52002IE0193

Talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Kestävän kehityksen strategia - Viestejä Barcelonan huippukokoukselle"

(2002/C 94/08)

Talous- ja sosiaalikomitea päätti 29. marraskuuta 2001 työjärjestyksensä 11 artiklan 4 kohdan, 19 artiklan 1 kohdan ja 23 artiklan 3 kohdan nojalla laatia lausunnon aiheesta "Kestävän kehityksen strategia - Viestejä Barcelonan huippukokoukselle".

Asian valmistelusta vastannut "kestävän kehityksen strategia" -alakomitea antoi lausuntonsa 8. helmikuuta 2002. Esittelijä oli Miguel Ángel Cabra de Luna.

Talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 20. ja 21. helmikuuta 2002 pitämässään 388. täysistunnossa (helmikuun 21. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon äänin 95 puolesta, 11 vastaan 21:n pidättyessä äänestämästä.

1. Lausunnon pääsisältö

1.1. Barcelonassa pidettävällä huippukokouksella on ratkaiseva merkitys kehitettäessä Euroopan unionista maailman dynaamisinta ja kilpailukykyisintä kestävään kehitykseen perustuvaa osaamistaloutta(1). Lissabonissa vuonna 2000 pidetyssä huippukokouksessa asetettu kunnianhimoinen tavoite on määrä saavuttaa kymmenessä vuodessa. Barcelonan huippukokouksessa on olennaista arvioida ja tarkistaa politiikkoja.

1.2. Politiikkojen arviointi ja tarkistaminen on entistä tärkeämpää, koska Göteborgissa pidetyssä huippukokouksessa päätettiin laajentaa Lissabonissa sovittua strategiaa ja sisällyttää siihen kestävä kehitys. Tämä on hyvin pitkän aikavälin kunnianhimoinen suunnitelma, jossa hahmotellaan elämänlaatua sekä nykyisille että tuleville sukupolville.

1.3. Lissabonin huippukokouksen jälkeen maailmaan on ilmestynyt uusia turvallisuusuhkia, jotka asettavat samalla tulevaisuudensuunnitelmat vaakalaudalle. Vastuu koko maapallon kestävästä kehityksestä on lisääntynyt huimasti.

1.4. Barcelonassa pidettävän huippukokouksen esityslistalla on kaksi asiaa: miten varmistetaan, että Lissabonin ja Göteborgin huippukokouksissa asetetut päämäärät saavutetaan asteittain, ja miten luodaan samalla pohjaa unionin aktiiviselle osallistumiselle maapallon kestävään kehitykseen.

1.5. Talous- ja sosiaalikomitea (TSK) painottaa Barcelonassa järjestettävän huippukokouksen ratkaisevaa merkitystä. Lissabonissa asetettujen päämäärien saavuttaminen ei aivan ilmeisestikään ole todellisuudessa edistynyt riittävästi, mikä on hälyttävää. EU ei ole pystynyt noudattamaan sovittua aikataulua, jotta siitä tulisi maailman johtava kilpailu- ja osaamisalue.

1.6. Yhtä hälyttävää on se, ettei kestävä kehitys vieläkään ole riittävän selkeästi Euroopan unionin ensisijainen tulevaisuudennäkymä. Göteborgin huippukokouksen poliittiset kannanotot ovat jääneet taka-alalle sen sijaan että ne olisivat toimintaa ohjailevia tärkeimpiä periaatteita.

1.7. TSK on hyvin tyytymätön siihen, ettei edistystä ole tapahtunut. Edistyksen puute vahingoittaa vakavasti unionin pitkän aikavälin kehitystä ja asemaa sekä unionin itsestään kansalaisilleen antamaa kuvaa. Lissabonissa sovittu kestävän kehityksen strategia ja Göteborgissa tehty asiaa koskeva päätös ovat molemmat antaneet selvästi lisäarvoa unionin itselleen asettamille odotuksille.

