Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52000PC0839

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi yleisön osallistumisesta tiettyjen ympäristöä koskevien suunnitelmien ja ohjelmien laatimiseen sekä neuvoston direktiivien 85/337/ETY ja 96/61/EY muuttamisesta

/* KOM/2000/0839 lopull. - COD 2000/0331 */

EYVL C 154E, 29.5.2001, pp. 123–128 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)

52000PC0839

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi yleisön osallistumisesta tiettyjen ympäristöä koskevien suunnitelmien ja ohjelmien laatimiseen sekä neuvoston direktiivien 85/337/ETY ja 96/61/EY muuttamisesta /* KOM/2000/0839 lopull. - COD 2000/0331 */

Virallinen lehti nro 154 E , 29/05/2001 s. 0123 - 0128


Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI YLEISÖN OSALLISTUMISESTA TIETTYJEN YMPÄRISTÖÄ KOSKEVIEN SUUNNITELMIEN JA OHJELMIEN LAATIMISEEN SEKÄ NEUVOSTON DIREKTIIVIEN 85/337/ETY JA 96/61/EY MUUTTAMISESTA

(Komission esittämä)

PERUSTELUT

1. EHDOTUKSEN PERUSTELU

1.1 Yleiset näkökohdat

Viranomaiset ja muut elimet kaikissa jäsenvaltioissa tekevät usein päätöksiä, joilla saattaa olla huomattavia vaikutuksia ympäristöön sekä ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Yhteisön ympäristölainsäädäntöön kuuluu tämäntyyppiseen päätöksentekoon liittyviä säädöksiä, esimerkiksi neuvoston direktiivi 85/337/ETY tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista ("EIA-direktiivi") [1] sekä neuvoston direktiivi 96/61/EY ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi (IPPC-direktiivi) [2].

[1] EYVL L 175, 5.7.1985, s. 40, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston direktiivillä 97/11/EY (EYVL L 73, 14.3.1997, s. 5).

[2] EYVL L 257, 10.10.1996, s. 26.

Koko ajan käy yhä selvemmäksi, että yleisön tehokas osallistuminen ympäristöä koskevaan päätöksentekoon on monella tapaa hyödyllistä. Kun yleisöllä on mahdollisuus ilmaista ja päätöksentekijöillä ottaa huomioon kannat ja huolenaiheet, joilla saattaa olla merkitystä päätöksenteossa, päätöksenteon selkeys ja avoimuus lisääntyy ja yleisön tietoisuus ympäristökysymyksistä paranee.

Komissio katsoo tämän vuoksi, että yleisön osallistumista ympäristöalan päätöksentekoon olisi edistettävä. Yksittäisten henkilöiden osallistumisen lisäksi olisi lisättävä yhteenliittymien, järjestöjen, ryhmien tai yleisön tiettyjen osien ja erityisesti ympäristöjärjestöjen osallistumista päätöksentekoon.

Yleisön osallistumisen merkitys tunnustettiin kansainvälisellä tasolla Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission yleissopimuksessa tiedon saannista, kansalaisten osallistumisoikeudesta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa ("Århusin yleissopimus"), jonka yhteisö allekirjoitti 25 päivänä kesä- kuuta 1998 ja jonka myös kaikki jäsenvaltiot ovat allekirjoittaneet. Yhteisön tarkoituksena on ratifioida yleissopimus, mutta ennen sitä, tavanomaisen käytännön mukaisesti, tähän liittyvät yhteisön lainsäädännön säännökset on asianmukaisesti yhdenmukaistettava yleissopimuksen säännösten kanssa. Tämä ehdotus direktiiviksi, jolla muutetaan tai mukautetaan useita direktiivejä, helpottaa tätä prosessia.

1.2 Ympäristönsuojeluun liittyvät tavoitteet

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 2 artiklan mukaan yhteisön yhtenä päämääränä on edistää ympäristönsuojelun korkeaa tasoa ja ympäristön laadun parantamista. Tätä varten yhteisön toimintaan on sisällyttävä ympäristöpolitiikka (perustamissopimuksen 3 artiklan l kohdan l alakohta). Tällä politiikalla olisi myötävaikutettava seuraavien tavoitteiden saavuttamiseen:

- ympäristön laadun säilyttäminen, suojelu ja parantaminen

- ihmisten terveyden suojelu

- luonnonvarojen harkittu ja järkevä käyttö

- sellaisten toimenpiteiden edistäminen kansainvälisellä tasolla, joilla puututaan alueellisiin tai maailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin.

Yleisön osallistuminen ympäristöalan päätöksentekoon edesauttaa näiden tavoitteiden saavuttamista. Se parantaa päätösten laatua, ja sen ansiosta yleisön on helpompi hyväksyä lopulliset tulokset. Lisäksi se lisää yleistä tietoisuutta ympäristöasioista ja kiinnostusta niitä kohtaan.

Koska monilla ympäristöä koskevilla päätöksillä on rajat ylittäviä vaikutuksia, on erityisen toivottavaa, että menettelyt yleisön osallistumista varten yhtenäistettäisiin koko yhteisössä. Näin estetään se, että yleisö eri jäsenvaltioissa olisi eriarvoisessa asemassa.

Tällä ehdotuksella yhdenmukaistetaan Euroopan yhteisön lainsäädäntöä Århusin yleissopimuksen asianmukaisten määräysten kanssa, ja ehdotus on siten osa prosessia, jonka tuloksena yhteisö voi ratifioida yleissopimuksen.

2. OIKEUSPERUSTAN VALINTA JA PERUSTELUT

Kuten edellä on tuotu esiin, ehdotuksen tavoitteena on edistää EY:n perustamissopimuksen 174 artiklassa määriteltyjä yhteisön ympäristöpolitiikan tavoitteita. Tämän vuoksi ehdotus perustuu perustamissopimuksen 175 artiklan 1 kohtaan (yhteispäätösmenettely), joka on yhteisön ympäristöpolitiikan erityinen oikeusperusta.

3. TOISSIJAISUUS JA SUHTEELLISUUS

3.1 Mitkä ovat suunnitellun toimen tavoitteet yhteisön velvoitteiden kannalta-

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 2 artiklassa määrätään, että yksi yhteisön päämääristä on edistää ympäristönsuojelun korkeaa tasoa ja ympäristön laadun parantamista. Tämän vuoksi yhteisö on 1970-luvun puolivälistä alkaen laatinut merkittävän määrän ympäristöalan lainsäädäntöä.

Sekä jäsenvaltioilla että komissiolla on yhteisön ympäristölainsäädäntöön liittyviä tehtäviä. Yhteisön ympäristölainsäädännön täytäntöönpano sekä sen valvonta kuuluvat jäsenvaltioille. Komission tehtävänä puolestaan on valvoa EY:n perustamissopimuksen 211, 226 ja 228 artiklaan perustuvien valtuuksien nojalla, että yhteisön ympäristölainsäädäntö saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, että annetut säännökset ovat yhteisön säädöksien mukaisia ja että niitä sovelletaan tehokkaasti. Yleisön laajempi osallistuminen ympäristöalan päätöksentekoon lisää yleisön tietoisuutta ympäristöongelmista ja parantaa siten ympäristönsuojelua ja ympäristön laatua koko yhteisössä.

Tämän lisäksi yhteisö allekirjoitti kesäkuussa 1998 Århusin yleissopimuksen (jonka myös kaikki jäsenvaltiot ovat allekirjoittaneet). Allekirjoittamalla yleissopimuksen yhteisö osoitti sitoutuneensa edistämään ympäristöpolitiikkansa tehokkuutta, erityisesti lisäämällä kansalaisten tietoisuutta ja saamalla heidät mukaan päätöksentekoon. Århusin yleissopimuksen ratifiointi kuuluu komission ensisijaisiin poliittisiin tavoitteisiin.

Ehdotuksen tavoitteena on yhdenmukaistaa yhteisön lainsäädäntö niiden Århusin yleissopimuksen määräyksien kanssa, jotka koskevat yleisön osallistumista. Ehdotuksen avulla yhteisö voi noudattaa kansainvälisiä velvoitteitaan ja valmistella yleissopimuksen ratifiointia.

3.2 Miksi yhteisön toimet ovat tarpeen-

Yhteisö on antanut huomattavan määrän ympäristöalan lainsäädäntöä saavuttaakseen EY:n perustamissopimuksessa määritetyt yhteisön ympäristöpolitiikan tavoitteet. EIA-direktiivi sekä jossakin määrin myös IPPC-direktiivi sisältävät säännöksiä, joiden mukaan yleisölle on tiedotettava ja yleisöä on kuultava ennen päätösten tekemistä. Nämä säännökset ovat hyödyllinen lähtökohta, mutta niitä on parannettava. Yleisön osallistumista koskevia säännöksiä olisi sisällytettävä myös muihin ympäristöalan direktiiveihin.

