52003IE1171

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto vuonna "2003 kokoontuvalle hallitustenväliselle konferenssille"

(2004/C 10/12)

Helmikuun 21. päivänä 2002 pitämässään täysistunnossa Euroopan talous- ja sosiaalikomitea päätti työjärjestyksen 29 artiklan 2 kohdan nojalla laatia lausunnon vuonna "2003 kokoontuvalle hallitustenväliselle konferenssille" ja työjärjestyksen 19 artiklan 1 kohdan nojalla muodostaa alakomitean valmistelemaan lausuntoa.

Alakomitea hyväksyi lausuntoluonnoksensa 15. syyskuuta 2003. Esittelijä oli Henri Malosse.

Talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 24. ja 25. syyskuuta 2003 pitämässään 402. täysistunnossa (syyskuun 24. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 118 ääntä puolesta, 7 vastaan, ja 9 pidättyi äänestämästä.

1. Euroopan talous- ja sosiaalikomitean tärkeimmät suositukset hvk:lle

1.1. Ehdotus sopimukseksi Euroopan perustuslaista on tulosta historiallisesti merkittävästä, demokraattisesta ja avoimesta prosessista. Sen mukaan kaikki uudet muutokset tehdään valmistelukunnassa tai pienempien muutosten kohdalla sen jälkeen, kun on kuultu Euroopan parlamenttia. Menettely on osoittautunut tehokkaaksi: ehdotus tuo lisäarvoa kansalaisille selkeyden, yksinkertaisuuden, näkyvyyden ja demokratian kannalta.

1.1.1. Haasteena on laatia pysyvästi, mutta myös perustuslakisopimuksen tarkistusta silmällä pitäen menettelyt, joilla voidaan varmistaa kansalaisten entistä tiiviimpi osallistuminen sekä järjestelmällisempi vuoropuhelu kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa. Tämä on ainoa keino lisätä unionin legitiimiyttä ja herättää osallistavan demokratian periaatteeseen pohjautuva kansalaisvuoropuhelu.

1.2. ETSK toivoo, ettei hvk kyseenalaista unionin puheenjohtajavaltiolle 18. heinäkuuta 2003 esitetyn Euroopan perustuslakia koskevan sopimusehdotuksen tasapainoa ja tärkeimpiä periaatteita, joista on jo päästy yksimielisyyteen.

1.3. Euroopan ja jäsenvaltioiden tasolla käytävien keskustelujen osalta ETSK suosittaa hallitustenvälisen konferenssin edustajille lisätietojen, tarkennusten ja selvennysten antamista. Ne auttaisivat vahvistamaan kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden luottamusta ja sitoutumista. Seuraavat toimet olisivat tarpeen:

- Lujitetaan unionin talous- ja sosiaalipolitiikan täytäntöönpanomenettelyitä ja parannetaan euroalueen hallintoa.

- Lisätään talous-, sosiaali- ja rahapolitiikan demokraattista oikeutusta vahvistamalla Euroopan parlamentin ja ETSK:n osallistumista.

- Uudistetaan taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesiopolitiikan painopisteitä ja yksinkertaistetaan niiden välineitä.

- Demokratisoidaan yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja lisätään sen yhdenmukaisuutta ja tehoa.

- Parannetaan osallistavan demokratian toimivaltajaon ja täytäntöönpanomenettelyiden määrittelyä kansalaisvuoropuhelun ja siihen liittyvien Euroopan talous- ja sosiaalikomitean tehtävien konkretisoimiseksi

- Laajennetaan ETSK:n pakollisen kuulemisen aloja yhteiseen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaan, syrjimättömyysperiaatteen toteuttamiseen ja kulttuuriin.

- Tunnustetaan järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan rooli toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden täytäntöönpanossa ja annetaan ETSK:lle kanneoikeus tuomioistuimessa.

2. Perustuslakia koskevan sopimusehdotuksen arviointi

2.1. Yleistä

2.1.1. Ehdotus sopimukseksi Euroopan perustuslaista annettiin Eurooppa-neuvoston puheenjohtajistolle 18. heinäkuuta 2003. Sopimusehdotus on ratkaiseva etappi Euroopan unionin rakentamisessa. Se on demokraattisen ja avoimen prosessin tulos, ja sen taustalla on unionin perusoikeuskirjan laatineesta ensimmäisestä valmistelukunnasta saadut hyvät kokemukset.

