52008DC0204

FI

Bryssel 18.4.2008

KOM(2008) 204 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE, ALUEIDEN KOMITEALLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE

Euron käyttöönotto Kyproksessa ja Maltassa

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE, ALUEIDEN KOMITEALLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE

Euron käyttöönotto Kyproksessa ja Maltassa

1. Johdanto

Neuvosto päätti 10. heinäkuuta 2007 kumota yhtenäisvaluuttaan siirtymistä koskevan Kyproksen ja Maltan poikkeuksen 1. tammikuuta 2008 alkaen.

Molempien maiden onnistunut siirtyminen euroon osoitti, että huolellisesti valmisteltuna neliviikkoinen rinnakkaiskäyttöaika voi olla riittävä sellaisissakin maissa, joissa on erityisen paljon käteisrahaa kierrossa [1]. Suurin osa kyproslaisista (95 %) ja maltalaisista (90 %) piti maansa euroon siirtymistä sujuvana tai melko sujuvana ja tehokkaana.

Tässä tiedonannossa käsitellään euroon siirtymisen tärkeimpiä näkökohtia, kuten käteisrahan käyttöönottoa, hallinto- ja talousjärjestelmien muuntamista, euron käyttöönoton todellista ja kuviteltua vaikutusta hintoihin sekä kansalaisten mielipidettä tiedotus- ja viestintäkampanjoista. Lisäksi tehdään joitakin päätelmiä, joista voi olla hyötyä tulevaisuudessa.

2. Käteisrahan käyttöönotto

Käteisrahan vaihtuminen on näkyvin seikka valuutan vaihtuessa, sillä se koskee käytännössä kaikkia rahoituslaitoksia, yrityksiä ja kansalaisia. Tämän vaiheen onnistuminen riippuu siitä, että eurokäteistä toimitetaan ajoissa kaikille osapuolille ja vanhan kansallisen valuutan palauttamista valmistellaan perinpohjaisesti.

2.1. Ennakkojakelu- ja edelleenjakelutoimet ennen €-päivää

A) Kypros

Kyproksen keskuspankki (CBC) aloitti eurokolikoiden ennakkojakelun liikepankeille 22. lokakuuta 2007 ja euroseteleiden ennakkojakelun 19. marraskuuta 2007. Pankkialalle toimitettiin ennen €-päivää noin 80 prosenttia euroseteleiden arvosta (950 miljoonan euron arvosta) ja 64 prosenttia eurokolikoiden arvosta (64 miljoonan euron arvosta). Ennakkojakelu kattoi kaikki Kyproksen pankkitoimipisteet (noin 900 kappaletta).

Eurokäteisen edelleenjakelu vähittäiskauppiaille aloitettiin samaan aikaan. Vaikka Kyproksen keskuspankki oli aktiivisesti korostanut edelleenjakelun merkitystä kaikille sellaisille yrityksille, joissa on käteistapahtumia, eurokäteistilaukset jäivät paljon odotettua pienemmiksi. Monet pienyrittäjät väittivät, että kaikkien edelleenjakeluvaatimusten täyttäminen oli vaikeaa ja tuli kalliiksi. Ongelman ratkaisemiseksi pankit antoivat Kyproksen keskuspankin suostumuksella yrityksille luvan osallistua yksinkertaistettuun edelleenjakeluun 31. joulukuuta. Lähes 58 prosenttia edelleenjakeluun osallistuneista yhteensä 1 377 yrityksestä käytti yksinkertaistettua menettelyä, ja niille toimitettiin yhteensä 3,3 miljoonaa euroa (verrattuna vakiomenettelyllä toimitettuihin 11,1 miljoonaan euroon).

Lisäksi muutamat pankit alkoivat 1. marraskuuta vaihtaa asiakkailleen Kyproksen puntia euroseteleihin muuntokurssiin veloituksetta, jotta yritykset, jotka eivät voineet osallistua edelleenjakeluun, voisivat ostaa eurokäteistä ennakolta.

Yrityksille tarjottiin myös ostettavaksi noin 40 000 valmiiksi pakattua eurokolikkopakettia (aloituspakettia, joista kukin oli arvoltaan 172 euroa), joista myytiin ainoastaan 22 000 pakettia. Koska aloituspaketit sisälsivät kolikkorullia, pankit pystyivät helposti käyttämään jäljelle jääneet pakkaukset €-päivän jälkeen.

Lisäksi suurelle yleisölle tarjottiin 250 000 minipakettia (joista kukin oli arvoltaan 10 Kyproksen puntaa eli 17,09 euroa) 3. joulukuuta 2007 alkaen. Minipaketteja myytiin noin 189 000 kappaletta. Eurobarometri-tutkimuksen mukaan [2] yli 70 prosenttia minipaketin ostaneista kansalaisista avasi sen ja käytti kolikot siirtymisen jälkeen. Noin 20 prosenttia puolestaan säilytti minipaketin sellaisenaan.

