FI

Bryssel 8.11.2007

KOM(2007) 694 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Tietoyhteiskuntaan osallistamista koskeva eurooppalainen i2010-aloite 


”Osallisuus tietoyhteiskuntaan”



[SEK(2007) 1469]
[SEK(2007) 1470]

1.Tiivistelmä

Tieto- ja viestintäteknologioista (TVT) on tullut hyvin tärkeitä monille eurooppalaisille. Kyseisten teknologioiden aktiivinen käyttö tarjoaa ihmisille paremmat mahdollisuudet tehdä työtä, hankkia tietoja ja hoitaa sosiaalisia suhteita. Tieto- ja viestintäteknologioiden avulla on mahdollista saavuttaa huomattavaa edistystä sosiaalipalvelujen, terveydenhuollon ja koulutuksen alalla. Lisäksi niillä edistetään merkittävästi tuotannon kasvua ja luodaan monia uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Tietoyhteiskuntaan osallistamisella tarkoitetaan toimia, joiden tavoitteena on toteuttaa osallistava tietoyhteiskunta eli kaikille tarkoitettu tietoyhteiskunta. Tavoitteena on, että jokainen voi halutessaan osallistua täysimääräisesti tietoyhteiskunnan toimintaan, henkilökohtaisista tai sosiaalista vajavaisuuksista huolimatta. Tietoyhteiskuntaan osallistaminen on välttämätöntä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannalta, koska sillä varmistetaan tasapuolisuus osaamisyhteiskunnassa. Sitä tarvitaan myös taloudellisista syistä, jotta voidaan hyödyntää tietoyhteiskunnan tarjoamat mahdollisuudet täysimääräisesti tuottavuuden lisäämiseksi sekä sosiaalisen ja taloudellisen syrjäytymisen aiheuttamien kustannusten pienentämiseksi. Osallistava tietoyhteiskunta tarjoaa myös huomattavia liiketoimintamahdollisuuksia TVT-alalla. 

Tietoyhteiskuntaan osallistamisella on keskeinen merkitys kasvua ja työllisyyttä edistävää tietoyhteiskuntaa koskevassa i2010-aloitteessa 1 määriteltyjen taloudellista ja sosiaalista kehitystä koskevien tavoitteiden saavuttamisessa ja tämän myötä myös Lissabonin toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa. Laajakaistayhteyksiä ja esteettömyyttä koskevien puutteiden korjaamisella tai digitaalisten taitojen parantamisella luodaan uusia työpaikkoja ja palveluja. Alustavien arvioiden mukaan tietoyhteiskuntaan osallistamisella saavutettaisiin EU:ssa viiden vuoden ajanjaksolla 35–85 miljardin euron hyöty.

Tietoyhteiskuntaan osallistamisen tärkeys tunnustettiin i2010-aloitteessa, ja jäsenvaltiot, Euroopan komissio, teollisuus ja käyttäjiä edustavat kansalaisjärjestöt ovat toteuttaneet useita toimia tietoyhteiskuntaan osallistamisen edistämiseksi. Yksi virstanpylväs oli vuonna 2006 ministeritasolla annettu Riian julistus 2 , joka koski tieto- ja viestintäteknologioiden käyttöä osallistavassa tietoyhteiskunnassa. Kyseisessä julistuksessa asetetaan konkreettisia tavoitteita, jotka koskevat Internetin käyttöä ja saatavuutta, digitaalisia taitoja ja tieto- ja viestintäteknologioiden esteettömyyttä vuoteen 2010 mennessä.

Kaikista näistä arvokkaista aloitteista huolimatta edistyminen on jäänyt niin vähäiseksi, että useimmat Riiassa asetetuista tavoitteista saattaa jäädä saavuttamatta. Ongelmina ovat edelleen toimien erillisyys ja yhteistyön puuttuminen.

