52005PC0280(01)

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 30.06.2005

KOM(2005) 280 lopullinen

2005/0124 (CNS)

2005/0125 (CNS)

Ehdotus

NEUVOSTON ASETUS

Euroopan unionin perusoikeusviraston perustamisesta

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan unionin perusoikeusviraston valtuuttamisesta harjoittamaan toimintaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osastoon kuuluvilla aloilla {SEK(2005)849}

(KOMISSION ESITTÄMÄT)

PERUSTELUT

1. EHDOTUSTEN TAUSTA

- Ehdotusten perustelut ja tavoitteet

Perusoikeuksien kunnioittaminen ja edistäminen ovat Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden perusperiaatteita ja keskeisiä tavoitteita. Perusoikeudet ovat yhteisön lainsäädännön keskeisiä periaatteita ja siten tuomioistuinvalvonnan kohde. Perusoikeuksien merkitystä kuvasti julistuksen antaminen Euroopan unionin perusoikeuskirjasta vuonna 2000. Perusoikeuksien turvaaminen edellyttää asianmukaisia valvontakeinoja, joiden avulla voidaan varmistaa, että perusoikeudet otetaan unionissa täysimääräisesti huomioon politiikan määrittelyssä ja päätöksenteossa. Tämä edellyttää paitsi tehokasta lainsäädäntökehystä myös muita asianmukaisia rakenteita ja riittävää rahoitusta.

Eurooppa-neuvostossa 13. joulukuuta 2003 kokoontuneet jäsenvaltioiden edustajat korostivat, että on erittäin tärkeää kerätä ja analysoida ihmisoikeuksia koskevia tietoja unionin politiikan määrittelemiseksi tällä alalla. Tätä varten päätettiin laajentaa Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen toimeksiantoa ja muodostaa siitä ihmisoikeusvirasto. Komissio kannatti Eurooppa-neuvoston ehdotusta ja ilmoitti aikovansa esittää Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen perustamisesta 2. kesäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1035/97 muuttamista tältä osin.

Ihmisoikeusviraston ajatus sisältyy myös 4.–5. marraskuuta 2004 hyväksyttyyn Haagin ohjelmaan, joka koskee vapauden, turvallisuuden ja oikeuden lujittamista Euroopan unionissa. Eurooppa-neuvosto kehotti 16.–17. joulukuuta 2004 jatkamaan EU:n ihmisoikeusviraston perustamista koskevien suunnitelmien täytäntöönpanoa. Ihmisoikeusviraston on tarkoitus olla keskeisessä asemassa EU:n ihmisoikeuspolitiikan johdonmukaisuuden edistämisessä. Komission 26. tammikuuta 2005 hyväksymässä asiakirjassa ”Strategiset tavoitteet vuosiksi 2005–2009, Eurooppa 2010: kumppanuus Euroopan uudistamiseksi – Hyvinvointi, solidaarisuus ja turvallisuus” todetaan, että perusoikeuksien suojelu on asetettava etusijalle EU:n toiminnassa ja että tätä varten on perustettava Euroopan perusoikeusvirasto.

Euroopan parlamentti hyväksyi 26. toukokuuta 2005 mietinnön ”perusoikeuksien edistämisestä ja suojelusta: kansallisten ja yhteisön toimielinten rooli, perusoikeusvirasto mukaan lukien”. Mietinnössä parlamentti kehotti komissiota tekemään virastoa koskevan säädösehdotuksen.

Ehdotuksen tavoitteena on laajentaa Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen toimeksiantoa ja perustaa Euroopan unionin perusoikeusvirasto. Ehdotuksella perustetaan EU:n tasolla toimiva perusoikeuskysymysten osaamiskeskus. Viraston perustaminen konkretisoi perusoikeuskirjan tavoitteet, ja viraston yhteys perusoikeuskirjaan käy ilmi viraston nimestä.

- Edeltävät vaiheet

Päätös Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen toimeksiannon laajentamisesta ja seurantakeskuksen muuttamisesta perusoikeusvirastoksi vastaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2, 6 ja 7 artiklassa esitettyjä sitoumuksia kunnioittaa ja vahvistaa perusoikeuksia.

Viraston perustaminen jatkaa Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen tavoitteiden määrittelystä alkanutta politiikkaa. Seurantakeskuksen tehtävänä on ollut antaa EU:n toimielimille ja jäsenvaltioille keinot noudattaa velvoitetta ottaa perusoikeudet huomioon unionin politiikkojen määrittelyssä ja täytäntöönpanossa. Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen päätehtävä on kerätä ja analysoida rasismia ja muukalaisvihaa koskevia tietoja ja tutkia kyseisten ilmiöiden syitä.

Aloittaessaan toimikautensa nykyinen komissio sitoutui edistämään perusoikeuksien kunnioittamista ja käynnistämään Euroopan perusoikeusviraston mahdollisimman pian. Kyseinen aloite sisältyi komission vuoden 2005 työohjelmaan.

Oikeudellisista syistä komissio esittää kaksi erillistä ehdotusta, jotka koskevat viraston perustamista. Ensimmäinen on Euroopan yhteisön perustamissopimukseen perustuva asetus ja toinen on Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen perustuva päätös valtuuttaa virasto harjoittamaan toimintaa kyseisen sopimuksen VI osastoon kuuluvilla aloilla. Nämä perustelut koskevat kumpaakin ehdotusta.

- Voimassa olevat säännökset

Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen toiminnasta säädetään asetuksessa (EY) N:o 1035/97. Tämä kumotaan ehdotetulla asetuksella.

Olemassa olevan lainsäädännön ja näiden ehdotusten suurin ero on, että ehdotuksissa laajennetaan säädösten soveltamisalaa rasismista ja muukalaisvihasta kaikkiin perusoikeuksiin liittyviin asioihin, jotka on mainittu perusoikeuskirjassa. Tämä ei kuitenkaan vaikuta niihin aloihin, joilla jo toimii muita yhteisön virastoja. Keskeiset tehtävät säilyvät samoina, vaikkakin ne määritellään entistä tarkemmin.

Uusissa säädöksissä otetaan huomioon Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen toiminnasta vuonna 2002 tehdyn arvioinnin johtopäätökset. Niiden mukaan on keskityttävä tietojen keräämiseen ja tiiviimpään yhteistyöhön kansallisten viranomaisten kanssa ja kiinnitettävä erityistä huomiota unionin painopistealueisiin ja hallinnoinnin ja toiminnan tehostamiseen.

Ehdotuksissa otetaan huomioon varainhoitoa, asiakirjojen saatavuutta ja yhteisön virastoja koskevat horisontaaliset säännöt.

- Johdonmukaisuus unionin muiden politiikkojen ja tavoitteiden kanssa

Kaikessa unionin toiminnassa on kunnioitettava perusoikeuksia. Virasto tarjoaa perusoikeuksia koskevaa asiantuntemusta ja neuvontaa ja edistää näin unionin muiden politiikkojen laatua.

2. Sidosryhmien kuuleminen ja vaikutustenarviointi

- Sidosryhmien kuuleminen

2 Kuulemismenettely, tärkeimmät kohderyhmät ja yleiskuvaus osallistujista

Komissio antoi 25. lokakuuta 2004 tiedonannon perusoikeusvirastosta ja käynnisti samalla julkisen kuulemisen viraston toimivaltuuksista, oikeuksista ja aihealueista, tehtävistä ja rakenteesta. Kuulemismenettely koostui kahdesta osasta: kirjallinen kuuleminen ja julkinen kuuleminen.

Kirjallinen kuulemismenettely käynnistettiin julkaisemalla tiedonanto oikeus-, vapaus- ja turvallisuusasioiden pääosaston verkkosivuilla. Kannanotot pyydettiin lähettämään sähköpostitse 17. joulukuuta 2004 mennessä. Komissio sai sata vastausta, joita lähettivät muun muassa kymmenen jäsenvaltiota, eurooppalaiset ja kansainväliset elimet, kansalliset ihmisoikeus- ja tasa-arvojärjestöt, akateemisen maailman edustajat, yksityiset kansalaiset ja lähes 60 valtiosta riippumatonta järjestöä.

Julkinen kuuleminen järjestettiin 25. tammikuuta 2005. Paikalla oli yli 200 rekisteröityä osanottajaa, jotka edustivat edellä mainittuja sidosryhmiä.

Kaikki kuulemismenettelyyn liittyvät asiakirjat, myös kirjalliset vastaukset, sekä yhteenvetokertomus kannanotoista ja raportti itse kuulemismenettelystä julkaistiin oikeus-, vapaus- ja turvallisuusasioiden pääosaston verkkosivuilla osoitteessa:

http://europa.eu.int/comm/justice_home/fsj/rights/fsj_rights_agency_en.htm

Yhteenveto vastauksista ja siitä, miten ne on otettu huomioon

Ajatus perusoikeusviraston perustamisesta hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi kaikissa kannanotoissa korostettiin, että viraston on oltava riippumaton EU:n toimielimistä, jäsenvaltioista ja valtiosta riippumattomista järjestöistä. Useimmat vastaajat korostivat, että on huolehdittava siitä, ettei viraston toiminnassa esiinny päällekkäisyyttä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla jo tehtävän työn kanssa. Viraston yhteistyön muiden elinten, kuten Euroopan neuvoston, kanssa tulisi perustua synergiaan.

Useimmat vastaajat olivat yhtä mieltä siitä, että viraston toimeksiannon olisi perustuttava perusoikeuskirjaan. Sidosryhmät katsoivat myös, että rasismin ja muukalaisvihan torjunnan olisi oltava keskeisellä sijalla myös uuden viraston toiminnassa. Useissa vastauksissa todettiin, että viraston maantieteellisen toimialan olisi rajoituttava ensisijaisesti Euroopan unioniin ja sen jäsenvaltioihin. Useat sidosryhmät tekivät kuitenkin muita ehdotuksia, joista eräs koski viraston toimivaltuuksien laajentamista myös ehdokasmaihin.

Viraston mahdollisista toimivaltuuksista Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan suhteen oltiin useaa eri mieltä: jäsenvaltioiden kanta asiaan oli yleensä hyvin varovainen, kun taas valtiosta riippumattomat järjestöt toivoivat virastolle tässä suhteessa vahvaa roolia.

Vastauksissa esitettiin useita hyödyllisiä ehdotuksia viraston tehtäviksi: tietojen kerääminen, tietojen käsittely niin että parannetaan eri jäsenvaltioiden toimittamien tietojen keskinäistä vertailukelpoisuutta, tietojen analysointi, kertomusten, lausuntojen ja mahdollisesti suositusten laatiminen, verkottuminen sekä perusoikeuksien edistäminen tiedottamalla, julkistamalla viraston työn tulokset ja valmistamalla opetusmateriaalia.

Ehdotukseen on sisällytetty ne edellä mainituista asioista, joista kuulemismenettelyyn osallistuneet osapuolet olivat laajalti yhtä mieltä.

- Asiantuntijalausunnot

Ulkopuolisia asiantuntijoita ei tarvittu.

- Vaikutustenarviointi

Vaikutustenarvioinnissa käsiteltiin viittä erilaista toimintavaihtoehtoa toiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi. Tutkittaessa vaihtoehtoa, jossa jatketaan vanhan toimintamallin mukaan , havaittiin, että tämä ei riittäisi turvaamaan perusoikeuskirjan tärkeää asemaa eikä myöskään ratkaisisi tämänhetkisiä ongelmia, joita kuvataan yksityiskohtaisesti arviointiraportissa.

Kaksi vaihtoehdoista käsitti ainoastaan havainnointitehtäviä. Tiettyihin aiheisiin keskittyvän havainnointiviraston tehtävänä olisi kerätä perusoikeuksia koskevia tietoja muutamalta aihealueelta, jotka liittyvät läheisimmin EU:n toimintaan. Viraston toimivaltuudet koostuisivat teknisen avun antamisesta. Yleinen havainnointivirasto vastaisi pääosin edellistä, mutta se kattaisi useamman aihealueen. Näissä vaihtoehdoissa otettaisiin huomioon tämänhetkiset ongelmat vain rajatussa määrin. Ensimmäisessä vaihtoehdossa tietojen laatu ei juuri paranisi. Toinen vaihtoehto olisi tehoton ja johtaisi mahdollisesti resurssien liialliseen hajauttamiseen. Lisäksi tällainen virasto tekisi päällekkäistä työtä muiden kansainvälisten, eurooppalaisten ja kansallisten organisaatioiden kanssa. Julkisessa kuulemisessa esitetyissä kannanotoissa oltiin eri mieltä vaihtoehtojen tehokkuudesta. Rasismin ja muukalaisvihan painottaminen ei välttämättä toteutuisi kovin hyvin jälkimmäisessä vaihtoehdossa.

