52000PC0489(02)

Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI meriturvallisuutta ja alusten aiheuttaman saastumisen ehkäisemistä koskevien direktiivien muuttamisesta

PERUSTELUT

EHDOTUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

1. Yhteisön meriturvallisuuspolitiikka on suhteellisen uutta. Se on saanut alkunsa yhteistä meriturvallisuuspolitiikkaa käsittelevästä 24. helmikuuta 1993 annetusta komission tiedonannosta [1]. Tässä asiakirjassa ehdotetaan, että yhteisölle laaditaan kunnianhimoinen politiikka, jonka avulla lisätään alusten, niiden miehistöjen sekä matkustajien turvallisuutta sekä ehkäistään tehokkaammin merten pilaantumista.

[1] KOM(93) 66 lopullinen, 24.2.1993.

Meriliikenteen turvallisuutta koskevissa yhteisön toimenpiteissä otetaan huomioon alusten turvallisuutta, saastumisen ehkäisemistä sekä alusten elin- ja työolosuhteita koskevia sääntöjä vahvistavien kansainvälisten elinten reaktiot nähin ongelmiin

Tästä syystä komission 24. helmikuuta 1993 antaman tiedonannon liitteenä olevassa toimintaohjelmassa luetellaan tiettyjä toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on pääasiassa panna täytäntöön ja tarvittaessa täydentää tärkeimpien kansainvälisten järjestöjen eli Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMOn) ja Kansainvälisen työjärjestön (ILOn) laatimia määräyksiä.

2. Toimintaohjelma sisältää luettelon lainsäädäntötoimenpiteistä, jotka koskevat useita tärkeitä meriturvallisuuteen ja meriympäristön suojeluun liittyviä aloja. Suurin osa tästä lainsäädäntöohjelmasta on jo toteutettu, mikä tarkoittaa sitä, että viiden vuoden aikana on annettu toistakymmentä direktiiviä ja asetusta.

Näiden annettujen asetusten ja direktiivien ajantasaistaminen kansainvälisten määräysten kehittymisen sekä teknisen kehityksen myötä teettää komissiolle ja jäsenvaltioille paljon työtä.

Yhteisön lainsäädännön ajantasaistaminen on tiukasti sidoksissa kansainvälisellä tasolla annettuihin uusiin sääntöihin. Kansainvälistä lainsäädäntöä kuitenkin mukautetaan jatkuvasti. Kansainvälisiä, usein luonteeltaan teknisiä sääntöjä on muutettava usein, koska nykytekniikka kehittyy nopeasti rakentamisen, varusteiden, navigaation sekä viestintämenetelmien aloilla. Lisäksi viime vuosina ilmennyt selvä suuntaus on normien nopea lisääntyminen ja kansainvälisen lainsäädännön laajentuminen uusille aloille (integroidut johtamisjärjestelmät, alusten sosiaaliset olot jne.).

3. Yhteisön meriturvallisuuslainsäädäntöä on näin ollen säännöllisesti mukautettava, jotta siinä voidaan ottaa huomioon kansainvälisiin yleissopimuksiin tehdyt muutokset tai pöytäkirjat, uudet päätöslauselmat tai nykyisiin teknisiin säännöstöihin tehdyt muutokset.

Kun on kyse teknisistä säännöistä, neuvoston perussäädöksissä - asetuksissa tai direktiiveissä - yleensä säädetään mahdollisuudesta tehdä tällaiset mukautukset komiteamenettelyä noudattaen.

4. Ensimmäinen 24. helmikuuta 1993 julkaistun tiedonannon jälkeen toteutettu toimenpide on neuvoston direktiivi 93/75/ETY vaarallisia tai ympäristöä pilaavia aineita kuljettavia aluksia koskevista vähimmäisvaatimuksista niiden ollessa matkalla yhteisön merisatamiin tai poistuessa niistä [2]. Tämän direktiivin 12 artiklalla perustetaan menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 13 päivänä heinäkuuta 1987 tehdyn neuvoston päätöksen 87/373/ETY [3] menettelyn III vaihtoehdon a mukainen sääntelykomitea.

[2] EYVL L 247, 5.10.1993, s. 19.

[3] EYVL L 197, 18.7.1987, s. 33.

Direktiivi 93/75/ETY koskee vaarallisten aineiden kuljetuksia. Suurimmassa osassa myöhemmin annetuista neuvoston asetuksista ja direktiiveistä [4] viitataan direktiivin 93/75/ETY 12 artiklalla perustettuun komiteaan, vaikka direktiivien tavoitteet ovat hyvin erilaisia. Vain neljässä asetuksessa ja direktiivissä on perustettu erityiskomitea [5].

[4] Kyse on seuraavista säädöksistä: direktiivit 95/21/EY, 96/98/EY, 97/70/EY, 98/18/EY, 98/41/EY, 1999/35/EY sekä asetus (EY) N:o 3051/95.

[5] Kyse on direktiiveistä 94/57/EY ja 94/58/EY sekä asetuksista (ETY) N:o 613/91 ja (EY) N:o 2978/94.

Nykytilanne on kaikkea muuta kuin tyydyttävä. Vaikka direktiivillä 93/75/EY perustetun komitean yleinen käyttö takaa jonkinlaisen toiminnan yhtenäisyyden, sen seurauksena avoimuus kuitenkin kärsii, ja jäsenvaltioille aiheutuu sekaannusta silloin, kun esityslistalla on asioita, jotka eivät liity vaarallisten aineiden kuljetukseen (vaan esimerkiksi matkustaja-alusten turvallisuuteen tai satamavaltioiden suorittamaan alusten valvontaan).

5. Jo komission 24. helmikuuta 1993 antamassa tiedonannossa korostettiin sitä, että olisi hyödyllistä, jos yksi ainoa komitea käsittelisi meriturvallisuuskysymykset. Meriturvallisuuskomitean perustaminen mainitaan nimenomaisesti tiedonannon toimintaohjelmassa.

Komission tiedonannon mukaan yhteisön meriturvallisuusalan toimenpiteiden täytäntöönpanon johdonmukaisuus saataisiin varmistettua perustamalla yksi ainoa meriturvallisuusasioita käsittelevä komitea. Tämän alan direktiiveissä ja asetuksissa säädetyillä komiteamenettelyillä on yksi yhteinen piirre: ne liittyvät pääasiassa yhteisön lainsäädäntöön sisällytettyihin kansainvälisiin yleissopimuksiin ja oikeudellisiin asiakirjoihin tehtyjen muutosten ja päivitysten saattamiseen osaksi yhteisön oikeutta.

Neuvosto hyväksyi periaatteessa 8. kesäkuuta 1993 antamassaan päätöslauselmassa [6], että perustetaan menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 13 päivänä heinäkuuta 1987 tehdyn neuvoston päätöksen 87/373/ETY mukaisesti meriturvallisuuskomitea, jonka tehtävänä on:

[6] EYVL C 271, 7.10.1993, s. 1.

a) hoitaa keskitetysti niiden komiteoiden tehtävät, jotka on perustettu sovellettaessa kyseistä päätöstä yhteisön nykyisessä tai tulevassa meriturvallisuuslainsäädännössä,

b) avustaa komissiota ja toimia sen neuvonantajana kaikissa meriturvallisuuteen sekä merenkulusta aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen tai rajoittamiseen liittyvissä kysymyksissä.

Meriturvallisuuskomitean perustamisella on tehtävien rationalisoinnin ja keskittämisen lisäksi myönteisiä käytännön vaikutuksia, kuten kokousten lukumäärän väheneminen, ja sen ansiosta myös komiteoiden kokousten järjestämiseen ja kulkuun liittyvien kustannusten pitäisi pienentyä.

6. Tällä ehdotuksella ei kuitenkaan pyritä ainoastaan nykyisten viiden komitean korvaamiseen meriturvallisuuskomitealla, vaan myös siihen, että päätökseen 87/373/ETY perustuva nykyisiin asetuksiin ja direktiiveihin sovellettava sääntelymenettely korvataan uudella sääntelymenettelyllä, joka on hiljattain otettu käyttöön menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyllä päätöksellä 1999/468/EY [7].

[7] EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

Päätöksellä 1999/468/EY yksinkertaistetaan komissiolle siirretyn täytäntöönpanovallan käytön edellytyksiä ja parannetaan Euroopan parlamentin ja yleisön osallistumista sekä tiedonsaantia täytäntöönpanovallan käytön ja erityisesti komiteoiden työskentelyn osalta.

