52001PC0466

Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS valmisteveron alaisten tuotteiden liikkumisen ja valvonnan tietokoneistamisesta

(komission esittämä)

PERUSTELUT

1. - Asiayhteys

1.1 - Valmisteveron alaisia tuotteita koskevasta yleisestä järjestelmästä sekä näiden tuotteiden hallussapidosta, liikkumisesta ja valvonnasta 25 päivänä helmikuuta 1992 annetussa neuvoston direktiivissä 92/12/ETY [1] säädetään, että kaikkiin eri jäsenvaltioiden välillä väliaikaisen valmisteverottomuuden järjestelmän mukaan liikkuviin tuotteisiin on liitettävä lähettäjän laatima asiakirja. Direktiivissä säädetty hallinnollinen asiakirja luotiin väliaikaisessa valmisteverottomuusjärjestelmässä liikkuvien valmisteveron alaisten tuotteiden hallinnollisesta saateasiakirjasta 11 päivänä syyskuuta 1992 annetulla komission asetuksella (ETY) N:o 2719/92 [2].

[1] EYVL L 76, 25.2.92, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston direktiivillä 96/99/EY, annettu 30 päivänä joulukuuta 1996 (EYVL L 8, 11.1.97, s. 12).

[2] EYVL L 276, 19.9.92, s. 1.

1.2. - Valmisteveron alaisten alkoholi- ja tupakkatuotteiden yhteisön sisäisessä liikenteessä todetun petollisen toiminnan laajuuden vuoksi perustettiin tulliasioista ja välillisestä verotuksesta vastaavien pääjohtajien päätöksellä 26 päivänä maaliskuuta 1997 näiden alojen petoksia tutkiva korkean tason työryhmä. Ryhmän tehtävänä oli tunnistaa ongelmat ja ehdottaa niille ratkaisuja.

1.3 - Työryhmä jätti kertomuksensa huhtikuussa 1998. Tulliasioista ja välillisestä verotuksesta vastaavat pääjohtajat hyväksyivät sen kokouksessaan 24 päivänä huhtikuuta 1998. Kertomuksen loppupäätelmissä todetaan, että ryhmä suosittelee, että komissio ja jäsenvaltiot kehittävät ja ottavat käyttöön tietokoneavusteisen järjestelmän yhteisön sisäistä liikennettä varten (kohta 3.4.4).

1.4 - Tämän jälkeen komissio valmisteli neuvostolle tiedonannon toimista, joita on toteutettava valmisteveroihin liittyvien petosten torjunnassa (O/98/131). Komissio ehdotti tiedonannossaan, että tehtäisiin Fiscalis-ohjelmasta rahoitettava toteutettavuustutkimus tavaroiden liikkumisen valvonnan parantamisesta tietotekniikkaa hyväksi käyttäen.

1.5 - Korkean tason työryhmän kertomus vahvistettiin tiedonannon pohjalta Ecofin-neuvostossa 19 päivänä toukokuuta 1998. Neuvosto korosti loppupäätelmissään tietokoneistetun valvontajärjestelmän merkitystä pitkän tähtäimen tavoitteena, mikäli komission ehdottaman toteutettavuustutkimuksen tulokset antavat siihen aihetta.

1.6 - Kertomus jätettiin Euroopan parlamentille 21 päivänä syyskuuta 1998.

2. - Valmisteverotulojen suhteellinen merkitys verrattuna jäsenvaltioiden kokonaisverotuloihin

2.1 - Eurostatista tällä hetkellä saatavilla olevat luvut koskevat vuotta 1996. Valmisteverotulojen osuus kaikissa jäsenvaltioissa yhteensä oli 234 miljardia euroa, eli 8,1 prosenttia 2 881 miljardin euron kokonaisverotuloista.

2.2 - Samana vuonna tupakka- ja alkoholituotteiden valmisteveroja koskevien petosten määräksi arvioitiin 4,8 miljardia euroa kaikissa jäsenmaissa yhteensä, kun kivennäisöljyjä ei oteta huomioon. Tämä luku mainittiin tupakka- ja alkoholituotteiden veropetoksia koskevassa korkean tason työryhmän kertomuksessa. Luku on saatu jäsenvaltioiden tekemistä arvioista.

3. - Toteutettavuustutkimus valmisteverojärjestelmän tietokoneistamisesta

3.1 - Virallisen lehden S-sarjassa 11 päivänä elokuuta 1998 julkaistun tarjouspyynnön (XXI/98/CB-5003) ja tavanomaisen valintamenettelyn jälkeen toteutettavuustutkimus annettiin tehtäväksi Alcatel TITN Answare -yritykselle. Sopimus allekirjoitettiin 29 päivänä joulukuuta 1998, ja se oli 14 kuukauden pituinen.

3.2 - Toteutettavuustutkimus, jonka loppukertomuksen komissio hyväksyi 17 päivänä maaliskuuta 2000, osoittaa, että kaikkien valmisteveron alaisten tuotteiden liikkumisen ja valvonnan tietokoneistaminen voidaan teknisesti toteuttaa. On todellakin täysin mahdollista, että hallinnollinen saateasiakirja (väliaikaisessa valmiste-verottomuusjärjestelmässä jäsenvaltioiden välillä liikkuviin valmisteveron alaisiin tuotteisiin nykyään liitettävä paperi) korvataan sähköisellä viestillä, jonka taloudellinen toimija lähettää toiselle asianomaisen kansallisen hallinnon kautta. Tällaisen järjestelmän avulla jäsenvaltiot saisivat tiedon tuotteiden liikkeistä reaaliajassa, ja ne voisivat tarvittaessa järjestää tarkastuksia ennakkoon, matkalla tai jälkikäteen. Järjestelmä on herättänyt suurta kiinnostusta asiassa kuultujen taloudellisten toimijoiden keskuudessa. He uskovat järjestelmän yksinkertaistavan asiakirjaliikenteeseen liittyviä muodollisuuksia paperin poistuessa, lisäävän kaupankäynnin turvallisuutta sekä nopeuttavan vakuuksista vapautumista. Lähettäjä voisi todellakin saada tavaran perillesaapumisesta välittömästi tavaran vastaanottajalta ilmoituksen, joka vastaisi vaikutuksiltaan nykyisen hallinnollisen saateasiakirjan jäljennöstä numero 3, eli lähettäjän vakuuden voimassaolo lakkaisi ja hän vapautuisi vastuusta. Kehitettävän järjestelmän tekniset tiedot sellaisina kuin ne on esitetty toteutettavuustutkimuksessa ovat tämän neuvoston päätösehdotuksen liitteenä.

3.3 - Tutkimus osoitti kuitenkin myös perustettavan järjestelmän monimutkaisuuden. Järjestelmän olisi yhdistettävä 80 000 toimijaa 15 kansalliseen hallintoon, jotka puolestaan on yhdistetty toisiinsa. Järjestelmän olisi toimittava jatkuvasti, 24 tuntia vuorokaudessa ja 365 päivää vuodessa, ja sen olisi oltava hyvin nopeasti toimintakunnossa vian sattuessa tai huoltotoimenpiteiden jälkeen. Viestien sisällön kannalta järjestelmä osoittautui erilaiseksi kuin tietokoneistettu passitusmenettely (NCTS/NSTI [3]), jossa ainoastaan tullitoimipaikat yhdistettiin toisiinsa [4], vaikka tietyt toiminnot voisivatkin olla yhteisiä (esimerkiksi luettelo jäsenvaltioiden toimivaltaisista tullitoimipaikoista).

[3] New Computerised Transit System / Nouveau Système de Transit Informatisé

[4] Yksinkertaistetuissa menettelyissä voidaan järjestelmään ottaa mukaan myös eräitä toimijoita.

3.4 - Lisäksi Euroopan unionin jäsenyyttä hakeneet valtiot on otettava täysin mukaan kaikkiin täytäntöönpanotöihin, sillä kun järjestelmä on toiminnassa, ne on liitettävä järjestelmään niiden tultua unionin jäseniksi. Näiden valtioiden on myös vastattava järjestelmän kustannuksista ja rasitteista. Näin järjestelmästä tulee vieläkin monimutkaisempi ja vaikeampi hallita.

3.5 - Tutkimuksesta käy edelleen ilmi, että täytäntöönpanovaiheen tulisi kestää 5 vuotta alkaen järjestelmän kehittämistöiden todellisesta alkamisajankohdasta. Määräaika on melko pitkä, mutta sitä ei voida lyhentää. Toimien toteuttaminen ennen valmisteveron alaisten tuotteiden liikkumisen tietokoneistamisen täytäntöönpanoa on välttämätöntä järjestelmän moitteettoman toiminnan kannalta (koodi- ja valmisteverotoimistoluetteloiden hallinta, termitesaurukset, valmisteveronumeroiden yhdenmukaistaminen jne.).

