7.12.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 302/35

1.1

Galileo-ohjelma on merkittävä haaste Euroopan unionille, sen riippumattomuudelle, sen tekniselle ja tieteelliselle kapasiteetille, sen taloudelle ja erityisesti sen avaruus- ja televiestintäalan toiminnalle. Avaruusalan kehittäminen on perustunut viime vuosina pääasiassa satelliittiviestinnän kaupalliseen toimintaan. Televiestintäteollisuuden vaikeuksilla on puolestaan ollut vakavia välillisiä vaikutuksia avaruusalaan, joka ei saa riittävästi tukea institutionaalisella eikä poliittisella tasolla erityisesti, kun vertailukohteena ovat pääasialliset kilpailijamme.

1.2

Keskustelu ohjelman oikeudenmukaisten palautumien jaosta Euroopan avaruusjärjestön jäsenvaltioiden välillä sekä Euroopan ulkopuoliset paineet ovat viivästyttäneet Galileo-ohjelmaa, joka on vihdoin päässyt todelliseen käynnistysvaiheeseen sen jälkeen kun ESA:n neuvostossa päästiin 26. toukokuuta 2003 sopimukseen järjestön jäsenvaltioiden rahoitusosuuksista.

1.3

Galileo-ohjelman merkittävä erityispiirre GPS-järjestelmään verrattuna on se, että Galileo on siviiliohjelma. Tällä suurella infrastruktuurihankkeella on ratkaiseva strateginen merkitys Euroopan unionin tulevaisuudelle ja sen riippumattomuudelle, kuten ETSK, Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat jo todenneet. Hanke kuuluu täysin Lissabonin strategian piiriin. On aiheellista korostaa tämän laajan ohjelman merkitystä unionin rakentamisen kannalta.

1.4

Galileo-järjestelmään sisältyy viisi palvelutyyppiä:

1.5

Koska Galileo on siviilijärjestelmä, sitä käytetään pääasiallisesti jokapäiväisiin toimintoihin, erityisesti liikennealalla. Järjestelmän on siis pystyttävä varmistamaan palvelun jatkuvuus ja turvallisuus, ja vikatapauksissa se voidaan asettaa siviilioikeudelliseen vastuuseen, toisin kuin GPS.

1.6

Galileo on hieman tarkempi kuin GPS ja ennen kaikkea se kattaa koko maapallon. Lisäksi sen avulla voidaan tarkistaa reaaliajassa signaalin koskemattomuus. Tämä on äärimmäisen tärkeää tiettyjen palvelujen, erityisesti siviili-ilmailun, kannalta.

1.7

Käsiteltävänä olevassa tiedonannossa pääasiallisena tavoitteena on esittää katsaus Galileo-ohjelman edistymisestä, esitellä tulevaisuudennäkymiä ja ottaa esille joitain tämän kokonaiskustannuksiltaan 3,2 miljardin euron hankkeen epävarmuustekijöitä. Hanke on tarkoitus toteuttaa kolmessa vaiheessa:

—

kehittämisvaiheen edistyminen

—

kansainvälisen yhteistyön kehitys

—

siirtyminen rakennus- ja käyttöönottovaiheeseen ja käyttövaiheeseen.

—

määrittelyvaiheen viimeiset työt

—

perusinfrastruktuuri

—

pian toimintavalmista EGNOS-järjestelmää koskevat työt

—

Euroopan radionavigointisuunnitelmaa koskevat työt.

2.1.3.1

Euroopan yhteisöllä oli äärettömän kovat panokset pelissä. Sillä oli kaksi tavoitetta:

2.1.3.2

Keskustelut käytiin tilanteessa, johon vaikutti amerikkalaisen GPS-järjestelmän perinteinen monopoliasema. Euroopan yhteisö saavutti kuitenkin toivomansa tulokset sekä taajuusspektrin käyttöehdoissa että puolueettoman monenvälisen koordinoinnin osalta.

2.2.1

Kuten neuvosto on useissa yhteyksissä korostanut, kansainvälinen yhteistyö on olennainen tekijä parhaan mahdollisen hyödyn saamiseksi Galileo-ohjelmasta. Unionin ulkopuoliset maat ovat yhä enemmän kiinnostuneita osallistumisesta. Komissio noudattaa tältä osin samanaikaisesti sekä kahdenvälistä että alueellista lähestymistapaa.

2.2.2

Ensimmäinen sopimus allekirjoitettiin 30. lokakuuta 2003 Kiinan kanssa. Neuvottelut on aloitettu Intian ja Israelin kanssa. Samanlaisiin toimenpiteisiin on ryhdytty myös Etelä-Korean, Brasilian, Japanin, Kanadan, Australian, Meksikon ja Chilen kanssa.

2.2.3

Alueellisen yhteistyön alalla käynnistetään vuoropuhelu Välimeren alueen, Latinalaisen Amerikan ja Afrikan kanssa.

