52005PC0108

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 6.4.2005

KOM(2005) 108 lopullinen

2005/0033 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta

(komission esittämä){SEK(2005) 447}

PERUSTELUT

1 EHDOTUKSEN TAUSTA

- Ehdotuksen perusteet ja tavoitteet

Komissio peräänkuulutti rahoitusnäkymistä 14. heinäkuuta 2004 antamassaan tiedonannossa[1] Euroopan laajuisia toimia, joilla voidaan yhteisesti reagoida erilaisiin hätätilanteisiin tehokkaasti ja koordinoidusti. Toimet kattaisivat sekä solidaarisuuden että nopean toiminnan, jotka mahdollistavat välittömän reagoinnin ja avustamisen suuronnettomuuksien jälkeen. Tämän ehdotuksen tarkoituksena on kehittää solidaarisuuden osuutta komission integroidussa lähestymistavassa, jotta reagointi suurkatastrofeissa tai kansanterveydellisissä hätätilanteissa niiden luonteesta ja alkuperästä riippumatta voidaan varmistaa. Sen mallina on ollut nykyinen Euroopan unionin solidaarisuusrahasto siten[2], että sen soveltamisalaa on laajennettu ja toimintamekanismeja parannettu. Välittömään reagointiin valmistautumista ja reaktioiden täytäntöönpanoa on kehitetty täydentävällä ehdotuksella ”hätävalmiuden ja nopean toiminnan välineestä”[3].

Euroopan Unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta annetun asetuksen 14 artiklassa todetaan lisäksi, että asetusta tarkastellaan uudelleen viimeistään 31. päivänä joulukuuta 2006.

- Yleistä

EU:n ulkoisiin toimiin on jo vuosien ajan kuulunut solidaarisuuden osoittaminen katastrofi- ja hätätilanteisiin joutuneita kolmansia maita kohtaan. EU:n solidaarisuusrahasto perustettiin vuonna 2002 Keski-Euroopan suurtulvien jälkeen vastaaviin tapahtumiin reagoimiseksi EU:ssa ja jäsenyysneuvottelut aloittaneissa maissa. Nykyinen EU:n solidaarisuusrahasto on kuitenkin rajoittunut lähinnä suuriin luonnonkatastrofeihin. Siitä voidaan myöntää rahoitusapua tukikelpoisille valtioille yhteensä miljardi euroa vuodessa.

Asianmukainen reagoiminen EU:n tasolla suuronnettomuuksiin, jotka eivät ole luonnon aiheuttamia, on nykyisillä välineillä erittäin vaikeaa tai jopa mahdotonta, mikä kävi ilmi esimerkiksi Prestigen öljyvuodon aiheuttaman teollisuusonnettomuuden ja Madridissa maaliskuussa 2004 tapahtuneen terroristi-iskun yhteydessä. Nykyisin EU:n solidaarisuusrahastosta ei myöskään ole mahdollista myöntää apua vakavissa kansanterveydellisissä kriisitilanteissa (esim. SARS-panepidemian leviäminen Eurooppaan tai Tshernobylin kaltaiset onnettomuudet), jotka voivat helposti ylittää yksittäisten valtioiden reagointivalmiudet.

EU:n solidaarisuusrahaston käyttöönottokynnys on nykyisin lisäksi erittäin korkea – välittömien vahinkojen on oltava joko yli 3 miljardia euroa vuoden 2002 hintatason mukaan tai yli 0,6 prosenttia kansallisesta bruttokansantulosta. Tästä syystä yli kaksi kolmasosaa kaikista solidaarisuusrahastolle tähän mennessä esitetyistä avustuspyynnöistä ovat perustuneet ns. ”poikkeuksellisia alueellisia katastrofeja” koskevaan poikkeukseen, mikä taas vääristää EU:n solidaarisuusrahaston alkuperäisiä perusteita. Tällaisen poikkeuksellisen solidaarisuusrahastovarojen käyttöönoton suhteellisen epämääräisten laadullisten perusteiden soveltaminen on käytännössä lisäksi vaikeaa, ja tämän budjettikohdan määrärahat ovat enintään vain 75 miljoonaa euroa vuodessa. Varojen käyttöönotto pääperusteen (”suurkatastrofi”) mukaan pitäisi olla useimmin sääntö kuin poikkeus.

- Nykyiset säännökset ehdotuksen käsittelemällä alalla

Ehdotus perustuu EU:n solidaarisuusrahastosta annettuun nykyiseen asetukseen, joka kumotaan siitä päivästä, jona ehdotetun uuden asetuksen soveltaminen alkaa eli 1. päivästä tammikuuta 2007. Oikeudellisen muotoilun täydellisen tarkistuksen lisäksi tärkeimmät erityispiirteet ja sisällölliset erot nykyiseen säädökseen ovat seuraavat:

Maantieteellinen toiminta-ala säilyy entisellään eli se rajataan jäsenvaltioihin ja EU:n jäsenyydestä neuvotteleviin maihin. Temaattista toiminta-alaa sen sijaan laajennetaan kattamaan luonnonkatastrofeista johtuvien suuronnettomuustilanteiden lisäksi myös teolliset/teknologiset katastrofit, kansanterveysuhat ja terrori-iskut.

Rahasto koskee edelleen määreellä ”suur-” määritettäviä katastrofeja. Ne määritellään käyttämällä osittain uutta kaksitahoista lähestymistapaa.

1) Kuten nykyisinkin, välittömiä kokonaisvahinkoja arvioitaessa otetaan huomioon katastrofien aiheuttamat fyysiset vahingot ja niistä johtuvien tukitoimien kustannukset, jotka ylittävät absoluuttisen tai suhteellisen kynnyksen, kumpi näistä vain on alhaisempi. Käytännössä näin katetaan paitsi luonnonkatastrofit myös teollisuusonnettomuudet ja terrori-iskun aiheuttamat fyysiset vahingot. Kynnyksiä on kuitenkin alennettu 3 miljardista eurosta tai 0,6 prosentista kyseisen maan bruttokansantulosta yhteen miljardiin euroon tai 0,5 prosenttiin bruttokansantulosta. Uudet kynnykset ovat samat, joita komissio ehdotti vuonna 2002 kun väline perustettiin.