1.8. TSK kehottaa Barcelonan huippukokouksen osanottajia tiukentamaan Lissabonin strategiaan liittyvää toimintaohjelmaa ja sen aikataulua. Huippukokouksessa tulisi kehottaa neuvostoa tarkastelemaan eri kokoonpanoissa, mihin lisätoimenpiteisiin olisi ryhdyttävä, jotta unionin talous olisi ensisijaisen tavoitteen mukaisesti maailman kilpailukykyisin. Eri alojen neuvostot voisivat raportoida asiasta Sevillassa kesäkuussa 2002 järjestettävässä huippukokouksessa.

1.9. TSK kehottaa painottamaan jälleen kerran Barcelonan huippukokouksessa kestävän kehityksen merkitystä unionin uutena tulevaisuudennäkymänä ja antamaan asianomaisille neuvoston kokoonpanoille ohjeet nopeuttaa kestävää kehitystä edistävän lainsäädännön täytäntöönpanoa ja muita toimenpiteitä. TSK on erityisen huolestunut siitä, etteivät Göteborgin huippukokouksen kehotukset kestävään kehitykseen tähtäävän toiminnan yhdenmukaistamisesta ole tuottaneet tuloksia EU:n toimielimissä eivätkä jäsenvaltioissa.

1.10. TSK kehottaa asettamaan Barcelonan huippukokouksessa peruspuitteet unionin panokselle maapallon kestävään kehitykseen. Huomiota on kiinnitettävä erityisesti Eurooppa-Välimeri-alueeseen ja kuluvan vuoden syyskuussa järjestettävään maailmanlaajuiseen huippukokoukseen.

1.11. Jotta varmistetaan unionin kehitys johtavaksi kilpailukykyiseksi alueeksi, TSK kehottaa ryhtymään pikaisesti uusiin toimenpiteisiin erityisesti seuraavilla aloilla:

a) On tehtävä pikaisesti uusia aloitteita etenkin nuorisotyöllisyyden parantamiseksi. TSK kehottaa Barcelonan huippukokousta painottamaan jälleen kerran sitä, että jäsenvaltioiden on käynnistettävä toimintaohjelmia, joilla nuorille järjestetään työtilaisuuksia ja ammatillista koulutusta. On muistettava, että tällaisella toiminnalla on myönteisiä vaikutuksia.

b) Työpaikkojen laatu on edelleen tärkeä seikka. TSK kehottaa Barcelonan huippukokousta vahvistamaan työpaikkojen laadun parantamisen unionin ja jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkojen keskeiseksi näkökohdaksi. Komissiota olisi kehotettava valmistelemaan työpaikkojen laatua koskeva toimintasuunnitelma, jossa otetaan huomioon työelämän uudet terveys- ja turvallisuusriskit.

c) Koheesio: TSK toteaa, että rakennepolitiikka on vaikuttanut merkittävästi taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden parantumiseen vuodesta 1988 lähtien. Koheesio on kestävän kehityksen avaintekijä, ja TSK kehottaakin Barcelonan huippukokousta korostamaan aktiivisen rakennepolitiikan jatkamisen merkitystä koko EU:ssa laajentumisen ja nykyisen tukikauden vuonna 2006 tapahtuvan päättymisen jälkeen.

d) Markkinoiden avaaminen: TSK kehottaa Barcelonan huippukokousta vauhdittamaan toimenpiteitä markkinoiden avaamiseksi, kuten komissio on ehdottanut. TSK esittää toivomuksen, että huippukokouksessa käynnistettäisiin prosessi, jossa arvioitaisiin, millä tavoin julkisten palveluiden vapauttaminen sääntelystä on vaikuttanut yhteiskuntaan, ympäristöön ja työllisyyteen(2).

e) Ympäristö: TSK:n mielestä unionin on tehostettava ympäristötoimenpiteisiin liittyviä menetelmiään. Parantamisen varaa on etenkin kasvihuonekaasupäästöihin, luonnonvarojen käyttöön ja elintarviketurvallisuuteen liittyvissä toimenpiteissä. Nykyisin tarvitaan uusien ajatusten sijaan pikemminkin kykyä toteuttaa entiset ideat.