Myymättä jääneet minipaketit on siirtymisen jälkeen viety ulkomaille keräilijöille myytäviksi. Tammikuun kolmen ensimmäisen viikon aikana Kyproksen eurokolikoita vietiin maasta 3,5 miljoonan euron arvosta.

B) Malta

Eurokäteisen ennakkojakelu liikepankeille aloitettiin 15. syyskuuta 2007. Noin 107 pankkitoimipisteelle toimitettiin euroseteleitä 540 miljoonan euron arvosta ja eurokolikoita 27,81 miljoonan euron arvosta ennen €-päivää.

Edelleenjakeluvaiheessa (joka alkoi 1.12.2007) 134 yritykselle toimitettiin euroseteleitä 3,9 miljoonan euron arvosta ja eurokolikoita 1,9 miljoonan euron arvosta. Edelleenjakeluun osallistuneiden yritysten hyvin pieni määrä johtuu luultavasti melko tiukoista jakeluedellytyksistä.

Koska Maltassa oli erityisen paljon käteisrahaa kierrossa, Maltan keskuspankki kannusti maltalaisia tallettamaan suuret käteissummat pankkeihin 1. joulukuuta alkaen. Samaan aikaan Maltan pankit alkoivat vaihtaa liiraseteleitä ja -kolikoita euroiksi veloituksetta, jotta pienet yritykset saisivat haltuunsa eurokäteistä jo ennen euroon siirtymistä.

Monet yritykset halusivat ostaa aloituspaketteja saadakseen riittävästi eurokolikoita. Kaikki yrityksille tarkoitetut 33 000 aloituspakettia (kunkin arvo 131 euroa) myytiin. Pankeilta haluttiin ostaa myös jonkin verran sekä eurokolikoita että -seteleitä sisältäviä aloituspaketteja ja aloituspaketteja, joiden kolikkokoostumus poikkesi tavanomaisesta.

Ulkomaiset keräilijät ovat niin ikään tilanneet suuria määriä maltalaisia kolikoita. Yksityiset pankit veivät ulkomaille noin 1 200 000 kappaletta kutakin kolikkoa €-päivän ja 25. tammikuun välisenä aikana. Samassa ajassa Maltan keskuspankki myi ulkomaille noin 32 000 euron esittelypakettia ja vaihtoi noin 10 000 kappaletta kutakin kolikkoa muiden euroalueen keskuspankkien kanssa.

Se, etteivät yritykset olleet kovinkaan kiinnostuneita edelleenjakelusta, osoittaa tiukkojen turvallisuus- ja tiedotusvaatimusten kielteisen vaikutuksen varsinkin pienyritysten kannalta. Tästä syystä EKP tutkii tällä hetkellä mahdollisuutta yksinkertaistaa edelleenjakelua koskevia ohjeitaan tulevaisuudessa ottaen erityisesti huomioon Kyproksessa joulukuun lopussa käytetyn yksinkertaistetun menettelyn.Kolikkopakettien kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuus osoittaa, että on tärkeää suunnitella huolellisesti tuotettavat määrät. Yksi kolikkopaketti kotitaloutta kohden vaikuttaa kohtuulliselta arviolta.Vietyjen kolikoiden suhteellisen suuret määrät osoittavat, että huomioon olisi varsinkin pienten maiden kohdalla otettava keräilijämarkkinoiden kysyntä. Keräilijöiden tilaukset voivat vaikuttaa huomattavasti siirtymisen aikana saatavilla olevien kolikoiden määrään. |

2.2. Rinnakkaiskäyttöaika

Kypros ja Malta halusivat soveltaa yhden kuukauden pituista rinnakkaiskäyttöaikaa. Sujuva siirtyminen molemmissa maissa osoitti, että neljä viikkoa on riittävän pitkä aika uuden valuutan käyttöönottamiseksi ja kierrossa olevan vanhan kansallisen valuutan huomattavan määrän palauttamiseksi [3].

2.2.1. Eurosetelien ja -kolikoiden jakelu €-päivän jälkeen

Ensimmäisinä päivinä siirtymisen jälkeen suuri yleisö ja yritykset saivat eurokäteistä pääasiassa pankkiautomaateista ja pankeista. Molemmissa maissa käytettiin paljolti myös vähittäiskauppoja vanhan kansallisen valuutan palauttamiseksi ja eurojen hankkimiseksi.

A) Kypros

Monet pankkitoimipisteet olivat poikkeuksellisesti auki 1. tammikuuta 2008 helpottaakseen Kyproksen puntien vaihtamista euroiksi.

Kyproslaiset kävivät tämän vuoden 10 ensimmäisen päivän aikana pankeissa noin 336 000 kertaa ja nostivat tai vaihtoivat yli 578 miljoonaa euroa (keskimäärin 1 177 euroa käyntikertaa kohden).