3.6 - Tutkimuksen mukaan järjestelmän kehittely- ja käyttöönottokustannukset sekä vuotuiset taloudelliset ja hallinnolliset käyttökustannukset voivat olla merkittäviä sekä kansallisille hallinnoille että myös komissiolle (ks. jäljempänä kohta 4).

4. - Komission, jäsenvaltioiden ja toimijoiden sitoutuminen

4.1 - Komissio

Järjestelmän rahoituksen suhteen oli alun perin tarkoitus, että komissio, 30 päivänä maaliskuuta 1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston Fiscalis-päätöksen 888/98/EY [5] 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti, rahoittaa käyttöön otettavien järjestelmien yhteisön vastuulla olevat osat, joihin kuuluu valmisteveron alaisten tuotteiden tietojenvaihtojärjestelmä 8 päivänä heinäkuuta 1998 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen 98/532/EY 1 artiklan 1 kohdan mukaisesti [6]. Fiscalis-ohjelman koko ajalle ja siihen kuuluville toimille tarkoitettu kokonaisbudjetti on kuitenkin 40 miljoonaa euroa.

[5] EYVL L 126, 28.4.1998, s. 1.

[6] EYVL L 247, 5.9.1998, s. 9.

Komissiolle jäävät kustannukset sekä tukiohjelman että valmisteverojen tietokonejärjestelmän kehittämisen ja vuosien 2002-2006 aikana suoritettavan käyttöönoton osalta on kuitenkin arvioitu olevan puolestaan 35 miljoonaa euroa.

Näin ollen Fiscalis-ohjelmalle myönnetty talousarvio ei riitä rahoittamaan järjestelmän yhteisön vastuulla olevia osia, kun otetaan huomioon muut toimet, joita kyseisen ohjelman yhteydessä toteutetaan. Valmisteveron alaisten tuotteiden liikkumisen ja valvonnan tietokoneistamista varten tarvitaan siis erillinen talousarvio (vrt. päätösehdotuksen 10 artikla).

Järjestelmän hallinnoinnista aiheutuvat käyttökustannukset ovat täytäntöönpanon ja käyttöönoton jälkeen 4 miljoonaa euroa vuodessa.

Tietokoneistamisen seuranta ja talousarvion käytön valvonta tulee puolestaan antaa tehtäväksi erityiselle komitealle. Komission 8. toukokuuta 2001 tekemän päätöksen mukaisesti hankkeen toteuttamiseen on varattu virat kuudelle tilapäisesti yhteisöjen palvelukseen siirtyvälle kansalliselle virkamiehelle. Verotuksen ja tulliliiton pääosasto muistuttaa kuitenkin, että henkilöstön tarpeeksi on arvioitu yhdeksän vakinaista virkaa (3 A, 5 B ja 1 C).

4.2 - Jäsenvaltiot

Jäsenvaltioiden on otettava huomioon ainoastaan hankkeen rahoitukseen liittyvät näkökohdat. Joidenkin jäsenvaltioiden tekemien laskelmien mukaan jäsenvaltioiden vastuulle jäävä talousarvio on täytäntöönpanon kaikkia vaiheita varten 5-12 miljoonaa euroa jäsenvaltiota kohti riippuen kunkin jäsenvaltion nykyisestä valmiustilasta sekä asianomaisten toimijoiden lukumäärästä. Järjestelmän vuotuiset käyttökustannukset ovat laskelmien mukaan noin 300 000 euroa jäsenvaltiota kohti.

Toteutettavuustutkimuksessa ei voitu laskea jäsenvaltioiden yksityiskohtaisia kustannuksia, sillä hallintojen nykyisten perusrakenteiden taso vaihtelee merkittävästi maiden välillä, erityisesti koulutuksen, tiedotuksen, teknisen tuen ja kehityksen aloilla. On siis välttämätöntä, että kukin jäsenvaltio suorittaa omat arvionsa toteutettavuustutkimuksessa esitettyjen teknisten tietojen mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi erityisesti selvitettävä, onko niillä valmiiksi käytettävissään riittävät henkilöstöresurssit hankkeen täytäntöönpanoon, vai onko niiden turvauduttava ulkopuolisten yritysten apuun. Tämä on itse asiassa ratkaiseva tekijä lopullisten kustannusten arvioinnissa. Jäsenvaltioiden on edelleen laskettava vuotuiset käyttökustannukset toteutettavuustutkimuksen muuttujien perusteella. Jäsenvaltioiden vastuulla olevat tehtävät ovat samat kuin päätöksessä 98/532/EY säädetyt (vrt. päätösehdotuksen 5 artikla).

4.3 - On huomattava, että sekä komission että jäsenvaltioiden investoinneista lähes 50 prosenttia käytetään hallinnon, koordinoinnin, koulutuksen, tiedotuksen ja teknisen tuen hoitamiseen.

4.4 - Yhteisön ja jäsenvaltioiden toimivalta

On myös syytä muotoilla uudelleen päätöksessä 888/98/EY säädetyn määrittelyn tiettyjä kohtia yhteisön vastuulla olevista ja muiden kuin yhteisön vastuulla olevista järjestelmän osista (vrt. päätösehdotuksen 3 artikla). Yhteisön ja erityisesti komission vastuulle jäävät velvoitteet ovat jokseenkin samat kuin ne, joista on säädetty päätöksessä 98/532/EY (vrt. päätösehdotuksen 4 artikla).

4.5 - Toimijat

Järjestelmästä jokaiselle siihen liittyvälle toimijalle (kaikkien asianomaisten toimijoiden on liityttävä siihen) aiheutuvat kustannukset ovat arvioiden mukaan korkeintaan 140 000 euroa järjestelmän kehittämiseen yritystä kohti ja 15 000 euroa järjestelmän vuotuisiin käyttökustannuksiin yritystä kohti. Arvio koskee ainoastaan suuria yrityksiä, jotka kehittävät oman perustettavaan atk-järjestelmään integroidun liitännän sisältävän sovelluksen ja joiden on siten hankittava tarvittavat laitteistot ja ohjelmat. Tämä tulee kysymykseen erityisesti savukkeita tuottavien yhtiöiden sekä öljy-yhtiöiden kohdalla. Kustannukset ovat merkittävästi alhaisemmat pienille toimijoille, kuten viininviljely-yrittäjille, sillä niille riittää tietokone ja verkkoyhteys. Jäsenvaltioiden olisi kehitettävä standardisovellus ja tarjottava se vastikkeettomasti kaikkien sitä tarvitsevien toimijoiden käyttöön.

4.6 - Vertailukohdat

Tulot: Tietyiltä jäsenmailta saatuja kustannusarvioita on verrattu kansallisiin valmisteverotuloihin vuonna 1997 jäsenvaltiokohtaisesti. Vertailu osoittaa, että jäsenvaltioilta edellytetyt investoinnit ovat ainoastaan 0,02-0,2 prosenttia näistä tuloista.

Petollinen toiminta: Kun lisäksi verrataan kaikilta osapuolilta edellytettyjä investointeja ja käyttökustannuksia vuotuiseen petosten määrään, järjestelmä näyttää tulevan nopeasti kannattavaksi. Perustettavalla atk-järjestelmällä voitaisiin torjua osa petoksista kansallisten hallintojen suorittaman reaaliajassa tapahtuvan on-line-valvonnan kautta. Jos oletuksena on, että alkuinvestoinnit ovat vain 0,2 prosenttia vuotuisista kansallisista valmisteverotuloista, niin sekä komission että jäsenvaltioiden budjettirasite olisi puolestaan vain 5 prosenttia tietyn vuoden menetetyistä tuloista.

5. Täytäntöönpanohalukkuus

Kaikki kansalliset viranomaiset ja taloudelliset toimijat toivovat valmisteverojen käsittelyn tietokoneistamista, sillä se yksinkertaistaisi asiakirjaliikennettä sekä nopeuttaisi toimintojen tarkastamista ja hyväksymistä. Hanke on osa yleistä kehitystä, jossa pyritään korvaamaan paperi automaattisilla tiedonsiirtokeinoilla.

Ecofin-neuvoston 19. toukokuuta 1998 tekemän päätöksen jälkeen valmisteverojen käsittelyn tietokoneistamiseen on löytynyt poliittista tahtoa.

