(1)

Nykyinen sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen sääntelyjärjestelmä koostuu viidestä direktiivistä: sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä 7 päivänä maaliskuuta 2002 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/21/EY (4) (puitedirektiivi), sähköisten viestintäverkkojen ja niiden liitännäistoimintojen käyttöoikeuksista ja yhteenliittämisestä 7 päivänä maaliskuuta 2002 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/19/EY (5) (käyttöoikeusdirektiivi), sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja koskevista valtuutuksista 7 päivänä maaliskuuta 2002 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/20/EY (6) (valtuutusdirektiivi), yleispalvelusta ja käyttäjien oikeuksista sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen alalla 7 päivänä maaliskuuta 2002 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/22/EY (7) (yleispalveludirektiivi) sekä henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla 12 päivänä heinäkuuta 2002 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/58/EY (8) (sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi) (jäljempänä yhdessä ”puitedirektiivi ja erityisdirektiivi”). Komission on säännöllisesti tarkasteltava uudelleen näiden direktiivien toimivuutta erityisesti päätelläkseen, onko niitä tarpeen muuttaa teknologioiden ja markkinoiden kehityksen valossa.

(2)

Audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoamista koskevien jäsenvaltioiden tiettyjen lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi) 3 päivänä lokakuuta 1989 annettua neuvoston direktiiviä 89/552/ETY  (9) tarkistettiin vuonna 2007 sen varmistamiseksi, että Euroopan unionin tietotekniikka-alalla sekä mediateollisuudessa ja -palveluissa vallitsevat parhaat mahdolliset kilpailuedellytykset ja oikeusvarmuuden periaate sekä kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden kunnioitus. Tässä asiayhteydessä oikeudenmukainen ja tasapainoinen sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja koskeva sääntelyjärjestelmä on koko EU:n audiovisuaalisen sektorin olennainen peruspilari.

(3)

Tältä osin komissio esitteli alustavat tuloksensa neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle 29 päivänä kesäkuuta 2006 antamassaan tiedonannossa sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja koskevan EU:n sääntelyjärjestelmän uudelleentarkastelusta. Näiden alustavien tulosten pohjalta järjestettiin julkinen kuuleminen, jossa sähköisen viestinnän sisämarkkinoiden jatkuva toteutumattomuus yksilöitiin tärkeimmäksi ratkaisua vaativaksi kysymykseksi. Erityisesti todettiin, että sääntelyn hajanaisuus ja kansallisten sääntelyviranomaisten toimien epäyhtenäisyys saattavat vaarantaa paitsi alan kilpailukyvyn myös ne huomattavat kuluttajahyödyt, joita valtioiden rajat ylittävä kilpailu voisi tuoda.

(4)

Sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja koskevaa EU:n sääntelyjärjestelmää olisi sen vuoksi uudistettava, jotta saatettaisiin valmiiksi sähköisen viestinnän sisämarkkinat, lujittamalla yhteisön mekanismia huomattavan markkinavoiman operaattoreiden sääntelemiseksi keskeisillä markkinoilla. Uudistukseen sisältyy myös tehokkaan ja koordinoidun taajuushallintostrategian määrittely yhtenäisen eurooppalaisen tietoalueen toteuttamiseksi ja vammaisia käyttäjiä koskevien säännösten tehostaminen osallistavan tietoyhteiskunnan toteuttamiseksi.

(5)

EU:n sähköistä viestintää koskevan sääntelykehyksen tavoitteena on luoda tarjontaan ja kysyntään perustuva kestävä sähköisen viestinnän ekosysteemi: tarjonta syntyy tehokkaan ja kilpailukykyisen infrastruktuurin sekä palvelumarkkinoiden avulla, kysyntä taas tietoyhteiskunnan lisääntyvän kehityksen avulla.

(6)

EU:n sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen sääntelyjärjestelmän tavoitteena on lisäksi vähentää alakohtaista ennakkosääntelyä sitä mukaa kun kilpailu markkinoilla kehittyy, niin että lopulta sähköistä viestintää säännellään ainoastaan kilpailulainsäädännöllä. Vaikka sähköisen viestinnän markkinat ovat viime vuosina osoittaneet voimakasta kilpailudynamiikkaa, on erittäin tärkeää muistaa, että ennakkosääntelyä koskevia velvoitteita olisi määrättävä ainoastaan siinä tapauksessa, että todellista ja kestävää kilpailua ei ole. Ennakkosääntelyn jatkamistarvetta olisi arvioitava viimeistään kolmen vuoden kuluttua tämän direktiivin saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä.

(7)

Sen varmistamiseksi, että sääntely on oikein suhteutettua ja mukautettu erilaisiin kilpailuolosuhteisiin, kansallisten sääntelyviranomaisten olisi voitava määrittää markkinat jäsenvaltioiden alueellisella tasolla ja/tai poistaa sääntelyvelvoitteita sellaisilta markkinoilta ja/tai maantieteellisiltä alueilta, joilla esiintyy todellista infrastruktuurien välistä kilpailua, vaikka niitä ei olisikaan määritelty erillisiksi markkinoiksi.

(8)

Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamiseksi on tarpeen antaa asianmukaisia kannustimia uusiin nopeisiin verkkoihin tarkoitetuille investoinneille, mikä edistää innovointia sisältörikkaiden internetpalvelujen alalla ja vahvistaa Euroopan unionin kansainvälistä kilpailukykyä. Kyseisillä verkoilla on suunnattomat mahdollisuudet hyödyttää kuluttajia ja liiketoimintaa koko Euroopan unionissa. Tästä syystä on hyvin tärkeää, että edistetään huomattavia investointeja kyseisten uusien verkkojen kehitykseen siten, että samalla turvataan kilpailu ja tuetaan kuluttajavalintoja sääntelyn ennustettavuuden ja johdonmukaisuuden avulla.

(9)

Komissio myönsi 20 päivänä maaliskuuta 2006 antamassaan tiedonannossa ”Laajakaistan levinneisyyserojen umpeen kurominen”  (10) , että Euroopan unionin nopeiden laajakaistayhteyspalvelujen saatavuudessa on alueellisia eroja. Vaikka laajakaista onkin ylipäätään yleistynyt, eri alueiden liityntämahdollisuudet ovat vähäisemmät, koska kustannukset ovat alhaisen asukastiheyden ja pitkien välimatkojen vuoksi korkeat. Usein osoittautuu, että näillä alueilla ei ole riittävästi kaupallisia kannustimia laajakaistan kehittämiseen. Toisaalta tekniset innovoinnit alentavat käyttökustannuksia. Sen varmistamiseksi, että heikosti kehittyneillä alueilla investoidaan uusiin tekniikoihin, sähköisen viestinnän sääntelyn on oltava johdonmukaista muiden poliittisten toimenpiteiden kuten valtiontukea tai rakennerahastoja koskevien toimien taikka alan yleisten tavoitteiden kanssa.

(10)

Investoiminen tutkimukseen ja kehitykseen on hyvin tärkeää seuraavan sukupolven valokuitukaapeliverkkojen kehityksen sekä joustavien ja tehokkaiden radioliittymien saavuttamisen kannalta sekä lisääntyneen kilpailun ja innovatiivisten sovellusten ja palvelujen tukemiseksi kuluttajien hyödyksi. Haasteena on toimittaa seuraavan sukupolven sähköiselle viestinnälle, tietotekniikalle ja tiedotusvälineille tarkoitetut ajasta ja paikasta riippumattomat ja konvergoidut verkko- ja palveluinfrastruktuurit.

(11)

Poliittisten toimenpiteiden avulla olisi pyrittävä täydentämään sähköisten viestintämarkkinoiden tehokasta toimintaa vaikuttamalla sekä tarjontaan että kysyntään sellaisen itseään vahvistavan kehityskulun stimuloimiseksi, jossa sisältöjen ja palvelujen parantaminen riippuu infrastruktuurin kehityksestä ja päinvastoin. Julkisen tahon osallistumisen olisi oltava oikein suhteutettua, ja sen ei pitäisi vääristää kilpailua eikä estää yksityisiä investointeja, vaan sen olisi lisättävä kannustimia investointeihin ja vähentää markkinoillepääsyn esteitä. Tässä suhteessa viranomaiset voivat tukea sellaisen suurkapasiteettisen infrastruktuurin käyttöönottoa, joka kestää kauas tulevaisuuteen. Julkinen tuki olisi jaettava avointen ja kilpailukykyisten menettelyjen kautta, se ei saisi ennakolta suosia mitään tekniikkaa ja sen avulla olisi annettava infrastruktuurin käyttöoikeus syrjimättömällä tavalla.

(12)

Sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen sääntelyjärjestelmän tavoitteita ovat myös kuluttajansuojan edistäminen sähköisten viestintäpalveluiden alalla varmistamalla kaikilla tavoin oikean ja kattavan tiedon antaminen, hintojen avoimuus ja palvelujen tarjoamisen laadukkuus. Sen olisi myös täysin tunnustettava kuluttajansuojajärjestöjen asema julkisessa kuulemisprosessissa ja luotava takeet siitä, että toimivaltaisilla viranomaisilla on valtuudet estää mahdolliset manipuloinnit ja rangaista tehokkaasti mahdollisista petoksista.

(13)

Komission olisi otettava huomioon kansallisten sääntelyviranomaisten ja alan sidosryhmien näkemykset, kun se ottaa käyttöön tähän direktiiviin liittyviä toimenpiteitä tehokkaan kuulemismenettelyn avulla avoimuuden ja suhteellisuusperiaatteen turvaamiseksi. Komission olisi laadittava yksityiskohtaisia kuulemisasiakirjoja, joissa selvitetään harkittujen toimien eri vaiheet, ja asianomaisten sidosryhmien vastauksille on annettava riittävästi aikaa. Kuulemisten jälkeen vastaukset käsiteltyään komission olisi ilmoitettava antamassaan selonteossa syyt päätökselleen, mukaan lukien kuvaus siitä, miten vastauksen antaneiden osapuolten näkemykset on otettu huomioon.

(14)

Jotta kansalliset sääntelyviranomaiset pystyisivät saavuttamaan puitedirektiivissä ja erityisdirektiiveissä asetetut tavoitteet, erityisesti päästä päähän -yhteentoimivuuden osalta, puitedirektiivin soveltamisalaa olisi laajennettava kattamaan radio- ja telepäätelaitteet, sellaisina kuin ne on määritelty radio- ja telepäätelaitteista ja niiden vaatimustenmukaisuuden vastavuoroisesta tunnustamisesta 9 päivänä maaliskuuta 1999 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 1999/5/EY (11), sekä digitaalitelevisiotoiminnassa käytettävät kuluttajalaitteet.

(15)

On selvitettävä telepäätelaitteiden tiettyjen seikkojen soveltamista vammaisten loppukäyttäjien käyttöoikeuksien osalta, jotta voidaan varmistaa telepäätelaitteiden ja sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteentoimivuus, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 1999/5/EY soveltamista.

(16)

Joitakin määritelmiä olisi selkeytettävä tai muutettava markkinoiden ja teknologioiden kehityksen huomioon ottamiseksi ja sääntelyjärjestelmän täytäntöönpanossa todettujen moniselitteisyyksien poistamiseksi.

(17)

Kansallisten sääntelyviranomaisten ja komission toiminta EU:n sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen sääntelyjärjestelmän yhteydessä edistää laajojen yleispoliittisten tavoitteiden toteutumista kulttuurin, työllisyyden, ympäristön, sosiaalisen koheesion ja aluekehityksen alalla sekä maankäytön suunnittelussa.

(18)

Kansalliset sähköisen viestinnän markkinat pysyvät jatkossakin erilaisina Euroopan unionissa. Sen vuoksi on erittäin tärkeää, että kansallisilla sääntelyviranomaisilla ja televiestinnän eurooppalaisten sääntelyviranomaisten yhteistyöelimellä, jäljempänä ”yhteistyöelin”, on tarvittavat toimivaltuudet ja tietämys, jotta ne voivat luoda kilpailukykyisen EU:n ekosysteemin sähköisen viestinnän markkinoille ja -palveluihin siten, että ne samalla suhtautuvat ymmärtäväisesti kansallisiin ja alueellisiin eroihin ja noudattavat toissijaisuusperiaatetta.

(19)

Kansallisten sääntelyviranomaisten riippumattomuutta olisi lujitettava sääntelyjärjestelmän tehokkaamman soveltamisen varmistamiseksi, viranomaisten määräysvallan lisäämiseksi ja viranomaisten tekemien päätösten ennakoitavuuden parantamiseksi. Tätä varten kansallisessa lainsäädännössä olisi nimenomaisesti varmistettava, että kansallinen sääntelyviranomainen on tehtäviään suorittaessaan suojattu ulkopuoliselta väliintulolta tai poliittiselta painostukselta, joka todennäköisesti vaarantaa sen käsiteltäväksi tulevien asioiden riippumattoman arvioinnin. Tällainen ulkopuolinen vaikuttaminen tekee kansallisesta lainsäädäntöelimestä soveltumattoman toimimaan kansallisena sääntelyviranomaisena sääntelyjärjestelmän mukaisesti. Tätä varten olisi säädettävä etukäteen säännöistä, jotka koskevat kansallisen sääntelyviranomaisen johtajan erottamisen perusteita, jotta ei olisi mitään syytä epäillä kyseisen elimen puolueettomuutta ja sen taipumattomuutta ulkoisten tekijöiden edessä. On tärkeää, että kansallisilla sääntelyviranomaisilla olisi oma budjetti erityisesti sen vuoksi, että ne pystyisivät palkkaamaan riittävästi pätevää henkilöstöä. Budjetti olisi julkaistava vuosittain läpinäkyvyyden varmistamiseksi.

(20)

Tavoissa, joilla muutoksenhakuelimet soveltavat väliaikaistoimenpiteitä kansallisten sääntelyviranomaisten päätösten soveltamisen tilapäiseksi keskeyttämiseksi, on ilmennyt huomattavia eroavaisuuksia. Jotta lähestymistavan yhdenmukaisuutta voitaisiin parantaa, olisi sovellettava yhteistä normia yhteisön oikeuskäytännön mukaisesti. Kun otetaan huomioon muutoksenhakujen merkitys sääntelyjärjestelmän kokonaistoiminnan kannalta, olisi luotava mekanismi, jolla kerätään tietoa muutoksenhauista ja kansallisten sääntelyviranomaisten tekemistä keskeytyspäätöksistä kaikissa jäsenvaltioissa ja jolla näistä tiedoista raportoidaan komissiolle.

(21)

Jotta kansalliset sääntelyviranomaiset voisivat hoitaa sääntelytehtävänsä tehokkaasti, niiden keräämiin tietoihin pitäisi sisältyä kirjanpitotietoa vähittäismarkkinoista, jotka liittyvät sellaisiin tukkumarkkinoihin, joilla jollakin operaattorilla on huomattava markkinavoima ja joita kansallinen sääntelyviranomainen siten sääntelee, ja sellaista tietoa, jonka avulla kansallinen sääntelyviranomainen voi arvioida verkkotopologian suunniteltujen uudistusten tai muutosten mahdollisia vaikutuksia kilpailun kehittymiseen tai muiden osapuolten saataville asetettaviin tukkutuotteisiin.

(22)

Puitedirektiivin 6 artiklassa säädetty kansallinen kuuleminen olisi suoritettava ennen kyseisen direktiivin 7 artiklassa säädettyä yhteisön kuulemista, jotta yhteisön kuulemisessa voitaisiin huomioida intressitahojen näkemykset. Lisäksi toista yhteisön kuulemista ei tarvittaisi, jos kansallisen kuulemisen tulokset saavat aikaan toimenpide-ehdotuksen muuttamisen.