Mahdollisimman laajojen valtuuksien havainnointi- ja arviointiviraston vaihtoehdossa virasto seuraisi perusoikeustilannetta unionin toiminnan puitteissa ja myös sen ulkopuolella, ja sen toimiala ulottuisi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan soveltamisalaan. Tämä olisi hyvin tehokas vaihtoehto toiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteisön toimivaltuuksien oikeudelliset rajat on kuitenkin otettava huomioon. Toiseksi tämä vaihtoehto merkitsisi hyvin mittavaa taloudellista sitoutumista. Viraston työmäärä olisi todennäköisesti liian suuri sen laajojen toimivaltuuksien johdosta, ja viraston toiminta olisi päällekkäistä muiden toimielinten kanssa. Rasismin ja muukalaisvihan painottaminen ei välttämättä toteutuisi kovin hyvin. Julkisen kuulemisen pohjalta vaikuttaa siltä, että tällainen toimeksianto aiheuttaisi kiistaa EU:n ja jäsenvaltioiden sekä kansainvälisten organisaatioiden välillä.

Näiden huomioiden perusteella parhaalta vaihtoehdolta saavuttaa toiminnan tavoitteet ja ratkaista havaitut ongelmat vaikuttaa unionin politiikkoihin keskittynyt havainnointi- ja arviointivirasto . Tällä vaihtoehdolla saavutetaan tavoitteet tehokkaasti, mutta vaihtoehdon kustannukset pysyvät kohtuullisina ja vaihtoehto on poliittisesti hyväksyttävä. Tässä vaihtoehdossa viraston toimeksianto käsittäisi periaatteessa kaikkia perusoikeuskirjassa lueteltuja perusoikeuksia koskevien tietojen keräämisen ja analysoimisen, mutta unionin oikeuteen pohjautuvat viraston toiminnan aihealueet määriteltäisiin säännöllisin välein.

Komissio on suorittanut työohjelmassa mainitun vaikutusarvioinnin. Raportti on saatavilla seuraavilla verkkosivuilla:

http://europa.eu.int/comm/justice_home/fsj/rights/fsj_rights_agency_en.htm

3. EHDOTUKSEN OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT

- Yhteenveto ehdotetuista toimista

Viraston toimeksianto perustuu perusoikeuskirjaan. Viraston on määrä hoitaa tehtäviään asetuksen pohjalta yhteisön toimivaltuuksien rajoissa, mutta sen soveltamisalaa laajennetaan rinnakkaisella neuvoston päätöksellä kattamaan poliisiyhteistyö ja oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa.

Virasto käsittelee perusoikeuskysymyksiä unionissa ja jäsenvaltioissa, niiden soveltaessa unionin oikeutta, sekä viraston toimintaan osallistuvissa ehdokasmaissa ja mahdollisissa ehdokasmaissa. Lisäksi komissio voi pyytää virastoa toimittamaan ja analysoimaan tietoja yhteisön ulkopuolisista maista, joiden kanssa komissio on tehnyt assosiaatiosopimuksen tai jonkin muun sopimuksen, joka käsittää ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevia määräyksiä, tai joiden kanssa se on aloittanut tai aloittamassa neuvottelut tällaisista sopimuksista.

Viraston tavoitteena on antaa yhteisön toimielimille, elimille, laitoksille ja virastoille sekä jäsenvaltioille perusoikeuksia koskevaa neuvontaa ja tarjota niiden käyttöön asiantuntemusta ja auttaa niitä tällä tavoin varmistamaan perusoikeuksien kunnioittaminen, kun ne toimivaltuuksiensa puitteissa toteuttavat toimia tai määrittelevät toimilinjoja. Toiminnan aihealueet ja samalla viraston toiminnat rajat määritellään monivuotisissa puitteissa, joista säädetään täytäntöönpanoasetuksessa. Poliittisessa vastuussa olevat yhteisön toimielimet osallistuvat tähän määrittelyyn. Näin varmistetaan tehokas toiminta ja otetaan huomioon yhteisön virastojen rajallinen harkintavalta, sillä virastojen on tarkoitus toteuttaa teknisiä tehtäviä eivätkä ne saa laatia omia poliittisia asialistojaan. Näiden aihealueiden puitteissa virasto täysin itsenäisesti kerää ja arvioi tietoja unionin toimenpiteiden vaikutuksista perusoikeuksiin sekä hyvistä käytänteistä perusoikeuksien kunnioittamiseksi ja edistämiseksi, antaa lausuntoja poliittisesta kehityksestä perusoikeuksien suhteen, tiedottaa perusoikeuksista ja edistää vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan kanssa, koordinoi perusoikeuksien alalla toimivien tahojen toimintaa ja muodostaa verkostoja. On syytä korostaa, että virasto ei käsittele kanteluja.

Neuvosto voi halutessaan hyödyntää viraston asiantuntemusta käsitellessään ehdotusta, jonka kolmasosa jäsenvaltioista tai Euroopan parlamentti tai komissio on tehnyt Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan mukaisessa menettelyssä. Virasto ei kuitenkaan pysyvästi suorita jäsenvaltioiden järjestelmällistä valvontaa mainitun 7 artiklan tarkoituksia varten.

Virasto täydentää olemassa olevia kansainvälisiä, eurooppalaisia ja kansallisia perusoikeuksien valvontakeinoja. Sen on tarkoitus tehdä läheistä yhteistyötä perusoikeuksien alalla toimivien organisaatioiden ja elinten kanssa synergiaetujen saamiseksi, kuten vaikutustenarviointiraportin 7 luvussa esitetään. Viraston tilastotyö on yhdenmukaista yhteisön tilasto-ohjelman puitteissa kehitettyjen toimien kanssa. Yhteistyön kehittämiseksi ja päällekkäisen työn välttämiseksi virasto kehittää läheiset suhteet Euroopan neuvostoon ja asianomaisiin yhteisön virastoihin ja unionin elimiin. Tärkeä yhteistyökumppani on Euroopan tasa-arvoinstituutti, jonka perustamisesta komissio teki ehdotuksen 8. maaliskuuta 2005. Tarkoitus on varmistaa erityisesti monivuotisten puitteiden säännöksillä, että kyseiset elimet kunnioittavat toistensa toimivaltuuksia ja saavutetaan riittävä synergia.

Ehdotuksessa otetaan huomioon suuntaviivat, jotka sisältyvät komission 25. helmikuuta 2005 esittämään luonnokseen toimielinten väliseksi sopimukseksi Euroopan unionin sääntelyvirastojen toimintakehyksestä. Ottaen huomioon perusoikeusviraston riippumattomuus ja erityistehtävät ja tarve varmistaa sen edeltäjän eli Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen toiminnan jatkuvuus sekä hyödyntää synergiaetuja Euroopan neuvoston ja perusoikeuksien valvonnasta vastaavien kansallisten tahojen kanssa, ehdotuksessa esitetään, että Euroopan rasismin ja muukalaisvihan toimintakeskuksen rakenne säilytetään hallintoneuvoston osalta ennallaan. Näin ollen ehdotetaan, että kukin jäsenvaltio, Euroopan neuvosto ja Euroopan parlamentti nimeää edelleenkin yhden riippumattoman asiantuntijan. Näin varmistetaan viraston riippumattomuus sekä yhteisön toimielimistä että jäsenvaltioiden hallituksista, mikä on tarpeen ottaen huomioon viraston erityistehtävät perusoikeuksien alalla. Samalla taataan mahdollisimman laaja asiantuntemus yhteisön politiikkojen ja Euroopan neuvoston toiminnan alalla. Koska Euroopan parlamentin nimeämän jäsenen on myös oltava riippumaton parlamentista, kyseisen jäsenen osallistuminen viraston hallinnointiin ei ole ristiriidassa parlamentille kuuluvan talousarvion valvonnan kanssa. Euroopan neuvoston nimeämän jäsenen äänivalta on rajattu siten, että se ei ole ristiriidassa yhteisön elimen institutionaalista itsemääräämisoikeutta koskevan periaatteen kanssa.

- Oikeusperusta

Ehdotetun asetuksen oikeusperusta on Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 308 artikla. Yhteisön yleisenä tavoitteena on varmistaa, että se kunnioittaa kaikessa toiminnassaan perusoikeuksia. Viraston perustaminen edistää kyseistä tavoitetta, vaikka perustamissopimuksessa ei määrätäkään asiaa koskevista erityisistä valtuuksista.

Ehdotus neuvoston päätökseksi, jolla virasto valtuutetaan harjoittamaan toimintaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osastoon kuuluvilla aloilla, perustuu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 30, 31 ja 34 artiklaan.

- Toissijaisuusperiaate

Toissijaisuusperiaatetta noudatetaan, koska ehdotus ei kuulu yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan.

Jäsenvaltiot eivät seuraavasta syystä pääse yksinään ehdotuksen tavoitteisiin:

Viraston keskeisiä tehtäviä ovat tietojen kerääminen ja analysointi unionin tasolla, lausuntojen antaminen ja tiedon levittäminen sen varmistamiseksi, että unioni itse noudattaa perusoikeuksia kaikessa toiminnassaan. Näiden tehtävien aidosti eurooppalaisen ulottuvuuden vuoksi viraston tavoitteisiin ei voida päästä jäsenvaltioiden toimin.

Ehdotuksen tavoitteet saavutetaan paremmin yhteisön toimilla seuraavista syistä:

Viraston on sovellettava yhtenäistä tietojen keräämis- ja analysointijärjestelmää, jolla varmistetaan näiden tietojen yhteensopivuus ja vertailukelpoisuus ja mahdollistetaan näin menetelmällisesti luotettava Euroopassa vallitsevan tilanteen vertaileva tarkastelu. Tähän päästään vain EU:n yhteisellä toiminnalla.

Viraston on tarkoitus toimittaa Euroopan tasolla tietoja, joiden pohjalta voidaan arvioida jäsenvaltioiden omien ja niiden yhteisten toimien tehoa ja näin tuoda lisäarvoa politiikan määrittelyyn ja kohdistamiseen.

Ehdotuksen soveltamisala rajoittuu niihin tavoitteisiin, joita ei voida tyydyttävästi saavuttaa pelkästään jäsenvaltioiden toimin.

Näin ollen ehdotus noudattaa toissijaisuusperiaatetta.

- Suhteellisuusperiaate

Ehdotus on sopusoinnussa suhteellisuusperiaatteen kanssa seuraavista syistä:

Viraston luominen olemassa olevan elimen pohjalta mahdollistaa aiemman asiantuntemuksen ja jo kerättyjen kokemusten hyödyntämisen ja tavoitteiden saavuttamisen oikeasuhteisesti.

Vaikutustenarvioinnin mukaan viraston perustamiseksi valittu toimintavaihtoehto on esitettyjen varojen käytön kannalta ja viraston toiminnan tavoite huomioon ottaen kustannustehokas. Näin ollen kaikkien EU:n kansalaisten ja EU:n alueella asuvien henkilöiden oikeuksia kunnioitetaan.

- Säädöstyypin valinta

Ehdotettu säädöstyyppi: asetus ja päätös.

Muut vaihtoehdot eivät soveltuisi seuraavista syistä:

Asetus on asianmukainen säädöstyyppi yhteisön viraston perustamiseksi.

Sopivin säädöstyyppi, jolla virasto valtuutetaan harjoittamaan toimintaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osastoon kuuluvilla aloilla, on neuvoston päätös.