Kun otetaan huomioon hankkeen laajuus, monimutkaisuus ja kokonaiskustannukset, on kuitenkin olennaista, että jäsenvaltiot ja komissio sitoutuvat siihen lainsäädännöllisesti sekä oikeudellisen vastuun että menojen kohdentamisen osalta (vrt. päätösehdotuksen 2 artikla). Siksi tämä päätösehdotus esitellään Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

2001/0185 (COD)

Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS valmisteveron alaisten tuotteiden liikkumisen ja valvonnan tietokoneistamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 95 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen [7],

[7] EYVL C, s.

ottavat huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon [8],

[8] EYVL C, s.

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä [9],

[9] Euroopan parlamentin lausunto.....(EYVL C.....), neuvoston yhteinen kanta....... (EYVL C....) ja Euroopan parlamentin päätös........(EYVL C......). Neuvoston päätös.......

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Valmisteveron alaisia tuotteita koskevasta yleisestä järjestelmästä sekä näiden tuotteiden hallussapidosta, liikkumisesta ja valvonnasta 25 päivänä helmikuuta 1992 annetussa neuvoston direktiivissä 92/12/ETY [10] säädetään, että kaikkiin eri jäsenvaltioiden välillä väliaikaisen valmisteverottomuuden järjestelmän mukaan liikkuviin tuotteisiin on liitettävä lähettäjän laatima asiakirja.

[10] EYVL L 76, 23.3.1992, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2000/47/EY (EYVL L 197, 29.7.2000, s.73).

(2) Direktiivissä 92/12/ETY säädetty hallinnollinen asiakirja luotiin väliaikaisessa valmisteverottomuusjärjestelmässä liikkuvien valmisteveron alaisten tuotteiden hallinnollisesta saateasiakirjasta 11 päivänä syyskuuta 1992 annetulla komission asetuksella (ETY) N:o 2719/92 [11].

[11] EYVL L 276, 19.9.1992, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 2225/93 (EYVL L 198, 7.8.1993, s. 5).

(3) Alkoholia ja tupakkaa koskevia petoksia tutkivan korkean tason työryhmän 24 päivänä huhtikuuta 1998 antamassa kertomuksessa esitettyjen toteamusten ja suositusten johdosta osoittautui välttämättömäksi korvata valmisteveron alaisten tuotteiden liikkuvuutta koskevien tietojen paperisten asiakirjojen kierto tietokoneistetulla järjestelmällä. Näin jäsenvaltiot voivat saada reaaliajassa liikkuvuutta koskevia tietoja ja suorittaa tarvittavat tarkastukset myös direktiivin 92/12/ETY 15 artiklassa tarkoitetun liikkuvuuden aikana.

(4) Lisäksi osoittautui, että väliaikaiseen valmisteverottumuusjärjestelmään kuuluvien tuotteiden yhteisön sisäisen liikkuvuuden yksinkertaistaminen olisi välttämätöntä.

(5) Tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi komission olisi varmistettava jäsenvaltioiden toimien yhteensovittaminen sisämarkkinoiden hyvän toimivuuden takaamiseksi. Lisäksi komission olisi annettava tukensa jäsenvaltioille tietojen hyödyntämiseksi petosten torjunnassa erityisesti yhteisön tason riskianalyysin avulla.

(6) Tietokoneistetun järjestelmän monimutkaisuuden ja laajuuden vuoksi sekä yhteisön että jäsenvaltioiden on sijoitettava siihen runsaasti inhimillisiä ja rahoituksellisia voimavaroja. Näin ollen olisi tärkeää säätää, että komissio ja jäsenvaltiot asettavat käytettäviksi kaikki tarvittavat voimavarat järjestelmän kehittämiseksi ja käyttöönottamiseksi.

(7) Edelleen olisi tarpeen tarkentaa, mitkä atk-järjestelmän osat ovat yhteisön vastuulla ja mistä yhteisö ei vastaa, sekä tarkentaa, mistä tehtävistä atk-järjestelmän kehittämisessä ja käyttöönotossa huolehtii komissio ja mistä huolehtivat jäsenvaltiot. Tässä suhteessa komission yhteensovittamis-, organisointi- ja hallintotehtävät tulisivat olemaan merkittävät.

(8) Valmisteveron alaisten tuotteiden liikkuvuutta ja valvontaa koskevan tietokoneistetun järjestelmän täytäntöönpanon arvioinnista olisi laadittava yksityiskohtaiset säännöt.

(9) Järjestelmän rahoittaminen olisi jaettava yhteisön ja jäsenvaltioiden kesken, ja yhteisön osuus olisi rahoitettava Euroopan unionin yleisestä talousarviosta.

(10) Tällä päätöksellä vahvistetaan järjestelmän koko kehittämisen ja käytössä olon ajaksi rahoituspuitteet, jotka muodostavat Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta 6 päivänä toukokuuta 1999 tekemän toimielinten välisen sopimuksen 33 kohdan mukaisen budjettivallan käyttäjän ensisijaisen ohjeen [12].

[12] EYVL C 172, 18.6.1999, s. 1.

(11) Koska tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavat toimenpiteet ovat menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY7 2 artiklassa tarkoitettuja hallintotoimenpiteitä, toimenpiteistä olisi päätettävä mainitun päätöksen 4 artiklassa säädettyä hallintomenettelyä noudattaen,

OVAT TEHNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1. Direktiivin 92/12/ETY 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen valmisteveron alaisten tuotteiden liikkuvuudelle ja valvonnalle luodaan tietokoneistettu järjestelmä, jäljempänä 'tietokoneistettu järjestelmä'.

2. Tietokoneistetun järjestelmän tarkoituksena on:

a) mahdollistaa asetuksella (ETY) N:o 2719/92 säädetyn hallinnollisen saateasiakirjan sähköinen siirto ja parantaa valvontaa;

b) torjua petoksia antamalla jäsenvaltioille mahdollisuus seurata reaaliajassa valmisteveron alaisten tuotteiden liikkuvuutta ja suorittaa tarvittaessa välttämättömät tarkastukset;

b) yksinkertaistaa väliaikaiseen valmisteverottumuusjärjestelmään kuuluvien tuotteiden liikkuvuutta yhteisössä erityisesti helpottamalla ja nopeuttamalla tavaroiden liikkuvuutta koskevan vastuuvapauden myöntämistä.

2 artikla

Jäsenvaltioiden on otettava tietokoneistettu järjestelmä käyttöön viiden vuoden kuluessa tämän päätöksen voimaantulosta.

Tietokoneistetun järjestelmän kehittämistyöt on aloitettava yhdeksän kuukauden kuluessa tämän päätöksen voimaantulosta.

Komissio ja jäsenvaltiot asettavat käytettäviksi tarpeelliset inhimilliset, rahoitukselliset ja tekniset voimavarat tietokoneistetun järjestelmän täytäntöönpanoa ja toimintaa varten.

3 artikla

Tietokoneistettuun järjestelmään sisältyy yhteisön vastuulla olevia osia ja osia, joista yhteisö ei vastaa.

Yhteisön vastuulla olevat osat ovat yhteiset eritelmät, tekniset tuotteet, CCN/CSI-verkon (Common Communication Network/Common Systems Interface) palvelut ja kaikille jäsenmaille yhteiset yhteensovittamispalvelut, lukuun ottamatta kansallisten tarpeiden mukaisia muunteluja tai erikoispiirteitä.

Osat, joista yhteisö ei vastaa, ovat kansalliset eritelmät, järjestelmään kuuluvat kansalliset tietokannat, yhteisön vastuulla olevien osien ja muiden osien väliset verkkoyhteydet sekä ohjelmistot ja laitteistot, joita kukin jäsenvaltio pitää tarpeellisina voidakseen käyttää kyseisiä järjestelmiä täysipainoisesti koko hallinnossaan.

4 artikla

1. Komissio yhteensovittaa tietokoneistetun järjestelmän yhteisön vastuulla olevien ja muiden osien luomisen ja toimivuuden osalta erityisesti:

a) perusrakenteet ja järjestelmän yleisen yhteenkytkettävyyden ja yhteentoimivuuden varmistamiseen tarvittavat välineet;

b) tietojen hyödyntämisen petosten torjunnassa, erityisesti yhteisön tason riskianalyysin avulla.

2. Edellä 1 kohdan tavoitteiden saavuttamiseksi komissio tekee tarvittavat sopimukset ja laatii yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tarvittavat suunnitelmat järjestelmän luomista ja toimivuuden ylläpitoa varten.

Suunnitelmissa täsmennetään sekä komission että yksittäisten jäsenvaltioiden vastuulla olevat perustamiseen liittyvät ja jatkuvasti suoritettavat tehtävät. Suunnitelmissa määritellään myös tehtävien suorittamiselle asetetut määräajat ja niiden suorittamisesta esitettävät todisteet.

5 artikla

1. Jäsenvaltioiden on suoritettava asetettujen määräaikojen puitteissa niille 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen suunnitelmien mukaiset perustamiseen liittyvät ja jatkuvasti suoritettavat tehtävät.