2) Käyttöön otettavan uuden poliittisen perusteen avulla komissio voi asianmukaisesti perustelluissa ja poikkeuksellisissa olosuhteissa julistaa katastrofitilanteen ”suurkatastrofiksi”, vaikka määrälliset perusteet eivät täyttyisikään. Näin rahaston varoja voidaan ottaa käyttöön kriisitilanteissa, joissa fyysiset vahingot ovat päätöksentekohetkellä vielä pienet. Tällaiset tilanteet liittyvät todennäköisimmin terroristi-iskuihin tai merkittäviin kansanterveydellisiin kriisitilanteisiin. Tämä mahdollistaa terrorismin uhrien avustamisen tai hätätoimenpiteiden maksamisen ennakoimattomissa terveyskriiseissä, jolloin hätätilanteessa loppuneista lääkkeistä ja lääketieteellisistä laitteista aiheutuneiden kulujen rahoitukseen voidaan antaa apua. Tämä on erityisen tärkeää EU:n suojelemiseksi panepidemiatapauksissa, varsinkin virallisesti julistetuissa influenssapanepidemioissa. Viime vuosisadan kolme influenssapanepidemiaa (vuosina 1918, 1957 ja 1968) tappoivat miljoonia ihmisiä ja aiheuttivat laajasti häiriöitä maissa, joihin ne levisivät. Tehokas suojautuminen edellyttää laajaa ja nopeaa virustentorjuntalääkkeiden ja rokotteiden käyttöä. EU:n solidaarisuusrahastosta voitaisiin antaa rahoitusapua näiden lääkkeiden kustannuksiin.

Kynnyksen tarkistus, joka laajentaa huomattavasti katastrofien tukikelpoisuusmahdollisuuksia, poistaa alueellisia katastrofeja koskevan poikkeuksen hyödyntämistarpeen, koska kaikki Euroopan laajuista solidaarisuutta vaativat katastrofit kuuluvat nyt rahaston tavanomaiseen toiminta-alaan. Tämän on tarkoitus toimia suojatoimenpiteenä, jolla EU:n solidaarisuusrahasto saadaan säilymään suurkatastrofeihin liittyvänä välineenä, kun taas valtiot pystyvät toissijaisuusperiaatteen mukaisesti hoitamaan alueelliset ja paikalliset katastrofit. Toinen syy rahaston käytön rajoittamiseen ainoastaan vakavimpiin tilanteisiin on raskas talousarviomenettely, joka edellyttää lisätalousarvion hyväksymistä aina kun rahaston varoja otetaan käyttöön. Lisäksi yhteisön tukea pienempiin katastrofeihin voi saada myös muista yhteisön välineistä. Julistusmekanismin avulla varoja voidaan kuitenkin edelleen ottaa käyttöön todella ennalta arvaamattomissa ja poikkeuksellisissa tilanteissa. Tätä poliittista perustetta pitäisi käyttää ainoastaan perustelluissa tapauksissa, jotka komissio arvioi, erityisesti jos on kyse vakavasta kansanterveydellisestä hätätilanteesta tai terrori-iskuista.

Eräs uusista erityispiirteistä on, että komissio voisi tietyissä olosuhteissa maksaa välittömänä solidaarisuuden osoituksena ennakkomaksun heti kun katastrofista kärsinyt valtio on pyytänyt avustusta. Maksun katsottaisiin olevan ennakkoa rahoitusavusta, joka myönnetään, kun arviot ja talousarviomenettelyt on saatu päätökseen. Jos hakemusta ei hyväksytä, avustusta hakenut valtio maksaisi ennakon takaisin komissiolle.

Nykyisen menettelyn mukaan rahastovarat voidaan ottaa käyttöön ainoastaan tukikelpoisen valtion hakemuksesta. Komission arvioinnin ja budjettivallankäyttäjälle rahoitusavun määrästä tehtävän ehdotuksen jälkeen viimeksi mainittu hyväksyy vastaavan lisätalousarvion. Tämän jälkeen komissio tekee myöntämispäätöksen, jota seuraa täytäntöönpanosopimuksen tekeminen ennen tuen maksamista. Tuen maksatusta voidaan nopeuttaa ottamalla käyttöön joitakin suojatoimia/määräaikoja.

Tukikelpoisia toimia ovat edelleen ainoastaan julkiset hätätoimet. Niitä laajennetaan siten, että niihin sisältyvät korvaukset terrorismin uhreille ja lääkinnällinen apu terveyskriisien yhteydessä.

Ehdotukseen sisältyy teknisen avun talousarvio, jonka avulla komissio voisi maksaa asiantuntija-avusta hakemusten arvioimisessa.

- Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen ja tavoitteiden kanssa

Ehdotuksen perustana on olemassa oleva politiikan väline. Nykyisen EU:n solidaarisuusrahaston toiminta-alaa laajentamalla, ja kun otetaan huomioon täydentävä uusi ehdotus hätävalmiuden ja nopean toiminnan välineestä, ehdotus täyttää nykyisessä lainsäädännössä olevan aukon ja mahdollistaa yhteisön kattavat toimet suurkatastrofi- ja kriisitilanteissa. Yhdenmukaisuus muiden yhteisön politiikkojen ja erityisesti koheesiopolitiikan kanssa varmistetaan useilla säännöksillä, joilla muun muassa suljetaan pois päällekkäinen rahoitus ja edellytetään julkisia hankintoja koskevien sääntöjen ja moitteettoman varainhoidon periaatteen noudattamista.

2 ASIANOMAISTEN OSAPUOLTEN KUULEMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

- Asianomaisten osapuolten kuuleminen

Rahasto on ensisijassa rahoitusmekanismi, jolla korvataan julkishallinnon talousarvioiden kärsimiä vahinkoja. Tästä syystä mahdollisia hakijoita ja näin ollen osapuolia, joita asiaa koskee suoraan, ovat jäsenvaltiot. Komissio esitti toukokuussa 2004 raportin solidaarisuusrahaston täytäntöönpanosta. Raportista, jossa käsitellään uuden ehdotuksen kannalta merkittäviä seikkoja, keskusteltiin useaan otteeseen jäsenvaltioiden kanssa neuvostossa, mm. neuvoston budjettiryhmän Irlannissa järjestämässä erityiskokouksessa. Ehdotuksessa on lisäksi otettu huomioon näkökohdat, joita neuvosto ja Euroopan parlamentti ovat esittäneet eri tilanteissa, joissa komissio on ehdottanut nykyisen solidaarisuusrahaston käyttöä.

- Asiantuntijalausunnot

Ulkoisia asiantuntijoita ei tarvittu.