Koska tieto- viestintäteknologiat ovat keskeisessä asemassa, kyseisten teknologioiden esteettömyyden tai käytön toteuttamatta jättäminen aiheuttaa entistä enemmän vakavaa sosiaalista ja taloudellista syrjäytymistä. Yhä vallitseva digitaalinen kahtiajako vaikuttaa yhteenkuuluvuuteen ja vaurauteen. 

Tämän vuoksi on tehtävä paljon enemmän yhteiskuntaan osallistamisen ja Riian tavoitteiden toteuttamiseksi. EU:n osallistuminen toimiin on perusteltua siitä syystä, että näin varmistetaan yhtäläiset oikeudet tietoyhteiskunnassa, sisämarkkinoiden yhdenmukaisuus ja yhteiskuntaan osallistamiseen liittyvä koordinointi.

Ensiksikin yhteiskuntaan osallistamisen näkyvyyttä olisi lisättävä ja poliittista ja sidosryhmien sitoutumista lujitettava. Toiseksi olisi luotava, tarvittaessa lainsäädäntötoimin, toiminnan mahdollistavat edellytykset (kohtuuhintaiset ja esteettömät tieto- ja viestintäteknologiat ja niiden käyttötaidot). Lisäksi sidosryhmien toimissa tuottaa toimivia ja osallistavia TVT-pohjaisia palveluja on keskityttävä aiempaa johdonmukaisempiin konkreettisiin ensisijaisiin tavoitteisiin.

Edellä esitetyistä syistä tässä tiedonannossa ehdotetaan tietoyhteiskuntaan osallistamista koskevaa eurooppalaista aloitetta 3 , johon kuuluvat seuraavat osa-alueet: 

A) tietoyhteiskuntaan osallistamista edistävä kampanja ”Tule mukaan tietoyhteiskuntaan!”, jonka tavoitteena on lisätä tietämystä ja yhdistää toimia vuonna 2008 ja joka kulminoituu ministerikonferenssiin, jossa esitellään tosiasiallisia saavutuksia ja lujitetaan osapuolten sitoutumista; ja

B) strateginen toimintakehys, jolla pannaan Riian ministerijulistus täytäntöön seuraavin toimin:

1. Annetaan kaikille mahdollisuus osallistua tietoyhteiskuntaan korjaamalla laajakaistayhteyksiä ja esteettömyyttä koskevat puutteet ja parantamalla digitaalisia taitoja.

2. Edistetään syrjäytymisvaarassa olevien ryhmien täysipainoista osallistumista ja parannetaan elämänlaatua. 

3. Integroidaan tietoyhteiskuntaan osallistamista edistävät toimet kestävän vaikutuksen maksimoimiseksi. 

2.Taustaa: tilannekatsaus ja tulevat haasteet

Vuonna 2006 annetussa Riian ministerijulistuksessa asetetaan vuoteen 2010 mennessä saavutettavat tavoitteet. Jos nykyinen suuntaus jatkuu, on hyvin vaikeaa saavuttaa useimmat asetetuista tavoitteista keskimäärin EU:ssa. Erot ovat tosin suuria eri puolilla Eurooppaa, ja tietyillä alueilla edistyminen on nopeaa. Sosiaaliset erot vaikuttavat edelleen tieto- ja viestintäteknologioiden käyttöön, ja nämä erot ovat tietyissä tapauksissa jopa kasvamassa.

Kaikkia keskeisiä asianomaisia ryhmiä – käyttäjiä, TVT-teollisuutta, palveluntarjoajia ja viranomaisia – haittaavat edelleen lukuisat esteet, jotka jarruttavat edistymistä.