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kertomus tehtävien suorittamisesta ja todisteet suorittamisajankohdasta.

2. Jäsenvaltiot eivät saa ryhtyä tietokoneistetun järjestelmän luomiseen tai toimintaan liittyviin toimenpiteisiin, joilla voi olla vaikutusta joko järjestelmän yleiseen yhteenkytkettävyyteen tai yhteentoimivuuteen tai sen yleiseen toimivuuteen.

Jäsenvaltioiden toimenpiteet, jotka voivat vaikuttaa tietokoneistetun järjestelmän yleiseen yhteenkytkettävyyteen tai yhteentoimivuuteen tai sen yleiseen toimivuuteen, edellyttävät komission etukäteen antamaa suostumusta.

3. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava säännöllisesti komissiolle toimenpiteistään, joihin ne ovat ryhtyneet voidakseen käyttää tietokoneistettua järjestelmää täysipainoisesti koko hallinnossaan.

6 artikla

Komissio vahvistaa tarvittavat toimenpiteet tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi 7 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen. Täytäntöönpanotoimenpiteet eivät vaikuta välillisen veron kantoa ja valvontaa koskeviin yhteisön säännöksiin eivätkä välillistä verotusta koskevaa hallinnollista yhteistyötä ja keskinäistä avunantoa koskeviin yhteisön säännöksiin.

7 artikla

1. Komissiota avustaa neuvoston asetuksen (ETY) N:o 218/92 10 artiklalla perustettu välillisen verotuksen alan hallinnollisen yhteistyön pysyvä komitea [13].

[13] EYVL L 24, 1.2.1992, s. 1.

2. Viitattaessa tähän kohtaan sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 artiklassa säädettyä hallintomenettelyä ja otetaan huomioon mainitun päätöksen 7 ja 8 artikla.

3. Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa säädetty määräaika on kolme kuukautta.

8 artikla

1. Komissio toteuttaa muut tarvittavat toimenpiteet tarkistaakseen, että yhteisön talousarviosta rahoitetut toimet on toteutettu moitteettomasti ja tämän päätöksen säännöksiä noudattaen.

Komissio seuraa säännöllisesti yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tietokoneistetun järjestelmän kehittämistä ja käyttöönottoa määrittääkseen, onko järjestelmän tavoitteet saavutettu siltä osin sekä laatiakseen suuntaviivat järjestelmän täytäntöönpanoon tähtäävien toimien tehostamiseksi.

2. Komissio toimittaa 7 artiklassa tarkoitetulle komitealle välikertomuksen seuranta-toimista kolmenkymmenen kuukauden kuluttua tämän päätöksen voimaantulosta. Tarvittaessa kertomuksessa täsmennetään tietokoneistetun järjestelmän toimivuuden myöhempää arviointia koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja perusteet.

3. Edellä 2 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetun viiden vuoden ajanjakson päättyessä komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen järjestelmän täytäntöönpanosta. Kertomuksessa täsmennetään erityisesti tieto-koneistetun järjestelmän toimivuuden myöhempää arviointia koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja perusteet.

9 artikla

Komissio voi tiedottaa Euroopan unionin jäsenyyttä hakeneille maille tietokoneistetun järjestelmän kehittämisen ja käyttöönoton etenemisestä, ja ne voivat osallistua suoritettaviin testeihin.

10 artikla

1. Yhteisö ja jäsenvaltiot vastaavat yhdessä tietokoneistetun järjestelmän täytäntöönpanon välttämättömistä kustannuksista 2 ja 3 kohdan mukaisesti.

2. Yhteisö vastaa yhteisön vastuulla olevien tietokoneistetun järjestelmän osien kehittämis-, hankinta-, asennus- ja ylläpitokuluista sekä komission (tai nimetyn alihankkijan) tiloihin asennettujen yhteisön vastuulla olevien osien käytöstä aiheutuvista juoksevista kuluista.

3. Jäsenvaltiot vastaavat sellaisten tietokoneistetun järjestelmän osien, joista yhteisö ei vastaa, perustamiseen ja toimintaan liittyvistä kuluista ja niiden tiloihin (tai nimetyn alihankkijan tiloihin) asennettujen kyseisten järjestelmien yhteisön vastuulla olevien osien käytöstä aiheutuvista juoksevista kuluista.

11 artikla

1. Tietokoneistetun järjestelmän toteuttamiseen myönnetyt rahoituspuitteet 2 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetulle ajanjaksolle vahvistetaan 35 miljoonaksi euroksi yhteisön talousarviossa.

Budjettivallan käyttäjä vahvistaa vuotuisen määrärahan, mukaan luettuina edellä mainitun järjestelmän käyttöönottoajanjakson jälkeistä käyttöä ja toimintaa varten myönnetyt määrärahat rahoitusnäkymien puitteissa.

2. Jäsenvaltioiden on asetettava käytettäviksi rahoitukselliset ja inhimilliset voimavarat, jotka arvioidaan tarvittavan 5 artiklassa esitettyjen velvoitteiden täyttämiseksi.

12 artikla

Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

13 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE

Tekniset näkökohdat

Perustettavassa tietojärjestelmässä jäsenvaltiot vastaavat oman alueensa kaikista puhelinkeskuksista ja elektronisista keskuksista, joita käytetään toimijoiden tai jäsenvaltioiden välittämien tietojen vastaanottamiseen tai lähettämiseen, sekä kaikesta tiedonvaihdosta muiden jäsenvaltioiden kanssa. Näitä tehtäviä varten ei tule käyttää ulkopuolista välittäjää.

Järjestelmän on täytettävä erittäin korkeat turvallisuus- ja luotettavuusstandardit soveltuakseen kaupallisten toimien suorittamiseen. Järjestelmään on oltava mahdoton murtautua, ja sen on taattava, että sen kautta välitetyt tiedot pysyvät ehdottoman salaisina, ja sen on oltava käytettävissä 24 tuntia vuorokaudessa ja 365 päivää vuodessa. Vian sattuessa järjestelmän on oltava hyvin nopeasti jälleen toimintakunnossa.

1. - Rakenne

Toteutettavuustutkimuksen loppupäätelmien ja valituksi tulleen yleisen tietojärjestelmän perusteella ratkaisuehdotuksessa on otettava huomioon seuraavat periaatteet:

- Kaikkien luetteloitujen toimijoiden (valtuutetut varastonpitäjät ja heidän verottomat varastonsa, rekisteröidyt toimijat ja niiden verotusedustajansa) on kuuluttava järjestelmään.

- Kaikkien järjestelmään kuuluvien taloudellisten toimijoiden välisten tiedonsiirtojen on kuljettava vähintään yhden jäsenmaan kautta.

- Muilla taloudellisilla toimijoilla, erityisesti rekisteröitymättömillä toimijoilla (satunnaisilla vastaanottajilla) ei ole suoraa pääsyä järjestelmään. Tällaisissa tapauksissa tiettyjen tietojen on kuljettava suoraan taloudellisten toimijoiden välillä.

- Jos tieto kulkee suoraan taloudellisten toimijoiden välillä, toinen näistä toimijoista, yleensä lähettäjä, vastaa tiedon syöttämisestä järjestelmään.

- Luetteloidut toimijat vastaavat tavaroiden liikkeitä koskevien tietojen toimittamisesta erityisesti liikkeitä koskevien tietojen (sähköinen hallinnollinen saateasiakirja [14]) sekä menettelyn päättämistä koskevan sanoman esittämistä ja mahdollista päivitystä varten.

[14] Hallinnollinen saateasiakirja

- Kaikki hallinnolliset tiedot liikkeitä koskevia tietoja lukuun ottamatta siirretään suoraan jäsenvaltioiden välillä. Ne eivät kulje koskaan taloudellisten toimijoiden kautta.

- Yleisö voi tutustua julkisiin tietoihin yleisölle avoimessa tiedotuskeskuksessa.

- Valmisteverojen alaisten tuotteiden liikkumisen ja valvonnan atk-järjestelmää käytettäessä tietty taloudellinen toimija on suorassa yhteydessä yksinomaan tapauksesta riippuen tuotteiden lähettämisen tai vastaanottamisen osalta toimivaltaiseen jäsenvaltioon.

CCN/CSI-perusrakenne yhdistää tällä hetkellä jäsenvaltiot toisiinsa, ja sen käyttöä on pidetty ehdotetun järjestelmän valttina. Väliaikaiseen käyttöön ehdotetaan AFIS-perusrakennetta, jolla tuetaan liikkumisen tarkistamista, keskinäistä avunantoa sekä tarvittavaa täydentävää tiedonvaihtoa.