- Vaikutusten arviointi

Vaikutusten arviointi selittää, millä perusteella EU:n solidaarisuusrahastosta annettu nykyinen asetus korvataan uudella, miksi ehdotetaan näitä toimintatapoja ja mitkä ovat niiden vaikutukset. Arvioinnissa käsitellään erityisesti nykyisen EU:n solidaarisuusrahaston toiminta-alan laajentamisperusteita ja tukikelpoisuuskynnysten ehdotettuja muutoksia. Uutta asetusehdotusta verrataan vaihtoehtoon, jossa nykyinen asetus säilytettäisiin sellaisenaan. Merkittävin riski nykytilanteessa on, että EU:lla ei ole käytettävissään välinettä, jolla se voisi reagoida nopeasti kriisitilanteisiin ja osoittaa solidaarisuutta muiden kuin luonnonkatastrofien jälkeen. Tämä koskee erityisesti teknologisten tai teollisten katastrofien, kansanterveysuhkien ja terrori-iskujen seurauksia. Nykyisen EU:n solidaarisuusrahaston tukikelpoisuusperusteita tarkasteltaessa todettiin, että pienempiä alueellisia katastrofeja koskevien tukihakemusten määrä on kasvanut, mistä aiheutuu vaara, että solidaarisuustukea ei kohdenneta hyvin vaan sitä käytetään yksinkertaisesti lisärahoituksena ilman varsinaista lisäarvoa.

Tärkein vaikutus, joka ehdotuksella odotetaan saavutettavan verrattuna nykyisen asetuksen säilyttämiseen sellaisenaan, on se, että EU:n tasolla pystytään reagoimaan paremmin muihin kuin luonnonkatastrofeista johtuviin kriisitilanteisiin. Solidaarisuustoimet ovat tulevaisuudessa mahdollisia muunlaisten kriisitilanteiden kuten teollisten/teknologisten katastrofien, kansanterveysuhkien ja terroristi-iskujen jälkeen. Toimien tosiasiallisiin suurkatastrofeihin keskittämisen ja alueellisten katastrofien tukikelpoisuuden poistamisen pitäisi lisäksi parantaa solidaarisuustoimenpiteiden kohdentamista ja tehokkuutta.

Arvioinnin perusteella ehdotetaan, että EU:n reagointivalmiutta suuronnettomuustilanteissa parannetaan antamalla uusi solidaarisuusrahastoasetus. Uuden välineen mallina on nykyinen Euroopan unionin solidaarisuusrahasto, mutta sen toiminta-alaa laajennetaan ja se keskitetään suurkatastrofeihin ja kriisitilanteisiin.

Komissio teki työohjelmaan kuuluneen vaikutusten arvioinnin, josta laadittu raportti löytyy komission InfoRegio-sivustolta osoitteesta: http://europa.eu.int/comm/regional_policy/funds/solidar/solid_en.htm

3 EHDOTUKSEN OIKEUDELLISEN NÄKÖKOHDAT

- Tiivistelmä ehdotetuista toimista

Ehdotetuilla toimilla jatketaan ja laajennetaan nykyisen EU:n solidaarisuusrahaston toimintaa myöntämällä rahoitusapua jäsenvaltioille ja liittymisneuvotteluja käyville maille suurkatasrofi- tai kriisitilanteissa.

- Oikeusperusta

Koska ehdotukseen sisältyy toimia sekä jäsenvaltioissa että ehdokasmaissa, se edellyttää kahta oikeusperustaa, joista toinen on EY:n perustamissopimuksen 159 artiklan kolmas kohta ja toinen 181 a artiklan 2 kohta.

Jäsenvaltioiden osalta EY:n perustamissopimuksen 159 artiklaa käytettiin nykyisen EU:n solidaarisuusrahastoasetuksen oikeusperustana. Vaikka toiminta-alaa onkin uudessa ehdotuksessa laajennettu, perusteet ovat edelleen samat. Näin ollen 159 artikla on edelleen sopiva oikeusperusta. Nizzan sopimuksella otettiin EY:n perustamissopimuksen 181 artiklan myötä käyttöön erityismääräys kolmansien maiden kanssa tehtävästä taloudellisesta ja rahoitusyhteistöstä, mikä komission mielestä antaa sopivan oikeusperustan ehdotettujen rahastotoimien rahoitukselle ehdokasmaissa. Koska tällainen erityinen oikeusperusta on nyt olemassa, sitä pitäisi käyttää mieluummin kuin ennen käytettyä EY:n perustamissopimuksen 308 artiklaa.

- Toissijaisuusperiaate

Toissijaisuusperiaatetta noudatetaan sikäli kun ehdotus ei kuulu yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan.

Jäsenvaltiot eivät seuraavista syistä pääse yksinään ehdotuksen tavoitteisiin:

Vaikka joidenkin yksittäisten valtioiden välillä olemassa olevat vastavuoroisen avun sopimukset ovatkin erittäin tehokkaita nopeasti tarvittavien laitteiden tai pelastusyksiköiden toimittamisessa, ehdotuksessa tarkoitetut suurkatastrofit edellyttävät myös rahoituksellista solidaarisuutta, jota varten jäsenvaltioiden välillä ei ole mitään toimivaa mekanismia. Potentiaalinen rahoitustaakka on suuruusluokaltaan sellainen, etteivät yksittäiset jäsenvaltiot pysty sitä kantamaan vaan se on jaettava tasaisesti kaikkien jäsenvaltioiden kesken. Jäsenvaltiot tunnustivat tämän tosiasian perustaessaan nykyisen Euroopan unionin solidaarisuusrahaston vuonna 2002.

Ehdotuksen tavoitteet saavutetaan paremmin yhteisön toimilla seuraavista syistä:

Uusi rahasto on erityisesti suunniteltu myöntämään rahoitusapua jäsenvaltioille ja ehdokasmaille sellaisiin suuriin kriisitilanteisiin reagoimiseksi, joissa niiden oma kapasiteetti ei riitä asianmukaiseen ja tehokkaaseen reagointiin. Rahasto voidaan aktivoida ainoastaan tukikelpoisen maan pyynnöstä, ja tarkoituksena on täydentää hakijamaan hallinnollisia, fyysisiä ja rahoituksellisia toimia kriisitilanteeseen reagoimiseksi. Rahastovarojen käyttöönottoon tarvitaan parlamentin ja neuvoston hyväksyntä, millä ilmaistaan yhteisön ja jäsenvaltioiden yhteistä rahoituksellista solidaarisuutta, ja huomioon otetaan kriisistä kärsivän maan oma rahoitusvalmius tilanteen hoitamisessa.

Näin ollen ehdotus noudattaa toissijaisuusperiaatetta.

- Suhteellisuusperiaate

Ehdotus noudattaa suhteellisuusperiaatetta seuraavista syistä:

Tuensaajavaltioiden velvoitteet pidetään mahdollisimman vähäisinä ja avun antamisperusteena olevaa hätätilannetta vastaavina. Tuen täytäntöönpanosta vastaavat yksinomaan tuensaajavaltion viranomaiset. Erityisesti on huomattava, että tuki myönnetään täysimääräisenä heti. Tuensaajavaltion ja komission välisen täytäntöönpanosopimuksen lisäksi ei ole mitään ohjelmavelvoitteita tai muodollisia seuranta- ja raportointimenettelyjä. Tuensaajavaltion on kuitenkin esitettävä tuen käyttöä perusteleva raportti, johon sisältyy lausuma tukitoimen päättyessä.