2.1.2. Perustuslakia koskevan sopimusehdotuksen laatinut Eurooppa-valmistelunta oli legitiimi elin, joka muodostui pääasiassa (lähes 2/3 jäsenistä) eri parlamenttien jäsenistä (Euroopan parlamentti sekä jäsenvaltioiden ja ehdokasvaltioiden kansanedustuslaitokset). Heidän lisäkseen valmistelukuntaan osallistui jäsenvaltioiden hallitusten ja perussopimusten valvojana toimivan Euroopan komission edustajia. Heidän osallistumisellaan oli yhtälailla laillinen oikeutus. Näin noudatettiin EU:n ainutlaatuista luonnetta sekä valtioiden että kansojen liittona. Tarkkailijoina mukana olleiden työmarkkinaosapuolien, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean edustajien, alueiden komitean välityksellä mukana olleiden alueiden sekä oikeusasiamiehen osallistuminen vahvistivat valmistelukunnan edustusta. Tosin näiden tahojen täysivaltainen osallistuminen olisi antanut vielä vahvemman legitiimiyden.

2.1.3. Valmistelukunta toimi yleisesti ottaen avoimesti, ja sen työ- ja muut asiakirjat olivat mahdollisimman laajasti kaikkien asiasta kiinnostuneiden kansalaisten saatavilla. Tosin valmistelukunnan menettelyssä on vielä parantamisen varaa. Valmistelukunta aloitti työskentelynsä kuulemisvaiheella, jonka kuluessa kansalaisyhteiskunnan ja nuorison edustajilla oli tilaisuus ilmaista näkemyksensä. Näiden kuulemisten järjestelymenettelyt olivat sellaiset, että kaikilla ei ollut mahdollisuutta esittää näkemyksiään, eikä kovin yksityiskohtaisia keskusteluita voitu käydä. Tämä vuoropuhelun avaus enteilee kuitenkin todellista osallistavaa demokratiaa, joka toisi Laekenin julistuksen mukaisesti Eurooppa-hankkeen ja unionin toimielimet entistä lähemmäs kansalaisia. ETSK täydensi ja kehitteli toimia kuulemisen ja avoimuuden osalta erityisesti järjestämällä yhteistyössä valmistelukunnan puheenjohtajiston kanssa säännöllisesti tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia kansalaisyhteiskunnan eurooppalaisten organisaatioiden ja verkkojen kanssa, tekemällä yhteistyötä kansallisten talous- ja sosiaalineuvostojen ja muiden vastaavien elinten kanssa sekä tekemällä aloitteita ehdokasvaltioiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden mukaan kutsumiseksi.

2.1.4. Valmistelukunnan konsensukseen tähtäävä työskentely oli tehokasta, sillä se onnistui saamaan suunnitellussa aikataulussa aikaan täydellisen ja tasapainoisen ehdotuksen, joka vastaa Laekenissa 14. ja 15. joulukuuta 2001 pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa esitettyihin vaatimuksiin. Valmistelukunta pystyi luomaan oman dynamiikkansa. Tästä johtuen se pystyi tulkitsemaan laajasti Laekenin julistuksen sisältöä.

2.1.5. Valmistelukunnan vaikutuksesta unionia koskevissa suurissa keskusteluissa aiemmin hyvin kaukana toisistaan olleet kansalliset edustuslaitokset lähentyivät toisiaan. Valmistelukunta onnistui saamaan mukaan myös ehdokasvaltiot, jotka osallistuivat työskentelyyn yhdenvertaisesti jäsenvaltioiden kanssa. Ehdokasvaltioilta puuttui ainoastaan äänestysoikeus, mutta valmistelukunta ei itse asiassa turvautunut äänestyksiin.

2.1.6. Hallitustenvälisen konferenssin (hvk) käsiteltävänä on legitiimi ja uskottava ehdotus. Ehdotus saa laajan levityksen, ja se jaetaan kansalaisille. Tilanne on ainutlaatuinen, sillä demokraattinen prosessi tulee ennen diplomaattista prosessia. Hvk on itse asiassa vain yksi, tosin tärkeä, etappi ennen lopullista vaihetta eli Euroopan perustuslakia koskevan sopimuksen ratifiointia, joka tapahtuu joko kansanäänestyksellä tai parlamentaarisella menettelyllä kussakin jäsenvaltiossa. Käsissämme on ensimmäistä kertaa perustuslaillinen teksti, jossa EU:n kansalaiset saadaan selkeästi mukaan yhteisen tulevaisuuden hahmotteluun.