f) Investoiminen osaamiseen: Lissabonin strategian kunnianhimoisena perusajatuksena on investoiminen henkilöresursseihin. TSK on pannut merkille, että koulutus- ja tutkimusneuvostot ovat edenneet asiassa. TSK korostaa erityisesti tarvetta tehdä laaja-alaisia kolmikantasopimuksia elinikäisestä oppimisesta ja ammatillisesta koulutuksesta, jotta taataan sekä koulutuksen saatavuus että rahoitus.

g) Investoiminen tutkimukseen ja kehittämiseen on Lissabonin strategiassa keskeisellä sijalla, varsinkin kun EU on jo kauan sitten jäänyt jälkeen sekä Yhdysvaltojen että Japanin kehityksestä. Tutkimusneuvosto haluaa kasvattaa tutkimusmäärärahoja kuluvalla vuosikymmenellä nykyisestä 1,9 prosentista BKT:tä 3 prosenttiin. TSK kehottaa laatimaan suunnitelmia siitä, miten hankkeiden edellyttämien uusien tutkijoiden määrää lisätään. Suunnitelmien on katettava myös yleissivistävä ja ammatillinen koulutus.

h) TSK:n mielestä ei ole vieläkään tuettu tarpeeksi yrittäjyyttä eikä varsinkaan pienyrityksiä, vaikka niiden panos on merkittävä Lissabonissa sovittujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta. TSK tukee täysin komission kehotusta tehostaa toimintaa kaikilla niillä kymmenellä alalla, jotka mainitaan pienyrityksiä koskevassa peruskirjassa.

i) Päätöksenteko: TSK tukee täysin neuvoston komissiolta saamaa kehotusta tehostaa päätöksentekoa ja kuroa umpeen Lissabonissa asetettujen tavoitteiden ja nykyisten saavutusten välinen kuilu.

j) TSK toteaa Göteborgissa kokoontuneen neuvoston tavoin, että kehitys on kestävää ainoastaan silloin kun koko kansalaisyhteiskunta suhtautuu siihen suopeasti ja antaa sille tukensa aktiivisen kuulemisprosessin ja vuoropuhelun välityksellä. Tässä on vielä huomattavia puutteita, eikä komitea ole havainnut tilanteen parantuneen Göteborgin huippukokouksen jälkeen. Komitea antaa prosessiin oman panoksensa ja on tyytyväinen työnsä saamalle tuelle.

k) TSK korostaa sosiaalidialogin merkitystä ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan aktiivista panosta toteutettaessa Lissabonin ja Tukholman huippukokouksissa asetettuja tavoitteita.

2. Yleistä

2.1. Komission ensisijaiset tavoitteet

Barcelonassa järjestettävässä Eurooppa-neuvoston kokouksessa olisi edistettävä seuraavia komission asettamia painopistealoja:

- On kehitettävä edelleen työllisyyspolitiikkoja kiinnittämällä erityistä huomiota työmarkkinoiden aktiiviseen uudistamiseen.

- On korjattava tärkeimpien elinkeinoelämän sektoreiden nykyisiä verkottumispuutteita ja vauhditettava rahoitusmarkkinoiden yhdentymistä.

- On investoitava nykyistä enemmän osaamiseen, jotta varmistetaan kilpailukyky ja tulevaisuuden työpaikat.

2.2 Espanjan puheenjohtajuuskauden ensisijaiset tavoitteet

Yksi Espanjan puolivuotisen puheenjohtajuuskauden keskeisimmistä toimintalohkoista on vauhdittaa Lissabonissa hyväksytyn toimintasuunnitelman toteutumista. Erityisesti pyritään vapauttamaan sääntelystä tietyt strategiset alat kuten

- energia

- televiestintä

- liikenne

- rahoituspalvelut.

Samoin pyritään kehittämään sellaista työllisyys- ja koulutuspolitiikkaa, joka tukee Euroopan luotsaamista maailman dynaamisimmaksi ja innovatiivisimmaksi taloudeksi kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti.

2.3 EU:n työllisyys- ja koulutustilanne

TSK on komission kanssa yhtä mieltä siitä, että Euroopan työllisyysstrategian tavoitteeksi on asetettava laadukkaiden työpaikkojen luominen.

