52003DC0579

KOMISSION TIEDONANTO - Euroopan kasvualoite: Investointi verkkoihin ja osaamiseen kasvun ja työllisyyden hyväksi - Väliraportti Euroopan neuvostolle

SISÄLLYSLUETTELO

1. Johdanto

2. Euroopan kasvualoitteen soveltamisala, laajuus ja vaikutus

2.1 Miksi juuri verkot ja osaaminen?

2.2 Nykyiset investoinnit ja suunniteltujen lisäinvestointien laajuus

3. Kasvualoitteen edistyminen: tapahtumat heinäkuun 2003 jälkeen

3.1 Tapahtumat heinäkuun 2003 jälkeen

3.2 Rahoitusvarojen hankinta

4. Suosituksia Eurooppa-neuvostolle

Liite 1 : Toimintasuunnitema osaamista ja verkkoja varten

Liite 2 : Yhteenveto toimista / asiaan liittyvät EU:n varat

1. Johdanto

Eurooppa-neuvosto vahvisti Thessalonikissa pidetyssä kokouksessaan, että "komissio aikoo tehdä aloitteen yhteistyössä Euroopan investointipankin kanssa kasvun ja yhdentymisen tukemiseksi siten, että lisätään kokonaisinvestointeja ja yksityisen sektorin osallistumista Euroopan laajuisiin verkkoihin ja merkittäviin tutkimus- ja kehityshankkeisiin". Samalla Eurooppa-neuvosto pyysi puheenjohtajavaltio Italiaa jatkamaan aloitettua työtä.

Näin tapahtui, vaikka samanaikaisesti kasvu hidastui, liiketoiminta väheni, kuluttajien luottamus heikkeni, investointitoiminta hiljeni ja merkkejä suhdannetyöttömyyden kasvusta alkoi näkyä.

Unioni on pysähtynyt kasvun kynnykselle, ja tarvitaan toimenpiteitä. Lissabonin toimintasuunnitelma sisältää oikeat toimenpiteet Euroopan kääntämiseksi kohti vahvaa kasvua ja koheesiota. Lissabonin toiminasuunnitelman rakenteelliset uudistukset on nyt täytäntöönpantava kokonaisuudessaan poliittisella määrätietoisuudella, innovoivasti ja sitoutuen, jotta kasvu palautuisi kestävälle pohjalle.

Komissio haluaa tällä kasvualoite-ehdotuksellaan korostaa ja edistää tiettyjä Lissabonissa sovittuja keskeisiä toimenpiteitä ja pyytää Euroopan unionin toimielimiä ja jäsenvaltioita tavoittelemaan niiden onnistumista. Talouden nykytilassa komission ja jäsenvaltioiden hallitusten on annettava selkeä osoitus vahvasta taloushallinnosta, jotta luottamus unionin taloudellisiin mahdollisuuksiin kasvaisi ja talouskasvu vahvistuisi. Aloitteen avulla toimielimet ja jäsenvaltiot voivat myös ohjata taloutta Lissabonin toimintasuunnitelman tavoitteita kohti pohtimalla Euroopan fyysiseen ja osaamisinfrastruktuuriin liittyviä tämänhetkisiä aukkoja, etsimällä ja valikoimalla investointeja edistäviä toimia ja parantamalla sääntelykehystä sekä julkista tukea siten, että ne kannustaisivat yrityksiä innovaatio- ja investointitoimintaan.

Komissio laati tämän kasvualoitteen ensimmäisen luonnoksen heinäkuun alussa [1]. Siinä komissio tuo esiin taloudellisia ja sääntelyyn liittyviä esteitä sekä muita esteitä, jotka liian usein pidättelevät ja viivyttävät erityisesti yksityisiä investointeja Euroopan laajuisiin verkkoihin (TEN) sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan.

[1] Kasvualoite: Euroopan laajuisiin verkkoihin ja merkittäviin tutkimus- ja kehityshankkeisiin investointi, SEK(2003) 813, 9.7.2003.

Komissio ehdottaa verkkoihin ja osaamiseen tehtävien yksityisten investointien vauhdittamista luomalla asiaa koskeva yhteisön säännöstö, pyytämällä jäsenvaltioita vastaamaan vuoden 2003 talouspolitiikan laajoissa suuntaviivoissa [2] esitettyyn kehotukseen jatkaa julkisten menojensa keskittämistä ilman julkisten kokonaisvarojen kasvattamista ja käyttämällä parhaalla mahdollisella tavalla nykyistä yhteisön rahoitusta sellaisten yleisten ohjelmien tukemiseen, jotka liittyvät erityisesti kasvua ja työpaikkoja lisäävien investointien tekemiseen fyysiseen ja inhimilliseen pääomaan sekä osaamiseen.

[2] KOM(2003)170 lopullinen/2, 24.7.2003.

Jäsenvaltiot ovat myös huolissaan komission kasvualoitteen takana olevista ongelmista ja ovat Thessalonikin kokouksen jälkeen alkaneet valmistella konkreettisia toimintaehdotuksia. Italia esitti ajatuksiaan ennen kesää ja keskittyi ensisijaisesti parantamaan liikenneyhteyksiä. Ranska ja Saksa tekivät syyskuussa yhteisen aloitteen, jossa ne vahvistivat sitoutuvansa Lissabonissa sovittuihin uudistuksiin ja yksilöivät kymmenen investointihanketta, joiden kohteina olivat televiestintä ja laajakaistaverkot, tutkimus ja kehitys, liikenneyhteydet sekä ympäristön kehittäminen.

Haasteena on saattaa unioni valmiiksi tulevaisuutta varten. Euroopan kasvualoitteessa verkkoihin ja osaamiseen investointi yhdistetään yhdeksi kumppanuudeksi, millä voi olla ratkaiseva merkitys. Sen avulla Eurooppa-neuvosto ja ennen kaikkea yritykset ja kansalaiset voivat osoittaa luottamuksensa laajentuneen ja yhdentyneen Euroopan unionin pitkän aikavälin kasvumahdollisuuksiin. Komissio arvioi seuraavien rahoitusnäkymien valmistelun yhteydessä myös kasvualoitteen pitkän aikavälin vaikutuksia unionin rahoitukseen.

Tässä väliraportissa komissio:

- tuo esiin tarvittavien investointien soveltamisalan, laajuuden ja mahdolliset vaikutukset

- raportoi heinäkuun asiakirjassa hahmotelluissa yksittäisissä toimissa tapahtunutta kehitystä

- esittää suositukset lokakuussa pidettävää Eurooppa-nevouston kokousta varten.

2. Euroopan kasvualoitteen soveltamisala, laajuus ja vaikutus

2.1 Miksi juuri verkot ja osaaminen?

Euroopan kasvualoitteessa keskitytään infrastruktuuri-investointien avainalueisiin, mikä tekee Lissabonin toimintasuunnitelman taloudellisiin, yhteiskunnallisiin ja ympäristöuudistuksiin tähtäävän laaja-alaisen uudistuspaketin toteuttamisen helpommaksi ja edistää sitä. Suuntaamalla investoinnit vakaissa makrotaloudellisissa olosuhteissa verkkoihin ja osaamiseen, jotka ovat Lissabonin strategian avainalueita, unioni voi osoittaa selkeästi tukevansa käynnissä olevia uudistuksia. Luottamuksen lisääntyminen Euroopan unionin mahdollisuuksiin tulee olemaan tärkein aloitteen lyhyen aikavälin myönteisistä vaikutuksista. Keskipitkällä aikavälillä uudet investoinnit maksavat itsensä takaisin tuotantovoittoina, ajallisina säästöinä liikenteessä, laadun paranemisena, innovaatioiden kasvuna, lisääntyneenä kilpailuna ja suurempana vaihtoehtojen määränä valittaessa tuotantopaikkoja. Koheesio tulee myös laajentuneessa unionissa lisääntymään, kun maat ja alueet, joilla ei ole riittäviä infrastruktuureja tai joilla on vain rajoitetusti tietoa ja innovaatioita käytössään, saadaan mukaan yhdentyneeseen, tietoon perustuvaan talousalueeseen.

