28.6.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 157/136

1.1

Tietoyhteiskunnan ja viestintäverkkojen nopean kehityksen vuoksi Euroopan komissio ehdottaa uuden, entistä tiukemman Safer Internet -ohjelman käynnistämistä. Hankkeen nimeksi on annettu Safer Internet plus (2005–2008).

1.2

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöstä koskevan komission ehdotuksen (KOM(2004) 91 lopullinen) lisäksi ETSK on tarkastellut Safer Internet plus -ohjelman ennakkoarviointia, joka sisältyy komission työasiakirjaan (SEK(2004) 148). Komitea kannattaa uuden toimintasuunnitelman soveltamisalan laajentamista ja sen tavoitteita, joissa otetaan huomioon Internetin käyttövälineiden nopea kehitys ja monipuolistuminen sekä nopeiden ja jatkuvien yhteyksien pikainen kasvu. Komitea esittää yleisissä ja erityisissä huomioissaan täydentäviä ehdotuksia poliittisista ja sääntelyyn liittyvistä toimista, joihin kuuluvat

2.1

Ohjelman tarkoituksena on edistää Internetin ja verkkoteknologian käyttöturvallisuutta loppukäyttäjien, erityisesti lasten ja nuorten kannalta, sekä koti- että kouluympäristössä. Tätä tarkoitusta varten EU:n on tarkoitus osallistua sellaisten hankkeiden rahoitukseen, joiden käynnistäjinä toimivat yhdistykset tai muut ryhmät (tutkimusryhmät, ohjelmistojen kehittäjät, koulutuslaitokset) ja joiden tarkoituksena on turvallisuutta parantavien välineiden, kuten vihjepuhelinten, roskapostisuodattimien ja virustorjuntaohjelmien sekä ”älykkäiden”, suodattimilla varustettujen selainten kehittäminen.

2.2

Internetin käyttöturvallisuutta koskevaa edellistä suunnitelmaa (1999–2002) oli jatkettu vuosiksi 2003–2004.

2.3

Komission verkkosivuilla (1) on luetteloitu Safer Internet -ohjelman puitteissa vuoden 2003 loppuun mennessä toteutetut hankkeet.

2.4

Komission uusi ehdotus (vuosiksi 2005–2008) käsittää myös uudet Internetin viestintävälineet, joiden kohdalla on tarkoitus vahvistaa toimia laitonta ja haitallista sisältöä, kuten viruksia ja roskapostia, vastaan.

2.5

Näiden toimien vahvistamiselle EU:n toimielinten piirissä on monia perusteita, joista tärkeimpiä ovat

2.6

Ohjelman ensisijainen tavoite on lasten suojeleminen ja lapsista vastaavien henkilöiden (vanhempien, opettajien, kasvattajien) tai heidän moraalista etuaan ja hyvinvointiaan suojelevien tahojen tukeminen. Näin ollen ohjelma koskee mm. sosiaalialalla ja lasten oikeuksien alalla toimivia, rasismia, muukalaisvihaa (2) ja kaikkia muita syrjintämuotoja vastaan toimivia sekä kuluttajien oikeuksia ja kansalaisoikeuksia puolustavia kansalaisjärjestöjä.

2.7

Ohjelmalla on vaikutusta myös hallitusten sekä niiden lainsäädäntä-, oikeus- ja poliisiviranomaisten sekä sääntelyviranomaisten työhön. Aineellista ja prosessioikeutta on mukautettava ja lisäksi on koulutettava ja varustettava riittävästi henkilöstöä.

2.8

Ohjelma on myös elinkeinoelämän etujen mukainen, sillä se tarvitsee turvallista toimintaympäristöä kuluttajien luottamuksen vahvistamiseksi.

2.9

Yliopistot ja tutkijat voisivat valottaa lasten tapaa käyttää uusia joukkoviestimiä. Paras tapa saattaa verkkoturvallisuutta koskevat viestit eteenpäin on tiedottaa rikollisten toimintatavoista kyseisissä välineissä, pyrkiä uusiin teknisiin ratkaisuihin ja tarjota riippumaton näkökanta eri intressien yhteensovittamisesta sääntely- ja itsesääntelyprosessien avulla.

