22.9.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 229/21

1.1

Alueiden komitea on pitkälti samaa mieltä unionin elinikäisen oppimisen strategiasta, joka kattaa koko elämän varhaislapsuudesta eteenpäin ja johon sisältyy kaikenlainen oppiminen, olipa se sitten virallista, epävirallista tai arkioppimista. Alueiden komitea on eri yhteyksissä korostanut, että elinikäisen oppimisen strategia vaikuttaa suuressa määrin hallinnon alue- ja paikallistason toimintaan, koska jäsenvaltioissa kyseisellä tasolla on usein poliittinen ja taloudellinen vastuu opetus- ja koulutusalasta. Se toimii usein kehityksen ja kasvun koordinoijana, vastaa kansalaisten hyvinvoinnista ja infrastruktuurista sekä hoitaa sosiaaliviranomaisen tehtävää. Alue- ja paikallistasolla on lisäksi työnantajan rooli, joten sen omien työntekijöiden valmiuksien kehittäminen kuuluu myös sen vastuulle ja on sen etujen mukaista (9).

1.2

Koulutuskysymykset ovat ratkaisevassa asemassa, jos Euroopan kilpailukykyä halutaan parantaa turvaten samalla hyvinvointi. Euroopan merkittävin voimavara, eurooppalaiset ihmiset, on varustettava sellaiseen työelämään ja työnsisältöön, joka eroaa suuresti aikaisempien sukupolvien tilanteesta ja joka muuttuu jatkuvasti ja nopeasti. Niin yrityksillä kuin työntekijöilläkin on edessään muutoksia, joita on hankala arvioida etukäteen.

1.3

Alueellinen ja paikallinen kehitys perustuu tietenkin erilaisiin edellytyksiin ja lähtökohtiin. Se ei kuitenkaan missään tapauksessa ole muusta maailmasta riippumatonta. Alueilla ja yhteisöissä tarvitaan työtä uusilla tuotannonaloilla sitä mukaa, kun vanhat työpaikat katoavat. Näin voidaan välttää kasvun pysähtyminen, esimerkiksi työttömyydestä johtuva sosiaalinen syrjäytyminen, useat sairauslomat ja monet ennenaikaiset ja ei-toivotut siirtymiset pois työmarkkinoilta.

1.4

Ihmisten osaamista ja kykyjä on siksi kehitettävä niin, että ne riittävät osaamiseen perustuvaan toimintaan. Hyvästä kielitaidosta, muista viestintätaidoista ja yhteistyökyvystä tulee yksilön kannalta yhä tärkeämpiä ominaisuuksia. Yhteistyötä tarvitaan nykyään entistä enemmän, sillä kauppavirrat vilkastuvat ja markkinat globaalistuvat ja segmentoituvat. Tämä on totta paikallisten ja alueellisten yritysten ja organisaatioiden välillä mutta myös eri alueiden välillä. Euroopan eri osien sekä Euroopan ja muun maailman välinen riippuvuus muuttuu yhä vastavuoroisemmaksi.

1.5

Työelämän, yhteiskunnan ja korkeakoulutuksen yhteisvaikutus on tärkeä innovaatioiden ja kasvun edellytys alue- ja paikallistasolla. Sosiaalisen koheesion ja kestävän kehityksen varmistamiseksi tarvitaan osallistavaa ja syrjimätöntä infrastruktuuria, joka rohkaisee aktiiviseen kansalaisuuteen ja yhteiseen vastuunkantamiseen.

1.6

Alueiden komitea on jo aiemmin korostanut, että sillä tulee olla aktiivinen rooli elinikäisen oppimisen edistämisessä alue- ja paikallistasolla (10). Tähän sisältyvät myös koulutustavoitteita ja avaintaitoja koskevat kysymykset. Alueiden komitean mielestä on erittäin tärkeää, että käsillä olevassa komission ehdotuksessa käsitellyt kysymykset vaikuttavat myös alue- ja paikallistasolla.