Yleinen huoli ympäristönsuojelusta lisääntyy koko ajan, ja kansalaiset haluavat oikeutetusti esittää kantansa tärkeisiin päätöksiin, jotka vaikuttavat heidän ja tulevien sukupolvien elämään. Monilla ympäristöongelmilla on rajat ylittäviä vaikutuksia. Kansalaisilla, hallituksista riippumattomilla järjestöillä ja yleisöllä yleensä olisi oltava mahdollisuus osallistua ympäristöä koskevaan päätöksentekoon samojen perusehtojen ja edellytysten mukaisesti eri puolilla yhteisöä. Tämän vuoksi yhteisön toimet ovat tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

3.3 Miten asia voidaan ratkaista tehokkaimmin: yhteisön vai jäsenvaltioiden toiminnan avulla-

Yhteisön toimia tarvitaan, jotta perusmenettelyt yleisön osallistumiselle ympäristöalan päätöksentekoon olisivat yhtenäisiä kaikissa jäsenvaltioissa. Näin varmistetaan, että yleisön osallistumisen tuloksista on hyötyä koko yhteisössä sekä erityisesti tapauksissa, jossa vaikutukset ulottuvat useampaan maahan. Lisäksi yhteisön toimia tarvitaan, jotta yhteisö voi ratifioida Århusin yleissopimuksen.

Ehdotus sisältää vähimmäisvaatimukset yleisön tehokkaalle osallistumiselle EY:n perustamissopimuksessa asetettujen ympäristöalan tavoitteiden saavuttamiseksi. Ehdotuksen mukaan käytännön menettelyistä päättävät jäsenvaltiot; tämä on toissijaisuusperiaatteen mukaista.

3.4 Mitä kustannuksia aiheutuisi siitä, että yhteisö ei toimisi-

Mikäli yhteisö ei toimisi, se ei voisi ratifioida Århusin yleissopimusta eikä noudattaa kansainvälisiä velvoitteitaan.

3.5 Mitä toimintakeinoja yhteisöllä on käytettävissään-

Yhteisön nykyisen lainsäädännön yhdenmukaistaminen Århusin yleissopimuksen 6 artiklan kanssa edellyttää EIA- ja IPPC-direktiivien muuttamista. (On pohdittu myös sitä, olisiko tarpeen säätää yleisön osallistumisesta tiettyihin lupamenettelyihin, joista säädetään yhdyskuntajätevesien käsittelystä annetussa neuvoston direktiivissä 91/271/ETY [3]; kyseisessä direktiivissä ei tällä hetkellä varsinaisesti säädetä tästä. Pohdinnoissa tultiin siihen tulokseen, että koska kaikkiin tällaisiin lupamenettelyihin, jotka kuuluvat yleissopimuksen 6 artiklan 1 kohdan a alakohdan soveltamisalaan, sovelletaan joka tapauksessa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, direktiiviä 91/271/ETY ei tarvitse muuttaa.)

[3] EYVL L 135, 30.5.1991, s.40, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiivillä 98/15/EY (EYVL L 67, 7.3.1998, s.29).

Yleissopimuksen 7 artiklan noudattamiseksi on tarpeen säätää yleisön osallistumisesta useiden voimassa olevien direktiivien mukaisesti laadittavien suunnitelmien ja ohjelmien valmisteluun ja tarkistamiseen. Ehdotettu direktiivi tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista ("SEA-ehdotus") sekä hiljattain hyväksytty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi vesipolitiikkaan liittyvien yhteisön toimien kehyksestä ("vesipolitiikan kehysdirektiivi") [4] sisältävät jo säännöksiä, jotka ovat yleissopimuksen 7 artiklan mukaisia ja jotka koskevat useita suunnitelmia ja ohjelmia. Muiden ympäristöön selvästi liittyvien suunnitelmien ja ohjelmien osalta on tarpeen säätää yleisön osallistumisesta.

[4] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi vesipolitiikkaan liittyvien yhteisön toimien kehyksestä (2000/60/EY). Ei vielä julkaistu EYVL:ssä.

Edellä esitetyn perusteella tavoitteet voidaan saavuttaa ainoastaan yhden tai useamman direktiivin avulla. Ajan ja resurssien kannalta pidetään käytännöllisempänä ja tehokkaampana, että kaikki säännökset, joita tarvitaan nykyisen lainsäädännön yhdenmukaistamiseksi yleissopimuksen 6 ja 7 artiklan kanssa, yhdistetään yhteen direktiiviin.

3.6 Suhteellisuus

Kun säännökset yleisön jonkinasteisesta osallistumisesta sisällytettiin EIA- ja IPPC-direktiiveihin, yhteisön toimintaa säädöksen muodossa pidettiin tavoitteeseen suhteutettuna. Säännöksissä määritellään vähimmäisvaatimukset, mutta jäsenvaltioiden tehtäväksi jää määritellä yksityiskohtaiset käytännön menettelyt. Nykyisiä säännöksiä olisi kehitettävä ja saatettava ajan tasalle Århusin yleissopimuksen mukaisiksi, mutta peruslähestymistapa olisi säilytettävä ennallaan.

4. KUSTANNUKSET, JOITA EHDOTUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO AIHEUTTAA JÄSENVALTIOILLE

Koska kaikki jäsenvaltiot ja yhteisö ovat jo allekirjoittaneet yleissopimuksen ja yhteisön tarkoituksena on ratifioida se, ehdotuksesta ei aiheudu jäsenvaltioille korkeampia kustannuksia kuin siitä, että ne saattaisivat yleissopimuksen määräykset osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Ehdotuksessa määritellään Århusin yleissopimuksesta johtuvat yleiset vaatimukset, mutta jätetään jäsenvaltioille vapaus räätälöidä täytäntöönpanomenettelyt oman tilanteensa mukaisesti. Tämä on myös tehokasta toissijaisuusperiaatteen mielessä.

Edellä kuvattujen seikkojen vuoksi ei pyritty tekemään kattavaa arviota täytäntöönpanon aiheuttamista kustannuksista. Kustannuksia aiheutuu kuitenkin siitä, että tiedot tuodaan yleisön saataville, yleisölle järjestetään mahdollisuus esittää kantansa, saadut huomiot analysoidaan ja mahdollisesti laaditaan vaihtoehtoisia ehdotuksia alkuperäisille lakiehdotuksille. Jotta voitaisiin tehokkaasti järjestää yleisön osallistuminen ympäristöalan päätöksentekoon, on analysoitava nykyistä tiedonkulkua ja päätöksentekoa ja määriteltävä, miten käytäntöjä olisi mukautettava ja/tai muutettava. Myös tästä aiheutuu kustannuksia. Toisaalta yleisön osallistumisesta ympäristöalan päätöksentekoon voi olla merkittäviä etuja, koska sen avulla voidaan määrittää tarkemmin tarpeet, joita politiikan laatimisessa tulisi ottaa huomioon.

Yleisön osallistumista koskevien nykyisten säännösten arviointi [5] osoittaa, että yleisön osallistumisesta saadaan monenlaisia etuja - sen ansiosta voidaan esimerkiksi ehkäistä huonoja ehdotuksia, vähentää tulevaisuudessa asiakirjojen määrää, tukea innovaatiota, auttaa johtoa tekemään parempia ehdotuksia, luoda luottamusta kyseessä olevaa hanketta ympäröivissä yhteisöissä, välttää tai ratkaista kalliita riitoja sekä vähentää toimien päällekkäisyyttä. Onnistuneet päätökset - päätökset, joilla vastataan paikallisen yhteisön tarpeisiin ja minimoidaan ympäristöön kohdistuvat haitalliset vaikutukset - edellyttävät integroitua lähestymistapaa, joka puolestaan edellyttää kyseisen yhteisön laajaa osallistumista.

[5] (The US) National Environmental Policy Act - A Study of Its Effectiveness after Twenty-Five Years, Council on Environmental Quality, Executive Office of the President, tammikuu 1997, katso http://ceq.eh.doe.gov/nepa/nepa25fn.pdf.

Arvioinneissa korostetaan kuitenkin myös, että hyötyjen toteuttamiseksi käytännössä sääntelyelinten on järjestelmällisesti selvitettävä, kehen jokin ehdotus eniten vaikuttaa, ja pyrittävä tiedottamaan heille asiasta. Heiltä on kerättävä tietoa ja ideoita ja kannanottoihin on reagoitava muuttamalla ehdotuksia tai tekemällä vaihtoehtoisia ehdotuksia. Kustannuksia ja viiveitä voidaan vähentää sekä hyödyt maksimoida, mikäli sääntelyelimet aktiivisesti konsultoivat yleisöä ennen päätösten tekemistä ja mukauttavat päätöksentekomenettelyjä yleisön osallistumista varten, esim. laatimalla lyhyitä ja selkeitä asiakirjoja yleisön konsultointia varten sekä laatimalla erityistä koulutusta työntekijöitään varten. Yleisön osallistumisen tehokkuus riippuu suuressa määrin siitä, sisällytetäänkö menettelyt kiinteästi kyseisten elinten strategiseen suunnitteluun (sen sijaan, että ne lisättäisiin erillisinä menettelyn loppuun).