4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen vuotuinen talousarvio on 8,2 miljoonaa euroa, ja keskuksella on 37 työntekijää. Viraston ehdotetaan aloittavan toimintansa 1. tammikuuta 2007, ja sen toimeksianto on huomattavasti laajempi kuin seurantakeskuksen. Aiemmat kokemukset ovat osoittaneet, että viraston perustaminen vie kahdesta kolmeen vuotta, ja toimeksiannon huomattavan laajentamisen arvellaan vievän yhtä kauan. Sen tähden ehdotetaan, että talousarviota kasvatetaan vuosina 2007–2013, jotta väistämätön siirtymävaihe voidaan ottaa huomioon. Alustava rahoitussuunnitelma on seuraava: 16 miljoonaa euroa vuonna 2007, 20 miljoonaa euroa vuonna 2008, 21 miljoonaa euroa vuonna 2009, 23 miljoona euroa vuonna 2010, 26 miljoonaa euroa vuonna 2011, 28 miljoonaa euroa vuonna 2012 ja 29 miljoonaa euroa vuonna 2013. Henkilöstön kokonaismääräksi ehdotetaan sataa.

5. LISÄTIETOJA

- Yksinkertaistaminen

Ehdotus yksinkertaistaa lainsäädäntöä.

Ehdotuksella korvataan neuvoston asetus (EY) N:o 1035/97, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 1652/2003. Asetuksen korvaaminen uudella yksinkertaistaa ja selkeyttää lainsäädäntöä.

- Voimassa olevan lainsäädännön kumoaminen

Ehdotuksen hyväksyminen merkitsee voimassa olevan lainsäädännön kumoamista.

- Uudelleentarkastelu-/tarkistus-/raukeamislauseke

Ehdotus sisältää uudelleentarkastelulausekkeen.

2005/0124 (CNS)

Ehdotus

NEUVOSTON ASETUS

Euroopan unionin perusoikeusviraston perustamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 308 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen[1],

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon[2],

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[3],

ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon[4],

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Euroopan unioni perustuu vapauden, kansanvallan, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen ja oikeusvaltion periaatteisiin, jotka ovat jäsenvaltioiden yhteisiä arvoja.

(2) Euroopan unionin perusoikeuskirjassa[5] vahvistetaan oikeudet, jotka perustuvat erityisesti jäsenvaltioille yhteisiin valtiosääntöperinteisiin ja kansainvälisiin velvoitteisiin, Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja yhteisöjen perussopimuksiin, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn eurooppalaiseen yleissopimukseen[6], yhteisön ja Euroopan neuvoston hyväksymiin sosiaalisiin peruskirjoihin sekä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöön.

(3) Yhteisön ja sen jäsenvaltioiden on yhteisön oikeutta soveltaessaan kunnioitettava perusoikeuksia.

(4) Perusoikeuksien tarkempi tunteminen ja niiden saattaminen laajempaan tietoisuuteen unionissa varmistaa osaltaan perusoikeuksien kunnioittamisen. Tätä tavoitetta edistäisi sellaisen yhteisön viraston perustaminen, jonka tehtävänä olisi tarjota perusoikeusasioita koskevaa tietoa. Tehokkaiden instituutioiden kehittäminen suojaamaan ja edistämään ihmisoikeuksia on myös kansainvälisen yhteisön ja Euroopan yhteisön yhteinen tavoite, joka käy ilmi Euroopan neuvoston ministerikomitean 30 päivänä syyskuuta 1997 antamasta suosituksesta N:o R (97) 14.

(5) Eurooppa-neuvostossa 13 päivänä joulukuuta 2003 kokoontuneet jäsenvaltioiden edustajat päättivät laajentaa 2 päivänä kesäkuuta 1997 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1035/97[7] perustetun Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen toimeksiantoa ja muodostaa siitä ihmisoikeusviraston.

(6) Komissio kannatti asiaa ja ilmoitti aikovansa esittää neuvoston asetuksen (EY) N:o 1035/97 muuttamista mainituilta osin. Komissio antoi 25 päivänä lokakuuta 2004 perusoikeusvirastoa koskevan tiedonannon[8], jonka pohjalta järjestettiin laaja julkinen kuuleminen.

(7) Edellä esitetyn mukaisesti olisi perustettava olemassa olevan Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen pohjalta Euroopan unionin perusoikeusvirasto, jonka tehtävänä olisi tarjota yhteisön toimielimille ja viranomaisille sekä jäsenvaltioille tietoja, neuvontaa ja asiantuntemusta perusoikeuksien alalla ja auttaa niitä tällä tavoin varmistamaan perusoikeuksien kunnioittaminen, kun ne toimivaltuuksiensa puitteissa toteuttavat toimia tai määrittelevät toimintalinjoja.

(8) Virastoa perustettaessa kiinnitetään huomiota Euroopan unionin sääntelyvirastojen toimintakehykseen, joka koskeva ehdotus sisältyi komission 25 päivänä helmikuuta 2005 esittämään luonnokseen toimielinten väliseksi sopimukseksi[9].

(9) Viraston toiminnan olisi liityttävä perusoikeuksiin sellaisina kuin ne on määritelty Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan 2 kohdassa ja erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa. Viraston läheisen yhteyden perusoikeuskirjan olisi käytävä ilmi viraston nimestä. Viraston toiminnan aihealueet ja samalla viraston toiminnan rajat olisi määriteltävä monivuotisissa puitteissa, sillä toimielimiin sovellettavien yleisten periaatteiden mukaisesti virastolla ei saa olla perusoikeuksia koskevaa omaa poliittista asialistaa.

(10) Viraston olisi kerättävä objektiivisia, luotettavia ja vertailukelpoisia tietoja perusoikeustilanteen kehityksestä, analysoitava tietoja ja pohdittava perusoikeuksien loukkaamisen syitä, seurauksia ja vaikutuksia sekä tutkittava esimerkkejä hyvistä käytänteistä perusoikeuskysymysten hoitamisessa. Verkostot ovat tehokas keino kerätä ja arvioida tietoja.

(11) Virastolla olisi oltava oikeus laatia yhteisön oikeuden soveltamisen yhteydessä lausuntoja unionin toimielimiä ja jäsenvaltioita varten joko viraston omasta aloitteesta tai Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyynnöstä ilman, että tällä on vaikutusta perustamissopimuksen mukaisiin oikeudellisiin ja lainsäädäntömenettelyihin.

(12) Neuvostolla olisi oltava mahdollisuus pyytää virastolta teknistä apua Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan nojalla aloitettujen menettelyjen yhteydessä.

(13) Viraston olisi annettava vuosikertomus unionin perusoikeustilanteesta ja siitä, miten EU:n toimielimet, laitokset ja virastot sekä jäsenvaltiot yhteisön oikeutta soveltaessaan kunnioittavat perusoikeuksia. Lisäksi viraston olisi laadittava aihekohtaisia kertomuksia unionin politiikan kannalta erityisen tärkeistä asioista.

(14) Viraston olisi toteutettava toimenpiteitä, joilla lisätään kansalaisten tietoa perusoikeuksista sekä mahdollisuuksista ja keinoista turvata nämä oikeudet. Virasto ei kuitenkaan käsittelisi yksittäisiä kanteluja.

(15) Viraston olisi tehtävä mahdollisimman läheistä yhteistyötä kaikkien perusoikeuksien kannalta merkityksellisten yhteisön ohjelmien, laitosten ja virastojen sekä unionin elinten kanssa päällekkäisen työn välttämiseksi. Tämä koskee erityisesti tulevaa Euroopan tasa-arvoinstituuttia.

(16) Viraston olisi tehtävä läheistä yhteistyötä Euroopan neuvoston kanssa. Yhteistyöllä olisi varmistettava, ettei viraston ja Euroopan neuvoston toiminnassa esiinny päällekkäisyyksiä. Erityisesti olisi otettava käyttöön keinoja, joilla varmistetaan synergiaedut, kuten kahdenvälisen yhteistyösopimuksen tekeminen ja Euroopan neuvoston nimeämän riippumattoman henkilön osallistuminen viraston hallintoon samalla tavalla kuin nykyisen Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen hallintoonkin. Kyseisen henkilön äänivalta olisi määriteltävä asianmukaisesti.

(17) Viraston erityistehtävät huomioon ottaen kunkin jäsenvaltion olisi nimettävä viraston hallintoneuvostoon yksi riippumaton asiantuntija. Hallintoneuvoston kokoonpanon olisi varmistettava, että virasto on riippumaton sekä yhteisön toimielimistä että jäsenvaltioiden hallituksista, ja että sillä on mahdollisimman laaja asiantuntemus perusoikeuksien alalla.

(18) Euroopan parlamentilla on tärkeä asema perusoikeuksien alalla. Sen olisi nimettävä yksi riippumaton henkilö viraston hallintoneuvostoon.

(19) Jotta voitaisiin varmistaa tehokas yhteistyö kaikkien sidosryhmien kanssa, olisi perustettava neuvoa-antava foorumi sen varmistamiseksi, että perusoikeuksien alalla aktiivisesti toimivat kansalaisyhteiskunnan eri ryhmät ovat moniarvoisesti edustettuina viraston hallintorakenteissa.

(20) Viraston olisi noudatettava asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1049/2001[10], yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä 18 päivänä joulukuuta 2000 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001[11] sekä kielten käytöstä 15 päivänä huhtikuuta 1958 annettua asetusta N:o 1[12] ja 28 päivänä marraskuuta 1994 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 2965/94[13].

(21) Virastoon sovelletaan 19 päivänä marraskuuta 2002 annettua komission asetusta (EY, Euratom) N:o 2343/2002[14], joka koskee Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002[15] 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevaa varainhoidon puiteasetusta, sekä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1073/1999[16].

(22) Virastolla olisi oltava oikeushenkilöys, ja sen olisi oltava Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen seuraaja kaikkien keskukselle kuuluneiden oikeudellisten velvoitteiden, taloudellisten sitoumusten tai vastuiden sekä keskuksen tekemien sopimusten ja keskuksen henkilöstön työsopimusten osalta. Viraston toimipaikka olisi edelleen Wienissä, kuten jäsenvaltioiden hallitusten edustajien Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen kotipaikan vahvistamisesta 2 päivänä kesäkuuta 1997 tekemässä päätöksessä[17] todetaan.

(23) Koska tämän asetuksen täytäntöönpanotoimenpiteet ovat menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY[18] 2 artiklassa tarkoitettuja laajakantoisia toimenpiteitä, niistä olisi päätettävä kyseisen päätöksen 5 artiklassa säädettyä sääntelymenettelyä käyttäen.

(24) Toteutettavan toiminnan tavoitetta, joka on toimittaa EU:n toimielimille ja jäsenvaltioille vertailukelpoista ja luotettavaa tietoa perusoikeuksista Euroopassa ja näin auttaa niitä varmistamaan perusoikeuksien kunnioittaminen, ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan se voidaan ehdotetun toiminnan laajuuden ja vaikutusten takia toteuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(25) Viraston toiminta perusoikeuksien kunnioittamisen varmistamiseksi yhteisön oikeuden puitteissa edistää todennäköisesti yhteisön tavoitteiden saavuttamista. Perustamissopimuksessa ei ole muuta tämän asetuksen antamiseen valtuuttavaa määräystä kuin 308 artikla.

(26) Neuvostolla olisi oltava mahdollisuus tehdä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston mukainen päätös, jolla virasto valtuutetaan harjoittamaan toimintaa myös kyseiseen osastoon kuuluvilla aloilla.

(27) Koska neuvoston asetukseen (EY) N:o 1035/97 olisi tehtävä huomattavia muutoksia viraston perustamista varten, kyseinen asetus olisi selvyyden vuoksi korvattava uudella asetuksella,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

KOHDE, TAVOITE, SOVELTAMISALA, TEHTÄVÄT JA TOIMINTA-ALAT

1 ARTIKLA

Kohde

Perustetaan Euroopan unionin perusoikeusvirasto (jäljempänä ’virasto’).

2 artikla

Tavoite

Viraston tavoitteena on tarjota yhteisön toimielimille, elimille, laitoksille ja virastoille sekä jäsenvaltioille yhteisön oikeuden soveltamisen yhteydessä perusoikeuksia koskevaa neuvontaa ja asiantuntemusta ja auttaa niitä tällä tavoin varmistamaan perusoikeuksien kunnioittaminen, kun ne toimivaltuuksiensa puitteissa toteuttavat toimia tai määrittelevät toimintalinjoja.