Ensimmäisen ekonometrisiin malleihin perustuvan komission yksiköiden tekemän selvityksen mukaan julkisten investointien kasvu yhdellä prosentilla BKT:stä voisi aluksi johtaa BKT:n nousuun 0,6 prosentilla ja kasvaa pitkällä aikavälillä noin yhteen prosenttiin, jos pyrkimyksiä jatketaan ja olosuhteet pysyvät suotuisina [3]. Tutkimuksen ja kehityksen osalta kolmen prosentin tavoitteen BKT:stä saavuttaminen voisi johtaa BKT:n kasvuun arviolta 0,5 prosentilla ja luoda vuosittain 400 000 uutta työpaikkaa lisää [4].

[3] Simulaatioissa oletetaan, että investointivaihtoehtoja ei merkittävästi suljeta pois ja että menojen lisääminen ei kasvata julkista velkaa. Jos julkisia investointeja rahoitetaan merkittävästi lisää vajeen vallitessa, se voi kiristää rahapoliittisia olosuhteita ja/tai vähentää kulutusta kuluttajien ennakoidessa korkeampia veroja, mikä voi pitkällä aikavälillä heikentää julkisten investointien myönteistä vaikutusta kasvuun.

[4] Komission tiedonanto: Tutkimusinvestoinnit: toimintasuunnitelma Euroopalle, KOM(2003) 226, 30.04.2003.

- Energia-, televiestintä- ja liikennemarkkinoiden yhdentyminen näkyisi taloudellisen kilpailukyvyn kasvuna, työpaikkojen määrän ja laadun lisääntymisenä sekä tukisi esimerkiksi ruuhkien vähenemisenä ympäristöön liittyviä tavoitteita. Liikennealan TEN-hankkeiden edistäminen toisi mukanaan merkittävää voittoa unionin taloudelle ja yhteiskunnalle, mikä pitkällä aikavälillä voisi merkitä BKT:n kasvua arviolta 0,23 prosentilla. Ruuhkista johtuvat tappiot arvioidaan noin 0,5 prosentiksi BKT:stä, viiveet liikennealan TEN-hankkeisiin tehtävissä investoinneissa maksavat ajanhukasta johtuvina kustannuksina laskettuna vuosittain kansantaloudelle ainakin 8 miljardia euroa ja vastaavat 2 prosenttia liikenteen menoista. [5]

[5] NEA's study of Extended Impact Assessment of the proposal to modify the TEN-T Guidelines; 01.10.2003..

- Infrastruktuuri-investoinnit tarjoavat huomattavat mahdollisuudet stimuloida kasvua ja uusien työpaikkojen syntyä. GALILEO-hanke, Euroopan avaruuspolitiikan ensimmäinen konkreettinen tuote, on tästä hyvä esimerkki. Noin 2 miljardia euroa julkisia varoja on osoitettu uusien useiden satojen miljardien eurojen markkinoiden luontiin, jotka puolestaan synnyttävät useita satoja tuhansia uusia työpaikkoja.

- Laajakaistaviestintään liittyvät sovellukset ja niiden mahdollistamat uudet palvelut tulevat tarjoamaan huomattavan määrän työpaikkoja sekä teollisuus- että palvelualalla, antamaan sysäyksen teknologiainnovaatioiden kiihtymiselle ja toimimaan osaamistalouden langattomana selkärankana. Laajakaistainfrastruktuurien laaja levinnäisyys tulee vaikuttamaan myös kasvuun parantamalla palvelujen suorituskykyä, mikä muuttaa yritysten ja virastojen työskentelytapoja.

- Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan tehtävien investointien edistäminen [6] unionissa ja jäsenvaltioissa niitä suosivan sääntelyn, politiikan ja rahoituspuitteiden avulla tukee Lissabonin toimintasuunnitelman mukaisesti voimakkaasti Euroopan teollisuuden kilpailukykyä ja edistää kestävää kasvua ja työllisyyttä.

[6] Vaikka Thessalonikin päätelmissä keskitytään tärkeimpiin T&K-hankkeisiin, komissio katsoo, että osaamiseen suunnattua painopistettä olisi laajennettava siten, että siihen sisältyy innovaatiotoimintaan ja innovatiivisille yrityksille annettava tuki. Kolmas osio määritelläänkin tässä aloitteessa tutkimuksena, kehittämisenä ja innovaatiotoimintana.

Näitä aloja on kuitenkin kehitettävä yhdessä koko unionin uudistuspaketin kanssa. Selvästi määritellyt investointikohteet varmistavat tavoitteisiin pääsyn ja lisäävät pyrkimysten uskottavuuta.

2.2 Nykyiset investoinnit ja suunniteltujen lisäinvestointien laajuus

Väliraportissa luodaan katsaus tämänhetkiseen edistykseen sekä tarpeeseen laatia laaja-alainen luettelo investointiehdotuksista sekä niiden rahoituksesta, jonka komissio esittää joulukuussa kokoontuvalle Eurooppa-neuvostolle.

2.2.1 Euroopan laajuiset liikenneverkot (TEN-T)

Euroopan laajuiset liikenneverkot ovat vuoden 1996 jälkeen edistyneet epätasaisesti. TEN-T-hankkeiden kansallisten osuuksien edistyminen on ollut kohtuullista, mutta ylikansallisten yhteyksien ja erityisesti pääasiassa raideliikennettä koskevien rajatylittävien osuuksien viipeet mitätöivät tämän edistyksen. Lähes kaikki tieliikenteen TEN-hankkeet valmistuvat vuoteen 2010 mennessä, mutta raideyhteyksiä koskevista TEN-hankkeista vain noin puolet.

Aikaisemmista TEN-aloitteista saadun kokemuksen perusteella näyttää siltä, että tärkeimmät syyt kyseisten hankkeiden viipeisiin (keskimäärin viisi vuotta) ja hitaaseen etenemiseen ovat:

* Puutteet rakenteiden, menetelmien ja välineiden koordinoinnissa, mikä usein johtaa hankkeen epätasaiseen edistymiseen ja tekee toteutuksesta hajanaisen, erityisesti rajatylittävissä hankkeissa. Komissio ehdottaa tilanteen korjaamista ottamalla käyttöön ilmoituksen Euroopan edun mukaisuudesta sekä käsitteen 'koordinaattori' [7].

[7] KOM(2003) 564, hyväksytty 1.10.2003.

* Rautatieverkkojen kilpailulle avaamisen hitaus, mikä karkoitti investoijat ensisijaisista avainhankkeista.

* Kansainvälisistä verkoista saatavan hyödyn väheksyminen kansallisten investoijien piirissä, joille niihin osallistumista ei ole korvattu asianmukaisesti investointitaakkaa jakamalla. Saksan ja Ranskan hallitukset ovat myös korostaneet ongelmaa ja ehdottaneet kummankin maan nopean rataliikenneverkon yhdistämistä.

Karel Van Miertin johtaman korkean tason ryhmän tulosten selvittyä komissio teki uuden ehdotuksen ensisijaisia kohteita koskevan luettelon täydentämisestä maantieteellisen kattavuuden ja soveltamissalan osalta ("merten valtatiet" GALILEO). Näiden yhteyksien toteuttamiseksi tarvitaan yhteensä noin 220 miljardia euroa vuoteen 2020 mennessä, josta 75 prosenttia vuonna 2003-2010 ja 40 prosenttia ennen vuotta 2006. Tämä edellyttää innovatiivisia rahoitusratkaisuja sekä poliittista sitoutumista niin yksityisen kuin julkisen rahoituksen hankkimiseksi.