Tästä syystä yhteisölle, kansallisille, alue- ja paikallisviranomaisille aiheutuva hallinnollinen taakka on hyvin vähäinen eikä ylitä sitä, mitä komission yleinen vastuu yhteisön talousarvion toteuttamisesta edellyttää.

- Säädöstyypin valinta

Ehdotetut säädökset: ehdotuksella korvataan olemassa oleva asetus, mistä syystä ehdotus tehdään myös asetuksena.

Muut keinot eivät sovellu, koska tavoitteeseen päästään vain sellaisenaan sovellettavalla säädöksellä.

4 TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotus on yhdenmukainen nykyisen solidaarisuusrahaston kanssa siten, että tarkoituksena on myöntää rahoitusta välittömiin korjaustöihin ja terrorismin uhrien avustamiseen jäsenvaltion tai ehdokasmaan pyynnöstä. Komissio ehdottaa, että rahasto sisällytetään vuosien 2007–2013 rahoituskehyksen otsakkeeseen 3, ’unionin kansalaisuus, vapaus, turvallisuus ja oikeus’, yhtenä välineenä, jolla voidaan vastata EU:n kansalaisten huolenaiheisiin. Menettelyissä säilytetään nykyiset järjestelyt, joilla budjettivallankäyttäjä otetaan mukaan varojen käyttöönottoon, sekä varojen varaaminen erikseen määriteltyihin solidaarisuustoimiin. Käyttämättömiä määrärahoja ei voitaisi käyttää muihin tarkoituksiin tai komission ehdottaman varojen uudelleenjaon yhteydessä.

Jotta tilanteisiin voitaisiin reagoida nopeammin kuin nykyisellä EU:n solidaarisuusrahastolla, annetaan säännös, jonka mukaan tietyissä olosuhteissa tukikelpoisten toimien arvioiduista kustannuksista voidaan ”välittömän solidaarisuusavun” pyynnön perusteella maksaa viiden prosentin ennakko, joka voi kuitenkin enimmillään olla kolme miljoonaa euroa. Tällaisessa tapauksessa käytettävissä olevat maksusitoumusmäärärahat olisi siirrettävä asianomaisiin budjettikohtiin ja jälleensiirrettävä, kun hakemus on hyväksytty ja lisätalousarvio tulee voimaan. Maksun katsottaisiin olevan ennakkoa avusta, joka myönnetään, kun arviot ja talousarviomenettelyt on saatu päätökseen. Jos hakemusta ei hyväksytä, sitä hakeneen valtion olisi maksettava ennakko takaisin komissiolle.

Rahastoon varatut kokonaismäärärahat, miljardi euroa vuosittain (käypinä hintoina), vastaavat myös nykyistä solidaarisuusrahastoa. Kuten nytkin, kunkin vuoden lokakuun 1. päivänä on vuosittain käytössä olevien varojen määrästä oltava jäljellä vähintään neljäsosa, jotta katetaan loppuvuotena mahdollisesti syntyvät tarpeet.

5 LISÄTIETOJA

- Yksinkertaistaminen

Ehdotus yksinkertaistaa lainsäädäntöä.

Solidaarisuustoimet suuriin kriisitilanteisiin reagoitaessa kuuluisivat yhden välineen piiriin riippumatta niiden alkuperästä tai syystä.

- Voimassa olevan lainsäädännön kumoaminen

Ehdotuksen hyväksymisestä seuraa voimassa olevan lainsäädännön kumoaminen.

- Tarkastus-/tarkistus-/raukeamislauseke

Ehdotus sisältää tarkastelulausekkeen.

Ehdotus sisältää tarkistuslausekkeen.

2005/0033 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 159 artiklan kolmannen kohdan ja 181 a artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen[4],

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[5],

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[6],

noudattavat perustamissopimuksen 251[7] artiklassa määrättyä menettelyä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Suurkatastrofeissa tai kriisitilanteissa yhteisön olisi osoitettava solidaarisuutta jäsenvaltioita ja asianomaisia väestönosia kohtaan myöntämällä rahoitusapua tilanteen koettelemien alueiden normaalien elinolosuhteiden palauttamiseksi mahdollisimman nopeasti ja osallistumalla terrorismin uhrien taloudelliseen avustamiseen.

(2) Yhteisön solidaarisuuden olisi ulotuttava myös maihin, jotka neuvottelevat liittymisestään unioniin.

(3) Suurkatastrofit tai kriisitilanteet voivat johtua luonnonoloista, teollisista tai teknologisista tapahtumista, joihin kuuluvat myös merten saastuminen ja säteilyvaarat, kansanterveydellisistä hätätilanteista tai terrori-iskuista. Olemassa olevien taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta edistävien välineiden avulla voidaan rahoittaa toimia riskien ehkäisemiseksi ja tuhoutuneiden infrastruktuurien korjaamiseksi. Neuvoston asetuksella (EY) N:o 2012/2002[8] perustetun Euroopan unionin solidaarisuusrahaston avulla yhteisö voi auttaa väestön välittömien tarpeiden mukaisten pelastuspalvelujen käynnistämisessä ja edistää tärkeimpien tuhoutuneiden infrastruktuurien kunnostamista lyhyellä aikavälillä, jotta katastrofeista kärsineiden alueiden taloudellinen toiminta voidaan elvyttää. Nykyinen rahasto on kuitenkin rajoittunut lähinnä luonnonkatastrofeihin. Olisi säädettävä myös yhteisön mahdollisuudesta toimia kriisitilanteissa, joiden syyt eivät liity luonnonoloihin.

(4) Toteutettavien toimien tarkoituksena on täydentää asianomaisen jäsenvaltion toimia tilanteissa, joissa katastrofin tai kriisin vaikutukset ovat suuruudeltaan sellaisia, etteivät asianomaiset jäsenvaltiot pysty hoitamaan tilannetta omin voimavaroin. Koska jäsenvaltiot eivät riittävällä tavalla pääse tavoitteeseen, joka voidaan toimien laajuuden vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(5) Toissijaisuusperiaatteen mukaan tämän asetuksen mukaisten toimien olisi koskettava ainoastaan suurkatastrofeja. Ne olisi määriteltävä alan mukaan. Jonkinasteinen poliittinen arviointimahdollisuus olisi kuitenkin sallittava, jotta voidaan reagoida tilanteissa, joiden seuraukset ovat erityisen vakavia mutta joita ei niiden luonteen vuoksi voida arvioida yksinomaan fyysisten vahinkojen perusteella, mikä koskee erityisesti merkittäviä terveyskriisejä ja terrori-iskuja. Saarien ja syrjäisimpien alueiden kaltaisten syrjäisten ja eristyneiden alueiden erityistilanne otetaan huomioon.