2.10

Ohjelmalla on kaksi ulottuvuutta. Sosiaalitasolla se keskittyy sellaisille aloille, joilla sääntely ja markkinat eivät pysty yksin turvaamaan käyttäjien turvallisuutta. Talouden tasolla on tarkoitus edistää Internetin ja verkkoteknologian käyttöturvallisuutta kuluttajien luottamuksen lisäämiseksi.

2.11

Teknisten ja oikeudellisten välineiden, ohjelmistojen ja tiedotuksen kehittämistä on tarkoitus rahoittaa 50 miljoonalla eurolla. Näillä pyritään estämään entistä tehokkaammin verkkoihin ja päätteisiin tunkeutuminen ja niiden luvaton käyttö sellaisten epätoivottujen sisältöjen levittämiseksi, jotka voivat aiheuttaa moraalista, sosiaalista tai taloudellista vahinkoa.

3.1

ETSK muistuttaa aikaisemmista lausunnoistaan (3), jotka se on antanut lasten suojelusta Internetissä ja ensimmäisestä toimintasuunnitelmasta. Komitea pitää myönteisenä ehdotusta uudeksi suunnitelmaksi vahvistaa toimia verkkoviestinnän laitonta ja haitallista sisältöä vastaan (ks. asiankirjan alussa oleva tiivistelmä). Komitea kannattaa Internetin käyttöturvallisuuden parantamiseen tähtäävän Safer Internet plus -ohjelman tavoitteita ja painopisteitä. Komitea korostaa kuitenkin, että ongelma on hyvin laaja ja sen ratkaiseminen vaatii kansainvälisiä toimia ja säännöksiä.

3.2

Internet ja uusi verkkoteknologia (esimerkiksi matkapuhelimet tai multimediaominaisuuksin varusteltavat kämmenmikrot, joiden käyttö on nopeasti leviämässä) ovat komitean mielestä keskeisiä välineitä osaamistalouden, sähköisen talouden ja sähköisen hallinnon kehittämisessä. Ne ovat erilaisia viestinnän, kulttuuritoiminnan, työn ja vapaa-ajan välineitä. Näin ollen on ensiarvoisen tärkeää varmistaa viestintäverkon turvallisuus ja toiminnan jatkuvuus, sillä kyse on keskeisestä julkisesta palvelusta, jonka on säilyttävä avoimena ja kaikkien käytettävissä ja johon kaikkein käyttäjien on pystyttävä luottamaan, jotta se voi täyttää moninaiset tehtävänsä parhaissa mahdollisissa olosuhteissa. Internetin käyttöturvallisuuden parantamista koskevan tiedon sisällyttäminen eEurope-ohjelmiin erityisesti koulutusalalla olisi kustannustehokkuuden kannalta yksi lupaavimmista menetelmistä saavuttaa huomattava määrä ihmisiä.

3.3

Internetissä vallitsevaa ilmaisu- ja viestintävapautta edistävät myös liittymien suhteellisen alhaiset kustannukset. Tämä koskee myös nopeita liittymiä, joiden myötä multimediasisältöjen käyttäminen helpottuu yhä enemmän. Ainoastaan muutamat hyvin epädemokraattiset valtiot pyrkivät valvomaan kansalaistensa viestintää ja heidän käytettävissään olevia sisältöjä vapauksien jatkuvalla rajoittamisella. Komitea katsoo, että turvallisuutta on lisättävä, mutta samalla säilytettävä ja edistettävä tiedon-, viestintä- ja ilmaisuvapautta.

3.4

Kuitenkin tätä maailmanlaajuisen verkon tarjoamaa tieto- ja ilmaisuvapautta käytetään myös — enemmän kuin muita viestintävälineitä — laittomiin toimiin, kuten pedofiliaan liittyvien tai rasististen ja muukalaisvastaisten sisältöjen levittämiseen. Tietyt sisällöt voivat olla myös haitallisia tietyille käyttäjäryhmille, erityisesti alaikäisille. Tällaisia ovat pornografia ja rahapelit (jotka ovat jopa kiellettyjä joissain maissa) ja erilaiset rikolliset toimet (päästökaistan, tietojen ja palvelinten väärinkäyttö). Näin ollen komitea kannattaa toimintasuunnitelman laajentamista kaikkiin sähköisen viestinnän välineisiin, joihin voi kohdistua ulkopuolisten epätoivottua tai vihamielistä toimintaa.