2.1.7. Yksi perustuslakia koskevan sopimusluonnoksen haasteista on siis entistä selkeämpi unionin roolia ja tavoitteita koskeva visio, jonka Euroopan kansat voivat hyväksyä. Se ei ole kuitenkaan toteutettavissa, elleivät EU:n toimielimet, myös ETSK, onnistu saamaan ja säilyttämään kansalaisten luottamusta.

2.1.8. ETSK on tyytyväinen valmistelukunnan laatimaan perustuslakia koskevaan sopimusehdotukseen. Komitea esitti valmistelukunnalle painopisteensä syyskuussa 2002 antamassaan päätöslauselmassa(1). Komitean kolme tarkkailijaa, Roger Briesch, Göke Frerichs ja Anne-Marie Sigmund(2), osallistuivat aktiivisesti valmistelukunnan työskentelyyn. Komitea toivoo tehokkuuden ja demokratian nimissä, ettei hvk aseta kyseenalaiseksi ehdotuksen yleistä tasapainoa. ETSK:n toivoo myös, että hvk:n toiminta olisi avointa. Käyttöön tulisi ottaa järjestelmä, joka mahdollistaisi järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan kuulemisen ja sille suunnatun tiedottamisen unionin ja jäsenvaltioiden tasolla.

2.1.9. ETSK katsoo kuitenkin, että on oikeutettua esittää seuraavat kaksi avainkysymystä, jotka koskevat ehdotusta sopimukseksi Euroopan perustuslaista:

- Vastaako sopimusehdotus Laekenin julistuksessa esitettyihin kansalaisten odotuksiin, joihin ETSK on päässyt tutustumaan (kansalaisyhteiskunnan tärkeimpiä kansallisia järjestöjä edustavien) jäsentensä välityksellä sekä lukuisissa järjestämissään konferensseissa, kuulemistilaisuuksissa ja tapaamisissa?

- Voidaanko ehdotusta sopimukseksi Euroopan perustuslaista vielä parantaa asettamatta kuitenkaan kyseenalaiseksi sen yleistä tasapainoa?

2.2. Uuden perustuslaillisen sopimuksen lisäarvo kansalaisten kannalta

Varsinaiset perustuslailliset määräykset ja perusoikeuskirja (I ja II osa)

2.2.1. Euroopalla on sopimusehdotuksen ansiosta ensimmäistä kertaa selkä tavoite eli luoda poliittinen liitto Euroopan kansalaisten ja valtioiden puolesta. On tärkeää ja erittäin myönteistä, että I osassa (2, 3 ja 4 artikla) määritellään selkeästi unionin tavoitteet ja arvot. ETSK antoi panoksensa näihin kohtiin muutosehdotuksillaan, ja se on tyytyväinen kyseisten artiklojen tasapainoiseen muotoiluun. Sosiaalisen suojelun tasoa koskevassa I-3 artiklassa olisi kuitenkin aiheellista säilyttää alkuperäinen sanamuoto "sosiaalisen suojelun korkea taso". Perusoikeuskirjan sisällyttäminen II osaan on todellinen voitto kansalaisyhteiskunnalle. Unionin kansalaiset voivat vedota perusoikeuskirjaan kansallisissa tuomioistuimissa unionin politiikkojen täytäntöönpanon osalta.