Kaikista 550 pankkiautomaatista pystyi nostamaan pelkästään euroseteleitä 1. tammikuuta kello 0.30 mennessä. Ensimmäisinä euroon siirtymisen jälkeisinä viikkoina pankkiautomaateista pystyi nostamaan ainoastaan pieniä seteleitä, jotta vähittäiskauppojen vaihtorahan tarve olisi käteistapahtumissa mahdollisimman pieni. Kyproslaiset nostivat yli 32 miljoonaa euroa noin 251 000 pankkiautomaattikäynnillä 10 ensimmäisenä euroon siirtymisen jälkeisenä päivänä. Yhdellä pankkiautomaattikäynnillä nostettu summa oli keskimäärin 127 euroa.

Kuten Sloveniassa ja joissakin vuonna 2002 euron käyttöönottaneissa maissa (esimerkiksi Saksassa ja Espanjassa), monet kansalaiset asioivat uutta valuuttaa saadakseen mieluummin pankeissa kuin pankkiautomaateilla siirtymisen jälkeisinä päivinä. Koko rinnakkaiskäyttöajan (tammikuu 2008) lukujen vertailu tammikuun 2007 lukuihin osoittaa, että nostojen ja rahanvaihdon arvo kasvoi 55 prosenttia: pankkitiskillä asiointi kasvoi 61 prosenttia, kun taas pankkiautomaattitapahtumien määrä kasvoi vain 23 prosenttia [4].

Nostojen ja rahanvaihdon suhteellisen suuri keskimääräinen arvo pankkitapahtumaa kohden Kyproksessa (1 177 euroa) osoittaa, että ihmisillä oli hallussaan suuret määrät käteistä, mikä aiheutti pankkeihin jonoja ensimmäisinä päivinä siirtymisen jälkeen huolimatta siitä, että pankit olivat poikkeuksellisesti auki 1. tammikuuta. Pankkien tilanne kuitenkin normaalistui nopeasti.

B) Malta

Rahanvaihtotapahtumia oli 1.–10. tammikuuta pankeissa lähes 230 000 kappaletta, ja niiden kokonaisarvo oli noin 165 miljoonaa euroa. Keskimääräinen vaihtosumma oli noin 720 euroa. Maltassa nostettiin enemmän rahaa pankkiautomaateista kuin pankeista, vaikkakin pankeista nostettujen eurojen kokonaisarvo oli yli neljä kertaa suurempi.

Noin 90 prosentista kaikista Maltan pankkiautomaateista (yhteensä 154 kappaletta) pystyi nostamaan pelkästään euroseteleitä 1. tammikuuta kello 0.00 mennessä. Loput pankkiautomaatit siirtyivät euroon seuraavien tuntien aikana. Tammikuun 10. päivään mennessä tehtiin noin 316 000 nostoa, joiden arvo oli yhteensä noin 40 miljoonaa euroa. Kuten Kyproksessa yhdellä kerralla nostettu summa oli noin 126 euroa.

Koska ihmiset olivat innokkaita vaihtamaan hallussaan olevat kansalliset käteisvarat euroiksi ja nostamaan eurokäteistä, joissakin pankkitoimipisteissä oli pitkiä jonoja. Monet pankit olivat avanneet yrityksille omia palvelupisteitä odotusaikojen lyhentämiseksi. Jonot olivat edelleen pitkiä jopa viikko siirtymisen jälkeen, mikä osoitti kuitenkin, etteivät toteutetut toimenpiteet olleet aina riittäviä. Huolimatta 600 ylimääräisestä kassatyöntekijästä pankit eivät olleet täysin valmistautuneita selviämään suuresta ylimääräisestä työtaakasta.

2.2.2. Käteismaksujen kehitys

Euroina tehtyjä käteismaksuja koskevat luvut osoittavat, että eurosta on tullut nopeasti Maltan ja Kyproksen valuutta. Sen käyttö kolmen ensimmäisen päivän aikana edistyi paljon nopeammin kuin euron ensimmäisenä käyttöön ottaneissa maissa (ks. kaavio 1). Molempien maiden kaupoissa euroina tehtyjen käteismaksujen osuus oli 70 prosenttia kaikista käteismaksuista 4. tammikuuta, kun vuoden 2002 siirtymisessä euroina tehtyjen käteismaksujen osuus ylitti 70 prosenttia vasta 6. tammikuuta. Yli 90 prosenttia vähittäiskauppiaista antoi vaihtorahat yksinomaan euroina 2. tammikuuta 2008 alkaen.

Kaavio 1

(...PICT...)

Lähde: Komission yksiköt

Tästä syystä vanhoina kansallisina valuuttoina tehtyjen maksujen osuus laski nopeasti 29. joulukuun 2007 100 prosentista ainoastaan 7–10 prosenttiin kaikista käteismaksuista 12. tammikuuta 2008. Tammikuun 20. päivänä 2008 (eli 10 päivää ennen rinnakkaiskäyttöajan päättymistä) ainoastaan 3 prosenttia ostoksista maksettiin vanhassa kansallisessa valuutassa (ks. kaavio 2).