Nykyiset koulutusjärjestelmät eivät kuitenkaan vastaa kansalaisten tarpeita, sillä niiden turvin kansalaiset eivät kykene täyttämään nyky-yhteiskunnan asettamia vaatimuksia. Yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen on oltava kansalaisten ulottuvilla jatkuvasti, jotta he pystyvät joustavasti sopeutumaan nopeasti muuttuvien työmarkkinoiden vaatimuksiin.

- Komissio on laatinut muistion elinikäisen oppimisen ongelmista sekä tämän tärkeän käsitteen toteuttamisesta ja myöhemmästä kehittämisestä käytävästä keskustelusta. Muistiossa mainitaan kuusi keskeistä tavoitetta, joihin TSK on suhtautunut myönteisesti lausunnossaan 1121/2001. Komitean mielestä tavoitteet ovat edelleen ajankohtaisia ja käyttökelpoisia. Tavoitteiksi on asetettu

- tietoyhteiskuntaan osallistumisen edellyttämien uusien perustaitojen opettaminen kaikille

- henkilöresursseihin investoimisen lisääminen

- innovaatiot opettamisessa ja oppimisessa

- oppimisen arvostaminen

- oppimismahdollisuuksista annettavan ohjauksen ja neuvonnan uudistaminen

- lähioppiminen (sähköiset viestimet saattavat olla hyödyllinen oppimisväline).

2.4. Sosiaaliset ja koheesionäkökohdat kehitysinvestointeina

Riossa pidetyn huippukokouksen ensimmäisen periaatteen mukaisesti kestävässä kehityksessä keskitytään ihmisiin. Tämä on myös Lissabonissa omaksutun lähestymistavan johtoajatus eurooppalaiseen kontekstiin mukautettuna: "Ihmiset ovat Euroopan tärkein voimavara, ja ihmisten olisi oltava unionin politiikkojen keskipiste."

2.4.1. Köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen

Köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen ovat kaikkien jäsenvaltioiden yhteisiä ongelmia. Niiden lievittäminen on kestävän kehityksen onnistumisen kannalta olennaista, ja vaikka tilanne on parantunut, kuljettavana on vielä pitkä tie.

Nizzassa kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa edistettiin Lissabonissa asetettujen tavoitteiden saavuttamista siten, että hyväksyttiin Euroopan sosiaaliohjelma, jonka yhtenä tärkeimpänä päämääränä on yhdistää sosiaalipolitiikka laajempaan kontekstiin, kestävän Euroopan kehittämisstrategiaan.

Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumisessa on keskityttävä seuraaviin seikkoihin:

- On luotava vaurastumisen taloudelliset edellytykset lisäämällä kasvua ja työllisyyttä.

- On tehostettava Euroopan työllisyysstrategian täytäntöönpanoa.

- On säilytettävä työpaikkojen laatu ja parannettava sitä; työpaikkojen lisäämisen ohella on luotava nykyistä laadukkaampia työpaikkoja.

- On etsittävä sellaisia työn laadun ja sosiaalisen syrjäytymisen osoittimia, jotka todella ilmentävät kyseisiä käsitteitä.

- On jatkettava rakennepolitiikan hyödyntämistä keinona tukea kipeimmin apua tarvitsevia alueita.

Osuus- ja yhteisötaloudella (osuusliikkeillä, keskinäisillä yhtiöillä, järjestöillä ja säätiöillä), kuten muillakin tässä lausunnossa mainituilla aloilla, saattaa olla tärkeä tehtävä, jota on ryhdyttävä edistämään.

2.4.2. Väestön ikääntyminen

Odotettavissa olevan eliniän piteneminen ja syntyvyyden väheneminen ovat horjuttaneet työikäisen ja muun väestön välistä tasapainoa kaikissa jäsenvaltioissa. Komitea tähdentää, että väestön ikääntyminen on yksi huolenaiheista, ja siihen on kiinnitettävä huomiota.

Perusongelmia on kolme:

- eläkejärjestelmän rahoituskelpoisuuden varmistaminen

- terveydenhuoltopalveluiden kysynnän luonnollinen lisääntyminen

- talouskasvun mahdollinen hidastuminen.