Yleisön osallistumisesta saatu kokemus osoittaa myös, että mikäli nykyisten säännösten toimivuutta valvotaan, säännöksiä sovelletaan todennäköisesti tehokkaammin ja niitä kehitetään ajan myötä. Sen vuoksi jäsenvaltioiden kannattaisi kerätä järjestelmällisesti tietoa esimerkiksi siitä, miten yleisön osallistumismenettelyt vaikuttavat lupamenettelyjen, suunnitelmien ja ohjelmien lopullisiin tuloksiin, sekä siitä, kuinka usein yleisön osallistumista koskevien, ehdotettujen säännösten soveltamisalaan kuuluvien toimien tai laiminlyöntien laillisuus on viety oikeuskäsittelyyn ja kuinka suuret kustannukset siitä on aiheutunut.

5. ERI OSAPUOLTEN KANSSA KÄYDYN LAUSUNTOKIERROKSEN TULOKSET

Komission yksiköt toimittivat kesäkuussa 2000 lausuntokierrokselle valmisteluasiakirjan, jossa esitetään niiden tärkeimmät ehdotukset EY:n lainsäädännön yhdenmukaistamiseksi yleissopimuksen toisen pilarin säännösten kanssa. Tämän asiakirjan pohjalta järjestettiin kuulemistilaisuuksia hallituksista riippumattomien järjestöjen ja teollisuuden edustajien kanssa 22 päivänä kesäkuuta 2000 ja jäsenvaltioiden virkamiesten kanssa 10 päivänä heinäkuuta 2000. Yleisesti ottaen valmisteluasiakirja sai myönteisen vastaanoton. Komissio on ottanut saadut kommentit asianmukaisesti huomioon.

Kuulemistilaisuuteen osallistuivat seuraavat hallituksista riippumattomat järjestöt:

BirdLife International

EEB (European Environmental Bureau)

Maailman Luonnon Säätiö

Lisäksi EEB toimitti kirjallisia huomioita.

Kuulemistilaisuuteen osallistuivat seuraavat teollisuuden edustajat:

CEFIC (European Chemical Industry Council)

EUREAU (European Association for the Water Sector)

Eurocommerce

EPF (European Property Federation)

Saksan kaivannaisteollisuus

Lisäksi CEFIC, EUREAU ja FEPORT (Federation of European Private Port Operators) toimittivat kirjallisia huomioita.

Jäsenvaltioiden edustajat kokoontuivat 10 päivänä heinäkuuta, ja sen lisäksi Alankomaat, Itävalta, Saksa ja Yhdistynyt kuningaskunta toimittivat kirjallisia huomioita.

6. EHDOTUKSEN YKSITYISKOHTAINEN SELITYS

6.1 Yleisön osallistuminen suunnitelmiin ja ohjelmiin (1 artikla)

6.1.1 Tavoite

Århusin yleissopimuksen 7 artiklassa määrätään yleisön osallistumisesta ympäristöä koskevien suunnitelmien, ohjelmien ja toimintapolitiikkojen valmisteluun. Pohtiessaan säännöstä, jolla yhteisön lainsäädäntö saatetaan kyseisen 7 artiklan mukaiseksi, komissio tarkasteli nykyistä yhteisön lainsäädäntöä. Lisäksi se otti huomioon sen, millaisia kantoja jäsenvaltioilla oli yleissopimuksen allekirjoittaneiden ensimmäisessä kokouksessa (Moldovassa huhtikuussa 1999) siitä, miten sopimuspuolet menettelevät erityisesti yleissopimuksen 6 ja 7 artiklan suhteen. Komissio otti huomioon myös SEA-ehdotukseen sisältyvät yleisön osallistumista koskevat säännökset sekä hiljattain annetun vesipolitiikan kehysdirektiivin.

Komissio katsoo, että 7 artiklan lopussa oleva kehotus tarjota yleisölle mahdollisuus osallistua toimintapolitiikkojen valmisteluun ei ole oikeudellisesti sitova eikä edellytä yhteisön lainsäädäntöä.

Tämän vuoksi komissio ehdottaa, että nykyinen lainsäädäntö olisi yhdenmukaistettava 7 artiklan kanssa siten, että yleisön osallistumismenettelystä säädetään niissä direktiiveissä, joissa säädetään ympäristöön selvästi liittyvien suunnitelmien tai ohjelmien laatimisesta. On edelleen pohdittava sitä, onko muuta yhteisön lainsäädäntöä muutettava ja mikä olisi paras tapa muuttaa sitä.

6.1.2 Ehdotus

Ehdotuksessa säädetään yleisön osallistumisoikeudesta niiden suunnitelmien ja ohjelmien valmisteluun, jotka on laadittava yhteisön lainsäädännön seuraavien säännösten mukaisesti:

a) Jätteistä annetun neuvoston direktiivin 75/442/ETY 7 artiklan 1 kohta [6]

[6] EYVL L 194, 25.7.1975, s.39, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston direktiivillä 91/156/ETY (EYVL L 78, 18.3.1991, s.32).

b) Vaarallisia aineita sisältävistä paristoista ja akuista annetun neuvoston direktiivin 91/157/ETY 6 artikla [7]

[7] EYVL L 78, 26.3.1991, s.38, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 98/101/EY (EYVL L 1, 5.1.99, s.1) ja täydennettynä direktiivillä 93/86/ETY (EYVL L 264, 23.10.93, s.51).

c) Vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta annetun neuvoston direktiivin 91/676/ETY 5 artikla [8]

[8] EYVL L 375, 31.12.1991, s. 1.

d) Vaarallisista jätteistä annetun neuvoston direktiivin 91/689/ETY 6 artiklan 1 kohta [9]

[9] EYVL L 377, 31.12.1991, s. 20, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston direktiivillä 94/31/EY (EYVL L 168, 2.7.1994, s.28).

e) Pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun neuvoston direktiivin 94/62/EY 14 artikla [10]

[10] EYVL L 365, 31.12.1994, s.10.

f) Ilmanlaadun arvioinnista ja hallinnasta annetun neuvoston direktiivin 96/62/EY 8 artiklan 3 kohta [11] (mukaan luettuina ilmassa olevien rikkidioksidin, typpidioksidin ja typen oksidien, hiukkasten ja lyijyn pitoisuuksien raja-arvoista annetun neuvoston direktiivin 1999/30/EY [12] 3 artiklan 4 kohdassa sekä 5 artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitetut suunnitelmat)

[11] EYVL L 296, 21.11.1996, s. 55.

[12] EYVL L 163, 29.6.1999, s.41.

g) Kaatopaikoista annetun neuvoston direktiivin 99/31/EY 14 artikla [13].

[13] EYVL L 182, 16.7.1999, s.1.

Ehdotetussa säännöksessä jäsenvaltioiden edellytetään toteuttavan tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että yleisölle annetaan varhaisessa vaiheessa tehokas mahdollisuus osallistua edellä lueteltujen suunnitelmien ja ohjelmien laatimiseen (ja tarkistamiseen). Tätä tarkoitusta varten "yleisöllä" on sama merkitys kuin Århusin yleissopimuksen 2 artiklan 4 kohdassa.

Tätä varten jäsenvaltioiden on varmistettava, että

a) yleisölle tiedotetaan (julkisilla ilmoituksilla tai muilla asianmukaisilla tavoilla) kaikista ehdotuksista tällaisiksi suunnitelmiksi tai ohjelmiksi ja että asianmukaiset tiedot tällaisista ehdotuksista saatetaan yleisön saataville

b) yleisöllä on oikeus ilmaista huomionsa ja kantansa ennen kuin suunnitelmista ja ohjelmista päätetään

c) päätöksiä tehtäessä otetaan asianmukaisella tavalla huomioon yleisön osallistumisen tulokset.

Yleisön osallistumista koskevista yksityiskohtaisista menettelyistä - mukaan luettuina osallistumaan oikeutetun yleisön määritteleminen - päättävät jäsenvaltiot. Niiden on otettava tapauksen mukaan huomioon ehdotuksen tavoitteet, erityisesti yleisön, mukaan lukien ympäristönsuojelua edistävien hallituksista riippumattomien järjestöjen, laajan osallistumisen varmistaminen. Koska tehokas osallistuminen katsotaan erittäin tärkeäksi, on asetettava kohtuulliset määräajat sen varmistamiseksi, että yleisön osallistumisen eri vaiheille jää riittävästi aikaa.

6.2 EIA-direktiivin muuttaminen (2 artikla )

6.2.1 Tavoite

Århusin yleissopimuksen 6 artiklassa säädetään kansalaisten osallistumisesta päätöksiin, jotka liittyvät yleissopimuksen liitteessä I lueteltuihin toimiin tai muihin toimiin, joita ei ole lueteltu liitteessä mutta joilla voi olla merkittäviä ympäristövaikutuksia. Yleissopimuksen liitteeseen I sisältyvä luettelo perustuu suurelta osin EIA-direktiivin liitteessä I olevaan sekä IPPC-direktiivin liitteessä I olevaan luetteloon. Yhteisön valmistautuessa ratifioimaan yleissopimus direktiivit olisi muutettava sen varmistamiseksi, että ne ovat täysin yhdenmukaisia yleissopimuksen 6 artiklan kanssa.