2.2.2. Sen lisäksi, että sopimusehdotus on luonteeltaan perustuslaillinen ja jättää jälkensä kollektiiviseen tietoisuuteen, se on myös nykyisiä perussopimuksia selkeämpi, helppolukuisempi ja yksinkertaisempi. Kolmen entisen pilarin sulauttamisella ja yhdellä yhteisellä nimellä on tarkoitus tehdä kansalaisille aiempaa helpommaksi yksilöidä unioni, vaikka yläkäsitteenä käytetyn yhteisö-termin häviämistä voidaankin pitää valitettavana. Sopimusehdotuksessa kansalaisille esitellään unionin yksinomaisen ja jaetun toimivallan ja koordinoinnin alat ja siten myös alat, jotka jäävät kansallisen, alueellisen ja paikallisen toimivallan piiriin. Uusi sopimus - ainakin sen I ja II osa - on helppolukuinen. Sopimuskieli on edelleen yleiskielestä poikkeavaa erityiskieltä, mutta siinä on käytetty termejä, jotka kansalaisten on helpompi ymmärtää. Muun muassa asetus on korvattu eurooppalailla ja direktiivi eurooppapuitelailla. Entistä selkeämmät ja osittain uudet viittaukset unionin jäsenyydestä johtuvien oikeuksien väliaikaiseen pidättämiseen, eroamiseen unionista sekä poliittiseen yhteisvastuulausekkeeseen vahvistavat kuvaa yhteisestä, yhdessä päätetystä ja yhdessä hyväksytystä tulevaisuuteen sitoutumisesta.

2.2.3. Sopimusehdotuksessa lisätään unionin näkyvyyttä. Neuvoston puheenjohtajuuden vakinaistaminen kuitenkin niin, ettei institutionaalista tasapainoa horjuteta, ja unionin ulkoasianministerin toimen luominen voivat auttaa yksilöllistämään unionin politiikkoja. Myös unionin tunnuksia koskevan erillisen artiklan sisällyttäminen sopimusehdotuksen IV osaan tekee unionista ja sen arvoista helpommin tunnistettavia. Riippumattoman viranomaisen luominen valvomaan henkilötietojen suojaa koskevien sääntöjen noudattamista (I osan 50 artikla) on myös osoituksena siitä, että unionista halutaan tehdä entistä avoimempi kansalaisille.

2.2.4. Sopimusehdotus vahvistaa unionin demokraattista legitiimiyttä ja tehostaa päätöksentekoprosessia. Kansallisille parlamenteille annettu vastuu (early warning, ennakkovaroitus) voidaan nähdä keinona parantaa toissijaisuusperiaatteen noudattamista, mutta samalla myös keinona saada kansalliset edustuslaitokset osallistumaan unionin prosessiin. Se, että Euroopan parlamentti valitsee komission puheenjohtajan ja että puheenjohtajan asemaa on vahvistettu kollegiossa, lujittaa unionin liikkeellepanevana voimana ja yhteisömenettelyn valvojana toimivan toimielimen legitiimiyttä. Euroopan parlamentin toimivaltuuksien lisääminen auttaa kansalaisia ymmärtämään entistä paremmin parlamentin merkityksen. Myös määräenemmistöpäätösten ja samalla yhteispäätösmenettelyn laajentamisen tulisi vaikuttaa siten, että unionin päätösten ja toiminnan legitiimiys ja tehokkuus lisääntyy.

2.2.5. Uudessa sopimuksessa on kokonainen uusi osasto (I osan VI osasto) demokratian toteutumisesta unionissa. Siinä esitellään edustuksellisen ja osallistavan demokratian periaatteet, määritellään työmarkkinaosapuolten ja itsenäisen sosiaalisen vuoropuhelun asema sekä Euroopan oikeusasiamiehen tehtävät ja esitellään avoimuusperiaate. Osastossa määrätään myös oikeudesta esittää vetoomus (46 artiklan 4 kohta). Vetoomuksen voi esittää vähintään miljoona kansalaista. Tätä voidaan pitää merkittävänä edistysaskeleena kansalaisyhteiskunnan kannalta sillä ehdolla, että täytäntöönpanomenettelyt mahdollistavat tehokkaan seurannan. Kirkkojen sekä elämänkatsomuksellisten ja ei-tunnustuksellisten järjestöjen kanssa käytävä vuoropuhelu on osoitus siitä, että unioni on valmis kuuntelemaan entistä aktiivisemmin yhteiskuntaa (51 artikla).

2.2.5.1. Komitea on erityisen tyytyväinen siihen, että sopimusehdotuksessa tunnustetaan osallistavan demokratian asema eurooppalaiseen yhteiskuntamalliin kiinteästi kuuluvana osana. Jotta unionin demokraattinen legitiimiys lisääntyisi, toimielinten tehtävät ja toimivalta on määriteltävä selkeästi, mutta samalla on myös varmistettava kansalaisyhteiskunnan aktiivinen osallistuminen. Aktiivisten ja sitoutuneiden kansalaisten ja heidän järjestöjensä osallistuminen on itse asiassa välttämätöntä, jotta Euroopasta voisi tulla sille asetetun tavoitteen mukaisesti vapauteen, demokratiaan, oikeuteen ja turvallisuuteen perustuva alue.