2.1.Tieto- ja viestintäteknologioiden käyttö: monet eivät osallistu aktiivisesti tietoyhteiskunnan toimintaan

Tieto- ja viestintäteknologioiden käyttö, erityisesti matkapuhelin- ja Internet-palvelujen käyttö, on laajentunut nopeasti moniin väestöryhmiin. Viime vuosina digitaalinen kahtiajako on vähentynyt, kun kriteerinä käytetään sukupuolta, ikää tai työvoimaan kuulumista. Edelleen on kuitenkin rakenteellista kahtiajakoa, jota ei ole saatu poistettua, joten tulevaisuudessa on vielä vastattava merkittäviin haasteisiin, joita ovat erityisesti seuraavat:

·Tieto- ja viestintäteknologiat ovat tarjonneet monille mahdollisuuden huomattavaan edistymiseen. Esteettömien tieto- ja viestintäteknologioiden tarjonta on kuitenkin yhä riittämätöntä, mikä johtuu markkinoilla vallitsevista tai muista esteistä.

·Digitaalisissa taidoissa on yhä eroja. Tieto- ja viestintäteknologioiden käytön ja TVT‑pohjaisten palvelujen lisääntyessä jotkut ihmiset, erityisesti työelämän ulkopuolella olevat ja vähän koulutetut, jäävät kehityksessä yhä enemmän jälkeen. Esteenä on edelleen myös potentiaalisten käyttäjien osaamalla kielellä saatavilla olevan sisällön puuttuminen.

·Eroja on myös siinä, kuinka eri kouluilla on käytössään laajakaistayhteyksiä ja tietokoneita ja millaiset ovat opettajien digitaaliset taidot. Eroja esiintyy myös siinä, kuinka pk‑yritykset osaavat hyödyntää tieto- ja viestintäteknologioiden tarjoamia etuja.

·Vaikka Internetin levinneisyys kasvaa koko ajan, noin 50 prosenttia eurooppalaisista ei käytä sitä säännöllisesti. Vähiten käyttäjiä on vähän koulutettujen, työelämän ulkopuolella olevien ja vanhusten väestöryhmissä.

·Myös käyttäjät voisivat toimia aktiivisemmin: heidän näkökantansa esiintuominen on Euroopassa vielä eriytynyttä ja melko heikkoa esimerkiksi Yhdysvaltoihin verrattuna.

Tietoyhteiskuntaan osallistamisen tavoite: Korjataan digitaalista saatavuutta, esteettömyyttä ja kohtuuhintaisuutta sekä digitaalisia taitoja koskevat erot.

2.2.TVT-teollisuus ja palveluntarjoajat: osallistavat TVT-ratkaisut ovat edelleen riittämättömiä ja hajanaisia

Useat teollisuuden toimijat panostavat huomattavasti tietoyhteiskuntaan osallistamisen tehostamiseen esimerkiksi edistämällä tietoyhteiskunnan esteettömyyden toteutumista tai tarjoamalla koulutusta 4 . Edelleenkään ei ole riittävästi tarjolla kohtuuhintaisia TVT-ratkaisuja, jotka on mukautettu yksittäisten käyttäjien erityistarpeita vastaaviksi. Erityiset ongelmat, joiden ratkaisemisessa teollisuuden ja palveluntarjoajien olisi toimittava päättäväisemmin, ovat seuraavat:

·Laajakaistayhteyttä ei ole vielä saatavilla eräissä osissa Eurooppaa, eroja ilmenee edelleen kaupunki- ja maaseutualueiden välillä ja laajakaistapalvelujen hinnoissa on huomattavia eroja.

·Monissa maissa ilmenee edelleen tietoyhteiskunnan esteettömyyden toteutumista haittaavia puutteita, jotka koskevat Internet-sivustoja, digitaalista televisiota, hätäpalvelujen saavutettavuutta puhelimitse ja yleiseen käyttöön tarkoitettuja tietopäätteitä. Lisäksi ilmenee uusia esteitä. Nämä johtuvat usein markkinoiden rakenteellisista ongelmista ja yhteisen lähestymistavan puuttumisesta sisämarkkinoilla, mikä aiheuttaa vakavaa haittaa teollisuudelle. Massamarkkinoille suunnatuissa teknologioissa ja palveluissa jätetään edelleen usein huomioimatta esteetön, osallistava suunnittelu eli mahdollisimman monille käyttäjille sellaisinaan soveltuvat ratkaisut (design for all). Tämän myötä jää käyttämättä tietoyhteiskunnan esteettömyyteen liittyvät useiden miljardien eurojen liiketoimintamahdollisuudet (vammaisten osuus on arviolta 15 prosenttia EU:n väestöstä).