On ryhdyttävä torjumaan sukupolvien välistä sosiaalista syrjintää ja vanhusten köyhtymistä.

Toimilla on pyrittävä

- kasvattamaan työllisyyttä Lissabonissa hyväksytyn strategian mukaisesti (naisten työllisyysaste 60 prosenttia ja miesten 70 prosenttia)

- tukemaan elinikäistä oppimista

- luomaan jäsenvaltioihin aktiivinen perhepolitiikka, jonka tarjoamien taloudellisten ja sosiaalisten mahdollisuuksien ansiosta syntyvyys lisääntyisi jäsenvaltioissa.

Ei tiedetä, miten unionin laajentuminen vaikuttaa työntekijöiden keski-ikään. On kuitenkin selvää, että se on tärkeä seikka, ja sitä on tutkittava, koska unionin väestömäärä lisääntyy huomattavasti nykyisten ehdokasvaltioiden liityttyä unioniin.

2.5. Ympäristö

2.5.1. Ilmastonmuutoksen torjuminen

Kiotossa asetetut tavoitteet on saavutettava. Siksi on välttämätöntä tuntea kunkin maan nykytilanne, jotta siihen voidaan puuttua. Tähän tarvitaan kaikkialla yhteisössä toimivia järjestelmällisiä mittausvälineitä.

Kuten jo todettiin, talouskasvu on välttämätöntä, mutta se ei saa johtaa energian suurkulutukseen.

Euroopan kaikilla elinkeinoelämän sektoreilla on edistettävä ponnekkaasti energiatehokkuutta, ja eräät niistä ovatkin jo panostaneet siihen.

Uusiutuvien energianlähteiden käyttöä on tuettava nykyistä aktiivisemmin ja tehokkaammin ja tällaisen suururakan edellyttämiin toimiin on ryhdyttävä.

Liikenteen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt lisääntyvät nopeammin kuin muista lähteistä peräisin olevat vastaavat päästöt. On ryhdyttävä seuraavanlaisiin toimenpiteisiin: sisällytetään todelliset kustannukset hintoihin, kehitetään älykkäitä liikenteenohjausjärjestelmiä, parannetaan perusrakenteiden käyttöä, rakennetaan uutta infrastruktuuria ja siirrytään käyttämään sellaisia liikennemuotoja, jotka vahingoittavat ympäristöä nykyistä vähemmän. Liikennepolitiikkaa käsittelevässä valkoisessa kirjassa(3) ehdotetut toimet ovat epäilemättä oikeansuuntaisia, ja ne tähtäävät siihen, että liikenne olisi tulevaisuudessa kestävää.

2.5.2. Luonnonvarojen kestävä käyttö

Luonnon monimuotoisuus on väistämättä kadonnut, mikä on puolestaan supistanut geenivaroja. Tällä on tulevia sukupolvia ajatellen selviä kerrannaisvaikutuksia. Luonnonvaroihin kielteisesti vaikuttavat toimintaperiaatteet on uudistettava (esimerkiksi tietyt kalatalouden, maatalouden, karjanhoidon ja teollisuuden käytänteet).

YMP:tä uudistettaessa on otettava huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristötavoitteet. Ensi askeleista luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja vesistöjen saastumisen vähentämiseksi mainittakoon maatalouden ympäristötoimet. Näyttää ilmeiseltä, että on myös ryhdyttävä toimiin, jotta palautettaisiin ihmisten luottamus elintarvikkeisiin.

Jotta luonnonvaroja voidaan pitkällä aikavälillä hoitaa nykyistä paremmin, niiden nykytilasta on saatava tietoja. Näin päästään paremmin selville siitä, ylittääkö kulutus kyseisen luonnonvaran elpymiskapasiteetin.

On säilytettävä sellainen tasapaino, jonka ansiosta luontaiset kestävyysmekanismit toimivat edelleen. Yhteisön eri tahojen välisten yhteistyöväylien toiminta on vakiinnutettava. Tällaisia tahoja ovat yhtäältä pk-yritykset, kaupungit, kunnat ja järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta ja toisaalta tiedeyhteisö, johon sisältyvät tutkimus ja kehittämistahot.