3 artikla

Soveltamisala

1. Virasto harjoittaa toimintaa 2 artiklassa esitetyn tavoitteen saavuttamiseksi Euroopan yhteisön perustamissopimuksessa määriteltyjen yhteisön toimivaltuuksien rajoissa.

2. Viraston toiminta liittyy perusoikeuksiin sellaisina kuin ne on määritelty Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan 2 kohdassa ja erityisesti Nizzassa 7 päivänä joulukuuta 2000 annetussa julistuksessa Euroopan unionin perusoikeuskirjasta.

3. Viraston toiminta keskittyy perusoikeustilanteeseen Euroopan unionissa ja sen jäsenvaltioissa niiden soveltaessa yhteisön oikeutta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 4 kohdan, 4 artiklan 1 kohdan e alakohdan ja 27 ja 28 artiklan soveltamista.

4. Virasto toimittaa ja analysoi komission pyynnöstä perusoikeuskysymyksiä koskevia tietoja sellaisten yhteisön ulkopuolisten maiden osalta, joiden kanssa yhteisö on tehnyt assosiaatiosopimuksen tai jonkin muun sopimuksen, joka sisältää määräyksiä ihmisoikeuksien kunnioittamisesta, tai joiden kanssa se on aloittanut tai aikoo aloittaa neuvottelut tällaisen sopimuksen tekemisestä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 27 artiklan soveltamista. Tämä koskee erityisesti maita, joihin sovelletaan EU:n naapuruuspolitiikkaa.

4 artikla

Tehtävät

1. Edellä 2 artiklassa asetetun tavoitteen saavuttamiseksi virasto:

(a) kerää, tallentaa, analysoi ja levittää merkityksellisiä, objektiivisia, luotettavia ja vertailukelpoisia tietoja, mukaan luettuina tutkimus- ja seurantatulokset, joita jäsenvaltiot, unionin toimielimet, yhteisön virastot, tutkimuskeskukset, kansalliset elimet, valtiosta riippumattomat järjestöt, keskeiset yhteisön ulkopuoliset maat ja kansainväliset järjestöt antavat sille tiedoksi;

(b) kehittää menetelmiä tietojen vertailukelpoisuuden, objektiivisuuden ja luotettavuuden parantamiseksi Euroopan tasolla yhteistyössä komission ja jäsenvaltioiden kanssa;

(c) toteuttaa ja tukee tieteellisiä tutkimuksia ja selvityksiä, esiselvityksiä ja toteutettavuustutkimuksia sekä osallistuu niitä koskevaan yhteistyöhön tarvittaessa myös Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyynnöstä, jos tämä on sopusoinnussa viraston painopistealueiden ja vuotuisen työohjelman kanssa. Virasto myös järjestää asiantuntijakokouksia ja perustaa tarpeen mukaan tilapäisiä työryhmiä;

(d) joko omasta aloitteestaan tai Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyynnöstä tekee johtopäätöksiä ja laatii lausuntoja yleisistä aiheista unionin toimielimille ja jäsenvaltioille niiden soveltaessa yhteisön oikeutta;

(e) antaa teknisen asiantuntemuksensa neuvoston käyttöön, jos neuvosto Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan nojalla pyytää riippumattomia henkilöitä laatimaan kertomuksen tietyn jäsenvaltion tilanteesta tai saa 7 artiklan 2 kohdan mukaisen ehdotuksen ja jos neuvosto on Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan kyseisissä kohdissa määrätyn menettelyn mukaisesti pyytänyt virastolta mainittua teknistä asiantuntemusta;

(f) julkaisee vuosikertomuksen perusoikeustilanteesta ja antaa esimerkkejä hyvistä käytänteistä;

(g) julkaisee aihekohtaisia raportteja suorittamiensa analyysien, tutkimusten ja selvitysten pohjalta;

(h) julkaisee vuosikertomuksen omasta toiminnastaan;

(i) tehostaa kansalaisyhteiskunnan, myös valtiosta riippumattomien järjestöjen, työmarkkinaosapuolten, tutkimuskeskusten, toimivaltaisten viranomaisten edustajien ja muiden perusoikeuskysymyksiä käsittelevien henkilöiden tai elinten välistä yhteistyötä erityisesti verkottumalla, edistämällä vuoropuhelua Euroopan tasolla ja osallistumalla tarvittaessa jäsenvaltioissa järjestettäviin keskusteluihin tai tapaamisiin;

(j) järjestää keskeisten sidosryhmien kanssa konferensseja, kampanjoita, keskustelutilaisuuksia, seminaareja ja kokouksia Euroopan tasolla viraston työn edistämiseksi ja tunnetuksi tekemiseksi sekä

(k) kehittää tiedotusstrategian suurta yleisöä varten, perustaa yleisölle avoimen arkiston, valmistaa opetusmateriaalia, tukee yhteistyötä ja välttää päällekkäistä työtä muiden tietolähteiden kanssa.

2. Johtopäätökset, lausunnot ja kertomukset, joita virasto laatii suorittaessaan 1 kohdassa mainittuja tehtäviä, eivät koske perustamissopimuksen 250 artiklassa tarkoitettujen komission ehdotusten laillisuutta, toimielinten lainsäädäntömenettelyjen aikana esittämien kantojen laillisuutta tai perustamissopimuksen 230 artiklassa tarkoitettua säädösten laillisuutta. Niissä ei oteta kantaa siihen, onko jäsenvaltio jättänyt täyttämättä sille perustamissopimuksen mukaan kuuluvan velvollisuuden perustamissopimuksen 226 artiklassa tarkoitetulla tavalla.

5 artikla

Toiminta-alat

1. Komissio hyväksyy viraston monivuotiset puitteet 29 artiklan 2 kohdassa mainitun sääntelymenettelyn mukaisesti. Puitteista todetaan seuraavaa:

a) Ne kattavat viisi vuotta.

b) Niissä määritetään viraston toiminnan aihealueet, joihin kuuluvat aina rasismin ja muukalaisvihan torjunta.

c) Ne ovat yhdenmukaiset komission strategisissa tavoitteissa määriteltyjen unionin painopistealueiden kanssa.

d) Niissä otetaan huomioon viraston taloudelliset ja henkilöresurssit.

e) Niihin sisältyy määräyksiä, joiden tarkoituksena on välttää päällekkäisyys muiden yhteisön elinten, laitosten ja virastojen toimeksiannon kanssa.

2. Virasto harjoittaa toimintaansa monivuotisissa puitteissa määritellyillä aihealueilla. Tämä ei kuitenkaan sulje pois viraston mahdollisuutta vastata Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission 3 artiklan 4 kohdan ja 4 artiklan 1 kohdan d ja e alakohdan nojalla esittämiin pyyntöihin, jotka eivät koske kyseisiä aihealueita, edellyttäen että viraston taloudelliset ja henkilöresurssit tämän sallivat.

3. Virasto harjoittaa toimintaansa vuotuisen työohjelman pohjalta ottaen huomioon käytettävissä olevat taloudelliset ja henkilöresurssit.

4. Asetuksen 11 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaisesti hyväksyttävä vuotuinen työohjelma vastaa komission vuotuista työohjelmaa, tutkimustyö ja yhteisön tilasto-ohjelman puitteissa toteutettava tilastotyö mukaan luettuina.

2 LUKU

TYÖMENETELMÄT JA YHTEISTYÖ

6 ARTIKLA

Työmenetelmät

1. Virasto perustaa tarvittavat tietoverkot ja koordinoi niiden toimintaa. Verkot suunnitellaan siten, että varmistetaan objektiivisten, luotettavien ja vertailukelpoisten tietojen toimittaminen, hyödynnetään jäsenvaltioissa toimivien organisaatioiden ja laitosten asiantuntemusta ja otetaan huomioon, että kansallisten viranomaisten osallistuminen tietojen keräämiseen on tarpeen.

2. Jotta voidaan välttää päällekkäisyydet ja varmistaa mahdollisimman tehokas resurssien hyödyntäminen, virasto ottaa toiminnassaan huomioon kaiken olemassa olevan tiedon lähteistä riippumatta sekä erityisesti työn, jota ovat tehneet:

a) yhteisön toimielimet, elimet, laitokset ja virastot,

b) jäsenvaltioiden toimielimet, elimet, laitokset ja virastot sekä

c) Euroopan neuvosto ja muut kansainväliset järjestöt.

3. Virasto voi tehdä muiden organisaatioiden kanssa sopimuksia, etenkin alihankintasopimuksia, tehtävistä, jotka se päättää antaa niiden hoidettaviksi. Virasto voi myös myöntää avustuksia, joilla tuetaan erityisesti 8 ja 9 artiklassa mainittujen kansallisten, eurooppalaisten ja kansainvälisten järjestöjen yhteistyötä ja yhteisyrityksiä.

7 artikla

Suhteet yhteisön elimiin, laitoksiin ja virastoihin

Virasto huolehtii toiminnan koordinoinnista yhteisön elinten, laitosten ja virastojen kanssa. Yhteistyön ehdot määritellään tarvittaessa yhteisymmärryspöytäkirjoissa.

8 artikla

Yhteistyö kansallisten ja eurooppalaisten organisaatioiden kanssa

1. Hoitaessaan tehtäviään virasto tekee yhteistyötä sellaisten julkisten laitosten ja valtiosta riippumattomien järjestöjen kanssa, jotka ovat toimivaltaisia perusoikeuskysymysten alalla joko jäsenvaltioissa tai Euroopan tasolla.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua yhteistyötä koskevien hallinnollisten järjestelyjen on oltava yhteisön oikeuden mukaisia, ja viraston hallintoneuvosto hyväksyy ne johtajan tekemän ehdotuksen pohjalta sen jälkeen, kun komissio on antanut asiasta lausunnon. Jos komissio on eri mieltä järjestelyistä, hallintoneuvosto ottaa ne uudelleen käsittelyyn ja hyväksyy järjestelyt ja tarvittaessa muuttaa niitä kahden kolmasosan enemmistöllä.

9 artikla

Yhteistyö Euroopan neuvoston kanssa

Virasto sovittaa toimintansa yhteen Euroopan neuvoston toiminnan kanssa erityisesti 5 artiklassa tarkoitetun vuotuisen työohjelmansa osalta. Sitä varten yhteisö tekee perustamissopimuksen 300 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti Euroopan neuvoston kanssa sopimuksen, jonka tarkoituksena on Euroopan neuvoston ja viraston välisen läheisen yhteistyön käynnistäminen. Sopimukseen sisältyy Euroopan neuvoston velvoite nimetä riippumaton henkilö viraston hallintoneuvostoon 11 artiklan mukaisesti.

3 LUKU

ORGANISAATIO

10 ARTIKLA

Viraston elimet

Virastolla on:

a) hallintoneuvosto,

b) johtokunta,

c) johtaja ja

d) foorumi.

11 artikla

Hallintoneuvosto

1. Hallintoneuvosto koostuu seuraavista henkilöistä, joilla on asianmukainen kokemus perusoikeuksista ja julkisen sektorin organisaatioiden hallinnoinnista:

a) yksi kunkin jäsenvaltion nimeämä riippumaton jäsen,

b) yksi Euroopan parlamentin nimeämä riippumaton jäsen,

c) yksi Euroopan neuvoston nimeämä riippumaton jäsen ja

d) kaksi komission edustajaa.

Edellä a kohdassa tarkoitetuilla henkilöillä on oltava

- kokemusta erittäin vastuullisesta työstä riippumattoman kansallisen ihmisoikeuselimen hallinnossa tai

- muissa riippumattomissa laitoksissa tai elimissä hankittu laaja asiantuntemus perusoikeuskysymyksistä.

Kutakin hallintoneuvoston jäsentä voi edustaa varajäsen, joka täyttää edellä mainitut vaatimukset.

Virasto julkaisee verkkosivuillaan hallintoneuvoston jäsenluettelon ja pitää sen ajan tasalla.

2. Hallintoneuvoston jäsenten toimikausi on viisi vuotta, ja se voidaan uusia kerran.

Jos jäsen ei kuitenkaan enää täytä niitä vaatimuksia, joiden perusteella hänet aikanaan nimettiin, hänen on ilmoitettava tästä komissiolle ja viraston johtajalle. Kyseinen osapuoli nimeää uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

3. Hallintoneuvosto valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kahden ja puolen vuoden mittaiseksi toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran.