Tällä ehdotuksella muutetaan yhteisön meriturvallisuuslainsäädännön nykyisiä säännöksiä siten, että kyseiset menettelyn III vaihtoehdon a mukaiset komiteat korvataan neuvoston päätöksen 1999/468/EY 5 artiklassa tarkoitetun sääntelymenettelyn mukaisesti toimivalla komitealla.

7. Komissio noudatti muotovastaavuuden periaatetta valitessaan oikeudellista muotoa säädökselle, jolla meriturvallisuuskomitea perustetaan ja jossa sääntelymenettelyä sovelletaan yhteisön lainsäädäntöön.

Koska komiteoita on perustettu kahdella eri säädöstyypillä eli neuvoston asetuksilla ja direktiiveillä, muotovastaavuuden periaate edellyttää, että voimassa olevien asetusten säännökset muutetaan asetuksella ja voimassa olevien direktiivien säännökset direktiivillä perustamissopimuksen 251 artiklassa tarkoitettua yhteispäätösmenettelyä noudattaen.

Tähän ehdotukseen sisältyy tästä syystä ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi, jonka tarkoituksena on perustaa meriturvallisuuskomitea ja muuttaa voimassa olevat asetukset sen edellyttämällä tavalla, ja toisaalta ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi neuvoston voimassa olevien direktiivien muuttamisesta siten, että niissä viitataan meriturvallisuuskomiteaan.

Voimassa olevien direktiivien muuttamista koskevassa ehdotuksessa komissio esittää myös joidenkin direktiiveissä 94/57/EY (luokituslaitokset) ja 98/18/EY (matkustaja-alusten turvallisuus) havaittujen sanamuotoon liittyvien poikkeavuuksien korjaamista.

8. Ehdotuksen tarkoituksena on lisäksi ratkaista erityisen hankala ja monitahoinen ongelma, joka liittyy yhteisön oikeusjärjestyksen ja kansainvälisen oikeusjärjestyksen väliseen suhteeseen ja joka havaittiin, kun jäsenvaltiot ovat panneet täytäntöön meriturvallisuusalalla annettuja neuvoston asetuksia tai direktiivejä.

Yhteisön lainsäädännön tarkoituksena on soveltaa asiaa koskevan säädöksen antamisajankohtana voimassa olevia kansainvälisiä sääntöjä. Sitä mukaa kun kansainvälisiin sääntöihin tehdään muutoksia, annetaan myös komission (tai harvemmin) neuvoston asetuksia ja direktiivejä, joilla yhteisön oikeus pyritään mukauttamaan näihin muutoksiin.

Komissiolla on täytäntöönpanovaltaansa käyttäessään määräaikaongelma. Voimassaoleviin kansainvälisiin sopimuksiin, päätöslauselmiin ja säännöstöihin tehdään IMOssa nopeassa tahdissa muutoksia, jotka tulevat myös pikaisesti voimaan kansainvälisellä tasolla. Koska sisäiset menettelyt ovat pitkiä, yhteisön lainsäädännön ajantasaistaminen komiteamenettelyä noudattaen tapahtuu yleensä vasta sen jälkeen, kun kyseiset muutokset ovat tulleet kansainvälisesti voimaan. Tätä kuilua syventää vielä direktiivien tapauksessa pitkä määräaika, johon mennessä ne on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Lisäksi jotkut jäsenvaltiot ottavat kansainväliset muutokset käyttöön nopeammin kuin se tapahtuisi yhteisön lainsäädännön mukaan. Tämä toteutetaan joissain tapauksissa lausekkeella, jonka mukaan jäsenvaltion sisäinen lainsäädäntö mukautetaan automaattisesti (dynaaminen viittaus).

Tällainen käytäntö ei ole yhteisön oikeuden mukainen. Periaatteessa jäsenvaltioilla ei ole valtuuksia sisällyttää kansainväliseen oikeudelliseen asiakirjaan tehtyjä muutoksia kansalliseen oikeuteensa tai soveltaa niitä ennen kuin ne on saatettu osaksi yhteisön asiaa koskevaa lainsäädäntöä (tämä on seurausta yhteisöoikeuden ensisijaisuusperiaatteesta).

Käytännössä kansainvälisen voimaantulopäivämäärän ja yhteisön soveltamispäivämäärän välillä on tästä syystä lähes aina aikaero.

9. Tästä tilanteesta aiheutuu useita hankaluuksia sekä jäsenvaltioille että komissiolle:

-Jäsenvaltioilla ei oikeastaan ole muuta mahdollisuutta kuin rikkoa joko yhteisöoikeutta, jos ne saattavat osaksi omaa lainsäädäntöään kansainväliset muutokset, joita ei vielä ole hyväksytty yhteisön tasolla, tai kansainvälistä oikeutta, sillä ne ovat periaatteessa velvollisia noudattamaan yleissopimusten ja niihin tehtyjen muutosten voimaantulosta johtuvia kansainvälisiä sitoumuksiaan.

-Vallitsevan tilanteen vuoksi jäsenvaltioiden on huomattavasti vaikeampi sisällyttää kansainvälisiä turvallisuussääntöjä osaksi kansallista lainsäädäntöään. Erityisen hankalaksi asian tekee se, jos kansainvälisiä muutoksia jäsenvaltion lainsäädännön mukaan sovelletaan ilman eri toimenpiteitä kansallisessa lainsäädännössä. Mikäli jäsenvaltiota kielletään soveltamasta kansainvälisen yleissopimuksen viimeisintä versiota, se ei enää voi käyttää tätä tekniikkaa, jonka mukaan kansainvälinen oikeus otetaan automaattisesti osaksi lainsäädäntöä. Kyseisen jäsenvaltion pitää tässä tapauksessa tehdä ero niiden kansainväliseen muutokseen sisältyvien säännösten, jotka eivät kuulu jonkun direktiivin tai asetuksen soveltamisalaan, ja niiden säännösten välillä, jotka kuuluvat jonkun voimassa olevan direktiivin tai asetuksen soveltamisalaan. Jälkimmäisiä säännöksiä ei voida saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä ennen kuin asiaa koskeva yhteisön lainsäädäntö on muutettu.

-Kansainvälisellä tasolla voimassa olevien ja yhteisön ulkopuolisten maiden soveltamien sääntöjen sekä erilaisten, kansainvälisten sääntöjen aikaisempiin versioihin perustuvien yhteisön sääntöjen rinnakkaiselo aiheuttaa sekaannusta ja oikeudellista epävarmuutta kansallisille viranomaisille mutta myös yksityishenkilöille sekä yhteisössä että yhteisön ulkopuolella siitä, mitä sääntöjä pitäisi soveltaa.

-Seuraukset ovat haitallisia myös meriturvallisuuden ja ympäristönsuojelun kannalta, sillä periaatteessa kansainvälisillä muutoksilla tiukennetaan turvallisuusmääräyksiä, jotka sitten tulevat voimaan myöhässä jäsenvaltioissa, koska niillä on yhteisöoikeuden nojalla velvollisuus soveltaa tietyn ajan kansainvälisen oikeudellisen asiakirjan vanhempaa versiota. Yhteisö on näin ollen aluetta, jolla sovelletaan vanhentuneita tai löyhempiä määräyksiä, mikä ei voi olla vaikuttamatta yhteisön julkisuuskuvaan.

-Ristiriita saattaa piillä myös siinä, että jäsenvaltioita kielletään soveltamasta viimeisimpiä ja tiukempia kansainvälisiä muutoksia, mutta toisaalta yhteisön lainsäädännössä säädetään hyvin usein vähimmäisvaatimuksista ja annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus soveltaa tiukempia määräyksiä turvallisuuteen tai ympäristönsuojeluun liittyvistä syistä.

-Sekä komissiossa että jäsenvaltioissa tästä tilanteesta syntyy myös merkittävästi lisää byrokratiaa. Komission on muutettava asiaa koskevia direktiivejä tai asetuksia lukuisia kertoja kansainvälisellä tasolla tehtyjen muutosten vuoksi (muutoksia tehdään yleensä useita kertoja vuodessa). Nämä muutokset, joista aiheutuu huomattavia hallinnollisia kustannuksia, ovat toisinaan pelkästään muotoseikkoja, joilla saatetaan lainsäädännössä tarkoitettujen kansainvälisten yleissopimusten sovellettavan version päivämäärä ajan tasalle (tästä on kyse esimerkiksi direktiiviä 93/75/ETY muuttavien direktiivien 96/39/EY, 97/34/EY ja 98/74/EY kohdalla). Jäsenvaltioiden merenkulkuviranomaisten on vielä käytävä läpi sama prosessi silloin, kun yhteisössä hyväksytyt muutokset saatetaan osaksi niiden lainsäädäntöä.