1.7

Alueiden komitea jatkaa työskentelyä aiheen parissa seuratakseen ja tukeakseen tulevaa kehitystä. Lisäksi se ehdottaa, että näitä kysymyksiä käsiteltäisiin tulevaisuudessa yhteistyössä komission kanssa esimerkiksi pilottihankkeen tai tutkimuksien yhteydessä.

1.8

Alueiden komitea korostaa elinikäistä oppimista edistävän oppimisalueiden verkoston (R3L-aloite) merkitystä perus- ja korkea-asteen sekä ammatillisen koulutuksen ja kulttuurilaitosten ja -yhdistysten verkostoitumisen edistämisessä olennaisena osana työllistettävyyden ja aktiivisen kansalaisuuden kehittämistä.

2.1

Edellä mainituista syistä tämän päivän yhteiskunnassa ja työelämässä on äärimmäisen tärkeää keskittyä elinikäisen oppimisen avaintaitoihin, jolloin kehitystä tuetaan alue- ja paikallistasolla sekä kansallisella tasolla ja koko Euroopan unionissa. Alueiden komitea suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen jäsenvaltiolle annettavista elinikäisen oppimisen avaintaitoja koskevista suosituksista.

2.2

Alueiden komitean mielestä on erityisen myönteistä, että komission ehdotuksessa kiinnitetään huomiota alue- ja paikallistason rooliin ja merkitykseen. Tämä on merkittävä edistysaskel verrattuna komission aikaisempiin ehdotuksiin, joissa on lähes yksinomaan keskitytty kansalliseen ja unionin tasoon.

2.3

Alueiden komitea katsoo, että elinikäisen oppimisen integroitu ohjelma on tärkeä väline, kun halutaan korostaa koulutusalan merkitystä elinikäisen oppimisen avaintaitojen vahvistamisessa. Kansalaisten entistä suurempi liikkuvuus merkitsee taitojen ja valmiuksien leviämistä EU:n alueille ja kuntiin ja voi siten edistää kilpailukykyä ja työllisyyttä.

2.4

Yksi komission suositusten kulmakivistä on sen varmistaminen, että aikuiset voivat koko elämänsä ajan kehittää ja päivittää avaintaitojaan ja että kansallisella sekä alue- ja paikallistasolla kiinnitetään erityistä huomiota ensisijaisiin kohderyhmiin. Vähän koulutetuille suunnatuilla motivaation lisäämiseen ja tiedonlevittämiseen keskittyvillä alue- ja paikallistason toimilla voi olla tässä suuri merkitys. Tarkoituksena on rakentaa ihmisten taitojen, kokemusten ja mielenkiinnon kohteiden varaan eikä lähteä liikkeelle heidän puutteistaan ja ongelmistaan.

2.5

Taloudellisten, sosiaalisten, kulttuuristen ja muiden prosessien muutoksia koskevien komission suositusten vaikutus riippuu siitä, millaisia konkreettisia ja välittömiä toimia jäsenvaltio-, alue- ja paikallistasolla toteutetaan. Alueiden komitea korostaakin, että on tärkeää uudistaa virallista ja epävirallista koulutusta kaikilla tasoilla. Uudistusten tavoitteena tulee olla, että koulutus vastaa yhä paremmin EU:n työmarkkinoiden tarpeita ja elinikäisen oppimisen strategian mukaisia vaatimuksia.

2.6

Koulutukseen osallistumisessa ja saavutetuissa tuloksissa ilmeneviin sukupuolieroihin on kiinnitettävä huomiota, ja niitä on torjuttava kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tyttöjä ja naisia kannustetaan opiskelemaan teknologiaa tai luonnontieteitä. Toisissa yhteyksissä taas on tuettava miehiä. Monilla alueilla ja monissa kunnissa miehet keskeyttävät naisia useammin koulutuksensa, he eivät ole yhtä motivoituneita eivätkä osallistu yhtä todennäköisesti jatkokoulutukseen.