Unionin politiikka ja toiminta (III osa)

2.2.6. III osassa, joka käsittelee unionin politiikkaa ja toimintaa, voidaan huomata, miten demokratian lisäämisessä (määräenemmistöpäätösten laajentaminen, Euroopan parlamentin ja tuomioistuimen osallistuminen) sekä vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen luomisessa on edistytty huomattavasti.

2.2.6.1. Sen sijaan on valitettavaa, että kolmen pilarin yhdistämisestä huolimatta on säilytetty yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toteuttamista koskevat erityismääräykset, vaikka edistystäkin tapahtunut ja vaikka suunnitteilla on ulkoisen toiminnan yhteisen yksikön perustaminen. Päätökset on tehtävä yleensä yksimielisesti, eikä kansalaisilla ja kansalaisyhteiskunnan Euroopan tason toimijoilla ole minkäänlaista osallistumismahdollisuutta. Yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskeviin määräyksiin tulisikin sisällyttää säännöt kansalaisyhteiskunnan edustajien kuulemisesta Euroopan unionin tasolla. Tämä on tärkeää alaa koskevan EU:n toiminnan tehokkuuden ja legitiimiyden kannalta. ETSK ehdottaa, että asiaa tutkitaan ja pohditaan uudelleen hallitustenvälisessä konferenssissa asettamatta kuitenkaan kyseenalaiseksi koko ehdotuksen tasapainoa.

2.2.7. ETSK on tyytyväinen tärkeänä pitämänsä taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesion vahvistamiseen ja kannattaa periaatteita, jotka ovat unionin kyseisen alan politiikkojen perustana. Komitea tähdentää, että kyseisellä politiikalla tulee ennen kaikkea pyrkiä tukemaan heikoimmin kehittyneiden maiden inhimillisiä voimavaroja sekä kulttuuri- ja luonnonvaroja ja varmistamaan näin kaikille yhdenvertaiset mahdollisuudet. Kun otetaan huomioon laajentuminen ja osaamiseen perustuva talous, painopistealat ja täytäntöönpanomenettelyt on uudistettava. Komitea onkin ehdottanut yhden ainoan alueellisen koheesiorahaston perustamista(3). Komitea onkin tyytyväinen III osan 119 artiklaan, joka antaa mahdollisuuden rakennerahastojen uudelleenjärjestelyyn.

2.2.8. Komitea on tyytyväinen myös uuteen määräykseen, jossa korostetaan yleishyödyllisten palveluiden merkitystä unionin sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden kannalta. Korkeatasoisten yleishyödyllisten palvelujen edistämisen tulisi kuitenkin kuulua I-3 artiklassa lueteltuihin tavoitteisiin.

2.2.9. Sen sijaan perustuslakia koskevan sopimusehdotuksen useita jaksoja olisi aiheellista vahvistaa. Talouden, sosiaaliasioiden, työllisyyden ja kestävän kehityksen aloilla edistyminen on vaatimatonta. Komitea on kuitenkin tyytyväinen siihen, että täystyöllisyys ja erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous mainitaan nimenomaisesti unionin tavoitteina, mutta huomauttaa, että sopimusehdotuksen asianomaiset artiklat (III osa) tulisi muotoilla vastaavasti. Komitea katsoo lisäksi, että sopimusehdotuksen asianomaisissa artikloissa tulisi tarkentaa nykyistä selkeämmin, että talous- ja rahapolitiikalla on osaltaan vaikutettava kasvun ja täystyöllisyyden tavoitteiden saavuttamiseen.

2.2.10. Talous- ja työllisyyspolitiikan yhteensovittamisessa ei ole mitään suuria uutuuksia nykyisiin määräyksiin ja käytäntöihin verrattuna erityisesti euroalueen hallinnon osalta. Kansalaisten odotukset kohdistuvat kuitenkin laajalti sellaiseen kokonaisvaltaiseen yhteiskuntakehitykseen, joka tuo mukanaan kasvua ja pysyviä työpaikkoja. Ehdokasvaltioiden kansalaisyhteiskunta on laajasti samaa mieltä näistä suurista odotuksista, jotka vastaavat Lissabonissa maaliskuussa 2000 pidetyssä huippukokouksessa esitettyjä unionin tavoitteita, kuten ETSK on voinut todeta tekemiensä kyselyiden ja järjestämiensä tapaamisten pohjalta. ETSK on itse tehnyt konkreettisia ehdotuksia talous- ja sosiaalihallinnon alalla(4).