10. Nykytilanne on ilman muuta epätyydyttävä. Yhteisön lainsäädännön ajantasaistamisen nopeuttaminen taas on ratkaisuna erittäin vaikeasti toteuttavissa ottaen huomioon sisäisten menettelyjen määräajat, jotka tarvitaan säädöksen antamiseen komiteamenettelyä noudattaen. Tavoitteena pitäisikin olla se, että muutos tulee voimaan samaan aikaan kansainvälisellä tasolla ja yhteisössä, mihin tosin on vaikea päästä, kun otetaan huomioon, millainen ero on muutoksen kansainvälisen voimaantulon määräajoissa (yleensä kuusi kuukautta muutoksen hyväksymisen jälkeen hiljaisen hyväksynnän menettelyä noudattaen) suhteessa niihin tavanomaisiin määräaikoihin, joita kansainvälisten muutoksen tosiasiallinen täytäntöönpano yhteisön lainsäädännössä edellyttää. Sisäiset määräajat käsittävät kansainvälisten muutosten perusteelliseen ennakkotarkasteluun tarvittavan ajan, komission direktiivi- tai asetusehdotuksen valmistelun, komitean kuulemisen, tekstin hyväksyttämisen komissiossa sekä lisäksi määräajan, joka normaalisti annetaan niiden kansallisten toimenpiteiden toteuttamiseen, joilla yhteisön säädös saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä (12-18 kuukautta yhteisön säädöksen voimaantulon jälkeen).

11. Komissio ehdottaa, että meriturvallisuuskomitean perustamisen yhteydessä esitettäisiin juridisesti hyväksyttävää ratkaisua, jonka avulla voitaisiin toteuttaa jäsenvaltioiden ja komission toiveet siitä, että yhteisöoikeuden osaksi otettuja kansainvälisiä sääntöjä ja määräyksiä sovellettaisiin johdonmukaisesti ja tehokkaasti.

Tämä ratkaisu olisi se, että jäsenvaltioiden annetaan soveltaa kansainvälisten muutosten uusimpia versioita edellyttäen, että toteutetaan tiettyjä varotoimia (tarkastetaan etukäteen, että ne ovat vaatimustenmukaisia), joiden avulla direktiivin tai asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle voidaan jättää muutokset, joita ei voida hyväksyä.

12. Tätä tarkoitusta varten on etukäteen kartoitettava, missä asetus- tai direktiivisäännöksissä viitataan kansainvälisiin oikeudellisiin asiakirjoihin. Näistä säännöksistä löytyy kolme tyyppiesimerkkiä:

-Tietyissä yhteisön säännöksissä on luettelo termeistä, joita on käytetty säädöksen säädösosassa tai sen liitteissä. Luetteloon on yleensä sisällytetty kansainväliset oikeudelliset asiakirjat, joita sovelletaan direktiivissä tarkoitetuissa kysymyksissä, täsmentäen, että näillä asiakirjoilla tarkoitetaan "direktiivin antamisajankohtana" tai, kun on kyse myöhemmin tehtävästä muutoksesta, muuna määrättynä päivänä voimaan tulevia asiakirjoja.

-Joissain yhteisön säännöksissä toistetaan yleissopimusten tai muiden kansainvälisten oikeudellisten asiakirjojen tekstinosia tai täsmällisiä määräyksiä.

-Joissain säännöksissä sen sijaan ainoastaan viitataan kansainväliseen oikeudelliseen asiakirjaan tai sellaisen osaan, ja todetaan sitä sovellettavan yhteisön säädöksessä tarkoitetuissa kysymyksissä.

13. Ensimmäisessä tapauksessa, jossa kansainvälisen oikeudellisen asiakirjan määritelmä sisällytetään yhteisön säädökseen, kansainvälinen oikeudellinen asiakirja, jota yhteisön säädöksellä joko kokonaan tai osittain sovelletaan, on yksilöitävissä. Tällainen määritelmä on kaksiosainen:

-Yleissopimukselle annetaan lyhenne, jota yleensä käytetään kansainvälisen yleissopimuksen tunnistamiseksi (esimerkiksi 'Marpol-yleissopimuksella' tarkoitetaan "vuoden 1973 kansainvälistä yleissopimusta aluksista aiheutuvan meren pilaantumisen ehkäisemisestä, sellaisena kuin se on muutettuna vuoden 1978 pöytäkirjalla"). Tarkoituksena on myös helpottaa yhteisön säädöksen myöhempää lukemista käyttämällä kyseisen kansainvälisen oikeudellisen asiakirjan täydellisen nimen sijasta lyhennettä.

-Ilmoitetaan kansainvälisen oikeudellisen asiakirjan sen version päivämäärä, joka direktiiviä sovellettaessa otetaan huomioon.

Missään tapauksessa tällaisen määritelmän tavoitteena tai seurauksena ei kyseisen kansainvälisen asiakirjan kaikkia säännöksiä sisällytetä yhteisöoikeuteen eikä velvoiteta jäsenvaltioita niitä soveltamaan.

Näin ollen se seikka, että direktiivin 93/75/ETY 2 artiklassa IMDG-säännöstö määritellään "vaarallisten aineiden kansainväliseksi merenkulkualan kuljetussäännöstöksi sellaisena kuin se on voimassa 1 päivänä tammikuuta 1997", ei tietystikään tarkoita sitä, että tällä säännöksellä IMDG-säännöstö sisällytettäisiin yhteisöoikeuteen ja että jäsenvaltiot velvoitettaisiin soveltamaan kaikkia sen säännöksiä. Direktiivillä 93/75/ETY ei velvoiteta jäsenvaltioita noudattamaan esimerkiksi kollien kiinnittämiseen tai erotteluun liittyviä sääntöjä, joilla ei ole mitään tekemistä direktiivin tarkoituksen kanssa. IMDG-säännöstön määräykset, joiden noudattamista direktiivissä edellytetään, ovat direktiivin liitteessä I (kyse on kuljetettujen aineiden IMDG-numeron ilmoittamisesta).

Yhteisön säädöksissä olevat määritelmät eivät ole varsinaisia "toiminnallisia" säännöksiä, joista johtuisi täsmällisiä velvollisuuksia jäsenvaltioille. Kansainväliset säännöt, jotka jäsenvaltioiden on pantava täytäntöön, ilmoitetaan yhteisön säädöksen muissa säännöksissä.

Tässä yhteydessä päivämääräkin on vain kansainvälisen oikeudellisen asiakirjan määritelmän yksi osa, eikä sillä ole suoria vaikutuksia yhteisön säädöksestä johtuvien velvoitteiden sisältöön.

Komission mielestä kansainvälisen oikeudellisen asiakirjan version täsmällisen päivämäärän mainitseminen ei ole tarpeen. Riittää kun viitataan kansainvälisen oikeudellisen asiakirjan voimassa olevaan versioon, joka on tämän asiakirjan viimeinen sovellettava versio [8].

[8] On ehkä hyvä tietää, että myös kansainvälisessä lainsäädännössä noudatetaan tällaista lähestymistapaa silloin, kun kansainvälisessä yleissopimuksessa viitataan toiseen kansainväliseen yleissopimukseen. Esimerkiksi SOLAS-yleissopimuksen II-1 luvun 11 säännön 1 kohdassa määrätään, että: "Tässä säännössä sanonnat "varalaitakansi", "aluksen pituus" ja "keulapystysuora" tarkoittavat samaa kuin voimassaolevan kansainvälisen lastiviivayleissopimuksen määritelmissä."

Tämä määritelmä ottaa periaatteessa huomioon kansainväliseen asiakirjaan tehdyt viimeiset muutokset. Jäljempänä 16 kohdassa kuvatun suojalausekkeen avulla voidaan kuitenkin jättää kyseessä olevan direktiivin tai asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle kansainvälisen muutoksen kiistanalaisia säännöksiä. Oikeudellisen selkeyden vuoksi on syytä täsmentää, että yhteisön säädöksessä annetulla kansainvälisen oikeudellisen asiakirjan määritelmällä ei rajoiteta suojalausekkeen soveltamiseksi toteutettuja toimenpiteitä.