Lopputuloksena on seuraava tekninen ratkaisu:

>VIITTAUS KAAVIOON>

Kullakin jäsenvaltiolla on sovelluspalvelin (valmisteverojen alaisten tuotteiden liikkumisen ja valvonnan atk-järjestelmä), joka käsittelee jäsenvaltion virkamiesten tai taloudellisten toimijoiden lähettämät viestit. Kukin palvelin on liitetty CCN/CSI-verkkoon [15] CCN-portilla ja (jäsenvaltion) virkamiesten työasemat on liitetty atk-järjestelmän palvelimeen sisäisen AEM-verkon kautta. Myös erilaiset tukikeskukset ja pulmalinjat on yhdistetty järjestelmän palvelimeen ja/tai CCN-porttiin (ei näy kuvassa).

[15] Common Communication Network / Common Systems Interface.

Taloudelliset toimijat (ECOP) on yhdistetty toimivaltaiseen jäsenvaltioon kahdella tietoliikennepalvelimen edustakoneella (COM) niin, että jos toiseen tulee vika, toinen voi varmistaa toiminnan. Useimmiten taloudelliset toimijat käyttävät vain yhtä työasemaa tai itsenäistä PC:tä, mutta suurimmilla toimijoilla on omat palvelimensa ja oma verkko.

Euroopan unionin laitokset, eli Verotuksen ja tulliliiton pääosasto (TAXUD) ja Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) on suoraan liitetty yhteen CCN-porttiin. Samaan porttiin on liitetty myös AFIS-palvelin [16].

[16] Anti-Fraud Information System.

Sovelluskeskus (AC) on liitetty verkkoon omalla CCN-portilla.

Jokainen jäsenvaltio vastaa kaikista toiminnoista sen paikallistoimialueen sisällä.

2. - Toiminnot

Porrastetun kehittämisen ja käyttöönoton mahdollistamiseksi järjestelmä olisi hajotettava kolmeen toimintoryhmään:

- Ryhmä I: viitemoduulista koostuvan sähköisen hallinnollisen saateasiakirjajärjestelmän ennakkoehto, lähinnä perustiedot, joiden erityismääritelmistä säädetään direktiivissä, sekä tietojen vaihtoa koskevat keskinäiset sopimukset. Pääsy VIES-järjestelmään [17] voidaan lukea tähän ryhmään,

[17] VAT Information Exchange System.

- Ryhmä II: sähköinen hallinnollinen saateasiakirjajärjestelmä sinänsä, sekä tarvittavat tiedot tämänkaltaisten liikkeiden toteuttamiseen,

- Ryhmä III: lisämoduulit, joille sähköinen hallinnollinen saateasiakirjajärjestelmä on ennakkoehto mutta jotka eivät itse vaikuta sähköisen hallinnollisen saateasiakirjan liikkeisiin.

Toiminnalliset moduulit, joista ryhmät muodostuvat, on kuvattu alempana riippuvuusjärjestyksessä. Kokonaisten nuolten osoittamat moduulit eivät toimi elleivät nuolten lähtömoduulit ole toiminnassa, mutta katkoviivanuolten osoittamat moduulit voivat väliaikaisesti toimia ilman nuolten lähtömoduulia, vaikka niiden kehittäminen onkin toivottavaa. Jäsenmaiden ja taloudellisten toimijoiden mukaan harmaat moduulit ovat ensisijaisia.

Luettavuuden parantamiseksi kaikki siirtymäsuhteet eivät ole näkyvissä.

>VIITTAUS KAAVIOON>

Seuraavissa kappaleissa esitellään lyhyesti kunkin ryhmän muodostavat alajärjestelmät.

Ryhmä I: Etukäteen vaaditut tehtävät (kesto: kaksi ja puoli vuotta toiminnan aloittamisesta)

Tähän ryhmään kuuluvat koko järjestelmän toiminnalle tarpeelliset toiminnot:

- viiteluetteloiden laatiminen (koodiluettelot, luettelot järjestelmässä mukana olevista valmisteverotoimistoista, valmisteveron alaisten tuotteiden rakenne, termitesaurus),

- luetteloitujen toimijoiden luettelon hallinnointi ja konsultointi,

- vakuuksien hallinnointi ja konsultointi,

- valmisteverokantojen hallinnointi ja konsultointi,

- ALV:tä koskevien tietojen hankkiminen,

- asiaan liittyvät kertomukset.

On huomattava, että eräät lähdeluetteloista, kuten koodiluettelot ja luettelot jäsenvaltioiden toimistoista, jaetaan mahdollisuuksien mukaan uuden tietokoneistetun passitusmenettelyn (NCTS) sisältämien luetteloiden kanssa.

Ryhmä II: sähköisen hallinnollisen saateasiakirjan kulku (kesto: neljä vuotta, toiminta käynnistyy vuoden kuluttua töiden aloittamisesta)

Ryhmään kuuluvat sähköisen hallinnollisen saateasiakirjajärjestelmän hallintaa tukevat toiminnot:

- vakuustodistusten hallinnointi,

- hallinnollisen saateasiakirjan esittäminen ja rekisteröinti,

- hallinnollisen saateasiakirjan päivittäminen ja jakaminen liikkeen aikana,

- hallinnollisen saateasiakirjan vastaanotto ja hylkääminen,

- tavaroiden vientiä koskeviin tullijärjestelyihin liittyminen,

- menetyksiä koskevat valitukset,

- liikkeitä koskevien tietojen käyttö ja haku,

- automaattiset muistutukset,

- asiaan liittyvät kertomukset.

Ryhmä III: loppuvaiheen tehtävät (kesto: kaksi vuotta, toimet alkavat kolme vuotta töiden aloittamisen jälkeen)

Ryhmään kuuluvat prosessin loppuvaiheen toiminnot:

- kesken matkan suoritettujen tarkastusten rekisteröinti,

- riskien arviointi,

- hälytysten hallinta,

- automaattiset muistutukset,

- tilastot,

- liikkumisen tarkistaminen ja keskinäinen avunanto,

- vapaamuotoisten viestien vaihto.

Varusohjelmat

Yllä lueteltujen sovellustoimintojen lisäksi olisi tehtävä täydentäviä kehittelyjä seuraavien varusohjelmien luomiseksi:

- käyttäjätunnusten myöntäminen,

- salasanojen vaihto,

- yhteyksien valvonta,

- tilastojen koontaminen,

- tukipalvelun tarvitsema tietojen konsultointi,

- tukipalvelun suorittamat korjaukset ja uudelleenkytkennät.

3. - Tehtävät

Työohjelma jaetaan Euroopan komission ja jäsenvaltioiden kesken seuraavalla tavalla:

- Euroopan komissio koordinoi kaikkien kumppaneiden työtä sekä liitosohjelmaa. Se valvoo järjestelmän kokonaisvaltaista määrittelyä ja yhteisten elementtien kehittämistä. Komissio hankkii kumppaneille sovelluskeskuksen toimintojen valvontaa ja komponenttien arviointia varten.

- Kukin jäsenvaltio luo oman pääteverkoston, kehittää oman sovelluksensa ja avaa sen taloudellisille toimijoille. Kukin jäsenvaltio osallistuu liitosohjelmaan sitä koskevin osin.

3.1 - Euroopan komissio

EU:n kehityspolitiikan mukaisesti valmisteveron alaisten tuotteiden liikkumisen ja valvonnan tietokoneistaminen tulisi kehittää kolmessa vaiheessa klassisen V-kehitysmallin mukaisesti. Euroopan komission vastuulla olevat tärkeimmät toimet ovat seuraavat:

Projektin keskustoimisto, jonka toimiin sisältyvät tukiohjelman koordinoinnin ja käyttöönoton valvonnan lisäksi:

- yhteiset määritelmät,

- tekniset tuotteet,

- CCN/CSI-verkon palvelut,

- jäsenvaltioiden yhteiset koordinointipalvelut.

Kuvattuihin järjestelmän yhteisön vastuulla oleviin osiin ei voi sisältyä mitään kansallisten tarpeiden mukaisia muunteluja tai erikoispiirteitä.

On huomattava, että jäsenvaltioiden kokemusta tarvitaan järjestelmän määrittelyssä. Siksi Euroopan komissio aikoo pyytää, että jäsenvaltiot osallistuvat aktiivisesti järjestelmän määrittelyyn.

Lisäksi komissio arvioi järjestelmän kehittämisvaiheet säännöllisesti yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.

3.2 - Jäsenvaltiot

Jäsenvaltioiden on kehitettävä ja täytäntöönpantava oma järjestelmäsovelluksensa noudattaen Euroopan komission antamia toiminnallisia ja teknisiä erittelyjä.