Kullakin hallintoneuvoston jäsenellä tai hänen poissa ollessaan varajäsenellä on yksi ääni.

4. Hallintoneuvosto huolehtii siitä, että virasto hoitaa sille osoitetut tehtävät. Hallintoneuvosto on viraston suunnittelu- ja valvontaelin. Erityisesti se:

a) hyväksyy viraston vuotuisen työohjelman viraston johtajan esittämän luonnoksen pohjalta komission annettua lausuntonsa. Työohjelman on vastattava käytettävissä olevia taloudellisia ja henkilöresursseja. Vuotuinen työohjelma toimitetaan Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle;

b) hyväksyy 4 artiklan 1 kohdan f ja h alakohdassa tarkoitetut vuosikertomukset, joissa verrataan saavutettuja tuloksia vuotuisen työohjelman tavoitteisiin. Kertomukset toimitetaan viimeistään 15 päivänä kesäkuuta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle;

c) nimittää ja tarvittaessa erottaa viraston johtajan;

d) hyväksyy viraston talousarvioesityksen ja lopullisen talousarvion;

e) käyttää kurinpitovaltaa johtajan suhteen;

f) laatii vuosittain arvion viraston tuloista ja menoista ja toimittaa sen komissiolle 19 artiklan 5 kohdan mukaisesti;

g) hyväksyy viraston työjärjestyksen johtajan esittämän luonnoksen pohjalta komission annettua lausuntonsa;

h) hyväksyy 20 artiklan 11 kohdan mukaisesti viraston varainhoitosäännöt johtajan esittämän luonnoksen pohjalta komission annettua lausuntonsa;

i) toteuttaa tarvittavat toimet Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen soveltamiseksi 23 artiklan 3 kohdan mukaisesti ja

j) päättää 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti menettelyistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltamiseksi.

5. Hallintoneuvosto voi siirtää osan tehtävistään johtokunnalle, lukuun ottamatta 4 kohdan a, b, c, d, g ja h alakohdassa mainittuja asioita.

6. Hallintoneuvosto tekee päätökset annettujen äänten yksinkertaisella enemmistöllä lukuun ottamatta 4 kohdan a, c, d ja e alakohdassa tarkoitettuja päätöksiä, joiden kohdalla edellytetään kahta kolmasosaa kaikista jäsenistä. Puheenjohtajan ääni ratkaisee äänten mennessä tasan. Euroopan neuvoston nimittämä henkilö voi äänestää ainoastaan 4 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuista päätöksistä.

7. Puheenjohtaja kutsuu hallintoneuvoston koolle kerran vuodessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ylimääräisiä kokouksia. Puheenjohtaja kutsuu koolle ylimääräisiä kokouksia joko omasta aloitteestaan tai kun vähintään kolmasosa hallintoneuvoston jäsenistä sitä pyytää.

8. Euroopan tasa-arvoinstituutin johtaja voi osallistua tarkkailijana hallintoneuvoston kokouksiin. Muiden yhteisön virastojen ja unionin laitosten johtajat voivat myös osallistua tarkkailijoina hallintoneuvoston kokouksiin, jos johtokunta on lähettänyt niille kutsun.

12 artikla

Johtokunta

1. Hallintoneuvostoa avustaa johtokunta. Johtokuntaan kuuluvat hallintoneuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä kaksi komission edustajaa.

2. Puheenjohtaja kutsuu johtokunnan tarvittaessa koolle valmistelemaan hallintoneuvoston päätöksiä sekä avustamaan johtajaa ja antamaan tälle ohjeita. Se tekee päätökset yksinkertaisella enemmistöllä.

3. Johtaja osallistuu johtokunnan kokouksiin ilman äänioikeutta.

13 artikla

Johtaja

1. Virastoa johtaa johtaja, jonka hallintoneuvosto nimittää komission ehdokasluettelon perusteella. Johtajan nimittämisperusteena ovat henkilökohtaiset ansiot, hallinto- ja johtamistaidot sekä kokemus perusoikeuksien alalla. Ennen nimittämistä hallintoneuvoston valitsema ehdokas voidaan kutsua antamaan asiasta vastaavalle Euroopan parlamentin valiokunnalle lausunto ja vastaamaan valiokunnan jäsenten kysymyksiin.

2. Johtajan toimikausi on viisi vuotta. Toimikautta voidaan komission ehdotuksesta ja arvioinnin jälkeen jatkaa kerran enintään viidellä vuodella. Komissio arvioi erityisesti ensimmäisellä toimikaudella saavutettuja tuloksia ja tuloksiin johtanutta toimintaa sekä viraston tehtäviä ja tarpeita tulevina vuosina.

3. Johtaja vastaa

a) edellä 4 artiklassa mainittujen tehtävien hoitamisesta,

b) viraston vuotuisen työohjelman valmistelusta ja täytäntöönpanosta,

c) kaikista henkilöstöasioista ja erityisesti 23 artiklan 2 kohdassa säädettyjen valtuuksien käytöstä,

d) päivittäisestä hallinnosta,

e) viraston talousarvion toteuttamisesta 20 artiklan mukaisesti ja

f) ammatillisten standardien mukaisista tehokkaista seuranta- ja arviointimenettelyistä, joilla viraston toimintaa tarkastellaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Johtaja raportoi seurantajärjestelmän tuloksista vuosittain hallintoneuvostolle.

4. Johtaja vastaa toiminnastaan hallintoneuvostolle ja osallistuu sen kokouksiin ilman äänioikeutta.

5. Hallintoneuvosto voi komission ehdotuksesta erottaa johtajan ennen toimikauden päättymistä.

14 artikla

Perusoikeusfoorumi

1. Foorumi koostuu perusoikeuskysymyksistä sekä rasismin, muukalaisvihan ja antisemitismin torjunnasta vastaavien valtiosta riippumattomien järjestöjen, ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen, yhteiskunnallisten ja ammatillisten järjestöjen, kirkkojen sekä uskonnollisten, filosofisten ja ei-tunnustuksellisten järjestöjen, yliopistojen ja asiantuntijajärjestöjen sekä EU:n tasolla toimivien ja kansainvälisten elinten ja järjestöjen edustajista.

2. Foorumin jäsenet valitaan avoimessa valintamenettelyssä, josta päättää hallintoneuvosto. Foorumissa voi olla jäseniä enintään 100. Heidän toimikautensa pituus on viisi vuotta, ja se voidaan uusia kerran.

3. Hallintoneuvoston jäsenet eivät voi olla foorumin jäseniä, mutta he voivat osallistua foorumin kokouksiin.

4. Foorumi muodostaa puitteet perusoikeuksia koskevaa tietojenvaihtoa ja tietojen yhteen kokoamista varten. Se huolehtii viraston ja keskeisten sidosryhmien läheisestä yhteistyöstä.

5. Foorumi:

- tekee ehdotuksia 11 artiklan 4 kohdan a alakohdan nojalla hyväksyttävän vuotuisen työohjelman laatimista varten ja

- antaa palautetta ja ehdottaa seurantatoimia 11 artiklan 4 kohdan b alakohdan nojalla hyväksyttävän perusoikeustilannetta koskevan vuosikertomuksen pohjalta.

6. Foorumin puheenjohtajana toimii viraston johtaja. Foorumi kokoontuu vuosittain tai hallintoneuvoston pyynnöstä. Sen toimintamenettelyt vahvistetaan viraston sisäisissä säännöissä ja julkistetaan.

7. Virasto tarjoaa foorumin tarvitsemaa teknistä ja logistista tukea ja huolehtii sen kokousten sihteeristöpalveluista.

4 LUKU

TOIMINTA

15 ARTIKLA

Riippumattomuus ja yleiset edut

1. Virasto harjoittaa toimintaansa täysin riippumattomasti.

2. Hallintoneuvoston jäsenet, johtaja ja foorumin jäsenet sitoutuvat toimimaan yleisen edun hyväksi. He antavat tästä sitoumuksen.

Edellä 11 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdan nojalla nimetyt hallintoneuvoston jäsenet, johtaja ja foorumin jäsenet sitoutuvat toimimaan riippumattomasti. Tämän vuoksi he tekevät etunäkökohdistaan ilmoituksen, jossa he joko ilmoittavat, että heidän riippumattomuuttaan mahdollisesti heikentäviä etunäkökohtia ei ole, tai mainitsevat sellaiset välittömät tai välilliset etunäkökohdat, joiden voidaan katsoa heikentävän heidän riippumattomuuttaan.

Kyseiset ilmoitukset tehdään kirjallisesti vuosittain.

16 artikla

Oikeus tutustua asiakirjoihin

1. Viraston hallussa oleviin asiakirjoihin sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1049/2001.

2. Hallintoneuvosto vahvistaa järjestelyt asetuksen (EY) N:o 1049/2001 täytäntöön panemiseksi kuuden kuukauden kuluessa viraston toiminnan aloittamisesta.

3. Kun virasto tekee päätöksiä asetuksen (EY) N:o 1049/2001 8 artiklan nojalla, asiasta voidaan tehdä perustamissopimuksen 195 artiklan nojalla kantelu oikeusasiamiehelle tai asia voidaan viedä perustamissopimuksen 230 artiklan nojalla Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi.

17 artikla

Tietosuoja

Virastoon sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001.

18 artikla

Hallinnon valvonta

Oikeusasiamies valvoo viraston toimintaa perustamissopimuksen 195 artiklan määräysten mukaisesti.

5 LUKU

VARAINHOITOA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET

19 ARTIKLA

Talousarvion laatiminen

1. Viraston kaikista tuloista ja menoista laaditaan kalenterivuotta vastaavaa varainhoitovuotta varten arvio, jonka perusteella tulot ja menot otetaan viraston talousarvioon.

2. Viraston talousarvion tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.

3. Sulkematta muita tulonlähteitä pois viraston tuloihin kuuluvat:

(a) Euroopan unionin yleiseen talousarvioon (pääluokka ”Komissio”) otettu yhteisön avustus ja

(b) suoritetuista palveluista saadut maksut.

Näitä tuloja voidaan täydentää:

(a) jäsenvaltioiden vapaaehtoisilla rahoitusosuuksilla ja

(b) 8, 9 tai 27 artiklassa tarkoitetuilta organisaatioilta tai yhteisön ulkopuolisilta mailta saatavalla rahoituksella.

4. Viraston menoihin kuuluvat henkilökunnan palkat, hallinto- ja infrastruktuurimenot sekä toimintamenot.

5. Hallintoneuvosto laatii vuosittain viraston johtajan laatimaan luonnokseen perustuvan ennakkoarvion viraston tuloista ja menoista seuraavaa varainhoitovuotta varten. Hallintoneuvosto toimittaa tämän ennakkoarvion, johon sisältyy henkilöstötaulukkoa koskeva esitys, komissiolle viimeistään 31 päivänä maaliskuuta.

6. Komissio toimittaa ennakkoarvion Euroopan unionin yleistä talousarviota koskevan alustavan esityksen yhteydessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle (jäljempänä yhteisesti ’budjettivallan käyttäjä’).

7. Tämän ennakkoarvion perusteella komissio sisällyttää Euroopan unionin alustavaan talousarvioesitykseen määrärahat, joita se pitää henkilöstötaulukon perusteella välttämättöminä, sekä yleisestä talousarviosta otettavan avustuksen määrän. Komissio toimittaa alustavan talousarvioesityksen budjettivallan käyttäjälle perustamissopimuksen 272 artiklan mukaisesti.

8. Budjettivallan käyttäjä hyväksyy määrärahat viraston avustusta varten. Budjettivallan käyttäjä vahvistaa viraston henkilöstötaulukon.

9. Hallintoneuvosto vahvistaa viraston talousarvion. Siitä tulee lopullinen, kun Euroopan unionin yleinen talousarvio on vahvistettu. Sitä mukautetaan tarvittaessa vastaavasti.

10. Hallintoneuvosto ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle mahdollisimman pian aikomuksestaan toteuttaa hankkeita, joilla voi olla huomattavaa taloudellista vaikutusta talousarvion rahoittamiseen, erityisesti kiinteistöihin liittyviä hankkeita, kuten kiinteistöjen vuokraus tai hankinta. Se ilmoittaa tästä komissiolle.