14. Toisessa tapauksessa yhteisön tarkoituksena on selkeästi tehdä kansainvälisen yleissopimuksen tai päätöslauselman tiettyjen, selvästi yksilöityjen säännösten noudattaminen pakolliseksi yhteisössä. Kansainväliset säännökset toistetaan joko säädösosassa tai liitteissä, ja ne ovat erottamaton osa kyseessä olevaa direktiiviä tai asetusta.

Jäsenvaltiot eivät periaatteessa voi soveltaa uusimpia kansainvälisiä muutoksia ennen kuin ne on sisällytetty asiaa koskevaan yhteisön säädökseen. Asetukseen tai direktiiviin sisällytetyistä kansainvälisistä määräyksistä tulee itse asiassa yhteisöoikeuden säännöksiä, jotka ovat voimassa siihen saakka, kunnes niitä mahdollisesti muutetaan myöhemmällä yhteisön säädöksellä.

Muutoksen kansainvälinen voimaantulo ja se, että maailman merenkulkuyhteisö sitä soveltaa, ei aiheuta erityisiä hankaluuksia. Tässä tilanteessa on selvää, että jäsenvaltiot voivat hyväksyä ja soveltaa uusia muutoksia ainoastaan siltä osin, kuin ne eivät kuulu yhteisön lainsäädännön soveltamisalaan, jolloin yhteisöoikeus on tietyssä mielessä erityisoikeutta, lex specialis, suhteessa voimassa olevaan kansainväliseen oikeuteen.

Käytännössä komissio pyrkii mahdollisuuksiensa mukaan pienentämään aikaeroa suhteessa kansainväliseen oikeuteen muuttamalla asianomaisia perussäädöksiä säännöllisesti. Jos jokin kansainvälinen muutos sisältäisikin muutoksia, joita yhteisö ei voi hyväksyä, riittäisi, kun se jätettäisiin sisällyttämättä yhteisön asiaa koskevaan lainsäädäntöön, jolloin yhteisössä sovellettaisiin edelleen aikaisempia säännöksiä.

15. Kun sen sijaan kolmannen kuvatun tyyppiesimerkin mukaan säädöksessä viitataan kansainväliseen asiakirjaan, kaikki kyseiseen asiakirjaan tehdyt muutokset sisällytetään automaattisesti yhteisön lainsäädäntöön, jos viittausta ei tehdä tiettynä määrättynä päivänä voimassaolevaan kansainväliseen säädökseen. Vaikka kansainvälisillä muutoksilla käytännössä ja periaatteessa vahvistetaan kansainvälisiä turvallisuusmääräyksiä, teoriassa on kuitenkin aivan yhtä mahdollista, että uusilla kansainvälisillä määräyksillä itse asiassa heikennetään turvallisuustasoa tai että ne osoittautuvat yhteensopimattomiksi muiden yhteisön voimassa olevien merilainsäädännön säännösten kanssa.

16. Tämän vuoksi on välttämätöntä luoda vaatimustenmukaisuuden ennakkotarkastusmenettely, jonka avulla taataan, ettei yhteisössä voida ottaa käyttöön kansainvälisiä muutoksia, jotka ovat suoraan ristiriidassa yhteisön lainsäädännön tai yhteisen meriturvallisuuspolitiikan kanssa tai jotka heikentävät turvallisuusmääräysten tasoa.

Kun tällainen tilanne havaitaan, meriturvallisuuskomitea kutsutaan kyseisen menettelyn mukaan kiireellisesti koolle joko komission tai jäsenvaltion aloitteesta, jotta asianmukaiset toimenpiteet voidaan toteuttaa.

Toimenpide voi olla esimerkiksi yhteisön lainsäädännön kanssa ristiriidassa olevan yleissopimukseen tehdyn muutoksen tai IMOn antaman päätöslauselman säännösten jättäminen yhteisön säädöksen soveltamisalan ulkopuolelle. Tässä tapauksessa perussäädöstä muutetaan tapauksesta riippuen joko komission direktiivillä tai asetuksella sen jälkeen, kun meriturvallisuuskomiteaa on kiireellisesti kuultu.

Tapaa, jolla vaatimustenmukaisuuden tarkastusmenettelyä voitaisiin käyttää, voidaan havainnollistaa seuraavan esimerkin avulla: satamavaltioiden suorittamaa alusten valvontaa koskevan direktiivin 95/21/EY eräässä säännöksessä säädetään, että alusten katsastamisesta vastaavat tarkastajat noudattavat satamavaltioiden suorittamaa tarkastustoimintaa koskevan Pariisin yhteisymmärryspöytäkirjan liitteessä I kuvattuja yksityiskohtaisia menettelyjä. Jos oletetaan, että tietyt tähän yhteisymmärryspöytäkirjaan äskettäin tehdyn muutoksen säännökset aiheuttavat suuria vaikeuksia, direktiiviä 95/21/EY olisi muutettava vaatimustenmukaisuuden tarkastusmenettelyä noudattaen siten, että siinä säädetään, että tarkastajat noudattavat Pariisin yhteisymmärryspöytäkirjan liitteessä I kuvattuja menettelyjä, lukuun ottamatta tiettyjä tarkoin määriteltyjä säännöksiä X, Y tai Z. Tällä tavoin ei ole sekaannuksen tai oikeudellisen epävarmuuden vaaraa siitä, mitkä kansainvälisen muutoksen säännökset on jätetty soveltamisalan ulkopuolelle.

17. On erittäin tärkeää, että vaatimustenmukaisuuden tarkastusmenettely sallii kiireellisten erityistoimenpiteiden toteuttamisen. Kansainvälisen muutoksen hyväksymis- ja voimaantulopäivämäärän välinen ero saattaa itse asiassa olla hyvin pieni. Vaatimustenmukaisuuden tarkastusmenettelyn täytäntöönpano komitean koollekutsumisesta erityistoimenpiteen toteuttamiseen (kuten kiistanalaisten kansainvälisten muutosten jättämiseen direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle) saattaa sitä vastoin kestää useita kuukausia.

Tämän vuoksi on aiheellista ensin toteuttaa varotoimenpiteitä sen välttämiseksi, että näiden kuukausien aikana tehdään sellaisia yksipuolisia aloitteita, jotka saattaisivat vaarantaa käynnissä olevan menettelyn päätökseen saattamisen. Jotta ei vaarannettaisi erityistoimenpiteiden toteuttamista vaatimustenmukaisuuden tarkastusmenettelyä noudattaen, komissiolla on oltava oikeus vaatia, etteivät jäsenvaltiot hyväksy kiistanalaista muutosta kansainvälisellä tasolla eivätkä toteuta mitään sisäisiä oikeudellisia toimenpiteitä sen soveltamiseksi.

Jäsenvaltion olisi pidätyttävä:

- sitoutumasta ratifiointiprosessiin tai

- muuttamasta kansallista lainsäädäntöään

ja etenkin soveltamasta suoraan kyseistä kansainvälistä muutosta. Tämä viimeksi mainittu tapaus voisi tulla kyseeseen muutettaessa joitain kansainvälisiä säännöstöjä, jolloin valtioita kansainvälisellä tasolla kannustetaan soveltamaan muutoksia mahdollisimman pian niiden hyväksymisen jälkeen - tässä tapauksessa voimaantuloa varten ei anneta lisäaikaa.

18. Erityistapaus voi muodostua myös silloin, kun kansainvälisiin yleissopimuksiin tehdään IMOssa muutoksia hiljaisen hyväksynnän menettelyä noudattaen. Tämä menettely on IMOssa otettu käyttöön, jotta saataisiin nopeutettua perinteisesti hitaita yleissopimusten muutosmenettelyjä. Uudessa menettelyssä muutos (joka yleensä tehdään jonkin IMOn komitean päätöslauselman välityksellä) tulee voimaan tiettynä päivänä, jos tietty määrä sopimuspuolia ei ole tähän päivään mennessä esittänyt vastalauseita, sen sijaan että edellytettäisiin, että muutos tulee voimaan vasta kun tietty määrä sopimuspuolia on sen hyväksynyt.