Kaavio 2

(...PICT...)

Lähde: Komission yksiköt

Joillakin vähittäiskauppiailla oli ensimmäisinä päivinä pulaa käteisvaroista, sillä monet pankkien pitkiin jonoihin kyllästyneet kansalaiset käyttivät kauppoja päästäkseen eroon vanhasta kansallisesta valuutasta. Tästä syystä kassoihin tarvittiin enemmän suuria eurokolikoita ja pieniä euroseteleitä kuin alun perin oli suunniteltu.

Maltassa yhden ja kahden eurosentin kolikot loppuivat joiltakin vähittäiskauppiailta ja palveluntarjoajilta (muun muassa linja-autonkuljettajilta), joiden oli annettava täsmällinen vaihtoraha. Koska hintojen pyöristäminen oli lailla kielletty, tiettyjä nimellisarvoja tarvittiin odottamattoman suuria määriä, ja Maltan keskuspankin oli tilattava niitä lisää.

Kaaviossa 3 esitetyt komission kyselyn tulokset osoittavat, että jo 12 päivää siirtymisen jälkeen yli 90 prosentilla maltalaisista ja kyproslaisista oli pelkästään tai enimmäkseen eurokolikoita ja -seteleitä lompakoissaan. Siirtyminen oli yllättävän nopea, kun otetaan huomioon, että vieläkin harvemmat ihmiset kuin Sloveniassa olivat hankkineet eurokäteistä ennen €-päivää. Joulukuun 29. päivänä 2007 7 prosentilla kyproslaisia oli enimmäkseen euroseteleitä ja 8 prosentilla enimmäkseen eurokolikoita. Maltan vastaavat luvut olivat 4 ja 12 prosenttia. Sloveniassa osuudet olivat vastaavana aikana 20 prosenttia euroseteleiden ja 27 prosenttia eurokolikoiden osalta.

Kaavio 3

(...PICT...)

Lähde: Komission yksiköt

Kansalaiset tutustuivat erittäin nopeasti uuteen valuuttaansa. Vuoden 2008 helmikuun alkuun mennessä lähes 90 prosenttia maltalaisista ja 95 prosenttia kyproslaista tunnisti eurosetelit erittäin helposti tai melko helposti. Yli puolet maltalaisista (53 %) laski hinnat useimmiten euroina päivittäisiä ostoksia tehdessään ja noin 40 prosenttia jopa poikkeuksellisia ostoksia tehdessään. Kyproslaiset laskivat useimmiten punnissa kalliimpia tavaroita hankkiessaan, mutta enimmäkseen euroissa päivittäisiä ostoksia tehdessään [5].

2.2.3. Vanhojen kansallisten valuuttojen palauttaminen

Vanhoja kansallisia valuuttoja alettiin palauttaa vuoden 2007 viimeisinä kuukausina. Tammikuun 1. päivänä 2008 noin 40 prosenttia liikkeellä olevien setelien arvosta oli jo palautettu Maltassa ja noin 10 prosenttia Kyproksessa. Tahti kiihtyi tammikuun ensimmäisinä päivinä, jolloin palautettiin joka päivä 5–6 prosenttia vanhojen kansallisten setelien arvosta Kyproksessa ja noin 3 prosenttia Maltassa.

Noin 50 prosenttia vielä 1. tammikuuta kierrossa olleiden Kyproksen punnan ja Maltan liiran setelien arvosta palautettiin 15. tammikuuta mennessä Kyproksessa ja 17. tammikuuta mennessä Maltassa [6]. Palauttaminen sujui molemmissa maissa nopeammin kuin vuonna 2002, jolloin 50 prosentin raja ylittyi vasta 21. tammikuuta. Noin 25 prosenttia Kyproksen ja 35 prosenttia Maltan vanhasta kansallisesta käteisrahasta oli edelleen kierrossa tammikuun lopussa; tulos vastasi pitkälti vuoden 2002 tilannetta [7].

Rahankuljetusyhtiöt ja pankit katsoivat vanhan kansallisen valuutan keräämisen ja varastoinnin sujuneen kaiken kaikkiaan ongelmitta.

Kaavio 4

(...PICT...)

Lähde: EKP

Käteisrahan käyttöönotto Kyproksessa ja Maltassa osoittaa, että lyhyt rinnakkaiskäyttöaika on teknisesti mahdollista myös maissa, joissa on kierrossa erittäin paljon käteisrahaa. Vaikka pankit toteuttivat erityistoimenpiteitä selviytyäkseen suuresta ylimääräisestä työtaakasta, siirtymisen jälkeisinä ensimmäisinä viikkoina ei pystytty välttymään jonoilta. Siirtymisen helpottamiseksi aina olisi myös tiedotettava laajasti vanhan kansallisen valuutan palauttamisesta ennen €-päivää, laajasta edelleenjakelusta ja muista maksuvälineistä kuin käteisrahasta. |

3. Talous- ja hallintojärjestelmien muuntaminen

Niin Kyproksen kuin Maltan valitseman big bang -skenaarion mukaisesti kaikki hallinto- ja talousjärjestelmät toimivat yksinomaan maiden kansallisissa valuutoissa 31. joulukuuta 2007 asti ja siirtyivät euroon 1. tammikuuta 2008.