Kun toinen budjettivallan käyttäjä on ilmoittanut aikomuksestaan antaa lausunto, se toimittaa lausunnon hallintoneuvostolle kuuden viikon kuluessa hankkeesta ilmoittamisesta.

20 artikla

Talousarvion toteuttaminen

1. Johtaja vastaa viraston talousarvion toteuttamisesta.

2. Viraston tilinpitäjä toimittaa alustavan tilinpäätöksen ja selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta komission tilinpitäjälle viimeistään kunkin varainhoitovuoden päättymistä seuraavan maaliskuun 1 päivänä. Komission tilinpitäjä konsolidoi toimielinten ja erillisvirastojen alustavat tilinpäätökset neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (jäljempänä ’varainhoitoasetus’) 128 artiklan mukaisesti.

3. Komission tilinpitäjä toimittaa viraston alustavan tilinpäätöksen ja selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään kunkin varainhoitovuoden päättymistä seuraavan maaliskuun 31 päivänä. Kyseinen selvitys varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta toimitetaan myös Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

4. Saatuaan alustavaa tilinpäätöstä koskevat huomautukset, jotka tilintarkastustuomioistuin on laatinut varainhoitoasetuksen 129 artiklan mukaisesti, johtaja laatii viraston lopullisen tilinpäätöksen omalla vastuullaan ja toimittaa sen hallintoneuvostolle lausuntoa varten.

5. Hallintoneuvosto antaa lausunnon viraston lopullisesta tilinpäätöksestä.

6. Johtaja toimittaa lopullisen tilinpäätöksen ja hallintoneuvoston lausunnon Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan heinäkuun 1 päivänä.

7. Lopullinen tilinpäätös julkaistaan.

8. Johtaja toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle vastauksen tämän huomautuksiin viimeistään 30 päivänä syyskuuta. Johtaja toimittaa vastauksen myös hallintoneuvostolle.

9. Johtaja antaa varainhoitoasetuksen 146 artiklan 3 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentille tämän pyynnöstä kaikki kyseistä varainhoitovuotta koskevan vastuuvapausmenettelyn sujuvaa toteuttamista varten tarvittavat tiedot.

10. Ennen vuoden N+2 huhtikuun 30 päivää Euroopan parlamentti myöntää neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta johtajalle vastuuvapauden varainhoitovuoden N talousarvion toteuttamisesta.

11. Hallintoneuvosto hyväksyy viraston varainhoitosäännöt komissiota kuultuaan. Säännöt voivat poiketa 19 marraskuuta 2002 annetusta komission asetuksesta (EY, Euratom) N:o 2343/2002 ainoastaan jos viraston toiminta sitä nimenomaisesti vaatii ja jos komissio on antanut siihen etukäteen suostumuksensa.

21 artikla

Petostentorjunta

1. Petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan torjumiseksi virastoon sovelletaan rajoituksetta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 säännöksiä.

2. Virasto liittyy Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 tehtyyn toimielinten väliseen sopimukseen ja antaa välittömästi määräykset, jotka koskevat kaikkia sen työntekijöitä.

3. Rahoituspäätöksissä ja niistä johtuvissa täytäntöönpanoa koskevissa sopimuksissa tai välineissä määrätään nimenomaisesti, että tilintarkastustuomioistuin ja OLAF voivat tarvittaessa tehdä paikalla tarkastuksia, jotka koskevat viraston antaman rahoituksen saajia ja rahoituksen jakamisesta vastaavia henkilöitä.

6 LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

22 ARTIKLA

Oikeudellinen asema ja toimipaikka

1. Virasto on oikeushenkilö.

2. Virastolla on kaikissa jäsenvaltioissa laajin kansallisen lainsäädännön mukainen oikeushenkilöllä oleva oikeuskelpoisuus. Se voi erityisesti hankkia ja luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä esiintyä kantajana ja vastaajana oikeudenkäynneissä.

3. Virastoa edustaa sen johtaja.

4. Virasto on oikeudellisesti Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen seuraaja. Se ottaa hoidettavakseen kaikki seurantakeskuksen lailliset oikeudet, oikeudelliset velvoitteet, taloudelliset sitoumukset ja vastuut. Virasto noudattaa työsopimuksia, jotka seurantakeskus on tehnyt ennen tämän asetuksen antamista.

5. Viraston toimipaikka on Wien.

23 artikla

Henkilöstö

1. Viraston henkilöstöön sovelletaan Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä, Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja ja Euroopan yhteisöjen toimielinten yhteisesti antamia sääntöjä näiden henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen soveltamiseksi.

2. Virasto käyttää henkilöstöönsä nähden valtuuksia, jotka on annettu nimittävälle viranomaiselle.

3. Hallintoneuvosto antaa yhteisymmärryksessä komission kanssa tarvittavat soveltamissäännöt Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 110 artiklan ja Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen säännösten mukaisesti.

4. Hallintoneuvosto voi antaa säännöksiä, joilla sallitaan kansallisten asiantuntijoiden siirto jäsenvaltioista viraston määräaikaiseen palvelukseen.

24 artikla

Käytettävät kielet

1. Virastoon sovelletaan 15 päivänä huhtikuuta 1958 annetun asetuksen N:o 1 säännöksiä.

2. Euroopan unionin elinten käännöskeskus huolehtii viraston toiminnan edellyttämistä käännöspalveluista.

25 artikla

Erioikeudet ja vapaudet

Virastoon sovelletaan Euroopan yhteisöjen erioikeuksia ja vapauksia koskevaa pöytäkirjaa.

26 artikla

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen toimivalta

1. Sopimussuhteeseen perustuva viraston vastuu määräytyy kyseiseen sopimukseen sovellettavan lain mukaan.

Yhteisöjen tuomioistuimella on toimivalta ratkaista asia viraston tekemässä sopimuksessa olevan välityslausekkeen nojalla.

2. Sopimussuhteen ulkopuolisen vastuun perusteella virasto korvaa viraston tai sen henkilöstön tehtäviään suorittaessaan aiheuttaman vahingon jäsenvaltioiden lainsäädännön yhteisten yleisten periaatteiden mukaisesti.

Yhteisöjen tuomioistuimella on toimivalta ratkaista tällaisten vahinkojen korvaamista koskevat riidat.

3. Yhteisöjen tuomioistuimella on toimivalta ratkaista virastoa vastaan nostetut kanteet perustamissopimuksen 230 tai 232 artiklassa määrätyin edellytyksin.

27 artikla

Ehdokasmaiden ja tulevien ehdokasmaiden osallistuminen

1. Viraston toimintaan voivat osallistua maat, jotka ovat tehneet yhteisön kanssa assosiaatiosopimuksen ja jotka Eurooppa-neuvosto on määrittänyt ehdokasmaiksi tai mahdollisiksi ehdokasmaiksi, jos assosiaationeuvosto tekee päätöksen osallistumisesta.

2. Siinä tapauksessa niiden osallistumisen edellytyksistä määrätään assosiaationeuvoston päätöksellä. Päätöksessä on määriteltävä kyseiselle maalle tarjottava asiantuntija-apu ja neuvonta ja mainittava erityisesti, miten ja missä laajuudessa nämä maat osallistuvat viraston toimintaan. Lisäksi päätöksessä on säädettävä viraston tekemiin aloitteisiin osallistumisesta, kyseisten maiden rahoitusosuudesta ja henkilöstöstä. Päätöksen on oltava tämän asetuksen sekä Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen mukainen. Päätöksessä on mainittava, että viraston toimintaan osallistuva maa voi nimetä riippumattoman henkilön, joka täyttää 11 artiklan 1 kohdan a alakohdassa mainitut vaatimukset, tarkkailijaksi hallintoneuvostoon ilman äänivaltaa.

3. Virasto tarkkailee sen toimintaan tämän artiklan nojalla osallistuvien maiden perusoikeustilannetta siinä määrin kuin kussakin assosiaatiosopimuksessa määrätään. Asetuksen 4 ja 5 artiklaa sovelletaan vastaavasti tässä tarkoituksessa.

28 artikla

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osastoon kuuluvat toimet

Tällä asetuksella ei rajoiteta neuvoston mahdollisuutta valtuuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston nojalla virasto harjoittamaan tämän asetuksen mukaista toimintaa myös Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osastoon kuuluvilla aloilla.

7 LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

29 ARTIKLA

Menettely

1. Komissiota avustaa komitea, joka koostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana on komission edustaja.

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 artiklassa tarkoitettua sääntelymenettelyä kyseisen päätöksen 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

3. Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa säädetty määräaika on yksi kuukausi.

30 artikla

Siirtymäjärjestelyt

1. Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen hallintoneuvoston jäsenten nykyinen toimikausi päättyy 31 päivänä joulukuuta 2006. Komissio toteuttaa tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että 11 artiklan mukaisesti perustettava hallintoneuvosto aloittaa toimikautensa 1 päivänä tammikuuta 2007.

2. Komissio käynnistää menettelyn viraston johtajan nimittämiseksi 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti viipymättä tämän asetuksen voimaantulon jälkeen.

3. Hallintoneuvosto voi komission ehdotuksesta jatkaa Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen johtajan nykyistä toimikautta enintään 18 kuukautta, kunnes 2 kohdassa mainittu nimittämismenettely on saatu päätökseen.

4. Jos seurantakeskuksen johtaja ei halua jatkaa tai ei pysty jatkamaan tehtävässään 3 kohdan mukaisesti, hallintoneuvosto nimittää väliaikaisen johtajan, johon sovelletaan samoja vaatimuksia.

.

31 artikla

Arvioinnit

1. Virasto suorittaa säännöllisesti ennakko- ja jälkiarvioinnit sellaisista toiminnoistaan, joista aiheutuu huomattavia menoja. Virasto ilmoittaa hallintoneuvostolle arviointien tulokset.

2. Virasto toimittaa vuosittain budjettivallan käyttäjälle kaikki arviointimenettelyjen lopputuloksen kannalta tärkeät tiedot.

3. Virasto teettää viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2009 viraston kolmen ensimmäisen toimintavuoden saavutuksia koskevan riippumattoman ulkopuolisen arvioinnin hallintoneuvoston yhdessä komission kanssa antaman toimeksiannon pohjalta. Arvioinnissa otetaan huomioon viraston tehtävät, työskentelytavat ja vaikutus perusoikeuksien suojeluun ja edistämiseen sekä analysoidaan tehtävien laajentamisen synergiaetuja ja taloudellisia vaikutuksia. Arvioinnissa otetaan huomioon sekä yhteisön että jäsenvaltioiden tasolla toimivien sidosryhmien näkemykset.

Arvioinnissa pohditaan myös, olisiko viraston tehtäviä, toimivaltuuksia, toiminta-aloja tai rakennetta muutettava tai laajennettava tai olisiko erityisesti toteutettava sellaisia rakenteellisia muutoksia, joilla varmistettaisiin, että viraston toiminta on sääntelyvirastoja koskevien horisontaalisten sääntöjen mukaista heti niiden tultua voimaan.

4. Hallintoneuvosto päättää yhdessä komission kanssa seuraavien määräajoin suoritettavien ulkopuolisten arviointien ajoituksesta ja laajuudesta.

32 artikla

Uudelleentarkastelu

1. Hallintoneuvosto käsittelee 31 artiklassa tarkoitetun arvioinnin lopputulokset ja antaa tarvittaessa komissiolle suosituksia viraston ja sen työskentelytapojen ja toimenkuvan muuttamiseksi. Komissio toimittaa arviointiraportin ja suositukset Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle ja julkistaa ne.

2. Käsiteltyään arviointiraportin ja suositukset komissio voi ehdottaa tarpeellisiksi katsomiaan muutoksia tähän asetukseen.

33 artikla

Viraston toiminnan aloittaminen

Virasto aloittaa toimintansa 1 päivänä tammikuuta 2007.

34 artikla

Kumoaminen

1. Asetus (EY) N:o 1035/97 kumotaan 1 päivästä tammikuuta 2007 alkaen.

2. Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen.

35 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä […] päivänä […]kuuta […].