(6) Suurkatastrofit, erityisesti luonnonoloista johtuvat, koskettavat usein useampaa kuin yhtä maata. Jos suurkatastrofi on tapahtunut tukikelpoisessa valtiossa, tukea olisi myönnettävä myös tukikelpoisille naapurimaille, jotka kärsivät samasta katastrofista.

(7) Yhteisön tuen olisi täydennettävä asianomaisten valtioiden omia toimenpiteitä, ja sen olisi katettava osa suurkatastrofista johtuviin keskeisimpiin hätätoimiin varatuista julkisista menoista.

(8) Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti tukea olisi myönnettävä ainoastaan katastrofista kärsineen valtion hakemuksesta. Komissio varmistaa eri valtioiden esittämien hakemusten oikeudenmukaisen käsittelyn.

(9) Hakijavaltioilla voi olla tarve saada välitöntä rahoitusapua kiireisimpien pelastustoimien menoihin. Tästä syystä olisi hakijavaltion sitä pyytäessä maksettava ennakkorahoitusta kun hakemus esitetään.

(10) On tarpeen varmistaa huolellinen varainhoito, jotta yhteisö pystyy osallistumaan toimintaan myös siinä tapauksessa, että saman vuoden aikana tapahtuu useampia suurkatastrofeja.

(11) On aiheellista mahdollistaa nopea päätöksenteko varattujen erityismäärärahojen sitomisesta ja niiden maksaminen viipymättä. Hallinnolliset menettelyt olisi mukautettava tämän mukaisesti ja rajoitettava ainoastaan ehdottomasti tarpeelliseen. Tätä tarkoitusta varten Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio ovat tehneet toimielinten välisen sopimuksen Euroopan unionin solidaarisuusrahaston rahoittamisesta[9].

(12) Tämän asetuksen mukaisen tuen maksu- ja käyttömenettelyissä olisi otettava huomioon tilanteen kiireellisyys. Tämän vuoksi myönnetyn rahoitusavun käytölle olisi asetettava määräaika.

(13) Avustettavan valtion kannalta voi olla sen erityisen perustuslaillisen, institutionaalisen, oikeudellisen tai taloudellisen ympäristön mukaisesti toivottavaa, että alue- tai paikallisviranomaiset otetaan mukaan täytäntöönpanosopimusten tekemiseen ja soveltamiseen. Tuensaajavaltion olisi kuitenkin vastattava tuen täytäntöönpanosta sekä yhteisön rahoituksella tuettujen toimien hallinnoinnista ja valvonnasta Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002[10], jäljempänä ’varainhoitoasetus’, mukaisesti.

(14) Tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavat toimet eivät saisi saada rahoitustukea muista yhteisön rahoitusvälineistä. Jos johonkin toimeen liittyen myönnetään rahoitusapua yhteisön tai kansainvälisistä välineistä erityisten vahinkojen korvaamiseen, samalle toimelle ei voida myöntää samaan tarkoitukseen tukea tämän asetuksen mukaisesti.

(15) Yhteisön toimet eivät saisi vähentää niiden kolmansien osapuolten vastuuta, jotka ovat ”saastuttaja maksaa” -periaatteen mukaisesti ensisijaisesti vastuussa aiheuttamistaan vahingoista, eikä johtaa ennalta ehkäisevien toimien laiminlyömiseen jäsenvaltioiden tai yhteisön tasolla.

(16) On tarpeen varmistaa mahdollisimman suuri avoimuus yhteisön rahoitusavun täytäntöönpanossa sekä määrärahojen käytön asianmukainen valvonta.

(17) Olisi säädettävä siitä, että tuensaajavaltioiden on perusteltava saadun avustuksen käyttö.

(18) Poikkeustapauksissa ja katastrofin tapahtumisvuonna tämän asetuksen mukaisesti solidaarisuustoimiin käytettävissä olevista rahoitusvaroista riippuen olisi säädettävä seuraavan vuoden määrärahoista myönnettävästä lisätuesta.

(19) On tarpeen antaa säännökset, joilla yhteisön toimivaltaiset elimet voivat hoitaa varainhoidon valvontaa koskevat velvoitteensa.

(20) Avustus, joka on saatu myöhemmin takaisin kolmansilta osapuolilta tai jota ei ole käytetty tämän asetuksen mukaisesti tai joka on saatu vahinkojen lopullisen arvioinnin perusteella ylimääräisenä, olisi perittävä takaisin.

(21) Tämän asetuksen mukaisiin solidaarisuustoimiin olisi annettava teknistä apua, jotta komissio voi paremmin arvioida sille esitetyt hakemukset.

(22) Neuvoston asetus (EY) N:o 2012/2002 olisi kumottava tämän asetuksen soveltamispäivästä. Sen säännöksiä olisi kuitenkin edelleen sovellettava hakemuksiin, jotka on jätetty ennen mainittua päivämäärää.

(23) Tätä asetusta olisi sovellettava vuosia 2007–2013 koskevien rahoitusnäkymien soveltamispäivästä,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde ja toiminta-ala

1. Perustetaan Euroopan unionin solidaarisuusrahasto, jäljempänä ’rahasto’, jotta yhteisö pystyy reagoimaan jäsenvaltioita tai Euroopan unioniin liittymisestä neuvottelevia ehdokasmaita, jäljempänä ’tukikelpoiset valtiot’, kohdanneisiin suurkatastrofeihin.

2. Asetuksessa annetaan säännöt rahaston toiminnasta seuraavissa tilanteissa:

a) luonnonkatastrofit,

b) teolliset ja teknologiset katastrofit,

c) kansanterveydelliset hätätilanteet,

d) terrori-iskut.

2 artikla

Suurkatastrofit

Tätä asetusta sovellettaessa katastrofia pidetään suurena silloin, kun siitä aiheutuu vähintään yhdessä tukikelpoisessa valtiossa välittömät vahingot, joiden määräksi arvioidaan yli miljardi euroa vuoden 2007 hintoina tai yli 0,5 prosenttia asianomaisen valtion bruttokansantulosta.

Vaikka nämä määrälliset perusteet eivät täyttyisikään, komissio voi kuitenkin poikkeuksellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa tunnustaa, että tukikelpoisen valtion alueella on tapahtunut suurkatastrofi.

3 artikla

Solidaarisuustoimet

1. Komissio voi tukikelpoisen valtion pyynnöstä myöntää tukena rahoitusapua rahastosta, jos kyseisen valtion alueella on tapahtunut suurkatastrofi.

Komissio voi myös myöntää tukena apua rahastosta valtiolle, jolla on yhteinen raja ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun valtion kanssa ja joka kärsii samasta suurkatastrofista, asianomaisen valtion pyynnöstä.

2. Kukin valtio voi saada mihin tahansa katastrofiin tukea vain yhden kerran.

4 artikla

Tukikelpoiset toimet

Tämän asetuksen mukaisesti rahoitusapua myönnetään vain toimille, jäljempänä ‘tukikelpoiset toimet’, joiden toteuttajia ovat asianomaisen valtion julkisviranomaiset tai yleistä etua edistävät elimet ja jotka kuuluvat johonkin seuraavista luokista:

a) infrastruktuurin ja laitosten toiminnan välittömään uudelleenkäynnistämiseen energia-, vesi- ja jätevesihuollon, televiestinnän, liikenteen, terveydenhuollon ja opetuksen alalla tarvittavat keskeiset hätätoimet;

b) nopea lääkintäapu ja toimenpiteet väestön suojelemiseksi välittömiltä terveysuhkilta, myös hätätilanteessa loppuneiden rokotteiden, lääkkeiden, lääkinnällisten tuotteiden ja laitteiden korvaaminen;

c) väestön välittömästi tarvitsemista tilapäisistä majoitusjärjestelyistä ja pelastuspalvelujen rahoituksesta huolehtiminen;

d) keskeiset hätätoimet ennalta ehkäisevien infrastruktuurien välitöntä turvaamista varten;

e) toimenpiteet kulttuuriperinnön välitöntä turvaamista varten;

f) keskeiset hätätoimet katastrofialueiden välitöntä siivoamista varten;

g) lääkinnällinen, psykologinen ja sosiaalinen apu terrori-iskun välittömille uhreille ja heidän perheilleen.

5 artikla

Hakemukset

1. Tukikelpoinen valtio voi toimittaa komissiolle mahdollisimman pian ja viimeistään kymmenen viikon kuluessa katastrofiin liittyneen ensimmäisen vahingon aiheutumispäivästä rahaston apua koskevan hakemuksen, jossa annetaan kaikki käytettävissä olevat tiedot vähintään seuraavista seikoista:

a) katastrofin aiheuttamat vahingot ja niiden vaikutus asianomaiseen väestöön ja talouteen;

b) erittely katastrofiin soveltuviin, 4 artiklassa lueteltuihin luokkiin kuuluvien toimien arvioiduista kustannuksista;

c) muut yhteisön rahoituslähteet, joita mahdollisesti voitaisiin käyttää katastrofin vaikutusten korjaamiseen;

d) muut mahdolliset kansalliset tai kansainväliset rahoituslähteet, mukaan lukien julkinen ja yksityinen vakuutusturva, joita voitaisiin käyttää vahingon korjaamisesta aiheutuviin kustannuksiin ja erityisesti tukikelpoisten toimien kustannuksiin.

Edellä 1 kohdan (a) alakohdan mukaisesti annettuihin tietoihin on sisällyttävä arvio katastrofista aiheutuneista välittömistä kokonaisvahingoista.

2. Komissio arvioi 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen ja pyytämiensä tai muuten haltuunsa saamiensa lisätietojen perusteella, täyttyvätkö tämän asetuksen mukaisen rahoitusavun myöntämisehdot.

Jos asianomainen valtio toimittaa ensimmäisen alakohdan soveltamiseksi lisätietoja omasta aloitteestaan, ne on toimitettava komissiolle kahden kuukauden kuluessa hakemuksen jättöpäivästä.

Jos asianomainen valtio kuitenkin toimittaa ensimmäisen alakohdan soveltamiseksi lisätietoja komission pyynnöstä, ne on toimitettava komissiolle yhden kuukauden kuluessa pyynnön esittämispäivästä.

6 artikla

Ennakkorahoitus

1. Heti saatuaan 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun hakemuksen komissio voi tehdä päätöksen ennakkorahoituksen myöntämisestä kiireellisimmille tukikelpoisille toimille ja maksaa viipymättä ennakkorahoituksen asianomaiselle valtiolle kertaeränä.

Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan ainoastaan, jos hakemukseen liittyy erityinen ennakkorahoituspyyntö.

2. Edellä 1 kohdan ensimmäisen alakohdan nojalla maksettavan ennakkorahoituksen määrä on viisi prosenttia 5 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen arvioitujen kustannusten kokonaismäärästä, mutta kuitenkin enintään kolme miljoonaa euroa.

7 artikla

Rahoitusavun määrittäminen

1. Komissio määrittää mahdollisimman pian 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti tehdyn arvioinnin perusteella tarvittavan rahoitusavun määrän tai sen tarpeettomuuden ja myöntää avun käytettävissä olevien määrärahojen rajoissa.

Määrä saa olla enintään 50 prosenttia 5 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuista arvioiduista kokonaiskustannuksista.

2. Jos komissio on 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti tehdyn arvioinnin perusteella todennut, etteivät tämän asetuksen mukaisen avun myöntämisedellytykset täyty, se ilmoittaa asiasta asianomaiselle valtiolle.

Ennakkorahoitus, jota on maksettu 6 artiklan 1 kohdan nojalla, on maksettava takaisin komissiolle kolmen kuukauden kuluessa edellä mainitusta ilmoituksesta.

8 artikla

Talousarviomenettely

1. Jos komissio toteaa, että rahastosta olisi myönnettävä rahoitusapua, se tekee budjettivallankäyttäjälle 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti määritettyä määrää vastaavien määrärahojen hyväksymiseen tarvittavat ehdotukset.

Ehdotusten on sisällettävä seuraavat tiedot:

a) 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti tehty arviointi ja yhteenveto arvioinnin perusteena olleista tiedoista;

b) todisteet 3 artiklan 1 kohdassa säädettyjen edellytysten täyttymisestä;

c) ehdotettujen määrien perusteet.

2. Kun budjettivallankäyttäjä antaa määrärahat käyttöön, komissio tekee myöntämispäätöksen, jossa otetaan huomioon 6 artiklan 1 kohdan nojalla mahdollisesti maksettu ennakkorahoitus.

9 artikla

Tuen maksaminen ja käyttö

1. Myöntämispäätöksen hyväksymisen jälkeen komissio maksaa tuen kertaeränä tuensaajavaltiolle heti, kun 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu sopimus on allekirjoitettu.

2. Tuensaajavaltion on käytettävä tuki ja kaikki siitä saadut korot 18 kuukauden kuluessa ensimmäisen vahingon aiheutumispäivästä kyseisen päivän jälkeen tapahtuneiden tukikelpoisten toimien rahoittamiseen.