Jäsenvaltiot saavat vapaasti valita sisäisiä tarpeitaan vastaavat välineet, teknisen ympäristön, laitteet jne. Niiden kehittämä sovellus voi perustua nykyiseen ympäristöön, mutta lopputuloksena olevan järjestelmän on oltava täysin Euroopan komission ja jäsenvaltioiden yhdessä sopimien erittelyjen mukainen. Erityisesti EU:n sisäisten liitäntöjen on oltava ehdottomasti muiden jäsenvaltioiden kehittämien järjestelmien kanssa yhteensopivia sekä muodon että semantiikan puolesta.

Euroopan komissio toimittaa jäsenvaltioille validointivälineet jäsenvaltioiden järjestelmien yhteensopivuuden tarkistamiseen ja validoinnin valmisteluun.

Jäsenvaltioiden vastuulla ovat seuraavat toimet:

- kansallisten määrittelyjen laatiminen

- yhteisten toiminnallisten erittelyjen laatimiseen osallistuminen ja liitäntöjen laatiminen

- kansallisen projektitoimiston perustaminen

- laadunhallinta

- turvallisuus- ja hallintapolitiikka

- ryhmän I sovellusten kehittäminen

- ryhmän I sovellusten hyväksyminen

- ryhmän II sovellusten kehittäminen

- ryhmän II sovellusten hyväksyminen

- ryhmän III sovellusten kehittäminen

- ryhmän III sovellusten hyväksyminen

- tiedotusohjelma

- koulutusohjelma

- tukiohjelma

- käyttöönotto.

Komissio kannustaa yhden kansallisen hallinnon johdolla toteutettavia eräitä tai kaikkia jäsenvaltioita hyödyttäviä yhteisiä tuotekehitysaloitteita.

RAHOITUSSELVITYS

1. TOIMENPITEEN NIMI

Valmisteverojen tietokoneistaminen - Valmisteveron alaisten tuotteiden liikkumisen ja valvonnan eurooppalaisen atk-järjestelmän täytäntöönpano (valmisteveron alaisten tuotteiden liikkumisen ja valvonnan atk-järjestelmä).

2. BUDJETTIKOHTA [18]

[18] Budjettikohta koskee ainoastaan järjestelmän käyttöönottoa. Tässä vaiheessa ei ole mahdollista määrittää budjettikohtaa, josta järjestelmän käyttäminen rahoitetaan.

B5-306

3. OIKEUSPERUSTA

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 95 artikla.

4. TOIMENPITEEN KUVAUS

4.1 Toimenpiteen yleistavoite

Tavoitteena on torjua petoksia soveltamalla korkean tason työryhmän antaman tupakkaan ja alkoholiin liittyviä petoksia koskevan kertomuksen pääasiallista suositusta. Tulliasioista ja välillisestä verotuksesta vastaavat pääjohtajat hyväksyivät kertomuksen 24 päivänä huhtikuuta 1998, ja se vahvistettiin Ecofin-neuvostossa 19 päivänä toukokuuta 1998.

Edelleen tavoitteena on sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistaminen yksinkertaistamalla ja tehostamalla väliaikaisessa valmisteverottomuusjärjestelmässä jäsenvaltioiden välillä liikkuvien valmisteveron alaisten tuotteiden turvallisuusjärjestelmää, valmisteveron alaisia tuotteita koskevasta yleisestä järjestelmästä sekä näiden tuotteiden hallussapidosta, liikkumisesta ja valvonnasta 25 päivänä helmikuuta 1992 annetussa neuvoston direktiivissä 92/12/ETY säädetyn mukaisesti.

Tämän saavuttamiseksi on nykyisin käytössä oleva paperinen hallinnollinen saateasiakirja, joka liitetään väliaikaisessa valmisteverottomuusjärjestelmässä jäsenvaltioiden välillä liikkuviin valmisteveron alaisiin tuotteisiin, korvattava taloudellisten toimijoiden välisellä ja asianomaisen kansallisen hallinnon kautta toimitettavalla sähköisellä viestillä.

Tällaisen järjestelmän avulla jäsenvaltiot saisivat tiedon tavaran liikkumisesta reaaliajassa ja ne voisivat tarpeen mukaan järjestää tarkastuksia ennakkoon, matkalla tai jälkikäteen.

Hanke on herättänyt suurta kiinnostusta asiassa kuultujen taloudellisten toimijoiden keskuudessa, sillä ne näkevät järjestelmän yksinkertaistavan asiakirjaliikenteeseen liittyviä muodollisuuksia paperin poistuessa, lisäävän kaupankäynnin turvallisuutta sekä nopeuttavan vakuuksista vapautumista. Lähettäjä voisi todellakin välittömästi saada tavaran perillesaapumisesta ilmoituksen, joka vastaisi vaikutuksiltaan nykyisen hallinnollisen saateasiakirjan jäljennöstä numero 3, mikä tarkoittaisi sitä, että lähettäjän vakuuden voimassaolo lakkaisi ja lähettäjä vapautuisi vastuusta.

Alcatel TITN Answare teki vuonna 1999 asiasta toteutettavuustutkimuksen, jossa todettiin, että järjestelmä on teknisesti toteutettavissa. Tutkimuksessa tuodaan esiin kaikki järjestelmän kehittämisessä ja käyttöönotossa tarvittavat tiedot. Komission yksiköt hyväksyivät tutkimuksen virallisesti 17 päivänä maaliskuuta 2000.

4.2 Toimenpiteen kesto ja sen uusimista tai voimassaolon jatkamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt

Toiminta on monivuotinen (2002-2006), ja sen kesto on viisi täyttä vuotta töiden aloittamisesta alkaen.

5. MENOJEN JA TULOJEN LUOKITUS

5.1 Pakolliset/ei-pakolliset menot

Ei-pakolliset menot

5.2 Jaksotetut/jaksottamattomat määrärahat

Jaksotetut määrärahat

5.3 Oletettu tulolaji

-

6. MENOLAJI

- Yhteisrahoitus muiden julkisen tai yksityisen sektorin rahoituslähteiden kanssa.

Yhteisö rahoittaa järjestelmän kansalliset hallinnot toisiinsa yhdistävän osan, ja jäsenvaltiot rahoittavat oman hallintonsa taloudellisiin toimijoihin yhdistävän osan.

Yhteisön vastuulla oleviin toimintakustannuksiin kuuluvat lähinnä seuraavat:

- lainsäädännölliset ja menettelyyn liittyvät toimet

- hallinnolliset tehtävät (organisointi, suunnittelu, tarjouspyyntöjen julkistaminen, konsulttien valinta, sopimusten seuranta, talousarvioon ja hallintoon liittyvät näkökohdat)

- kehitettyjen ja asennettujen tuotteiden laadunvalvonta

- koordinointi (erityisesti jäsenvaltioiden ja ammattijärjestöjen kanssa sekä kehittämistä ja käyttöönottoa koskevien eri sopimusten välinen koordinointi; tämän tehtävän kustannuksiin kuuluvat koordinointiin liittyvät kokoukset ja työmatkat)

- päätösluonnoksen 3 artiklan 1 kohdassa määriteltyihin järjestelmän yhteisön vastuulla oleviin osiin kuuluvat laitteet

- järjestelmän toiminnalliset ja tekniset erittelyt (järjestelmän toiminnallisia ja teknisiä moduuleita koskevien kaikkien erityispiirteiden määrittelyt)

- liitäntöjen kokoonpanon tarkka määrittely

- yhteisen keskusjärjestelmän kehittäminen

- yhteisen järjestelmän käyttöönotto, seuranta ja tuki

- yhteisen tiedotuspolitiikan luominen

- yhteisen koulutusohjelman luominen

- yhteisen järjestelmän testaaminen

- järjestelmän turvallisuussuunnitelma

- Onko yhteisön tuki maksettava takaisin osittain tai kokonaan siinä tapauksessa, että toimenpiteestä syntyy tuloja- Ei.

- Aiheuttaako esitetty toimenpide muutoksen tuloihin- Jos aiheuttaa, niin millaisen, ja minkälainen tulo on kyseessä- Ei.

7. RAHOITUSVAIKUTUKSET

7.1 Toimenpiteen kokonaiskustannusten laskutapa (yksittäisten ja yhteenlaskettujen kustannusten välinen suhde)

Koordinointitehtäviin luettavat kokous- ja työmatkakulut on laskettu matka- ja oleskelukulujen perusteella.

Kaikki muut alla olevassa taulukossa kuvattuihin toimintoihin liittyvät kustannukset on laskettu sellaisten arvioiden perusteella, joissa on otettu huomioon samankaltaisista hankkeista saadut kokemukset.