EIA-direktiivissä säädetään, että hankkeille, joilla todennäköisesti on merkittäviä ympäristövaikutuksia (ja jotka on määritelty direktiivin 4 artiklassa), on haettava lupa (joka on määritelty direktiivin 1 artiklassa). Lisäksi on tehtävä arvio niiden vaikutuksista. Tästä ympäristövaikutusten arvioinnista on säädetty direktiivin 5-10 artiklassa. Direktiivin 2 artiklan 2 kohdassa säädetään, että ympäristövaikutusten arviointi voidaan liittää jäsenvaltioissa voimassa oleviin hankkeita koskeviin lupamenettelyihin tai direktiivin tavoitteen täyttämiseksi käyttöön otettaviin menettelyihin.

Ehdotuksen tarkoituksena on keskittyä yleissopimuksen olennaisiin osiin ja siten laajentaa yleisön oikeutta osallistua tiettyjen ympäristöasioita koskevien päätösten valmisteluun tai taata kyseinen oikeus. Ehdotetun direktiivin luonteen ja toissijaisuusperiaatteen perusteella voidaan katsoa, että ei ole tarpeen sisällyttää direktiiviin yksityiskohtaisesti kaikkia yleissopimuksen määräyksiä; joidenkin määräysten tarkoituksena saattaa olla toimia esimerkkeinä parhaista käytännöistä tai osoittaa erot sopimuspuolten oikeusjärjestelmien välillä.

6.2.2 Määritelmät (2 artiklan 1 alakohta)

Sisältöä koskevissa säännöksissä tarkoitettuja kysymyksiä varten EIA-direktiiviin sisällytetään Århusin yleissopimuksen 2 artiklan 4 kohdassa annettu yleisön määritelmä (yleissopimuksen suomenkielisessä toisinnossa ilmaisusta "public" on käytetty ilmaisua "kansalaiset"). Myös yleissopimuksen 2 artiklan 5 kohdassa oleva määritelmä "yleisölle, jota asia koskee", (Århusin yleissopimuksen suomenkielisessä toisinnossa "asianosaiset kansalaiset") on sisällytetty direktiiviin sen tarkoituksia varten mukautettuna. Tämän vuoksi "yleisö, jota asia koskee" on määritelty yleisöksi, johon lupia koskeva menettely vaikuttaa tai todennäköisesti vaikuttaa, tai yleisöksi, jonka etua kyseinen menettely koskee.

6.2.3 Yleisön osallistuminen (2 artiklan 2 ja 3 alakohta)

EIA-direktiivin 6 artikla sisältää jo joitakin säännöksiä tiedottamisesta yleisölle ja yleisön kuulemisesta. Direktiivin 8 artiklassa käsitellään sitä, miten kuulemisesta saadut tulokset otetaan huomioon. Direktiivin 9 artiklassa käsitellään tiedottamista päätöksen tekemisen jälkeen.

Direktiivin säännökset on yhdenmukaistettava tarkemmin yleissopimuksen 6 artiklan säännösten kanssa. Tämän vuoksi ehdotuksessa korvataan direktiivin 6 artiklan 2 ja 3 kohta uusilla kohdilla, jotka perustuvat yleissopimuksen 6 artiklaan. Uudessa ehdotetun direktiivin 6 artiklan 2 kohdassa säädetään, että jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että yleisölle, jota asia koskee, annetaan mahdollisuuksia osallistua lupamenettelyyn varhaisessa vaiheessa ja tehokkaasti. Saattaessaan tämän vaatimuksen osaksi kansallista lainsäädäntöä jäsenvaltiot voivat toteuttaa erilaisia ja innovatiivisia toimenpiteitä. Ehdotuksessa itsessään määritetään vähimmäisvaatimukset.

Direktiivin uuden 6 artiklan 3 kohdan keskeinen vaatimus on, että yleisölle olisi tiedotettava seuraavista seikoista (jotka kaikki perustuvat Århusin yleissopimuksen 6 artiklan 2 kohtaan):

a) lupahakemus

b) vaatimus, että hankkeeseen sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, sekä tarvittaessa vaatimus, että siihen sovelletaan valtioista toiseen ulottuvien ympäristövaikutusten arviointimenettelyä

c) mitkä ovat ne toimivaltaiset viranomaiset, jotka vastaavat päätöksenteosta tai joilta asiaan liittyviä tietoja voidaan pyytää tai joille huomautukset (tai kysymykset) voidaan esittää

d) mahdollisten päätösten tai päätösluonnoksen (mikäli sellainen on) luonne

e) kaikki EIA-direktiivin 5 artiklan mukaisesti saadut tiedot

f) toimivaltaiselle viranomaiselle tai viranomaisille lupamenettelyn aikana toimitetut tärkeimmät kertomukset ja ohjeet, mukaan luettuina hakemuksia koskevat kannat, jotka 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti kuullut viranomaiset tai elimet mahdollisesti ovat ilmaisseet

g) maininta siitä, milloin, missä ja miten asianmukaiset tiedot annetaan

h) menettelyt jäljempänä olevan 5 kohdan mukaista yleisön osallistumista varten.

Näistä seikoista olisi ilmoitettava yleisölle, jotta yksittäisillä henkilöillä ja järjestöillä olisi tilaisuus selvittää, vaikuttaako kyseinen lupamenettely heihin tai heidän etuunsa. Tästä huolimatta jäsenvaltioiden määrittelemien yksityiskohtaisten menettelyjen odotetaan olevan sellaisia, että ne helpottavat kohdeyleisön määrittämistä.

Ehdotuksen mukaan yleisölle on tiedotettava (julkisilla ilmoituksilla tai muilla asianmukaisilla tavoilla) edellä mainituista lupamenettelyyn liittyvistä seikoista varhaisessa vaiheessa ja viimeistään, kun tiedot voidaan asettaa saataville. Tämän tarkoituksena on ottaa huomioon se, että toimivaltaisella viranomaisella ei mahdollisesti ole käytettävissään kaikkia tietoja heti menettelyn alussa.

Joillekin yleisön osille voi riittää tiedon saaminen. Heille tiedotetaan ehdotuksista, ja he voivat pohtia, miten ehdotus vaikuttaa heihin henkilökohtaisesti tai ympäristöön yleensä. He voivat esittää yksityiskohtaisempia kysymyksiä tai olla ryhtymättä mihinkään toimenpiteisiin. Tärkeää osallistumismenettelyssä on kuitenkin, että yleisöllä, jota asia koskee (sekä yksittäisillä henkilöillä että ryhmillä, mukaan luettuina ympäristönsuojeluryhmät), on asianmukaiset mahdollisuudet ilmaista huomionsa ja kantansa ennen kuin päätös luvasta tehdään. Tämä näkökohta ilmaistaan vaatimuksena direktiivin uuden 6 artiklan 4 kohdassa.

Ehdotetuissa muutoksissa EIA-direktiivin 6 artiklaan määritetään vähimmäisvaatimukset yleisön tehokkaan osallistumisen varmistamiseksi, mutta yleisölle tiedottamista sekä yleisön kuulemista koskevista yksityiskohtaisista menettelyistä päättävät jäsenvaltiot (6 artiklan uusi 5 kohta). Esimerkeissä annetaan jotakin osviittaa siitä, miten tämä voidaan järjestää - esimerkiksi jakamalla ilmoituksia tietyllä alueella, ilmoittamalla asiasta paikallisissa sanomalehdissä, varmistamalla kuuleminen keräämällä huomiot kirjallisesti tai järjestelmällä julkinen kuulemistilaisuus. Tehokkaan osallistumisen tärkeyden vuoksi on asetettava kohtuulliset määräajat, jotta ehdotuksessa esitetyille osallistumisen kaikille vaiheille jää riittävästi aikaa.

6.2.4 Valtiosta toiseen ulottuvien ympäristövaikutusten arviointimenettely (2 artiklan 3-6 kohta)

Hankkeella, jota varten vaaditaan lupa, voi olla merkittäviä vaikutuksia ympäristöön myös muissa jäsenvaltioissa kuin siinä, jossa se toteutetaan. On selvästikin toivottavaa, että kyseisillä jäsenvaltioilla on tilaisuus osallistua menettelyyn, jossa tehdään päätös hankkeesta, sekä erityisesti, että yleisöllä, jota asia koskee kyseisissä jäsenvaltioissa, on mahdollisuus ilmaista kantansa. EIA-direktiivin 7 artikla sisältää jo nykyisellään tätä koskevia säännöksiä, mutta artiklaa on muutettava, jotta se vastaisi EIA-direktiivin muihin osiin tehtäviä muutoksia, joilla pannaan täytäntöön Århusin yleissopimuksen 6 artikla. Näiden muutosten tarkoituksena on lisätä valtioista toiseen ulottuvien ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tehokkuutta.