·Kaikkien kaikkiaan tietoyhteiskunnan esteettömyyden taso on parempi maissa, jossa sääntely on voimakasta, mikä ei suinkaan estä täysin kilpailuun perustuvien TVT-markkinoiden toteutumista. Tietoyhteiskunnan esteettömyyttä koskevilla lakisääteisillä vaatimuksilla on pikemminkin luotu yrityksille yhtäläiset toimintaedellytykset ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Tietoyhteiskuntaan osallistamisen tavoite: Edistetään osallistavia tieto- ja viestintäteknologioita ja mahdollistetaan niiden suunnittelu elinkelpoisena ja kukoistavana liiketoimintana.

2.3.Viranomaisten toimien koordinointi ja vaikuttavuus ei ole riittävää

Monet viranomaiset kaikilla hallinnon tasoilla toteuttavat tietoyhteiskuntaan osallistamista edistäviä aloitteita. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi tieto- ja viestintäteknologioiden esteettömyyttä ja niiden saatavuutta koskevan lakisääteisen oikeuden tunnustaminen tai taloudellinen tuki tietoyhteiskuntaan osallistamista edistäville toimille. Myös EU on ollut hyvin aktiivinen toteuttamalla tietoyhteiskuntaa, tietosuojaa, sosiaalista osallistamista ja työllisyyttä, julkisia hankintoja, tutkimusta, koulutusta, kulttuuria ja standardointia koskevia poliittisia tavoitteitaan. Tietoyhteiskuntaan osallistaminen on yksi i2010-aloitteen kulmakivistä, jonka toteuttamiseksi on toteutettu konkreettisia toimia 5 . Vuonna 2006 annetulla Riian ministerijulistuksella luotiin pohjaa laaja-alaiselle poliittiselle toimintalinjalle, jossa määritellään ensisijaiset tavoitteet ja sitoudutaan saavuttamaan ne. Paljon on kuitenkin vielä tehtävä.

·Tietoisuus sekä viestintäteknologioiden käytön ja yhteiskunnallisen ja taloudellisen osallistumisen välisen yhteyden ymmärtäminen on edelleen puutteellista, eikä vaikutuksista ole riittävästi näyttöä 6 .

·Vieläkään ei ole yleistä, että tietoyhteiskuntaan osallistamista koskevat näkökohdat huomioitaisiin sosiaali-, talous ja teknologiapoliittisissa tavoitteissa. Lisäksi sidosryhmien kanssa yhteisten tavoitteiden määrittämiseksi käytävää yhteistyötä koskevia strategisia lähestymistapoja ei ole määritetty lainkaan tai ne ovat riittämättömät.

·Toimet ovat usein yksittäisiä, ja julkisten toimien ja kansalaisyhteiskunnan ja elinkeinoelämän toimien välinen koordinointi ei ole riittävää. Tämä johtuu osittain tietoyhteiskuntaan osallistamisen monisäikeisyydestä, sillä tämä toiminta voi kuulua useiden ministeriöiden vastuualaan. Toimilta puuttuu toimiva lainsäädäntökehys, jolla voitaisiin tehokkaasti turvata syrjäytymisvaarassa olevien käyttäjien oikeudet sisämarkkinoilla. Tämä koskee erityisesti tietoyhteiskunnan esteettömyyttä: lainsäädäntö muodostuu yksittäisistä kansallisista säädöksistä, ja niiden vaikutus on rajallinen. Asiaa koskevia EU-säännöksiä pannaan täytäntöön epäjohdonmukaisesti tai niitä ei panna täytäntöön ollenkaan pääasiassa siitä syystä, että ne eivät ole sitovia, ja kansallisissa lähestymistavoissa saattaa olla huomattavia eroja 7 . Tämä estää tietoyhteiskunnan esteettömyyteen liittyvien yhteisten ominaisuuksien toteutumisen, mistä on haittaa monille käyttäjille ja TVT-teollisuudelle, joka joutuu kohtaamaan epäyhtenäiset markkinat ja toisistaan eroavat vaatimukset.