2.2.2 Laajakaista ja eTEN-verkot

Euroopan unioni on asettanut tavoitteekseen laajalti saatavilla olevat laajakaistayhteydet vuoteen 2005 mennessä. Tällä hetkellä laajakaistaliitäntöjä on Euroopan unionissa 17,5 miljoonaa eli kaksi kertaa enemmän kuin vuoden 2002 heinäkuussa.

Matkaviestinyhteyden nopeaan Internetiin tarjoavien 3G matkaviestinpalveluiden osalta palveluiden käynnistäminen on yhä alkuvaiheessa [8], mikä kuvaa matkapuhelinalalla viimeisen kahden vuoden aikana vallinnutta taloudellista epävarmuutta.

[8] Jäsenvaltiot ovat elokuuhun 2002 mennessä myöntäneet yhteensä 62 3G-lisenssiä. Yksi operaattori toimitti jo 3G-palveluja ja ilmoitti yhteensä 300 000 tilaajasta kolmessa jäsenvaltiossa.

Laajakaistan osalta investointeja tekee pääasiassa teollisuus vastaten näin laajakaistan yhä kasvavaan markkinakysyntään. Tarjonnan ja kysynnän edistäminen kuuluu kuitenkin viranomaisten tehtäviin, erityisesti syrjäisillä ja epäsuotuisilla alueilla sekä maaseutualueilla. Rakennerahastojen merkitys on myös ollut tärkeä. Tietoyhteiskuntaan liittyviä tavoitteita varten tukea on ollut vuosien 2000-2006 aikana tarjolla noin 5,5 miljardia euroa.

Tärkeitä kysynnän ja investointiedellytysten edistäjiä ovat myös eEurope 2005-toimintasuunnitelma sekä uusien palvelujen ja sisältöjen kehittämistä koskevat erityisohjelmat. Kasvualoitteessa nimettiin erityisesti eTEN-ohjelma, jota on muokattu uudelleen tukemaan paremmin eEurope 2005 -toimintasuunnitelman tavoitteita. Ohjelmassa varataan (400 miljoonaa euroa) rahoitustukea viideksi vuodeksi mahdollisten uusien palvelujen ja sovellusten hyödyntämistä varten terveysalan verkkopalvelujen (eHealth), sähköisen hallinnon (eGovernment) ja tietoyhteiskuntaan osallistumisen (eInclusion) alalla. Ohjelmassa keskitytään laajakaistainfrastruktuurien ja sisällön kysyntää edistäviin käytännön hankkeisiin [9]. Saksan ja Ranskan hallitukset korostavat lisäksi maanpäällisten televisiolähetysten ja yleisradiolähetysten digitalisointia.

[9] eTEN tukee jopa puolta näitä palveluja koskevien toteutettavuustutkimusten kustannuksista ja periaatteessa jopa 10 prosenttia tarvittavien järjestelmien ja infrastruktuurien kehittämisestä. Raja on kuitenkin osoittautunut liian alhaiseksi kannustaakseen yhteisön tuen käyttöä palvelujen kehittämisvaiheessa ja ehdotus rajan nostamiseksi 30 prosenttiin onkin parhaillaan käsiteltävänä neuvostossa ja Euroopan parlamentissa.

2.2.3 Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta

Siirtyminen osaamistalouteen on Lissabonin strategian ydintavoite. Toimenpiteet tutkimusinvestointien lisäämiseksi ja alan investointiedellytysten parantamiseksi ovat kuitenkin eräiden jäsenvaltioiden myönteisistä aloitteista huolimatta olleet hajanaisia ja niitä on toteutettu verkkaasti. Joissain maissa julkisten tutkimusmenojen osuus on laskusuunnassa. Näin on tapahtunut Eurooppa-neuvoston vuonna 2002 asettamasta tavoitteesta huolimatta. Tavoitteen mukaan tutkimus- ja kehitysinvestointeja piti lisätä siten, että niiden osuus BKT:stä olisi kolme prosenttia, josta kaksi kolmasosaa yksityissektorilta. Kolmen prosentin tavoitteeseen pääsy edellyttää julkisten ja yksityisten investointien lisäämistä vuosittain kahdeksalla prosentilla sekä yli miljoonan uuden työpaikan luomista.

EU:n politiikan aloilla ja niihin liittyvissä investoinneissa on keskityttävä edelleen edistämään EU:n talouksien kykyä investoida tutkimukseen. Uusimpien saatavilla olevien lukujen (2001) mukaan EU15:n tutkimus- ja kehitysinvestoinnit ovat yhteensä 2 prosenttia BKT:stä eli korkeammat kuin koskaan ennen. Siitä huolimatta 1,3 prosentin keskimääräisellä vuosikasvulla ei saavuteta kolmen prosentin tavoitetta. Lisäksi tutkimus- ja kehitysinvestointien välinen kuilu Yhdysvaltoihin on kasvanut edelleen 120 miljardista eurosta (vuonna 2000) 140 miljardiin euroon (vuonna 2001). Tärkeimmät eurooppalaiset yritykset ovat lisäksi varoittaneet, että suurin osa niiden jo suunnitellusta tutkimus- ja kehitysinvestointien kasvusta tulee sijoittumaan Euroopan unionin ulkopuolelle, elleivät tällaisten investointien tukiedellytykset parane huomattavasti. Kysymys on myös pk-yritysten kyvystä hyödyntää entistä useammin teknologian siirtoa ja uusien tutkimusintensiivisten yritysten investointi- ja innovaatiokapasiteetista. Tältä osin komissio aikoo tutkia uusien tutkimusintensiivisten yritysten julkisen tuen tarvetta kilpailu- ja valtiontukisääntöjen osalta.

Vaikka kuudennessa tutkimuksen puiteohjelmassa yhteisön rahoitusta varataan tutkimustoimintaan 17,5 miljardia euroa neljäksi vuodeksi ja yksityisiä investointeja edistetään arviolta vastaavalla määrällä, se vastaa vuositasolla vain noin seitsemän prosentin osuutta tutkimukseen käytettävistä kansallisista julkisista menoista ja viiden prosentin osuutta teollisuuden menoista. Lisäksi rakennerahastoista on varattu vuosiksi 2000-2006 noin 10 miljardia euroa tutkimukseen, teknologian kehittämiseen ja innovaatiotoimintaan liittyviin toimiin.

Euroopan kasvualoiteessa keskitytään entistä selkeämmin teollisuuden erityisalojen tutkimus- ja teknologiatarpeisiin. Tämä perustuu kokemukseen, joka on saatu ilmailuteollisuuden ja rautatieliikenteen tutkimusta koskevan toimintasuunnitelman kehittämisestä sekä muista vastaavista käynnissä olevista nanotekniikkaa ja tieliikennettä koskevista aloitteista. Ensimmäiset Euroopan teknologiakeskukset saattavat tärkeimmät sidosryhmät yhteen pohtimaan tutkimusta ja sitä laajempia sektorikohtaisia prioriteetteja seuraavaa vuosikymmentä ja sitä myöhempää ajanjaksoa varten. Äskettäin perustettu vetytaloutta koskeva Eurooppa-kumppanuus, joka edistää vaihtoehtoisten energiantuotanto- ja jakelutekniikoiden sekä saasteettomien autojen käyttöä on tästä esimerkkinä. Ne tarjoavat puitteet kumppanuudelle ja lisäävät yhteisymmärrystä julkisen ja yksityisen sektorin tutkimuksen, teollisuuden, päättäjien, investoijien sekä kansalaisten välillä. Ne auttavat rakentamaan ja toteuttamaan johdonmukaisia lähestymistapoja keskeisten teknologia-alojen kehittämistä varten, sillä ne yhdistävät tehokkaasti tutkimuksen käyttöön, toteuttamiseen ja lainsäädäntöön. Tämä auttaa saamaan investoinneista mahdollisimman suuren tuoton, varmistaa huipputason osaamisen keskeisillä teknologia-aloilla Euroopassa ja edistää niiden parhasta mahdollista käyttöä yrityksissä ja hallitusten piirissä.