Direktiivin 7 artiklassa säädetään tällä hetkellä osallistumisesta ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn. Tämä menettely on merkittävä osa lupamenettelyä, mutta se on ainoastaan osa menettelyä. Mikäli EIA-direktiivi muutetaan ehdotetulla tavalla, menettelyyn kuuluu tulevaisuudessa myös paremmat menettelyt yleisön osallistumista ja kuulemista varten. Valtioista toiseen ulottuvan osallistumisen tarkoituksia varten katsotaan paremmaksi, että lupamenettelyä käsitellään kokonaisuutena. Tämän vuoksi ehdotetun direktiivin 2 artiklan 3 alakohdan a alakohdassa korvataan EIA-direktiivin 7 artiklan 1 ja 2 kohdassa olevat viittaukset ilmaisuun "ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn" ilmaisulla "lupamenettelyyn".

Ehdotuksen 2 artiklan 3 alakohdan b alakohdassa muutetaan selostusta niistä tiedoista, jotka sen jäsenvaltion, jonka alueella hanke on tarkoitus toteuttaa, tulisi lähettää muille jäsenvaltioille, joille hankkeella todennäköisesti on merkittäviä vaikutuksia. Toisin kuin nykyisessä EIA-direktiivin 7 artiklan 2 kohdassa, kaikki direktiivin 6 artiklan perusteella vaadittavat tai saataville saatettavat tiedot olisi lähetettävä.

Ehdotuksen 2 artiklan 3 alakohdan c alakohdassa muutetaan EIA-direktiivin 7 artiklan 5 kohta siten, että tapauksessa, jossa vaikutukset ulottuvat valtiosta toiseen, jäsenvaltioiden on järjestettävä 7 artiklan täytäntöönpaneminen. Tällä valmistellaan säännöstä, jolla menettelyjen vaaditaan olevan sellaisia, että sen jäsenvaltion alueella, johon hanke vaikuttaa, asuva yleisö, jota asia koskee, voi osallistua hankkeen lupamenettelyyn tehokkaasti.

EIA-direktiivin 9 artiklaa pidetään jo riittävästi Århusin yleissopimuksen 6 artiklan 9 kohdan mukaisena, lukuun ottamatta tapauksia, jossa vaikutukset ulottuvat toisiin valtioihin. Näitä tapauksia varten ehdotuksen 2 artiklan 4 alakohdassa muutetaan direktiivin 9 artikla siten, että jäsenvaltioiden, joita on kuultu direktiivin 7 artiklan mukaisesti, on toteuttava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tiedot lopullisesta päätöksestä saatetaan sen alueella sen yleisön saataville, jota asia koskee.

6.2.5 Muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus (2 artiklan 5 alakohta)

Yleissopimuksen 9 artiklan 2 ja 4 kohdassa sopimuspuolten edellytetään varmistavan, että asianosaisilla kansalaisilla on oikeus pyytää uudelleentarkastelumenettelyä, joka koskee minkä tahansa 6 artiklan määräysten soveltamisalaan kuuluvan toimen tai laiminlyönnin laillisuutta. Kyseisen menettelyn on oltava nopea eikä se saa olla suhteettoman kallis. Jotta EIA-direktiivi voitaisiin kaikilta osin tehdä yleissopimuksen mukaiseksi ja jotta voitaisiin antaa todellista pontta ehdotuksessa esitetyille yleisön mahdollisuuksille osallistua päätöksentekoon, on tarpeen laatia säännökset, jotka vastaavat yleissopimuksen 9 artiklan 2 ja 4 kohtaa.

Ehdotuksen 2 artiklan 5 alakohdalla EIA-direktiiviin lisätään uusi 10 a artikla, jonka perusteella jäsenvaltioiden on varmistettava, että yleisöllä, jota asia koskee, on kansallisen oikeusjärjestelmän mukaisesti mahdollisuus panna vireille tuomioistuimessa tai muussa lakisääteisessä elimessä uudelleentarkastelumenettely, jossa käsitellään EIA-direktiiviin sisältyvien yleisön osallistumista koskevien määräysten soveltamisalaan kuuluvien päätösten, toimien tai laiminlyöntien asiasisältöä tai niihin liittyvien menettelyjen laillisuutta. Kyseisen menettelyn on oltava nopea eikä se saa olla suhteettoman kallis.

Koska määritelmä "yleisö, jota asia koskee", sisältää ympäristönsuojelua edistävät hallituksista riippumattomat järjestöt, jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että näillä järjestöillä on niiden oikeusjärjestelmässä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus.

6.2.6 Hankkeet, joihin sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (2 artiklan 6 alakohta)

EIA-direktiivin 4 artiklan 1 kohdassa mainitussa liitteessä I luetellaan hankkeet, joille ympäristövaikutusten arviointi on pakollista. Ehdotuksen 1 artiklan 6 kohdassa muutetaan liite I siten, että se yhdenmukaistetaan Århusin yleissopimuksen liitteessä I olevan 22 kohdan kanssa. Tämän seurauksena liitteessä lueteltujen hankkeiden kaikille muutoksille tai laajennuksille on tehtävä ympäristövaikutuksen arviointi, mikäli itse muutos tai laajennus on liitteessä mainittujen perusteiden ja raja-arvojen mukainen.

6.3 IPPC-direktiivin muuttaminen (3 artikla)

6.3.1 Tavoite

Koska tavoitteena on ehkäistä ja vähentää pilaantumista, IPPC-direktiivissä otetaan käyttöön lupamenettelyt sellaisia laitoksia varten, joissa harjoitetaan vähintään yhtä direktiivin liitteessä I lueteltua toimintaa. Direktiivin 15 artikla sisältää joitakin säännöksiä tiedon saannin vapaudesta ja julkisesta osallistumisesta lupamenettelyyn, mutta joitakin muutoksia on tehtävä, jotta direktiivi voitaisiin paremmin yhdenmukaistaa Århusin yleissopimuksen kanssa.

6.3.2 Määritelmät (3 artiklan 1 alakohta)

IPPC-direktiivin mukaan myös laitoksen käytön muutoksille on hankittava lupa. Ilmaisut "käytön muutos" ja "olennainen muutos" määritellään direktiivin 2 artiklan 10 kohdassa. Jotta direktiivin säännökset voitaisiin yhdenmukaistaa Århusin yleissopimuksen liitteessä I olevan 22 kohdan kanssa, ehdotuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdalla muutetaan IPPC-direktiivin 2 artiklan 10 kohdan määritelmiä siten, että käytön muutokset tai laajennukset katsotaan olennaisiksi, mikäli itse muutos tai laajennus on liitteessä I mainittujen perusteiden ja raja-arvojen mukainen. Tällaisessa tapauksessa vaaditaan lupa, ja yleisön on voitava osallistua lupamenettelyyn. Tässä yhteydessä on korostettava, että myös muunlaisia muutoksia tai laajennuksia voidaan pitää "olennaisina" nykyisen määritelmän perusteella.

Jäljempänä olevien sisältöä koskevien säännösten soveltamista varten Århusin yleissopimuksen 2 artiklan 4 kohdassa oleva "yleisön" määritelmä lisätään IPPC-direktiivin 2 artiklaan. Yleissopimuksen 2 artiklan 5 kohdassa oleva määritelmä "asianosaisista kansalaisista" on myös lisätty; määritelmää on tosin muokattu direktiivin tavoitteiden mukaisesti. Tämän vuoksi "yleisö, jota asia koskee" määritellään yleisöksi, johon lupia koskeva menettely vaikuttaa tai todennäköisesti vaikuttaa, tai yleisöksi, jonka etua päätös luvan myöntämisestä tai luvan tai lupaehtojen päivittämisestä koskee.

6.3.3 Lupahakemukset (3 artiklan 2 alakohta)

IPPC-direktiivin 6 artiklan 1 kohdan perusteella jäsenvaltioiden edellytetään toteuttavan tarvittavat toimenpiteet, jotta lupahakemukset sisältävät tietyt tiedot. Århusin yleissopimuksen 6 artiklan 6 kohdan e alakohdan huomioon ottamiseksi ehdotetaan direktiivin 6 artiklan 1 kohdan muuttamista siten, että lupahakemukseen on sisällyttävä yleiskatsaus hakijan esittämistä päävaihtoehdoista. On korostettava, että tämä koskee nimenomaan vaihtoehtoja, joita hakija todella on tarkastellut.

6.3.4 Yleisön osallistuminen (3 artiklan 3 ja 6 alakohta)

IPPC-direktiivin 15 artikla sisältää joitakin säännöksiä tiedon saannin vapaudesta ja julkisesta osallistumisesta lupamenettelyyn, mutta säännökset eivät ole täysin yleissopimuksen 6 artiklan mukaisia. Ehdotuksella muutetaan sen vuoksi 15 artiklaa siten, että se on yleissopimuksen mukainen. Lukuun ottamatta joitakin pieniä eroja, jotka liittyvät IPPC-direktiivissä käytettyyn erityisterminologiaan, kyseiseen direktiiviin sisällytettävät yleisön osallistumista koskevat säännökset ovat hyvin samanlaisia kuin EIA-direktiiviä varten ehdotetut säännökset. Ehdotuksen 3 artiklan 3 alakohdassa korvataan IPPC-direktiivin 15 artiklan 1 kohta säännöksellä, jonka perusteella jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että yleisölle, jota asia koskee, annetaan tehokas mahdollisuus osallistua varhaisessa vaiheessa lupia ja lupaehtoja koskevaan päätöksentekoon. Jotta voitaisiin tehdä selkeä ero yleisön osallistumisen ja lupamenettelyn tuloksista tiedottamisen välillä, 15 artiklan 1 kohdan toisen osan säännökset siirretään uuteen 5 kohtaan - katso kohta 6.3.5 jäljempänä. Siinä mainitaan myös uusi liite V, jossa annetaan yksityiskohtaiset säännökset yleisön osallistumiselle. Uusi liite lisätään direktiiviin ehdotuksen 3 artiklan 6 alakohdalla.