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

2005/0125 (CNS)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan unionin perusoikeusviraston valtuuttamisesta harjoittamaan toimintaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osastoon kuuluvilla aloilla

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 30 ja 31 artiklan sekä 34 artiklan 2 kohdan c alakohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen[19],

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon[20]

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Euroopan unioni perustuu jäsenvaltioille yhteisiin vapauden, kansanvallan, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen sekä oikeusvaltion periaatteisiin, ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan mukaisesti sen on pidettävä arvossa yhteisön oikeuden yleisinä periaatteina perusoikeuksia, sellaisina kuin ne taataan ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä eurooppalaisessa yleissopimuksessa ja sellaisina kuin ne ilmenevät jäsenvaltioiden yhteisessä valtiosääntöperinteessä.

(2) Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa määrättyihin unionin tavoitteisiin kuuluu jäsenvaltioiden kansalaisten oikeuksien ja etujen suojan lujittaminen, vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen ylläpitäminen ja kehittäminen, rauhan ja vapauden turvaaminen ja vahvistaminen sekä kansanvallan edistäminen niiden perusoikeuksien pohjalta, jotka tunnustetaan jäsenvaltioiden valtionsääntöperinteessä ja lainsäädännössä sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä eurooppalaisessa yleissopimuksessa.

(3) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 29 artiklan mukaisesti unionin tavoitteena on kansalaisille korkeatasoinen suoja vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvalla alueella kehittämällä jäsenvaltioiden yhteistä toimintaa poliisiyhteistyössä ja oikeudellisessa yhteistyössä rikosasioissa sekä ehkäisemällä ja torjumalla rasismia ja muukalaisvihaa.

(4) Neuvoston asetuksella N:o 2006/[…][21] perustetaan Euroopan unionin perusoikeusvirasto, jonka tarkoituksena on tarjota yhteisön toimielimille ja viranomaisille sekä jäsenvaltioille neuvontaa ja asiantuntemusta perusoikeuksien alalla ja auttaa niitä tällä tavoin varmistamaan perusoikeuksien kunnioittaminen, kun ne toimivaltuuksiensa puitteissa toteuttavat toimia tai määrittelevät toimintalinjoja.

(5) Tämä päätös muodostaa tarvittavan oikeusperustan, jonka nojalla virasto valtuutetaan harjoittamaan asetuksessa säädettyä toimintaa samoin edellytyksin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osastoon ”Määräykset poliisiyhteistyöstä ja oikeudellisesta yhteistyöstä rikosasioissa” kuuluvilla aloilla.

(6) Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen perustaminen edellyttää Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osastoon kuuluvien toimien yhteydessä yksilöiden perusoikeuksien turvaamista. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 30 ja 31 artikla sekä 34 artiklan 2 kohdan c alakohta muodostavat asianmukaisen oikeusperustan tälle ehdotukselle,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 2006/[…] 28 artiklan mukaisesti Euroopan perusoikeusvirasto valtuutetaan harjoittamaan asetuksessa (EY) N:o 2006/[…] määriteltyä toimintaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osastoon kuuluvilla aloilla.

2 artikla

Asetuksen (EY) N:o 2006/[…] 2–32 artiklaa sovelletaan vastaavasti tähän päätökseen perustuvien viraston toimien yhteydessä. Mainituissa asetuksen (EY) N:o 2006/[…] säännöksissä olevia viittauksia yhteisön oikeuteen pidetään viittauksina unionin oikeuteen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osastoon kuuluvilla aloilla. Viittauksia yhteisön elimiin, laitoksiin ja virastoihin pidetään viittauksina VI osastossa tai sen nojalla perustettuihin unionin elimiin.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

Tehty Brysselissä […] päivänä […]kuuta […].

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

LEGISLATIVE FINANCIAL STATEMENT

Name of the Proposals

Proposal for a Council Regulation establishing a European Union Agency for Fundamental Rights and Proposal for a Council Decision empowering the European Union Agency for Fundamental Rights to pursue its activities in areas referred to in Title VI of the Treaty on European Union.

ABM / ABB FRAMEWORK

Policy Area(s) concerned and associated Activity/Activities:

- Police area: 18 Area of freedom, security and justice

- Activity: 18 04 Citizenship and fundamental rights

Budget lines

3.1. Budget lines:

Financial perspectives 2007-2013: Heading 3

Current nomenclature:

- 18.04 05 01: European Monitoring Centre on Racism and Xenophobia - Subsidy to titles 1 & 2

- 18 04 05 02: European Monitoring Centre on Racism and Xenophobia – Subsidy to title 3

3.2. Duration of the action and of the financial impact: 1 January 2007 – 31 December 2013

From 2007 onwards the allocation of appropriations will depend on the new financial perspective 2007-2013.

3.3. Budgetary characteristics:

Budget line | Type of expenditure | New | EFTA contribution | Contributions from applicant countries | Heading in financial perspective |

18.04 05 | Non-comp | Diff[22] | NO | NO | YES/NO (open, in accordance with bilateral agreements) | No 3 |

SUMMARY OF RESOURCES

4.1. Financial Resources

The following figures, both in terms of financial and human resources, have been allocated in full respect of the cost-effectiveness principle, supported by the analysis carried out during the ex-ante evaluation[23].

4.1.1. Summary of commitment appropriations (CA) and payment appropriations (PA)

EUR million (to 3 decimal places)

TOTAL PA including cost of Human Resources | a+b+c+d+e | 16,262 | 20,365 | 21,368 | 24,030 | 26,834 | 28,538 | 30,338 | 167.735 |

Co-financing details

If the proposal involves co-financing by Member States, or other bodies (please specify which), an estimate of the level of this co-financing should be indicated in the table below (additional lines may be added if different bodies are foreseen for the provision of the co-financing):

EUR million (to 3 decimal places)

To improve definitions, existence and comparability of data on fundamental rights. | Provision of comparable data on fundamental rights in the annual report. Satisfaction rates of data users |

To objectively review and analyse existing reports, studies, judgements and other evidence on fundamental rights pertaining to the EU policy. | Existence of reports reviewing the ‘state of the art’ in the latest research Existence of publicly available online resource library |

To develop a strong analytical capacity and act as a centre of expertise on fundamental rights. | Citation rates (how often Agency’s outputs are mentioned in other documents) |

To monitor the application of fundamental rights standards in practice by the EU institutions, bodies and agencies. | Quality of annual and thematic reports - regular surveys of users |

To monitor the application of fundamental rights standards on the ground by Member States when they are implementing Community law. | Quality of annual and thematic reports - regular surveys of users |

To identify good practice in respecting and promoting fundamental rights by the EU institutions, bodies and agencies and Member States. | Quality of annual and thematic reports - regular surveys of users |

To express opinions on fundamental rights policy developments in the EU. | Perception of the quality and relevance of the opinions by the EU institutions |

To raise public awareness of fundamental rights. | Level of awareness of citizens – public opinion surveys Use of Agency’s website, downloading of its reports |

To promote dialogue with civil society, coordinate and network with various actors in the field of fundamental rights. | Existence of networks Effectiveness of networks – surveys of participants |

To provide effective assistance and expertise to the Union institutions and relevant authorities of the Member States | Citation rates (how often the Union institutions and national authorities exploit the results of the work of the Agency as starting point for necessary measures) |

- 5.4. Method of Implementation (indicative)

Show below the method(s)[28] chosen for the implementation of the action.

x Centralised Management

ٱ Directly by the Commission

x Indirectly by delegation to:

ٱ Executive Agencies

x Bodies set up by the Communities as referred to in Art. 185 of the Financial Regulation

ٱ National public-sector bodies/bodies with public-service mission

ٱ Shared or decentralised management

ٱ With Member states

ٱ With Third countries

ٱ Joint management with international organisations (please specify)

MONITORING AND EVALUATION

6.1. Monitoring system

The Director will be responsible for the implementation of effective monitoring and evaluation of the performance of the Agency against its objectives according to professionally recognised standards and shall report annually to the Management Board on the results of the evaluation.

The Director will prepare an annual report on the activities of the Agency which will compare, in particular, the results achieved with the objectives of the annual Work Programme; this report, following adoption by the Management Board, will be forwarded by 15 June at the latest to the European Parliament, the Council, the Commission and the Court of Auditors.

The Agency should also be subject to periodic external evaluation. The first external evaluation should be carried out after three years of operation. Such an external evaluation, in addition to questions of efficiency and effectiveness, should also consider the following questions:

- the Agency’s place in, and contribution to, the system of European governance (as a means of delivering Community policy objectives);

- the consistency of the Agency’s activities with those of other international organisations, such as the Council of Europe, OSCE and UN, and other relevant European bodies, such as the European Institute for Gender Equality;

- the value added by the Agency as a type of implementation of Community policy (compared to “in-house” implementation by Commission departments);

- the longer-term impact of the Agency’s activities on citizens and their level of awareness of their fundamental rights.

Table 2 suggests several indicators which can be used to evaluate the progress made by the Agency towards achieving each of the objectives described above. They include both output indicators (e.g. provision of comparable data) and impact indicators (e.g. rising public awareness).

Table 2 Potential monitoring and evaluation indicators of the Agency

Objectives | Potential monitoring indicators |

To improve definitions, existence and comparability of data on fundamental rights. | Provision of comparable data on fundamental rights in the annual report Satisfaction rates of data users |

To objectively review and analyse existing reports, studies, judgments and other evidence on fundamental rights pertaining to the EU policy. | Existence of reports reviewing the ‘state of the art’ in the latest research Existence of publicly available online resource library |

To develop a strong analytical capacity and act as a centre of expertise on fundamental rights. | Citation rates (how often Agency’s outputs are mentioned in other documents) |

To monitor the application of fundamental rights standards in practice by the Union institutions, bodies and agencies. | Quality of annual and thematic reports - regular surveys of users |

To monitor the application of fundamental rights standards on the ground by Member States when they are implementing Community law. | Quality of annual and thematic reports - regular surveys of users |

To identify good practice in respecting and promoting fundamental rights by the Union institutions, bodies and agencies and Member States. | Quality of annual and thematic reports - regular surveys of users |

To express opinions on fundamental rights policy developments in the EU. | Perception of the quality and relevance of the opinions by the Union institutions Citation rates (how often Agency’s outputs are mentioned in the measures taken by Union institutions) |

To raise public awareness of fundamental rights. | Level of awareness of citizens – public opinion surveys Use of Agency’s website, downloading of its reports |

To promote dialogue with civil society, coordinate and network with various actors in the field of fundamental rights. | Existence of networks Effectiveness of networks – surveys of participants |

To work in a complementary way and to avoid overlap with the relevant international organisations, in particular with the Council of Europe, and with the relevant Community agencies and Union bodies when pursuing its objectives | Low level of overlapping outputs (reports, surveys, campaigns) Number of cooperation projects Effectiveness of cooperation – surveys of international organisations, Community agencies and Union bodies |

To provide effective assistance and expertise to the Union institutions and relevant authorities of the Member States | Citation rates (how often the Union institutions and national authorities exploit the results of the work of the Agency as starting point for necessary measures) |

6.2. Evaluation

6.2.1. Ex-ante evaluation

The ex-ante evaluation supporting this proposal was conducted in late 2004 and early 2005 by the Commission departments in charge of the policy area of fundamental rights, in particular DG Justice, Freedom and Security. It is based mainly on the Preparatory Study for impact assessment and ex-ante evaluation of the Fundamental Rights Agency, 2005[29] and on the Meta-Evaluation Report on the Community Agency System, 2003[30] and the evaluation of the functioning of the European Monitoring Centre on Racism and Xenophobia.[31] These studies allowed for a comprehensive identification of existing needs; the formulation of objectives and respective indicators; the scoping of different policy options as regards mandate and structure of the Agency, including alternative zero and their potential results; the evaluation of the value added by Community-level action; assessment of associated risks, also on the basis of similar experiences in the past; the definition of monitoring and evaluation systems; and a preliminary cost effectiveness analysis, covering estimations on appropriations, human resources and other administrative expenditure.

6.2.2. Measures taken following an intermediate/ex-post evaluation and risk assessments (lessons learned from similar experiences in the past)

The establishment of the European Union Agency for Fundamental Rights takes account of similar experience in the establishment of other Community agencies. Table 3 presents a description of a number of lessons learnt in the establishment and operation of those agencies and possibilities for addressing the risks in the work of the Agency, based on the experiences of establishing Community agencies in the past.[32].