Tässä nimenomaisessa tapauksessa, jossa hiljaisuus on hyväksynnän merkki, on tärkeää, että yhteisö esittää selkeästi kantansa vastustaakseen kansainvälistä muutosta, joka on ristiriidassa yhteisön lainsäädännön kanssa. Tällainen yhteisön toimenpide voi olla tehokas vain, jos se toteutetaan ennen kuin muutos tulee kansainvälisesti voimaan. Ongelma on erityisesti tällaisessa tapauksessa annettava kiireellisesti meriturvallisuuskomitean käsiteltäväksi, jotta yhteisön kanta saadaan muodostettua riittävän nopeasti siten, että jäsenvaltiot voivat esittää vastalauseensa kansainvälisestä muutoksesta vaaditussa määräajassa.

Tämä vaatimus nopeasta toiminnasta edellyttää, että kansainvälisiin oikeudellisiin asiakirjoihin ehdotetut muutokset tutkitaan nopeasti ja perusteellisesti, jotta voidaan varmentaa jo niitä hyväksyttäessä tai jopa ennen sitä heti, kun ehdotettujen toimenpiteiden sisältö on määritetty riittävän täsmällisesti, ovatko ne yhteisöoikeuden tai yhteisen meriturvallisuuspolitiikan mukaisia. Komission lisäksi myös jäsenvaltioiden olisi tutkittava muutosehdotukset, koska myös niillä on oikeus vaatia meriturvallisuuskomitean kokouksen kutsumista kiireellisesti koolle. Kiireellinen menettely oikeuttaisi myös lyhentämään kolmen kuukauden määräajan, joka neuvostolle päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdan nojalla annetaan päätöksen tekemiseen komission ehdotuksesta (jos komitea ei ole antanut lausuntoa tai lausunto on kielteinen), yhteen kuukauteen.

Yhteisön vastustus ei välttämättä riitä estämään kansainvälisen muutoksen voimaantuloa. Mikäli kiistanalainen muutos tulisi kaikesta huolimatta voimaan kansainvälisellä tasolla, tilanne olisi samanlainen kuin silloin, kun yhteisön säädösten ja voimassa olevien kansainvälisten säädösten välillä on yhteensopivuusongelma, eli kansainvälisesti hyväksyttyä muutosta ei sovellettaisi yhteisössä, vaikka sitä sovellettaisiin kansainvälisellä tasolla.

19. On syytä korostaa, että periaatteessa vaatimustenmukaisuuden tarkastusmenettelyä edellyttäviä tapauksia pitäisi olla erittäin harvoin. Itse asiassa se vaara, että kansainvälisellä muutoksella heikennetään turvallisuustasoa suhteessa aikaisemmin voimassa olleisiin määräyksiin, on käytännössä hyvin epätodennäköinen. Yleisen suuntauksen mukaan turvallisuusvaatimuksia päinvastoin laajennetaan tai vahvistetaan. On kuitenkin mahdollista, että turvallisuussääntöjen taso alenee suoraan tai epäsuoraan kansainvälisestä muutoksesta johtuen.

20. On myös syytä korostaa, että ehdotettu lähestymistapa poikkeaa tavanomaisesta käytännöstä, jonka mukaan muutokset sisällytetään lisäämällä ne tekstiin - kyseessä olevassa tapauksessa neuvosto valtuuttaa komission ainoastaan jättämään yhteisön säädöksen soveltamisalan ulkopuolelle kansainväliseen yleissopimukseen tehdyt muutokset, jotka eivät ole yhteisen meriturvallisuuspolitiikan tavoitteiden mukaisia. Mikäli komissio ei puutu asiaan, nämä muutokset kuuluisivat automaattisesti yhteisön säädöksen soveltamisalaan.

Toimivallan siirto tapahtuu tiukasti perustamissopimuksen 202 artiklan (EY:n perustamissopimuksen entinen 145 artikla) kolmannen luetelmakohdan mukaisesti. Lisäksi komissiolle näin siirretty toimivalta rajoittuu meriturvallisuusalalle, jossa kansainväliset määräykset ovat luonteeltaan pääasiassa teknisiä.

EHDOTETTUJEN TOIMENPITEIDEN PERUSTELUT

21.a) Mitkä ovat suunnitellun toiminnan tavoitteet suhteessa yhteisön velvoitteisiin ja minkälaiset ovat ongelman mittasuhteet yhteisön kannalta (esimerkiksi kuinka useata jäsenvaltiota ongelma koskee ja miten asia on tällä hetkellä ratkaistu)-

Suunniteltu toiminta on osa yhteisön meriturvallisuuspolitiikkaa. Toiminnan tavoitteena on se, että yhteisön nykyiseen meriturvallisuusalan lainsäädäntöön sovelletaan menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28. kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY säännöksiä. Tavoitteena on myös helpottaa ja yksinkertaistaa kyseisen lainsäädännön ajantasaistamista alan kansainvälisen oikeuden kehityksen mukaisesti.

22.b) Kuuluuko suunniteltu toiminta yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan vai jäsenvaltioiden kanssa jaettuun toimivaltaan-

Toiminnassa sovelletaan tarkoin määritellyllä alalla (meriturvallisuudessa) perustamissopimuksen 202 artiklassa määriteltyä menettelyä, jonka nojalla neuvosto voi siirtää komissiolle toimivallan antamiensa sääntöjen täytäntöönpanoon. Toiminnalla pyritään lisäksi helpottamaan sellaisen yhteisön politiikan harjoittamista, jossa vastuu jaetaan komission ja jäsenvaltioiden kesken.

23.c) Mikä on paras ratkaisu, jos otetaan huomioon yhteisön ja jäsenvaltioiden käytössä olevat keinot-

Koska toiminta on luonteeltaan "institutionaalista", sitä ei voi toteuttaa muuten kuin yhteisön tasolla.

24.d) Mitä todellista lisäarvoa on yhteisön ehdottamalla toiminnalla ja mitä seurauksia olisi sillä, ettei ryhdyttäisi mihinkään toimenpiteisiin-

Ehdotettu toiminta täyttää osaltaan komission itselleen asettaman velvoitteen, jonka tarkoituksena on ajantasaistaa koko yhteisön lainsäädäntö komiteamenettelyä koskevan neuvoston päätöksen 1999/468/EY edellyttämällä tavalla. Lisäksi sen avulla jäsenvaltioiden on helpompi panna täytäntöön kansainvälisiin yleissopimuksiin tehtyjä muutoksia, eikä komission tarvitse yhtä usein muuttaa meriturvallisuuslainsäädännön perussäädöksiä.

Jos toimenpiteisiin ei ryhdytä, siitä aiheutuisi oikeudellista epäselvyyttä, ja hallinnointi olisi raskasta. Voimassa olisi samaan aikaan päätöksellä 87/373/ETY perustettuja, vanhoja menettelyjä noudattavia komiteoita sekä toisaalta uudet lainsäädäntötoimet, joissa säädetään päätöksen 1999/468 sääntöjen mukaan toimivasta komiteasta.

Toimenpiteiden toteuttamatta jättämisen seurauksena yhteisön ja tästä johtuen myös jäsenvaltioiden lainsäädäntö olisi usein jäljessä kansainvälisestä lainsäädännöstä, minkä vuoksi turvallisuustaso olisi yhteisössä heikompi kuin muualla maailmassa.

25.e) Mitä toimintamuotoja yhteisöllä on käytettävissään (suositukset, rahoitustuki, asetukset, vastavuoroinen tunnustaminen)-

Toiminnan tavoitteet huomioon ottaen ja muotovastaavuuden periaatetta noudattaen voimassa olevia asetuksia voidaan muuttaa ainoastaan asetuksella ja direktiivejä direktiivillä.

26.f) Tarvitaanko yhdenmukaista lainsäädäntöä vai riittäisikö direktiivi, jossa asetetaan yleiset tavoitteet ja jätetään täytäntöönpano jäsenvaltioiden tehtäväksi-

Kuten edellisessä kohdassa todetaan, lainsäädäntötoimen valinnan määräävät toiminnan tavoitteet sekä niiden asiakirjojen oikeudellinen muoto, joita muutetaan.

