurooppalaiset matkaviestinyhteydet. Teknologian uudet saavutukset mahdollistavat nyt uusia digitaalisia teknologioita, joilla voidaan tarjota innovatiivisia yleiseurooppalaisia laajakaistapalveluja samanaikaisesti GSM:n kanssa 900 MHz:n taajuusalueella. Tämä taajuusalue on erityisen arvokas siksi, että sillä on hyvät etenemisominaisuudet ja se voi kattaa suurempia etäisyyksiä kuin korkeammat taajuusalueet. Tällä alueella voidaan tarjota nykyaikaisia puheensiirto-, data- ja multimediapalveluja harvaanasutuille alueille ja maaseudulle. Samalla kun GSM olisi edelleen käytettävissä Euroopassa, pitäisi 900 MHz:n alue avata koordinoidusti muille teknologioille, jotta voitaisiin tarjota muita yhteensopivia kehittyneitä yleiseurooppalaisia palveluja. Tällä on tarkoitus myötävaikuttaa sisämarkkinoiden sekä kasvua ja työllisyyttä edistävää eurooppalaista tietoyhteiskuntaa koskevan i2010-aloitteen[4] tavoitteiden saavuttamiseen. Jäsenvaltioiden on tällä hetkellä GSM-direktiivin mukaisesti varattava taajuusalueet 890–915 MHz ja 935–960 MHz kokonaan GSM-palveluille. Rajoituksen vuoksi taajuusalueita eivät voi käyttää kaikki yleiseurooppalaiset järjestelmät, jotka pystyvät tarjoamaan kehittyneitä yhteentoimivia puheensiirto-, data- ja multimediapalveluita suurella kaistanleveydellä. Nämä uudet yleiseurooppalaiset järjestelmät, esimerkiksi UMTS, tarjoavat uusia mahdollisuuksia GSM:n tarjoamien lisäksi. Niistä on tekniikan kehityksen ansiosta tullut taloudellisesti elinkelpoisia sen jälkeen kun GSM-direktiivi annettiin 20 vuotta sitten. Tämäntyyppisille palveluille on lisäksi markkinoilla olemassa selvää kysyntää. GSM-direktiivin muuttaminen on tarpeen, jotta voidaan poistaa tietyn taajuusalueen rajoittaminen vain GSM:n käyttöön. Komissio ehdottaa, että Euroopan parlamentti ja neuvosto muuttavat direktiiviä siten, että 900 MHz:n taajuusalueen käytön rajoittaminen vain yhdelle palvelulle poistetaan, ja taajuusalue avataan muille verkoille. Tämän muutoksen yhteydessä on toteutettava tiettyjä toimenpiteitä, jotta ehdotettu muutos voidaan toteuttaa siten, että aluetta nykyisin käyttäviä GSM-palveluja voidaan edelleen jatkaa. Siksi lainsäädännössä on asetettava tekniset ehdot, jotka mahdollistavat uusien järjestelmien käytön 900 MHz:n alueella samanaikaisesti GSM-järjestelmien kanssa. Paremman sääntelyn periaatteiden mukaisesti radiotaajuuspäätös tarjoaa oikeudellisen keinon tällaisten yhdenmukaistamistoimenpiteiden antamiselle. Siinä säädetään mekanismista, joka mahdollistaa nopean reagoinnin tekniikan kehitykseen ja sitovien teknisten yhdenmukaistamistoimenpiteiden antamisen EU:n tasolla komission päätöksillä. Täten varmistetaan oikeusvarmuus taajuusalueen yhdenmukaistetulle käytölle. Kun 900 MHz:n alue avataan uusille järjestelmille, GSM:n nykyisen käytön kyseisellä taajuusalueella tulisi säilyä suojattuna koko yhteisössä niin kauan kuin palvelulle on kohtalaisen paljon kysyntää, sillä GSM-palvelut ovat tärkeitä yhteisön sähköisen viestinnän politiikassa. |

130 | Voimassa olevat aiemmat säännökset Kyseisten taajuusalueiden käytöstä säädetään GSM-direktiivissä, jota on määrä muuttaa. Komissio tekee sen jälkeen radiotaajuuspäätöksen nojalla päätöksen taajuusalueiden käytön uusista yhdenmukaistetuista teknisistä ehdoista. |