Uuden liitteen V yksityiskohtaiset säännökset noudattavat kohdassa 6.2.3 kuvattujen EIA-direktiivin säännösten mallia, lukuun ottamatta eroja, jotka on kuvattu seuraavassa.

Säännösten mukaan yleisölle on ilmoitettava lupahakemuksesta tai tapauksen mukaan ehdotuksesta luvan tai lupaehtojen päivittämiseksi. Yleisölle on selvästi ilmoitettava kansallisesta tai valtiosta toiseen ulottuvien ympäristövaikutusten arviointimenettelystä ainoastaan, mikäli se tietyssä tapauksessa on aiheellista, mutta on tärkeää, että yleisölle ilmoitetaan, mikäli päätöksestä käydään IPPC-direktiivin 17 artiklan mukaisia jäsenvaltioiden välisiä neuvotteluja. Tämä helpottaa yhteistyötä ja yhteensovittamista eri valtioissa toimivien kansalaisten ja ympäristöjärjestöjen välillä.

Muu osa yleisön osallistumista koskevasta säännöksestä on samanlainen kuin EIA-direktiiviin sisällytettävä säännös.

6.3.5 Menettelyt päätöksen tekemisen jälkeen (3 artiklan 3 kohdan b alakohta)

Jotta IPPC-direktiivi voitaisiin yhdenmukaistaa Århusin yleissopimuksen 6 artiklan 9 kohdan kanssa, ehdotuksen 3 artiklan 3 kohdan b alakohdassa lisätään IPPC-direktiivin 15 artiklaan 5 kohta, jossa säädetään, että kun päätös on tehty, toimivaltaisen viranomaisen on tiedotettava asiasta yleisölle ja saatettava yleisön saataville seuraavat tiedot:

a) päätöksen sisältö (mukaan lukien luvan jäljennös sekä mahdolliset ehdot ja mahdolliset myöhemmät päivitykset), ja

b) päätöksenteossa huomioonotetut perusteet ja seikat.

6.3.6 Muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus (3 artiklan 4 kohta)

Jotta IPPC-direktiivi voitaisiin yhdenmukaistaa Århusin yleissopimuksen 9 artiklan 2 ja 4 kohdan kanssa, ehdotuksen 2 artiklan 4 kohdassa lisätään direktiiviin 15a artikla siitä, että yleisö voi panna vireille tarkistusmenettelyn, joka on samanlainen kuin edellä 6.2.5 kohdassa kuvattu menettely.

6.3.7 Valtioiden väliset neuvottelut (3 artiklan 5 kohta)

Sellaisen laitoksen käytöllä, jota varten tarvitaan lupa IPPC-direktiivin perusteella, saattaa olla kielteisiä ja merkittäviä vaikutuksia ympäristöön myös jossakin toisessa jäsenmaassa kuin siinä, jonka alueella sitä on tarkoitus käyttää. Kyseisen direktiivin 17 artiklassa säädetään, että tällaisissa tapauksissa on käytävä valtioiden välisiä neuvotteluja.

IPPC-direktiivin 17 artiklaa muutetaan, jotta otettaisiin huomioon edellä 6.3.4 kohdassa 15 artiklaan tehtäväksi kuvatut muutokset. Direktiivin 17 artiklan 1 kohdassa oleva viittaus IPPC-direktiivin 6 artiklan mukaisesti esitettyihin tietoihin korvataan viittauksella kaikkiin liitteen V nojalla toimitettaviin tai saataville asetettaviin tietoihin. Tämän tuloksena neuvottelujen toisena osapuolena olevalle jäsenvaltiolle toimitetaan aiempaa enemmän tietoja.

Lisäksi 17 artiklaa muutetaan, jotta valtioiden välisten kuulemisten tulokset otetaan huomioon, kun toimivaltainen viranomainen tekee päätöksen hakemuksesta. Muutoksella varmistetaan myös, että kuulluille jäsenvaltioille annetaan päätöksen jälkeen tiedot, jotka toimivaltaisten viranomaisten on annettava 15 artiklan 5 kohdan perusteella. Kyseisten jäsenvaltioiden on toimitettava tiedot omille kansalaisilleen.

6.4 Täydentävät säännökset (4-6 artikla)

Ehdotuksessa vaaditaan jäsenvaltioita toteuttamaan kaikki tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät toimenpiteet viimeistään [ ]

2000/0331 (COD)

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI YLEISÖN OSALLISTUMISESTA TIETTYJEN YMPÄRISTÖÄ KOSKEVIEN SUUNNITELMIEN JA OHJELMIEN LAATIMISEEN SEKÄ NEUVOSTON DIREKTIIVIEN 85/337/ETY JA 96/61/EY MUUTTAMISESTA

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen, [14]

[14] EYVL

ottavat huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon [15],

[15] EYVL

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon [16],

[16] EYVL

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä [17],

[17] EYVL

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Yhteisön lainsäädännöllä ympäristön alalla pyritään myötävaikuttamaan ympäristön laadun säilyttämiseen, suojeluun ja parantamiseen sekä ihmisten terveyden suojeluun.

(2) Viranomaiset ja muut elimet voivat tehdä yhteisön ympäristölainsäädäntöön sisältyvien säännösten nojalla päätöksiä, joilla voi olla merkittäviä vaikutuksia ympäristöön sekä ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin.

(3) Yleisön tehokas osallistuminen päätöksentekomenettelyyn mahdollistaa sen, että yleisö voi ilmaista ja päätöksentekijät voivat ottaa huomioon kannat ja huolenaiheet, joilla voi olla merkitystä päätöksenteossa, siten lisätään päätöksenteon vastuullisuutta ja avoimuutta sekä yleisön tietoisuutta ympäristökysymyksistä.

(4) Yleisön, mukaan lukien yhteenliittymien, järjestöjen tai ryhmien ja erityisesti hallituksista riippumattomien järjestöjen, jotka edistävät ympäristönsuojelua, osallistumista olisi edistettävä.

(5) Yhteisö allekirjoitti 25 päivänä kesäkuuta 1998 Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission yleissopimuksen tiedon saannista, kansalaisten osallistumisoikeudesta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa, jäljempänä 'Århusin yleissopimus'. Yhteisön lainsäädännön säännökset olisi saatettava asianmukaisesti yhdenmukaisiksi yleissopimuksen kanssa, jotta yhteisö voi ratifioida sen.

(6) Århusin yleissopimuksen tavoitteisiin kuuluu sen takaaminen, että yleisö voi osallistua tietynlaiseen päätöksentekoon ympäristöasioissa, jotta suojellaan sen oikeutta elää terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta riittävän laadukkaassa ympäristössä.

(7) Århusin yleissopimuksen 6 artiklassa määrätään yleisön osallistumisesta päätöksiin, jotka liittyvät yleissopimuksen liitteessä I lueteltuihin toimiin tai muihin toimiin, joita ei ole lueteltu liitteessä mutta joilla voi olla merkittäviä ympäristövaikutuksia.

(8) Århusin yleissopimuksen 7 artiklassa määrätään yleisön osallistumisesta ympäristöä koskevien suunnitelmien, ohjelmien ja politiikkojen valmisteluun.

(9) Århusin yleissopimuksen 9 artiklan 2 ja 4 kappaleessa määrätään, että tuomioistuimessa tai muussa elimessä voidaan panna vireille menettely, jossa käsitellään yleissopimuksen 6 artiklaan sisältyvien yleisön osallistumista koskevien määräysten soveltamisalaan kuuluvien toimien tai laiminlyöntien asiasisällön taikka niihin liittyvien menettelyjen laillisuutta.

(10) Säännöksiä olisi annettava myös tiettyjen ympäristöalan direktiivien osalta, joissa edellytetään, että jäsenvaltiot laativat ympäristöä koskevia suunnitelmia ja ohjelmia, yleisön osallistumisen varmistamiseksi yhdenmukaiseksi Århusin yleissopimuksen määräysten ja erityisesti sen 7 artiklan kanssa.

(11) Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista 27 päivänä kesäkuuta 1985 annettua neuvoston direktiiviä 85/337/ETY [18] sekä ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi 24 päivänä syyskuuta 1996 annettua neuvoston direktiiviä 96/61/EY [19] olisi muutettava sen varmistamiseksi, että ne ovat täysin yhdenmukaisia Århusin yleissopimuksen kanssa, erityisesti sen 6 artiklan sekä 9 artiklan 2 ja 4 kappaleen kanssa.