(23)

Kansallisten sääntelyviranomaisten harkintavalta on sovitettava yhteen yhdenmukaisten sääntelykäytäntöjen kehittämisen ja sääntelyjärjestelmän yhdenmukaisen soveltamisen kanssa, jotta sisämarkkinoiden kehittämistä ja valmiiksi saattamista voitaisiin edistää tehokkaasti. Kansallisten sääntelyviranomaisten pitäisi tämän vuoksi tukea komission ja yhteistyöelimen sisämarkkinatoimia. Markkinaviranomaisen pitäisi toimia yksinomaisena yhteistyöfoorumina kansallisten sääntelyviranomaisten välillä niiden suorittaessa sääntelyjärjestelmän mukaisia velvoitteitaan.

(24)

Yhteisön mekanismi, jonka myötä komissio voi vaatia kansallisia sääntelyviranomaisia perumaan markkinoiden määrittelyä ja huomattavan markkinavoiman operaattoreita varten suunniteltuja toimia, on yhdenmukaistanut huomattavasti lähestymistapaa niiden olosuhteiden yksilöimiseen, joissa voidaan soveltaa ennakkosääntelyä ja joissa operaattorit ovat tällaisen sääntelyn kohteena. Korjaavia toimia varten ei kuitenkaan ole vastaavaa mekanismia. Komission kokemukset markkinoiden valvonnasta ja erityisesti puitedirektiivin 7 artiklan menettelystä saadut kokemukset ovat osoittaneet, että epäjohdonmukaisuudet kansallisten sääntelyviranomaisten korjaavien toimien soveltamistavoissa jopa samankaltaisissa markkinaolosuhteissa heikentävät sähköisen viestinnän sisämarkkinoita, eivät takaa tasapuolisia toimintaolosuhteita eri jäsenvaltioissa toimiville operaattoreille ja estävät valtioiden rajat ylittävästä kilpailusta ja palveluntarjonnasta syntyvien kuluttajahyötyjen toteutumisen. Komissiolle pitäisi antaa valtuudet vaatia kansallisia sääntelyviranomaisia perumaan niiden valitsemia korjaavia toimia koskevat ehdotukset. Jotta varmistettaisiin sääntelyjärjestelmän yhdenmukainen soveltaminen yhteisössä, komission pitäisi kuulla yhteistyöelintä ennen päätöksen tekemistä.

(25)

On tärkeää, että sääntelyjärjestelmän täytäntöönpano on nopeaa. Kun komissio on tehnyt päätöksen, jolla kansallista sääntelyviranomaista vaaditaan perumaan suunniteltu toimenpide, kansallisen sääntelyviranomaisen on toimitettava komissiolle muutettu toimenpide-ehdotus. Komissiolle puitedirektiivin 7 artiklan mukaisesti toimitettavalle ilmoitukselle muutetusta toimenpide-ehdotuksesta olisi säädettävä määräaika, jotta markkinatoimijat voisivat tietää markkinoiden tarkastelun keston ja jotta oikeusvarmuutta voitaisiin lisätä.

(26)

Samoin tilanteessa, jossa uudelleen ilmoitettu toimenpide-ehdotus muodostaisi edelleen esteen sisämarkkinoille tai se olisi yhteensopimaton yhteisön oikeuden kanssa, komission pitäisi voida, yhteistyöelintä ensin kuultuaan, vaatia kansallista sääntelyviranomaista määräämään tietyn korjaavan toimen tietyssä ajassa, jotta vältettäisiin sääntelytyhjiö tällä tyypillisesti nopealiikkeisellä alalla.

(27)

Kun otetaan huomioon yhteisön kuulemismekanismin lyhyet määräajat, komissiolle olisi siirrettävä toimivalta hyväksyä täytäntöönpanotoimenpiteitä niiden menettelyjen yksinkertaistamiseksi, joilla vaihdetaan tietoja komission ja kansallisten sääntelyviranomaisten välillä – esimerkiksi tapauksissa, jotka koskevat vakaita markkinoita tai vähäisiä muutoksia aiemmin ilmoitettuihin ehdotuksiin – tai jotta komissio voisi ottaa käyttöön ilmoitusta koskevan vapautuksen menettelyjen yksinkertaistamiseksi tietyissä tapauksissa.

(28)

Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen tavoitteiden mukaisesti sääntelyjärjestelmän pitäisi varmistaa, että kaikki käyttäjät, mukaan luettuina vammaiset loppukäyttäjät, vanhukset ja sosiaalisia erityistarpeita omaavat henkilöt, saavat helposti käyttöönsä edullisia ja laadukkaita palveluja. Amsterdamin sopimuksen päätösasiakirjaan liitetyssä julistuksessa 22 määrätään, että yhteisön toimielimet ottavat huomioon vammaisten tarpeet suunnitellessaan perustamissopimuksen 95 artiklan mukaisia toimenpiteitä.

(29)

Radiotaajuudet pitäisi nähdä niukkana julkisena voimavarana, jolla on huomattavaa julkista ja markkina-arvoa. On yleisen edun mukaista, että taajuuksia hallinnoidaan mahdollisimman tehokkaasti ja toimivasti talouden, yhteiskunnan ja ympäristön näkökulmasta ottaen huomioon kulttuurin monimuotoisuuteen ja tiedonvälityksen moniarvoisuuteen liittyvät tavoitteet ja että niiden tehokkaan käytön esteitä poistetaan vaiheittain.

(30)

Vaikka taajuushallinto kuuluu edelleen jäsenvaltioiden toimivaltaan, vain yhteisön tasolla tapahtuvalla koordinoinnilla ja tarvittaessa yhdenmukaistamisella voidaan varmistaa, että taajuuksien käyttäjät hyötyvät täysimittaisesti sisämarkkinoista ja että EU:n etuja voidaan tehokkaasti puolustaa maailmanlaajuisesti.

(31)

Tämän direktiivin taajuushallintoa koskevien säännösten olisi oltava yhdenmukaisia radiotaajuushallintoalan kansainvälisten ja alueellisten organisaatioiden, kuten Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) ja Euroopan posti- ja telehallintojen konferenssin (CEPT), tekemän työn kanssa, jotta varmistetaan taajuuksien käytön tehokas hallinnointi ja yhdenmukaistaminen koko yhteisön alueella sekä maailmanlaajuisesti.

(32)

Direktiivin 2002/21/EY (puitedirektiivi) 8 a artiklassa määritettyjen tavoitteiden saavuttamisen edistämiseksi olisi jäsenvaltioiden johdolla järjestettävä vuonna 2010 taajuuksia koskeva kokous, johon osallistuisivat Euroopan parlamentti, komissio ja kaikki sidosryhmät. Kokouksen olisi erityisesti edistettävä seuraavia seikkoja: EU:n taajuuspolitiikan yleisen johdonmukaisuuden lisääminen, taajuuksien vapauttaminen uusille sähköisille viestintäpalveluille digitaalilähetyksiin siirtymisen myötä ja analogisista digitaalisiin maanpäällisiin televisiolähetyksiin siirtymistä koskevien ohjeiden antaminen.

(33)

Analogisista digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtymisen pitäisi digitaaliteknologian selvästi paremman lähetystehokkuuden johdosta vapauttaa huomattavia määriä taajuuksia Euroopan unionissa ja luoda niin sanottua taajuusylijäämää. Jäsenvaltioiden olisi vapautettava taajuusylijäämänsä mahdollisimman nopeasti, mikä antaisi kansalaisille mahdollisuuden saada käyttöönsä uusia, innovatiivisia ja kilpailukykyisiä palveluja. Tätä tarkoitusta varten digitaalisen ylijäämän tehokasta jakoa tai uudelleenjakoa kansallisella tasolla haittaavat esteet olisi poistettava ja digitaalisen taajuusylijäämän jaossa yhteisössä olisi noudatettava yhdenmukaisempaa ja integroidumpaa lähestymistapaa.

(34)

Radiotaajuuksien hallinnoinnissa olisi varmistettava haitallisten häiriöiden välttäminen. Haitallisten häiriöiden peruskäsite olisi siten määriteltävä hyvin viittaamalla olemassa oleviin kansainvälisesti sovittuihin taajuussuunnitelmiin , jotta varmistetaan sääntelytoimien rajoittuminen välttämättömään häiriöiden poistamiseksi.

(35)

Taajuuksien nykyinen hallinto- ja jakelujärjestelmä perustuu yleensä hallinnollisiin päätöksiin, jotka ovat liian joustamattomia teknologian ja talouden kehityksen suhteen ja erityisesti langattoman teknologian nopean kehityksen ja kaistanleveyksien kiihtyvän kysynnän suhteen. Kansallisten toimintamallien tarpeeton pirstaloituminen aiheuttaa taajuuksien käyttäjille lisäkustannuksia ja markkinamahdollisuuksien menetyksiä, jarruttaa innovointia ja aiheuttaa haittaa sisämarkkinoille, kuluttajille ja koko taloudelle. Lisäksi taajuuksien saanti- ja käyttöehdot saattavat vaihdella operaattorityypistä riippuen, ja kun nämä operaattorit tarjoavat entistä enemmän päällekkäisiä sähköisiä palveluja, tuloksena on jännitteitä oikeudenhaltijoiden välillä, erovaisuuksia taajuuksien saamisen kustannuksissa ja mahdollisia häiriöitä sisämarkkinoiden toiminnassa.

(36)

Kansallisilla rajoilla on entistä vähemmän merkitystä määriteltäessä optimaalista taajuuksien käyttöä. Taajuusoikeuksien myöntämisen hajanainen hallinnointi jarruttaa investointeja ja innovaatioita eikä anna operaattoreille ja laitevalmistajille mahdollisuutta mittakaavaetuihin, mikä hidastaa taajuuksia käyttävien sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen sisämarkkinoiden kehittämistä.

(37)

Taajuushallinnon ja taajuuksien saannin joustavuutta olisi parannettava teknologiasta ja palvelusta riippumattomien valtuutusten kautta, jotta taajuuksien käyttäjät voisivat valita parhaat teknologiat ja palvelut käytettäväksi taajuusalueilla, joita käytetään sähköisiin viestintäpalveluihin kansallisten taajuusjakotaulukoiden ja ITU:n radio-ohjesäännön mukaisesti , jäljempänä ”teknologia- ja palveluriippumattomuuden periaatteet”. Teknologioiden ja palvelujen hallinnollista määritystä pitäisi soveltaa, kun kyseessä ovat yleisen edun mukaiset tavoitteet .

(38)

▐ Teknologiariippumattomuuden periaatteen rajoitusten olisi oltava asianmukaisia ja ne olisi perusteltava tarpeella välttää haitallisia häiriöitä esimerkiksi määräämällä läheterajoituksia ja tehotasoja tai tarpeella varmistaa kansanterveyden suojelu rajoittamalla yleisön altistumista sähkömagneettisille kentille taikka tarpeella varmistaa taajuuksien asianmukainen yhteiskäyttö erityisesti silloin kun käyttöön tarvitaan pelkkä yleisvaltuutus tai kun on noudatettava yhteisön lainsäädännön mukaista yleisen edun tavoitetta .

(39)

Taajuuksien käyttäjien pitäisi kyetä vapaasti valitsemaan palvelut, joita ne haluavat tarjota, noudattaen siirtymäkauden määräyksiä, joilla käsitellään aikaisemmin hankittuihin oikeuksiin liittyviä kysymyksiä, sekä kansallisten taajuusjakotaulukkojen ja ITU:n radio-ohjesäännön määräyksiä . Poikkeukset tästä palveluriippumattomuuden periaatteesta edellyttävät erityisen palvelun tarjoamista kansalliseen yleiseen järjestykseen liittyvien seikkojen ottamiseksi huomioon tai selkeästi määriteltyjen yleisen edun mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi, kuten ihmishengen turvaamiseksi, sosiaalisen, alueellisen ja maantieteellisen yhteenkuuluvuuden tai taajuuksien tehokkaan käytön ja taajuuksien tehokkaan hallinnoinnin edistämiseksi. Näihin tavoitteisiin pitäisi sisältyä audiovisuaali- ja viestintäalan kansallisen politiikan, kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden ja tiedotusvälineiden moniarvoisuuden edistäminen kansallisessa lainsäädännössä määritellyllä tavalla yhteisön oikeuden mukaisesti. Lukuun ottamatta sellaisia tilanteita, joissa on turvattava ihmishenki tai varmistettava edellä mainittujen tavoitteiden saavuttaminen , poikkeukset eivät saisi johtaa yksinoikeuteen tiettyjen palvelujen käytön osalta vaan niillä pitäisi pikemminkin antaa etusija siten, että muutkin palvelut tai teknologiat voivat toimia samalla taajuusalueella sikäli kuin se on mahdollista. Jotta valtuutuksen haltija voisi vapaasti valita tehokkaimman keinon siirtää taajuuksien kautta tarjottavien palvelujen sisältöä, sisältöä ei pitäisi säännellä taajuuksien käyttövaltuutuksissa.

(40)

Jäsenvaltioilla on toimivalta määritellä oman kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti kaikkien sellaisten poikkeusten soveltamisala ja luonne, jotka liittyvät kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden , audiovisuaali- ja viestintäalan kansallisen politiikan ja tiedotusvälineiden moniarvoisuuden edistämiseen.

(41)

Koska taajuuksien varaaminen tiettyjä teknologioita tai palveluja varten on poikkeus teknologia- ja palveluriippumattomuuden periaatteista ja vähentää vapautta valita tarjottava palvelu tai käytettävä teknologia, tällaisia taajuuksien varauksia koskevien ehdotusten olisi oltava läpinäkyviä ja niistä pitäisi järjestää julkinen kuuleminen.

(42)

Joustavuuden ja tehokkuuden nimissä kansallisten sääntelyviranomaisten pitäisi yhdenmukaistetusti yksilöitävillä taajuusalueilla antaa taajuuksien käyttäjien myös vapaasti siirtää tai vuokrata käyttöoikeuksiaan kolmansille osapuolille, mikä mahdollistaisi taajuuksien arvon määräytymisen markkinoiden mukaan. Kansallisilla sääntelyviranomaisilla on valtuudet varmistaa taajuuksien tehokas käyttö, joten niiden pitäisi toimia sen varmistamiseksi, että kaupankäynti ei johda kilpailun vääristymiseen siten, että taajuuksia jää käyttämättä.

▐

(43)

Sisämarkkinoiden kannalta saattaa olla tarpeen myös yhdenmukaistaa yhteisön tasolla kaupattavien taajuusalueiden yksilöintiä, kaupattavuuden tai kaupattaviin oikeuksiin siirtymisen ehtoja tietyillä taajuusalueilla, kaupattavien oikeuksien vähimmäismuotoa, vaatimuksia taajuuskaupan edellyttämien tietojen keskitetyn saatavuuden, esteettömän saannin ja luotettavuuden varmistamiseksi sekä vaatimuksia kilpailun turvaamiseksi ja taajuuksien hamstraamisen estämiseksi. Komissiolle olisi sen vuoksi siirrettävä toimivalta hyväksyä kyseistä yhdenmukaistamista koskevia täytäntöönpanotoimenpiteitä. Näissä täytäntöönpanotoimenpiteissä olisi otettava huomioon, onko yksittäisiä käyttöoikeuksia myönnetty kaupallisin vai ei-kaupallisin perustein.