140 | Johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun politiikkaan ja muihin tavoitteisiin Radiotaajuuspolitiikan on reagoitava yleisen langattoman viestinnän järjestelmien monipuoliseen kehitykseen ja kasvuun ja tuettava EU:n yleistä poliittista tavoitetta eli sisämarkkinoiden ja Euroopan kilpailukyvyn parantamista takaamalla innovaatioita suosiva sääntely-ympäristö, joka johtaa matkaviestinpalvelujen ja -sovellusten monipuoliseen tarjontaan. Tämä voidaan toteuttaa joustavoittamalla langattomaan sähköiseen viestintään tarkoitettujen taajuusalueiden hallinnointia ja säilyttämällä tarpeellinen yhdenmukaistamisaste. Taajuusalueiden käytössä tulisi yleisesti soveltaa mahdollisimman vähän rajoittavia teknisiä käyttöehtoja. Tämä perustuu ns. WAPECS-menettelytapaan (Wireless Access Policy for Electronic Communications Services), jonka radiotaajuuspolitiikkaa käsittelevä ryhmä, jäljempänä ’RSPG’, esitti lausunnossaan 23. marraskuuta 2005. WAPECS-menettelytavassa asetetaan teknologian tai palvelun neutraalius poliittiseksi tavoitteeksi, jotta taajuusalueiden käyttöä voidaan joustavoittaa ja tehostaa. Näihin tavoitteisiin pyrittäisiin asteittain markkinahäiriöiden välttämiseksi. Komissio painotti myös taajuuksien käytön joustavoittamista tiedonannossaan Joustavuudella vauhtia taajuuksien saantiin langattomille sähköisille viestintäpalveluille[5] sekä tarvetta löytää johdonmukainen ja oikeasuhteinen ratkaisu taajuuksien joustavammalle käytölle toisen (GSM) ja kolmannen sukupolven (esimerkiksi UMTS) sähköisissä viestintäpalvelujärjestelmissä. |

KUULEMISET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI |

Intressitahojen kuuleminen |

211 | Kuulemismenettely, tärkeimmät kohderyhmät ja yleiskuvaus vastaajista Komissio on arvioinut jatkuvasti 900 MHz:n alueen käyttöä, UMTS-järjestelmän ja muiden uusien järjestelmien kehittämistä sekä taajuuksien käytön joustavoittamista. Brysselissä järjestettiin 21. helmikuuta 2006 WAPECS-aiheinen tilaisuus. Komission 5. heinäkuuta 2006 antaman toimeksiannon perusteella CEPT ja sen sähköisen viestinnän komitea, jäljempänä ’ECC’, ovat tehneet useita tutkimuksia, jotka on toimitettu radiotaajuuskomitealle, jäljempänä ’RSC’, ja komissiolle. Niihin kuuluvat sähköisen viestinnän komitean raportti 82 taajuusalueilla GSM 900 MHz ja GSM 1800 MHz toimivan UMTS-järjestelmän yhteensopivuudesta (toukokuu 2006) ja sähköisen viestinnän komitean raportti 96 UMTS 900/1800 -järjestelmien ja naapuritaajuuksilla toimivien järjestelmien yhteensopivuudesta (maaliskuu 2007). Sähköisen viestinnän komitea järjesti raporteista julkisen kuulemisen. Sähköisen viestinnän komitea on vuodesta 1997 lähtien tehnyt tutkimuksia ja laatinut useita raportteja, jotka koskevat UMTS-järjestelmän käyttöönottoa, sekä hankkinut tietoja 900 MHz:n alueen nykyisestä ja tulevasta käytöstä. CEPT on ollut yhteydessä standardointielimiin, jotka käsittelevät IMT-2000-standardiperhettä (UMTS mukaan luettuna), kuten kolmannen sukupolven matkaviestinnän kehittämisen yhteistyöhanketta (3GPP), joka kokoaa yhteen eri alueiden televiestintästandardeja käsitteleviä elimiä (ARIB, CCSA, ETSI, ATIS, TTA ja TTC) ja jossa teollisuus on edustettuna järjestelmäeritelmien kehittämisessä. Näiden tietojen pohjalta sähköisen viestinnän komitea tutki mahdollisuutta liittää UMTS-kanavia GSM:n käyttämille taajuusalueille aiheuttamatta häiriötä GSM-naapurikanaviin. Tutkimuksia jatketaan kattamaan muita ITU:n IMT-perheen osia. Myös mahdollista vaikutusta naapuritaajuuksilla toimiviin palveluihin ja järjestelmiin on tutkittu. Kansalliset viranomaiset, eurooppalainen telealan standardisointilaitos (ETSI), telealan toimijat, käyttäjäryhmät ja muut asiasta kiinnostuneet osapuolet ovat osallistuneet sähköisen viestinnän komitean erityiseen projektiryhmään (PT1), jossa koottiin ja tutkittiin naapuritaajuuksien järjestelmiin liittyviä tietoja. Sähköisen viestinnän komitea järjesti julkisen kuulemisen vuonna 2006 ennen kuin se teki päätöksensä ECC/DEC/(06)13, jossa suositetaan taajuusalueita 900 MHz ja 1800 MHz avattaviksi myös muiden järjestelmien kuin GSM:n käyttöön. |