2.2.11. Liian räikeät kilpailun vääristymät sisämarkkinoilla vahingoittavat markkinoiden yhtenäisyyttä ja dynamismia Lissabonin tavoitteiden näkökulmasta. Määräenemmistöpäätösten laajentaminen johtaisikin todelliseen lähentymiseen laajentuneessa unionissa. Veropolitiikan alalla yksimielisyys muodostaa ongelman. Alalla voitaisiinkin soveltaa tiivistettyä yhteistyötä, joka tarjoaa jäsenvaltioiden ryhmille mahdollisuuden tiivistää uraa uurtavaa yhteistyötä yhteisön sääntöjä noudattaen, ilman että se loisi kilpailun vääristymiä.

3. Euroopan perustuslakia koskevan sopimusehdotuksen parantaminen siten että Euroopan kansalaisten olisi helpompaa hyväksyä se: ETSK:n ehdotukset

3.1. Osallistavan demokratian periaatteen soveltamisalan ja täytäntöönpanomenettelyiden määrittelyn parantaminen (I osan I-46 artikla)

3.1.1. Osallistavan demokratian periaate on perustavan tärkeä, kun otetaan huomioon Laekenissa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston vaatimus tuoda Eurooppa-hanketta ja unionin toimielimiä entistä lähemmäs kansalaisia. Komitea on todennut valiokunnan työskentelyn aikana järjestämissään tapaamisissa, konferensseissa ja kuulemistilaisuuksissa, että jäsenvaltioissa, ehdokasmaissa ja kansalaisyhteiskunnan suurissa eurooppalaisissa verkoissa on kyseiseen aiheeseen kohdistuvia vahvoja odotuksia ja tiettyä pettymyksen tunnetta, joka johtuu siitä, että sopimusehdotus on tältä osin sisällöltään ohut.

3.1.2. Sopimusehdotuksen I-46 artikla on tärkeä, mutta siinä ei mennä niin pitkälle kuin ETSK ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ovat toivoneet ja vaatineet. Osallistavan demokratian periaatteeseen sisältyy itse asiassa kuulemisen lisäksi myös kaikkien järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa edustavien toimijoiden aktiivinen osallistuminen yhtäältä politiikkojen muotoiluun ja päätösten valmisteluun aikaisessa vaiheessa ja toisaalta niiden toteuttamiseen ja seurantaan.

3.1.3. Komitea pahoittelee sellaisten operatiivisten määräysten puuttumista, joilla voitaisiin toteuttaa tätä periaatetta ja joiden avulla voitaisiin vahvistaa eurooppalaisen kansalaisyhteiskunnan luottamusta unionin todella osallistavaan toimintaan. Kansalaisvuoropuhelu on keskeinen tekijä, jolla voidaan lisätä unionin demokraattista legitiimiyttä, sillä se mahdollistaa asianosaisten välittömän osallistumisen. Jotta kansalaisvuoropuhelua voitaisiin toteuttaa, on kuitenkin tarkennettava, mitkä ovat sen puitteet ja missä sitä käydään. ETSK toimii kokoonpanonsa ja tehtäviensä vuoksi kansalaisvuoropuhelun edistäjänä ja tarjoaa sille institutionaaliset puitteet. Kyseenalaistamatta sopimusehdotusta komitea esittääkin seuraavaa:

- Euroopan talous- ja sosiaalikomitea, jonka nimi olisi suositeltavaa muuttaa Euroopan talous- ja sosiaali neuvostoksi, tulisi lisätä unionin toimielinjärjestelmään kuuluvien toimielinten luetteloon (I osan 18 artiklan 2 kohta).

ETSK pystyy luonteensa ja sille institutionaalisissa puitteissa osoitettujen tehtävien ansiosta antamaan täysipainoisen panoksen EU:n päämäärien toteuttamiseen ja lisäämään osaltaan unionin demokraattista legitiimiyttä unionin ja jäsenvaltioiden yleisen edun mukaisesti.