Tietoyhteiskuntaan osallistamisen tavoite: Laaditaan johdonmukaiset ja tehokkaat tietoyhteiskuntaan osallistamista koskevat poliittiset toimintalinjat ja lainsäädäntö.

3.Haasteisiin vastaaminen: tietoyhteiskuntaan osallistamista koskeva eurooppalainen aloite

Edellisessä luvussa yksilöityihin ongelmiin reagoimalla voidaan saavuttaa huomattavaa edistymistä yhteiskuntaan osallistamista koskevien i2010-tavoitteiden ja Riian tavoitteiden saavuttamisessa. Tästä syystä tietoyhteiskuntaan osallistamista koskevassa eurooppalaisessa aloitteessa pyritään ensiksi lisäämään tietoisuutta asian kiireellisyydestä ja parantamaan sen tosiasian näkyvyyttä, että yhteiskuntaan osallistamisella on huomattava myönteinen vaikutus elämänlaatuun, talouden kasvuun ja uusien työpaikkojen syntymiseen. Lisäksi aloitteella pyritään aluksi lujittamaan Riiassa tehtyjä keskeisiä sitoumuksia. Aloite ei edellytä hallinnollisia tai taloudellisia panostuksia EU-tasolla.

Toiseksi tietoyhteiskuntaan osallistamista koskeva eurooppalainen aloite tarjoaa toimintakehyksen, jossa pyritään saavuttamaan nykyisten toimien pohjalta synergiaetuja ja korjaamaan puutteet. Lopullisena päämääränä on tehostaa yhteiskuntaan osallistamisen vaikutuksia toteuttamalla johdonmukainen toimien kokonaisuus seuraavilla kolmella osa-alueella:

·luodaan kaikille edellytykset osallistua tietoyhteiskunnan toimintaan;

·edistetään syrjäytymisvaarassa olevien ryhmien täysipainoista osallistumista ja parannetaan elämänlaatua:

·integroidaan tietoyhteiskuntaan osallistamista edistävät toimet kestävän vaikutuksen maksimoimiseksi.

3.1.Edellytysten luominen kaikkien osallistumiselle tietoyhteiskunnan toimintaan

Tietoyhteiskunnan toimintaan osallistuminen edellyttää, että kohtuuhintaisia ja esteettömiä tieto- ja viestintäteknologioita on saatavilla ja että ihmiset osaavat käyttää niitä. Vieläkään monilla ei ole mahdollisuutta hyödyntää tieto- ja viestintäteknologioiden tarjoamia mahdollisuuksia täysimääräisesti, koska edellä mainitut edellytykset eivät täyty. Joillekin TVT-tuotteet ja -palvelut, erityisesti laajakaistayhteys, eivät ole fyysisesti saatavilla, toisilla ei ole varaa käyttää tieto- ja viestintäteknologioita. Jotta tietoyhteiskunnan tarjoamat edut voitaisiin hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla, on tärkeää huolehtia siitä, että käytettävissä on riittävän nopea laajakaistayhteys. Muutaman vuoden kuluessa palvelujen kuten etälääketieteen palvelujen käyttöön tarvittava vähimmäisnopeus on 20 Mbit/s. Tällaiset palvelut ovat hyvin tärkeitä syrjäytymisvaarassa oleville henkilöille, erityisesti vanhuksille, joiden määrä on kasvussa. On myös tärkeää lisätä tietoisuutta kaikista niistä riskeistä, jotka liittyvät henkilötietojen käsittelyyn TVT-verkoissa, ja valistaa käyttäjiä tästä asiasta kuten henkilöllisyyden varastamisen riskeistä, syrjivästä profiloinnista ja jatkuvasta valvonnasta 8 .