10 artikla

Tuen täytäntöönpano

1. Komissio ja tuensaajavaltio tekevät niiden perustuslaillisia, institutionaalisia, oikeudellisia tai varainhoitoa koskevia erityissäännöksiä noudattaen sopimuksen tuen myöntämispäätöksen täytäntöönpanosta.

Sopimuksessa eritellään erityisesti rahastosta rahoitettavien toimien luonne ja sijainti.

2. Komissio varmistaa, että kaikkien tuensaajavaltioiden täytäntöönpanosopimusten mukaiset velvoitteet ovat samat.

3. Tuensaajavaltioiden on valittava yksittäisiä toimia ja pantava tuki käytäntöön tämän asetuksen, myöntämispäätöksen ja sopimuksen mukaisesti.

Edellä mainittu vastuu ei kuitenkaan rajoita komissiolle asetuksen (EY) N:o 1605/2002, jäljempänä ’varainhoitoasetus’, mukaisesti kuuluvaa vastuuta Euroopan yhteisöjen yleisen talousarvion toteuttamisesta yhteiseen tai hajautettuun hallinnointiin sovellettavien säännösten mukaisesti.

11 artikla

Toimien rahoitus

1. Täytäntöönpanosopimuksen mukaisesti kokonaan tai osittain rahoitettavat toimet eivät saa saada rahoitusta mistään muusta yhteisön tai kansainvälisestä välineestä.

Tuensaajavaltion on varmistettava, että ensimmäisen alakohdan säännöstä noudatetaan.

2. Tuensaajavaltioiden on haettava kaikki mahdolliset korvaukset kolmansilta osapuolilta.

12 artikla

Yhteensopivuus muiden välineiden kanssa

Rahaston rahoitusapua saavien toimien on oltava perustamissopimuksen määräysten ja sen nojalla hyväksyttyjen välineiden, yhteisön politiikkojen ja toimenpiteiden sekä liittymistä edeltävien tukivälineiden mukaisia.

13 artikla

Loppukertomus ja -tilitys

1. Tuensaajavaltion on viimeistään kuuden kuukauden kuluttua 9 artiklan 2 kohdassa määritellyn määräajan päättymisestä toimitettava komissiolle tuen käyttämisestä kertomus, johon sisältyy tuen käytön perustelut sekä selvitys kaikista muista lähteistä, joista asianomaiset toimet ovat saanet rahoitusta.

Kertomuksessa on mainittava tuensaajavaltion päättämät ja suunnittelemat ennalta ehkäisevät toimenpiteet vahingon laajuuden rajoittamiseksi ja vastaavanlaisten katastrofien toistumisen välttämiseksi mahdollisuuksien mukaan.

2. Komissio lopettaa rahaston rahoitusavun viimeistään kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun sille on toimitettu 1 kohdassa vaaditut tiedot.

14 artikla

Euron käyttö

Tämän asetuksen mukaisissa tukihakemuksissa, tuen myöntämispäätöksissä, täytäntöönpanosopimuksissa ja kertomuksissa sekä kaikissa muissa tukeen liittyvissä asiakirjoissa määrät ilmaistaan euroina.

15 artikla

Rahoituksen puuttuminen

1. Jos rahastoa varten kyseisenä vuonna käytössä olevat varat eivät hetkellä, jona 8 artiklan mukainen ehdotus tehdään, ole riittävät tarvittavana pidettyyn rahoitusapuun, komissio voi ehdottaa, että erotus rahoitetaan rahastoa varten seuraavana vuonna käytössä olevista määrärahoista.

2. Katastrofin tapahtumisvuoden ja sitä seuraavan vuoden rahaston vuotuisen talousarvion kokonaismäärää ei saa missään tapauksessa ylittää.

16 artikla

Yhteisön elinten suorittama varainhoidon valvonta

Tuensaajavaltion on varmistettava, että kaikissa 10 artiklassa säädettyjen täytäntöönpanosopimusten mukaisesti tehdyissä rahoituspäätöksissä ja kaikissa näistä rahoituspäätöksistä johtuvissa sopimuksissa on määräykset komission petostentorjuntaviraston (OLAF) avulla suorittamasta valvonnasta sekä komission tai tilintarkastustuomioistuimen asianmukaisia menettelyjä noudattaen paikalla tekemistä tarkastuksista.

17 artikla

Takaisinperintä

1. Tilanteissa, joissa välitön kokonaisvahinko on vähintään 10 prosenttia pienempi kuin 5 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti esitetty arvio, komissio voi vaatia, että tuensaajamaa palauttaa saadusta rahoitusavusta vastaavan määrän.

2. Jos tuensaajamaa ei ole noudattanut 10 artiklan 3 kohdan säännöksiä, komissio voi vaatia, että tuensaajamaa palauttaa saadun rahoitusavun osittain tai kokonaan.

3. Ennen 1 tai 2 kohdan mukaisen päätöksen tekemistä komissio tutkii tapauksen asianmukaisesti ja antaa tuensaajavaltiolle erityisen määräajan, jonka kuluessa se voi esittää huomautuksensa.

4. Jokainen aiheettomasti vastaanotettu rahasumma on palautettava komissiolle. Summista, joita ei ole palautettu varainhoitoasetuksen mukaisesti, voidaan periä viivästyskorko.

18 artikla

Tekninen apu komission aloitteesta

1. Komission aloitteesta rahasto voi käyttää tämän asetuksen täytäntöönpanoon tarvittavan valmistelun, seurannan, hallinnollisen ja teknisen tuen, tilintarkastuksen sekä tarkastusten rahoitukseen enintään 0,20 prosenttia kyseisenä vuonna käytössä olevista määrärahoista.

Toimet on toteutettava varainhoitoasetuksen 53 artiklan 2 kohdan ja sen kaikkien muiden säännösten sekä sen tämänkaltaiseen talousarvion toteuttamiseen sovellettavien täytäntöönpanosääntöjen mukaisesti.

Toimiin on erityisesti kuuluttava asiantuntijaraportteja, joiden avulla komissio voi tehdä 5 artiklan 2 kohdan mukaisen hakemusten arvioinnin.

2. Kun rahaston rahoitusta on määrä käyttää, komissio tekee päätöksen 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa luetelluista toimista.

19 artikla

Vuosikertomus

Komissio esittää kunkin vuoden 1 päivään heinäkuuta mennessä, [soveltamisvuotta seuraavasta vuodesta] alkaen, Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen mukaisista toimista kuluneelta vuodelta. Kertomuksessa on erityisesti oltava tiedot jätetyistä hakemuksista, tehdyistä myöntämispäätöksistä ja myönnetyn rahoitusavun lopettamisesta.