Tämä lisäys vahvistaa myös 46 artiklan 2 kohdan toimivuutta. Kyseisessä kohdassa määrätään seuraavaa: "Unionin toimielimet käyvät avointa ja säännöllistä vuoropuhelua etujärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa."

Yhteisön politiikan muotoiluun liittyvä vuoropuhelu- ja kuulemisprosessi tulee kuitenkin ulottaa koskemaan kaikkia alue- ja paikallistasoja.

- Sopimusehdotukseen tulisi lisätä seuraava uusi III-297 artikla, jossa määriteltäisiin selkeästi Euroopan talous ja sosiaalikomitean tehtävät:

"Perustuslain I-31 artiklassa määrätyn neuvoa-antavan tehtävänsä puitteissa Euroopan talous- ja sosiaalineuvosto

- avustaa unionin lakiasäätäviä ja toimeenpanevia toimielimiä politiikkojen ja päätösten laadintaprosessissa sekä niiden toimeenpanossa,

- avustaa Euroopan unionia sosiaalisen vuoropuhelun käymisessä työmarkkinaosapuolten pyynnöstä niiden itsenäisyyttä kunnioittaen,

- helpottaa unionin ja kansalaisyhteiskunnan etujärjestöjen välistä vuoropuhelua I-46 artiklan 1 ja 2 kohdassa määrättyjen periaatteiden mukaisesti,

- tukee unionin ulkoista toimintaa pitämällä yllä vuoropuhelua Euroopan unionin ulkopuolisten maiden ja maantieteellisten kokonaisuuksien kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa."

3.1.4. Lisäksi ETSK:n (neuvoa-antavien, valmistelevien ja oma-aloitteisten) lausuntojen tehokkaalla seurannalla voidaan taata komitean toiminnan tehokkuus todella osallistavan demokratian puitteissa. ETSK ehdottaakin, että III-298 artiklaa täydennetään seuraavasti:

"Toimielimet toimittavat komitealle säännöllisesti kertomuksen lausuntojen aiheuttamista jatkotoimista."

3.2. Edustuksellisen ja osallistavan demokratian laajentaminen

3.2.1. ETSK pahoittelee, ettei ole sovittu säännöistä, joiden avulla niinkin tärkeään alaan kuin talous- ja työllisyyspolitiikkojen yhteensovittaminen saataisiin mukaan Euroopan parlamentin välityksellä kansalaiset ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean välityksellä kansalaisyhteiskunnan organisaatiot sekä kuultaisiin niitä. Tämä epäkohta tulisi korjata hvk:ssa antamalla määräykset Euroopan parlamentin ja ETSK:n kuulemisesta jäsenvaltioiden talouspolitiikan yleislinjoista (III-71 artikla).

3.2.2. Avoimen koordinointimenetelmän soveltamisalaa on laajennettu uusille aloille: sosiaalipolitiikkaan, yritysten kilpailukykyyn, tutkimukseen ja kansanterveyteen. On kuitenkin valitettavaa, ettei avoimesta koordinointimenetelmästä ole annettu määräyksiä, jotka mahdollistaisivat Euroopan parlamentin, kansallisten parlamenttien, ETSK:n, työmarkkinaosapuolien sekä muiden kansalaisyhteiskunnan toimijoiden osallistumisen kyseisillä aloilla.

3.2.3. ETSK:n pakollisen kuulemisen piiriin kuuluvia aloja olisi aiheellista laajentaa komitean kokoonpanon ja jäsenten asiantuntemuksen perusteella seuraavasti:

- syrjintäkiellon soveltaminen (III-7 artikla)

- yhteinen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka (III-167 ja III-168 artikla)

- kulttuuri (III-181 artikla)(5).

Tämä vastaisi unionin pyrkimystä vahvistaa yhteisön politiikkojen demokraattista legitiimiyttä aloilla, joilla on erityistä merkitystä Euroopan kansalaisille ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioille.