212 | Tiivistelmä vastauksista ja siitä, miten ne on otettu huomioon Sähköisen viestinnän komitean raporteissa todetaan, että UMTS-verkkoja voidaan ottaa käyttöön kaupunki-, taajama- ja maaseutualueilla GSM/900/1800-verkkojen rinnalla erottelemalla kantoaaltotaajuudet asianmukaisesti. Kuulemismenettelyssä vahvistui, että 900 MHz-alueen käytölle UMTS-palveluissa on kysyntää. Tämä tukee CEPT:n havaintoja. UMTS-järjestelmän kaltaisten järjestelmien ottaminen käyttöön 900 MHz:n alueella on merkityksellistä myös yhteisön politiikassa, sillä siten voitaisiin yleiseurooppalaisia sähköisen viestinnän palveluja tarjota yhä enemmän ja varmistaa, että samat tai toiminnallisesti vastaavat palvelut olisivat EU:ssa kaikkien kuluttajien käytettävissä. Julkinen kuuleminen, jonka sähköisen viestinnän komitea komission toimeksiannosta järjesti raporteista 82 ja 96, osoitti, että matkaviestinala kannattaa vankasti aiemmin GSM-järjestelmille varattujen taajuuksien avaamista, sillä sekä se että kuluttajat hyötyisivät siitä suuresti. Jotkut naapuritaajuuksien käyttäjistä esittivät alussa epäilyjä mahdollisista häiriöistä, mutta CEPT käsitteli tämän asian ECC-raportissa 96. |

Asiantuntijatiedon kokoaminen ja käyttö |

221 | Lähteenä olleet tieteenalat ja asiantuntemuksen alat Taajuusalueiden hallinnointi, sähköinen viestintä; CEPT:n ja standardointielinten tekninen asiantuntemus. |

222 | Käytetty menettely Komissio on konsultoinut CEPT:tä teknisistä käyttöehdoista, jotka koskevat GSM:n toimintaa muiden teknologioiden rinnalla 900 MHz:n alueella, ja tällaisten muiden järjestelmien vaikutuksista naapuritaajuusalueiden sovelluksiin, joihin kuuluvat jo olemassa olevat sovellukset ja eurooppalaisen liikennepolitiikan tueksi mahdollisesti suunnitellut ilmailuviestintäjärjestelmät, jotka toimivat yli 960 MHz:n taajuuksilla. |

223 | Tärkeimmät organisaatiot ja asiantuntijat, joita on kuultu Kansalliset viranomaiset, ETSI, GSM-viestinnän ja kolmannen sukupolven viestinnän käyttäjät, viestintäoperaattorit, valmistajat ja muut asiasta kiinnostuneet osapuolet. |

2249 | Tiivistelmä saaduista ja huomioon otetuista asiantuntijalausunnoista Esiin ei ole tuotu sellaisia mahdollisesti vakavia riskejä, jotka voisivat johtaa peruuttamattomiin seurauksiin. |

225 | Komissio totesi sähköisen viestinnän komitean raporttien perusteella, että GSM:lle osoitettua taajuusaluetta voisi GSM:n ohella käyttää toinenkin yleiseurooppalainen viestintäjärjestelmä, UMTS, mikä edistää Euroopan yhteisön sähköisen viestinnän politiikan tavoitteiden saavuttamista. Jotta 900 MHz:n alueen käyttö tehostuisi, GSM-direktiiviä olisi muutettava ja komission päätöksellä olisi otettava käyttöön uusi yhdenmukaistettu järjestelmä. |

226 | Asiantuntijalausuntojen julkistaminen CEPT-raportit ovat luettavissa osoitteissa: http://www.erodocdb.dk/Docs/doc98/official/pdf/ECCREP082.PDF http://www.erodocdb.dk/Docs/doc98/official/pdf/ECCREP096.PDF Radiotaajuuskomitealle osoitetut raportit ovat luettavissa osoitteessa: http://ec.europa.eu/information_society/policy/radio_spectrum/docs/ref_docs/rsc18_public_docs/rsc06_99_ecc_int_rep_wapecs.pdf. |

230 | Vaikutusten arviointi Koska GSM-direktiiviä ei voida muuttaa itsesääntelyllä, yhteissääntelyllä eikä kansallisten viranomaisten säännöksillä Euroopan yhteisön poliittisia tavoitteita vastaavan uuden suunnitelman nopean ja yhdenmukaisen käyttöönoton varmistamiseksi, GSM-direktiivi on muutettava neuvoston ja Euroopan parlamentin direktiivillä. Lisäksi on radiotaajuusaluepäätöksen nojalla tehtävällä komission päätöksellä vahvistettava uudet yhdenmukaistetut tekniset vaatimukset, kuten CEPT:n teknisten asiantuntijoiden ja radiotaajuuskomitean kanssa on sovittu. Koko sähköisen viestinnän ala ja kuluttajat hyötyisivät uudesta järjestelmästä. Sisämarkkinoiden kannalta on tärkeää, että 900 MHz:n alueen käyttöehdot ovat EU:n alueella sekä avoimet että yhdenmukaiset, jotta voidaan helpottaa yleiseurooppalaisten palvelujen käyttöönottoa ja antaa kuluttajille mahdollisimman paljon vapautta valita palvelunsa ja taajuuksien käyttäjille haluamansa tekniikka. Radiotaajuuksien saatavuus edistää Lissabonin agendan ja i2010-aloitteen (kasvua ja työllisyyttä edistävä eurooppalainen tietoyhteiskunta)[6] tavoitteiden saavuttamista. Mainitun aloitteen tavoitteena on hyödyntää digitaalitalouden tarjoamat mahdollisuudet kasvun ja työllisyyden lisäämiseksi sekä nykyaikaisten palvelujen levittämiseksi. Tämä toimenpide hyödyttäisi erityisesti Euroopan kansalaisia, sillä se vähentäisi huomattavasti kehittyneiden matkaviestinpalveluiden käyttöönoton ongelmia ja tasoittaisi suuria maantieteellisiä eroja palvelujen saatavuudessa. Muiden järjestelmien kuin GSM:n uskotaan kehittyvän ja leviävän kaikkialle Eurooppaan nopeammin, erityisesti maaseutualueilla. Uudet tehokkaat langattomat data- ja multimediapalvelut (esimerkiksi internetin selaaminen ja mobiilitelevisio) edellyttävät pääsyä GSM:ää suurempia datanopeuksia tarjoavaa UMTS-teknologiaa käyttävien kolmannen sukupolven mobiiliverkkojen kaltaisiin verkkoihin. Lisäksi toimenpide parantaisi palveluiden laatua ja laskisi kuluttajahintoja. Kolmannen sukupolven mobiiliverkot on tällä hetkellä rajattu korkeammille taajuusalueille, joilla signaalin etenemisominaisuudet ovat huonommat kuin 900 MHz:n taajuusalueella, minkä vuoksi verkon rakentaminen on kalliimpaa. Lisäksi korkeammat taajuudet läpäisevät rakennuksia huonommin, mikä merkitsee huonompaa palvelun laatua ja epäedullisempia kuluttajahintoja. Toimenpide edistäisi myös toimialan taloudellista kehitystä helpottamalla kehittyneiden matkaviestinpalveluiden käyttöönottoa. Toimenpide avaa uusia tulovirtoja operaattoreille ja lisää laitteiden, kuten verkkoinfrastruktuurien ja uuden sukupolven päätelaitteiden kysyntää. Toimenpide vaikuttaisi myönteisesti ympäristöön, sillä se vähentäisi tukiasemien määrää matalampien taajuuksien ansiosta. Se vähentäisi myös sopivaan tukiasemien sijaintiin liittyvien kiistojen riskiä. Ehdotetut toimenpiteet eivät vaikuta tarpeeseen suojata ihmisiä sähkömagneettista säteilyä vastaan. Asiaa säännellään terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (sähkömagneettiset kentät) aiheutuville riskeille 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/40/EY sekä väestön sähkömagneettisille kentille (0 Hz–300 GHz) altistumisen rajoittamisesta 12 päivänä heinäkuuta 1999 annetussa neuvoston suosituksessa 1999/519/EY. Terveyden suojelun varmistamiseksi radiolaitteiden on oltava radio- ja telepäätelaitteista ja niiden vaatimustenmukaisuuden vastavuoroisesta tunnustamisesta 9 päivänä maaliskuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/5/EY (radio- ja telepäätelaitedirektiivin) keskeisten vaatimusten mukaisia. Komissio tarkkailee jatkuvasti sähkömagneettisten kenttien terveysvaikutuksia. Kehittymässä olevia ja vastikään havaittuja terveysriskejä käsittelevä tiedekomitea (SCENIHR) on tähän liittyen aloittanut hiljattain viimeaikaisten tutkimusten tuottamien uusien tietojen kattavan tarkastelun. |

EHDOTUKSEN OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT |

305 | Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus Jotta 900 MHz:n taajuusaluetta voitaisiin käyttää monipuolisesti yleiseurooppalaisissa palveluissa yhteisön poliittisten tavoitteiden ja matkaviestinnän markkinakysynnän mukaisesti, ehdotetaan, että direktiiviä 87/372/ETY muutetaan siten, että kyseinen taajuusalue avataan muille, kehittyneemmille yleiseurooppalaisille laajakaistaviestinpalveluille, jos ne voivat toimia rinnan GSM-palvelujen kanssa. Sen jälkeen komissio tekisi radiotaajuuspäätöksen nojalla päätöksen tämän kaistan teknisten käyttöehtojen yhdenmukaistamisesta. |

310 | Oikeusperusta EY:n perustamissopimuksen 95 artikla. |

320 | Toissijaisuusperiaate Toissijaisuusperiaatetta sovelletaan, koska asia, jota ehdotus koskee, ei kuulu yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan. |

Ehdotuksen tavoitteita ei voida saavuttaa riittävällä tavalla pelkästään jäsenvaltioiden toimin seuraavista syistä: |

321 | Yhteisön politiikan tarpeet täyttävää 900 MHz:n taajuusalueen yhdenmukaista käyttöä ei voida taata jäsenvaltioiden toimiessa yksin, vaan se saavutetaan paremmin Euroopan yhteisön tasolla radiotaajuuspäätöksen nojalla annettavilla sisämarkkinatoimenpiteillä. Uuden järjestelmän vahvistaminen edellyttää kuitenkin GSM-direktiivin muuttamista. |

323 | GSM-direktiiviä voidaan muuttaa vain uudella Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä. 900 MHz:n taajuusalueen uudet yhdenmukaistetut tekniset käyttöehdot on annettava Euroopan yhteisön tasolla, jotta yhteisön politiikan tavoitteet voidaan saavuttaa nopeasti ja yhdenmukaistetusti. |

Ehdotuksen tavoitteet saavutetaan paremmin yhteisön toimilla seuraavista syistä: |

324 | Jotta taajuusalueita koskevat uudet käyttöehdot voidaan ottaa nopeasti ja yhdenmukaistetusti käyttöön jäsenvaltioissa, on GSM-direktiiviä muutettava ja vahvistettava GSM- ja UMTS-järjestelmien ja mahdollisesti muidenkin järjestelmien rinnakkain toiminnan ehdot sitovalla yhteisön toimenpiteellä. Ilman tällaista EY:n toimenpidettä ei voida taata yhdenmukaistettua, nopeaa ratkaisua. |

325 | GSM-direktiivi estää nykyisessä muodossaan muita yleiseurooppalaisia järjestelmiä käyttämästä taajuusaluetta 900 MHz ja hankaloittaa näin Euroopan unionin tietoyhteiskunnan kehitystä. Taajuusalueen 900 MHz yhdenmukaistettu käyttö voi tukea muita sovelluksia, jotka täyttävät yhteisön politiikan nykyiset tavoitteet. |

Näin ollen ehdotus on toissijaisuusperiaatteen mukainen. |

Suhteellisuusperiaate Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen seuraavista syistä: |

331 | GSM-direktiiviä muutetaan, ja komissio vahvistaa radiotaajuuskomitean avustuksella 900 MHz:n taajuusalueelle uudet tekniset ehdot, mutta pitää GSM-palvelut edelleen toiminnassa. Ehdotetut toimet rajoittuvat taajuusalueisiin, jotka ovat tärkeitä yleiseurooppalaisissa sovelluksissa käytettävien sähköisten viestintäpalveluiden kannalta. Teknologian kehittyessä ja kuluttajien tarpeiden muuttuessa näitä taajuusalueita olisi tarkasteltava jatkuvasti, jotta myös muita GSM:n ja UMTS:n rinnalla toimivia yleiseurooppalaisia järjestelmiä voitaisiin ottaa käyttöön. Jäsenvaltiot myöntävät edelleenkin oikeudet taajuuksien käyttämiseen. Jäsenvaltiot voivat myös mahdollisuuksien mukaan ottaa kyseisellä taajuusalueella käyttöön muita järjestelmiä, jos ne voivat olla käytössä GSM-järjestelmien rinnalla. |

Sääntelytavan valinta |

341 | Ehdotettu sääntelytapa: EY:n perustamissopimuksen 95 artiklan nojalla annettava direktiivi. |

342 | Muut säädöslajit eivät sovellu seuraavista syistä: Vain direktiivillä voidaan kumota GSM-direktiivi, joka hyväksyttiin EY:n perustamissopimuksen (entisen) 100 artiklan perusteella. Vaikka kyseisellä direktiivillä mahdollistettu GSM-toiminta säilyy, direktiivin muutoksella ja sen antamisen jälkeen vahvistettavilla teknisillä täytäntöönpanotoimenpiteillä varmistetaan, että muut yleiseurooppalaiset järjestelmät, ensimmäisessä vaiheessa UMTS, voivat toimia GSM:n rinnalla taajuusalueella 900 MHz. |

TALOUSARVIOVAIKUTUKSET |

409 | Ehdotuksella ei ole vaikutuksia yhteisön talousarvioon. |

LISÄTIEDOT |

510 | Yksinkertaistaminen |

511 | Ehdotuksella varmistetaan, että sääntely paranee ja lainsäädäntö, (EU:n tai kansallisten) viranomaisten hallintomenettelyt ja yksityisten osapuolten hallintomenettelyt yksinkertaistuvat. Nykyisessä muodossaan GSM-direktiivi haittaa teknologian edistystä ja estää sen, että yritysmaailma ja kuluttajat voisivat käyttää asianmukaista taajuusaluetta uusissa kehittyneissä palveluissa. |

512 | Direktiivin muuttaminen ja uudet yhdenmukaistetut käyttöehdot määrittelevän teknisen toimenpiteen antaminen merkitsevät muutosta sääntelytavassa. Toimenpide on linjassa radiotaajuuspäätöksen kanssa, jonka tavoitteena on jättää taajuusalueiden hallinnoinnin tekniset yksityiskohdat täytäntöönpanotoimenpiteiden tasolle ja vapauttaa näin Euroopan parlamentti ja neuvosto tästä tehtävästä. |

513 | Taajuusalueiden käyttösääntöjen yhdenmukaistamisella helpotetaan odotetulla tavalla kansallisten viranomaisten työtä. |

514 | Yhdenmukaistetut taajuuksien käyttöehdot avaavat uusia mahdollisuuksia matkaviestinoperaattoreille ja matkaviestintilaajille erityisesti maaseudulla. |

516 | Ehdotus sisältyy komission jatkuvaan ohjelmaan, jonka tarkoituksena on yhteisön säännöstön yksinkertaistaminen ja saattaminen ajan tasalle. |

520 | Nykyisen lainsäädännön muuttaminen Ehdotuksen tarkoituksena on muuttaa voimassa olevaa lainsäädäntöä. |

560 | Euroopan talousalue Ehdotettu säädös on Euroopan talousalueen kannalta merkittävä, minkä vuoksi se on ulotettava koskemaan myös sitä. |

2008/0214 (COD)

Ehdotus:

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

taajuusalueista, jotka varataan yleiseurooppalaisen yleisen solukkojärjestelmäisen digitaalisen maanpäällisen matkaviestinliikenteen yhteen sovitettuun käyttöönottoon yhteisössä, annetun neuvoston direktiivin 87/372/ETY muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 95 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen[7],

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[8],

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[9],

noudattavat EY:n perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä[10],

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Nykyaikaisten televerkkojen tarjoamia mahdollisuuksia olisi hyödynnettävä mahdollisimman tehokkaasti erityisesti matkaviestimissä yhteisön taloudelliseksi kehittämiseksi, todetaan 25 päivänä kesäkuuta 1987 annetussa neuvoston direktiivissä 87/372/ETY taajuusalueista, jotka varataan yleiseurooppalaisen yleisen solukkojärjestelmäisen digitaalisen maanpäällisen matkaviestinliikenteen yhteen sovitettuun käyttöönottoon yhteisössä[11], jota on täydennetty yleiseurooppalaisen yleisen solukkojärjestelmäisen digitaalisen maanpäällisen matkaviestinliikenteen yhteen sovitetusta käyttöönotosta yhteisössä 25 päivänä kesäkuuta 1987 annetulla neuvoston suosituksella[12] ja yleiseurooppalaisen maanpäällisen yleisen digitaalisen solukkojärjestelmäisen matkaviestinliikenteen (GSM) yhteensovitetun käyttöönoton viimeisestä vaiheesta yhteisössä 14 päivänä joulukuuta 1990 annetulla neuvoston päätöslauselmalla[13]. Yleisesti on tunnustettu, että siirtyminen toisen sukupolven solukkojärjestelmäiseen digitaaliseen matkaviestinjärjestelmään antoi ainutlaatuisen mahdollisuuden muodostaa todella yleiseurooppalaiset matkaviestinyhteydet.

(2) Taajuusalueet 890–915 MHz ja 935–960 MHz (900 MHz:n taajuusalue) oli varattu julkiselle yleiseurooppalaiselle solukkojärjestelmäiselle digitaaliselle matkaviestinpalvelulle GSM:lle, jota oli tarjottava kaikissa jäsenvaltioissa yhteisten eritelmien mukaisesti.

(3) Vuoden 1987 jälkeen on kehitetty uusia digitaalisia viestintäteknologioita, jotka pystyvät tarjoamaan innovatiivisia yleiseurooppalaisia sähköisiä viestintäpalveluja, jotka voivat käyttää 900 MHz:n aluetta GSM:n rinnalla teknologian suhteen neutraalimman sääntelyn ansiosta. 900 MHz:n taajuusalueella on hyvät etenemisominaisuudet ja se voi kattaa suurempia etäisyyksiä kuin korkeammat taajuusalueet. Tällä alueella voidaan tarjota nykyaikaisia puheensiirto-, data- ja multimediapalveluja harvaanasutuille alueille ja maaseudulle.

(4) Samalla kun GSM olisi edelleen kaikkien käytettävissä Euroopassa, pitäisi 900 MHz:n alueen käytön olla mahdollista muille teknologioille, jotta voitaisiin tarjota muita yhteensopivia kehittyneitä yleiseurooppalaisia palveluja GSM:n rinnalla. Tällä on tarkoitus myötävaikuttaa sisämarkkinoiden sekä kasvua ja työllisyyttä edistävää eurooppalaista tietoyhteiskuntaa koskevan i2010-aloitteen[14] tavoitteiden saavuttamiseen.

(5) 900 MHz:n taajuusalueen käytön vapauttaminen voi mahdollisesti aiheuttaa kilpailun vääristymistä. Erityisesti sellaiset matkaviestinoperaattorit, joille ei ole osoitettu taajuusaluetta 900 MHz:n alueella, voisivat joutua kärsimään korkeammista kustannuksista ja tehokkuuden vähenemisestä verrattuna niihin operaattoreihin, jotka voivat tarjota kolmannen sukupolven palveluja kyseisellä taajuusalueella. Sähköisen viestinnän sääntelyjärjestelmän ja erityisesti sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja koskevista valtuutuksista 7 päivänä maaliskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/20/EY[15] (valtuutusdirektiivi) nojalla jäsenvaltiot voivat muuttaa ja/tai tarkastella uudelleen taajuusalueiden käyttöoikeuksia, ja niillä on siten välineet, joilla mahdollisiin vääristymisiin voidaan tarvittaessa puuttua.Jäsenvaltioiden olisi erityisesti tutkittava, voisiko tämän direktiivin täytäntöönpano vääristää kilpailua kyseisillä matkaviestinmarkkinoilla. Jos ne tulevat siihen tulokseen, että näin voi tapahtua, niiden olisi harkittava, onko puolueettomasti katsoen perusteltua ja oikeasuhteista muuttaa niiden operaattorien käyttöoikeuksia, joille on annettu 900 MHz:n alueen käyttöoikeus, ja silloin kun se on oikeasuhteista, niiden olisi tarkasteltava ja jaettava tällaisia oikeuksia uudelleen puuttuakseen tällaisiin vääristymiin. Ennen kuin tällaisista toimista päätetään, on asiasta aina järjestettävä julkinen kuuleminen.

(6) Jotta muut järjestelmät kuin GSM voivat toimia GSM:n kanssa samanaikaisesti samalla taajuusalueella, olisi häiriöitä torjuttava sellaisilla teknisillä käyttöehdoilla, joita sovelletaan muihin 900 MHz:n aluetta käyttäviin teknologioihin kuin GSM:ään.

(7) Euroopan yhteisön radiotaajuuspolitiikan sääntelyjärjestelmästä 7 päivänä maaliskuuta 2002 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 676/2002/EY[16], jäljempänä ’radiotaajuuspäätös’, nojalla komissio voi antaa teknisiä täytäntöönpanotoimenpiteitä varmistaakseen radiotaajuuksien saatavuutta ja tehokasta käyttöä koskevat yhdenmukaistetut ehdot.

(8) Euroopan radio-, tele- ja postihallintojen yhteistyökonferenssi, jäljempänä ’CEPT’, on laatinut komission pyynnöstä teknisiä raportteja, joissa osoitetaan, että UMTS voisi käyttää samanaikaisesti GSM:n kanssa 900 MHz:n taajuusaluetta, myös ns. laajennettua taajuusaluetta (880–890 MHz ja 925–935 MHz). 880–915 MHz:n ja 925–960 MHz:n taajuusalueet olisi sen vuoksi avattava UMTS:lle, joka voi käyttää samoja taajuusalueita kuin GSM, samoin kuin muille järjestelmille heti, kun voidaan osoittaa, että ne voivat käyttää samoja taajuusalueita kuin GSM. Tämä voidaan tehdä radiotaajuuspäätöksessä säädetyllä menettelyllä, jolla voidaan vahvistaa yhdenmukaistetut ehdot radiotaajuuksien saatavuudelle ja tehokkaalle käytölle.

(9) Naapuritaajuusalueiden käyttäjille olisi varmistettava asianmukainen suoja. Lisäksi olisi otettava huomioon mahdolliset yli 960 MHz:n taajuuksilla toimivat ilmailuviestintäjärjestelmät, jotka vaikuttavat yhteisön politiikan tavoitteiden saavuttamiseen tällä sektorilla. CEPT on antanut asiaa koskevaa teknistä asiantuntija-apua.

(10) Jotta 900 MHz:n taajuusalueella voitaisiin käyttää GSM-järjestelmien ohella myös uusia digitaalisia teknologioita, olisi direktiiviä 87/372/ETY muutettava, eikä kyseistä taajuusaluetta saisi enää varata yksinomaan GSM:lle,

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Muutetaan direktiivi 87/372/ETY seuraavasti:

1. Korvataan 1 artikla seuraavasti:

’1. Jäsenvaltioiden on annettava 880–915 MHz:n ja 925–960 MHz:n taajuusalueet GSM- ja UMTS-järjestelmien ja muidenkin sellaisten sähköisten viestintäpalveluiden tarjontaan pystyvien maanpäällisten järjestelmien käyttöön, jotka voivat toimia GSM:n rinnalla; tämä tehdään päätöksen 676/2002/EY nojalla annettavien teknisten täytäntöönpanotoimenpiteiden mukaisesti.

2. Pannessaan tätä direktiiviä täytäntöön jäsenvaltioiden on tutkittava, voisiko 900 MHz:n taajuusalueen nykyinen varaaminen jäsenvaltion alueella toimiville kilpaileville matkaviestinoperaattoreille vääristää kilpailua kyseisillä matkaviestinmarkkinoilla, ja niiden on puututtava tällaisiin vääristymiin direktiivin 2002/20/EY 14 artiklan mukaisesti silloin kun se on perusteltua ja oikeasuhtaista.’

2. Korvataan 2 artikla seuraavasti:

’Tässä direktiivissä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

a) ’GSM-järjestelmällä’ tarkoitetaan sähköisen viestinnän verkkoa, joka noudattaa ETSI:n julkaisemia GSM-standardeja, erityisesti standardeja EN 301 502 ja EN 301 511;

b) ’UMTS-järjestelmällä’ tarkoitetaan sähköisen viestinnän verkkoa, joka noudattaa ETSI:n julkaisemia UMTS-standardeja, erityisesti standardeja EN 301 908-1, EN 301 908-2, EN 301 908-3 ja EN 301 908-11'.

3. Korvataan 3 artikla seuraavasti:

’1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään kuuden kuukauden kuluessa tämän direktiivin voimaantulopäivästä. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säännökset sekä kyseisiä säännöksiä ja tätä direktiiviä koskeva vastaavuustaulukko. Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.’

4. Poistetaan 4 artikla.

2 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

3 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

[1] EYVL L 196, 17.7.1987, s. 85.

[2] EYVL L 196, 17.7.1987, s. 81.

[3] EYVL C 329, 31.12.1990, s. 25.

[4] Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, KOM(2005) 229 lopullinen.

[5] KOM(2007) 50.

[6] Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, KOM(2005) 229 lopullinen.

[7] EUVL C […], […], s. […]..

[8] EUVL C […], […], s. […].

[9] EUVL C […], […], s. […].

[10] EUVL C […], […], s. […].

[11] EYVL L 196, 17.7.1987, s. 85.

[12] EYVL L 196, 17.7.1987, s. 81.

[13] EYVL C 329, 31.12.1990, s. 25.

[14] Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, KOM(2005) 229 lopullinen.

[15] EYVL L 108, 24.4.2002, s.1.

[16] EYVL L 108, 24.4.2002, s.1.