Ympäristöteknologian ja erityisesti uusiutuvien energiavarojen edistäminen on merkittävä tekijä toimintasuunnitelmassa ilmastonmuutosta vastaan ja pyrittäessä täyttämään Göteborgissa sovittuja tavoitteita. Heikko pääomapohja on usean tämän alan yrityksen ongelma. Näihin heikkouksiin olisi tartuttava, jotta kasvu tällä huipputekniikkasisältöisellä ja innovaatiovalmiilla alalla pääsee kehittymään.

3. Kasvualoitteen edistyminen: tapahtumat heinäkuun 2003 jälkeen

Viime heinäkuussa nimetyillä erityistoiminta-alueilla on tapahtunut merkittävää edistystä. Tärkeitä alustavia toimia on jo toteutettu, mutta lisätoimia tarvitaan 4 kohdassa esitetyn suositusaikataulun mukaisesti.

3.1 Tapahtumat heinäkuun 2003 jälkeen

Euroopan laajuiset verkot

- Heinäkuussa komissio teki ehdotuksen eurovinjetti-järjestelmän muuttamiseksi. Ehdotuksen hyväksymisen myötä parannetaan liikennealan kestävyyttä ja lisätään näin luottamusta sijoittajien keskuudessa. Ehdotuksen pitäisi myös edistää yksityistä osallistumista tieliikennehankkeisiin ja mahdollistaa järjestelmästä saadun tulon uudelleeninvestointi yleiseen liikenneverkkoon. Ehdotus direktiiviksi sähköisen maksunkeruun yhteentoimivuudesta [10] yhdessä Galileo-satelliittipaikannusjärjestelmän kanssa vähentää huomattavasti maksujärjestelmiin liittyviä epäkohtia.

[10] KOM(2003) 132 lopullinen 23.4.2003.

- Komissio on ehdottanut uusia muutoksia Euroopan laajuisiin liikenneverkkohankkeisiin (TEN-T) liittyviin suuntaviivoihin ja rahoitussääntöihin. Muutoksissa vahvistetaan laajentuneen Euroopan unionin kannalta ensijaiset hankkeet ja pyritään varmistamaan, että yhteisö tarjoaa parempia investointikannustimia (tuen enimmäismäärää rajatylittävien yhteyksien osalta nostetaan 10 prosentista 30 prosenttiin) ja lisäksi siinä helpotetaan rajatylittävien hankkeiden hyväksymismenettelyä ja koordinointia.

- Lisäksi komissio tutkii mahdollisuutta kehittää TEN-T-hankkeita varten erityinen yhteisön takausväline (ks. jäljempänä).

Laajakaistasovellukset ja eTEN

- Heinäkuun lopussa tuli voimaan uusi televiestintäsäännöstö, jonka tarkoitus on vauhdittaa kilpailua ja luoda edellytykset uusille investoinneille. Uuden säännöstön tehokas soveltaminen on nyt ratkaisevan tärkeää alan tulevaisuudennäkymien parantamiselle.

- Heinäkuussa julkaistiin myös ajan tasalle saatetut suuntaviivat rakennerahastojen käytöstä laajakaistasovellusten ja muiden viestintäverkkoinfrastruktuurien tukemiseen. Suuntaviivoilla on tarkoitus auttaa alueita mahdollisten investointihankkeiden arvioinnissa ja valinnassa, erityisesti lähestyvän rakennerahasto-ohjelmien väliarvioinnin ja sitä seuraavan suoritusvarauksen myöntämisen yhteydessä. Suoritusvarauksen suuruus on neljä prosenttia kunkin ohjelman kokonaisbudjetista.

- Viterbossa (3.-5. syyskuuta) pidetyssä epävirallisessa tapaamisessa televiestintäalan ministerit vahvistivat julkaisevansa Eurooppan-neuvoston pyynnön mukaisesti vuoden loppuun mennessä kansalliset laajakaistasovelluksia koskevat toimintasuunnitelmat nopeiden Internet-yhteyksien käyttöönoton edistämiseksi.

Tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoiminta

- Neuvosto vahvisti tutkimusinvestointeja koskevan komission toimintasuunnitelman [11] 22. syyskuuta ja pyysi jäsenvaltioita edistämään asianmukaisella tavalla sen täytäntöönpanoa.

[11] KOM(2003) 226, 30.4.2003.

- Komissio ja jäsenvaltiot ovat edenneet kolmen prosentin tavoitteen saavuttamista koskevassa esikuva-analyysissä, jakaneet kokemuksia sekä valmistelleet yhdessä johdonmukaisesti uudistuksia, tavoitteenaan saada ensimmäiset tulokset vuoden 2004 puoleen väliin mennessä.

- Komissio päätti syyskuun alussa ensimmäisistä teknologiayhteisöistä saatujen kokemusten perusteella käynnistää eurooppalaisen kumppanuushankkeen vetytalouteen siirtymistä koskevan suunnitelman kehittämiseksi tälle keskeiselle tulevaisuuden polttoaineelle [12]. Muita teknologiayhteisöjä ollaan parhaillaan perustamassa keskeisillä tekniikan aloilla ja ensimmäinen niiden edistymistä koskeva raportti on valmisteilla.

[12] Näiden teknologiayhteisöjen työtä tuetaan tutkimuksen puiteohjelmasta tai tuki voidaan strukturoida erityisesti sitä varten muodostetun yhteisyrityksen yhteyteen. Euroopan ilmailualan tutkimuksen neuvoa-antava neuvosto kokoaa yhteen noin 30 alan keskeistä toimijaa ja sillä on 2,5 miljoonan euron talousarvio kahdeksi vuodeksi. Euroopan rautatieliikeenteen tutkimuksen neuvoa-antavan neuvoston talousarvio on vain 800.000 euroa.

- Avaruustutkimuksen alalla neuvosto pääsi 22. syyskuuta sopimukseen EU-ESA puitesopimuksesta, jolla luodaan perusta kyseiselle sektorille tehtäviä koordinoituja investointeja varten.

- On perustettu alan vaikuttajista koostuva ryhmä, jonka tehtävänä on luoda visio turvallisesta Euroopasta ja antaa ohjeita turvallisuuteen liittyvän tutkimuksen suunnasta tulevaisuudessa. Euroopan teollisia mahdollisuuksia turvallisuustutkimuksen alalla valmisteleva toimi käynnistetään vuonna 2004. Työ ensimmäisten ehdotusten valmistumiseksi vuoden 2004 alussa on edistynyt hyvin, ja siinä yhteisön kolmen vuoden rahoitusosuus on jopa 65 miljoonaa euroa.