Jäljempänä kohdissa 7.2 ja 7.3 olevat taulukot koskevat päätösehdotuksen 2 artiklan 1 kohdassa säädettyä järjestelmän kehittämis- ja käyttöönottovaihetta.

Päätösehdotukseen sisältyy kuitenkin myös järjestelmän käyttöönoton jälkeiset toiminta- ja käyttökustannukset, joiden on alustavasti arvioitu olevan 4 miljoonaa euroa.

7.2 Kustannusten jakautuminen eri tekijöiden kesken kehittämis- ja käyttöönottovaiheessa

Maksusitoumusmäärärahat miljoonaa euroa (nykyarvona)

>TAULUKON PAIKKA>

7.3 Maksusitoumusten ja maksumäärärahojen jakautuminen kehittämis- ja käyttöönottovaiheessa

Maksusitoumusmäärärahat miljoonaa euroa (nykyarvona)

>TAULUKON PAIKKA>

8. PETOSTENVASTAISET TOIMENPITEET

Komission yksiköt maksavat suoraan jäsenvaltioiden virkamiesten, muiden (erityisesti jäsenyyttä hakeneiden) maiden virkamiesten tai ulkopuolisten tahojen edustajien matkakulut sekä yhteisötasolla pidettävien tiedotus- ja kuulemisseminaarien järjestämiseen liittyvät kulut. Petostenvastaiset toimenpiteet sisällytetään kaikkiin näihin asioihin liittyviin sopimuksiin.

Komission yksiköt tarkastavat tuet sekä palvelujen ja tutkimusten vastaanoton ennen maksusuorituksia ottaen huomioon sopimuksista johtuvat velvoitteet sekä taloudellisuutta ja moitteetonta talous- ja yleishallintoa koskevat periaatteet. Petosten vastaiset toimenpiteet (valvonta, kertomusten toimittaminen jne.) sisällytetään kaikkiin komission ja maksujen vastaanottajien välillä tehtäviin sopimuksiin.

9. KUSTANNUSTEHOKKUUSANALYYSI

9.1 Määrälliset erityistavoitteet ja kohderyhmä

- Erityistavoitteet

Hankkeen yleinen tavoite on petosten torjunta ja yhteisön sisällä väliaikaisen valmisteverottomuuden järjestelmän mukaan liikkuviin tuotteisiin sovellettavan järjestelmän yksinkertaistaminen, ja tavoite vastaa seuraavia valmisteveron alaisten tuotteiden liikkumisen ja valvonnan tietokoneistamisen erityistavoitteita.

Järjestelmän avulla on tarkoitus perustaa jäsenvaltioiden hallintojen kautta kulkeva toimijoiden välinen atk-yhteys, jonka ansiosta valtuutettuihin varastonpitäjiin ja vastaanottajiin liittyvät tiedot voidaan etukäteen automaattisesti tarkistaa ennen valmisteveron alaisten tuotteiden lähettämistä väliaikaisen valmisteverottomuuden järjestelmän mukaisesti. Palautetiedot kulkevat saman järjestelmän kautta ja näin menetyksistä ja lastin puutteista huolehditaan automaattisesti. Kunkin jäsenvaltion SEED-tietokanta [19] (eli valtuutettujen varastonpitäjien, rekisteröityjen toimijoiden ja varastojen rekisteröintitiedot) siirretään tietokoneistettuun järjestelmään, jolloin nykyinen diskettien lähettämiselle perustuva jäsenvaltioiden välinen tiedonvaihto tulee tarpeettomaksi.

[19] System on Exchange of Excise Data.

Tämän lisäksi voidaan luoda valvontajärjestelmä, jonka avulla jäsenvaltioiden hallinnot voivat vaihtaa tietoja liikkeistä. Tällaista järjestelmää voitaisiin käyttää seuraaviin tarkoituksiin:

- kaikkien yhteen toimenpiteeseen liittyvien tietojen varastointiin valvontatarkoituksessa,

- ennakkohälytysjärjestelmänä,

- reaaliaikaisten tarkastusten suorittamiseen myös kesken matkan,

- yhteisötasolla ja kansallisella tasolla määritettyihin riskien osoittimiin perustuvaan automaattisten riskianalyysien suorittamiseen,

- jäsenvaltioiden väliseen tietojenvaihtoon.

- Kohderyhmä:

Jäsenvaltioiden ja jäsenyyttä hakeneiden maiden hallintojen toimivaltaiset viranomaiset, ammatilliset piirit, joita valmistevero koskee, kuluttajat.

9.2 Toimenpiteen perustelut

- Yhteisön rahoitustuki on tarpeellinen erityisesti kun toissijaisuusperiaate otetaan huomioon

Yhteisön rahoitustuki on tarpeellinen, sillä jäsenmaat yksinään eivät pystyisi luomaan tällaista atk-järjestelmää, joka toimisi samanaikaisesti ja täysin yhdenmukaisella tavalla kaikissa jäsenvaltioissa. Tämän olennaisen ehdon asianmukaisen täyttymisen takaamiseksi yhteisön on otettava asia vastuulleen ja rahoitettava osa, joka koskee jäsenvaltioiden välisen atk-yhteyden perustamista.

Järjestelmä voi hyötyä Common Communication Network/Common System Interface -järjestelmästä (CCN/CSI), jonka tarkoituksena on luoda yhteinen ympäristö jäsenvaltioiden tulli- ja veroviranomaisten välille sekä jäsenvaltioiden ja komission välille. Se mahdollistaa nopean, taloudellisen ja runsaan tiedonsiirron korkeimmilla mahdollisilla turvallisuustakuilla. Hankkeen ansiosta uusien järjestelmien, kuten valmisteveron alaisten tuotteiden liikkumisen ja valvonnan atk-järjestelmän käyttöönottokustannukset ja -aika pienenevät. On huomattava, että CCN/CSI-järjestelmä rahoitetaan Tulli 2002- ja Fiscalis-ohjelmista.

- Toimenpiteen toteuttamisessa käytettävien menettelytapojen valinta

* muiden vastaavanlaisten yhteisön tai kansallisella tasolla mahdollisesti suoritettavien toimenpiteiden erittely

Vastaavanlaista toimenpidettä ollaan parhaillaan toteuttamassa yhteisön ulkoisen passituksen alalla (NCTS/NSTI [20]). Toimenpiteen tarkoituksena on tietokoneistaa yhteisön tullitoimipaikkojen välinen tulliasiakirjaliikenne niin, että yhteisö vastaa jäsenvaltioiden välisten yhteyksien rahoittamisesta ja jäsenvaltiot rahoittavat kansalliset sovellukset. Tietyt perusvälineet jaetaan NCTS/NSTI:n ja valmisteveron alaisten tuotteiden liikkumisen ja valvonnan atk-järjestelmän kesken. Nykyiset luettelot tullitoimipaikoista, termitesaurus ja koodiluettelo voidaan todellakin ottaa käyttöön mukautettuina ja saada näin aikaan huomattavia säästöjä.

[20] New Common Transit System / Nouveau Système de Transit Informatisé.

* odotetut liitännäis- ja kerrannaisvaikutukset

Valmisteveroja koskevan atk-järjestelmän avulla pystytään torjumaan hyvin suuri osa petoksista, joita nykyisessä paperimuotoiselle hallinnolliselle saateasiakirjalle perustuvassa järjestelmässä tehdään. Järjestelmän avulla voidaan todellakin poistaa väärennettyihin leimoihin perustuvat petosmuodot sekä petokset, joissa lasti viedäänkin muulle kuin asiakirjassa mainitulle taloudelliselle toimijalle, usein samaan jäsenvaltioon kuin mistä tavara lähti liikkeelle.

Lisäksi järjestelmä yksinkertaistaa merkittävästi nykyisiä taloudellisten toimijoiden vastuulla olevia muodollisuuksia, kun tavaran perille saavuttua niille lähetetään sähköinen saapumisilmoitus, joka takaa toimijoille nopean ja varman vapautumisen vakuudestaan.

- Tärkeimmät epävarmuustekijät, jotka saattavat vaikuttaa toimenpiteen erityistuloksiin.

Näihin lukeutuvat ensinnäkin inhimilliset ja rahoitusvoimavarat, joita jäsenvaltioiden on otettava käyttöön toteuttaakseen niille kuuluvan osan hankkeen kehittämisessä ja käyttöönotossa. Neuvoston päätösehdotuksella, jonka yhteydessä tämä rahoitusselvitys on tarkoitettu esittää, pyritään kuitenkin nimenomaan saamaan jäsenvaltioilta muodollinen sitoumus kyseiseen hankkeeseen.