3.5

Tämän uuden ja nopeasti kasvavan alan sääntelyn tekee mutkikkaaksi se, että kyse on avoimesta kansainvälisestä verkosta, johon kaikilla on pääsy minkä tahansa siihen vapaasti liitettävän palvelimen tai päätteen kautta käytännössä mistä tahansa maailman kolkasta. Monilla mailla on kuitenkin edelleen heikko tai riittämätön lainsäädäntö, joka antaa EU:ssa kielletyille verkkosivuille mahdollisuuden jatkaa toimintaansa. EU:n on välttämättä otettava kantaa ja toimittava kansainvälisten toimien puolesta, etenkin sellaisten maiden suuntaan, joissa laajakaistayhteydet ovat erittäin yleisiä, kuten Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa. Vain näin voidaan suojella kaikkein haavoittuvimpia käyttäjiä ja torjua entistä tehokkaammin roskapostia, joka uhkaa sähköpostiliikenteen kehittymistä, sekä virusten levittämistä, joka vahingoittaa sähköistä taloutta. Vaikka toimiin on tietysti ryhdyttävä EU:n alueella, niin ne on kuitenkin liitettävä myös maailmanlaajuiseen lähestymistapaan.

3.6

Niillä aloilla, joita kansainväliset sopimukset eivät kata, tiettyjen sisältöjen kieltäminen tietyissä maissa voisi olla jopa WTO:ssa TBT-sopimusten (4) puitteissa nostetun kanteen kohteena, ja kysymystä on käsiteltävä käynnissä olevissa neuvotteluissa.

3.7

Oikeuden alueellisuus ja kansallisen lainsäädännön monimuotoisuus muodostavat vaikeasti ratkaistavan ongelman. Nykytekniikka (vertaisteknologia — peer-to-peer) mahdollistaa myös kaikenlaisten tiedostojen vaihtamisen suoraan kahden henkilön välillä. Tämä koskee myös koodattuja tiedostoja, joiden sisältöä ei pystytä valvomaan. Mitä tahansa Internetiin liitettyä tietokonetta tai verkkoa voidaan käyttää yhä paremmin salattujen tiedostojen säilyttämiseen ja lähettämiseen. On myös mahdollista käyttää mitä tahansa palvelinta anonyymisti ja ilman jäljittämisen mahdollisuutta sekä käyttää erittäin vahvoja ja jopa ”murtamattomia” koodeja.

3.8

Henkilökohtaisten verkkosivujen ja nettipäiväkirjojen muoti, Internet-kauppojen ja -pankkien kehittyminen sekä tiedon jakamiseen, koulutukseen, tieteeseen tai tekniikkaan liittyvien verkkosivujen, mutta myös pornografia- ja rahapelisivustojen jne. moninaisuus merkitsee sitä, että maailmassa on satoja miljoonia verkkosivuja. Tietynlaista kontrollia voidaan kuitenkin harjoittaa hakukoneissa käytettyjen avainsanojen avulla. Lisäksi Internet-palveluiden tarjoajat voivat kontrolloida suorien linkkien luomista ja sisältöjen, kuten roskapostin, automaattista lähettämistä: näin lähetetyillä mainoksilla ja muilla epätoivotuilla sisällöillä voi olla kaikkiin kohdistuvia haittoja (päästökaistan väärinkäyttö, virukset) tai ne voivat vahingoittaa (moraalisesti tai psyykkisesti) tiettyjä vastaanottajaryhmiä, kuten lapsia.

3.9

Järjestäytyneet rikollisryhmät, väärentäjät, virusten ohjelmoijat, tietokonepiraatit, teollisuusvakoojat ja muut rikolliset käyttävät Internetiä omiin tarkoituksiinsa. Lainkäyttövallan käyttäminen tällä alalla on erittäin vaikeaa, vaikka monilla mailla on poliisin erikoisyksikköjä, jotka pyrkivät tunnistamaan ja paikantamaan tällaisia käyttäjiä ja saattamaan heidät edesvastuuseen. Tämä edellyttää kuitenkin yleensä kansainvälistä yhteistyötä, jota on edistettävä entistä enemmän.