Tarvitaan toimintasuunnitelmaa, jolla nykyistä ympäristösäännöstöä parannetaan ja yksinkertaistetaan. Uutta lainsäädäntöä olisi annettava vähän ja keskitettävä toiminta nykyisen lainsäädännön täytäntöönpanoon.

2.6. Euroopan kansalaisten mielipide ja tuki

Kaikilla yhteiskunnan tahoilla ei ole riittävästi tietoa Lissabonissa ja Göteborgissa sovituista tavoitteista eikä toimenpiteistä. Asiasta on tiedotettava suurelle yleisölle ja rohkaistava kansalaisia ja heidän muodostamiensa kansalaisyhteiskunnan tahoja käsittelemään alan toimintaperiaatteita ja niiden vaikutuksia, jotka ovat tärkeitä seikkoja.

On kirvoitettava laaja yleisökeskustelu, johon järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta osallistuu. Myös viestimet on kutsuttava keskustelemaan asiasta, jotta ne välittäisivät kansalaiskeskustelun annin kansalaisille, jolloin kestävä kehitys olisi demokraattista. Myös hallitusten, kuntien, kansalaisyhteiskunnan eri tahojen ja yhteisön toimielinten on osallistuttava keskusteluun.

Internet on erittäin kätevä väline, jonka avulla kansalaisten mielipiteet kestävää kehitystä koskevista jäsenvaltioiden suunnitelmista ja strategioista saadaan nopeasti selville. Sähköistä kuulemista voidaan täydentää järjestämällä asiantuntijaseminaareja, laatimalla selvityksiä, järjestämällä erityisiä kuulemistilaisuuksia ja keskustelufoorumeita ja hyödyntämällä muita yleisöosallistumisen välineitä.

On selvää, että TSK:n rooli yhteiskunnan kanssa kommunikoitaessa on erittäin tärkeä. Tämä koskee sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa että jäsenvaltioiden vastaavia elimiä, toisin sanoen jäsenvaltioiden hallinnon neuvoa-antavia elimiä.

3. Erityistä

3.1. Indikaattorit

Kestävän kehityksen strategian jatkamisesta ollaan yleisesti yksimielisiä, mutta strategian täytäntöönpanon kannalta on erittäin tärkeää selvittää ajoittain, missä vaiheessa strategian toteuttaminen on ja ollaanko asiassa edistytty vai ei. Samalla voidaan arvioida jäsenvaltioiden työstämien politiikkojen tehokkuutta.

On ensiarvoisen tärkeää etsiä ja määritellä kattavat ja tasapuoliset indikaattorit. On erittäin tärkeää, että Barcelonassa hyväksytään EU:n rakenneuudistuksia mittaavat osoittimet, jotta voidaan mitata kunkin maan toteuttamien uudistusten vaikutuksia ja hyödyntää samalla kuhunkin tapaukseen parhaiten sopivia toimintaperiaatteita ja välineitä.

Tiedot on poimittava, koottava ja käsiteltävä ajantasaisesti ja huolellisesti. Siihen tarvitaan johdonmukaista järjestelmää, jotta tietojen tulkitseminen on yksiselitteistä. Eurostat täyttänee nämä vaatimukset, ja jos näin ei ole, sen on varustauduttava täyttämään ne.

3.2. Kilpailukykyinen tuotantojärjestelmä

Kestävä kehitys tarjoaa tilaisuuden yritysten kehittämiseen ja työpaikkojen luomiseen vahvasti tulevaisuuteen suuntautuvilla aloilla, joiden on kuitenkin oltava hyvin kilpailukykyisiä. On toteutettava uudistuksia, joilla tehostetaan tuotantojärjestelmiä ja lisätään niiden tuotantoa.

On alettava toteuttaa kunnianhimoista suunnitelmaa vapauttaa markkinat sääntelystä. Samalla Euroopan taloutta on joustavoitettava entistä kiivaammassa tahdissa, toteutettava rakenneuudistuksia aiempaa useammilla aloilla ja otettava sosiaaliset näkökohdat huomioon tasavertaisesti. Kuluvan vuoden keväällä pidettävässä huippukokouksessa on tärkeämpää saavuttaa asteittaista edistystä kuin ottaa käyttöön innovatiivisia uusia toimintatapoja.