3.2 Rahoitusvarojen hankinta

Euroopan kasvualoite sisältää uusia ja innovatiivisia ehdotuksia saatavilla olevien rahoitusvarojen käyttämiseksi Lissabonin toimintasuunnitelman haasteellisiin poliittisiin tavoitteisiin, joita ovat siis verkkoihin ja osaamiseen (Euroopan laajuisiin liikenne- ja energiaverkkoihin, laajakaistasovelluksiin, eTEN:iin sekä tutkimus- ja kehitysinvestointeihin) suunnattujen kokonaisinvestointien lisääminen sekä yksityissektorin osallisuuden edistäminen. Se, että rahaa on tällä hetkellä markkinoilla ja Euroopan investointipankin (EIP) lainoilla on korkea luottokelpoisuusluokitus maailman rahoitusmarkkinoilla tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden hyödyntää kaikki käytettävissä olevat varat näitä toimia varten. Sen vuoksi komissio suuntaa toimensa entistä määrätietoisemmin unionin tulevaisuuden rakentamiseen ja sitoutuu edellä lueteltujen tehokkaiden investointihankkeiden toteuttamiseen pitkällä aikajänteellä, pitäen sitä Euroopan kilpailukyvyn ja yhteenkuuluvuuden kannalta keskeisenä tehtävänä nyt ja tulevaisuudessa.

EIP:n kanssa on erityisesti edetty siinä, miten yhteisön rahoitusta voidaan kanavoida aloitteen tueksi.

Yhteisön talousarvion osuus

Aloitteessa sekä kansallisten että yhteisön tason viranomaisten rooli on entistä aktiivisempi. Yhteisön tason julkisista varoista nykyisten rahoitusnäkymien puitteissa tarjottava liikkumavara hyödynnetään kokonaan yksityisen rahoituksen hankkimiseksi yhteisön laajuisiin ensisijaisiin investointihankkeisiin. Julkisia varoja ei pyritä kasvattamaan. Aloite tarjoaa jäsenvaltioille ohjeet ja järkevät perustelut tutkia mahdollisuuksia ohjata julkista varainkäyttöä ensisijaisiin investointihankkeisiin.

- Yhteisön talousarvio ja Euroopan kasvualoite

- TEN-budjettikohdasta osoitetaan vuosittain noin 600 mijoonaa euroa, jolla voidaan rahoittaa enintään 10 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista.

- Nykyisellä kaudella rakennerahastoista on varattu noin 54 miljardia euroa infrastruktuuri-investointien, (energia, liikenne ja televiestintä), tutkimuksen sekä teknologisen kehityksen ja innovaatiotoiminnan tukemiseen. Erityisesti koheesiorahastosta voidaan vuosittain ottaa käyttöön jopa 1,5 miljardia euroa neljän koheesiomaan infrastruktuuri-investointeihin sen lisäksi, mitä Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) tarjoaa; 10 miljardia euroa on tarjolla tutkimukseen, teknologiseen kehittämiseen ja innovaatioihin liittyvien toimien tukemiseen; lisäksi Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tarjoaa 20 miljardia euroa tietotekniikkataitojen ja 7 miljardia euroa yrittäjätaitojen parantamiseen.

- Kuudennessa tutkimuksen puiteohjelmassa varataan 17,5 miljardia euroa neljäksi vuodeksi tutkimus- ja kehitysinvestointien tukemiseen Euroopassa. Sen työohjelmia mukautetaan parhaillaan, jotta niiden toteuttaminen tukisi kasvualoitteessa esitettyjä vastaavia toimia, erityisesti teknologiayhteisöjen perustamisen osalta, puiteohjelmassa esitettyjen laajempien suuntaviivojen mukaisesti.

- Komissio harkitsee innovatiivisen takausjärjestelmän luomista helpottamaan yksityisen sektorin rahoitusta TEN-hankkeita varten perustettujen yksityisen ja julkisten sektorin kumppanuuksien yhteydessä. Takausjärjestelmä tarjoaisi ajallisesti rajatut takeet heti rakentamisen jälkeisessä vaiheessa esiintyviä erityisriskejä varten, joita tämänhetkisillä rahoitusmarkkinoilla ei riittävästi kateta. Alustavien arvioiden mukaan järjestelmään osoitetut varat voisivat tarjota jopa kolme kertaa suuremman rahoituskapasiteetin. Uusi takausjärjestelmä olisi osittain rahoitettava TEN:in budjettimäärärahoista, edunsaajien maksamista riskimaksuista sekä takausjärjestelmällä ansaituista koroista. Takausjärjestelmä olisi sovittava yhteen jäsenvaltioiden vastaavien sitoumusten kanssa ja sitä voitaisiin täydentää EIP:n antamilla lainoilla ja/tai takauksilla. Lisäksi olisi ryhdyttävä toimiin kumppanuushankkeiden soveltamisen lisäämiseksi tutkimuksen alalla.

Euroopan investointipankkiryhmän tehtävä

Useat hallitukset ovat todenneet EIP:n tuen olevan se ratkaiseva tekijä, joka takaa pitkän aikavälin investointien taloudellisen elinkelpoisuuden, tarjoaa kimmokkeen yksityisen rahoituksen käyttöön ottamiseksi ja auttaa rakentamaan erilaisia yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuksia. Aloitteessa esitettyjen eräiden politiikan aloitteiden ja EIP:n toimien välillä on myös selkeitä yhteisvaikutuksia. Se voi esimerkiksi tukea kuudennen tutkimuksen puiteohjelman yhteydessä tehtävää eri yhtiöiden ja organisaatioiden välistä käytännön yhteistyötä, tukea eurooppalaisia teknologiayhteisöjä sekä helpottaa laajakaistasovellusten hyödyntämistä alueilla, joilla infrastruktuuri on riittämätön. Sääntelykehyksen parantaminen mittavia hankkeita tai Euroopan laajuisia riskipääomarahastoja varten saattaa auttaa kustannusten vähentämisessä ja riskien pienentämisessä sekä avata EIP-ryhmälle uusia osallistumismahdollisuuksia.

EIP:llä on ollut erityinen rooli sekä Euroopan laajuisten verkkojen edistäjänä että Lissabonissa unionille asetettujen tavoitteiden tukijana. Se on myöntänyt viime vuosikymmenen aikana 50 miljardin euron arvosta lainoja unionin alueella toteutettaviin Euroopan laajuisiin verkkoihin ja lisäksi hyväksynyt 10 miljardin euron arvosta lainoja hakijamaille. Se on viime vuosina antanut yksityisen ja julkisen sektorien kumppanuuksien infrastruktuurihankkeisiin lainaa yli 10 miljardin euron arvosta sekä antanut takauksia ja muuta tukea. Lisäksi sen i2i-aloitteen ensimmäiseen vaiheeseen on sidottu 15 miljadia euroa Lissabonissa sovittujen osaamiseen liittyvien tavoitteiden tukemiseen.

EIP on nykyisten suunnitelmiensa puitteissa sitoutunut selkeästi osoittamaan tämän vuosikymmenen loppuun mennessä noin 50 miljardia euroa uuden investointivälineen kautta TEN-investointeihin ja tukemaan lisäksi 40 miljardilla eurolla tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa jatkamalla siirtymisestä osaamistalouteen tehtyä Innovaatio 2010 -aloitettaan (laajakaistasovellukset ja eTEN mukaan luettuina). Näitä erityisvälineitä täydennettäisiin edelleen antamalla takauksia, käyttämällä SFF-rahoitusvälinettä sekä jatkamalla tuen antamista Euroopan investointirahoituksen kautta sellaisille riskipääomarahastoille, jotka investoivat innovatiivisiin huipputekniikka-alan yrityksiin niiden varhais-, alku- ja kehitysvaiheessa.

EIP rahoittaa lisäksi epäsuorasti tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan liittyviä investointeja, kuten koulutusta. Tämä on erittäin tärkeää, jotta työvoima osaa käyttää ja kehittää innovaatioita ja uutta teknologiaa edelleen. EIP on muutaman viime vuoden aikana antanut huomattavan määrän lainoja (1-1,5 miljardia vuodessa) koulutukseen ja opetukseen.