Monille vammaisille tietoyhteiskunnan esteettömyyden toteutumisen tiellä olevat esteet aiheuttavat suurta haittaa. Vuonna 2005 esteettömästä tietoyhteiskunnasta annetussa tiedonannossa 9 todettiin, että jatkotoimenpiteitä, kuten uutta lainsäädäntöä, voitaisiin tarvittaessa ehdottaa vuonna 2007. Euroopan laajuisista selvityksistä ja tämän tiedonannon laatimisen yhteydessä käydystä julkisesta kuulemisesta käy ilmi, että edistyminen ei ole ollut riittävää. Vaikka useat maat ovat toteuttaneet toimenpiteitä, kuten antaneet lainsäädäntöä, niiden vaikutus on tietyissä tapauksissa rajallinen, koska täytäntöönpano on ollut heikkoa. Tämän vuoksi on tärkeää vahvistaa selkeät säännöt ja mekanismit EU:n tasolla, mitä Euroopan talous- ja sosiaalikomitea kehottikin tekemään hiljattain 10 . Tämä on toteutettava nyt ennen kuin keskenään erilaisilla kansallisilla toimilla epäyhtenäistetään markkinoita entisestään ja ennen kuin massamarkkinoille suunnatut teknologiat kuten digitaalinen televisio leviävät laajassa mittakaavassa. Lainsäädäntötoimet ja muu kuin sääntelyllinen tuki (pilottihankkeet, tutkimustoiminta, edistäminen) olisi nivottava yhteen. Lisäksi olisi jatkettava kansainvälistä yhteistyötä tietoyhteiskunnan esteettömyyden alalla.

On myös ratkaistava ongelmat, jotka johtuvat siitä, että monilla syrjäytymisvaarassa olevilla ihmisillä ei ole tarvittavia digitaalisia taitoja.

3.2.Syrjäytymisvaarassa olevien kohderyhmien täysipainoisen osallistumisen edistäminen ja elämänlaadun parantaminen

On tarpeen huolehtia, että toiminnan mahdollistavat edellytykset ovat olemassa, mutta se ei yksin riitä. On myös tarpeen edistää TVT-pohjaisten palvelujen täysipainoista käyttöä ja tarjota mahdollisuuksia taitojen hankkimiseen koulutuksen ja koulutuspalvelujen avulla. Tietoyhteiskuntaan osallistamista koskevat toimet on kohdistettava syrjäytymisvaarassa oleviin ihmisiin ja niihin, jotka eivät käytä tieto- ja viestintäteknologioita, mistä syystä he ovat menettämässä mahdollisuuden parantaa elämänlaatuaan. Riian julistuksessa on yksilöity useita kohderyhmiä kuten vanhukset, vammaiset ja kulttuurivähemmistöt. Erityistarpeet huomioivaan Internetin käyttöopetukseen liittyvillä oppimisresursseilla on suuri merkitys tässä yhteydessä.

3.3.Tietoyhteiskuntaan osallistamista edistävien toimien integroiminen kestävän vaikutuksen maksimoimiseksi

Jotta toimien vaikutus olisi paras mahdollinen ja kestävä, on tarpeen yhdenmukaistaa poliittisia toimintaohjelmia EU:n ja kansallisella tasolla, valtavirtaistaa tietoyhteiskuntaan osallistaminen osaksi asiaan liittyviä politiikkoja ja koordinoida toimia paremmin. Euroopan ja kansallisen tason viranomaisten olisi annettava täysi tuki tietoyhteiskuntaan osallistamista koskeville teollisuuden vapaaehtoisille sopimuksille. Käyttäjäjärjestöjen on vahvistettava tietoyhteiskuntaan osallistamista koskevaa toimintaansa.