EHDOTUKSEN SISÄLTÖ

27. Jäljempänä selostettujen lainsäädäntöehdotusten tarkoituksena on perustaa meriturvallisuuskomitea ja korvata voimassa olevissa neuvoston asetuksissa ja direktiiveissä tarkoitetut meriturvallisuusalan komiteat tällä uudella komitealla. Lisäksi ehdotuksilla pyritään helpottamaan meriturvallisuusalan asetusten ja direktiivien myöhempää ajantasaistamista kansainvälisen oikeuden kehityksen mukaisesti.

Ehdotuksia on kaksi:

-Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi, jolla perustetaan meriturvallisuuskomitea ja laaditaan menettelyt sen toiminnan ja soveltamisalan määrittämiseksi. Ehdotuksessa esitetään myös voimassa olevien meriturvallisuusalan asetusten muuttamista siten, että niissä otettaisiin huomioon meriturvallisuuskomitean perustaminen ja helpotettaisiin niiden myöhempää ajantasaistamista kansainvälisen meriturvallisuuslainsäädännön kehityksen myötä.

-Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi, jolla muutetaan voimassa olevia meriturvallisuusalan direktiivejä siten, että ne mukautetaan meriturvallisuuskomitean perustamisen edellyttämällä tavalla ja helpotetaan niiden myöhempää ajantasaistamista.

28. Tähän ehdotukseen ei sisälly vaikutusten arviointia, koska sillä ei ole vaikutusta yritystoimintaan. Myöskään rahoitusselvityksen tekemistä ei pidetty tarpeellisena, koska ehdotuksen ei pitäisi lisätä menoja, vaan sen taloudellisten vaikutusten pitäisi päinvastoin olla suotuisia ottaen huomioon komiteoiden tehtävien rationalisoinnista aiheutuvat myönteiset vaikutukset sekä komiteoiden kokousten lukumäärän vähenemisen.

ERITYISNÄKÖKOHTIA

I - EHDOTUS EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI MERITURVALLISUUSKOMITEAN PERUSTAMISESTA SEKÄ MERITURVALLISUUTTA JA ALUSTEN AIHEUTTAMAN SAASTUMISEN EHKÄISEMISTÄ KOSKEVIEN ASETUSTEN MUUTTAMISESTA

1 artikla

Tässä artiklassa määritellään asetuksen tavoite: perustaa meriturvallisuuskomitea, jolle keskitetään nykyisten komiteoiden tehtävät, ja helpottaa yhteisön lainsäädännön muuttamista kansainvälisellä tasolla voimaan tulleiden keskeisten yleissopimusten, päätöslauselmien tai muiden sopimusten kehittymisen myötä.

2 artikla

Tässä artiklassa määritellään asetuksen avainsanat. Erityisesti siinä luetellaan kaikki yhteisön säädökset - asetukset ja direktiivit - joita meriturvallisuuskomitean perustaminen koskee.

3 artikla

Tällä artiklalla perustetaan sääntelykomitea, jota kutsutaan meriturvallisuuskomiteaksi, sekä täsmennetään menettelyt, joita siihen sovelletaan, viittaamalla päätökseen 1999/468/EY. Meriturvallisuuskomitean toimivaltuudet on määritelty voimassa olevassa yhteisön lainsäädännössä. Lisäksi komitealla on mahdollisuus muuttaa tätä asetusta lisäämällä siinä olevaan asetusten ja direktiivien luetteloon asetuksen antamisen jälkeen voimaan tulevia uusia yhteisön säädöksiä.

4 artikla

Tässä artiklassa kuvataan vaatimustenmukaisuuden tarkastusmenettely, joka luodaan sen varmistamiseksi, että meriturvallisuuskomitea voi tutkia yleissopimuksiin tai päätöslauselmiin kansainvälisellä tasolla tehdyt muutokset, joiden seurauksena yhteisön määräysten taso voisi heiketä. Tässä artiklassa säädetään mahdollisuudesta kutsua komission aloitteesta tai jäsenvaltion pyynnöstä meriturvallisuuskomitea kiireellisesti koolle tarkastelemaan kyseenalaiseksi asetettuja muutoksia ja antamaan lausuntonsa siitä, mitä yhteisön toimenpiteitä mahdollisesti olisi toteutettava. Komissio voi varotoimenpiteenä myös pyytää jäsenvaltioita keskeyttämään tai lykkäämään suunnitellut toimet, joiden tarkoituksena on hyväksyä kyseinen kansainvälinen muutos tai soveltaa sitä.

5 artikla

Tässä artiklassa kuvataan meriturvallisuuskomitean toimivaltuudet. Kyse on toimivaltuuksista, jotka sille jo kuuluvat voimassa olevien asetusten ja direktiivien nojalla. Lisäksi meriturvallisuuskomitean tehtävänä on antaa lausunto uusien säädösten lisäämisestä niiden asetusten ja direktiivien luetteloon, jotka muodostavat 'yhteisön merilainsäädännön', sitä mukaa kun uusia säädöksiä annetaan.

6-8 artikla

Näillä artikloilla muutetaan voimassa olevia meriturvallisuusalan asetuksia eli laivojen siirtämisestä yhteisössä rekisteristä toiseen annettua asetusta N:o 613/91, erillisillä painolastisäiliöillä varustettujen öljysäiliöalusten painolastitilojen vetoisuuden mittaamisesta annetun kansainvälisen merenkulkujärjestön päätöslauselman A.747(18) täytäntöönpanosta annettua asetusta N:o 2978/94 sekä matkustaja-alusten turvallisuusjohtamisesta annettua asetusta N:o 3051/95.

Muutokset koostuvat sellaisten ilmaisujen poistamisesta, joissa viitataan asetuksen antamisajankohtaan, sekä perusasetuksella perustetun komitean (asetuksen N:o 3051/95 tapauksessa asetuksella 93/75/EY perustettu komitea, muissa tapauksissa erityiskomitea) korvaamisesta meriturvallisuuskomitealla.

9 artikla

Ei huomautettavaa.

II - DIREKTIIVIEHDOTUS MERITURVALLISUUTTA JA ALUSTEN AIHEUTTAMAN SAASTUMISEN EHKÄISEMISTÄ KOSKEVIEN DIREKTIIVIEN MUUTTAMISESTA

1 artikla

Direktiiviehdotuksen 1 artiklassa määritellään sen tarkoitus, joka on voimassa olevilla meriturvallisuusalan direktiiveillä perustettujen komiteoiden korvaaminen asetuksella (EY) N:o .../2000 perustetulla meriturvallisuuskomitealla. Ehdotuksella pyritään myös helpottamaan voimassa olevien direktiivien muuttamista kansainvälisellä tasolla voimaan tulleiden keskeisten yleissopimusten, päätöslauselmien ja muiden sopimusten kehittymisen myötä.

2-10 artikla

Näillä artikloilla muutetaan asiaa koskevia komission direktiivejä meriturvallisuuden ja meriympäristön suojelun alalla. Kyse on seuraavista direktiiveistä:

-2 artikla: neuvoston direktiivi 93/75/ETY, annettu 13 päivänä syyskuuta 1993, vaarallisia tai ympäristöä pilaavia aineita kuljettavia aluksia koskevista vähimmäisvaatimuksista niiden ollessa matkalla yhteisön merisatamiin tai poistuessa niistä

-3 artikla: neuvoston direktiivi 94/57/EY, annettu 22 päivänä marraskuuta 1994, alusten tarkastamiseen ja katsastamiseen valtuutettuja laitoksia sekä merenkulun viranomaisten asiaan liittyviä toimia koskevista yhteisistä säännöistä ja standardeista (luokituslaitosdirektiivi)

-4 artikla: neuvoston direktiivi 94/58/EY, annettu 22 päivänä marraskuuta 1994, merenkulkijoiden vähimmäiskoulutuksesta

-5 artikla: neuvoston direktiivi 95/21/EY, annettu 19 päivänä kesäkuuta 1995, alusturvallisuutta, saastumisen ehkäisemistä ja alusten asumis- ja työskentelyolosuhteita koskevien kansainvälisten standardien soveltamisesta yhteisön satamia käyttäviin ja jäsenmaiden lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä purjehtiviin aluksiin (satamavaltioiden suorittama valvonta)

-6 artikla: neuvoston direktiivi 96/98/EY, annettu 20 päivänä joulukuuta 1996, laivavarusteista

-7 artikla: neuvoston direktiivi 97/70/EY, annettu 11 päivänä joulukuuta 1997, yhdenmukaistetun turvallisuusjärjestelmän luomisesta kalastusaluksille, joiden pituus on 24 metriä tai enemmän

-8 artikla: neuvoston direktiivi 98/18/EY, annettu 17 päivänä maaliskuuta 1998, matkustaja-alusten turvallisuussäännöistä ja -määräyksistä

-9 artikla: neuvoston direktiivi 98/41/EY, annettu 18 päivänä kesäkuuta 1998, yhteisön jäsenvaltioiden satamiin tai satamista liikennöivillä matkustaja-aluksilla olevien henkilöiden rekisteröinnistä

-10 artikla: neuvoston direktiivi 1999/35/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 1999, pakollisesta katsastusjärjestelmästä säännöllisen ro-ro-alusliikenteen ja suurnopeusmatkustaja-alusliikenteen turvallisen harjoittamisen varmistamiseksi.