EIP ja Euroopan kasvualoite

- EIP on valmis sitomaan ensisijaisia TEN-hankkeita varten 50 miljardia euroa TEN-hankkeiden investointijärjestelmään (TIF).

- EIP:n investoinnit tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. EIP on sitonut jo 15,3 miljardia euroa sen jälkeen, kun sen i2i-aloite vuonna 2000 lähti käyntiin. Se aikoo jatkaa ja kehittää näitä toimia tukeakseen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa (T&K ja innovaatiot) Innovaatio 2010 -aloitteen avulla, johon kuuluvat myös laajakaistaan ja eTEN -verkkoihin liittyvät sovellukset sekä koulutus. Tämä merkitsee jopa 40 miljardin euron lisärahoitusta vuoteen 2010 mennessä sekä sitä, että tarjolla on entistä laajempi valikoima paremmin tarpeita vastaavia välineitä.

- EIP on valmistautunut vahvistamaan rahoituskapasiteettiaan strukturoidun rahoitusvälineen (SFF-rahoitusväline) avulla, millä on merkitystä sekä TEN-hankkeiden että T&K- ja innovaatiohankkeiden kannalta.

- Innovaatioiden tukeminen riskipääoman avulla. Euroopan investointirahasto tukee riskipääomarahastoja, yhteisön ETF-käynnistysjärjestelmä mukaan luettuna, 2,5 miljardin euron arvosta. Tuki on jaettu 185 eri riskipääomarahastolle, jotka avustavat 1500 huipputekniikkaan erikoistunutta yritystä noin 10 miljardilla eurolla. Euroopan investointipankki on sitoutunut korvamerkitsemään asianmukaiseen lisävarantoon 500 miljoonan euron suuruisen summan, jonka avulla se voi nostaa investointitasoaan noin 1 miljardilla eurolla [riskipääomavaltuutuksen nojalla].

Ehdotuksia toiminnan edistämiseksi

Nykyisten sitoumusten lisäksi tarkasteltavana on laaja joukko innovatiivisia rahoitusehdotuksia, kuten

* EIP:n mahdollisuus käyttää (osa) vuosittaisesta ylijäämästään varantojen rahoittamiseen ja vahvistaa näin SFF-rahoitusvälinettä sekä lisätä riskiosuuttaan ensisijaisista investointihankkeista. Esimerkiksi noin 200 miljoonan euron kohdistaminen SFF-varantoon mahdollistaa nykyisten pääoman kohdentamista koskevien määräysten nojalla jopa 1,3 miljardin euron käytön SFF-operaatioihin. Lisäksi EIP tarkastaa uudelleen SFF-välineen tärkeimmät parametrit sen yleisen kapasiteetin parantamiseksi, mikä tehdään moitteetonta pankkikäytäntöä noudattaen.

* EIP voisi korvamerkitä vielä 500 miljoonaa euroa varantoihinsa lisätäkseen EIR:n mahdollisuuksia investoida riskipääomaan. Tämä tarkoittaisi noin 1 miljardin euron ylimääräistä kapasiteettia. Lisäksi EIR:n olisi mahdollista rahoittaa myös hankkeita varhais- ja alkuvaiheen jälkeisessä kehitysvaiheessa.

* EIR aikoo olla nykyisistä markkinaedellytyksistä huolimatta entistä aktiivisempi riskipääoma-alalla ja takaustoiminnassa. EIR lisää pk-yritysten neuvontapalvelujaan ja teknistä tukea ulottaen sen tutkimus- ja kehitystoiminnan kaupallistamiseen, riskipääomaan, takausjärjestelyihin, mikrolainoihin ja yleisesti rahoitusjärjestelmien luomiseen. Investointirahasto on lisäksi valmis tekemään toteutettavuustutkimuksen uudentyyppisestä riskipääomasijoitusjärjestelmästä, jossa Euroopan maiden parhaimmat osaamiskeskukset olisivat mukana, sekä määrittelemään sen toimintatavat. Uuden järjestelmän tarkoituksena olisi täyttää tutkimuksen ja varhaisvaiheen sijoitustoiminnan välinen rahoitusvaje.

* EIP aikoo tehdä ehdotuksen erityisvälineestä sellaisia keskikokokoisten yritysten investointihankkeita varten, jotka ylittävät lainojen yleisen enimmäismäärän (25 miljoonaa euroa). Tämä hyödyntäisi myös tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan tehtäviä investointeja.

* EIP aikoo toimia entistä aktiivisemmin ja vahvistaa institutionaalista rooliaan jäsenvaltioiden ja yksityisen sektorin kanssa tehtävässä yhteistyössä tarjotakseen laajaa kokemustaan ja asiantuntemustaan yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuksien kehittämisessä tarpeen mukaan sekä poliittisella että hanketasolla. Lisäksi se voisi kehittää arvopaperistamiseen liittyviä rahoitusjärjestelmiä infrastruktuureja varten.

* EIP ja komissio aikovat tutkia tarkemmin mahdollisuuksia laajentaa takaustoimintaa vakuutusalalle sekä pääomamarkkinoille.

* Komissio aikoo yhdessä Euroopan investointipankkiryhmän kanssa kehittää sopivia välineitä tukeakseen ympäristötekniikkaan tehtäviä pääomasijoituksia.

4. Suosituksia Eurooppa-neuvostolle

1) Heinäkuussa 2003 käynnistyneen Euroopan kasvualoitteen etenemisen johdosta komissio antaa Eurooppa-neuvostolle seuraavat suositukset: Suositus 1: Eurooppa-neuvostoa suositetaan tarkentamaan Euroopan kasvualoitteen soveltamisalaa ja laajuutta ja tukemaan näin unionin sitoutumista kasvuun sekä työpaikkojen ja kilpailukyvyn lisäämiseen.

2) Neuvostossa ja Euroopan parlamentissa käsiteltävinä olevissa tärkeimmissä ehdotuksissa olisi päästävä pikaisesti eteenpäin, jotta Euroopan laajuisten verkkojen ensisijaiset hankkeet voitaisiin nimetä, pääasiassa raideliikenteen osalta, TEN-rahoituksen vaikutus liikenne- ja energia-alaan sekä uusiin viestintäpalveluihin maksimoida, maakuljetushankkeiden investointivarmuutta parantaa, julkisia hankintoja koskevaa sääntelykehystä mukauttaa monitahoisten infrastruktuurihankkeiden (TEN) tarpeisiin sekä parantaa ja täydentää sitä niin, että tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta olisi yksityiselle sektorille entistä palkitsevampaa. Suositus 2: Eurooppa-neuvostoa suositetaan kutsumaan neuvosto ja Euroopan parlamentti koolle ennen vuoden 2004 keväällä pidettävää Eurooppa-neuvoston kokousta seuraavien toimien osalta:

- hyväksytään Euroopan laajuisiin verkkoihin, eTEN-verkot mukaan luettuina, liittyvien rahoitussäännösten muutosehdotukset.

- annetaan yhteinen kanta uusista TEN-suuntaviivoista, niiden vuoden 2004 loppuun mennessä suunniteltua hyväksymistä varten.

- hyväksytään lainsdääntöpaketti, jolla julkisia hankintoja koskevaa säännöstöä (acquis) uudistetaan erityisesti siten, että hankintaviranomaisten ja tarjoajien välinen kilpailuun perustuva neuvottelumenettely voidaan ottaa käyttöön.

- hyväksytään yhteisöpatenttiasetus.

Ennen vuoden 2004 kesäkuuta:

- hyväksytään eurovinjetti-järjestelmän muuttamista koskeva ehdotus.

- esitetään yhteinen kanta verotusta koskevista ehdotuksista yrityssulautumien sekä emo- ja tytäryhtiöiden välisten suhteiden osalta.