[18] EYVL L 175, 5.7.1985, s. 40, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 97/11/EY (EYVL L 73, 14.3.1997, s. 5).

[19] EYVL L 257, 10.10.1996, s. 26.

(12) Perustamissopimuksen 5 artiklassa esitetyn toissijaisuusperiaatteen ja suhteellisuusperiaatteen mukaisesti jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa ehdotettuja toimia, vaan ne voidaan niiden laajuuden ja vaikutusten vuoksi toteuttaa paremmin yhteisön tasolla. Tämä direktiivi rajoittuu vähimpään näiden tavoitteiden toteuttamiseksi tarpeelliseen eikä siten ylitä sitä, mikä tarvitaan tähän tarkoitukseen,

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Yleisön osallistuminen suunnitelmiin ja ohjelmiin

1. Tätä artiklaa sovellettaessa 'yleisöllä' tarkoitetaan yhtä tai useampaa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä tai, kansallisen lainsäädännön tai käytännön mukaisesti, näiden henkilöiden yhteenliittymiä, järjestöjä tai ryhmiä.

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yleisölle annetaan mahdollisuuksia osallistua varhaisessa vaiheessa ja tehokkaasti niiden suunnitelmien tai tilanteen mukaan ohjelmien valmisteluun ja tarkistamiseen, jotka on laadittava liitteen I säännösten mukaisesti.

Tätä varten jäsenvaltioiden on varmistettava, että

a) yleisölle tiedotetaan joko julkisilla ilmoituksilla tai muilla asianmukaisilla tavoilla kaikista ehdotuksista tällaisiksi suunnitelmiksi tai ohjelmiksi taikka niiden tarkistamiseksi ja että asianmukaiset tiedot tällaisista ehdotuksista saatetaan yleisön saataville;

b) yleisöllä on oikeus ilmaista huomionsa ja kantansa ennen kuin suunnitelmista ja ohjelmista päätetään;

c) päätöksiä tehtäessä otetaan asianmukaisella tavalla huomioon yleisön osallistumisen tulokset.

3. Jäsenvaltioiden on määriteltävä yleisö, mukaan lukien asianomaiset, hallituksista riippumattomat järjestöt, kuten ne, jotka edistävät ympäristönsuojelua, jolla on oikeus osallistua menettelyyn 2 kohdassa tarkoitetuissa asioissa.

Tämän artiklan mukaisista yleisön osallistumista koskevista yksityiskohtaisista menettelyistä päättävät jäsenvaltiot, jotta voidaan varmistaa yleisön laaja osallistuminen.

Sen varmistamiseksi, että tässä artiklassa edellytetyille eri vaiheille jää riittävästi aikaa, on asetettava kohtuulliset aikarajat.

2 artikla

Direktiivin 85/337/ETY muuttaminen

Muutetaan direktiivi 85/337/ETY seuraavasti:

1) Lisätään seuraavat määritelmät 1 artiklan 2 kohtaan:

" 'yleisöllä':

- yhtä tai useampaa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä taikka, kansallisen lainsäädännön tai käytännön mukaisesti, näiden yhteenliittymiä, järjestöjä tai ryhmiä.

'yleisöllä, jota asia koskee':

- yleisöä, johon lupamenettely vaikuttaa tai todennäköisesti vaikuttaa, taikka yleisöä, jonka etua tämä menettely koskee; tätä määritelmää sovellettaessa hallituksista riippumattomilla järjestöillä, jotka edistävät ympäristönsuojelua ja täyttävät kansallisen lainsäädännön vaatimukset, katsotaan olevan etua asiassa."

2) Muutetaan 6 artikla seuraavasti:

a) Korvataan 2 ja 3 kohta seuraavasti:

"2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yleisölle, jota asia koskee, annetaan mahdollisuus osallistua lupamenettelyyn varhaisessa vaiheessa ja tehokkaasti. Tällaiseen osallistumiseen sovelletaan 3, 4 ja 5 kohtaa.

3. Yleisölle on ilmoitettava joko julkisilla kuulutuksilla tai muilla asianmukaisilla tavoilla seuraavat lupamenettelyyn liittyvät seikat varhaisessa vaiheessa ja viimeistään, kun tiedot voidaan antaa:

a) lupahakemus;

b) tieto siitä, että hankkeeseen sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, ja tarvittaessa, että siihen sovelletaan 7 artiklaa;

c) yksityiskohtaiset tiedot toimivaltaisista viranomaisista, jotka vastaavat päätöksenteosta tai joilta asiaan liittyviä tietoja voidaan pyytää tai joille huomautukset tai kysymykset voidaan esittää;

d) mahdollisten päätösten tai, jos sellainen on kysymyksessä, päätösluonnoksen luonne;

e) kaikki 5 artiklan mukaisesti kootut tiedot;

f) toimivaltaiselle viranomaiselle tai viranomaisille lupamenettelyn aikana toimitetut tärkeimmät kertomukset ja ohjeet, mukaan lukien hakemuksia koskevat kannat, jotka 1 kohdan mukaisesti kuullut viranomaiset ovat ilmaisseet;

g) milloin, missä ja miten asiaa koskevat tiedot annetaan saataville;

h) yksityiskohtaiset menettelyt 5 kohdan mukaista yleisön osallistumista varten."

b) Lisätään 4 ja 5 kohta seuraavasti:

"4. Yleisöllä, jota asia koskee, on oikeus ilmaista toimivaltaiselle viranomaiselle tai toimivaltaiselle viranomaisille huomionsa ja kantansa ennen kuin lupahakemuksesta päätetään.

5. Jäsenvaltiot päättävät yksityiskohtaisista säännöistä yleisölle tiedottamiseksi (esimerkiksi jakamalla ilmoituksia tietyllä alueella tai ilmoittamalla asiasta paikallisissa sanomalehdissä) sekä yleisön kuulemiseksi (esimerkiksi keräämällä huomiot kirjallisesti tai järjestämällä julkinen kuuleminen) päättävät jäsenvaltiot. Sen varmistamiseksi, että tässä artiklassa säädetyille eri vaiheille jää riittävästi aikaa, on asetettava kohtuulliset aikarajat."

3) Muutetaan 7 artikla seuraavasti:

a) Korvataan 1 kohdan b alakohdassa ilmaisu "ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn" ilmaisulla "lupamenettelyyn".

b) Korvataan 2 kohta seuraavasti:

"2. Jos jäsenvaltio, jolle toimitetaan tietoja 1 kohdan mukaisesti, ilmoittaa aikovansa osallistua lupamenettelyyn, sen jäsenvaltion, jonka alueella hanke aiotaan toteuttaa, on, jollei se vielä ole sitä tehnyt, lähetettävä sellaiselle jäsenvaltiolle, johon asia vaikuttaa, 6 artiklan 3 ja 5 kohdan mukaisesti toimitettavat tai saataville asetettavat tiedot".

c) Korvataan 5 kohta seuraavasti:

"5. Asianomaiset jäsenvaltiot päättävät tämän artiklan säännösten täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä; menettelyjen on oltava sellaisia, että sen jäsenvaltion alueella, johon hanke vaikuttaa, asuva yleisö, jota asia koskee, voi osallistua hankkeen lupamenettelyyn tehokkaasti."

4) Korvataan 9 artiklan 2 kohta seuraavasti:

"2. Toimivaltaisen viranomaisen tai toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava tästä 7 artiklan mukaisesti kuullulle jäsenvaltiolle ja toimitettava sille tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tiedot.

Kuultujen jäsenvaltioiden on varmistettava, että yleisön saataville, jota asia koskee, saatetaan tiedot kyseisen jäsenvaltion alueella."

5) Lisätään 10 a artikla seuraavasti:

"10 a artikla

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yleisöllä, jota asia koskee, on kansallisen oikeusjärjestelmän mukaisesti mahdollisuus panna vireille tuomioistuimessa tai muussa lakisääteisessä elimessä uudelleentarkastelumenettely, jossa käsitellään tähän direktiiviin sisältyvien yleisön osallistumista koskevien määräysten soveltamisalaan kuuluvien päätösten, toimien tai laiminlyöntien asiasisältöä tai niihin liittyvien menettelyjen laillisuutta.

Kyseisen menettelyn on oltava nopea eikä se saa olla liian kallis."

6) Muutetaan liite I tämän direktiivin liitteen II mukaisesti.

3 artikla

Direktiivin 96/61/ETY muuttaminen

Muutetaan direktiivi 96/61/EY seuraavasti:

1) Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

a) Lisätään 10 alakohtaan alakohta seuraavasti:

"Edellä b alakohdan tarkoituksia varten käytön muutokset tai laajennukset katsotaan olennaisiksi, jos itse muutos tai laajennus on liitteessä I mainittujen perusteiden ja raja-arvojen mukainen".

b) Lisätään 13 ja 14 alakohta seuraavasti:

"13. 'yleisöllä' yhtä tai useampaa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä taikka, kansallisen lainsäädännön tai käytännön mukaisesti, näiden yhteenliittymiä, järjestöjä tai ryhmiä.