3.10

Miten voidaan taistella rikollista toimintaa, kuten pedofiilisivustoja, vastaan? Oikeudelliselta kannalta tällaisten verkkosivujen kieltäminen ei ole ongelma, mutta ensin on luotava mahdollisuudet tällaisten verkkojen löytämiseksi. Miten pystytään suojelemaan lapsia pedofiileiltä, jotka toimivat erityisesti nuorten suosimilla keskustelupalstoilla, joilla he yrittävät järjestää tapaamisia? Kyse ei ole tällaisten verkkosivujen kieltämisen oikeutuksesta tai tällaisiin erityistapauksiin liittyvästä lainkäyttövallan käyttämisestä, vaan välineistä, joilla nämä tavoitteet voidaan käytännössä saavuttaa.

3.11

Internet-palvelujen tarjoajat eivät pysty valvomaan kaikkia verkkosivuja tai viestejä (jotka kuuluvat yksityiskirjeenvaihdon piiriin). Jos kuitenkin yleinen syyttäjä, poliisi tai lastensuojeluviranomainen esittää asianmukaisen vaatimuksen tai päätöksen, palveluntarjoajien on välittömästi toimittava sen mukaisesti ja joko suljettava verkkosivut tai tunnistettava käyttäjät. Tämä tarkoittaa myös, että tietoja näistä sisällöistä ja sivustoilla vierailleista käyttäjistä on säilytettävä tietyn aikaa.

3.12

Luottokorttiyhtiöiden, hakukoneiden ylläpitäjien ja Internetpalvelujen tarjoajien tulisi esimerkiksi pyrkiä tunnistamaan pedofiilisivustoja tai muuta rikollista sisältöä tarjoavia sivustoja avainsanojen ja maantieteellisten alueiden antamia vihjeitä käyttäen ja ilmoittaa löydöistään sitten poliisille. Samoja menetelmiä tulisi käyttää myös sellaisten ”asiakkaiden” tunnistamiseksi, jotka tilaavat lapsipornoa tai ns. snuff-elokuvia (5). Tarvittaessa tällaisia tarkastuksia tulisi vaatia lainsäädännössä. Hakukoneiden ylläpitäjien tulisi myös vähentää mahdollisuuksia löytää lapsipornoa tai muuta rikollista sisältöä Internetistä avainsanojen ja -lauseiden avulla.

3.13

Tämä edellyttää kuitenkin myös, että viranomaisilla on käytössään asianmukaisia välineitä ja päteviä työntekijöitä ja että jäsenvaltioiden, EU:n ja kansainvälisellä tasolla tehdään laajaa rajatylittävää yhteistyötä ja sovelletaan tasapainoisia normeja. Näillä toimilla ei kuitenkaan saa rajoittaa Internetin käyttäjien vapauksia. Samalla on kuitenkin varmistettava mahdollisuus tunnistaa ja pysäyttää sellaiset yksityishenkilöt ja ryhmät, jotka käyttävät Internetiä laittomien sisältöjen levittämiseen, sekä estää vapaaehtoisesti sopimattomien ja haitallisten sisältöjen vastaanottaminen.

3.14

Lisäksi kaikkien Internetin käyttäjien on voitava osallistua suoraan tällaisten sisältöjen vastaiseen toimintaan, jotta se olisi tehokasta. Internetin käyttäjille on tarjottava tietoa ja koulutusta toimenpiteistä ja välineistä, joilla he voivat suojautua vaarallisia ja epätoivottuja sisältöjä vastaan ja estää omien verkkosivujensa käyttöä tällaisten sisältöjen edelleen levittämisessä. Toimintasuunnitelman tiedotus- ja koulutusosuudessa on komitean mielestä annettava ensisijainen asema käyttäjien mobilisoinnille ja heidän saattamiselleen vastuullisiksi itsestään sekä heidän huollettavinaan olevista henkilöistä. Sääntelemättömät terveysaiheiset sivustot ovat esimerkiksi eräs ongelma. Myös yritysten on omaksi turvakseen huolehdittava työntekijöidensä koulutuksesta ja sähköisessä liiketoiminnassa käyttämiensä verkkojen ja sivustojen turvallisuudesta. Samoin viranomaisten ja julkisten ja yksityisten instituutioiden on ryhdyttävä turvatoimiin ja taattava tietojen ja erityisesti henkilötietojen täydellinen luottamuksellisuus. Käyttäjien vastuuntunnon vahvistamisen lisäksi on myös edistettävä korkealaatuisten Internet-sisältöjen luomista sekä muiden kuin Internetiin liittyvien ajanvietteiden edistämistä, jotka johtavat pois pitkäaikaisesta surffailusta tai tietyistä roolipeleistä, jotka voivat ajan mittaan vahingoittaa kehittymättömiä persoonallisuuksia.

3.15

Käyttäjillä on oltava mahdollisuus ja välineet ilmiantaa helposti Internetissä löytämiään laittomia sisältöjä erityisiin vihjepuhelimiin, virallisille tahoille tai poliisin erikoisyksiköille ja näin varoittaa viranomaisia, jotka voivat tarvittaessa ryhtyä asianmukaisiin toimiin. Vanhempia tulisi informoida ja varoittaa erityisesti niissä maissa (esimerkiksi EU:n ulkorajoilla), joissa lapsia käytetään hyväksi erittäin usein pornografisiin tarkoituksiin Internetiä ja muita levityskanavia käyttäen. Tämä voitaisiin sisällyttää tiettyihin kyseisiä maita koskeviin yhteistyöohjelmiin ulkosuhdetoimintojen puitteissa.

3.16

Vaikka ETSK kannattaakin ohjelman erityistavoitteita, joihin kuuluvat käyttäjien mahdollisuus antaa ilmi laittomia sisältöjä (vihjepuhelimilla), epätoivottuja sisältöjä koskevan suodatusteknologian kehittäminen, sisältöjen luokitus, roskapostin torjuminen, alan itsesääntely sekä tiedottaminen teknologian turvallisesta käytöstä, se kuitenkin suosittelee lausunnon seuraavassa osassa myös eräiden lisätavoitteiden asettamista.

4.1

Komitea on jo aikaisemmin pyytänyt komissiota vähentämään EU:n rahoittamien ohjelmien byrokratiaa erityisesti paikallisten mikrohankkeiden ja kansalaisjärjestöjen toiminnan helpottamiseksi. Komitea kannattaa seurantaa, jossa keskitytään ohjelman puitteissa saavutettuihin konkreettisiin tuloksiin ja ehdotettujen ratkaisujen tehokkuuteen. Ratkaisuja tulisi levittää entistä vapaammin ja laajemmalle.

4.2

Komitean mielestä tämän ohjelman tai muuten komission uuden ehdotuksen puitteissa tulisi mahdollisuuksien mukaan harkita sääntelytoimenpiteitä käyttäjien suojelemisen edistämiseksi.

4.3

Internetin käyttöohjelmistojen, palvelinten käyttöjärjestelmien ja suojausohjelmistojen laatijoiden tulisi olla vastuussa tuotteistaan. Käyttäjillä tulisi olla varmuus siitä, että kyseisten ohjelmistojen laatijat hyödyntävät parhaita mahdollisia tekniikoita ja päivittävät tuotteensa säännöllisesti. Asiakkaiden saamia takuita tulee vahvistaa itsesääntelyllä ja sen puuttuessa EU:n säännöksillä.

4.4

Internet-palveluiden tarjoajien on tarjottava verkkosivuillaan yksinkertaisia mahdollisuuksia virusten torjumiseksi ennen sähköpostien noutamista ja liitteiden avaamista sekä roskapostisuodattimia. (Monet Internet-palvelujen tarjoajat toimivatkin jo näin.) Tämä saattaa myös tuottaa kilpailuedun sellaisille Internet-palvelujen tarjoajille, jotka todella pyrkivät suojelemaan asiakkaitaan. Koska lapset osaavat usein käyttää Internetiä paremmin kuin vanhempansa, tietokoneissa tulisi olla valmiiksi asennettuina sähköpostisuodattimet, virustentorjuntaohjelmat ja palomuurit sekä sellaiset ohjelmistot, jotka mahdollistavat Internetin käytön valvonnan ja joita on helppo käyttää ja hallita ilman aikaisempaa kokemusta.