3) Jotta yhteisön rahoitus edistäisi mahdollisimman tehokkaasti yksityisten rahoittajien investointitoimintaa, komission, EIP:n ja jäsenvaltioiden on vahvistettava käynnissä olevia toimiaan ja samanaikaisesti kehitettävä edelleen investointeja lisääviä innovatiivisia ratkaisuja. Suositus 3: Eurooppa-neuvostoa suositetaan pyytämään, että:

a) jäsenvaltiot:

- selvittäisivät talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen toteuttamista vuonna 2003 koskevissa raporteissaan, miten ne ovat pyrkineet tavoitteeseen, joka kuuluu "(...) kohdentaa julkisia menoja fyysiseen ja inhimilliseen pääomaan sekä osaamiseen tehtäviin kasvua edistäviin investointeihin, yleiset budjettirajoituksen huomioon ottaen" [13].

[13] Suositus (KOM (2003) 170 lopullinen/2 , 24.7.2003, s.8).

- hyödyntäisivät rakennerahastoista tuettujen ohjelmien väliarviointia sekä vuoden 2004 suoritusvarauksen kohdentamista vahvistaakseen Lissabonin tavoitteita edistävää tutkimus- ja innovaatiotoimintaa. Suoritusvaraus tavoitteen 1 ulkopuolella olevia alueita varten on tältä osin lähes 1 miljadia euroa.

- toteuttaisivat kansallisia toimintasuunnitelmia edistääkseen laajakaistasovellusten tunnetuksi tekemistä lisäämällä sen kattavuutta "alipalvelluilla" alueilla, tarjoamalla sitä viranomaisille, koululle ja sairaaloille, edistämällä sen käyttöä valtion piirissä ja kehittämällä laajakaistapalveluja.

- lisäisivät vähitellen esikuva-analyysiä, kokemustenvaihtoa ja keskenään johdonmukaisia uudistuksia BKT:tä tutkimuksen ja kehityksen osalta koskevan kolmen prosentin tavoitteen saavuttamiseksi siten, että ensimmäisiin tuloksiin päästäisiin jo vuoden 2004 puolivälissä.

b) EIP-ryhmä:

- toteuttaisi pikaisesti Euroopan kasvualoitteeseen liittyvän osuutensa ja ryhtyisi tarvittaviin toimenpiteisiin mukauttaakseen rahoitusvälineensä alan tarpeisiin moitteettoman pankkikäytännön rajoissa.

- vahvistaisi pankin investointeihin käytettävää rahoituskapasiteettia, lisäisi sen riskiosuutta ensisijaisista investointihankkeista sekä kasvattaisi tarvittaessa huomattavasti SFF-järjestelmän erityisvarantoa.

- käyttäisi sen nykyisissä rahoitusmahdollisuuksissa olevaa liikkumavaraa tässä aloitteessa mainittujen ensisijaisten hankkeiden nopeaa täytäntöönpanoa edistävien kansallisten toimien tukemista varten.

- parantaisi Euroopan investointirahaston investointimahdollisuuksia ja ryhtyisi tarvittaviin toimenpiteisiin, joilla sen rahoituskapasiteettia kasvatettaisiin jopa yhdellä miljardilla eurolla, ja rahoittaisi hankkeita myös niiden varhais- ja alkuvaiheiden jälkeisessä kehitysvaiheessa.

- ottaisi käyttöön erityisvälineen keskisuurten yritysten sellaisia investointihankkeita varten, jotka ylittävät lainanannon enimmäismäärän (25 miljoonaa euroa). Tämä hyödyttäisi myös tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan tehtäviä investointeja.

- tutkisi perusteellisesti mahdollisuudet lisätä saatavilla olevia rahoitusvälineitä ja ehdottaisi uusia innovatiivisia järjestelmiä, joilla tuettaisiin julkisen ja yksityisen sektorin investointeja riskipääomaan ja takaustoimintaan sekä parantaisi sitä varten mahdollisuuksiaan antaa takauksia ja tarjoaisi neuvontapalvelujaan luodakseen innovatiivisia rahoitusjärjestelyjä pk-yrityksille.

- arvioisi mahdollisuutta toteuttaa uudentyyppinen riskipääomasijoitusjärjestelmä, jossa Euroopan parhaimmat osaamiskeskukset olisivat mukana, sekä määrittelemään sen toimintatavat; uuden järjestelmän tarkoituksena olisi täyttää tutkimuksen ja varhaisvaiheen sijoitustoiminnan välinen rahoitusvaje.

4) Komissio, neuvosto ja Euroopan investointipankki työskentelevät edelleen ja viimeistelevät tätä aloitetta ennen Eurooppa-neuvoston joulukuista kokousta sekä vievät eteenpäin viime heinäkuussa sovittuja politiikan toimia. Suositus 4: Eurooppa-neuvostoa pyydetään huomioimaan, että komissio aikoo:

joulukuuhun 2003 mennessä:

- antaa kertomuksen Euroopan kasvualoitteen täytäntöönpanosta sekä laatia yksityiskohtaisen suunnitelman jäljellä olevista toimenpiteistä ennen joulukuussa 2003 pidettävää Eurooppa-neuvoston kokousta

- ehdottaa turvallisuuteen liittyvää tutkimusta valmistelevaa toimea, jonka budjettiarvio vuosiksi 2004-2006 olisi 65 miljoonaa euroa

- yksinkertaistaa pk-yrityksille annettavaan valtion tukeen liittyviä menettelyjä sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan annettavan tuen sääntöjä parhaillaan kuulemismenettelyssä olevan, vuoden 2003 loppuun mennessä hyväksyttävän, asetusluonnoksen mukaisesti. Komissio aikoo tutkia uusille tutkimusintensiiville pienyrityksille annettavan julkisen tuen tarvetta kilpailusääntöjen ja valtion tukeen liittyvien sääntöjen osalta

- tehdä ehdotuksen, jolla nykyistä yhtiölakia muutetaan siten, että rajat ylittävien yrityssulautumien perustaminen helpottuu

- tutkia mahdollisuuksia toteuttaa innovatiivinen takausjärjestelmä yksityisen sektorin rahoitusosuuden tukemista TEN-hankkeisiin liittyvissä yksityisen ja julkisen sektorin välisissä kumppanuuksissa.

kesäkuuhun 2004 mennessä

- julkaista vihreän kirjan yksityisen ja julkisen sektorin välisten kumppanuuksien sääntelyyn liittyvistä kysymyksistä

- laatia ehdotuksia mahdollisesta yhdenmukaistetusta Euroopan rahoitusjärjestelmästä, jolla verotuksen avoimuus riskipääomaoperaatioissa pyritään varmistamaan.

- saa päätökseen Euroopan teknologiayhteisöjä koskevan ensimmäisen vaiheen käynnistysvaiheen.