Barcelonassa on arvioitava asioiden edistymistä, vakiinnutettava hyvin toimivat toimintaperiaatteet ja toimet ja tuotava esiin epäkohdat. Näin voidaan kiinnittää huomiota ensisijaisesti toimiin, joilla epäkohdat korjataan, ja asettaa lyhyt määräaika (vuosi lienee sopivan pituinen ajanjakso), jonka kuluttua tilanne tarkistetaan uudelleen.

3.3. Tapaamiset ennen Barcelonan huippukokousta

Komitea suhtautuu myönteisesti puheenjohtajavaltio Espanjan ehdotukseen järjestää ennen Barcelonan huippukokousta tapaamisia, joihin osallistuvat aktiivisesti niin TSK kuin muut järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan organisaatiot.

Komitea kannattaa myös sosiaalidialogin puitteissa järjestettävää tapaamista työmarkkinaosapuolten kanssa.

Bryssel 21. helmikuuta 2002.

Talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Göke Frerichs

(1) Lissabonissa 23. ja 24. maaliskuuta 2000 kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa annetut puheenjohtajan päätelmät, kohdat 1-5 (KOM(2002) 14 lopullinen, Tiivistelmäosan ensimmäinen kappale).

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 97/67/EY, annettu 15 päivänä joulukuuta 1997, yhteisön postipalvelujen sisämarkkinoiden kehittämistä ja palvelun laadun parantamista koskevista yhteisistä säännöistä, EYVL L 15, 21.1.1998. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/30/EY, annettu 22 päivänä kesäkuuta 1998, maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä, EYVL L 204, 21.7.1998. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 96/92/EY, annettu 19 päivänä joulukuuta 1996, sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä, EYVL L 27, 30.1.1997. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 97/51/EY, annettu 6 päivänä lokakuuta 1997, neuvoston direktiivien 90/387/ETY ja 92/44/ETY muuttamisesta niiden mukauttamiseksi kilpailuympäristöön televiestinnän alalla, EYVL L 295, 29.10.1997. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/12/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 2001, yhteisön rautateiden kehittämisestä annetun neuvoston direktiivin 91/440/ETY muuttamisesta, EYVL L 75, 15.3.2001.

(3) KOM(2001) 370 lopullinen.

LIITE

Talous- ja sosiaalikomitean lausunnon

Seuraavat muutosehdotukset hylättiin lausuntoa käsiteltäessä, vaikka ne saivat äänestyksessä yli neljäsosan annetuista äänistä:

Kohta 2 - Yleistä (kohdat 2.1-2.6)

Poistetaan.

Äänestystulos

puolesta: 34, vastaan: 54, pidättyi äänestämästä: 14

Kohdat 2.1, 2.2, 2.3 ja 2.4.2

Poistetaan.

Perustelu

Eivät ole asian kannalta oleellisia.

Äänestystulos

puolesta: 37, vastaan: 67, pidättyi äänestämästä: 8

Kohta 2.5.2

- toinen alakohta

Poistetaan ensimmäisen virkkeen jälkeen kohdan loppuosa.

- kolmas alakohta

Poistetaan.

Perustelu

Euroopan ympäristökeskus on julkaissut aiheesta raportin; tietoja on saatavilla.

Äänestystulos

puolesta: 38, vastaan: 55, pidättyi äänestämästä: 10

Kohta 3 - Erityistä (kohdat 3.1 ja 3.2)

Poistetaan (säilytetään vain kohta 3.3).

Äänestystulos

puolesta: 34, vastaan: 71, pidättyi äänestämästä: 5

Kohta 3.1

- toinen alakohta

Korvataan toinen virke seuraavalla: "Komitea kritisoi sitä, että esitetyissä asiakirjoissa on edelleen riittämättömästi ympäristöosoittimia (yhteensä seitsemän)."

- kolmas alakohta

Poistetaan.

Äänestystulos

puolesta: 40, vastaan: 62, pidättyi äänestämästä: 8