4.5

Ohjelman puitteissa tulisi myös edistää tutkimusta erityisten ohjelmistojen ja muiden välineiden kehittämiseksi, joilla voidaan tarkistaa eri turva- ja suojausohjelmien koodien murtamattomuus, kannustaa tai jopa velvoittaa valmistajia tarjoamaan kaikkiin todettuihin ja ilmoitettuihin turvallisuusaukkoihin välittömästi paikkaustiedostoja (korjauksia ja päivityksiä), vahvistaa laitteistojen ja ohjelmistojen palomuurien tehokkuutta ja kehittää menetelmiä sisältöjen tehokkaalle suodattamiselle ja tunnistamiselle.

4.6

Komitea olisi pitänyt toivottavana ensimmäisen Safer Internet -ohjelman tehon ja siinä saavutettujen tulosten arvioinnin entistä laajempaa levitystä ja luokittelua ongelmakategorioiden mukaan. On varmistettava, että linkit rahoitettuihin hankkeisiin pysyvät voimassa ja että niiden tunnettuus lisääntyy. Komission sivustoilla tulisi tiedottaa myös jäsenvaltioiden tai kolmansien maiden hankkeista tai niissä hankituista kokemuksista. Näin voidaan levittää hyödyllisiä tietoja ja edistää tiedonvaihtoa ja yhteistyötä.

4.7

Oikeustoimet ovat täysin mahdollisia. Internet-palvelujen tarjoajat, luottokorttiyhtiöt ja hakukoneiden ylläpitäjät voidaan kaikki asettaa sääntelyn alaisiksi; osa niistä harjoittaa jo itsesääntelyä. Sellaisten verkkosivujen ylläpitäjille, joilla ihannoidaan terrorismia tai rasismia, yllytetään itsemurhaan tai tarjotaan lapsipornoa, on asetettava ankarat ja varoittavat rangaistukset. Tarvitaan laajoja kansainvälisiä toimia tällaisten verkkosivujen tunnistamiseksi ja paikantamiseksi, jotta ne saataisiin mahdollisuuksien mukaan suljettua. Tätä tarkoitusta varten on muutoin käynnistettävä neuvottelut niiden maiden kanssa, joissa sivustojen ylläpitäjät toimivat.

—

kaikkien asianomaisten toimijoiden yleinen velvoite lasten ja yleisemmin (etenkin haavoittuvimpien) käyttäjien suojelemiseksi

—

suodatinjärjestelmien asentaminen kaikkiin tietokoneisiin

—

selkeät turvallisuusohjeet kaikkien keskusteluryhmien aloitussivuilla ja portaaleissa

—

sellaisten järjestöjen tukeminen, jotka tarjoavat vihjepuhelimia lasten hyväksikäyttöä edistävien verkkosivujen ja Internet-toimintojen ilmiantamiseksi

—

luottokorttien käytön estäminen lapsipornon tai muiden rikollisten sisältöjen tilaamiseen Internetistä sekä rahanpesuun

—

vanhemmille, opettajille ja viranomaisille osoitetut varoitukset ja kohdennetut toimet sellaisissa maissa, joissa lapsia käytetään usein pornografisiin tarkoituksiin

—

lapsipornon ja järjestäytyneen rikollisuuden välisten yhteyksien selvittämiseen liittyvien toimien vahvistaminen

—

järjestelmät laittomien sisältöjen tunnistamiseksi ja niistä tiedottamiseksi sekä rasististen sisältöjen poistamiseksi; Internet-petoksista ja terveyteen vaikuttavien aineiden verkkomyynnistä tiedottaminen niille alttiiden tai huonosti informoitujen ihmisten suojelemiseksi

—

yhteistyön edistäminen ja yhteisten sääntöjen laatiminen kansainvälisellä tasolla roskapostin torjumisen tehostamiseksi

—

kansainvälinen yhteistyö (ennaltavaroitusjärjestelmän parantaminen) ja varoittavat rangaistustoimenpiteet virusten levittämisestä sekä yksityisten ja julkisten verkkojen luvattomasta käytöstä rikollisiin tarkoituksiin (tunkeutuminen verkkoihin teollisuusvakoilutarkoituksessa, päästökaistan väärinkäyttö sekä muut väärinkäytösten muodot).