14. 'yleisöllä, jota asia koskee,' yleisöä, johon lupamenettely vaikuttaa tai todennäköisesti vaikuttaa, tai yleisöä, jonka etua päätös luvan myöntämisestä tai luvan tai lupaehtojen päivittämisestä koskee; tätä määritelmää sovellettaessa hallituksista riippumattomilla järjestöillä, jotka edistävät ympäristönsuojelua ja täyttävät kansallisen lainsäädännön vaatimukset, katsotaan olevan etu asiassa."

2) Lisätään 6 artiklan 1 kohtaan kymmenes luetelmakohta seuraavasti:

"- tiivistelmä hakijan esittämistä päävaihtoehdoista".

3) Muutetaan 15 artikla seuraavasti:

a) Korvataan 1 kohta seuraavasti:

"1. Jäsenvaltiot varmistavat, että yleisölle, jota asia koskee, annetaan mahdollisuus osallistua varhaisessa vaiheessa ja tehokkaasti päätöksentekomenettelyyn, joka koskee lupien myöntämistä tai lupien taikka lupaehtojen päivittämistä. Tällaisessa osallistumisessa sovelletaan liitteessä V säädettyä menettelyä."

b) Lisätään 5 kohta seuraavasti:

"5. Kun päätös on tehty, toimivaltaisen viranomaisen on tiedotettava asiasta yleisölle asianmukaisten menettelyjen mukaisesti ja saatettava yleisön saataville seuraavat tiedot:

a) päätöksen sisältö mukaan lukien jäljennös luvasta sekä ehdot ja myöhemmät päivitykset, ja

b) perusteet ja seikat, johon päätös perustuu."

4) Lisätään 15 a artikla seuraavasti:

"15 a artikla

Muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yleisöllä, jota asia koskee, on kansallisen oikeusjärjestelmän mukaisesti mahdollisuus panna vireille tuomioistuimessa tai muussa lakisääteisessä elimessä uudelleentarkastelumenettely, jossa käsitellään tähän direktiiviin sisältyvien yleisön osallistumista koskevien määräysten soveltamisalaan kuuluvien päätösten, toimien tai laiminlyöntien asiasisältöä tai niihin liittyvien menettelyjen laillisuutta.

Kyseisen menettelyn on oltava nopea eikä se saa olla liian kallis."

5) Muutetaan 17 artikla seuraavasti:

a) Korvataan 1 kohdassa ensimmäinen virke seuraavasti:

"Jos jäsenvaltio toteaa, että tietyn laitoksen käytöllä on todennäköisesti merkittäviä kielteisiä vaikutuksia toisen jäsenvaltion ympäristöön, tai jos jäsenvaltio, johon laitoksen käyttö todennäköisesti vaikuttaa merkittävästi, sitä pyytää, sen jäsenvaltion, jonka alueella 4 artiklan tai 12 artiklan 2 kohdan mukaista lupaa on haettu, on toimitettava kyseiselle toiselle jäsenvaltiolle kaikki liitteen V mukaisesti toimitettavat tai saataville annettavat tiedot samanaikaisesti kun ne annetaan oman maan kansalaisten saataville."

b) Lisätään 3 ja 4 kohta seuraavasti:

"3. Edellä 1 ja 2 kohdan mukaisten kuulemisten tulokset on otettava huomioon, kun toimivaltainen viranomainen tekee päätöksen hakemuksesta.

4. Toimivaltainen viranomainen ilmoittaa 1 kohdan mukaisesti kuulluille jäsenvaltioille hakemusta koskevasta päätöksestä ja toimittaa niille 15 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut tiedot. Näiden jäsenvaltioiden on varmistettava, että tiedot yleisön saataville, jota asia koskee, annetaan niiden jäsenvaltioiden alueella."

6) Muutetaan liitteet tämän direktiivin liitteen III mukaisesti.

4 artikla

Täytäntöönpano

Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2002. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

5 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

6 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

[...] [...]

LIITE I

3 ARTIKLASSA TARKOITETTUJA SUUNNITELMIA JA OHJELMIA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET

a) Jätteistä annetun neuvoston direktiivin 75/442/ETY 7 artiklan 1 kohta [20]

[20] EYVL L 194, 25.7.75, s. 39, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 91/156/ETY (EYVL L 78, 18.3.91, s. 32).

b) Vaarallisia aineita sisältävistä paristoista ja akuista annetun neuvoston direktiivin 91/157/ETY 6 artikla [21]

[21] EYVL L 78, 26.3.91, s. 38, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 98/101/EY (EYVL L 1, 5.1.99, s.1) ja täydennettynä direktiivillä 93/86/ETY (EYVL L 264, 23.10.93, s.51).

c) Vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta annetun neuvoston direktiivin 91/676/ETY 5 artiklan 1 kohta [22]

[22] EYVL L 375, 31.12.91, s. 1.

d) Vaarallisista jätteistä annetun neuvoston direktiivin 91/689/ETY 6 artiklan 1 kohta [23]

[23] EYVL L 377, 31.12.91, s. 20, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 94/31/EY (EYVL L 168, 2.7.94, s.28).

e) Pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun neuvoston direktiivin 94/62/EY 14 artikla [24]

[24] EYVL L 365, 31.12.94, s. 10.

f) Ilmanlaadun arvioinnista ja hallinnasta annetun neuvoston direktiivin 96/62/EY [25] 8 artiklan 3 kohta (mukaan lukien ilmassa olevien rikkidioksidin, typpidioksidin ja typen oksidien, hiukkasten ja lyijyn pitoisuuksien raja-arvoista annetun neuvoston direktiivin 1999/30/EY [26] 3 artiklan 4 kohdassa sekä 5 artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitetut suunnitelmat)

[25] EYVL L 296, 21.11.96, s. 55.

[26] EYVL L 163, 29.6.99, s. 41.

g) Kaatopaikoista annetun neuvoston direktiivin 99/31/EY [27] 14 artikla.

[27] EYVL L 182, 16.7.1999, s. 1.

LIITE II

Lisätään direktiivin 85/337/ETY liitteeseen I 22 kohta seuraavasti:

"22. Kaikki muutokset tai laajennukset tässä liitteessä lueteltuihin hankkeisiin, jos itse muutos tai laajennus on tässä liitteessä mainittujen perusteiden ja raja-arvojen mukainen".

LIITE III

Lisätään direktiiviin 96/61/ETY liite V seuraavasti:

"Liite V

Yleisön osallistuminen päätöksentekomenettelyyn

1. Yleisölle on ilmoitettava (julkisilla ilmoituksilla tai muilla asianmukaisilla tavoilla) seuraavat seikat päätöksenteon varhaisessa vaiheessa ja viimeistään, kun tiedot voidaan antaa saataville:

a) lupahakemus tai tilanteen mukaan ehdotus luvan tai lupaehtojen päivittämiseksi, mukaan lukien kaikissa tapauksissa 6 artiklan 1 kohdassa lueteltujen seikkojen kuvaus;

b) tarvittaessa tieto, että päätökseen sovelletaan kansallista tai valtiosta toiseen ulottuvien ympäristövaikutusten arviointimenettelyä taikka että siitä käydään 17 artiklan mukaisia jäsenvaltioiden välisiä neuvotteluja;

c) yksityiskohtaiset tiedot toimivaltaisista viranomaisista, jotka vastaavat päätöksenteosta tai joilta asiaan liittyviä tietoja voidaan pyytää taikka joille huomautukset (tai kysymykset) voidaan esittää;

d) mahdollisten päätösten tai, jos sellainen on kysymyksessä, päätösluonnoksen luonne;

e) tilanteen mukaan yksityiskohtaiset tiedot ehdotuksesta luvan tai lupaehtojen päivittämiseksi;

f) päätöksenteon yhteydessä viranomaisille toimitetut tärkeimmät kertomukset ja ohjeet;

g) milloin, missä ja miten asianomaiset tiedot annetaan saataville;

h) menettelyt 4 kohdan mukaista yleisön osallistumista ja kuulemista varten.

2. Yleisöllä, jota asia koskee, on oikeus ilmaista toimivaltaiselle viranomaiselle tai viranomaisille huomionsa ja kantansa ennen kuin lupahakemuksesta päätetään.

3. Tämän liitteen mukaisen kuulemisen tulokset on otettava huomioon, kun toimivaltainen viranomainen tekee päätöksen hakemuksesta.

4. Jäsenvaltiot päättävät yksityiskohtaisista menettelyistä yleisölle tiedottamiseksi (esimerkiksi jakamalla ilmoituksia tietyllä alueella tai ilmoittamalla asiasta paikallisissa sanomalehdissä) sekä yleisön kuulemiseksi (esimerkiksi keräämällä huomiot kirjallisesti tai järjestämällä julkinen kuuleminen). Sen varmistamiseksi, että tässä artiklassa kuvatuille eri vaiheille jää riittävästi aikaa, on asetettava kohtuulliset määräajat."

Top