20 artikla

Tarkastelu

Euroopan parlamentti ja neuvosto tarkastelevat komission ehdotuksesta uudelleen tätä asetusta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2013.

21 artikla

Kumoaminen

Asetus (EY) N:o 2012/2002 kumotaan 1 päivästä tammikuuta 2007 alkaen.

Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen.

22 artikla

Siirtymäsäännös

Neuvoston asetusta (EY) N:o 2012/2002 sovelletaan edelleen hakemuksiin, jotka komissio on saanut 31 päivänä joulukuuta 2006 tai sitä ennen.

23 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2007.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies / Puheenjohtaja Puhemies / Puheenjohtaja

LEGISLATIVE FINANCIAL STATEMENT

1. NAME OF THE PROPOSAL :

Proposal for a REGULATION of the European Parliament and of the Council establishing the European Union Solidarity Fund

2. ABM / ABB FRAMEWORK

Policy Area(s) concerned and associated Activity/Activities:

Citizenship, Freedom, Security and Justice

3. BUDGET LINES

3.1. Budget lines (operational lines and related technical and administrative assistance lines (ex- B.A lines)) including headings :

Three budget lines under heading 3

For Administrative Management: 13 01 04 04

For Member States: 13 06 01

For Candidate countries: 13 06 02

3.2. Duration of the action and of the financial impact:

Indeterminate, with the possibility of using up to EUR 1000 million per year in current prices to be made available on a case by case basis by the budgetary authority in the event of major disasters upon proposal from the Commission of an amending budget

Up to 0.2% of any grant paid under the EUSF may be used for Technical Assistance under 13 01 04 04.

Up to 5% of the estimated costs of eligible operation claimed in the application - but no more than € 5 million in each case – may be granted as advance funding upon request of the affected Member State. In this case, available Commitment Appropriations would have to be transferred to either 13 06 01 or 13 06 02 and re-transferred once the application has been approved and the amending budget becomes effective. The Member State would have to repay the advance payment if the application is not approved.

3.3. Budgetary characteristics (add rows if necessary):

Budget line | Type of expenditure | New | EFTA contribution | Contributions from applicant countries | Heading in financial perspective |

| |Year n |Year n+1 |Year n+2 |Year n+3 |Year n+4 |Year n+5 | |Officials or temporary staff[19] (XX 01 01) |A*/AD |2 |2 |2 |2 |2 |2 | | |B*, C*/AST | | | | | | | |Staff financed[20] by art. XX 01 02 | | | | | | | |Other staff[21] financed by art. XX 01 04/05 | | | | | | | | TOTAL |2 |2 |2 |2 |2 |2 | | 7.2.2. Description of tasks deriving from the action

Assessment of applications, preparation of grant decisions, monitoring and closure of assistance

7.2.3. Sources of human resources (statutory)

Two statutory posts currently allocated to the management of the programme

7.2.4. Other Administrative expenditure included in reference amount (XX 01 04/05 – Expenditure on administrative management)

EUR million (to 3 decimal places)

Budget line

(number and heading)

13 01 04 04, heading 3 |Year n |Year n+1 |Year n+2 |Year n+3 |Year n+4 |Year n+5

and later |TOTAL | | 1 Technical and administrative assistance (including related staff costs) | | | | | | | | | Executive agencies[22] | | | | | | | | | Other technical and administrative assistance |p.m. |p.m. |p.m. |p.m. |p.m. |p.m. |p.m. | | - intra muros | | | | | | | | | - extra muros | | | | | | | | | Total Technical and administrative assistance | p.m. |p.m. |p.m. |p.m. |p.m. |p.m. |p.m. | | 7.2.5. Financial cost of human resources and associated costs not included in the reference amount

EUR million (to 3 decimal places)

Type of human resources |Year n |Year n+1 |Year n+2 |Year n+3 |Year n+4 |Year n+5

and later | |Officials and temporary staff (XX 01 01) |0.216 |0.216 |0.216 |0.216 |0.216 |0.216 | |Staff financed by Art XX 01 02 (auxiliary, END, contract staff, etc.)

(specify budget line) | | | | | | | | Total cost of Human Resources and associated costs (NOT in reference amount) | 0.216 | 0.216 | 0.216 | 0.216 | 0.216 | 0.216 | |Calculation– Officials and Temporary agents Reference should be made to Point 8.2.1, if applicable

2 statutory posts à EUR 108.000 p.a

Calculation– Staff financed under art. XX 01 02

Reference should be made to Point 8.2.1, if applicable

7.2.6. Other administrative expenditure not included in reference amount

EUR million (to 3 decimal places)

|

Year n |Year n+1 |Year n+2 |Year n+3 |Year n+4 |Year n+5

and later |TOTAL | |XX 01 02 11 01 – Missions | | | | | | | | |XX 01 02 11 02 – Meetings & Conferences | | | | | | | | |XX 01 02 11 03 – Committees[23] | | | | | | | | |XX 01 02 11 04 – Studies & consultations | | | | | | | | |XX 01 02 11 05 - Information systems | | | | | | | | | 2 Total Other Management Expenditure (XX 01 02 11) | | | | | | | | | 3 Other expenditure of an administrative nature (specify including reference to budget line) | | | | | | | | | Total Administrative expenditure, other than human resources and associated costs (NOT included in reference amount) | | | | | | | | |Calculation - Other administrative expenditure not included in reference amount

[1] KOM(2004) 101.

[2] Neuvoston Asetus (EY) No 2012/2002-EUVL L 311, 14.11.2002, s.3.

[3] KOM(2005) 113, 6.4.2005.

[4] EUVL C […], […], s. […].

[5] EUVL C […], […], s. […].

[6] EUVL C […], […], s. […].

[7] EUVL C […], […], s. […].

[8] EYVL L 311, 14.11.2002, s. 3.

[9] Ei vielä julkaistu.

[10] EYVL 248, 16.9.2002, s. 1.

[11] Differentiated appropriations

[12] Expenditure that does not fall under Chapter xx 01 of the Title xx concerned.

[13] Expenditure within article xx 01 04 of Title xx.

[14] Expenditure within chapter xx 01 other than articles xx 01 04 or xx 01 05.

[15] See points 19 and 24 of the Interinstitutional agreement.

[16] Additional columns should be added if necessary i.e. if the duration of the action exceeds 6 years

[17] If more than one method is indicated please provide additional details in the "Relevant comments" section of this point

[18] As described under Section 5.3

[19] Cost of which is NOT covered by the reference amount

[20] Cost of which is NOT covered by the reference amount

[21] Cost of which is included within the reference amount

[22] Reference should be made to the specific legislative financial statement for the Executive Agency(ies) concerned.

[23] Specify the type of committee and the group to which it belongs.