2.2.4

Neuvottelut on aloitettu myös Venäjän ja Yhdysvaltojen kanssa, joilla on jo satelliittinavigointijärjestelmä. Nämä neuvottelut ovat erityisen tärkeät, sillä niiden yhteydessä pyritään varmistamaan kyseisten järjestelmien ja Galileon tekninen yhteensopivuus ja yhteentoimivuus. Muistutettakoon, että Yhdysvallat kyseenalaisti aluksi koko Galileo-ohjelman perusteet. Joka tapauksessa keskustelujen kohteena olevan yhteistoimintamekanismin tulee perustua osapuolten yhtäläisiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin erityisesti mahdollisen veto-oikeuden käyttämisessä.

2.3.1.1

Yhteisyritys vastaa järjestelmän toimiluvan myöntämisestä. Menettely aloitettiin lokakuussa 2003. Neljä hakemusta katsottiin vaatimukset täyttäviksi. Ne tulivat yhteenliittymiltä, joissa on pääosakkaiden lisäksi mukana joukko yrityksiä. Kaikki tarjouksen tekijät olivat sitä mieltä, että tuleva eurooppalainen järjestelmä pystyy tuottamaan merkittäviä kaupallisia tuloja, ja ne katsoivat voivansa rahoittaa huomattavan osan osuuksistaan omista varoistaan.

2.3.1.2

Tämä on erityisen tärkeää, kun otetaan huomioon neuvoston esittämä toivomus, jonka mukaan yhteisön osuus rakennus- ja käyttöönottovaiheen rahoituksesta saisi olla enintään kolmannes. Toiseen vaiheeseen eli kilpailuun perustuvaan neuvotteluvaiheeseen valittiin kolme yhteenliittymää (Alcatel/Alenia/Vinci, EADS/Thalès/Inmarsat, Eutelsat).

2.3.1.3

Rahoitusta varten on eritelty kuusi rahoituslähdettä:

2.3.2.1

Komissio on toimittanut neuvostolle ja Euroopan parlamentille ehdotuksen asetukseksi eurooppalaisen satelliittinavigointiohjelman hallintorakenteista. Ehdotuksen mukaan tulisi perustaa valvontaviranomainen sekä turvallisuuskeskus, joka toimisi neuvoston pääsihteerin / yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan alaisuudessa. Loppujen lopuksi päädyttiin ehdottamaan valvontaviranomaisen perustamista. Sillä olisi toimivalta turvallisuusasioissa. Turvallisuuskeskusta ei perustettaisi, ja neuvosto tekisi itse päätökset kriisitapauksissa.

2.3.2.2

Toinen tärkeä järjestelmään liittyvä kysymys koskee mahdollista uhkaa yksityisyydelle. Muistutettakoon, että Galileo-järjestelmä ei ole itsessään uhka yksityisyydelle, sillä se ei saa mitään tietoa käyttäjiltään (ei maa-satelliittiyhteyttä). Sen sijaan käyttäjän saama tieto voidaan välittää edelleen jollain muulla järjestelmällä — esimerkiksi matkapuhelimella — ja sen avulla käyttäjä voidaan paikantaa. Vastuu Galileo-järjestelmän avulla saadun tiedon vastaavanlaisen käytön sääntelystä ei kuulu mitenkään ohjelmaa hallinnoiville yhteisön elimille, vaan kansallisille viranomaisille. Kansallisten viranomaisten tulee kiinnittää huomiota toimenpiteisiin, joihin niiden tulee ryhtyä Galileon käytön valvomiseksi ja joita niiden tulisi toteuttaa jo nyt GPS:n käytön valvomiseksi.

3.1

Komitea arvostaa komission asiakirjan ilmentämää aktiivista lähestymistapaa, sillä kyseessä on äärettömän tärkeä ja vaikea hanke. Pyrkimyksenä on saada asia päätökseen. Tiettyihin kysymyksiin onkin kiinnitettävä edelleen huomiota:

3.2

Tämän tärkeän hankkeen onnistuminen on riippuvainen neuvoston selkeästi ilmaisemasta poliittisesta ja rahoituksellisesta tavoitteesta, jossa se pitäytyy tiukasti. Sitoutuessaan Galileo-hankkeeseen neuvosto on antanut osoituksen pyrkimyksistään Euroopan unionin ja sen avaruuspolitiikan edistämiseksi.

4.1

Komissio näyttää esittämiensä päätelmien perusteella olevan huolestunut ja epävarma rahoituksesta. Rahoituskysymys on tärkeä. Jos rahoitus kyseenalaistetaan, koko ohjelma saattaa joutua uhanalaiseksi. ETSK huomauttaakin jälleen kerran, että Galileo-hanke on strategisesti erittäin tärkeä Euroopan unionille, sen avaruusalan tulevaisuudelle sekä unionin rakentamisen etenemiselle. Komitea on jo tuonut tämän näkemyksensä julki painokkaasti ja yksityiskohtaisesti EU:n avaruuspolitiikkaa käsittelevistä komission vihreästä ja valkoisesta kirjasta antamissaan lausunnoissa. (1) Komitea on komission tapaan tyytyväinen ohjelman käynnistämisessä tapahtuneeseen kehitykseen ja toivoo, ettei optimismi saa kolausta viime hetken vaikeuksien takia.