3.3. Järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta ja toissijaisuusperiaate

3.3.1. Toissijaisuusperiaatteen soveltaminen oli yksi aiheista, joka herätti eniten keskustelua valmistelukunnassa. Se kuuluu Laekenissa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston esittämiin vaatimuksiin. Ehdotuksessa perustuslailliseksi sopimukseksi tunnustetaan täysin oikeutetusti kansallisten parlamenttien rooli toissijaisuusperiaatteen valvojina. Mukana on myös alueiden komitea, joka voi nostaa kanteen sellaisista säädöksistä, joiden hyväksyminen edellyttää unionin perustuslain mukaan sen kuulemista, vaikka sillä ei olekaan toimielimen asemaa.

3.3.2. Pöytäkirjassa toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamisesta tunnustetaan tarve järjestää laajoja kuulemisia ennen säädösehdotusten tekemistä ja niiden hyväksymistä. Pöytäkirjassa annetaan kansallisille parlamenteille varoitusoikeus ja jäsenvaltioille kanneoikeus (tarvittaessa kansallisten parlamenttien nimissä). Siinä ei kuitenkaan mainita sanallakaan ETSK:n edustaman järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan roolia toissijaisuusperiaatteen täytäntöönpanossa osallistavaa demokratiaa koskevasta I-46 artiklasta huolimatta.

3.3.3. Kansalaisyhteiskunnan toimijat ovat samalla tavalla kuin alue- ja paikallisviranomaiset oikeutettuja arvioimaan, ulottuvatko tietyt lainsäädäntö- tai säännösehdotukset niiden toimivalta-aloille. Tämä koskee sekä työmarkkinaosapuolia niiden tavanomaisten sopimussuhteiden puitteissa että kansalaisyhteiskunnan muita toimijoita kaikkien sellaisten vaihtoehtoisten sääntelymuotojen kohdalla (yhteissääntely, itsesääntely, käytännesäännöt jne.), jotka voivat täydentää lainsäädäntötoimintaa tai korvata sen. Euroopan komissio korosti eurooppalaista hallintotapaa koskevassa valkoisessa kirjassaan(6) näiden yhteiskunnan uusien organisointimuotojen merkitystä tulevaisuudessa. Ne kuuluvat toiminnallisen toissijaisuuden piiriin ja niiden avulla voidaan myös varmistaa se, että kansalaisten huolenaiheisiin ja vaatimuksiin pystytään vastaamaan entistä paremmin sekä se, että unionin toiminta tehostuu.

3.3.4. ETSK ehdottaakin seuraavaa:

- Pöytäkirjaa toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamisesta tulee täydentää.

- Jotta noudatettaisiin alueiden komitean ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean tasavertaisen kohtelun periaatetta, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle tulee myöntää kanneoikeus tuomioistuimessa sellaisten säädösten kohdalla, joiden hyväksymisen yhteydessä on perustuslakisopimuksen mukaan kuultava komiteaa. Perustuslakia koskevan sopimusehdotuksen III-270 artiklan 3 kohtaa on muutettava tämän mukaisesti.

Jos ETSK saisi unionin toimielimen aseman, se saisi joka tapauksessa automaattisesti myös kanneoikeuden.

Bryssel 24. syyskuuta 2003.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Roger Briesch

(1) Komitean 19. syyskuuta 2002 antama, 18. ja 19. syyskuuta 2002 pidetyssä täysistunnossa hyväksytty päätöslauselma Euroopan tulevaisuutta käsittelevälle valmistelukunnalle hyväksyttiin EUVL C 61, 14.3.2003.

(2) Varajäsenet: Jan Olsson, Giacomo Regaldo (John Littlen tilalle syyskuusta 2002 lähtien) ja Mario Sepi (Gianni Vinayn tilalle syyskuusta 2002 lähtien).

(3) Ks. komitean 25. syyskuuta 2003 antama valmisteleva lausunto aiheesta "Taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus: alueiden kilpailukyky, hallinto ja yhteistyö", CESE 1178/2003.

(4) Ks. komitean 12. joulukuuta 2002 antama oma-aloitteinen lausunto aiheesta "Talouden hallintotapa EU:ssa", EUVL C 85, 8.4.2003.

(5) Komitea tähdentää, että perustuslakia koskevan sopimusehdotuksen I-31 artiklan mukaan talous- ja sosiaalikomitea muodostuu kansalaisyhteiskuntaa edustavien toimijoiden järjestöjen edustajista muun muassa kulttuurin alalla. Onkin loogista, että komiteaa kuultaisiin alalla.

(6) KOM(2001) 428 lopullinen, 25.7.2001.