Liite 1 : Toimintasuunnitema osaamista ja verkkoja varten

Joulukuuhun 2003 mennessä

- Pk-yritysten valtiontukimenettelyjen sekä T&K-toimintaan annettavaa tukea koskevien sääntöjen yksinkertaistaminen

- Turvallisuuteen liittyvää tutkimusta koskevan valmistelevan toimen käynnistäminen

- TEN-ehdotukset liikenneverkkoja koskeviksi ensisijaisiksi hankkeiksi ja Euroopan laajuisia liikenne- ja energiaverkkoja koskeviksi rahoitussäännöiksi

- Ehdotukset nykyisen yhtiölain säännöksiä koskeviksi muutoksiksi, joilla helpotetaan rajatylittävien yrityssulatumien muodostamista

- Laajakaistaviestintää koskevien kansallisten toimintasuunnitelmien täytäntöönpano

- Rakennerahastojen väliarviointi

- Katsaus joulukuun Eurooppa-neuvostoon mennessä saavutettuun alustavaan edistymiseen

Maaliskuuhun 2004 mennessä

- Poliittinen sopimus Euroopan laajuisia verkkoja koskevista ensisijaisista hankkeista ja Euroopan laajuisten liikenne-, televiestintä- ja energia-alan rahoitussäännöistä

- Julkisia hankintasääntöjä ja yhteisöpatenttia koskevien käsiteltävinä olevien toimenpiteiden lopullinen hyväksyminen

Kesäkuuhun 2004 mennessä

- Eurovinjettijärjestelmän muuttamista koskevien ehdotusten lopullinen hyväksyminen

- Sopimus emo- ja tytäryhtiöiden sekä yrityssulautumien verokohtelua koskevista ehdotuksista

- Vihreä kirja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksista ja julkisia hankintoja koskevasta lainsäädännöstä

- Komission ehdotukset mahdollisesti yhdenmukaistettavasta Euroopan rahoitusrakenteesta, jolla varmistetaan riskipääomaoperaatioiden verotuksellinen avoimuus

- Euroopan teknologiayhteisöjen perustamista koskevan ensimmisen vaiheen loppuun saattaminen

Joulukuuhun 2004 mennessä

- Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevien ensisijaisten hankkeiden ja Euroopan laajuisten liikenne-, televiestintä- ja energia-alan rahoitussääntöjen lopullinen hyväksyminen

Komissio jatkaa lisäksi kiinteää yhteistyöä EIP:n kanssa Euroopan kasvualoitetta koskevien ehdotusten valmistelemiseksi.

EIP/EIR toimintasuunnitelma

Huhtikuu 2003 / kesäkuu 2003: Hallintoneuvosto ja johtokunta hyväksyvät Innovaatio 2010-aloitteen käynnistämisen.

Lokakuu 2003: Ehdotus hallintoneuvostolle uudesta varojen kohdentamisesta riskipääomaoperaatioihin (500 milj.) ja SFF-operaatioihin (250 milj.); ehdotus johtokunnalle

Lokakuu 2003: Ehdotus hallintoneuvostolle keskisuurten yritysten investointihankkeisiin (erityisesti TTK-hankkeisiin) tarkoitetun erityisrahoitusvälineen käynnistämisestä, johon liittyvät työsuuntaviivat laaditaan yhdessä komission kanssa

Joulukuu 2003: EIP:n COP-toimintasuunnitelman 2004-2006 (Corporate Operational Plan) hyväksyminen, johon EIP:n osuus kasvualoitteesta sisältyy. TEN-investointivälineen (TIF) käynnistäminen virallisesti. Innovaatio 2010 -aloiteetteen suuntaaminen uudelleen kasvualoitteen mukaisesti.

Joulukuu 2003: EIR käynnistää (tutkimusrahoituksen pääosaston kanssa) toteutettavuustutkimuksen/operatiiviset järjestelyt uudentyyppisestä riskipääomajärjestelmästä huippuosaamiskeskuksia sekä tutkimuksen ja alkuvaiheen investointien välisen rahoitusvajeen täyttämistä varten. Tämä saattaa johtaa pilottihankkeen toteuttamiseen vuoden 2004 puolivälissä.

Joulukuu 2003: EIR:n COP-toimintasuunnitelman hyväksyminen, johon sisältyvät ehdotukset uusista innovatiivisista julkisen ja yksityisen sektorin riskipääomainvestointien tukijärjestelmistä ja Saksassa tehdystä EIR-ERP-rahoitusvälinemallista (EIF-ERP Facility), joilla tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan tehtäviä investointeja pyritään edistämään. COP-toimintasuunnitelmaan lisätään myös ehdotukset, joilla vuonna 2004 aiotaan lisätä pk-yritysten liiketoimintaan liittyvää takaus- ja neuvontakapasiteettia.

Maaliskuu 2004: Kasvualoitteen edistymistä koskeva kertomus valmiista toimenpiteistä sekä käynnissä olevista ja yksilöidyistä operaatioista (kevään Eurooppa-neuvoston kokouksen kannalta).

Kesäkuu 2004: Väliarvio COP-toimintasuunnitelmasta ja EIP:n osuudesta kasvualoitteeseen.

Joulukuu 2004: EIP:n COP toimintasuunnitelman 2005-2007 hyväksyminen, mahdolliset muutokset EIP: osuuten kasvualoitteesta mukaan luettuina.

Liite 2 : Yhteenveto toimista / asiaan liittyvät EU:n varat

Taulukussa esitetään yhteenveto kasvualoitteen tärkeimmistä toimista. Siihen on tarpeen mukaan merkitty asiaan liittyvät EU:n varat pitäen mielessä, että suurin osuus osaamiseen ja verkkoihin tehtävistä investoinneista kuuluu yksityiselle sektorille.

Toimi // Varat

Networks //

Liikenne

Ensisijaiset hankkeet ja ajan tasalle saatetut rahoitussäännöt

// Vuoteen 2020 mennessä tarvittavat kokonaisinvestoinnit 220 miljardia euroa (160 miljardia euroa vuoteen 2010 mennessä)

Nykyinen yhteisön tuki EU TEN-liikenne 600 miljoonaa euroa p.a.

EIP:n TEN-investointiväline (TIF) 50 miljardia euroa 2004-2010

Koheesiorahasto Mahdollinen 1,5 miljardia euroa infrastruktuuri-investointeihin (2000-2006)

Eurovinjetti-ehdotus // e.s.

Galileo // EU TEN-Liikenne 550 miljoonaa euroa (2002-2005)

6. T&K puiteohjelma 100 miljoonaa euroa 2003-2006

Laajakaista ja eTEN

eEurope 2005 -toimintasuunnitelma

eTEN-rahoituspäätös // Rakennerahastotuki laajakaistaa ja muita televiestintäverkkoja varten 5,5 miljardia euroa (2000-2006)

eTEN-ohjelma 400 miljoonaa euroa (2000-2005)

6. TTK-puiteohjelma 4 miljardia tietoyhteiskunnan teknologiaan (2000-2006)

Toimi rajatylittävien hankkeiden helpottamiseksi //

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia koskevat sääntelykysymykset (vihreä kirja) // e.s.

Ehdotukset emo- ja tytäryhtiöiden ja yrityssulautumien verokohtelusta // e.s.

Osaaminen //

Tutkimus ja kehitys

Euroopan teknologiayhteisöt sellaisilla avainaloilla kuten ilmailuteollisuus, vetytekniikka, nanotekniikka jne

Tuki aloittaville yrityksille ja huipputekniikka-alan pk-yrityksille // 6. tutkimuksen ja kehityksen puiteohjelma 17,5 miljardia euroa (2003-2006)

Rakennerahastotuki tutkimusta, teknologista kehittämistä ja innovaatioita varten 10,5 miljardia euroa (2000-2006)

EIP:n i2i- ja Innovaatio 2010-aloite +/- 50 miljardia euroa (2000-2010)

EIP:n tuki riskipääomarahastoille, ml. yhteisön ETF Start up -käynnistysjärjestelmä 2,5 miljardia euroa (jota lisätään 1 miljardilla eurolla)

Innovatioihin ja tutkimukseen liittyvä koulutus // Euroopan sosiaalirahasto 20 miljrdia euroa tietotekniikkataitoihin ja 7 miljrdia euroa yrittäjätaitoihin (2000-2006)

Turvallisuuteen liittyvää tutkimusta koskeva valmisteleva toimi // EU:n talousarvio 65 milj. euroa (2004-2006)

Pk-yritysten valtiontukisääntöjen yksinkertaistaminen // e.s.

Mahdollinen yhdenmukaistettu Euroopan riskipääomarahoitusrakenne // e.s.