4.Päätelmät

Tietoyhteiskunnan merkitys taloudellisen ja sosiaalisen osallistumisen kannalta olisi sisällytettävä kiinteäksi osaksi Euroopan talous- ja sosiaalipoliittista toimintasuunnitelmaa. Tässä tiedonannossa, jolla lujitetaan Lissabonin toimintasuunnitelmaa ja joka perustuu kiinteästi i2010-aloitteeseen ja tietoyhteiskuntaan osallistamisesta annettuun Riian ministerijulistukseen, esitetään laaja-alainen tietoyhteiskuntaan osallistamisen strategia, jolla poistetaan tietoyhteiskunnan esteet ja maksimoidaan tieto- ja viestintäteknologioista taloudelliseen ja sosiaaliseen osallistamiseen saatava hyöty ja edistetään kyseisen alan liiketoimintamahdollisuuksia.

Komissio kehottaa nyt Euroopan parlamenttia, jäsenvaltioita, alueita ja sidosryhmiä ryhtymään sanoista tekoihin ja toteuttamaan tietoyhteiskuntaan osallistamista tässä tiedonannossa hahmoteltujen toimien tuella. Näillä yhteisillä toimilla lisätään liiketoimintamahdollisuuksia ja luodaan esteetön ja osallistava tietoyhteiskunta, jonka toimintaan jokainen voi osallistua tasavertaisesti.

(1)    KOM(2005) 229.

(2)    Tieto- ja viestintäteknologioita osallistavassa yhteiskunnassa käsitellyt Riian ministerikonferenssi (11.–13.6.2006).

(3)    Aloite perustuu i2010-aloitetta käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän ja i2010-aloitteeseen sisältyvää yhteiskuntaan osallistamista käsittelevän alaryhmän esittämiin näkemyksiin, sidosryhmien kuulemiseen, Internetissä toteutettuun julkiseen kuulemiseen, selvityksiin ja vaikutustenarviointiin.

(4)    Ks. esim. Euroopan tieto- ja viestintäteknologian alan yhdistyksen (European Information & Communications Technology Industry Association – EICTA) selvitys Moving Towards a Fully Inclusive Digital Europe.

(5)    Esteetön tietoyhteiskunta KOM(2005) 425, laajakaistayhteyksiä koskeva digitaalinen kahtiajako KOM(2006) 129, sähköiset viranomaispalvelut KOM(2006) 173, tieto- ja viestintäteknologiat ikääntymisen kannalta KOM(2007) 332 ja digitaaliset taidot KOM(2007) 496.

(6)    Vammaistoimintasuunnitelmassa [KOM(2003) 650] on kuitenkin alusta alkaen huomioitu tieto- ja viestintäteknologiat.

(7)    Ks. viestintäkomitean (COCOM) esteetöntä viestintää käsittelemän alaryhmän (INCOM) raportit esteetöntä tietoyhteiskuntaa koskevista EU:n oikeudellisista säännöksistä ja selvitys Measuring e‑Accessibility in Europe.

(8)    Näitä asioita käsitellään yksityisyyden suojaa parantavia teknologioita käsittelevässä tiedonannossa [KOM(2007) 228].

(9)    KOM(2005) 425.

(10)    ETSK:n lausunto aiheesta Esteetöntä tietoyhteiskuntaa koskeva tuleva lainsäädäntö (TEN/295, 30.5.2007).

(11)    KOM(2006) 675 lopullinen.

(12)    Neuvoston ja parlamentin suositus 2006/962/EY.

(13)    KOM(2007) 332.

(14)    Lainsäädäntöön liittymätön päätöslauselma kuluttajien luottamuksesta digitaaliseen ympäristöön (INI/2006/2048).