Toinen epävarmuustekijä on tällä kertaa täysin tekninen. Jotta järjestelmä toisi siltä odotetut hyödyt, sen on oltava käyttövalmiina jatkuvasti 24 tuntia vuorokaudessa ja 365 päivää vuodessa, ja sen on oltava vian sattuessa hyvin nopeasti toimintakunnossa, sillä muuten kaupankäynti hidastuisi. Näin ollen jäsenvaltioiden on erityisesti niiden vastuulla olevien asioiden osalta tehtävä kaikkensa tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Vuonna 1999 tehty toteutettavuustutkimus tuo esille ratkaisuja, jotka on pantava toimeen kansallisella tasolla.

9.3 Toimenpiteen seuranta ja arviointi

- Seurannan osoittimet

* (Toteutettujen toimenpiteiden arviointi)

a) tietotekniikkayritysten kanssa tehtyjen järjestelmän kehittämiseksi ja käyttöön ottamiseksi tähtäävien sopimusten määrä

b) jäsenvaltioiden ja jäsenyyttä hakeneiden maiden kanssa pidettyjen kokousten määrä

c) erityisesti asianomaisten taloudellisten toimijoiden eurooppalaisten liittojen tiedotus- ja kuulemisseminaarien määrä

d) esitteiden, käyttöohjeiden ja muiden sellaisten välineiden määrä, joilla toteutetaan tiedotus- ja koulutuspolitiikkaa

e) asiakirjakäännösten määrä.

* kehittämisen ja käyttöönoton tavoitteet

a) Ryhmän I toiminnot: ennakkovaatimukset

- viiteluettelojen laatiminen

- luetteloituja toimijoita koskevan luettelon päivittäminen ja sisällyttäminen

- takuiden hallinnointia ja konsultointia koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen laatiminen

- valmisteverokantojen hallintoa ja konsultointia koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen laatiminen

b) Ryhmän II toiminnot: sähköisen hallinnollisen saateasiakirjan kulku

- järjestelmän toiminnalliset erittelyt: järjestelmän toiminnan kuvaaminen toiminnallisten moduulien ja liitäntöjen suhteen

- järjestelmän tekniset erittelyt: järjestelmän toiminnan kuvaaminen teknisten moduulien ja niiden liitäntöjen suhteen

- toimintakelpoisuuden määrittämisen edellytysten kehittäminen: tietokantojen kokoonpanojen, tietokantoihin liittyvien toiminnallisten operaatioiden ja odotettujen tulosten kuvaus.

- järjestelmän hyväksyntään tarkoitettujen välineiden kehittäminen: järjestelmän kaikkien teknisestä erittelystä johtuvien liitäntöjen hyväksyntään laaditut tietokoneohjelmat.

- järjestelmän tekninen toimintakelpoisuus: sovellutuksen toiminnallisen toimintakelpoisuuden hyväksyminen jäsenvaltioissa hyväksymismittareiden avulla.

- järjestelmän toiminnallinen toimintakelpoisuus: järjestelmän toimintakelpoisuuden tulosten hyväksyminen jo hyväksyttyjen sovellutusmoduulien avulla, toimintakelpoisuuden määrittämisen edellytyksiä hyväksi käyttäen

- sellaisen uuden lakitekstin hyväksyminen, jolla säädetään atk-järjestelmän yksityiskohdista ja vaihdettavien viestien sisällöstä

c) Ryhmän III toiminnot: loppuvaiheen tehtävät

- kesken matkan suoritettujen tarkastusten toiminnon luominen

- riskien automaattisen arvioinnin mahdollistavan sovelluksen luominen

- hälytysten hallinta -toiminnon luominen

- automaattiset muistutukset -toiminnon luominen

- tilastotoiminnon luominen

- liikkumisen tarkistus ja keskinäinen avunanto -toiminnon luominen

- vapaamuotoiset viestit -toiminnon luominen, säädettyä jälkiarviointia koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja toteuttamisaikataulu

Tietokoneistamishanketta seurataan jatkuvasti valmisteverokomiteassa laillisten näkökohtien osalta, tietotekniikkaa käsittelevässä alakomiteassa teknisten näkökohtien osalta sekä SCAC:ssa budjettinäkökohtien osalta.

Lisäksi tämän rahoitusselvityksen kohteena olevan päätösehdotuksen liitteessä ja edellisessä kappaleessa kuvatun ryhmän I toimenpiteiden toteuttamisen jälkeen, eli kaksi ja puoli vuotta kehitystöiden aloittamisen jälkeen, laaditaan väliarviointikertomus kehittämisen ja käyttöönoton seurannasta. Mahdollisuuksien mukaan välikertomuksen pitäisi sisältää kohtia, joiden avulla järjestelmän toimivuuden arviointia koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja perusteet voidaan vahvistaa.

Lopullinen arviointikertomus esitetään Euroopan parlamentille ja neuvostolle järjestelmän kehittämistä ja käyttöönottoa koskevien töiden jälkeen tämän rahoitusselvityksen liitteenä olevan päätösehdotuksen 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Lopullisen kertomuksen on sisällettävä järjestelmän toimivuuden arviointimenetelmä.

10. HALLINTOMENOT (YLEISEN TALOUSARVION PÄÄLUOKAN III A-OSA)

10.1 Henkilöstö

Tarvittavat hallintomäärärahat saadaan varsinaisesti käyttöön vasta, kun komissio on tehnyt voimavarojen jakoa koskevan päätöksensä, jossa otetaan erityisesti huomioon budjettivallan käyttäjän vahvistama lisähenkilömäärä ja lisämäärärahat.

10.2 Vaikutus henkilöstön lukumäärään

a) Töiden aloitusvaihe: vuosi 2002

>TAULUKON PAIKKA>

b) Töiden täytäntöönpanovaihe: vuodet 2003-2006

>TAULUKON PAIKKA>

Eritelmä täytäntöönpanovaiheessa tarvittavista toimista

Nimike // Toimenkuva

Projektipäällikkö // Ura-alue A, vastuualueena ryhmätöiden johtaminen sekä organisaatioon, suunnitteluun, sopimus- ja talousarvio-näkökohtiin, sovellusten teknisiin tarkastuksiin ja tekniseen tukeen liittyvien töiden koordinointi.

Komission sisäisten menettelyjen hyvä tuntemus erityisesti tarjouspyyntöjen ja talousarvion osalta. Tietotekniikan asiantuntija.

Avustava projektipäällikkö // Ura-alue A, vastuualueena hankkeen päällikön tehtävien tukeminen. Sama toimenkuva.

Valmisteveroasiantuntija // Ura-alue A, vastuualueena kaikkien valmisteveroihin liittyvien kysymysten koordinointi järjestelmän täytäntöönpanon ja kehittelyn yhteydessä. Erityisenä vastuualueena kehittelyyn ja käyttöönottoon liittyvät oikeudelliset kysymykset. Asiantuntija valmisteveroasioissa.

Tekninen asiantuntija // Ura-alue B, vastuualueena systeemianalyysiin liittyviin töihin osallistuminen sekä kansallisten hallintojen avustaminen käyttöönoton yhteydessä.

Tekninen asiantuntija // Ura-alue B, vastuualueena liitäntöjen määrittelyä koskeviin töihin osallistuminen sekä kansallisten hallintojen avustaminen käyttöönoton yhteydessä.

Tekninen asiantuntija // Ura-alue B, vastuualueena yhteisten teknisten tuotteiden kehittämiseen osallistuminen.

Tekninen asiantuntija // Ura-alue B, vastuualueena koordinointi kansallisten hallintojen kanssa.

Tekninen asiantuntija // Ura-alue B, vastuualueena koordinointi kansallisten hallintojen kanssa.

Sihteeri // Ura-alue C, vastuualueena kansallisten hallintojen kanssa pidettävien kokousten järjestelyt ja tarvittavien asiakirjojen valmistelu.

10.3 Lisähenkilöstön taloudellinen kokonaisvaikutus

a) Aloitusvaiheessa - vuosi 2002

(euroa)

>TAULUKON PAIKKA>

Määrät ilmaisevat ylimääräisen henkilöstön käytön kokonaiskustannukset vuonna 2002.

b) Täytäntöönpanovaiheessa - vuodet 2003-2006

(euroa)

>TAULUKON PAIKKA>

Määrät ilmaisevat ylimääräisen henkilöstön käytön kokonaiskustannukset ajanjaksolla 2003-2006.

10.4 Muiden toiminnasta aiheutuvien hallintomenojen kasvu, erityisesti komiteoiden ja asiantuntijaryhmien kokouksista aiheutuvat kustannukset

(euroa)

>TAULUKON PAIKKA>

Määrät ilmaisevat toimenpiteen kokonaiskustannukset ajanjaksolla 2002-2006.