2.7

Alueiden komitea katsoo, että komission ehdottamat suositukset jäsenvaltioille voivat olla todellinen kantava voima kehitettäessä Euroopan koulutusjärjestelmää nopeampaan ja päämäärätietoisempaan suuntaan yhteisenä tavoitteena kilpailukykyisyys, hyvinvointi ja osallistuvuus. Komitea tukee suosituksia ja haluaa esittää niistä seuraavat huomiot:

2.8.1

Alueiden komitea korostaa, että jo varhaislapsuudessa on tärkeää tukea tehokkaasti lapsen päämäärätietoista kehitystä ja varmistaa, ettei hänen matkansa varrella tarvitse tuntea epäonnistuneensa. AK painottaa myös, että koulunkäynti nuorena antaa perustan koko eliniän jatkuvalle viralliselle, epäviralliselle tai arkioppimiselle. On tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että lapset ja nuoret oppivat eri tavoin, kypsyvät eri tahtiin ja tavoitteiden saavuttamiseen tarvittava aika vaihtelee. Tämä on suuri haaste koulutusjärjestelmän kehittämiselle ja opettajankoulutukselle.

2.8.2

Erityisesti on tuettava lapsia ja nuoria, joilla on erityistarpeita, esimerkiksi jokin vamma, jotta he voivat osallistua koulutukseen yhdessä muiden lasten kanssa.

2.9.1

Alueiden komitea on tyytyväinen siihen, että komission asiakirjassa käsitellään tarvetta käynnistää erityisiä toimia niiden hyväksi, joiden aiempi koulutus on puutteellinen. Komitea on yhtä mieltä siitä, että heikot oppimislähtökohdat johtuvat yleensä henkilökohtaisista, sosiaalisista, kulttuurisista ja taloudellisista tekijöistä, ja niihin on tarpeen puuttua yhteistyössä yhteiskunnan muiden sektoreiden kanssa. Työnsaannin, koulutuksen tai muiden mahdollisuuksien tiellä olevien esteiden poistaminen on ehdottoman tärkeää.

2.9.2

Alueiden komitea korostaa, että on tärkeää luoda sellaiset edellytykset, että kaikki oppilaat voivat taustastaan riippumatta saavuttaa koulutustavoitteensa eivätkä keskeytä opintojaan liian aikaisin. Tähän tarvitaan erityistoimia ja erityistä, oppilaan edellytyksiin ja tarpeisiin perustuvaa tukea.

2.9.3

EU ei voi saavuttaa asettamiaan kunnianhimoisia tavoitteita, jos osa ihmisistä jää työelämän, koulutuksen ja menestyksen ulkopuolelle sukupuolensa, vammaisuutensa, kulttuurisen tai etnisen taustansa, ikänsä tai muiden syiden vuoksi. Alue- ja paikallisviranomaisilla on merkittävä rooli osallistavien ja syrjimättömien strategioiden edistämisessä ja yhtäläisten mahdollisuuksien ja oikeuksien takaamisessa kaikille ihmisille.

2.9.4

AK katsoo, että Euroopan alueiden ja kuntien välinen rajatylittävä verkostotyöskentely kokemusten vaihtamiseksi ja tietämyksen kehittämiseksi olisi tervetullutta ja vastaisi R3L-aloitetta. Asiaa on siis ryhdyttävä käsittelemään ja samalla on jatkettava toimintatapojen kehittämistä, tiedonlevittämistä ja tuen keräämistä.

2.10.1

AK pitää tätä ehdotusta tärkeänä ja toteaa, että tarpeet vaihtelevat usein paljon alueittain ja yhteiskunnittain. Lisäksi komitea katsoo, että on käytettävä erilaisia tapoja, jos halutaan tavoittaa kaikkia ihmiset. Sen takia on syytä korostaa, että ensisijaiset kohderyhmät on monissa tapauksissa tunnistettava nimenomaan alue- ja paikallistasolla. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kehitetään yhteistyötä työmarkkinaosapuolten ja sellaisten organisaatioiden kanssa, joilla on kokemusta aikuisoppimisesta.