Table 3 Main risks in the work of the Agency

Risk | What could be done about addressing the risk? (lessons from the past) |

Difficulties in major extension of the mandate of the EUMC | Master plan, including a feasibility study, planning of team, infrastructure etc. |

Failure to ensure high quality (e.g. as regards comparability) of the data collected and of the results of its analysis | Ensure that the staffing of the research unit within the Agency is sufficient in the establishment phase Monitor closely (on an annual basis) the quality of outputs delivered by the Agency |

Lack of focus in collecting data | Mechanism of consultation with main stakeholders, mapping of existing data and mapping of needs |

Incomplete coverage of Member States in establishing the network of national focal points | Flexibility in financing could mean that the Agency could give grants to organisations to act as a national focal point for a ‘trial period’ and build capacity of data collection locally |

Lack of close work with Member States in providing comparable or compatible data | Ensure that the establishment of a liaison network with the officials from the Member State governments is taken as a prime task in the establishment phase Establish a formal liaison network with national statistical institutes and other stakeholders |

Lack of effectiveness in disseminating the outputs of work | Clear and targeted communications strategy identifying key audiences and best ways to reach them |

Lack of engagement with the Union institutions Lack of clarity on primary beneficiaries of the Agency[33] | Agency has an obligation to respond quickly to requests for information and assessment from EU Institutions Agency’s outputs need to reflect EU priorities and needs |

Difficulty of producing tailor made and timely outputs matching the Union institutions’ needs | Good communication between the Agency and Union institutions (memorandum of understanding, regular informal meetings, consultation over annual work programmes) |

Risk of duplicating the work of other institutions | Good communication between 1) the Agency and the Union institutions; 2) the Agency and the Council of Europe and other international organisations such as the OSCE and the UN, and 3) the Agency and relevant Community agencies and Union bodies (memorandums of understanding, regular informal meetings, consultation over annual work programmes) |

High expectations from non-governmental organisations and citizens | Clarity in the Communication Strategy about objectives and tasks of the Agency |

Failure to get good value for money | Focus on the objective and keep good contacts with all the stakeholders, including Union institutions, while acting in fully independence |

Failure to respect all rules for financial procedure laid down in the Financial Regulation | Set down and implement 24 internal control standards Ensure that there is sufficiently staff with financial expertise and experience |

6.2.3. Terms and frequency of future evaluation

By the end of the third year following the entry into force of this Regulation, the Agency is to commission an independent external evaluation of its achievements, on the basis of terms of reference drawn up by the Management Board in agreement with the Commission. The Commission is to transmit the evaluation report accompanied by the recommendations of the Management Board to the European Parliament, the Council, the Economic and Social Committee and the Committee of the Regions and make them public. After assessment of the evaluation report and the recommendations, the Commission may submit any proposal for amendments to this Regulation which it deems necessary.

Anti-Fraud Measures

The financial rules applicable to the Agency are to be adopted by the Management Board following consultation with the Commission. They may not depart from Commission Regulation (EC, Euratom) No 2343/2002 of 19 November 2002 on the framework Financial Regulation for the bodies referred to in Article 185 of Council Regulation (EC, Euratom) No 1605/2002 on the Financial Regulation applicable to the general budget of the European Communities[34]. In accordance with Art.71 of Commission Regulation 2343/2002, the Agency is to have an internal auditing function that must be performed in compliance with the relevant international standards while the Commission's internal auditor will exercise the same powers with respect to the Agency as with respect to Commission departments.

All measures developed by the Agency are to form part of its Multiannual Framework, adopted by the Commission in accordance with a comitology procedure, and of its annual Work Programme agreed by the Management Board. The Director will be accountable for the management of his/her activities to the Management Board. In addition, controls by the Commission or the Court of Auditors of the European Communities may be carried out on the basis of documents or on the spot.

Details of Resources

8.1. Resources included in reference amount

Information below is indicative. It will be developed after a more detailed examination, taking into account the final tasks and needs of the Agency as regards the human and administrative resources.

8.1.1. Number and type of human resources – title 1

Types of post | Staff to be assigned to management of the action using existing and/or additional resources (number of posts/FTEs) |

- For 2007 the full cost per official or temporary staff is € 108,000. This amount includes personnel costs and administrative expenditure (buildings, IT, etc). From 2008 an annual deflator of 2 % is used.

- 15 new persons will be recruited for the first year on average by mid year so the number of new staff is half of 15 for calculation purposes. For 2007, the calculation is (37 + 7,5) * 108.000 =€ 4.806.000

8.1.2. Description of tasks deriving from the action

- Collect information and data on fundamental rights situation, policies and practices within the European Union through administrations, NGOs, experts; carry out surveys, when necessary;

- Record this information eventually in a common database;

- Analyse the information gathered directly or by experts, publish and disseminate results of such analysis,

- Develop methods to improve the comparability, objectivity and reliability of data on fundamental rights at Community level; develop analyse and evaluate relevant methodological tools; develop common standards for the establishment and collection of those data,

- Prepare and organise meetings of experts on legal, economical and social aspects of fundamental rights;

- Organise conferences, round tables and meetings at European level on topics directly relevant for fundamental rights;

- Organise campaigns for promotion of fundamental rights in the European medias;

- Edit, publish and distribute results of studies and other information (annual report, magazine, posters, videos, CD ROM, etc.), in formats that take into account also the needs of disabled persons;

- Edit publish and distribute reports and conclusions based on the results of the studies and meetings organised;

- Set up and coordinate an internet information network on issues related to fundamental rights: the Agency is to establish permanent cooperation with the relevant academic, research, governmental and non-governmental organisations at national level in each Member State;

- Disseminate best practices and the results of concrete cooperation, be it through the organization of conferences and seminars, the publication of booklets or other information materials and/ or the use of electronic means of communication;

- Develop training material on fundamental rights for Member States’ administrations and organisations involved in fundamental rights policies or wishing to develop actions in this field,

- Launch call for tenders and proposals for the relevant actions, manage contracts and grant agreements, proceed to commitments and payments, evaluate results and outputs,

- Organise meetings of the Management Board, Executive Board and the Fundamental Rights Forum.

8.1.3. Sources of human resources (statutory)

(When more than one source is stated, please indicate the number of posts originating from each of the sources)

The European Monitoring Centre on Racism and Xenophobia currently has 37 posts, of which 15 are A*, 13 B* and 9 C* posts. The contracts of the current holders of these posts will be continued in the framework of the Agency.

X Posts currently allocated for the European Monitoring Centre on Racism and Xenophobia to be replaced or extended ( 37 )

( Posts pre-allocated within the APS/PDB exercise for year n

X Posts to be requested in the next APS/PDB (2007) procedure ( 15 )

( Posts to be redeployed using existing resources within the managing service (internal redeployment)

( Posts required for year n although not foreseen in the APS/PDB exercise of the year in question

8.1.4 Objectives of the proposal in terms of their financial cost –title 3

(The subsidy of administrative expenditure – title 2 will cover the operational objectives 4 and 5 under heading of 18 04 05 01 the Community budget)

Commitment appropriations in EUR million (to 3 decimal places)

Other technical and administrative assistance |

- intra muros |

- extra muros |

Total Technical and administrative assistance |

8.2 Resources not included in reference amount

8.2.1. Financial cost of human resources and associated costs not included in the reference amount

EUR million (to 3 decimal places)

Type of human resources | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012-2013 |

Officials and temporary staff (18 04 05 01) | 0.162 (1.5 x 0,108) | 0.165 (1.5 x 110) | 0.168 (1.5 x 0,112) | 0.230 (2 x 0,115) | 0.234 (2 x 0,117) | 0.238 (2 x 0,119)2 |

Staff financed by Art XX 01 02 (auxiliary, END, contract staff, etc.) |

Total cost of Human Resources and associated costs (NOT in reference amount) | 0.162 | 0.165 | 0.168 | 0.23 | 0.234 | 0.238 |

This is the cost of the staff devoted to evaluation, control and coordination of the Agency within the Commission.

Calculation – Officials and Temporary agents In 2007-2009, 1,5 officials/year are allocated to the tasks of control, budget drafting and funding and coordination between the Commission and the Agency. Later, when the Agency will be reaching its full capacity, there is a need for 2 officials/year for these tasks. See details in table 8.2.1. The estimation of the workload is based on the experience with existing agencies, in particular the EUMC. The staff needed is A-grade officials. |

Calculation – Staff financed under art. XX 01 02 No such staff foresee, ref. table 8.2.1. |

8.2.2 Other administrative expenditure not included in reference amount

EUR million (to 3 decimal places)

XX 01 02 11 02 – Meetings & Conferences |

.57XX 01 02 11 03 – Committees[37] |

XX 01 02 11 04 – Studies & consultations |

XX 01 02 11 05 – Information systems |

Total Other Management Expenditure (XX 01 02 11) |

Other expenditure of an administrative nature (specify including reference to budget line) |

Total Administrative expenditure, other than human resources and associated costs (NOT included in reference amount) | 0,2 | 0,2 | 0,2 | 0,2 | 0,2 | 0,2 | 1,400 |

Calculation – Other administrative expenditure not included in reference amount |

The needs for human and administrative resources will be covered within the allocation granted to the managing service in the framework of the annual allocation procedure.

[1] EUVL C […], […], s. […].

[2] EUVL C […], […], s. […].

[3] EUVL C […], […], s. […].

[4] EUVL C […], […], s. […].

[5] Perusoikeuskirjasta annettiin julistus Nizzassa 7 päivänä joulukuuta 2000 (EYVL C 364, 18.12.2000, s. 1).

[6] Allekirjoitettu Roomassa 4 päivänä marraskuuta 1950.

[7] EYVL L 151, 10.6.1997, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1652/2003 (EUVL L 245, 29.9.2003, s. 33).

[8] KOM(2004) 639 lopullinen, 25.10.2004.

[9] KOM(2005) 59 lopullinen, 25.2.2005.

[10] EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43.

[11] EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.

[12] EYVL 17, 6.10.1958, s. 385/58. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

[13] EYVL L 314, 7.12.1994, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1645/2003 (EUVL L 245, 29.9.2003, s. 13).

[14] EYVL L 357, 21.12.2002, s. 72; oikaisu, EYVL L 2, 7.1.2003, s. 39.

[15] EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

[16] EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.

[17] EYVL C 194, 25.6.1997, s. 4.

[18] EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

[19] EUVL C […], […], s. […].

[20] EUVL C […], […], s. […].

[21] EUVL C […], […], s. […].

[22] Differentiated appropriations

[23] The evaluation procedure was supported by the preparatory study for the impact assessment and ex-ante evaluation of Fundamental Rights Agency, conducted by the European Policy Evaluation Consortium (EPEC), accessible athttp://europa.eu.int/comm/justice_home/news/consulting_public/fundamental_rights_agency/index_en.htm.

[24] Expenditure within chapter xx 01 other than articles xx 01 04 or xx 01 05.

[25] See points 19 and 24 of the Interinstitutional agreement.

[26] Additional columns should be added if necessary i.e. if the duration of the action exceeds 6 years

[27] This covers the Union after the expected accession of Bulgaria and Romania, since the Agency should be operational at the time when these countries have joined the Union.

[28] If more than one method is indicated please provide additional details in the "Relevant comments" section of this point.

[29] Conducted by European Policy Evaluation Consortium (EPEC), February 2005)

[30] European Commission, Budget Directorate General, 15/9/2004

[31] Communication from the Commission on the activities of the European Monitoring Centre on Racism and Xenophobia, together with proposals to recast Council Regulation (EC) 1035/97, COM(2003) 483, 5.08.2004

[32] The table is primarily based on: the external EUMC evaluation report from 2002; EPEC visit to EUMC in February 2005; and the Meta-Evaluation of the Community Agency system carried out by DG Budget in 2003.

[33] This was an issue also raised in the course of public consultation.

[34] OJ L 357, 21.12.2002, p. 72 with Corrigendum in OJ L 2, 7.1.2003, p. 39.

[35] As described under Section 5.3

[36] Reference should be made to the specific legislative financial statement for the Executive Agency(ies) concerned.

[37] Specify the type of committee and the group to which it belongs.