(44)

Teknologia- ja palveluriippumattomuuden sekä kaupankäynnin käyttöönotto olemassa olevissa taajuuksien käyttöoikeuksissa saattaa edellyttää siirtymäkauden sääntöjä, kuten terveen kilpailun turvaavia toimia, koska jotkin taajuuksien käyttäjät voivat uuden järjestelmän turvin ryhtyä kilpailemaan sellaisten taajuuksien käyttäjien kanssa, jotka ovat hankkineet taajuusoikeutensa ankarammin ehdoin. Sitä vastoin jos oikeuksia on myönnetty poikkeuksena yleisistä säännöistä tai muilla kuin puolueettomilla, selkeillä, syrjimättömillä ja oikeasuhteisilla perusteilla yleisen edun mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi, tällaisten oikeuksien haltijoiden tilanne ei saisi parantua niiden uusia kilpailijoita haittaavalla tavalla enempää kuin on tarpeen tällaisten yleisen edun mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Jos taajuuksia jää tarpeettomaksi yleisen edun mukaisten tavoitteiden saavuttamisen kannalta, tällaiset taajuudet olisi palautettava saataville ja myönnettävä uudelleen valtuutusdirektiivin mukaisesti.

(45)

Sisämarkkinoiden toiminnan edistämiseksi ja valtioiden rajat ylittävien palvelujen kehittämisen tukemiseksi komission tulisi voida kuulla yhteistyöelintä numeroinnin alalla. Lisäksi jotta jäsenvaltioiden kansalaiset, mukaan luettuina matkailijat ja vammaiset käyttäjät, voisivat saada yhteyden tiettyihin palveluihin käyttämällä samoja tunnistettavia numeroita kaikissa jäsenvaltioissa, teknisten täytäntöönpanotoimenpiteiden hyväksymistä koskevien komission valtuuksien pitäisi tarpeen mukaan kattaa myös sovellettava hintaperiaate tai -mekanismi sekä käyttöön otettava yhtenäinen EU:n puhelinnumero, jolla varmistetaan näiden palvelujen käyttäjäystävällinen saatavuus .

(46)

Sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja tarjoaville yrityksille myönnettävät luvat käyttää julkisessa tai yksityisessä omistuksessa olevaa omaisuutta ovat keskeisiä tekijöitä sähköisten viestintäverkkojen tai uusien verkkoelementtien perustamiselle. Asennusoikeuksien myöntämiseen liittyvien menettelyjen tarpeeton monimutkaisuus ja hitaus voivat siten muodostaa huomattavia esteitä kilpailun kehittymiselle. Tämän johdosta pitäisi yksinkertaistaa tapaa, jolla valtuutetut yritykset hankkivat asennusoikeuksia. Kansallisten sääntelyviranomaisten pitäisi kyetä koordinoimaan asennusoikeuksia ja saattamaan merkityksellistä tietoa saataville verkkosivuilleen.

(47)

On tarpeen lujittaa jäsenvaltioiden valtuuksia suhteessa asennusoikeuksien haltijoihin, jotta varmistetaan uuden verkon käyttöönotto oikeudenmukaisella, tehokkaalla ja ympäristön kannalta vastuullisella tavalla ja riippumatta siitä, onko huomattavan markkinavoiman operaattorilla velvoitetta myöntää oman sähköisen viestintäverkkonsa käyttöoikeutta. Kansallisten sääntelyviranomaisten pitäisi pystyä määräämään tapauskohtaisesti verkkoelementtien ja niihin liittyvien toimintojen, kaapelikanavien, mastojen ja antennien yhteiskäytöstä, rakennusten sisääntuloista ja yhdyskuntarakentamisen paremmasta koordinoinnista. Järjestelmien yhteiskäytön parantaminen voi merkittävästi parantaa kilpailua ja alentaa yleisiä taloudellisia ja ympäristökustannuksia, joita yrityksille koituu sähköisen viestintäinfrastruktuurin , etenkin valokuitukaapeliverkkojen käyttöönotosta. Kansallisten sääntelyviranomaisten olisi kyettävä velvoittamaan huomattavan markkinavoiman operaattorit esittämään kaapelikanaviensa käyttöoikeutta koskeva viitetarjous oikeuden-mukaisella ja syrjimättömällä tavalla.

(48)

Luotettava ja turvallinen tiedonvälitys sähköisten viestintäverkkojen kautta on yhä keskeisemmässä asemassa koko talouden ja yhteiskunnan kannalta yleensä. Järjestelmän monimutkaisuudella, teknisellä häiriöllä, inhimillisellä virheellä, onnettomuuksilla tai hyökkäyksillä voi olla vaikutuksia sellaisten fyysisten infrastruktuurien toimintaan ja saatavuuteen, joilla toimitetaan EU:n kansalaisille tärkeitä palveluja, kuten sähköisen hallinnon palveluja. Kansallisten sääntelyviranomaisten pitäisi sen vuoksi varmistaa yleisten viestintäverkkojen eheys ja turvallisuus. Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston  (12) pitäisi myötävaikuttaa sähköisen viestinnän turvallisuustason kohottamiseen muun muassa tarjoamalla asiantuntemusta ja neuvontaa ja edistämällä parhaiden käytäntöjen vaihtamista. Sekä Euroopan verkko- ja tietoturvavirastolla että kansallisilla sääntelyviranomaisilla pitäisi olla tarvittavat välineet tehtäviensä suorittamiseen, kuten valtuudet saada riittävästi sellaista tietoa, jonka avulla ne pystyvät arvioimaan verkkojen tai palvelujen turvallisuustasoa, sekä seikkaperäistä ja luotettavaa tietoa varsinaisista turvallisuuden vaarantumistilanteista, joilla on ollut huomattavia vaikutuksia verkkojen tai palvelujen toimintaan. Kun pidetään mielessä, että riittävän turvallisuuden onnistunut ylläpitäminen ei ole kertatapahtuma vaan jatkuva toteuttamis-, uudelleentarkastelu- ja ajantasaistamisprosessi, sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen tuottajia pitäisi vaatia toteuttamaan toimenpiteitä verkkojen ja palvelujen eheyden ja turvallisuuden takaamiseksi arvioitujen riskien varalta, ottaen huomioon tällaisten toimenpiteiden uusimman kehitystason.

(49)

Siltä osin kuin on tarpeen sopia yhteisistä turvallisuusvaatimuksista, komissiolle olisi siirrettävä toimivalta hyväksyä teknisiä täytäntöönpanotoimenpiteitä riittävän turvallisuustason saavuttamiseksi sähköisen viestinnän verkoissa ja palveluissa sisämarkkinoilla. Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston pitäisi osallistua soveltuvien teknisten ja organisatoristen turvallisuustoimenpiteiden yhdenmukaistamiseen tarjoamalla asiantuntija-apua. Kansallisilla sääntelyviranomaisilla pitäisi olla valtuudet antaa sitovia ohjeita puitedirektiivin nojalla vahvistettuihin teknisiin täytäntöönpanotoimenpiteisiin liittyen. Jotta ne pystyisivät hoitamaan tehtävänsä, niillä pitäisi olla valtuudet tutkia ohjeiden noudattamista ja määrätä seuraamuksia noudattamatta jättämisestä.

(50)

Sääntelyjärjestelmän täytäntöönpanosta saadut kokemukset osoittavat, että markkina, jolla huomattavaa markkinavoimaa käytetään, ei ole ongelman lähde vaan sen vaikutusten kohde. Siksi kansallisten sääntelyviranomaisten pitäisi käsitellä yhdellä markkinalla vallitsevaa huomattavaa markkinavoimaa sen lähteessä eikä viereisillä markkinoilla, joilla sen vaikutukset tuntuvat.

(51)

Valtioiden rajat ylittäviksi määriteltyjen markkinoiden osalta markkinakatsausmenettelyä pitäisi yksinkertaistaa ja tehostaa antamalla komission nimetä, yhteistyöelimen mielipiteen huomioon ottaen, huomattavan markkinavoiman yritys tai yritykset ja asettaa yksi tai useampia erityisvelvoitteita, jolloin luonteeltaan valtioiden rajat ylittäviä sääntelykysymyksiä ratkottaisiin suoraan yhteisön tasolla.

(52)

Jotta markkinatoimijoille voitaisiin tarjota varmuus sääntelyolojen suhteen, markkinakatsauksille on tarpeen asettaa määräaika. On tärkeää suorittaa markkina-analyysi säännöllisesti ja kohtuullisen ja asianmukaisen aikataulun puitteissa. Aikataulussa olisi otettava huomioon, onko kyseinen markkina ollut aiemmin markkina-analyysin kohteena ja onko siitä tehty asianmukainen ilmoitus. Jos kansalliset sääntelyviranomaiset eivät onnistu analysoimaan markkinaa määräajassa, sisämarkkinat voivat vaarantua eivätkä tavanomaiset velvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevat menettelyt välttämättä tuota toivottua vaikutusta ajoissa. Komission pitäisi tämän vuoksi voida pyytää yhteistyöelintä avustamaan kyseistä kansallista sääntelyviranomaista tämän tehtävien suorittamisessa ja erityisesti antamaan lausunto, johon sisältyy toimenpide-ehdotus, merkityksellisten markkinoiden analyysi sekä asianmukaiset velvoitteet, jotka komissio voisi sitten asettaa.

(53)

Sähköisen viestinnän alan korkean teknologisen innovaatioasteen ja erittäin dynaamisten markkinoiden vuoksi sääntelyä on voitava mukauttaa nopeasti Euroopan tasolla koordinoidulla ja yhdenmukaistetulla tavalla, sillä kokemus on osoittanut, että kansallisten sääntelyviranomaisten toisistaan poikkeava tapa panna sääntelyjärjestelmä täytäntöön voi luoda esteen sisämarkkinoiden kehittämiselle. Siksi komissiolle olisi annettava toimivalta vahvistaa täytäntöönpanotoimenpiteitä sellaisilla alueilla kuin uudet palvelut, numerointi, nimeäminen ja osoitteiden antaminen, kuluttaja-asiat, mukaan luettuna sähköisen viestinnän esteettömyys, ja laskentajärjestelmien sääntely.

(54)

Yksi yhteistyöelimelle annettavista tärkeistä tehtävistä on rajat ylittäviä riitoja koskevien lausuntojen antaminen tarpeen vaatiessa. Kansallisten sääntelyviranomaisten pitäisi sen vuoksi ottaa yhteistyöelimen lausunnot huomioon tällaisissa tapauksissa.

(55)

Sääntelyjärjestelmän täytäntöönpanosta saadut kokemukset osoittavat, että nykyiset säännökset, joiden nojalla kansalliset sääntelyviranomaiset voivat langettaa sakkoja, eivät ole onnistuneet luomaan riittävää kannustinta sääntelyvaatimusten noudattamiseen. Riittävillä lainvalvontavaltuuksilla voidaan vaikuttaa sääntelyjärjestelmän nopeaan täytäntöönpanoon ja siten parantaa sääntelyvarmuutta, mikä toimii tärkeänä veturina investoinneille. Todellisen toimivallan puute tapauksissa, joissa määräyksiä ei noudateta, koskee koko sääntelyjärjestelmää. Puitedirektiiviin tulee uusi säännös, joka koskee puite- ja erityisdirektiivien mukaisten velvoitteiden rikkomista, ja sen pitäisi varmistaa yhdenmukaisten ja johdonmukaisten periaatteiden soveltaminen lainvalvontaan ja seuraamuksiin koko sääntelyjärjestelmässä.

(56)

Olisi kannustettava sekä investointeihin että kilpailuun, jotta kuluttajan valinnanvapaus on turvattu .

(57)

Nykyiseen sääntelyjärjestelmään sisällytettiin tiettyjä säännöksiä helpottamaan siirtymistä vuoden 1998 vanhasta sääntelyjärjestelmästä vuoden 2002 uuteen järjestelmään. Tämä siirtyminen on nyt valmis kaikissa jäsenvaltioissa, ja nämä säännökset pitäisi kumota tarpeettomina.

(58)

Puitedirektiivin liitteessä I on luettelo merkityksellisiä tuote- ja palvelumarkkinoita koskevaan suositukseen sisällytettävistä markkinoista, joihin voidaan kohdistaa ennakkosääntelyä. Tämä liite pitäisi kumota, sillä se on täyttänyt tehtävänsä suosituksen (13) ensimmäisen version pohjana.

(59)

Puitedirektiivin liitteessä II luetellaan perusteet, joita kansallisten sääntelyviranomaisten on käytettävä arvioidessaan direktiivin 14 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti, onko kyseessä yhteinen määräävä asema markkinoilla. Kyseinen liite voi olla harhaanjohtava markkina-analyysiä tekeville kansallisille sääntelyviranomaisille. Yhteisen määräävän aseman käsite riippuu myös Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännöstä. Liitettä II olisi sen vuoksi muutettava.

(60)

Toimintojen eriyttäminen tarkoittaa, että vertikaalisesti integroituneen operaattorin on perustettava operatiivisesti erillisiä liiketoimintayksiköitä, ja sen tarkoituksena on varmistaa täysin samanarvoisten käyttöoikeustuotteiden tarjonta kaikille ketjun loppupään operaattoreille, mukaan luettuna vertikaalisesti integroituneen operaattorin omat alaosastot. Toimintojen eriyttäminen voi mahdollistaa kilpailun lisäämisen useilla merkityksellisillä markkinoilla vähentämällä huomattavasti houkutusta syrjintään ja helpottamalla syrjimättömyysvelvoitteiden noudattamisen varmentamista ja valvontaa. ▐ Sisämarkkinoiden kilpailuhäiriöiden välttämiseksi komission olisi hyväksyttävä etukäteen toimintojen eriyttämistä koskevat ehdotukset.

(61)

Toimintojen eriyttämisen toteuttaminen ei saisi estää erillisten liiketoimintayksiköiden välisiä asianmukaisia koordinointimekanismeja sen varmistamiseksi, että emoyhtiön taloudelliset ja johtamiseen liittyvät valvontaoikeudet suojataan.

(62)

Sähköisten viestintäverkkojen ja -palveluiden markkinoiden jatkuva yhdentyminen sisämarkkinoilla vaatii ennakkosääntelyn soveltamisen parempaa yhteensovittamista EU:n sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen sääntelyjärjestelmässä edellytetyllä tavalla.

(63)

Jos vertikaalisesti integroitunut operaattori päättää luovuttaa koko paikallisliityntäverkko-omaisuutensa tai huomattavan osan siitä erilliselle oikeushenkilölle, jolla on eri omistaja, tai perustamalla erillisen liiketoimintayksikön käyttöoikeustuotteille, kansallisten sääntelyviranomaisten pitäisi arvioida aiotun toimen vaikutuksia kaikkiin vertikaalisesti integroituneelle operaattorille asetettuihin voimassa oleviin sääntelyvelvoitteisiin sen varmistamiseksi, että uudet järjestelyt ovat direktiivin 2002/19/EY (käyttöoikeusdirektiivi) ja direktiivin 2002/22/EY (yleispalveludirektiivi) mukaisia. Kansallisen sääntelyviranomaisen pitäisi suorittaa uusi analyysi markkinoista, joilla eriytetty yksikkö toimii, ja asettaa, säilyttää, muuttaa tai poistaa velvoitteita vastaavasti. Tätä varten kansallisen sääntelyviranomaisen pitäisi voida pyytää yritykseltä tietoja.

(64)

Vaikka joissakin olosuhteissa on aiheellista, että kansallinen sääntelyviranomainen asettaa velvoitteita operaattoreille, joilla ei ole huomattavaa markkinavoimaa, saavuttaakseen sellaisia tavoitteita kuin päästä päähän -liitettävyys tai palvelujen yhteentoimivuus tai edistääkseen tehokkuutta, kestävää kilpailua ja mahdollisimman suuria etuja loppukäyttäjille , on kuitenkin tarpeen varmistaa, että tällaisten velvoitteiden asettamisessa noudatetaan sääntelyjärjestelmää ja erityisesti sen ilmoitusmenettelyjä.

(65)

Komissiolla on valtuudet vahvistaa täytäntöönpanotoimenpiteitä mukauttaakseen liitteessä I vahvistettuja ehtoja digitaalitelevisio- ja -radiopalvelujen tarjonnalle. Tämä koskee myös liitteen II vähimmäisluetteloa, joka on julkistettava läpinäkyvyysvelvoitteen noudattamiseksi.

(66)

Komission olisi esitettävä Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotus sellaisten yhteisön sähköistä viestintää koskevan politiikan täytäntöönpanemiseksi tarvittavien teknisten täytäntöönpanotoimien hyväksymiseksi, jotka menevät yhdenmukaistamistoimia pidemmälle .

(67)

Radiotaajuuksien saatavuuden helpottaminen markkinatoimijoille myötävaikuttaa markkinoille tulon esteiden poistamiseen. Lisäksi teknologian kehittyminen vähentää haitallisten häiriöiden riskiä tietyillä taajuusalueilla vähentäen siten yksittäisten käyttöoikeuksien tarvetta. Taajuuksien käyttöehdot sähköisten viestintäpalvelujen tarjoamiseksi pitäisi sen vuoksi yleensä vahvistaa yleisvaltuutuksissa, paitsi jos yksittäiset oikeudet ovat tarpeen, taajuuksien käytön huomioon ottaen, haitallisilta häiriöiltä suojautumiseksi tai erityisen yleisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamiseksi. Yksittäisten oikeuksien tarvetta koskevat päätökset olisi tehtävä selkeällä ja oikeasuhteisella tavalla.

(68)

Palvelu- ja teknologiariippumattomuusvaatimusten käyttöönoton taajuuksien myöntämistä ja varaamista koskevissa päätöksissä sekä lisääntyneiden mahdollisuuksien siirtää oikeuksia yritysten kesken pitäisi lisätä vapautta ja keinoja toimittaa sähköisiä viestintäpalveluja ja audiovisuaalisia mediapalveluja yleisölle ja siten myös helpottaa yleisen edun mukaisten tavoitteiden saavuttamista. ▐ Tietyt yleisen edun mukaiset velvoitteet, joita lähetystoiminnan harjoittajille asetetaan audiovisuaalisten mediapalvelujen toimittamiseksi, saattavat kuitenkin edellyttää erityisten perusteiden käyttöä taajuuksien myöntämisessä ▐ silloin kun vaikuttaa olevan olennaisen tärkeää saavuttaa kansallisessa lainsäädännössä säädetty tietty yleisen edun mukainen tavoite. Yleisen edun mukaisten tavoitteiden saavuttamiseen liittyvien menettelyjen on kaikissa olosuhteissa oltava selkeitä, puolueettomia, oikein suhteutettuja ja syrjimättömiä.

(69)

Mahdollisen vapauttamisen velvoitteesta suorittaa , kokonaan tai osittain, asetetut maksut olisi oltava puolueeton ja selkeä ja perustuttava muihin voimassa oleviin kansallisen lainsäädännön mukaisiin yleistä etua koskeviin velvoitteisiin .

(70)

Sellaisen yksittäisen käyttöoikeuden, joka ei ole kaupan, voimassaoloaikaa olisi rajoitettava, koska se rajoittaa taajuuksien vapaata saantia. Jos käyttöoikeuksiin sisältyy määräys niiden voimassaolon uusimisesta, jäsenvaltioiden olisi ensin suoritettava uudelleentarkastelu, johon sisältyy julkinen kuuleminen, ottaen huomioon markkinoiden, kattavuuden ja teknologian kehitys. Kun otetaan huomioon taajuuksien niukkuus, yrityksille myönnettyjä yksittäisiä oikeuksia olisi tarkasteltava uudelleen säännöllisesti. Tätä uudelleentarkastelua suorittaessaan jäsenvaltioiden pitäisi sovittaa oikeuksien haltijoiden intressit tarpeeseen edistää taajuuskaupan käyttöönottoa sekä taajuuksien joustavampaa käyttöä mahdollisuuksien mukaan yleisvaltuutusten kautta.

(71)

Kansallisilla sääntelyviranomaisilla pitäisi olla valtuudet varmistaa taajuuksien ja numeroiden tehokas käyttö sekä, siltä osin kuin taajuuksia ja numerovaroja jää käyttämättä, ryhtyä toimiin estääkseen kilpailun vastaisen hamstrauksen, joka voi haitata uusien tulokkaiden tuloa markkinoille.

(72)

Poistettaessa oikeudellisia ja hallinnollisia esteitä eurooppalaista ulottuvuutta omaavien taajuuksien tai numeroiden yleisvaltuutuksilta tai käyttöoikeuksilta olisi asetettava etusijalle teknologian ja palvelujen kehittäminen ja myötävaikutettava kilpailun lisäämiseen. Vaikka taajuuksien saatavuuden ja tehokkaan käytön teknisten ehtojen koordinointi on järjestetty Euroopan yhteisön radiotaajuuspolitiikan sääntelyjärjestelmästä 7 päivänä maaliskuuta 2002 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 676/2002/EY  (14) (radiotaajuuspäätös) nojalla, voi sisämarkkinatavoitteiden saavuttamiseksi olla tarpeen myös koordinoida tai yhdenmukaistaa valintamenettelyjä ja ehtoja, joita sovelletaan oikeuksiin ja valtuutuksiin tietyillä taajuusalueilla, numeroiden käyttöoikeuksiin ja yleisvaltuutuksiin. Tämä koskee erityisesti niitä sähköisiä viestintäpalveluja, joilla on luonteensa vuoksi sisämarkkinaulottuvuutta tai rajat ylittävää potentiaalia, kuten satelliittipalveluja, joiden kehittämistä jäsenvaltioiden sekä EU:n ja kolmansien maiden väliset erot taajuuksien myöntämisessä haittaisivat , ottaen huomioon ITU:n ja CEPT:n päätökset . Komission pitäisi sen vuoksi voida hyväksyä, viestintäkomitean avustuksella ja ottaen yhteistyöelimen lausunnon mahdollisimman tarkasti huomioon, teknisiä täytäntöönpanotoimenpiteitä tällaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Komission hyväksymissä täytäntöönpanotoimenpiteissä saatetaan vaatia jäsenvaltioita asettamaan taajuuksien ja/tai numeroiden käyttöoikeuksia saataville koko alueellaan ja tarpeen mukaan peruuttamaan kaikki muut kansalliset käyttöoikeudet. Tällaisissa tapauksissa jäsenvaltioiden ei pitäisi myöntää uutta käyttöoikeutta kyseiseen taajuusalueeseen tai numerointialueeseen kansallisilla menettelyillä.

(73)

Teknologioiden ja markkinoiden kehittyminen on mahdollistanut jäsenvaltioiden maantieteelliset rajat ylittävien sähköisten viestintäpalvelujen käyttöönoton. Valtuutusdirektiivin 16 artiklassa vaaditaan komissiota tarkastelemaan säännöllisesti uudelleen kansallisten valtuutusjärjestelmien toimintaa ja rajat ylittävän palvelujen tarjonnan kehittymistä yhteisössä. Radiotaajuuksien yhdenmukaistettua myöntämistä koskevat valtuutusdirektiivin 8 artiklan säännökset ovat osoittautuneet tehottomiksi sellaisen yrityksen tarpeisiin, joka haluaa tarjota yhteisön laajuisia palveluja, ja niitä olisi tämän vuoksi muutettava.

(74)

Vaikka valtuutusten myöntämisen ja käyttöehtojen noudattamisen valvonnan pitäisi pysyä kunkin jäsenvaltion vastuulla, niiden pitäisi pidättäytyä asettamasta sellaisia uusia ehtoja, perusteita tai menettelyjä, jotka rajoittaisivat, muuttaisivat tai viivästyttäisivät yhdenmukaistetun tai koordinoidun valinta- tai valtuutusmenettelyn moitteetonta täytäntöönpanoa. Silloin kun se on perusteltua tällaisten koordinointi- tai yhdenmukaistamistoimenpiteiden täytäntöönpanon helpottamiseksi, niihin voitaisiin sisällyttää siirtymäkauden poikkeuksia tai, taajuuksien osalta, taajuuksien yhteiskäyttöön liittyviä siirtymäkauden mekanismeja, jotka vapauttaisivat jäsenvaltion tällaisten toimenpiteiden soveltamiselta, edellyttäen että tämä ei aiheuttaisi aiheettomia eroja kilpailu- tai sääntelytilanteisiin jäsenvaltioiden välillä.

(75)

Kansallisten sääntelyviranomaisten olisi voitava toteuttaa tehokkaita toimia yleisvaltuutuksen tai käyttöoikeuden ehtojen noudattamisen valvomiseksi ja varmistamiseksi, mukaan luettuna valtuudet määrätä tehokkaita taloudellisia ja/tai hallinnollisia seuraamuksia, jos ehtoja rikotaan.

(76)

Valtuutuksiin liitettäviin ehtoihin pitäisi sisältyä erityisehtoja, jotka koskevat esteettömyyttä vammaisille käyttäjille ja viranomaisten ja hätäpalvelujen tarvetta tiedottaa toisilleen ja yleisölle ennen suuronnettomuuksia, niiden aikana ja jälkeen. Lisäksi, teknisten innovaatioiden merkitys huomioon ottaen, jäsenvaltioiden pitäisi voida antaa taajuuksien käyttövaltuutuksia koetarkoituksiin erityisin rajoituksin ja ehdoin, jotka on tiukasti perusteltu tällaisten oikeuksien kokeellisella luonteella.

(77)

Tilaajayhteyksien eriytetystä tarjoamisesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2887/2000 (15) on osoittautunut tehokkaaksi markkinoiden avaamisen ensimmäisessä vaiheessa. Puitedirektiivissä pyydetään komissiota valvomaan siirtymistä vuoden 1998 sääntelyjärjestelmästä vuoden 2002 järjestelmään ja antamaan sopivana ajankohtana ehdotuksia asetuksen kumoamiseksi. Vuoden 2002 sääntelyjärjestelmässä kansallisilla sääntelyviranomaisilla on velvollisuus analysoida markkinaa, joka koskee metallijohdinpohjaisten tilaajayhteyksien ja niiden osien eriytetyn käyttöoikeuden tukkutarjontaa laajakaista- ja puheensiirtopalvelujen tarjoamiseksi, siten kuin se on määritelty merkityksellisiä tuote- ja palvelumarkkinoita koskevassa suosituksessa. Koska kaikki jäsenvaltiot ovat analysoineet tämän markkinan vähintään kerran ja vuoden 2002 sääntelyjärjestelmään perustuvat asianmukaiset velvoitteet ovat voimassa, asetus (EY) N:o 2887/2000 on käynyt tarpeettomaksi ja se pitäisi sen vuoksi kumota.

(78)

Puite-, käyttöoikeus- ja valtuutusdirektiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (16) mukaisesti.

(79)

Komissiolle olisi erityisesti siirrettävä toimivalta hyväksyä täytäntöönpanotoimenpiteitä, jotka liittyvät puitedirektiivin 7 artiklan mukaisiin ilmoituksiin; yhdenmukaistamiseen taajuuksien ja numeroinnin alalla sekä verkkojen ja palvelujen turvallisuuteen liittyvissä asioissa; valtioiden rajat ylittävien markkinoiden yksilöintiin; standardien täytäntöönpanoon sekä sääntelyjärjestelmän säännösten yhdenmukaiseen soveltamiseen. Sille olisi myös siirrettävä toimivalta hyväksyä täytäntöönpanotoimenpiteitä käyttöoikeusdirektiivin liitteiden I ja II päivittämiseksi markkinoiden ja teknologian kehityksen mukaisesti ja hyväksyä täytäntöönpanotoimenpiteitä sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja koskevien valtuutussääntöjen, -menettelyjen ja -ehtojen yhdenmukaistamiseksi. Koska nämä toimenpiteet ovat laajakantoisia ja niiden tarkoituksena on muuttaa näiden direktiivien muita kuin keskeisiä osia täydentämällä niitä uusilla muilla kuin keskeisillä osilla, ne on hyväksyttävä päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. Koska valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn noudattaminen tavanomaisten määräaikojen mukaisesti saattaa tietyissä poikkeuksellisissa tapauksissa estää täytäntöönpanotoimenpiteiden oikea-aikaisen hyväksymisen, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission olisi toimittava ripeästi sen varmistamiseksi, että kyseiset toimenpiteet hyväksytään ajoissa ,

(1)

Korvataan 1 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Tällä direktiivillä perustetaan yhdenmukaistettu järjestelmä sähköisten viestintäpalvelujen, sähköisten viestintäverkkojen, niiden liitännäistoimintojen ja -palvelujen sekä päätelaitteiden tiettyjen näkökohtien sääntelylle , jotta parannettaisiin vammaisten käyttäjien käyttömahdollisuuksia ja rohkaistaisiin heikommassa asemassa olevia käyttäjiä käyttämään sähköistä viestintää . Siinä säädetään kansallisten sääntelyviranomaisten tehtävistä ja määritellään joukko menettelyjä, joilla varmistetaan, että sääntelyjärjestelmää sovelletaan yhdenmukaisesti kaikkialla yhteisössä.”

(2)

Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

(3)

Korvataan 3 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansalliset sääntelyviranomaiset käyttävät toimivaltuuksiaan riippumattomasti, puolueettomasti , avoimesti ja oikea-aikaisesti . Kansalliset sääntelyviranomaiset eivät saa pyytää tai ottaa vastaan miltään muulta elimeltä ohjeita sellaisten tehtävien päivittäisessä hoitamisessa, jotka niille on annettu yhteisön lainsäädännön täytäntöön panemiseksi annetun kansallisen lainsäädännön nojalla. Ainoastaan 4 artiklan mukaisesti perustetuilla muutoksenhakuelimillä tai kansallisilla tuomioistuimilla on valtuudet peruuttaa tilapäisesti tai kumota kansallisten sääntelyviranomaisten tekemät päätökset.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisen sääntelyviranomaisen johtaja tai hänen sijaisensa voidaan irtisanoa ainoastaan, jos hän ei enää täytä tehtäviensä suorittamiseen vaadittavia kansallisessa lainsäädännössä etukäteen säädettyjä ehtoja tai jos hän on syyllistynyt vakavaan rikkomukseen. Kansallisen sääntelyviranomaisen johtajan erottamisesta tehdyn päätöksen täytyy sisältää perustelut ja se täytyy julkistaa erottamisen ajankohtana.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisilla sääntelyviranomaisilla on riittävät taloudelliset ja henkilöstöresurssit niille annettujen tehtävien hoitamiseen ja että niillä on erilliset vuosibudjetit. Niiden budjetit on julkistettava.

3 a.     Jäsenvaltioiden on varmistettava, että asiasta vastaavat kansalliset sääntelyviranomaiset tukevat aktiivisesti televiestinnän eurooppalaisten sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen, jäljempänä ’yhteistyöelin’, tavoitteita sääntelyn yhteensovittamisen ja johdonmukaisuuden edistämiseksi.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisilla sääntelyviranomaisilla on riittävät taloudelliset voimavarat ja henkilöstövoimavarat niille osoitettujen tehtävien hoitamista ja aktiiviseen yhteistyöelimen toimintaan osallistumista ja sen edistämistä varten. Kansallisilla sääntelyviranomaisilla on oltava erilliset talousarviot, joita koskevien tietojen on oltava julkisesti saatavilla.

3 b.     Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansalliset sääntelyviranomaiset ottavat erittäin huolellisesti yhteistyöelimen antamat yhteiset kannat huomioon tehdessään kotimarkkinoitaan koskevia omia päätöksiään. ”

(4)

Muutetaan 4 artikla seuraavasti:

(5)

Korvataan 5 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja tarjoavat yritykset toimittavat kaikki tarvittavat tiedot, taloudelliset tiedot mukaan lukien, jotta kansalliset sääntelyviranomaiset voivat varmistua siitä, että tämän direktiivin ja erityisdirektiivien säännöksiä tai niiden mukaisesti tehtyjä päätöksiä noudatetaan. ▐ Näiden yritysten on pyynnöstä toimitettava tiedot viipymättä sekä kansallisen sääntelyviranomaisen edellyttämän aikataulun mukaisesti että sen vaatimalla tarkkuudella. Kansallisen sääntelyviranomaisen pyytämien tietojen on oltava oikein suhteutettuja tehtävien suorittamiseen nähden. Kansallisen sääntelyviran-omaisen on esitettävä perustelut tietojen antamista koskevalle pyynnölleen ja noudatettava sekä yhteisön että kansallista lainsäädäntöä liike-elämän tietojen luottamuksellisuudesta .”

(6)

Korvataan 6 ja 7 artikla seuraavasti:

”6 artikla

Kuulemismenettelyt ja avoimuus

Lukuun ottamatta 7 artiklan 10 kohdan, 20 artiklan tai 21 artiklan soveltamisalaan kuuluvia tapauksia ja jollei 9 c artiklan mukaisesti hyväksytyissä täytäntöönpanotoimenpiteissä toisin määrätä, jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos kansalliset sääntelyviranomaiset aikovat tämän direktiivin tai erityisdirektiivien mukaisesti toteuttaa ▐ toimenpiteitä tai jos ne aikovat säätää merkityksellisiin markkinoihin huomattavalla tavalla vaikuttavista rajoituksista 9 artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesti, ne antavat asianomaisille osapuolille mahdollisuuden esittää kohtuullisessa määräajassa lausuntonsa ehdotetuista toimenpiteistä.

Kansallisten sääntelyviranomaisten on julkaistava tiedot kansallisista kuulemismenettelyistään.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että perustetaan yhtenäinen tiedotuspiste, jonka kautta on mahdollista saada tietoa kaikista senhetkisistä kuulemisista.

Kansallisten sääntelyviranomaisten on annettava kuulemisten tulokset julkisesti saataville, jollei tietoja ole luokiteltu luottamuksellisiksi liike-elämän tietojen luottamuksellisuutta koskevan yhteisön ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Jos luottamuksellisiksi luokiteltuja tietoja pääsee julkisuuteen, kansalliset sääntelyviranomaiset hyväksyvät asianomaisten yritysten pyynnöstä tarvittavia toimenpiteitä mahdollisimman nopeasti.

7 artikla

Sähköisen viestinnän sisämarkkinoiden vakiinnuttaminen

1.   Kansallisten sääntelyviranomaisten on tämän direktiivin ja erityisdirektiivien mukaisia tehtäviään toteuttaessaan otettava 8 artiklassa vahvistetut tavoitteet mahdollisimman tarkasti huomioon sikäli kun ne liittyvät sisämarkkinoiden toimintaan.

2.   Kansallisten sääntelyviranomaisten on myötävaikutettava sisämarkkinoiden kehittymiseen toimimalla ▐ yhteistyössä komission ja yhteistyöelimen kanssa avoimella tavalla , jotta varmistetaan tämän direktiivin ja erityisdirektiivien säännösten yhdenmukainen soveltaminen kaikissa jäsenvaltioissa. Tätä varten niiden on erityisesti toimittava yhteistyössä komission ja yhteistyöelimen kanssa, jotta löydettäisiin välineitä ja keinoja, jotka soveltuvat parhaiten tietyntyyppisten markkinatilanteiden hoitoon.

3.   Jollei 7 b artiklan mukaisesti hyväksytyissä täytäntöönpanotoimenpiteissä toisin määrätä, jos kansallinen sääntelyviranomainen aikoo 6 artiklassa tarkoitetun kuulemisen jälkeen toteuttaa toimenpiteitä, jotka:

sen on asetettava toimenpide-ehdotus perusteluineen samaan aikaan komission, yhteistyöelimen ja muiden jäsenvaltioiden kansallisten sääntelyviranomaisten saataville 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti sekä ilmoitettava asiasta komissiolle , yhteistyöelimelle ja muille kansallisille sääntelyviranomaisille. Kansallisilla sääntelyviranomaisilla , yhteistyöelimellä ja komissiolla on mahdollisuus antaa lausuntonsa kyseiselle kansalliselle sääntelyviranomaiselle yhden kuukauden kuluessa. Tätä yhden kuukauden määräaikaa ei voida pidentää.

4.   Jos 3 kohdassa tarkoitetulla aiotulla toimenpiteellä pyritään

▐

ja jos toimenpide vahingoittaisi jäsenvaltioiden välistä kauppaa ja jos komissio on ilmoittanut kansalliselle sääntelyviranomaiselle, että se katsoo toimenpide-ehdotuksen muodostavan esteen yhtenäismarkkinoille tai että se epäilee vakavasti ehdotuksen yhteensopivuutta yhteisön oikeuden ja erityisesti 8 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden kanssa, toimenpiteen hyväksymistä on lykättävä vielä kahdella kuukaudella. Tätä määräaikaa ei voida pidentää.

5.   Edellä 4 kohdassa tarkoitetun kahden kuukauden määräajan kuluessa komissio voi tehdä päätöksen, jolla asianomaiselta kansalliselta sääntelyviranomaiselta edellytetään toimenpide-ehdotuksen perumista. Komission on ennen päätöksen tekemistä otettava mahdollisimman tarkasti huomioon [televiestinnän eurooppalaisten sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen perustamisesta] … päivänä … kuuta … annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o …/2008  (18) 5 artiklan mukaisesti annettu yhteistyöelimen lausunto. Päätökseen on liitettävä yksityiskohtainen ja objektiivinen selvitys siitä, miksi komissio katsoo, että toimenpide-ehdotusta ei pidä hyväksyä, sekä yksityiskohtaiset ehdotukset toimenpide-ehdotuksen muuttamiseksi.

6.   Kansallisen sääntelyviranomaisen on muutettava toimenpide-ehdotusta tai peruttava se kolmen kuukauden kuluessa komission 5 kohdan mukaisesti tekemästä päätöksestä, jolla kansallista sääntelyviranomaista vaaditaan perumaan suunniteltu toimenpide. Jos toimenpide-ehdotusta muutetaan, kansallisen sääntelyviran-omaisen on järjestettävä julkinen kuuleminen 6 artiklassa tarkoitettujen menettelyjen mukaisesti ja tehtävä uusi ilmoitus muutetusta toimenpide-ehdotuksesta komissiolle 3 kohdan säännösten mukaisesti.

7.   Kyseisen kansallisen sääntelyviranomaisen on otettava muiden kansallisten sääntelyviranomaisten , yhteistyöelimen ja komission lausunnot mahdollisimman laajasti huomioon ja se voi, 4 kohdassa tarkoitettuja tapauksia lukuun ottamatta, hyväksyä lopullisen toimenpide-ehdotuksen ja toimittaa sen tällöin komissiolle. Myös kaikkien muiden kansallisten elinten, jotka suorittavat tämän direktiivin tai erityisdirektiivien soveltamisalaan kuuluvia toimia, on otettava komission lausunnot mahdollisimman tarkasti huomioon.

▐

8.   Jos kansallinen sääntelyviranomainen poikkeuksellisissa olosuhteissa katsoo, että kilpailun turvaamiseksi ja kuluttajien etujen suojaamiseksi on toimittava kiireellisesti noudattamatta 3 ja 4 kohdassa säädettyä menettelyä, se voi hyväksyä oikein suhteutetut ja tilapäiset toimenpiteet välittömästi. Sen on viipymättä ilmoitettava näistä toimenpiteistä perusteluineen komissiolle, muille kansallisille sääntelyviranomaisille ja yhteistyöelimelle . Kansallisen sääntelyviranomaisen tekemään päätökseen tehdä kyseisistä toimenpiteistä pysyviä tai pidentää niiden soveltamisaikaa sovelletaan 3 ja 4 kohdan säännöksiä.

(7)

Lisätään artiklat seuraavasti:

”7 a artikla

Menettely korjaavien toimien johdonmukaiseksi soveltamiseksi

1.     Kun kansallinen sääntelyviranomainen aikoo hyväksyä toimenpiteitä, joilla asetetaan, muutetaan tai poistetaan toimijaa koskeva velvoite soveltaen 16 artiklaa yhdessä direktiivin 2002/19/EY (käyttöoikeusdirektiivi) 5 ja 9–13 a artiklan sekä direktiivin 2002/22/EY (yleispalveludirektiivi) 17 artiklan kanssa, komissio ja muiden jäsenvaltioiden kansalliset sääntelyviranomaiset voivat esittää huomionsa kyseiselle sääntelyviranomaiselle yhden kuukauden kuluessa toimenpide-ehdotuksen ilmoittamisesta.

2.     Jos toimenpide-ehdotus koskee muiden kuin direktiivin 2002/19/EY (käyttöoikeusdirektiivi) 13 a artiklassa säädettyjen velvoitteiden asettamista, muuttamista tai poistamista, komissio voi saman määräajan kuluessa ilmoittaa kyseiselle kansalliselle sääntelyviranomaiselle ja yhteistyöelimelle syistä, joiden vuoksi se katsoo toimenpide-ehdotuksen muodostavan esteen yhtenäismarkkinoille, tai että se epäilee vakavasti ehdotuksen yhteensopivuutta yhteisön oikeuden kanssa. Tällaisessa tapauksessa toimenpiteen hyväksymistä on lykättävä vielä kahdella kuukaudella komission ilmoituksesta.

Jos tällaista ilmoitusta ei tehdä, kyseinen kansallinen sääntelyviranomainen voi hyväksyä toimenpide-ehdotuksen ottaen mahdollisimman tarkasti huomioon komission tai jonkin muun kansallisen sääntelyviranomaisen esittämät huomiot.

3.     Komissio, yhteistyöelin ja kansallinen sääntelyviranomainen tekevät 2 kohdassa tarkoitetun määräajan kuluessa läheistä yhteistyötä yksilöidäkseen 8 artiklassa määritettyjen tavoitteiden kannalta asianmukaisimman ja tehokkaimman toimenpiteen ottaen samalla huomioon markkinatoimijoiden näkemykset sekä tarpeen kehittää johdonmukaista sääntelykäytäntöä.

Saman kahden kuukauden määräajan kuluessa yhteistyöelin hyväksyy ehdottomalla enemmistöllä lausunnon, jossa vahvistetaan toimenpide-ehdotuksen asianmukaisuus ja tehokkuus tai vaihtoehtoisesti todetaan, että toimenpide-ehdotusta olisi muutettava, sekä tässä tapauksessa esittää yksityiskohtaisia ehdotuksia toimenpide-ehdotuksen muuttamiseksi. Lausunto on perusteltava ja julkistettava.

Jos yhteistyöelin on vahvistanut ehdotetun toimenpiteen asianmukaisuuden ja tehokkuuden, kansallinen sääntelyviranomainen voi hyväksyä toimenpide-ehdotuksen ottaen mahdollisimman tarkasti huomioon komission ja yhteistyöelimen esittämät huomiot. Kansallisen sääntelyviranomaisen on julkistettava, mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt näiden huomioiden johdosta.

Jos yhteistyöelin on ilmoittanut, että toimenpide-ehdotusta olisi muutettava, komissio voi, ottaen yhteistyöelimen lausunnon mahdollisimman tarkasti huomioon, tehdä päätöksen, jolla vaaditaan kyseistä kansallista sääntelyviranomaista muuttamaan toimenpide-ehdotusta, ja tehdä tätä koskevia yksityiskohtaisia ehdotuksia.

4.     Jos toimenpide-ehdotus koskee direktiivin 2002/19/EY (käyttöoikeusdirektiivi) 13 a artiklassa säädetyn velvoitteen asettamista, muuttamista tai poistamista, toimenpide-ehdotuksen hyväksymistä on lykättävä vielä kahdella kuukaudella 1 kohdassa tarkoitetun määräajan päättymisestä.

Komissio, yhteistyöelin ja kansallinen sääntelyviranomainen tekevät ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun kahden kuukauden määräajan kuluessa tiivistä yhteistyötä määrittääkseen, onko toimenpide-ehdotus direktiivin 2002/19/EY (käyttöoikeusdirektiivi) 13 a artiklan säännösten mukainen ja onko kyseessä asianmukaisin ja tehokkain toimenpide. Tätä varten otetaan asianmukaisella tavalla huomioon markkinatoimijoiden näkemykset sekä tarve kehittää johdonmukaista sääntelykäytäntöä. Kahden kuukauden määräaikaa pidennetään yhteistyöelimen tai komission perustellusta pyynnöstä enintään kahdella kuukaudella.

Toisessa alakohdassa asetetun enimmäismääräajan kuluessa yhteistyöelin hyväksyy ehdottomalla enemmistöllä lausunnon, jossa vahvistetaan ehdotetun toimenpiteen asianmukaisuus ja tehokkuus tai vaihtoehtoisesti todetaan, että toimenpide-ehdotusta ei tulisi hyväksyä. Lausunto on perusteltava ja julkistettava.

Vain siinä tapauksessa, että komissio ja yhteistyöelin ovat vahvistaneet ehdotetun toimenpiteen asianmukaisuuden ja tehokkuuden, kansallinen sääntelyviranomainen voi hyväksyä toimenpide-ehdotuksen ottaen mahdollisimman tarkasti huomioon komission ja yhteistyöelimen esittämät huomiot. Kansallisen sääntelyviranomaisen on julkistettava, mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt näiden huomioiden johdosta.

5.     Kansallisen sääntelyviranomaisen on muutettava toimenpide-ehdotusta tai peruttava se kolmen kuukauden kuluessa komission 3 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti tekemästä perustellusta päätöksestä, jolla kansallista sääntelyviranomaista vaaditaan muuttamaan ehdotettua toimenpidettä. Jos toimenpide-ehdotusta on muutettava, kansallisen sääntelyviranomaisen on järjestettävä julkinen kuuleminen 6 artiklassa tarkoitetun avoimuus- ja kuulemismenettelyn mukaisesti ja tehtävä uusi ilmoitus muutetusta toimenpide-ehdotuksesta komissiolle 7 artiklan säännösten mukaisesti.

6.     Kansallinen sääntelyviranomainen voi perua toimenpide-ehdotuksen missä tahansa menettelyn vaiheessa.

7 b artikla

Täytäntöönpanosäännökset

║ Ottaen mahdollisimman tarkasti huomioon yhteistyöelimen lausunnon komissio voi säätää 7 artiklaan liittyvistä suosituksista ja/tai suuntaviivoista , joissa määritellään 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti vaadittavissa ilmoituksissa annettavien tietojen muoto, sisältö ja taso, olosuhteet joissa, ilmoituksia ei vaadita, sekä määräaikojen laskenta.

▐”

(8)

Muutetaan 8 artikla seuraavasti:

(9)

Lisätään artiklat seuraavasti:

”8 a artikla

Radiotaajuuspolitiikkaa käsittelevä komitea

1.     Perustetaan radiotaajuuspolitiikkaa käsittelevä komitea, jonka tehtävänä on edistää 8 b artiklan 1, 3 ja 5 kohdassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

Radiotaajuuspolitiikkaa käsittelevä komitea antaa neuvoja Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle radiotaajuuspoliittisissa kysymyksissä.

Radiotaajuuspolitiikkaa käsittelevään komiteaan kuuluu korkean tason edustajia kunkin jäsenvaltion radiotaajuuspolitiikasta vastaavasta kansallisesta toimivaltaisesta viranomaisesta. Kullakin jäsenvaltiolla on yksi ääni, ja komissiolla ei ole äänioikeutta.

2.     Radiotaajuuspolitiikkaa käsittelevä komitea antaa Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyynnöstä taikka omasta aloitteestaan lausuntoja, jotka se hyväksyy ehdottomalla enemmistöllä.

3.     Radiotaajuuspolitiikkaa käsittelevä komitea toimittaa vuosittain toimintakertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

8 b artikla

Euroopan unionin radiotaajuuspolitiikan strateginen suunnittelu ja koordinointi

1.     Jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä keskenään ja komission kanssa radiotaajuuksien käyttöä Euroopan unionissa koskevassa strategisessa suunnittelussa, koordinoinnissa ja yhdenmukaistamisessa. Tätä tarkoitusta varten ne ottavat huomioon muun muassa EU:n toimintalinjojen taloudelliset näkökohdat, turvallisuuteen, terveyteen, julkiseen etuun ja ilmaisunvapauteen liittyvät näkökohdat, kulttuuriset, tieteelliset, sosiaaliset ja tekniset näkökohdat sekä erilaiset radiotaajuuksien käyttäjäyhteisöjen edut, jotta optimoidaan radiotaajuuksien käyttö ja vältetään haitalliset häiriöt.

2.     Euroopan unionin radiotaajuuspolitiikka ei saa rajoittaa

3.     Jäsenvaltioiden on varmistettava, että radiotaajuuspolitiikan lähestymistapoja koordinoidaan Euroopan unionissa ja että radiotaajuuksien saatavuudelle ja tehokkaalle käytölle asetetaan tarvittaessa yhdenmukaistetut ehdot, joita sisämarkkinoiden toteuttaminen ja toiminta edellyttävät EU:n politiikan eri aloilla, esimerkiksi sähköisen viestinnän, liikenteen sekä tutkimuksen ja kehityksen alalla.

4.     Komissio voi laatia, radiotaajuuspolitiikkaa käsittelevän komitean lausunnon mahdollisimman tarkasti huomioon ottaen, lainsäädäntöehdotuksen radiotaajuuksien toimintaohjelman perustamiseksi radiotaajuuksien käyttöä Euroopan unionissa koskevaa strategista suunnittelua, koordinointia ja yhdenmukaistamista varten tai muita lainsäädäntötoimenpiteitä, jotta optimoidaan radiotaajuuksien käyttö ja vältetään haitalliset häiriöt.

5.     Jäsenvaltioiden on varmistettava, että Euroopan unionin etuja koordinoidaan tehokkaasti radiotaajuuskysymysten suhteen toimivaltaisissa kansainvälisissä järjestöissä. Komissio voi radiotaajuuspolitiikkaa käsittelevän komitean lausunnon asianmukaisella tavalla huomioon ottaen ehdottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhteisiä poliittisia tavoitteita ja tarvittaessa myös neuvotteluvaltuuksia. ”

(10)

Korvataan 9 artikla seuraavasti:

”9 artikla

Radiotaajuuksien hallinta sähköisten viestintäpalvelujen osalta

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava , ottaen asianmukaisesti huomioon, että radiotaajuudet ovat julkinen voimavara, jolla on tärkeä yhteiskunnallinen, kulttuurinen ja taloudellinen arvo , että sähköisissä viestintäpalveluissa niiden alueella käytettäviä radiotaajuuksia hallinnoidaan tehokkaasti 8 ja 8 b artiklan mukaisesti. Niiden on varmistettava, että kansalliset sääntelyviranomaiset noudattavat tällaisia radiotaajuuksia varatessaan ja tiettyyn käyttöön osoittaessaan puolueettomia, selkeitä, syrjimättömiä ja oikein suhteutettuja perusteita. Niiden on tällöin noudatettava kansainvälisiä sopimuksia, ja ne voivat ottaa huomioon yleisen järjestyksen.

2.   Jäsenvaltioiden on edistettävä radiotaajuuksien käytön yhdenmukaistamista yhteisössä ja otettava samalla huomioon tarve varmistaa niiden tehokas käyttö ja pyrittävä saavuttamaan kuluttajia hyödyttäviä mittakaavaetuja ja palvelujen yhteentoimivuutta. Tällöin niiden on toimittava tämän direktiivin 8 b ja 9 c artiklan sekä päätöksen N:o 676/2002/EY (radiotaajuuspäätös) mukaisesti.

3.   Jollei toisessa alakohdassa tai 9 c artiklan mukaisesti hyväksytyissä toimenpiteissä toisin säädetä, jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikkia sähköisiä viestintäpalveluja varten käytettäviä tekniikoita voidaan käyttää sähköisiä viestintäpalveluja varten saatavilla olevilla taajuusalueilla ITU:n radio-ohjesääntöjen mukaisesti .

Jäsenvaltiot voivat kuitenkin määrätä sähköisiä viestintäpalveluita varten käytettävien teknologioiden tyyppejä koskevia oikein suhteutettuja ja syrjimättömiä rajoituksia, silloin kun se on tarpeen:

4.   Jollei toisessa alakohdassa toisin säädetä, jäsenvaltioiden on varmistettava, että sähköisten viestintäpalvelujen käytettävissä olevilla taajuusalueilla voidaan tarjota kaiken tyyppisiä sähköisiä viestintäpalveluja taajuuksien jakamista koskevien kansallisten taulukoiden ja ITU:n radio-ohjesääntöjen mukaisesti . Jäsenvaltiot voivat kuitenkin määrätä tarjottavien sähköisten viestintäpalvelujen tyyppejä koskevia oikein suhteutettuja ja syrjimättömiä toimia.

Toimet , jotka edellyttävät sähköisen viestintäpalvelun tarjoamista sähköisiä viestintäpalveluja varten käytettävissä olevalla tietyllä taajuusalueella, on perusteltava, jotta voidaan varmistaa kansallisessa lainsäädännössä määritellyn yleisen edun mukaisen tavoitteen saavuttaminen yhteisön oikeuden mukaisesti. Tällaisia tavoitteita ovat esimerkiksi ihmishengen turvaaminen, sosiaalisen, alueellisen tai maantieteellisen yhteenkuuluvuuden edistäminen, taajuuksien tehottoman käytön torjuminen tai kulttuuri- ja mediapolitiikan tavoitteet, kuten kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden ja tiedotusvälineiden moniarvoisuuden edistäminen .

Toimenpide , jolla kielletään minkään muun sähköisen viestintäpalvelun tarjoaminen tietyllä taajuusalueella, voidaan säätää ainoastaan silloin kun se on perusteltavissa tarpeella suojata ihmishengen turvaamiseen liittyviä palveluja.

5.   Jäsenvaltioiden on tarkasteltava säännöllisesti uudelleen 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen rajoitusten ja toimenpiteiden tarpeellisuutta ja julkistettava näiden tarkastelujen tulokset .

6.   Edellä olevia 3 ja 4 kohtaa sovelletaan radiotaajuuksien varaamiseen ja myöntämiseen … (19) alkaen .

(11)

Lisätään 9 a, 9 b ja 9 c artikla seuraavasti:

”9 a artikla

Olemassa olevien oikeuksien rajoitusten uudelleentarkastelu

1.    Jäsenvaltiot voivat … (20)” alkaen varmistaa viiden vuoden ajan, että ne oikeuksien haltijat, joille on myönnetty taajuuksien käyttöoikeuksia ennen tätä ajankohtaa vähintään viiden vuoden ajaksi , voivat toimittaa toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle hakemuksen, jotta niiden oikeuksiin 9 artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesti sovellettavia rajoituksia arvioitaisiin uudelleen.

Ennen päätöksen tekemistä toimivaltaisen kansallisen viranomaisen on tehtävä oikeudenhaltijalle rajoituksia koskevasta arvioinnistaan ilmoitus, jossa ilmoitetaan oikeuden laajuus arvioinnin jälkeen, ja annettava oikeudenhaltijalle kohtuullinen määräaika hakemuksen peruuttamiseen.

Jos oikeudenhaltija peruu hakemuksensa, oikeus pysyy muuttumattomana voimassaolokautensa loppuun tai viisivuotiskauden loppuun asti, sen mukaan, kumpi näistä ajankohdista on aikaisempi.

2.   Jos 1 kohdassa mainittu oikeudenhaltija on radio- tai televisio-ohjelmien sisältöpalvelujen tarjoaja ja taajuuksien käyttöoikeus on myönnetty erityisen yleisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamiseksi , radio- ja televisiotoiminta mukaan luettuna, oikeus käyttää sitä taajuuksien osaa , joka on tarpeen tällaisen tavoitteen saavuttamiseksi , säilyy muuttumattomana voimassaolokautensa loppuun asti . Siihen taajuuksien osaan, joka tulee tarpeettomaksi kyseisen tavoitteen saavuttamisen kannalta , on sovellettava uutta myöntämismenettelyä tämän direktiivin 9 artiklan 3 ja 4 kohdan ja valtuutusdirektiivin 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun viisivuotiskauden jälkeen jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että 9 artiklan 3 ja 4 kohtaa sovelletaan kaikkiin sellaisiin jäljelle jääviin radiotaajuuksien varaamisiin ja myöntämisiin, jotka olivat olemassa tämän direktiivin voimaantulohetkellä.

4.   Tätä artiklaa soveltaessaan jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet terveen kilpailun takaamiseksi.

9 b artikla

Radiotaajuuksien yksittäisten käyttöoikeuksien siirto

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yritykset voivat siirtää tai vuokrata muille yrityksille taajuuksien yksittäisiä käyttöoikeuksia niillä taajuusalueilla, joiden osalta tästä määrätään 9 c artiklan mukaisesti vahvistetuissa täytäntöönpanotoimissa, edellyttäen, että tällainen siirtäminen tai vuokraaminen toteutetaan kansallisten menettelyjen ja taajuuksien jakamista koskevien kansallisten taulukoiden mukaisesti .

Myös muilla taajuusalueilla jäsenvaltiot voivat antaa yrityksille mahdollisuuden siirtää tai vuokrata radiotaajuuksien käyttöoikeuksia muille yrityksille kansallisten menettelyjen mukaisesti .

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tietyn yrityksen aikomuksesta siirtää radiotaajuuksien käyttöoikeuksia sekä tapahtuneesta siirrosta ilmoitetaan radiotaajuuksien erillisten käyttöoikeuksien myöntämisestä vastaavalle toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle ja että se julkistetaan. Jos radiotaajuuksien käyttö on yhdenmukaistettu 9 c artiklaa ja radiotaajuuspäätöstä tai muuta yhteisön toimenpidettä soveltamalla, tällainen siirto ei saa olla ristiriidassa tämän yhdenmukaistetun käytön kanssa.

9 c artikla

Radiotaajuuksien hallinnoinnin yhdenmukaistamistoimet

Edistääkseen sisämarkkinoiden kehittämistä komissio voi 8 b, 9, 9 a ja 9 b artiklan periaatteiden saavuttamiseksi hyväksyä asianmukaisia teknisiä täytäntöönpanotoimenpiteitä

Kyseiset toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia sitä täydentämällä, hyväksytään 22 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

(12)

Muutetaan 10 artikla seuraavasti:

(13)

Korvataan 11 artiklan 1 kohdassa ilmaisu ”toimii selkeiden ja yleisesti saatavilla olevien menettelyjen pohjalta, joita sovelletaan syrjimättömästi ja viivytyksettä, ja” seuraavasti:

”toimii yksinkertaisten, selkeiden ja yleisesti saatavilla olevien menettelyjen pohjalta, joita sovelletaan syrjimättömästi ja viivytyksettä, ja tekee joka tapauksessa päätöksensä neljän kuukauden kuluessa hakemuksesta, ja”

(14)

Korvataan 12 artikla seuraavasti:

”12 artikla

Rinnakkain sijoittaminen ja verkon osien ja liitännäistoimintojen yhteiskäyttö sähköisten viestintäverkkojen tarjoajien osalta

1.   Jos sähköisiä viestintäverkkoja tarjoavalla yrityksellä on kansallisen lainsäädännön nojalla oikeus asentaa järjestelmiä julkisessa tai yksityisessä omistuksessa olevan omaisuuden yhteyteen tai mahdollisuus käyttää omaisuuden pakkolunastus- tai käyttöönottomenettelyä, kansallisten sääntelyviranomaisten on voitava suhteellisuusperiaatteen täysimääräisesti huomioon ottaen määrätä tällaisten järjestelmien tai tällaisen omaisuuden yhteiskäytöstä, mukaan luettuina rakennusten sisääntulot, rakennusten kaapelointi, mastot, antennit , tornit ja muut tukirakenteet, kaapelikanavat, tyhjät putket, kaapelikaivot , jakokaapit ja kaikki muut verkkojen osat, jotka eivät ole aktiivisia .

2.   Jäsenvaltiot voivat vaatia, että 1 kohdassa tarkoitettujen oikeudenhaltijoiden on myönnettävä järjestelmien tai omaisuuden yhteiskäyttömahdollisuus (fyysinen rinnakkain sijoittaminen mukaan luettuna), tai toteuttaa julkisten töiden yhteensovittamista helpottavia toimenpiteitä ympäristön, kansanterveyden ja yleisen turvallisuuden suojelemiseksi tai kaupunkisuunnittelun ja maankäytön tavoitteiden toteuttamiseksi vasta sellaisen asianmukaisen julkisen kuulemisvaiheen jälkeen, jonka aikana kaikille asianomaisille osapuolille on annettava mahdollisuus esittää näkemyksensä. Tällaiset yhteiskäyttö- ja yhteensovittamisjärjestelyt voivat sisältää sääntöjä, jotka koskevat järjestelmien tai omaisuuden yhteiskäytöstä aiheutuvien kustannusten jakamista.

3.     Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisilla sääntelyviranomaisilla on valtuudet vaatia, että 1 kohdassa tarkoitetut oikeudenhaltijat myöntävät järjestelmien tai omaisuuden yhteiskäyttömahdollisuuden (fyysinen rinnakkain sijoittaminen mukaan luettuna), jotta kannustetaan tehokkaisiin investointeihin infrastruktuuriin ja edistetään innovointia sellaisen asianmukaisen julkisen kuulemisvaiheen jälkeen, jonka aikana suoraan asiassa osallisille henkilöille on annettava mahdollisuus esittää näkemyksensä. Tällaiset yhteiskäyttö- ja yhteensovittamisjärjestelyt voivat sisältää sääntöjä, jotka koskevat järjestelmien tai omaisuuden yhteiskäytöstä aiheutuvien kustannusten jakamista, ja niillä on varmistettava, että asianomaiset yritykset jakavat toistensa kanssa riittävällä tavalla riskejä.

4.     Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansalliset sääntelyviranomaiset laativat 1 kohdassa mainittujen oikeudenhaltijoiden toimittamien tietojen pohjalta yksityiskohtaisen luettelon kyseisessä kohdassa mainittujen järjestelmien luonteesta, saatavuudesta ja maantieteellisestä sijainnista ja että ne toimittavat sen asianomaisille osapuolille.

5.     Jäsenvaltiot varmistavat, että toimivaltaiset viranomaiset ottavat käyttöön yhteistyössä kansallisten sääntelyviranomaisten kanssa asianmukaisia koordinointimenettelyjä, jotka koskevat 2 kohdassa mainittuja julkisia hankkeita ja muita soveltuvia julkisia järjestelmiä tai omaisuutta ja johon voi sisältyä menettelyitä, joilla varmistetaan, että asianomaisilla osapuolilla on tietoa soveltuvista julkisista järjestelmistä tai omaisuudesta sekä käynnissä olevista ja suunnitelluista julkisista hankkeista, että niille ilmoitetaan tällaisista hankkeista hyvissä ajoin ja että jakamista helpotetaan mahdollisimman pitkälti.

6.   Kansallisen sääntelyviranomaisen tämän artiklan mukaisesti toteuttamien toimenpiteiden on oltava puolueettomia, selkeitä , syrjimättömiä ja oikein suhteutettuja.”

(15)

Lisätään III a luku seuraavasti:

”III a luku

VERKKOJEN JA PALVELUJEN TURVALLISUUS JA EHEYS

13 a artikla

Turvallisuus ja eheys

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yleisiä viestintäverkkoja tai yleisesti saatavilla olevia sähköisiä viestintäpalveluja tarjoavat yritykset toteuttavat asianmukaisia teknisiä ja organisatorisia toimenpiteitä varmistaakseen verkkojensa tai palvelujensa turvallisuuden. Näillä toimenpiteillä on voitava varmistaa riskiin suhteutettu turvallisuustaso ottaen huomioon uusin tekniikka. Erityisesti on toteutettava toimenpiteitä turvallisuuden vaarantumistilanteista käyttäjille ja yhteenliitetyille verkoille aiheutuvien vaikutusten ehkäisemiseksi ja minimoimiseksi.

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yleisiä viestintäverkkoja tarjoavat yritykset toteuttavat asianmukaiset toimenpiteet varmistaakseen verkkojensa eheyden ja turvatakseen siten näiden verkkojen kautta tarjottavien palvelujen jatkuvuuden. Toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on järjestettävä kuulemistilaisuuksia sähköisten viestintäpalvelujen toimittajien kanssa ennen sähköisten viestintäverkkojen turvallisuutta ja eheyttä koskevien erityistoimenpiteiden hyväksymistä.

3.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yleisiä viestintäverkkoja tai yleisesti saatavilla olevia sähköisiä viestintäpalveluja tarjoavat yritykset ilmoittavat toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle kaikki sellaiset turvallisuuden tai eheyden loukkaukset, joilla on ollut huomattava vaikutus verkkojen tai palvelujen toimintaan.

Kyseisen toimivaltaisen kansallisen viranomaisen on tarvittaessa ilmoitettava asiasta muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille kansallisille viranomaisille ja Euroopan verkko- ja tietoturvavirastolle . Jos loukkauksen julkistaminen on yleisen edun mukaista, toimivaltainen kansallinen viranomainen voi tiedottaa asiasta yleisölle.

Toimivaltaisen kansallisen viranomaisen on toimitettava komissiolle vuosittain tiivistelmäraportti vastaanotetuista ilmoituksista ja tämän kohdan mukaisesti toteutetuista toimista.

4.   Komissio voi, ottaen Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston lausunnon mahdollisimman tarkasti huomioon, hyväksyä asianmukaisia täytäntöönpanotoimenpiteitä 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden yhdenmukaistamiseksi, mukaan luettuna toimenpiteet, joilla määritellään ilmoitusvelvollisuuksiin liittyvät olosuhteet, ilmoitusten muoto ja niihin sovellettavat menettelyt. Täytäntöönpanotoimenpiteillä ei estetä jäsenvaltioita hyväksymästä täydentäviä vaatimuksia 1 ja 2 kohdassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Ilmoittamista koskevien täytäntöönpanotoimien on oltava yhdenmukaisia direktiivin 2002/58/EY kanssa.

Nämä täytäntöönpanotoimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä uusilla muilla kuin keskeisillä osilla, hyväksytään 22 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

13 b artikla

Täytäntöönpano ja sen valvonta

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaisella kansallisella viranomaisella on valtuudet antaa sitovia ohjeita yleisiä viestintäverkkoja tai yleisesti saatavilla olevia sähköisiä viestintäpalveluja tarjoaville yrityksille 13 a artiklan täytäntöön panemiseksi. Sitovien ohjeiden on oltava oikein suhteutettuja ja taloudellisesti ja teknisesti kestäviä ja ne on pantava täytäntöön kohtuullisen ajan kuluessa.

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaisella kansallisella viranomaisella on valtuudet vaatia yleisiä viestintäverkkoja tai yleisesti saatavilla olevia sähköisiä viestintäpalveluja tarjoavia yrityksiä:

3.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaisilla kansallisilla viranomaisilla on kaikki tarvittavat valtuudet tutkia määräysten noudattamatta jättämistä sekä verkkojen turvallisuuden ja eheyden vaikutuksia .

4.   Nämä säännökset eivät rajoita tämän direktiivin 3 artiklan soveltamista.”

(16)

Korvataan 14 artiklan 3 kohta seuraavasti:

” Jos yrityksellä on tietyillä markkinoilla huomattava markkinavoima ja jos näiden markkinoiden väliset yhteydet mahdollistavat tietyillä markkinoilla saavutetun merkittävän markkinavoiman hyödyntämisen toisilla markkinoilla siten, että yrityksen markkinavoima vahvistuu, tällaisen markkinavoiman estämiseen tarkoitettuja korjaavia toimia voidaan määrätä yhteydessä oleville markkinoille direktiivin 2002/19/EY (käyttöoikeusdirektiivi) 9, 10, 11 ja 13 artiklan mukaisesti, ja jos tällaiset korjaavat toimet osoittautuvat riittämättömiksi, voidaan määrätä korjaavia toimia direktiivin 2002/22/EY (yleispalveludirektiivi) 17 artiklan mukaisesti. ”

(17)

Muutetaan 15 artikla seuraavasti:

(18)

Muutetaan 16 artikla seuraavasti:

(19)

Muutetaan 17 artikla seuraavasti:

(20)

Muutetaan 18 artikla seuraavasti:

(21)

Korvataan 19 artikla seuraavasti:

”19 artikla

Yhdenmukaistamismenettelyt

1.   Jos komissio toteaa, että eroavaisuudet kansallisten sääntelyviranomaisten tavoissa panna täytäntöön tässä direktiivissä ja erityisdirektiiveissä määritettyjä sääntelytehtäviä luovat esteen sisämarkkinoille, komissio voi, yhteistyöelimen mahdollisen lausunnon mahdollisimman tarkasti huomioon ottaen, tehdä päätöksen tämän direktiivin ja erityisdirektiivien säännösten soveltamisen yhdenmukaistamisesta 8 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän direktiivin 9 artiklan ja direktiivin 2002/20/EY (valtuutusdirektiivi) 6 ja 8 artiklan soveltamista.

▐

2.   Edellä 1 kohdassa mainittu päätös, jonka tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, hyväksytään 22 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. ▐

3.   Edellä olevan 1 kohdan mukaisesti hyväksyttyihin toimenpiteisiin voi sisältyä yhdenmukaistetun tai koordinoidun lähestymistavan yksilöinti seuraavien aiheiden käsittelemiseen:

(22)

Korvataan 20 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Mikäli palveluntarjoajien välille syntyy tämän direktiivin tai erityisdirektiivien nojalla asetettuihin olemassa oleviin velvoitteisiin liittyvä riita, jossa yhtenä osapuolena on sähköisiä viestintäverkkoja tai -palveluja yksittäisessä jäsenvaltiossa tarjoava yritys, asianomaisen kansallisen sääntelyviranomaisen on kumman tahansa osapuolen pyynnöstä ja 2 kohdan säännösten soveltamista rajoittamatta tehtävä mahdollisimman pian ja poikkeuksellisia olosuhteita lukuun ottamatta joka tapauksessa neljän kuukauden kuluessa sitova päätös riidan ratkaisemiseksi. Asianomaisen jäsenvaltion on vaadittava, että kaikki osapuolet toimivat täydessä yhteistyössä kansallisen sääntelyviranomaisen kanssa.”

(23)

Korvataan 21 artikla seuraavasti:

”21 artikla

Rajat ylittävien riitojen ratkaisu

1.   Tämän direktiivin tai erityisdirektiivien soveltamisalaan kuuluvissa, eri jäsenvaltioista tulevien osapuolten välisissä rajat ylittävissä riidoissa, jotka kuuluvat vähintään kahden jäsenvaltion kansallisten sääntelyviranomaisten toimivaltaan, sovelletaan 2, 3 ja 4 kohdassa säädettyjä säännöksiä.

2.   Mikä tahansa osapuoli voi antaa riidan kyseisten kansallisten sääntelyviranomaisten käsiteltäväksi. Toimivaltaisten kansallisten sääntelyviranomaisten on sovitettava toimintansa yhteen yhteistyöelimen alaisuudessa riidan ratkaisemiseksi mahdollisimman pitkälti siten, että tehdään yhteinen päätös 8 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden mukaisesti. Kaikkien kansallisen sääntelyviranomaisen yritykselle säätämien riidanratkaisua koskevien velvoitteiden on oltava tämän direktiivin ja erityisdirektiivien säännösten mukaisia.

Jokainen kansallinen sääntelyviranomainen, jolla on toimivaltaa tällaisessa riidassa, voi pyytää yhteistyöelintä antamaan [televiestinnän eurooppalaisten sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen perustamisesta annetun] asetuksen (EY) N:o …/2008 18 artiklan mukaisen suosituksen puitedirektiivin ja/tai erityisdirektiivien säännösten mukaisesti suoritettaviksi toimenpiteiksi riidan ratkaisemiseksi.

Kun yhteistyöelimelle tehdään tällainen pyyntö, jokaisen kansallisen sääntelyviranomaisen, jolla on jotakin toimivaltaa riidan jonkin näkökohdan suhteen, on odotettava [televiestinnän eurooppalaisten sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen perustamisesta annetun] asetuksen (EY) N:o …/2008 18 artiklan mukaista yhteistyöelimen suositusta ennen kuin se ryhtyy toimiin riidan ratkaisemiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisten sääntelyviranomaisten mahdollisuutta toteuttaa kiireellisiä toimenpiteitä tarpeen vaatiessa.

Niiden velvoitteiden, jotka kansallinen sääntelyviranomainen asettaa yritykselle riita-asiaa ratkaistaessa, on oltava tämän direktiivin tai erityisdirektiivien säännösten mukaisia ja niissä on otettava [televiestinnän eurooppalaisten sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen perustamisesta annetun] asetuksen (EY) N:o …/2008 18 artiklan mukaisesti annettu yhteistyöelimen suositus mahdollisimman tarkasti huomioon.

3.   Jäsenvaltiot voivat säätää, että toimivaltaiset kansalliset sääntelyviranomaiset voivat yhdessä päättää olla ratkaisematta riitaa, jos on olemassa muita keinoja, kuten sovittelu, jotka edistävät paremmin riidan nopeaa ratkaisemista 8 artiklan säännösten mukaisesti.

Niiden on ilmoitettava tästä osapuolille mahdollisimman pian. Jos riitaa ei ole ratkaistu neljän kuukauden kuluessa, ja jos osapuoli , jonka oikeuksia on loukattu, ei ole saattanut sitä tuomioistuimen käsiteltäväksi, kansallisten sääntelyviranomaisten on kumman tahansa osapuolen pyynnöstä sovitettava yhteen toimintansa riidan ratkaisemiseksi mahdollisimman pitkälti siten, että tehdään yhteinen päätös 8 artiklan säännösten mukaisesti ja ottaen [televiestinnän eurooppalaisten sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen perustamisesta annetun] asetuksen (EY) N:o …/2008 18 artiklan mukaisesti annetun yhteistyöelimen suosituksen mahdollisimman tarkasti huomioon.

4.   Edellä 2 kohdassa tarkoitettu menettely ei estä osapuolia panemasta vireille oikeudenkäyntiä tuomioistuimessa.”

(24)

Lisätään 21 a artikla seuraavasti:

”21 a artikla

Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on säädettävä seuraamuksista, joita sovelletaan tämän direktiivin ja erityisdirektiivien täytäntöönpanemiseksi annettujen kansallisten säännösten rikkomiseen, ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet niiden soveltamisen varmistamiseksi. Seuraamusten on oltava asianmukaisia, tehokkaita, oikein suhteutettuja ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava näistä säännöksistä komissiolle viimeistään … (22) mennessä sekä ilmoitettava viipymättä kaikista niihin vaikuttavista muutoksista.”

(25)

Muutetaan 22 artikla seuraavasti:

(26)

Poistetaan 27 artikla.

(27)

Poistetaan liite I ja muutetaan liite II tämän direktiivin liitteen mukaisesti.

(1)

Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

(2)

Korvataan 4 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Yleisten viestintäverkkojen operaattoreilla on oikeus ja, direktiivin 2002/20/EY (valtuutusdirektiivi) 4 artiklan mukaisesti valtuutetun toisen yrityksen sitä pyytäessä, velvollisuus neuvotella keskenään yhteenliittämisestä yleisesti saatavilla olevien sähköisten viestintäpalvelujen tarjoamiseksi tai lähetyssisällön tai tietoyhteiskuntapalvelujen tarjoamiseksi , jotta varmistetaan palvelujen tarjonta ja yhteentoimivuus koko yhteisössä. Operaattoreiden on tarjottava käyttöoikeutta ja yhteenliittämistä muille yrityksille ehdoilla, jotka eivät ole ristiriidassa kansallisen sääntelyviranomaisen 5, 6, 7 ja 8 artiklan nojalla asettamien velvollisuuksien kanssa. Yhteenliittämisen ehdoista ei kuitenkaan saa aiheutua perusteettomia esteitä yhteentoimivuudelle. ”

(3)

Muutetaan 5 artikla seuraavasti:

(4)

Korvataan 6 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Markkinoiden ja tekniikan kehityksen perusteella komissio voi hyväksyä täytäntöönpanotoimenpiteitä liitteen I muuttamiseksi. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia, hyväksytään 14 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. ▐

Tässä kohdassa tarkoitettujen säännösten valmistelussa komissio voi saada apua televiestinnän eurooppalaisten sääntelyviranomaisten yhteistyöelimeltä , jäljempänä ” yhteistyöelin ”.”

(5)

Poistetaan 7 artikla.

(6)

Muutetaan 8 artikla seuraavasti:

(7)

Muutetaan 9 artikla seuraavasti:

(8)

Korvataan 12 artikla seuraavasti:

”12 artikla

Erityisten verkkotoimintojen käyttöoikeuksia ja käyttöä koskevat velvollisuudet

1.     Kansallinen sääntelyviranomainen voi 8 artiklan säännösten mukaisesti asettaa operaattoreille velvollisuuksia toteuttaa kohtuulliset pyynnöt, jotka koskevat erityisten verkkoelementtien ja niihin liittyvien toimintojen käyttöoikeutta tai oikeutta hyödyntää niitä muun muassa silloin, kun kansallinen sääntelyviranomainen katsoo, että käyttöoikeuden epääminen tai saman vaikutuksen aiheuttavat kohtuuttomat ehdot estäisivät kestävien kilpailumarkkinoiden kehittymistä vähittäismyyntitasolla tai että se ei olisi loppukäyttäjien edun mukaista.

Operaattoreita vaaditaan muun muassa:

Kansalliset sääntelyviranomaiset voivat liittää tällaisiin velvollisuuksiin vilpittömyyttä, kohtuullisuutta ja määräaikoja koskevia ehtoja.

2.     Harkitessaan, onko syytä asettaa 1 kohdassa tarkoitettuja velvollisuuksia, ja erityisesti arvioidessaan, ovatko kyseiset velvollisuudet oikeassa suhteessa direktiivin 2002/21/EY (puitedirektiivi) 8 artiklassa asetettuihin tavoitteisiin, niiden on otettava huomioon erityisesti seuraavat seikat:

3.   Asettaessaan operaattorille velvollisuuden tarjota käyttöoikeus tämän artiklan säännösten mukaisesti kansalliset sääntelyviranomaiset voivat, jos se on verkon normaalin toimivuuden varmistamiseksi tarpeen, asettaa teknisiä tai käyttöä koskevia ehtoja tällaisen käyttöoikeuden tarjoajalle ja/tai käyttöoikeuden saajalle. Erityisten teknisten standardien tai eritelmien noudattamisvelvoitteiden on oltava direktiivin 2002/21/EY (puitedirektiivi) 17 artiklan mukaisesti säädettyjen standardien ja/tai eritelmien mukaisia.”

(9)

Muutetaan 13 artikla seuraavasti:

(10)

Lisätään 13 a ja 13 b artikla seuraavasti:

”13 a artikla

Toimintojen eriyttäminen

1.   Kansallinen sääntelyviranomainen voi 8 artiklan säännösten ja erityisesti 8 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan mukaisesti asettaa poikkeuksellisena toimenpiteenä vertikaalisesti integroituneille yrityksille velvoitteen siirtää kiinteiden käyttöoikeustuotteiden tukkutarjontaan liittyvät toiminnot riippumattomasti toimivaan liiketoimintayksikköön.

Tämän liiketoimintayksikön on tarjottava käyttöoikeustuotteita ja -palveluja kaikille yrityksille, mukaan luettuina emoyhtiön muut liiketoimintayksiköt, samoin aikatauluin ja ehdoin, mukaan luettuina hinta- ja palvelutaso, ja samoin järjestelmin ja prosessein.

2.   Kun kansallinen sääntelyviranomainen aikoo asettaa toimintojen eriyttämistä koskevan velvoitteen, sen on toimitettava komissiolle ehdotus , johon sisältyy:

▐

3.    Kansallisen sääntelyviranomaisen on sisällytettävä ehdotukseensa luonnos ehdotettavasta toimenpiteestä, jossa on oltava seuraavat elementit:

4.   Kun komission on tehnyt toimenpide-ehdotuksesta päätöksen 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti, kansallisen sääntelyviranomaisen on suoritettava koordinoitu analyysi liityntäverkkoon liittyvistä eri markkinoista direktiivin 2002/21/EY (puitedirektiivi) 16 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti. Tekemänsä arvioinnin pohjalta kansallisen sääntelyviranomaisen on asetettava, säilytettävä, muutettava tai peruutettava velvollisuuksia direktiivin 2002/21/EY (puitedirektiivi) 6 ja 7 artiklan mukaisesti.

5.   Yritykselle, jolle on asetettu toimintojen eriyttämistä koskeva velvollisuus, voidaan asettaa mitä tahansa 9–13 artiklassa yksilöityjä velvollisuuksia millä tahansa erityismarkkinoilla, joilla se on nimetty huomattavan markkinavoiman yritykseksi direktiivin 2002/21/EY (puitedirektiivi) 16 artiklan mukaisesti, tai muita komission 8 artiklan 3 kohdan nojalla valtuuttamia velvollisuuksia.

13 b artikla

Vertikaalisesti integroituneen yrityksen suorittama vapaaehtoinen eriyttäminen

1.   Yritysten, jotka on nimetty huomattavan markkinavoiman yrityksiksi yhdellä tai useammalla merkityksellisellä markkinalla direktiivin 2002/21/EY (puitedirektiivi) 16 artiklan mukaisesti, on ilmoitettava kansalliselle sääntelyviranomaiselle etukäteen aikeestaan siirtää paikallisliityntäverkko-omaisuutensa tai huomattava osa siitä erilliselle oikeushenkilölle, jolla on eri omistaja, tai perustaa erillinen liiketoimintayksikkö tarjotakseen kaikille vähittäistason tarjoajille, mukaan luettuna sen omat vähittäistason osastot, täysin samanarvoisia käyttöoikeustuotteita.

2.   Kansallisen sääntelyviranomaisen on arvioitava aiotun toimen vaikutukset direktiivin 2002/21/EY (puitedirektiivi) mukaisiin voimassa oleviin sääntelyvelvoitteisiin.

Tätä varten kansallisen sääntelyviranomaisen on suoritettava koordinoitu analyysi liityntäverkkoon liittyvistä eri markkinoista direktiivin 2002/21/EY (puitedirektiivi) 16 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

Tekemänsä arvioinnin pohjalta kansallisen sääntelyviranomaisen on asetettava, säilytettävä, muutettava tai peruutettava velvollisuuksia direktiivin 2002/21/EY (puitedirektiivi) 6 ja 7 artiklan mukaisesti.

3.   Oikeudellisesti ja/tai toiminnallisesti eriytetylle yritykselle voidaan asettaa mitä tahansa 9–13 artiklassa yksilöityjä velvollisuuksia millä tahansa erityismarkkinoilla, joilla se on nimetty huomattavan markkinavoiman yritykseksi direktiivin 2002/21/EY (puitedirektiivi) 16 artiklan mukaisesti, tai muita komission 8 artiklan 3 kohdan nojalla valtuuttamia velvollisuuksia.”

(11)

Korvataan 14 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1–4 kohtaa sekä 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.”

▐

(12)

Muutetaan liite II tämän direktiivin liitteen mukaisesti.

(1)

Korvataan 2 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Lisäksi sovelletaan seuraavaa määritelmää:

”yleisvaltuutuksella” tarkoitetaan jäsenvaltion vahvistamia lainsäädäntöpuitteita, joilla turvataan oikeus sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen tarjoamiseen, ja jossa säädetään alakohtaisista velvollisuuksista, joita voidaan soveltaa kaikkiin tai tietyntyyppisiin sähköisiin viestintäverkkoihin ja -palveluihin tämän direktiivin mukaisesti.”

(2)

Korvataan 3 artiklan 2 kohta seuraavasti:

(3)

Korvataan 5 artikla seuraavasti:

”5 artikla

Radiotaajuuksien ja numeroiden käyttöoikeudet

1.    Jäsenvaltioiden on edistettävä yleisvaltuutuksen avulla radiotaajuuksien käyttöä. Jäsenvaltiot voivat myöntää yksittäisiä käyttöoikeuksia :

2.   ▐ Jäsenvaltioiden on myönnettävä yksittäinen käyttöoikeus pyynnöstä kaikille yrityksille, ▐ sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän direktiivin 6, 6 a ja 7 artiklan sekä 11 artiklan 1 kohdan c alakohdan ja muiden tällaisten voimavarojen tehokkaan käytön varmistavien sääntöjen soveltamista direktiivin 2002/21/EY (puitedirektiivi) mukaisesti.

Radiotaajuuksien käyttöoikeuksien jakamismenettelyjen on oltava avoimia , puolueettomia, läpinäkyviä, syrjimättömiä ja oikein suhteutettuja ja, radiotaajuuksien osalta, direktiivin 2002/21/EY (puitedirektiivi) 9 artiklan säännösten mukaisia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta niitä erityisperusteita ja menettelyjä , joita jäsenvaltiot ovat hyväksyneet radiotaajuuksien käyttöoikeuksien myöntämiseksi radio- tai televisio-ohjelmien sisältöpalvelujen tarjoajille yleistä etua koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi yhteisön oikeuden mukaisesti. Menettelyt voivat poikkeuksellisesti olla suljettuja tapauksissa , joissa radiotaajuuksien yksittäisten käyttöoikeuksien myöntämisen radio- tai televisio-ohjelmien sisältöpalvelujen tarjoajille voidaan osoittaa olevan olennaista jäsenvaltion sellaisen etukäteen määrittelemän ja perusteleman erityisvelvoitteen noudattamiseksi, joka on tarpeen yleisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamiseksi yhteisön oikeuden mukaisesti.

Käyttöoikeuksia myöntäessään jäsenvaltioiden on ilmoitettava, voiko oikeudenhaltija siirtää kyseiset oikeudet ja millä ehdoin. Radiotaajuuksien osalta tällaisten säännösten on oltava direktiivin 2002/21/EY (puitedirektiivi) 9 ja 9 b artiklan mukaisia.

Jos jäsenvaltiot myöntävät määräaikaisia käyttöoikeuksia, määräajan on oltava tarjottavan palvelun kannalta tarkoituksenmukainen tavoiteltavaa ▐ tavoitetta silmällä pitäen , ja siinä on otettava huomioon tarve jättää riittävästi aikaa investointien kuoletukselle .

Kun radiotaajuuksien yksittäisiä käyttöoikeuksia myönnetään vähintään kymmeneksi vuodeksi ja kun niitä ei voida siirtää tai vuokrata yritysten kesken direktiivin 2002/21/EY (puitedirektiivi) 9 b artiklan mukaisesti , toimivaltaisen kansallisen viranomaisen on taattava keinot sen varmistamiseksi, että perusteita yksittäisten käyttöoikeuksien myöntämiseksi edelleen sovelletaan ja noudatetaan luvan voimassaoloaikana . Jos kyseiset perusteet yksittäisten käyttöoikeuksien myöntämiseen eivät enää ole sovellettavissa, yksittäinen käyttöoikeus muutetaan radiotaajuuksien käytön yleisvaltuutukseksi ▐ etukäteisilmoituksella kohtuullisen ajan kuluttua tai se tehdään vapaasti siirrettäväksi tai vuokrattavaksi yritysten kesken.

3.   Päätökset käyttöoikeuksien myöntämisestä on tehtävä, niistä on ilmoitettava ja ne on julkistettava mahdollisimman pian sen jälkeen kun kansallinen sääntelyviranomainen on saanut täydellisen hakemuksen, kolmen viikon kuluessa sellaisten numeroiden osalta, jotka on kansallisessa numerointisuunnitelmassa varattu erityisiin tarkoituksiin, ja kuuden viikon kuluessa sellaisten radiotaajuuksien osalta, jotka on kansallisessa radiotaajuussuunnitelmassa varattu sähköisiin viestintäpalveluihin . Jälkimmäinen määräaika ei rajoita radiotaajuuksien tai kiertoratapaikkojen käyttöä koskevien soveltuvien kansainvälisten sopimusten soveltamista.

4.   Jos asianomaisten osapuolten direktiivin 2002/21/EY (puitedirektiivi) 6 artiklan mukaisesti tapahtuneen kuulemisen jälkeen on päätetty, että poikkeuksellista taloudellista arvoa omaavia numeroita koskevat käyttöoikeudet on myönnettävä kilpailuun perustuvalla tai vertailevalla valintamenettelyllä, jäsenvaltiot voivat pidentää kolmen viikon enimmäismääräaikaa vielä enintään toisella kolmen viikon ajanjaksolla .

Radiotaajuuksien jakamista koskevaan kilpailuun perustuvaan tai vertailevaan valintamenettelyyn sovelletaan 7 artiklaa.

5.   Jäsenvaltiot eivät saa rajoittaa myönnettävien käyttöoikeuksien määrää, ellei tämä ole välttämätöntä radiotaajuuksien tehokkaan käytön varmistamiseksi 7 artiklan mukaisesti.

6.    Toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on varmistettava, että radiotaajuuksia käytetään tehokkaasti ja tosiasiallisesti direktiivin 2002/21/EY (puitedirektiivi)8 artiklan 2 kohdan ja 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Niiden on myös varmistettava, ettei radiotaajuuksien käyttöoikeuden siirto tai kerääminen vääristä kilpailua. ▐”

(4)

Muutetaan 6 artikla seuraavasti:

(5)

Lisätään 6 a artikla seuraavasti:

”6 a artikla

Yhdenmukaistamistoimenpiteet

1.    Rajoittamatta tämän direktiivin 5 artiklan 1 ja 2 kohdan sekä direktiivin 2002/21/EY (puitedirektiivi) 8 b ja 9 artiklan soveltamista komissio voi hyväksyä täytäntöönpanotoimenpiteitä:

▐

Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, hyväksytään 14 a artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. ▐

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa toimenpiteissä voidaan tarpeen mukaan määrätä jäsenvaltioiden mahdollisuudesta esittää perusteltu pyyntö saada osittainen vapautus ja/tai tilapäinen poikkeus näistä toimenpiteistä.

Komissio arvioi pyynnön oikeutusta ottaen huomioon jäsenvaltion erityistilanteen ja voi myöntää osittaisen vapautuksen ja/tai tilapäisen poikkeuksen tai kummatkin, edellyttäen että tämä ei aiheettomasti haittaa 1 kohdassa tarkoitettujen täytäntöönpanotoimenpiteiden toteuttamista tai luo aiheettomia eroja kilpailu- tai sääntelytilanteisiin jäsenvaltioiden välille.

▐”

(6)

Muutetaan 7 artikla seuraavasti:

(7)

Muutetaan 10 artikla seuraavasti:

(8)

Muutetaan 11 artiklan 1 kohta seuraavasti:

(9)

Korvataan 14 artikla seuraavasti:

”14 artikla

Oikeuksien ja velvollisuuksien muuttaminen

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yleisvaltuutuksiin, käyttöoikeuksiin ja järjestelmien asennusoikeuksiin liittyviä oikeuksia, ehtoja ja menettelyjä voidaan muuttaa ainoastaan objektiivisesti perusteltavissa tapauksissa ja oikeasuhteisesti, ottaen tarvittaessa huomioon radiotaajuuksien siirrettäviin käyttöoikeuksiin sovellettavat erityisehdot. Aikomuksesta tehdä tällaisia muutoksia on tehtävä ilmoitus asianmukaisella tavalla ja annettava asianomaisille osapuolille, myös käyttäjille ja kuluttajille, riittävä aika ilmaista kantansa ehdotettuihin muutoksiin. Tämän määräajan on poikkeuksellisia tilanteita lukuun ottamatta oltava vähintään neljä viikkoa.

2.   Jäsenvaltiot eivät saa rajoittaa tai peruuttaa järjestelmien asennusoikeuksia tai radiotaajuuksien käyttöoikeuksia ennen niiden voimassaoloajan päättymistä muulloin kuin perustelluissa tapauksissa ja soveltuvin osin niiden kansallisten säännösten mukaisesti, jotka koskevat oikeuksien peruutusten johdosta myönnettävää korvausta.”

(10)

Lisätään 14 a artikla seuraavasti:

”14 a artikla

Komitea

1.   Komissiota avustaa viestintäkomitea.

2.     Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, 6 a artiklan 1 kohdan a, c ja d alakohdan mukaisten toimien hyväksymiseksi komissiota avustaa päätöksen N:o 676/2002/EY 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti perustettu radiotaajuuskomitea.

3.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 3 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

4.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1–4 kohtaa sekä 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

(11)

Korvataan 15 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yleisvaltuutuksiin, käyttöoikeuksiin ja järjestelmien asennusoikeuksiin liittyviä oikeuksia, ehtoja, menettelyjä, hallinnollisia ja muita maksuja sekä päätöksiä koskevat tiedot julkistetaan ja pidetään ajan tasalla niin, että ne ovat helposti kaikkien asianomaisten osapuolten saatavilla.”

(12)

Korvataan 17 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

”1.   Jäsenvaltioiden on saatettava 31 päivänä joulukuuta 2009 voimassa olevat valtuutukset tämän direktiivin 5, 6 ja 7 artiklan sekä liitteen I säännösten mukaisiksi viimeistään [31 päivään joulukuuta 2010] mennessä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 2002/21/EY (puitedirektiivi) 9 a artiklan soveltamista.

2.   Jos 1 kohdan soveltaminen vähentää voimassa oleviin valtuutuksiin sisältyviä oikeuksia tai lisää niihin sisältyviä velvollisuuksia, jäsenvaltiot voivat pidentää kyseisten oikeuksien ja velvollisuuksien voimassaoloaikaa enintään 30 päivään syyskuuta 2011, edellyttäen, että muiden yritysten yhteisön oikeuden mukaisia oikeuksia ei loukata. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tällaisista pidennyksistä ja perusteltava ne.”

(13)

Muutetaan liite tämän direktiivin liitteen mukaisesti.

(14)

Lisätään uusi liite II, jonka teksti on tämän direktiivin liitteessä.