Direktiivejä on muutettu seuraavasti:

-Poistetaan kunkin kansainvälisen oikeudellisen asiakirjan kohdalta viittaus tiettynä päivänä voimassa olevaan versioon, tämän kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o .../2000 3 artiklan 4 kohdassa kuvatun suojalausekkeen soveltamista.

-Korvataan kullakin direktiivillä perustettu komitea meriturvallisuuskomitealla ja täsmennetään, että noudatetaan asetuksen (EY) N:o .../2000 3 artiklassa säädettyä sääntelymenettelyä.

-Tehdään tietyissä tapauksissa joitain mukautuksia komiteamenettelyn soveltamisalaan. Kyse on erityisesti direktiiveihin 94/57/EY ja 98/18/EY tehdyistä muutoksista. Ensimmäisessä tapauksessa oikaistaan direktiivin 8 artikla, jossa viitataan saman direktiivin 2 artiklan d alakohdassa ja 6 artiklassa mainittuihin säännöstöihin ja päätöslauselmaan, vaikka kyseisessä 2 artiklan d alakohdassa tarkoitetaan säännöstöjen lisäksi myös kansainvälisiä yleissopimuksia ja pöytäkirjoja. Direktiivin 98/18/EY osalta neuvosto on ilmoittanut haluavansa mahdollisuuden muuttaa liitettä I yksinkertaistettua menettelyä noudattaen [9]. Neuvosto ei kuitenkaan sisällyttänyt tätä mahdollisuutta 8 artiklaan, joka koskee komiteamenettelyn piiriin kuuluvia aloja. Direktiivin 8 artiklan b alakohdan uudella sanamuodolla on pyritty korjaamaan tämä epäkohta.

[9] Neuvoston ja komission lausuma, PV CONS 11, TRANS 23, 6431/98 ADD 1, 23.3.1998, s. 4.

11, 12 ja 13 artikla

Ei huomautettavaa.

2000/0237 (COD)

Ehdotus:

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

meriturvallisuutta ja alusten aiheuttaman saastumisen ehkäisemistä koskevien direktiivien muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN ParlAmentTI JA NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 80 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen [28],

[28] EYVL C

ottavat huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon [29],

[29] EYVL C

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon [30],

[30] EYVL C

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä [31],

[31] EYVL C

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Voimassa olevissa meriturvallisuusalan direktiiveissä viitataan neuvoston direktiivillä 93/75/ETY [32] perustettuun komiteaan ja joissain tapauksissa asiaa koskevalla direktiivillä perustettuun ad hoc -komiteaan. Voimassa olevissa direktiiveissä säädetään, että näin perustettuihin komiteoihin sovelletaan menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 13 päivänä heinäkuuta 1987 tehdyllä neuvoston päätöksellä 87/373/ETY [33] annettuja sääntöjä.

[32] EYVL L 247, 5.10.1993, s. 19. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 98/74/EY (EYVL L 276, 13.10.1998, s. 7).

[33] EYVL L 197, 18.7.1987, s. 3.

(2) Päätös 87/373/ETY on korvattu menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyllä neuvoston päätöksellä 1999/468/EY [34]. Koska voimassa olevan meriturvallisuuslainsäädännön täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet ovat päätöksen 1999/468/ETY 2 artiklassa tarkoitettuja laajakantoisia toimenpiteitä, näistä toimenpiteistä on päätettävä mainitun päätöksen 5 artiklassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen.

[34] EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o .../2000 [35] perustetaan komitea, jäljempänä meriturvallisuuskomitea, jonka tarkoituksena on hoitaa keskitetysti yhteisön meriturvallisuusalan lainsäädännön nojalla perustettujen komiteoiden tehtävät, ja säädetään päätöksen 1999/468/EY 5 artiklassa kuvatun sääntelymenettelyn käyttämisestä kyseistä lainsäädäntöä sovellettaessa.

[35] EYVL L

(4) Tämän vuoksi voimassa olevat meriturvallisuusalan direktiivit on muutettava siten, että nykyiset komiteat korvataan meriturvallisuuskomitealla.

(5) Voimassa olevia direktiivejä on muutettava myös siten, että niihin sovelletaan asetuksella (EY) N:o .../2000 luotuja tarkistusmenettelyjä sekä niitä kyseisen asetuksen säännöksiä, joiden tarkoituksena on helpottaa kyseisten direktiivien mukauttamista meriturvallisuusalalla sovellettaviin kansainvälisiin oikeudellisiin asiakirjoihin tehtyihin muutoksiin,

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla Tarkoitus

Tämän direktiivin tarkoituksena on muuttaa voimassa olevat meriturvallisuutta, meriympäristön suojelua sekä alusten asumis- ja työskentelyolosuhteita säätelevät neuvoston direktiivit siten, että:

a) niissä viitataan asetuksella (EY) N:o .../2000 perustettuun meriturvallisuuskomiteaan,

b) helpotetaan asetuksessa (EY) N:o .../2000 säädetyin edellytyksin niiden mukauttamista meriturvallisuuden, alusten aiheuttaman saastumisen ehkäisemisen sekä alusten asumis- ja työskentelyolosuhteiden alalla sovellettaviin kansainvälisiin oikeudellisiin asiakirjoihin tehtyihin muutoksiin.

2 artikla Direktiivin 93/75/ETY muuttaminen

Muutetaan direktiivi 93/75/ETY seuraavasti:

1) Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

a) Poistetaan e ja i alakohdasta sanat "1 päivänä tammikuuta 1998".

b) Poistetaan f alakohdasta sanat "1 päivänä tammikuuta 1997".

c) Poistetaan g alakohdasta sanat "10 päivänä heinäkuuta 1998".

d) Poistetaan h alakohdasta sanat "1 päivänä heinäkuuta 1998".

e) Lisätään seuraava alakohta:

"Tämän artiklan e, f, g, h ja i alakohdan ensimmäisessä alakohdassa mainitut yleissopimus, säännöstöt, koodit ja päätöslauselma otetaan huomioon, tämän kuitenkaan rajoittamatta toimenpiteitä, jotka toteutetaan tarvittaessa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o .../2000 4 artiklan soveltamiseksi."

2) Korvataan 12 artikla seuraavasti:

"12 artikla

Komissiota avustaa meriturvallisuuskomitea asetuksen (EY) N:o .../2000 3 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti."

3 artikla Direktiivin 94/57/EY muuttaminen

Muutetaan neuvoston direktiivi 94/57/EY [36] seuraavasti:

[36] EYVL L 319, 12.12.1994, s. 20. Direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 97/58/EY (EYVL L 274, 7.10.1997, s. 8).

1) Poistetaan 2 artiklan d alakohdasta sanat "tämän direktiivin antamispäivänä", ja lisätään sen loppuun seuraava ilmaisu: "tämän kuitenkaan rajoittamatta toimenpiteitä, jotka toteutetaan tarvittaessa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o .../2000 4 artiklan soveltamiseksi".

2) Korvataan 7 artiklan ensimmäinen virke seuraavasti: "Komissiota avustaa meriturvallisuuskomitea asetuksen (EY) N:o .../2000 3 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti".

3) Korvataan 8 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa sanat "kansainvälisiin sääntöihin" sanoilla "kansainvälisiin yleissopimuksiin, pöytäkirjoihin ja säännöstöihin".

4) Korvataan 13 artikla seuraavasti:

"13 artikla

Asetuksen (EY) N:o .../2000 3 artiklassa säädettyä sääntelymenettelyä sovelletaan 4 artiklan 3 ja 4 kohdassa, 5 artiklan 1 kohdassa, 8, 9 ja 10 artiklassa sekä 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa kysymyksissä."