Saatavilla olevien tietojen mukaan Kyproksen ja Maltan julkishallinto ja yritykset onnistuivat valmistautumaan asianmukaisesti ja ajoissa. Molempien jäsenvaltioiden asiantuntijat osallistuivat komission/OLAF:in, EKP:n ja Europolin järjestämiin tiedotus- ja koulutustoimiin perehtyäkseen euron suojelemiseksi väärennöksiltä suunniteltuihin menettelyihin ja menetelmiin.

Lähestulkoon kaikki molemmissa maissa syyskuussa 2007 [8] haastatellut yritykset olivat saaneet tietoa siirtymisestä ja aloittaneet valmistelut.

Pankit tai vähittäismyyjät eivät raportoineet mitään suurempia teknisiä ongelmia siirtymisen aikana. Pankkiautomaattien, korttimaksujärjestelmien ja pankkitilien siirtyminen sujui niin ikään ongelmitta.

4. Hintojen kehitys

4.1. Hintojen seuranta siirtymisen aikana

Syyskuussa 2007 kansalaisten suhtautumisesta euroon tehdyn Eurobarometri-tutkimuksen tulokset osoittivat, että yli kolme neljäsosaa Kyproksen ja Maltan kansalaisista pelkäsi hintoihin liittyviä väärinkäytöksiä ja hintavilppiä siirtymisen aikana. Näiden pelkojen hälventämiseksi molemmat maat ottivat käyttöön kattavan toimenpidepaketin.

Kyproksessa viisi euroseurantakeskusta seurasi tiiviisti, että hintojen kaksoismerkinnät [9] olivat asianmukaisia; lisäksi valtionvarainministeriö ja kuluttajajärjestöt tarkkailivat eniten ostettujen tavaroiden hintoja. Reilua hinnoittelua koskevat käytännesäännöt, joita 7 579 yritystä sitoutui noudattamaan, olivat ilmeisen onnistuneet hinnankorotusten rajoittamisessa, sillä eniten väärinkäytöstapauksia todettiin niiden yritysten keskuudessa, jotka eivät olleet allekirjoittaneet käytännesääntöjä. Euroseurantakeskukset ottivat yhteyttä vähittäiskauppiaisiin ja palveluntarjoajiin, joiden hinnat olivat nousseet erityisen paljon (pääasiassa parturiliikkeet, kampaamot, kebab-puodit, yksityiset pysäköintialueet, lääkärit, kahvilat ja elokuvateatterit) tähän johtaneiden syiden selvittämiseksi ja julkaisivat internetissä niiden nimet, jotka olivat käyttäneet siirtymistä väärin.

Maltassa hintatilannetta seurasi euroon siirtymistä käsittelevä komitea (National Euro Changeover Committee, NECC) [10], joka oli myös käynnistänyt FAIR-aloitteen yli 7 900 yrityksen kanssa.

Malta on ensimmäinen maa, jossa hintojen tasaaminen ylöspäin euroon siirtymisen vuoksi on lailla kielletty [11]. Kaikki kansalaisten eurolinjalle ilmoittamat tai sähköpostitse toimittamat tiedot hintojen pyöristämisestä tutkitaan välittömästi. Vuoden seitsemän ensimmäisen viikon aikana noin 107 liikkeenomistajaa ja muuta toimijaa (myös monet lääkärit ja muutamat pysäköintialueiden omistajat) joutuivat tarkistamaan hintojaan alaspäin saatuaan NECC:ltä varoituksen euron vuoksi epäoikeudenmukaisesti korotetuista palkkioista tai hinnoista. Kolme yritystä sai sakkoja perusteettomista hinnankorotuksista ja noin 96 valitusta todettiin perusteettomiksi.

4.2. Hintasuuntaukset

Maailmanlaajuiset tekijät vaikuttivat vuonna 2007 suuresti Kyproksen ja Maltan inflaatiokehitykseen. Suhteellisen hidas inflaatio vuoden ensimmäisellä puoliskolla johtui suurelta osin energianhintojen suotuisasta perusvaikutuksesta, joka kääntyi päinvastaiseksi elo-syyskuussa 2007. Tästä syystä vuoden 2007 toisella vuosipuoliskolla energianhintojen epäsuotuisa perusvaikutus ja hyödykkeiden hintojen nousu kiihdyttivät inflaatiota.

Kyproksen vuosi-inflaatio oli keskimäärin 2,2 prosenttia vuonna 2007 inflaatiolukujen ollessa alhaalla vuoden ensimmäisellä puoliskolla ja korkealla sen toisella puoliskolla. YKHI-inflaation vuonna 2007 todettu hidastuminen jatkui vuoden 2008 ensimmäisenä kuukautena. Näin ollen vuosi-inflaatio kiihtyi tammikuun 2008 4,1 prosentista 4,7 prosenttiin helmikuussa 2008. Maltan vuosi-inflaatio oli keskimäärin 0,7 prosenttia vuonna 2007. Inflaatiokehitys oli varsin vaihteleva: vuoden ensimmäisen puoliskon hidastumisen jälkeen inflaatio kiihtyi vuoden toisella puoliskolla. Vuosi-inflaatio kiintyi tammikuun 2008 3,8 prosentista 4,0 prosenttiin helmikuussa 2008.

Eurostatin alustavan arvion (Euro Changeover and Inflation in Cyprus and Malta, huhtikuu 2008) mukaan euroon siirtymisen (kertaluonteinen) kokonaisvaikutus kuluttajahintainflaatioon oli luultavasti 0,2–0,3 prosenttiyksikköä siirtymisen aikoihin ja heti sen jälkeen. Kyprosta ja Maltaa koskevat arviot vastaavat euroalueeseen ensimmäiseksi liittyneiden maiden vuoden 2002 ja Slovenian vuoden 2007 kokemuksia. Tästä syystä Eurostat katsoo, että euroon siirtymisen vaikutukset sekä Kyproksessa että Maltassa ovat olleet havaittavissa mutteivät kuitenkaan niin suuria, että ne olisivat voineet vaikuttaa kuluttajahintainflaatioon kummassakaan maassa. Eurostat päivittää tarvittaessa päätelmiään euroon siirtymisen vaikutuksista Kyproksessa ja Maltassa, kun uutta tietoa saadaan käyttöön.

4.3. Hintakäsitykset

Komission yksiköiden tiedot osoittavat, että koettu inflaatio on yleensä vastannut Kyproksen ja Maltan YKHI-inflaation kehitystä viime vuosina. Kyproksessa koettu inflaatio on lähellä kuluttajahintainflaatiota, sillä molemmat ovat kiihtyneet vuoden 2007 alun jälkeen. Maltassa inflaatiokäsitykset ovat myös vastanneet YKHI-inflaatiota, toisin eivät aivan yhtä kiinteästi, sillä YKHI-inflaation hidastuessa voimakkaasti huhtikuussa inflaation ei koettu hidastuvan vastaavasti.

Euroon siirtymisen jälkeen saatavilla olevat tiedot osoittavat, ettei siirtyminen vaikuttanut aluksi inflaatiokäsityksiin. Kiihtyvästä YKHI-inflaatiosta poiketen koettu inflaatio Kyproksessa hidastui viime vuoden joulukuun 45,7 prosenttiyksiköstä 42,3 prosenttiyksikköön tammikuussa 2008 ja koettu inflaatio Maltassa hidastui edellisen kuukauden 51,0 prosenttiyksiköstä 40,5 prosenttiyksikköön tammikuussa 2008. Täten näyttää siltä, ettei YKHI-inflaation kiihtyminen eikä euron käyttöönoton mahdollinen vaikutus hintoihin ole vaikuttanut kuluttajien inflaatiokäsityksiin. Muut tekijät, kuten tiedotuskampanjat, ovat saattaneet alentaa inflaatiokäsityksiä kahdessa uusimmassa euroalueen jäsenvaltiossa. Maltan osalta on myös erittäin todennäköistä, että tämä on yhteydessä hintojen tasaamista ylöspäin koskevaan kieltoon ja sen tiukkaan soveltamiseen.

Kaavio 5

(...PICT...)

Lähde: Komission yksiköt

Tilanne on kuitenkin muuttunut jonkin verran helmikuussa 2008. Maltassa koettu inflaatio on hidastunut edelleen tammikuun 2008 40,5 prosenttiyksiköstä 34,0 prosenttiyksikköön; Kyproksessa puolestaan koettu inflaatio on kiihtynyt tammikuun 2008 42,3 prosenttiyksiköstä 48,2 prosenttiyksikköön. Vielä on kuitenkin liian aikaista tehdä päätelmiä inflaatiokäsitysten tulevasta kehityksestä Kyproksessa tai Maltassa.

Kypros ja Malta ovat kärsineet inflaatiopaineista vuoden 2007 puolivälistä alkaen pääasiassa siitä syystä, että maailmanlaajuinen inflaatio on kiihtynyt energian ja elintarvikkeiden alaluokissa. Samaan aikaan inflaatiokäsitykset ovat vastanneet yleisesti ottaen YKHI-inflaation kehitystä. Euron käyttöönottoa seuranneen ensimmäisen kuukauden aikana inflaatiokäsitykset pysyivät kurissa, vaikka mitattu inflaatio kiihtyi. Helmikuussa Kyproksen koettu inflaatio kiintyi, kun taas Maltassa se hidastui edelleen. |

5. Euroon siirtymistä ja kansalaisten suhtautumista koskeva tiedotuskampanja

Kyproksen euroa koskeva tiedotuskampanja käynnistettiin ja euroa käsittelevä kansallinen verkkosivusto (www.euro.cy) avattiin virallisesti 31. toukokuuta 2006. Joukkoviestinkampanja alkoi vasta keväällä 2007 osittain siitä syytä, että kilpailuttamisessa esiintyi PR-toimiston valintaan liittyviä ongelmia. Kampanjassa keskityttiin pk-yrityksiin, maaseutualueisiin ja heikommassa asemassa oleviin ryhmiin. Keskeisissä viesteissä käsiteltiin siirtymisen aikataulua, euron hyötyjä, valuuttakurssia ja perusteettomiin hinnankorotuksiin liittyviä pelkoja. Tärkeimmät kanavat olivat radio (10 225 tietoiskua), televisio (3 260 tietoiskua) ja painettu mainosaineisto (206 aikakaus- ja 241 sanomalehtimainosta). Eurobussit kulkivat ympäri saarta jakamassa tietoa syrjäisten alueiden asukkaille. Koska euron kannatus oli edelleen alhaalla, Kyproksen viranomaiset tehostivat tiedostusta viimeisinä kuukausina pääasiassa heikommassa asemassa olevien ryhmien keskuudessa. Euroopan komissio tuki monenlaisia toimia, muun muassa euroa koskevan uuden näyttelyn järjestämistä, mallikonferenssia ja journalistiseminaaria, kouluille suunnattua kansallista kilpailua ja mainosmateriaalin tuottamista.

Tiedotuskampanja näyttää tuottaneen erittäin hyviä tuloksia. Helmikuussa 2008 tehdyn Eurobarometri-tutkimuksen mukaan yhdeksän kymmenestä kyproslaisesta katsoi saaneensa erittäin paljon tai melko paljon tietoa siirtymisestä. Pääasiallisena tietolähteenä useimmille kansalaisille olivat tiedotusvälineet (61 %), liikepankit (16 %) ja Kyproksen keskuspankki (10 %). Kansalaiset olivat myös erittäin tyytyväisiä (49 %) tai melko tyytyväisiä (44 %) kansallisten viranomaisten eurosta välittämiin tietoihin. Kahdeksan kymmenestä kyproslaisesta sai eurolaskimen ja piti sitä erittäin hyödyllisenä. Helmikuussa 2008 noin 80 prosenttia Eurobarometrin haastattelemista ihmisistä halusi edelleen lisätietoja reilusta pyöristämisestä ja oikeasta hinnoittelusta, euron sosiaalisista, taloudellisista ja poliittisista vaikutuksista sekä euron turvatekijöistä.

Maltan alun perin alhainen euron kannatus käännettiin päinvastaiseksi kattavalla ja monivaiheisella kampanjalla, jossa keskityttiin aluksi eurotietoisuuteen ja eurosta saataviin hyötyihin ja sitten siirtymisen käytännön seikkoihin. Kampanjassa käytettiin niin joukkotiedotusvälineitä (4 750 tietoiskua televisiossa, 20 125 tietoiskua radiossa ja 1 465 sanoma- ja aikakauslehtimainosta) kuin henkilökohtaista tiedotusta (eurosta tiedottava puhelinlinja, yhteydet lehdistöön, kansalaisjärjestöihin, paikallisyhteisöihin ja seurakuntiin, kuluttaja- ja yritysjärjestöihin, kouluihin ja heikommassa asemassa oleviin ryhmiin). Tiedotuskampanjoissa käsiteltiin säännöllisesti kansalaisten pelkoa hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä. Omalla verkkosivustolla (www.euro.gov.mt) tiedotettiin kaikista toimista ja sieltä löytyivät kaikki euroon liittyvät tiedot.

Euroopan komissio tuki kumppanuussopimuksen puitteissa kahta euronäyttelyä ja yhtä eurokonferenssia, suurelle yleisölle osoitettavaa kyselyä ja rinnakkaiskäyttöä koskevaa kyselyä sekä kouluille suunnattua kansallista kilpailua.

Pitkä ja intensiivinen tiedotuskampanja näyttää tuottaneen erittäin hyviä tuloksia. Helmikuussa 2008 tehdyn Eurobarometri-tutkimuksen mukaan yhdeksän kymmenestä maltalaisesta katsoi saaneensa erittäin paljon tai melko paljon tietoa siirtymisestä. Tärkeimpänä tietolähteenä suurimmalle osalle kansalaisia olivat tiedotusvälineet (68 %); tehokkaimpana tietolähteenä pidettiin televisiota. Television tietoiskut saavuttivat 87 prosenttia kansalaisista, joista yli 90 prosenttia piti tietoiskuja melko hyödyllisinä tai erittäin hyödyllisinä. Helmikuussa 2008 56 prosenttia Eurobarometrin haastattelemista ihmisistä halusi edelleen lisätietoja reilusta pyöristämisestä ja oikeasta hinnoittelusta sekä euron turvatekijöistä.

Siirtymistä ja siihen liittyvää tiedotuskampanjaa pidettiin molemmissa maissa sujuvana ja tehokkaana. Tämä osoittaa, että hallittu ja kattava tiedotuskampanja voi edistää euron julkista kannatusta. Lisäksi Maltan kampanja on osoittanut, että pelot euroon siirtymisen aiheuttamista hinnankorotuksista on mahdollista osoittaa turhiksi kohdennetuilla ja intensiivisillä tiedotustoimilla. |

[1] Kyproksen ja Maltan siirtymäsuunnitelman mukaan tarkoitus oli soveltaa ns. big bang -skenaariota ja yhden kuukauden pituista rinnakkaiskäyttöaikaa. Euroalueeseen ensimmäiseksi liittyneet maat ottivat euron käyttöön ns. Madridin skenaarion mukaan noudattaen kolmen vuoden siirtymäkautta (Kreikalla yksi vuosi). Slovenia oli ensimmäinen big bang -skenaariota käyttänyt maa, jossa eurosetelit ja -kolikot otettiin käyttöön samana päivänä kuin euro sai laillisen maksuvälineen aseman (1.1.2007).

[2] Flash Eurobarometri 223, helmikuu 2008.

[3] Euron ja vanhan kansallisen valuutan rinnakkaiskäyttöaika on €-päivänä alkava jakso, jonka aikana euro ja vanha kansallinen valuutta ovat laillisia maksuvälineitä. Se voi kestää enimmillään kuusi kuukautta. Jäsenvaltiot voivat päättää soveltaa lyhyempää ajanjaksoa. Useimmat euroalueeseen ensimmäiseksi liittyneet maat sovelsivat kahden kuukauden rinnakkaiskäyttöaikaa. Slovenia halusi soveltaa vain 14 päivän pituista rinnakkaiskäyttöaikaa.

[4] Pankkiautomaattitapahtumien arvo kasvoi vain 15 prosenttia varsinkin siksi, että pankkiautomaateista oli mahdollista nostaa ainoastaan pieniä seteleitä tammikuussa 2008.

[5] Flash Eurobarometri 222 Kyproksen osalta ja Flash Eurobarometri 223 Maltan osalta, molemmat tutkimukset helmikuussa 2008.

[6] Vielä 1. tammikuuta 2008 kierrossa olleiden Kyproksen punnan setelien kokonaisarvo oli 994 miljoonaa euroa ja kolikkojen kokonaisarvo 66 miljoonaa euroa. Maltan liiran osalta vastaavat luvut olivat 635 miljoonaa euroa ja 44 miljoonaa euroa.

[7] Kyproksen keskuspankki vaihtaa vanhoja kansallisia seteleitä euroiksi veloituksetta kymmenen vuoden ja kolikoita kahden vuoden ajan €-päivän jälkeen. Maltan keskuspankki vaihtaa Maltan liirakolikoita 2. helmikuuhun 2010 ja liiraseteleitä 1. helmikuuhun 2018 saakka.

[8] Flash Eurobarometri 218 (syyskuu 2007) Kyproksen osalta ja NECC Business Survey (syyskuu 2007) Maltan osalta.

[9] Hintojen kaksoismerkintä Kyproksen puntina ja euroina tuli pakolliseksi 1. syyskuuta 2007 ja on voimassa 30. syyskuuta 2008 saakka. Maltassa hintojen kaksoismerkintä liiroina ja euroina tuli pakolliseksi 11. heinäkuuta 2007 ja on voimassa 30. kesäkuuta 2008 saakka.

[10] Hintoja seurataan kesäkuuhun 2008 asti.

[11] Euron käyttöönottoa koskevan Maltan lain (CAP.485) mukaan rahamäärien tasaaminen on sallittua vain, kun se johtaa sellaiseen rahamäärään euroina, joka on pienempi kuin vastaava rahamäärä Maltan liiroina ennen muuntamista. Kun rahamäärät ovat osa jatkumoa, joka on muodostettu kynnysarvojen vahvistamiseksi, tällaisten määrien muuntamista euroiksi voidaan tarvittaessa tasata kynnysarvojen jatkuvuuden varmistamiseksi seuraavissa haarukoissa ja kynnyksen haarukan rajaamiseksi selvästi. Jos teknisten rajoitusten aiheuttamat poikkeukselliset olosuhteet sitä edellyttävät ja asiasta on tehty hakemus euroseurantakeskukselle, euroseurantakeskus voi antaa luvan tasaamiseen muulla tavalla euroseurantakeskuksen määrittelemien ehtojen mukaisesti.

--------------------------------------------------