2.10.2

AK katsoo, että ensisijaisten kohderyhmien yhteydessä tulee kiinnittää erityishuomiota alue- ja paikallishallinnon työntekijöihin ja heidän julkisiin tehtäviinsä. Kyseisen ryhmän tulee voida kehittää ja päivittää avaintaitojaan työelämässä olon aikana.

2.11.1

AK on aikaisemmin (11) korostanut, että alue- ja paikallistasolle on tärkeää saada voimavaroja elinikäisen oppimisen tukemiseksi, ja painottanut keskustelujen käynnistämistä alue- ja paikallistasolla. Lausunnossaan AK tähdentää, että oppimismahdollisuuksien maantieteellistä saatavuutta on tarkasteltava yhteydessä muihin seikkoihin, joilla parannetaan opetustarjonnan saatavuutta yksilön kannalta, niin tarjonnan muodon kuin sijainninkin osalta. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi niin, että toimintaa tarjotaan sekä päiväsaikaan että iltaisin ja viikonloppuisin tai jopa kesäisin ja perinteisinä loma-aikoina. Muita vaihtoehtoja voisivat olla kurssien järjestäminen riittävän usein, etäopiskelu tai joustava opiskelu ja opinto-ohjaus. Tämä voi tarkoittaa myös opiskelijoiden taloudellista tukemista. Huomioon on otettava myös virallisen koulujärjestelmän ulkopuolella eri tavoin tapahtunut oppiminen.

2.11.2

Infrastruktuurin luominen ei saa tarkoittaa yleispätevää ja standardoitua oppimiskeskusta, vaan sen tulee mahdollisimman pitkälti perustua jo olemassa oleviin mahdollisuuksiin sekä paikallisiin edellytyksiin ja tarpeisiin.

2.12.1

Alueiden komitea korostaa, että tämä kohta on äärimmäisen tärkeä alueellisen ja paikallisen kehityksen menestystekijä. Alue- ja paikallistason kannalta on erityisen tärkeää, että eri politiikanalat voidaan yhdistää alue- ja paikallistasolla silloin, kun käsitellään elinkeino-, koulutus-, työmarkkina-, kotouttamis- ja sosiaalipolitiikkaa, ja välttää siten rajoittunut ”putkiajattelu”. Siksi on tärkeää, että vastuu ja toimivalta kulkevat mahdollisimman pitkälti käsikädessä. Alueiden komitea katsoo, että elinikäisen oppimisen integroituun toimintaohjelmaan liittyvien toimien toteuttamiseksi tarvitaan taloudellisia resursseja ja resurssien vapaampaa käyttöä. Yhteiskunnan, työelämän ja korkeakoulutuksen yhteistyö on kasvun avaintekijä alueilla ja kunnissa.

2.13.1

Alueiden komitea suhtautuu myönteisesti elinikäisen oppimisen avaintaitoja koskevaan ehdotukseen. Ehdotuksessa on keskeisessä asemassa kysymys siitä, mitä perustaitoja ihmisillä on oltava osaamisintensiivisessä yhteiskunnassa. Nämä avaintaidot voivat olla lähtökohta tulevissa taitotarpeita koskevissa keskusteluissa yhtä lailla unionin tasolla ja kansallisesti kuin alue- ja paikallistasollakin. Kysymys on unionin tasolla erittäin tärkeä Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamiseksi tehtävän työn kannalta. Taitoihin liittyvät kysymykset konkretisoituvat nimenomaan alue- ja paikallistasolla.

2.13.2

Alueiden komitea katsoo, että näistä taidoista on käytävä jatkuvaa ja vireää keskustelua ja vuoropuhelua. Lisäksi niitä on kehitettävä jatkuvasti. Esimerkiksi sosiaaliset ja kansalaisuuteen liittyvät taidot sisältävät erilaisia ulottuvuuksia, joita on myöhemmin mahdollisesti kehitettävä tai jaettava. Monet avaintaidoista liittyvät sitä paitsi kiinteästi toisiinsa.

2.13.3

Alueiden komitea on tietoinen, että komissiossa on jatkettu avaintaitoja koskevan ehdotuksen kehittämistä. Komitea tukee komission laatimaa ehdotusta.

2.13.4

Alueiden komitea tarkastelee seuraavassa kappaleessa lähemmin kutakin ehdotetuista avaintaidoista.

—

viestintä äidinkielellä

—

viestintä vierailla kielillä

—

matemaattinen osaaminen sekä perusosaaminen luonnontieteiden ja tekniikan aloilla

—

digitaaliset taidot

—

oppimistaidot

—

sosiaaliset taidot ja kansalaistaidot

—

aloitteellisuus ja yrittäjyys

—

kulttuurin ilmaisumuodot.

3.1.1

Alueiden komitea on yhtä mieltä siitä, että on välttämätöntä pystyä viestimään äidinkielellä sekä suullisesti että kirjallisesti.

3.1.2

Oma kieli on oppimisen, ilmaisukyvyn ja identiteetin perusta. Oman kielen hyvä hallinta ja hyvät käyttövalmiudet ovat siten oppimisprosessin perusedellytyksiä. Kieli on tiedonhankinnan lähtökohta ja sille perustuvat myös vuorovaikutteinen viestintä sekä osallistuvuus ja vastuunotto.

3.1.3

Komitea huomauttaa, että komission ja jäsenvaltioiden virastojen olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä alue- ja paikallisviranomaisten kanssa alueilla, joilla puhutaan vähiten käytettyjä ja nykyisin vähiten opetettuja kieliä, jotta entistä useampia voidaan kannustaa opiskelemaan näitä kieliä (12).

3.2.1

Tulevaisuuden Euroopassa on entistäkin tärkeämpää hallita useita kieliä. Monipuolinen kielitaito mahdollistaa syvällisten kontaktien luomisen sekä perusteellisen käsityksen hankkimisen muiden maiden kulttuurista, tavoista ja elinoloista. Se on myös tärkeä edellytys korkea-asteen opinnoille ja lähtökohta työmarkkinoiden liikkuvuudelle. Euroopan eri kielialueet ovat jo nyt vastavuoroisesti riippuvaisia toisistaan. Valtioiden väliset vaihdot tulevat lisääntymään, taloudet nivoutuvat yhä tiiviimmin toisiinsa ja tavaroiden ja palveluiden tuotanto tapahtuu yhä useammin valtio- ja kielirajojen yli. Alueiden komitea korostaa, että Euroopan kielellistä monimuotoisuutta on pidettävä rikkautena.

3.3.1

Alueiden komitean mielestä on tärkeää, että matemaattista osaamista sekä perusosaamista luonnontieteiden ja tekniikan aloilla kehitetään siten, että opiskelu on oppilaan kannalta mielekästä ja motivoivaa. Matematiikkaa voidaan lisäksi soveltaa muissa aineissa, esimerkiksi fysiikassa, kemiassa, biologiassa ja yhteiskuntaopissa. Matemaattiset ja matematiikkaa koskevat tiedot voivat olla luonnollinen osa uutta sivistysajattelua. Luonnontieteiden alan perusosaaminen on tärkeää, jotta voidaan havaita ja ymmärtää yhteyksiä, syitä ja seurauksia ja arvioida esitettyjä väittämiä. Aktiivinen kansalaisuus edellyttää tiettyä matemaattista ja luonnontieteellistä osaamista. Teknistä osaamista tulee kehittää sekä naisten että miesten kokemusten pohjalta. Lisäksi on tärkeää osoittaa, kuinka ennakkokäsitykset ja perinteet ohjaavat käsityksiä siitä, miten miehet ja naiset suhtautuvat tekniseen alaan.

3.3.2

Eurooppalaisen tutkimusalueen yhteydessä olisi erityisesti pyrittävä saamaan nuoret ja naiset kiinnostumaan urasta luonnontieteiden tai teknologian parissa. Tietoyhteiskunnan teknologian varman hallinnan ja kriittisen käytön on oltava kaikkien ulottuvilla. Niin sanottujen tiedepuistojen kehittäminen on mielenkiintoinen väline aiempaa useampien houkuttelemiseksi opiskelemaan luonnontieteellistä tai teknistä alaa.

3.4.1

On tarpeen kehittää osallistava ja syrjimätön digitaalisia taitoja edistävä verkkoinfrastruktuuri, joka kattaa koko Euroopan unionin. AK pitää sosiaalisesti ja maantieteellisesti tasapuolisen tietoyhteiskunnan luomista hyvin tärkeänä, jotta kaikilla kansalaisilla olisi tarvitsemansa taidot elämiseen ja työskentelyyn digitaalisella aikakaudella. Kyky käsitellä suuria tietomääriä ja monimutkaisia kysymyksiä on näin ollen tärkeä ominaisuus, jota yhä useammat tarvitsevat.

3.5.1

Oppimistaidot käsittävät näkökulman ja lähestymistavan omaan oppimiseen sekä menetelmät uuden tiedon hankkimiseksi. Tämä tarkoittaa, että jokaisen on oltava tietoinen itsestään, toiminnastaan oppimistilanteissa, parhaista oppimisstrategioistaan sekä vahvoista puolistaan ja niistä aloista, joilla on vielä varaa kehittyä. Oppimistaidoissa on kyse myös motivaatiosta ja itseluottamuksesta. Elinikäisen oppimisen strategiahan perustuu pitkälti juuri oppimisnäkökulmaan ja siihen, että oppia voi eri tavoin ja eri tilanteissa. Oppimistaitoihin sisältyy kyky oppia lisää ja oppia uutta. Lisäksi on kyse kyvystä rakentaa uutta jo olemassa olevien taitojen ja valmiuksien sekä elämänkokemuksen varaan ja kyvystä käyttää ja soveltaa niitä erilaisissa tilanteissa.

3.5.2

Alueiden komitea katsoo, että oppimistaidoilla on tietoyhteiskunnassa erittäin suuri merkitys. Erityisen tärkeää on, että tuleville opettajille annetaan jo opiskeluaikana valmiudet työskennellä tällä tavalla. Oppimistaidot eroavat luonteeltaan muista avaintaidoista, sillä ne liittyvät kykyyn kehittää kaikkia muita avaintaitoja. Tästä syystä alueiden komitea katsoo, että tämä avaintaito olisi erotettava muista ja asetettava muiden avaintaitojen edelle.

3.6.1

Käsite ’sosiaaliset taidot ja kansalaistaidot’ kattaa joukon kysymyksiä, joihin alueiden komitean mielestä on syytä kiinnittää paljon huomiota. Kysymys on henkilökohtaisten ominaisuuksien kehittämisestä ja siitä, että edistetään kykyä luoda kontakteja muihin ihmisiin. Osaamisyhteiskunnalle ominaisessa työ- ja yhteiskuntaelämässä kehittynyt viestintätaito — laajassa merkityksessä — on entistä tärkeämpi ja kattaa myös kulttuurien välisen yhteisymmärryksen.

3.6.2

Näihin taitoihin liittyy sosiaalisia tekijöitä siinä mielessä, että yksilö pitää itseään omalta, perheensä ja ympäristönsä kannalta voimavarana.

3.6.3

Niihin liittyy myös lääketieteellisiä tekijöitä, esimerkiksi tietoisuus terveellisen elämäntavan, fyysisen ja henkisen terveyden ja aktiivisen elämäntavan merkityksestä. Samanaikaisesti, kun lääketieteellinen tietämys lisääntyy, lasten ja nuorten terveydentila heikkenee monissa yhteiskunnissa huonojen ravinto- ja liikuntatottumuksien vuoksi. Tilanne voi kehittyä hyvin vakavaksi, jos asiaan ei puututa.

3.6.4

Merkittävä tekijä on myös yhteiskuntakansalaisen rooli, johon sisältyy demokratian merkityksen sekä yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien ymmärtäminen. Kaikkia näitä seikkoja voidaan edistää alue- ja paikallistasolla. Komitea ehdottaa määritelmän täydentämistä maininnalla siitä, että kansalaisten tulee tuntea EU:n historia ja tavoitteet, keskeiset EU:n perustamissopimukset sekä unionin ja jäsenvaltioiden suhteisiin liittyvät seikat, Euroopan perustuslain aikaansaamiseen liittyvät ongelmat ja edistysaskeleet sekä eri politiikanalojen periaatteet.

3.6.5

Alueiden komitea katsoo, että tässä yhteydessä on selkeästi korostettava kestävää kehitystä ja sen ymmärtämistä, että olemme vastuussa yhteisestä ympäristöstämme.

3.7.1

Aloitteellisuudessa ja yrittäjyydessä on pohjimmiltaan kysymys aktiivisesta lähestymistavasta eli kyvystä muuttaa ajatukset teoiksi. Siksi on tärkeää, että koulujärjestelmä tukee ensimmäisistä vuosista lähtien tällaista aktiivista lähestymistapaa ja kehittää sitä tukevia työmuotoja. Alueiden komitea korostaa, että yritysten perustamisessa on tärkeää hyödyntää myös naisten ja etnisten ryhmien liikeideat. Naiset saattavat lisäksi tarvita eri viranomaisten aktiivista tukea saadakseen käyttöönsä uutta tekniikkaa. Tällaiset tukitoimet yhdessä aktiivisen työmarkkinapolitiikan kanssa voivat vähentää naisten ja miesten työllisyysasteen eroja monissa Euroopan osissa. Edellä mainitut seikat ovat ratkaisevan tärkeitä Euroopan unionin taloudellisen tulevaisuuden ja hyvinvoinnin kannalta (13).

3.8.1

Komitea on yhtä mieltä siitä, että on olennaisen tärkeää ymmärtää Euroopan kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta ja säilyttää tämä monimuotoisuus (14). On siis otettava huomioon, että erilaiset ilmaisumuodot, esimerkiksi musiikki, kuvataide, kirjallisuus ja kielet, kuuluvat ihmisen oppimiseen ja kehitykseen. Yleisesti ottaen on tärkeää huomioida ihmisten erilaiset näkökulmat ja näkökannat.

3.8.2

Alueiden komitea haluaa tässä yhteydessä korostaa historiallista näkökulmaa eli sitä, miten Euroopan eri osien väliset kontaktit ovat eri aikakausina vaikuttaneet kehitykseen. Lisäksi jo ainakin viiden vuosikymmenen ajan on ollut olemassa perusteltu ajatus eurooppalaisesta yhteisöstä, jonka konkreettinen muoto Euroopan unioni nyt on.

3.9.1

Alueiden komitean mielestä on tärkeää seurata ja tukea komission suosituksiin perustuvaa tulevaa kehitystä. Se ehdottaa, että näitä kysymyksiä käsiteltäisiin tulevaisuudessa yhteistyössä komission kanssa.

3.9.2

Alueiden komitea tukee komission ehdotusta elinikäisen oppimisen avaintaidoiksi ja katsoo, että avaintaidoista on keskusteltava ja niitä on kehitettävä jatkuvasti.

3.9.3

Alueiden komitea ehdottaa, että ”oppimistaidot” sijoitetaan luettelossa ennen muita avaintaitoja, koska oppimistaitoja koskevassa avaintaidossa näkökulma kohdistuu omaan oppimiseen ja uuden tiedon hankkimismenetelmiin. Näin ollen kyseinen avaintaito korostaa muiden ehdotettujen avaintaitojen edellytyksiä.

3.9.4

”Sosiaaliset taidot ja kansalaistaidot” -avaintaidossa on korostettava myös kestävää kehitystä ja sen ymmärtämistä, että olemme vastuussa yhteisestä ympäristöstämme.

3.9.5

Alueiden komitea korostaa kulttuurisen tietoisuuden omaksumisen tärkeyttä, sillä se muodostaa perustan avoimelle suhtautumiselle Euroopan kielten ja kulttuurien monimuotoisuuteen, niiden ymmärtämiseen sekä niiden tarjoamiin mahdollisuuksiin rikastuttaa kaikkien eurooppalaisten elämää.