4 artikla Direktiivin 94/58/EY muuttaminen

Muutetaan neuvoston direktiivi 94/58/EY [37] seuraavasti:

[37] EYVL L 319, 12.12.1994, s. 28. Direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 98/35/EY (EYVL L 172, 17.6.1998, s.1.).

1) Muutetaan 4 artikla seuraavasti:

a) Korvataan p, q ja x alakohdassa ilmaisu "sellaisena kuin se on voimassa tämän direktiivin antamispäivänä" ilmaisulla "sellaisena kuin se on voimassa".

b) Korvataan r ja v alakohdassa ilmaisu "sellaisena kuin se (ne) on (ovat) voimassa tämän direktiivin antamispäivänä" ilmaisulla "sellaisena kuin se (ne) on (ovat) voimassa".

c) Korvataan w alakohta seuraavasti:

"w) 'ro-ro-matkustaja-aluksella' matkustaja-alusta, jossa on ro-ro-lastitiloja tai erityistiloja, siten kuin ne on määritelty voimassa olevassa SOLAS-yleissopimuksessa."

d) Korvataan u alakohdassa ilmaisu "sellaisena kuin tässä kohdassa mainitut määräykset ovat voimassa tämän direktiivin antamispäivänä" ilmaisulla "sellaisena kuin ne ovat voimassa".

e) Lisätään seuraava alakohta:

"Edellä p, q, r, u, v w ja x alakohdassa mainitut yleissopimukset, säännöstöt ja ohjesääntö otetaan huomioon, tämän kuitenkaan rajoittamatta toimenpiteitä, jotka toteutetaan tarvittaessa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o .../2000 4 artiklan soveltamiseksi."

2) Korvataan 13 artikla seuraavasti:

"13 artikla

Komissiota avustaa meriturvallisuuskomitea asetuksen (EY) N:o .../2000 3 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti."

5 artikla Direktiivin 95/21/EY muuttaminen

Muutetaan neuvoston direktiivi 95/21/EY [38] seuraavasti:

[38] EYVL L 157, 7.7.1995, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 1999/97/EY (EYVL L 331, 23.12.1999, s. 67).

1) Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

a) Poistetaan 1 kohdasta sanat "1 päivänä heinäkuuta 1999" ja lisätään sen loppuun seuraava ilmaisu: "tämän kuitenkaan rajoittamatta toimenpiteitä, jotka toteutetaan tarvittaessa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o .../2000 4 artiklan soveltamiseksi".

b) Korvataan 2 kohdassa ilmaisu "sellaisena kuin se on 1 päivänä heinäkuuta 1999" ilmaisulla "sellaisena kuin se on voimassa, tämän kuitenkaan rajoittamatta toimenpiteitä, jotka toteutetaan tarvittaessa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o .../2000 4 artiklan soveltamiseksi".

2) Korvataan 18 artikla seuraavasti:

" 18 artikla" Meriturvallisuuskomitea

Komissiota avustaa meriturvallisuuskomitea asetuksen (EY) N:o .../2000 3 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti."

3) Poistetaan 19 artiklan c alakohta.

6 artikla Direktiivin 96/98/EY muuttaminen

Muutetaan neuvoston direktiivi 96/98/EY [39] seuraavasti:

[39] EYVL L 46, 17.2.1997, s. 25. Direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 98/85/EY (EYVL L 315, 11.11.1998, s. 14).

1) Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

a) Poistetaan c, d ja n alakohdasta sanat "1 päivänä tammikuuta 1999".

b) Lisätään seuraava alakohta:

"Edellä c, d ja n kohdassa mainitut yleissopimukset ja testausstandardit otetaan huomioon, tämän kuitenkaan rajoittamatta toimenpiteitä, jotka toteutetaan tarvittaessa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o .../2000 4 artiklan soveltamiseksi."

2) Korvataan 18 artikla seuraavasti:

"18 artikla

Komissiota avustaa meriturvallisuuskomitea asetuksen (EY) N:o .../2000 3 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti."

7 artikla Direktiivin 97/70/EY muuttaminen

Korvataan neuvoston direktiivin 97/70/EY [40] 9 artikla seuraavasti:

[40] EYVL L 34, 9.2.1998, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 1999/19/EY (EYVL L 83, 27.3.1999, s. 48).

"9 artikla Meriturvallisuuskomitea

Komissiota avustaa meriturvallisuuskomitea Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o .../2000 3 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti."

8 artikla Direktiivin 98/18/EY muuttaminen

Muutetaan neuvoston direktiivi 98/18/EY [41] seuraavasti:

[41] EYVL L 144, 15.5.1998, s. 1.

1) Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

a) Poistetaan a alakohdasta sanat "tämän direktiivin antamispäivänä".

b) Korvataan b ja c alakohdassa ilmaisu "sellaisena kuin se on muutettuna tämän direktiivin antamispäivänä" ilmaisulla "sellaisena kuin se on voimassa".

c) Korvataan d ja f alakohdassa ilmaisu " sellaisena kuin se on muutettuna tämän direktiivin antamispäivänä" ilmaisulla "sellaisena kuin se on voimassa"..

d) Lisätään seuraava alakohta:

"Edellä a, b, c, d ja f alakohdassa mainitut yleissopimukset ja säännöstöt otetaan huomioon, tämän kuitenkaan rajoittamatta toimenpiteitä, jotka toteutetaan tarvittaessa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o .../2000 4 artiklan soveltamiseksi."

2) Poistetaan 6 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdasta, 2 kohdan a alakohdan i alakohdasta sekä 3 kohdan a alakohdasta ilmaisu "sellaisena kuin se on muutettuna tämän direktiivin antamispäivänä".

3) Korvataan 8 artiklan b alakohta seuraavasti:

"b) liitettä I voidaan tarkistaa siten, että

i) tässä direktiivissä tarkoitetuissa kysymyksissä voidaan soveltaa kansainvälisiin yleissopimuksiin tehtyjä muutoksia,

ii) sen teknisiä määräyksiä parannetaan kokemusten pohjalta."

4) Korvataan 9 artikla seuraavasti:

"9 artikla Meriturvallisuuskomitea

Komissiota avustaa meriturvallisuuskomitea asetuksen (EY) N:o .../2000 3 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti."

9 artikla Direktiivin 98/41/EY muuttaminen

Muutetaan neuvoston direktiivi 98/41/EY [42] seuraavasti:

[42] EYVL L 188, 2.7.1998, s. 35.

1) Korvataan 2 artiklan kolmannessa luetelmakohdassa ilmaisu "sellaisena kuin se on voimassa tämän direktiivin antamispäivänä" ilmaisulla "sellaisena kuin se on voimassa, tämän kuitenkaan rajoittamatta toimenpiteitä, jotka toteutetaan tarvittaessa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o .../2000 4 artiklan soveltamiseksi.

2) Korvataan 13 artikla seuraavasti:

"13 artikla

Komissiota avustaa meriturvallisuuskomitea asetuksen (EY) N:o .../2000 3 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti."

10 artikla Direktiivin 1999/35/EY muuttaminen

Muutetaan neuvoston direktiivi 1999/35/EY [43] seuraavasti:

[43] EYVL L 138, 1.6.1999, s. 1.

1) Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

a) Korvataan b ja o alakohdassa ilmaisu "sellaisena kuin se on muutettuna tämän direktiivin antamispäivänä" ilmaisulla "sellaisena kuin se on voimassa".

b) Poistetaan d alakohdasta sanat "tämän direktiivin antamispäivänä".

c) Korvataan e alakohdassa ilmaisu "sellaisena kuin se on muutettuna tämän direktiivin antamispäivänä" ilmaisulla "sellaisena kuin se on voimassa".

d) Lisätään seuraava alakohta:

"Edellä b, d, e ja o alakohdassa mainitut yleissopimukset ja säännöstöt otetaan huomioon, tämän kuitenkaan rajoittamatta toimenpiteitä, jotka toteutetaan tarvittaessa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o .../2000 4 artiklan soveltamiseksi."

2) Korvataan 16 artikla seuraavasti:

"16 artikla Meriturvallisuuskomitea

Komissiota avustaa meriturvallisuuskomitea asetuksen (EY) N:o .../2000 3 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti."

11 artikla Täytäntöönpano

1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään ... Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säännöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

12 artikla Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä siitä, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

13 artikla Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja