(1)

Komissio ilmoitti 24 päivänä syyskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa ”Pääomamarkkinaunioni ihmisille ja yrityksille – uusi toimintasuunnitelma”, jäljempänä ’pääomamarkkinaunionia koskeva toimintasuunnitelma’, aikomuksestaan esittää lainsäädäntöehdotus sellaisen jatkuvan sähköisen muuttuvan datavirran luomiseksi, josta oli tarkoitus saada kattava kuva kauppapaikoissa eri puolilla unionia kaupankäynnin kohteena olevien oman pääoman ehtoisten ja oman pääoman kaltaisten rahoitusvälineiden hinnoista ja volyymista, jäljempänä ’konsolidoidut kauppatiedot’. Pääomamarkkinaunionia koskevasta komission toimintasuunnitelmasta 2 päivänä joulukuuta 2020 antamissaan päätelmissä neuvosto kannusti komissiota lisäämään sijoitustoimintaa unionissa siten, että se parantaa tietojen saatavuutta ja läpinäkyvyyttä arvioimalla tarkemmin, miten voidaan poistaa konsolidoitujen kauppatietojen käyttöönoton esteet unionissa.

(2)

Komissio vahvisti 19 päivänä tammikuuta 2021 antamassaan tiedonannossa ”Euroopan talous- ja rahoitusjärjestelmä: lisää läpinäkyvyyttä, vakautta ja häiriönsietokykyä” aikomuksensa parantaa, yksinkertaistaa ja yhdenmukaistaa edelleen arvopaperimarkkinoiden avoimuutta koskevaa kehystä osana Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/65/EU (4) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 600/2014 (5) uudelleentarkastelua. Komissio ilmoitti myös, että osana euron kansainvälisen aseman vahvistamiseen tähtääviä toimia tällaiseen uudistukseen sisältyisi konsolidoitujen kauppatietojen suunnittelu ja käyttöönotto, erityisesti yritysten liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskuissa, euromääräisten velkainstrumenttien jälkimarkkinoiden lisäämiseksi.

(3)

Asetuksessa (EU) N:o 600/2014 vahvistetaan lainsäädäntökehys konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajille sekä oman pääoman ehtoisten että muiden kuin oman pääoman ehtoisten rahoitusvälineiden osalta. Kyseiset konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajat ovat nykyisin vastuussa rahoitusvälineillä käytäviä kauppoja koskevien ilmoitusten keräämisestä kauppapaikoilta ja hyväksytyiltä julkistamisjärjestelyiltä sekä ilmoitusten konsolidoimisesta jatkuvaksi sähköiseksi muuttuvaksi datavirraksi, josta saa kutakin rahoitusvälinettä koskevia hinta- ja volyymitietoja. Konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajien käyttöönoton taustalla oli ajatus, että kauppapaikoilta ja hyväksytyiltä julkistamisjärjestelyiltä saatavat tiedot voitaisiin asettaa yleisön saataville konsolidoidusti, kaikki unionin kaupankäyntimarkkinat mukaan lukien, käyttäen samoja tunnisteita, tietomuotoja ja käyttöliittymiä.

(4)

Tähän mennessä yksikään valvottu yhteisö ei kuitenkaan ole hakenut konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajan toimilupaa. Kauppaa edeltävien ja kaupan jälkeisten tietojen hintojen kehityksestä ja oman pääoman ehtoisten rahoitusvälineiden konsolidoiduista kauppatiedoista 5 päivänä joulukuuta 2019 antamassaan kertomuksessa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1095/2010 (6) perustettu Euroopan valvontaviranomainen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen, ESMA) yksilöi kolme suurinta estettä, jotka ovat estäneet valvottuja yhteisöjä hakemasta lupaa konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajaksi: ensinnäkin on epäselvää, miten konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajan on tarkoitus saada tietoja monilta eri toimeksiantojen toteuttamispaikoilta tai asianomaisilta raportointipalvelujen tarjoajilta, toiseksi näiden toimeksiantojen toteuttamispaikkojen raportoimien tietojen laatu on yhdenmukaistamisen osalta riittämätön, joten se ei mahdollista kustannustehokasta konsolidointia, ja kolmanneksi kaupalliset kannustimet konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajan toimiluvan hakemiseen puuttuvat. Sen vuoksi on tarpeen poistaa nämä esteet. Poistaminen edellyttää ensinnäkin sitä, että kaikki kauppapaikat ja hyväksytyt julkistamisjärjestelyt, jäljempänä ’tietojen toimittajat’, siirtävät tietoja konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajille, ja toiseksi sitä, että tietojen laatua parannetaan yhdenmukaistamalla tietoilmoitukset, joita tietojen toimittajien on toimitettava konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajien tietokeskuksille.

(5)

Direktiivin 2014/65/EU 1 artiklan 7 kohdassa edellytetään, että järjestelmät, joissa useiden kolmansien osapuolten rahoitusvälineitä koskevat osto- ja myynti-intressit voivat olla keskenään vuorovaikutuksessa, jäljempänä ’monenkeskiset järjestelmät’, noudattavat toiminnassaan säänneltyjä markkinoita, monenkeskisiä kaupankäyntijärjestelmiä tai organisoituja kaupankäyntijärjestelmiä koskevia vaatimuksia. Tämän vaatimuksen sisällyttäminen direktiivin 2014/65/EU soveltamisalaan on jättänyt tilaa vaatimuksen vaihteleville tulkinnoille, mikä on johtanut epätasapuolisiin toimintaedellytyksiin säännellyn markkinan, monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän tai organisoidun kaupankäyntijärjestelmän toimiluvan saaneiden monenkeskisten järjestelmien sekä sellaisten monenkeskisten järjestelmien välillä, joilla ei ole tällaista toimilupaa. Jotta voidaan varmistaa tämän vaatimuksen yhdenmukainen soveltaminen, se olisi siirrettävä direktiivistä 2014/65/EU asetukseen (EU) N:o 600/2014.

(6)

Nimetön kaupankäynti (dark trading) on ilman kauppaa edeltävää avoimuutta tapahtuvaa kaupankäyntiä, jossa hyödynnetään asetuksen (EU) N:o 600/2014 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädettyä vapautusta, jäljempänä ’viitehintaa koskeva vapautus’, ja mainitun asetuksen 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan i alakohdassa säädettyä vapautusta, jäljempänä ’sopimuskauppoja koskeva vapautus’. Kummankin vapautuksen käyttöä rajoittaa kahden volyymin yläraja, jossa on kyse mekanismista, jolla rajoitetaan nimetön kaupankäynti tiettyyn osuuteen oman pääoman ehtoisella rahoitusvälineellä käydyn kaupan kokonaisvolyymista. Ensinnäkin nimetön kaupankäynti oman pääoman ehtoisella rahoitusvälineellä yksittäisessä kauppapaikassa ei saa ylittää neljää prosenttia kyseisellä välineellä käydyn kaupan kokonaisvolyymista unionissa. Kun tämä kynnysarvo ylittyy, nimetön kaupankäynti kyseisellä välineellä kyseisessä kauppapaikassa keskeytetään. Toiseksi nimetön kaupankäynti oman pääoman ehtoisella rahoitusvälineellä unionissa ei saa ylittää kahdeksaa prosenttia kyseisellä välineellä käydyn kaupan kokonaisvolyymista unionissa. Kun tämä toinen kynnysarvo ylittyy, kaikki kummankin vapautuksen puitteissa tapahtuva nimetön kaupankäynti kyseisellä välineellä keskeytetään. Ensimmäinen eli kauppapaikkakohtainen kynnysarvo mahdollistaa näiden vapautusten käytön jatkamisen muissa kauppapaikoissa, joissa kaupankäyntiä kyseisellä oman pääoman ehtoisella rahoitusvälineellä ei ole vielä keskeytetty, siihen saakka, että toinen eli unionin tason kynnysarvo ylittyy. Tämä hankaloittaa nimettömän kaupankäynnin määrän seurantaa ja keskeytyksen täytäntöönpanon valvontaa. Jotta voidaan yksinkertaistaa kahden volyymin ylärajaa ja samalla säilyttää sen toimivuus, uuden yhden volyymin ylärajan olisi perustuttava yksinomaan unionin tason kynnysarvoon, joksi vahvistetaan seitsemän prosenttia ja jota olisi sovellettava ainoastaan kaupankäyntiin, joka tapahtuu viitehintaa koskevan vapautuksen puitteissa, ei sopimuskauppoja koskevan vapautuksen puitteissa. ESMAn olisi säännöllisesti arvioitava volyymin ylärajaan perustuvaa kynnysarvoa ottaen huomioon rahoitusvakauteen liittyvät näkökohdat, kansainväliset parhaat käytännöt, unionin yritysten kilpailukyky, markkinavaikutuksen merkittävyys ja hinnanmuodostuksen tehokkuus, ja sen olisi toimitettava kertomus ehdotuksineen komissiolle. Komissiolle olisi tämän perusteella siirrettävä valta mukauttaa volyymin ylärajaan perustuvaa kynnysarvoa delegoiduilla säädöksillä. ESMAn olisi myös arvioitava volyymin ylärajan tarkoituksenmukaisuutta ja tarvetta poistaa se tai ulottaa se koskemaan muita kaupankäyntijärjestelmiä tai toimeksiantojen toteuttamispaikkoja, jotka johtavat hintansa viitehinnasta.

(7)

Asetuksen (EU) N:o 600/2014 8 artiklassa säädetään kauppapaikkaa ylläpitävien markkinoiden ylläpitäjien ja sijoituspalveluyritysten kauppaa edeltävistä avoimuusvaatimuksista muiden kuin oman pääoman ehtoisten rahoitusvälineiden osalta riippumatta kaupankäyntijärjestelmästä. Näiden vaatimusten hyödyt ovat olleet selvät sellaisille markkinoiden ylläpitäjille ja sijoituspalveluyrityksille, jotka ylläpitävät keskitettyä rajahintatoimeksiantojen tarjouskirjaa tai määräajoin toistuvaan huutokauppaan perustuvaa kaupankäyntijärjestelmää, jossa osto- ja myyntitarjoukset ovat anonyymeja, sitovia ja aidosti monenkeskisiä. Muut kaupankäyntijärjestelmät, erityisesti huutokauppa- ja tarjouspyyntöjärjestelmät, tarjoavat pyytäjille räätälöityjä hintatarjouksia, joilla on muille markkinaosapuolille marginaalinen informaatioarvo. Jotta voidaan vähentää tällaisille markkinoiden ylläpitäjille ja sijoituspalveluyrityksille aiheutuvaa sääntelyrasitetta ja yksinkertaistaa sovellettavia vapautuksia, vaatimusta julkaista sitovia tai viitteellisiä hintatarjouksia olisi sovellettava ainoastaan keskitettyihin rajahintatoimeksiantojen tarjouskirjoihin ja määräajoin toistuvaan huutokauppaan perustuviin kaupankäyntijärjestelmiin. Jotta kauppaa edeltävän avoimuuden rajaaminen keskitettyihin rajahintatoimeksiantojen tarjouskirjoihin ja määräajoin toistuvaan huutokauppaan perustuviin kaupankäyntijärjestelmiin voidaan ottaa huomioon, asetuksen (EU) N:o 600/2014 9 artiklassa tarkoitettuihin vapautuksiin sovellettavia vaatimuksia olisi muutettava. Rahoitusvälineelle määritettyä ominaiskokoa suurempaan kokoon liittyvä vapautus, joka on saatavilla tarjouspyyntö- ja huutokauppajärjestelmissä, olisi poistettava.

(8)

Johdannaiset kuuluvat tällä hetkellä muiden kuin oman pääoman ehtoisten rahoitusvälineiden avoimuusjärjestelmään, jossa on yhdistetty erityyppisiä rahoitusvälineitä yhtäältä lähinnä arvopapereihin (joukkovelkakirjoihin) ja toisaalta lähinnä sopimuksiin (johdannaisiin). Avoimuus muiden kuin oman pääoman ehtoisten rahoitusvälineiden, kuten myös oman pääoman ehtoisten rahoitusvälineiden, osalta perustuu ’kauppapaikassa kaupankäynnin kohteena olemisen’ käsitteeseen. Tiettyjen johdannaisten osalta tämä käsite on osoittautunut ongelmalliseksi siksi, että niiltä puuttuu korvattavuus, sekä asianmukaisten yksilöivien viitetietojen puuttumisen vuoksi. Tästä syystä johdannaisia koskevan avoimuuden soveltamisalan olisi ’kauppapaikassa kaupankäynnin kohteena olemisen’ käsitteen sijasta perustuttava pikemminkin johdannaisten ennalta määritettyihin ominaisuuksiin. Johdannaisiin olisi sovellettava avoimuusvaatimuksia riippumatta siitä, käydäänkö niillä kauppaa kauppapaikassa vai sen ulkopuolella. Avoimuusvaatimuksia olisi sovellettava johdannaisiin, jotka ovat riittävän standardoituja, jotta niistä julkaistut tiedot ovat merkityksellisiä muillekin markkinaosapuolille kuin vain sopimuspuolille. Tämä tarkoittaa, että kaikkiin pörssilistattuihin johdannaisiin olisi edelleen sovellettava avoimuusvaatimuksia. Muihin johdannaisiin olisi sovellettava avoimuusvaatimuksia, jos ne kuuluvat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 (7) mukaisen määritysvelvollisuuden, jäljempänä ’määritysvelvollisuus’, piiriin, mikä edellyttää tietynasteista standardointia, ja jos ne määritetään keskitetysti. Näin varmistetaan, että avoimuusvaatimuksia ei sovelleta liiketoimiin, joiden ei katsota soveltuvan määritysvelvollisuuden alaan, kuten konsernin sisäisiin transaktioihin. Erityisesti vain sellaisten korkojohdannaisten, joissa on pisimmälle standardoidut ja likvidit valuutta- ja erääntymisaikayhdistelmät, olisi kuuluttava avoimuusvaatimusten piiriin. Viimeaikaiset markkinatapahtumat ovat myös osoittaneet, että avoimuuden puute tietyissä luottoriskinvaihtosopimuksissa, joissa viitataan maailmanlaajuisiin järjestelmän kannalta merkittäviin pankkeihin tai tällaisista pankeista koostuvaan indeksiin, voisi lietsoa spekulaatioita tällaisten pankkien luottokelpoisuuden suhteen. Sen vuoksi myös tällaisiin luottoriskinvaihtosopimuksiin olisi sovellettava avoimuusvaatimuksia, jos ne määritetään keskitetysti, silloinkin, kun ne eivät kuulu määritysvelvollisuuden piiriin. Komissiolle olisi siirrettävä valta muuttaa edellytyksiä niiden johdannaisten määrittämiseksi, joihin on sovellettava avoimuusvaatimuksia, jos markkinoiden kehitys tätä edellyttää.

(9)

Asetuksen (EU) N:o 600/2014 10 artikla sisältää kauppapaikoille asetettuja vaatimuksia julkistaa muita kuin oman pääoman ehtoisia rahoitusvälineitä koskeviin liiketoimiin liittyviä tietoja, mukaan lukien hinta ja volyymi. Mainitun asetuksen 11 artiklassa täsmennetään, milloin toimivaltaisten viranomaisten on mahdollista antaa lupa lykätä näiden yksityiskohtaisten tietojen julkistamista. Tällainen tietojen julkistamisen lykkääminen on sallittua, kun liiketoimi ylittää suurta kokoa koskevan kynnysarvon, liittyy sellaiseen rahoitusvälineeseen, jolle ei ole likvidejä markkinoita, tai, jos liiketoimeen liittyy likviditeetintarjoajia, ylittää rahoitusvälineen ominaiskokoa koskevan kynnysarvon. Toimivaltaisilla viranomaisilla on harkintavalta määrittää lykkäämisen kesto ja lykkäämisen kohteena olevia liiketoimia koskevat yksityiskohtaiset tiedot. Tämä harkintavalta on johtanut erilaisiin käytäntöihin eri jäsenvaltioissa sekä tehottomaan ja monimutkaiseen kaupan jälkeiseen avoimuusjärjestelmään. Jotta voidaan varmistaa avoimuus kaikenlaisten sijoittajien osalta, on tarpeen yhdenmukaistaa lykkäämisjärjestelmä unionin tasolla, poistaa harkintavalta kansallisella tasolla ja helpottaa tietojen konsolidointia. Sen vuoksi on aiheellista lujittaa kaupan jälkeisiä avoimuusvaatimuksia poistamalla toimivaltaisten viranomaisten harkintavalta.

(10)

Tasoltaan riittävän avoimuuden varmistamiseksi joukkovelkakirjojen, strukturoitujen rahoitustuotteiden ja päästöoikeuksien osalta toteutettujen liiketoimien hinta ja volyymi olisi julkistettava niin reaaliaikaisesti kuin on teknisesti mahdollista. Jotta likviditeetintarjoajille ei aiheutettaisi tarpeetonta riskiä tällaisissa liiketoimissa, liiketoimia koskevien tiettyjen yksityiskohtaisten tietojen julkistamista olisi oltava mahdollista lykätä. Niiden liiketoimien luokat, joiden osalta tietojen julkistamisen lykkääminen on sallittua, olisi määritettävä ottaen huomioon liiketoimien koko ja kyseisten rahoitusvälineiden likviditeetti. Lykkäämisjärjestelmän täsmälliset yksityiskohdat olisi määritettävä teknisillä sääntelystandardeilla, joita olisi tarkasteltava uudelleen säännöllisesti, jotta sovellettavaa lykkäämisen kestoa voidaan vähitellen lyhentää. Jotta saataisiin aikaan vakaampi avoimuusjärjestelmä, likviditeetin staattinen määrittäminen joukkovelkakirjojen, strukturoitujen rahoitustuotteiden ja päästöoikeuksien osalta toteutettujen liiketoimien tai niiden lajien osalta on tarpeen. ESMAn laatimissa luonnoksissa teknisiksi sääntelystandardeiksi olisi määritettävä, mitkä liikkeeseenlaskun koot vastaavat joukkovelkakirjojen tai niiden lajien likvidejä tai epälikvidejä markkinoita niiden maturiteettiin saakka, mistä joko likvidiin tai epälikvidiin joukkovelkakirjaan liittyvän liiketoimen koosta alkaen lykkäämistä voidaan soveltaa sekä tällaisen lykkäämisen kesto tämän asetuksen mukaisesti. Jotta katettujen joukkolainojen osalta saataisiin aikaan asianmukainen avoimuuden taso, on aiheellista määrittää tällaisten joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskun koko komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2015/61 (8) säädettyjen perusteiden mukaisesti. Kun on kyse strukturoiduista rahoitustuotteista ja päästöoikeuksista, ESMAn olisi laadittava luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään ne välineet tai lajit, joille on likvidit tai epälikvidit markkinat. ESMAn olisi vahvistettava sovellettavat luokat ja lykkäämisten kesto. On aiheellista, että ESMA myös soveltaa joukkovelkakirjojen, päästöoikeuksien ja strukturoitujen rahoitustuotteiden likvidien ja epälikvidien markkinoiden määrittämistä kauppaa edeltävää avoimuutta koskevan vapautuksen yhteydessä. Tätä määrittämistä ei ole aiheellista perustaa usein tehtäviin arviointeihin. Toimivaltaisilla viranomaisilla olisi oltava valta jatkaa yksityiskohtaisten tietojen julkistamisen lykkäämisen soveltamiskautta, kun on kyse niiden jäsenvaltion liikkeeseen laskemien valtion velkainstrumenttien osalta toteutetuista liiketoimista. Tällaista soveltamiskauden jatkamista on aiheellista soveltaa kaikkialla unionissa. Kun on kyse muihin kuin jäsenvaltioiden liikkeeseen laskemiin valtion velkainstrumentteihin liittyvistä liiketoimista, ESMAn olisi tehtävä päätökset tallaisista soveltamiskauden jatkamisista.

(11)

Johdannaisten heterogeenisuuden vuoksi niille olisi oltava lykkäämisjärjestelmä, joka on erillään toisten muiden kuin oman pääoman ehtoisten rahoitusvälineiden järjestelmästä. Vaikka lykkäämisten kesto olisi määritettävä teknisillä sääntelystandardeilla liiketoimen koon ja johdannaislajin likviditeetin perusteella, ESMAn olisi määritettävä, mitkä välineet tai lajit ovat likvidejä ja mitkä epälikvidejä ja minkä liiketoimen koon ylittyessä ja miten pitkäksi aikaa liiketoimea koskevien yksityiskohtaisten tietojen julkistamista on mahdollista lykätä. On aiheellista, että ESMA myös soveltaa likvidien ja epälikvidien markkinoiden määrittämistä kauppaa edeltävää avoimuutta koskevien vapautusten yhteydessä.

(12)

Asetuksen (EU) N:o 600/2014 13 artiklassa velvoitetaan kauppapaikkaa ylläpitävät markkinoiden ylläpitäjät ja sijoituspalveluyritykset asettamaan rahoitusvälineisiin liittyviä liiketoimia koskevat kauppaa edeltävät ja kaupan jälkeiset tiedot yleisön saataville kohtuullisin kaupallisin ehdoin ja varmistamaan näiden tietojen syrjimätön saatavuus. Tämän artiklan tavoitteita ei kuitenkaan ole saavutettu. Kauppapaikkojen, hyväksyttyjen julkistamisjärjestelyjen ja kauppojen sisäisten toteuttajien kohtuullisin kaupallisin ehdoin tarjoamien tietojen perusteella käyttäjien ei ole mahdollista ymmärtää tietopolitiikkoja ja sitä, miten tietojen hinta määritetään. ESMA antoi 18 päivänä elokuuta 2021 ohjeita, joissa selitetään, miten ’kohtuullisten kaupallisten ehtojen’ käsitettä olisi sovellettava. Nämä ohjeet olisi muunnettava lakisääteisiksi velvoitteiksi ja niitä olisi lujitettava sen varmistamiseksi, että kauppapaikkojen, hyväksyttyjen julkistamisjärjestelyjen, konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajien ja kauppojen sisäisten toteuttajien ei ole mahdollista veloittaa tiedoista sen mukaan, mikä arvo tiedoilla on yksittäisille käyttäjille. Koska ’kohtuullisten kaupallisten ehtojen’ käsitteen täsmentäminen edellyttää suurta yksityiskohtaisuutta ja koska sovellettavien sääntöjen muuttaminen nopeasti muuttuvan tietoympäristön perusteella vaatii joustavuutta, ESMAlle olisi annettava valta laatia luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään, miten ’kohtuullisten kaupallisten ehtojen’ käsitettä on tarkoitus soveltaa, mikä lujittaisi edelleen asetuksen (EU) N:o 600/2014 13 artiklan yhdenmukaistettua ja yhtenäistä soveltamista. Lisäksi ESMAn olisi seurattava ja arvioitava tietopolitiikkojen ja hinnanmuodostuksen kehitystä markkinoilla. ESMAn olisi saatettava nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset ajan tasalle arviointinsa perusteella.

(13)

Jotta voidaan vahvistaa hinnanmuodostusprosessia ja säilyttää tasapuoliset toimintaedellytykset kauppapaikkojen ja kauppojen sisäisten toteuttajien välillä, asetuksen (EU) N:o 600/2014 14 artiklassa edellytetään, että kauppojen sisäiset toteuttajat julkistavat kaikki oman pääoman ehtoisia rahoitusvälineitä koskevat hintatarjoukset, kun näiden kauppojen sisäisten toteuttajien liiketoimet ovat enintään tavanomaisen markkinakoon suuruisia. Kauppojen sisäiset toteuttajat voivat vapaasti päättää koot, joilla ne tekevät hintatarjouksen, edellyttäen, että ne tekevät hintatarjouksen, joka on kooltaan vähintään 10 prosenttia tavanomaisesta markkinakoosta. Tämä mahdollisuus on kuitenkin johtanut erittäin vähäiseen kauppojen sisäisten toteuttajien tarjoamaan kauppaa edeltävään avoimuuteen oman pääoman ehtoisten rahoitusvälineiden osalta ja haitannut tasapuolisten toimintaedellytysten saavuttamista. Sen vuoksi on tarpeen edellyttää, että kauppojen sisäiset toteuttajat julkistavat sitovat hintatarjoukset tietyn teknisillä sääntelystandardeilla määritettävän hintatarjouksen vähimmäiskoon perusteella. On aiheellista, että näitä teknisiä sääntelystandardeja laatiessaan ESMA ottaa huomioon seuraavat tavoitteet: kauppaa edeltävän avoimuuden lisääminen oman pääoman ehtoisten rahoitusvälineiden osalta loppusijoittajien hyödyksi, tasapuolisten toimintaedellytysten säilyttäminen kauppapaikkojen ja kauppojen sisäisten toteuttajien välillä, riittävien kaupankäyntimahdollisuuksien valikoiman tarjoaminen loppusijoittajille ja sen varmistaminen, että kaupankäyntiympäristö unionissa pysyy houkuttelevana ja kilpailukykyisenä sekä sisäisesti että kansainvälisesti. Jotta voitaisiin lisätä kauppojen sisäisten toteuttajien kilpailukykyä, niiden olisi annettava täsmäyttää minkä tahansa kokoisia toimeksiantoja hintojen keskipisteessä.

(14)

Asetuksen (EU) N:o 600/2014 18 ja 19 artiklassa säädetään kauppojen sisäisten toteuttajien kauppaa edeltävistä avoimuusvaatimuksista muiden kuin oman pääoman ehtoisten rahoitusvälineiden osalta silloin, kun ne antavat asiakkailleen sitovia tai viitteellisiä hintatarjouksia. Nämä hintatarjoukset räätälöidään yksittäisten asiakkaiden mukaan, ja niillä on muille asiakkaille marginaalinen informaatioarvo. Sen vuoksi nämä vaatimukset olisi poistettava. Kauppojen sisäiset toteuttajat voisivat silti täyttää kauppaa edeltävät avoimuusvaatimukset vapaaehtoisesti, esimerkiksi vastatakseen yksityisasiakkaidensa tarpeisiin.

(15)

Kun toinen liiketoimen osapuolista on kauppojen sisäinen toteuttaja, kauppojen sisäinen toteuttaja on nykyisessä lainsäädäntökehyksessä velvollinen ilmoittamaan kaupasta hyväksytylle julkistamisjärjestelylle, kun taas sen vastapuoli ei ole velvollinen tekemään näin. Tämä on saanut monet sijoituspalveluyritykset hakemaan vapaaehtoisesti kauppojen sisäisen toteuttajan asemaa erityisesti siksi, että ne voivat ilmoittaa kaupoista asiakkailleen, vaikka ne eivät järjestelmällisesti harjoita kaupankäyntiä omaan lukuun, mikä on asettanut tällaisille sijoituspalveluyrityksille suhteettomia vaatimuksia. Sen vuoksi on aiheellista ottaa käyttöön nimetyn julkistamisyhteisön asema, jonka nojalla sijoituspalveluyritys voi olla vastuussa liiketoimen julkistamisesta hyväksytyn julkistamisjärjestelyn välityksellä ilman, että sen tarvitsee hakea kauppojen sisäisen toteuttajan asemaa. Lisäksi toimivaltaisten viranomaisten olisi myönnettävä sijoituspalveluyrityksille nimetyn julkistamisyhteisön asema tiettyjen rahoitusvälinelajien osalta näiden sijoituspalveluyritysten pyynnön mukaisesti ja ilmoitettava tällaisista pyynnöistä ESMAlle. ESMAn olisi ylläpidettävä julkista rekisteriä tällaisista nimetyistä julkistamisyhteisöistä rahoitusvälinelajin mukaan niin, että markkinaosapuolet voivat tunnistaa ne.

(16)

Markkinaosapuolet tarvitsevat perusmarkkinatietoja pystyäkseen tekemään tietoon perustuvia sijoituspäätöksiä. Tällä hetkellä tietojen hankkiminen tietyistä rahoitusvälineistä suoraan tietojen toimittajilta edellyttää, että konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajat tekevät erilliset käyttöoikeussopimukset kaikkien tällaisten tietojen toimittajien kanssa. Tämä on hankala, kallis ja aikaa vievä prosessi. Se on ollut yhtenä esteenä konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajien syntymiselle eri omaisuuserälajeissa. Tämä este olisi poistettava, jotta konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajat pystyisivät saamaan tiedot ja jotta voitaisiin ratkaista käyttöoikeusongelmat. Tietojen toimittajat olisi velvoitettava toimittamaan tietonsa konsolidoidun kauppatiedon tarjoajille ja näin tehdessään käyttämään sellaiset vaatimukset täyttävää yhdenmukaistettua tietomuotoa, jolla varmistetaan korkealaatuiset tiedot. Tietojen toimittajien olisi myös tarjottava sääntelytietoja, jotta sijoittajille voidaan tiedottaa toimeksiantoja täsmäyttävien järjestelmien tilasta, esimerkiksi markkinoiden käyttökatkoksen sattuessa, ja rahoitusvälineen tilasta, esimerkiksi keskeyttämisten tai kaupankäynnin pysäyttämisten sattuessa. Vain ESMAn valitsemien ja siltä toimiluvan saaneiden konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajien olisi voitava kerätä tietoja tietojen toimittajilta pakollista tietojen toimittamista koskevan säännön mukaisesti. Jotta tiedoista olisi hyötyä sijoittajille, tietojen toimittajat olisi velvoitettava siirtämään tietoja konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajalle niin reaaliaikaisesti kuin on teknisesti mahdollista.

(17)

Asetuksen (EU) N:o 600/2014 II ja III osastossa edellytetään, että kauppapaikat, hyväksytyt julkistamisjärjestelyt, sijoituspalveluyritykset ja kauppojen sisäiset toteuttajat julkistavat rahoitusvälineistä kauppaa edeltäviä tietoja, mukaan lukien osto- ja myyntihinnat, ja liiketoimista kaupan jälkeisiä tietoja, mukaan lukien hinta ja volyymi, jolla tiettyyn rahoitusvälineeseen liittyvä liiketoimi toteutettiin. Markkinaosapuolilla ei ole velvollisuutta käyttää konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajan tarjoamia perusmarkkinatietoja. Kauppapaikkoja, hyväksyttyjä julkistamisjärjestelyjä, sijoituspalveluyrityksiä ja kauppojen sisäisiä toteuttajia koskevaa vaatimusta julkistaa kauppaa edeltäviä ja kaupan jälkeisiä tietoja olisi sen vuoksi sovellettava jatkossakin, jotta markkinaosapuolilla olisi pääsy tällaisiin tietoihin. Jotta vältetään aiheuttamasta aiheetonta rasitetta tietojen toimittajille, on kuitenkin aiheellista sovittaa tietojen toimittajia koskeva vaatimus julkistaa tiedot mahdollisuuksien mukaan yhteen tietojen toimittamista konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajalle koskevan vaatimuksen kanssa.

(18)

Pienet säännellyt markkinat ja pk-yritysten kasvumarkkinat ovat kauppapaikkoja, joissa kaupankäynnin kohteeksi otetaan osakkeita sellaisilta liikkeeseenlaskijoilta, joille kaupankäynti jälkimarkkinoilla on yleensä vähemmän likvidiä kuin kaupankäynti suuremmilla säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otetuilla osakkeilla. Jotta vältetään kielteinen vaikutus, joka konsolidoiduilla kauppatiedoilla saattaisi olla pieniin kauppapaikkoihin, vaikka niiden sisällyttämisellä konsolidoituihin kauppatietoihin voisikin olla myönteisiä vaikutuksia niiden elinkelpoisuuteen sekä niiden arvopaperien likviditeettiin, joilla käydään kauppaa tällaisissa kauppapaikoissa, olisi otettava käyttöön vapaaehtoinen osallistumismekanismi. Tätä vapaaehtoista osallistumismekanismia olisi sovellettava pk-yritysten kasvumarkkinoita ylläpitäviin sijoituspalveluyrityksiin ja niihin markkinoiden ylläpitäjiin, joiden osakkeiden vuotuinen kaupankäyntivolyymi on enintään yksi prosentti osakkeiden vuotuisesta kaupankäyntivolyymista unionissa. Yhden prosentin kynnysarvoa olisi täydennettävä kahdella vaihtoehtoisella edellytyksellä: joko kyseinen sijoituspalveluyritys tai markkinoiden ylläpitäjä ei ole osa ryhmää, johon kuuluu jokin sijoituspalveluyritys tai markkinoiden ylläpitäjä, joka ylittää yhden prosentin kynnysarvon, tai johon kuuluvilla on läheiset sidokset tällaiseen sijoituspalveluyritykseen tai markkinoiden ylläpitäjään, tai kaupankäynnin keskittymisaste mainitun sijoituspalveluyrityksen tai markkinoiden ylläpitäjän ylläpitämässä kauppapaikassa on erittäin korkea, mikä tarkoittaa, että 85 prosenttia osakkeiden yhteenlasketusta vuotuisesta kaupankäyntivolyymista tapahtuu siinä kauppapaikassa, jossa ne ensimmäisen kerran otettiin kaupankäynnin kohteeksi. Vain harvat kauppapaikat täyttävät nämä perusteet, ja sen vuoksi ainoastaan pientä osaa kaupankäyntijärjestelmistä unionissa ei vaadittaisi siirtämään tietoja konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajalle. Kaikesta huolimatta kyseiset perusteet täyttävillä sijoituspalveluyrityksillä ja markkinoiden ylläpitäjillä olisi mahdollisuus osallistua vapaaehtoisesti, ja niiden olisi ilmoitettava konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajalle ja ESMAlle päätöksestään tehdä näin. Tällainen päätös olisi peruuttamaton, ja kaikki tiedot niin osakkeista kuin pörssilistatuista rahastoista olisivat sen jälkeen osa konsolidoituja kauppatietoja.

(19)

Tietojen vaihtelevan laadun vuoksi markkinaosapuolten on vaikea vertailla tällaisia tietoja, mikä vie tietojen konsolidoinnilta suuren osan sen lisäarvosta. Asetuksen (EU) N:o 600/2014 II ja III osastossa säädetyn avoimuusjärjestelmän asianmukaisen toiminnan ja konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajien toteuttaman tietojen konsolidoinnin kannalta on erittäin tärkeää, että konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajille siirretyt tiedot ovat laadukkaita. Sen vuoksi on aiheellista edellyttää, että kyseiset tiedot täyttävät vaatimukset, joilla varmistetaan sekä asiasisällön että muodon suhteen korkealaatuiset tiedot. Tietojen asiasisältöä ja muotoa olisi oltava mahdollista muuttaa lyhyessä ajassa, jotta voidaan ottaa huomioon muuttuvat markkinakäytännöt ja -näkemykset. Tämän vuoksi tietojen laatua ja asiasisältöä koskevat vaatimukset olisi tarvittaessa määritettävä teknisillä sääntelystandardeilla ja niissä olisi otettava huomioon toimialan vallitsevat standardit ja käytännöt, kansainvälinen kehitys ja unionin tasolla tai kansainvälisellä tasolla sovitut standardit samoin kuin sellaisen erityisen sidosryhmien asiantuntijaryhmän neuvot, jonka komissio perustaa ja jonka tehtävänä on antaa tietojen laatua ja asiasisältöä sekä tiedonsiirtoprotokollan laatua koskevaa neuvontaa. ESMAn olisi oltava tiiviisti mukana sidosryhmien asiantuntijaryhmän työssä.

(20)

Jotta raportoitavia tapahtumia voidaan seurata entistä paremmin, direktiivillä 2014/65/EU yhdenmukaistetaan kauppapaikkojen ja niiden jäsenten liiketoimintakellojen synkronointi. Jotta voidaan varmistaa, että eri yhteisöjen ilmoittamia aikaleimoja voidaan tietojen konsolidoinnin yhteydessä vertailla mielekkäällä tavalla, on aiheellista ulottaa liiketoimintakellojen synkronoinnin yhdenmukaistamisvaatimukset koskemaan nimettyjä julkistamisyhteisöjä, kauppojen sisäisiä toteuttajia, hyväksyttyjä julkistamisjärjestelyjä ja konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajia. Synkronoidun liiketoimintakellon soveltamista koskevien vaatimusten määrittämisessä vaadittavan teknisen asiantuntemuksen vuoksi ESMAlle olisi annettava valta laatia luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään liiketoimintakellojen synkronoinnin tarkkuustaso.

(21)

Asetuksen (EU) N:o 600/2014 23 artiklassa edellytetään, että valtaosa osakkeilla tapahtuvasta kaupankäynnistä toteutetaan kauppapaikoissa tai kauppojen sisäisen toteuttajan välityksellä (’osakkeita koskeva kaupankäyntivelvollisuus’). Tämä vaatimus ei koske ad hoc -pohjalta satunnaisesti, epäsäännöllisesti ja harvoin toteutettavia kauppoja osakkeilla. Tällä hetkellä ei ole riittävän selvää, milloin tätä poikkeusta sovelletaan. Tämän vuoksi ESMA on selventänyt sen soveltamisalaa erottelemalla osakkeet toisistaan niiden kansainvälisten arvopaperien tunnusnumeroiden (ISIN) perusteella. Tämän erottelun mukaan vain ne osakkeet, joilla on Euroopan talousalueen (ETA) ISIN-tunnus ja joilla käydään kauppaa kauppapaikassa, kuuluvat osakkeita koskevan kaupankäyntivelvollisuuden piiriin. Tämä lähestymistapa selkeyttää asiaa osakkeilla kauppaa käyvien markkinaosapuolten näkökulmasta. ESMAn nykykäytäntö olisi näin ollen sisällytettävä asetukseen (EU) N:o 600/2014 ja samalla poistettava poikkeus, joka koskee ad hoc -pohjalta satunnaisesti, epäsäännöllisesti ja harvoin toteutettavia kauppoja osakkeilla.

(22)

Raportointi rahoitusmarkkinoilla – etenkin liiketoimia koskevien tietojen ilmoittaminen – on jo pitkälle automatisoitua, ja tiedot ovat varsin standardoituja. Joitakin eri kehysten välisiä epäyhtenäisyyksiä on jo ratkaistu asetuksessa (EU) N:o 648/2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2015/2365 (9) ja sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevassa komission ohjelmassa (REFIT). ESMAn valtuutukset olisi yhteensovitettava niin, että ESMA velvoitetaan laatimaan luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi ja varmistamaan parempi yhtenäisyys liiketoimia koskevien tietojen ilmoittamisessa mainittujen asetusten kehysten ja asetuksen (EU) N:o 600/2014 kehyksen välillä. Näin parannetaan liiketoimia koskevien tietojen laatua ja vältetään toimialalle aiheutuvia tarpeettomia lisäkustannuksia. Liiketoimia koskevien tietojen ilmoittamisella olisi myös mahdollistettava liiketoimia koskevien tietojen laaja vaihto toimivaltaisten viranomaisten kesken, jotta voitaisiin ottaa asianmukaisesti huomioon niiden kehittyvät valvontatarpeet, jotka liittyvät uusimman markkinakehityksen ja mahdollisten siihen liittyvien riskien seurantaan.

(23)

Sijoituspalveluyritykset ovat tällä hetkellä velvollisia ilmoittamaan toimivaltaiselle viranomaiselleen liiketoimistaan millä tahansa rahoitusvälineellä, jolla käydään kauppaa kauppapaikassa tai jonka kohde-etuutena olevalla rahoitusvälineellä käydään kauppaa kauppapaikassa tai jonka kohde-etuutena on indeksi tai kori, joka koostuu rahoitusvälineistä, joilla käydään kauppaa kauppapaikassa, riippumatta siitä, toteutetaanko liiketoimi kauppapaikassa vai sen ulkopuolella. ’Kauppapaikassa kaupankäynnin kohteena olemisen’ käsite on osoittautunut ongelmalliseksi vakioimattomien (OTC) johdannaisten kohdalla liiketoimia koskevia tietoja ilmoitettaessa samasta syystä kuin se on osoittautunut ongelmalliseksi avoimuusvaatimusten kannalta. Sen vuoksi johdannaisiin liittyviä liiketoimia koskevien tietojen ilmoittamisen uuden soveltamisalan yhteydessä selvennetään, että OTC-johdannaisilla kauppapaikassa toteutetuista liiketoimista on ilmoitettava ja että OTC-johdannaisilla kauppapaikan ulkopuolella toteutetuista liiketoimista on ilmoitettava vain, jos niihin sovelletaan avoimuusvaatimuksia tai jos kohde-etuutena olevalla rahoitusvälineellä käydään kauppaa kauppapaikassa tai kohde-etuutena on indeksi tai kori, joka koostuu rahoitusvälineistä, joilla käydään kauppaa kauppapaikassa.

(24)

Kauppapaikat olisi velvoitettava antamaan ESMAlle yksilöivät viitetiedot avoimuustarkoituksia varten, mukaan lukien OTC-johdannaisten tunnisteet. Johdannaisista tällä hetkellä käytetty tunniste eli ISIN on osoittautunut työlääksi ja julkisen avoimuuden kannalta tehottomaksi, ja tämä tilanne olisi korjattava käyttämällä yksilöiviä viitetietoja, jotka perustuvat johonkin maailmanlaajuisesti sovittuun yksilölliseen tuotetunnisteeseen, kuten ISO 4914 -standardin mukaiseen yksilölliseen tuotetunnisteeseen (UPI). UPI-tunnus on kehitetty tunnistamisvälineeksi OTC-johdannaistuotteille, ja sen taustalla on ollut pyrkimys parantaa avoimuutta ja tietojen aggregointia maailmanlaajuisilla OTC-johdannaismarkkinoilla. On kuitenkin mahdollista, ettei tämä yksilöllinen tunniste riitä vaan että sitä on tarpeen täydentää yksilöivillä lisätiedoilla. Sen vuoksi komission olisi määritettävä delegoiduilla säädöksillä OTC-johdannaisten osalta käytettävät yksilöivät viitetiedot, mukaan lukien yksilöllinen tunniste ja muut asiaan liittyvät yksilöivät viitetiedot. Liiketoimia koskevien tietojen ilmoittamiseksi asetuksen (EU) N:o 600/2014 nojalla käytettävän tunnisteen osalta komission olisi määritettävä tarkoituksenmukaisimmat OTC-johdannaisten tunnisteet, jotka saattavat poiketa avoimuusvaatimuksia varten määritetystä tunnisteesta, kun otetaan huomioon näiden vaatimusten erilaiset tarkoitukset, erityisesti toimivaltaisten viranomaisten suorittaman markkinoiden väärinkäytön valvonnan osalta.

(25)

Konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajien välisellä kilpailulla varmistetaan, että konsolidoituja kauppatietoja tarjotaan tehokkaimmalla tavalla ja käyttäjien kannalta parhailla ehdoilla. Tähän mennessä yksikään yhteisö ei kuitenkaan ole hakenut konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajan toimilupaa. Sen vuoksi on aiheellista valtuuttaa ESMA järjestämään määräajoin kilpailuun perustuva valintamenettely, jossa valitaan rajoitetuksi ajaksi yksi yhteisö, joka pystyy tarjoamaan konsolidoidut kauppatiedot kyseisestä määritetystä omaisuuserälajista. ESMAn olisi ensiksi käynnistettävä joukkovelkakirjoja koskeviin konsolidoituihin kauppatietoihin liittyvä valintamenettely. ESMAn olisi käynnistettävä osakkeita ja pörssilistattuja rahastoja koskeviin konsolidoituihin kauppatietoihin liittyvä valintamenettely kuuden kuukauden kuluessa tämän valintamenettelyn käynnistämisestä. ESMAn olisi lopuksi käynnistettävä OTC-johdannaisia koskeviin konsolidoituihin kauppatietoihin liittyvä valintamenettely kolmen kuukauden kuluessa sen delegoidun säädöksen soveltamisen alkamispäivästä, jossa määritetään avoimuustarkoituksia varten tarkoituksenmukainen OTC-johdannaisten tunniste, ja aikaisintaan kuuden kuukauden kuluttua osakkeita ja pörssilistattuja rahastoja koskeviin konsolidoituihin kauppatietoihin liittyvän valintamenettelyn käynnistämisestä.

(26)

Valintamenettelyn tarkoituksena on myöntää oikeus ylläpitää konsolidoituja kauppatietoja viiden vuoden ajan. Valintamenettelyyn sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) 2018/1046 (10) vahvistettuja sääntöjä. ESMAn olisi kaikkien lajien osalta valittava ehdokas siten, että perusteena ovat sen tekniset valmiudet ylläpitää konsolidoituja kauppatietoja, mukaan lukien sen kyky varmistaa toiminnan jatkuvuus ja häiriönsietokyky, sekä sen kyky käyttää nykyaikaisia liittymäteknologioita, sen hallinnointi- ja päätöksentekoprosessien organisointi, sen menetelmät tietojen laadun varmistamiseksi, konsolidoitujen kauppatietojen kehittämiseen ja ylläpitämiseen tarvittavat kustannukset, niiden käyttöoikeuksien yksinkertaisuus, jotka käyttäjien on hyväksyttävä saadakseen perusmarkkinatiedot ja sääntelytiedot, mukaan lukien käyttöoikeustyyppien lukumäärä useiden käyttötapausten tai käyttäjien tapauksessa, käyttäjiltä perittävien maksujen taso ja sen prosessit energiankulutuksen vähentämiseksi. Erityisesti joukkovelkakirjoja koskevien konsolidoitujen kauppatietojen osalta ESMAn olisi konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajaa valitessaan otettava huomioon reilujen ja tasapuolisten järjestelyjen olemassaolo tulojen uudelleenjakamiseksi. Tällaisissa järjestelyissä on aiheellista tunnustaa pienten kauppapaikkojen rooli siinä, että ne tarjoavat yrityksille tilaisuuden laskea liikkeeseen velkaa niiden toiminnan rahoittamiseksi. Osakkeiden ja pörssilistattujen rahastojen osalta konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajien olisi julkistettava Euroopan paras osto- ja myyntitarjous levittämättä kauppapaikan markkinatunnistekoodia. Komission olisi 30 päivään kesäkuuta 2026 mennessä tehtävä arviointi kauppaa edeltävien tietojen tasosta unionin markkinoiden toiminnan ja kilpailukyvyn kannalta ja tarvittaessa liitettävä tähän arviointiin konsolidoitujen kauppatietojen suunnittelua koskeva lainsäädäntöehdotus.

(27)

Valitun hakijan olisi ilman aiheetonta viivästystä haettava ESMAlta toimilupaa. ESMAn olisi 20 työpäivän kuluessa tällaisesta hakemuksesta arvioitava, onko hakemus täydellinen, ja ilmoitettava asiasta hakijalle. ESMAn olisi kolmen kuukauden kuluessa täydellisen hakemuksen vastaanottamisesta hyväksyttävä perusteltu päätös, jossa myönnetään tai evätään toimilupa. ESMAn olisi perustettava tämä perusteltu päätös arvioonsa siitä, pystyykö hakija kohtuullisessa ajassa ylläpitämään konsolidoituja kauppatietoja kaikkia vaatimuksia noudattaen. ESMAn perustellussa päätöksessä olisi määritettävä hakijan suorittamaan konsolidoitujen kauppatietojen ylläpitoon sovellettavat ehdot, erityisesti käyttäjiltä perittävien maksujen taso. Jotta voidaan varmistaa ylläpidon hallittu aloittaminen, ESMAn olisi toimiluvan myöntämisen jälkeen oltava mahdollista sallia hakijalle kohtuullinen aika konsolidoitujen kauppatietojen kehittämisen loppuunsaattamiseksi.

(28)

Tähän asetusehdotukseen liittyvässä vaikutustenarvioinnissa esitettyjen tietojen mukaan konsolidoitujen kauppatietojen tuottamat odotettavissa olevat tulot todennäköisesti vaihtelevat sen mukaan, mitkä konsolidoitujen kauppatietojen ominaisuudet tarkalleen ottaen ovat. Konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajia ei pitäisi estää saamasta kohtuullista katetta elinkelpoisen liiketoimintamallin ylläpitämiseksi. Tiedeyhteisön jäsenillä ja kansalaisjärjestöillä, jotka käyttävät tietoja tutkimustarkoituksiin, toimivaltaisilla viranomaisilla, jotka käyttävät tietoja sääntely- ja valvontavaltuuksien toteuttamiseksi, ja yksityissijoittajilla olisi oltava maksutta pääsy perusmarkkinatietoihin ja sääntelytietoihin. Konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajien olisi varmistettava, että yksityissijoittajille annetut tiedot ovat helposti saatavilla ja ne julkistetaan ihmisen luettavissa olevassa muodossa.

(29)

Kauppapaikoilla, jotka helpottavat kaupankäyntiä osakkeilla kauppaa edeltävien avoimuusvaatimusten mukaisen tarjouskirjan välityksellä, on keskeinen rooli hinnanmuodostusprosessissa. Tämä koskee etenkin pieniä säänneltyjä markkinoita ja pk-yritysten kasvumarkkinoita eli markkinoita, joiden osakkeiden vuotuinen kaupankäyntivolyymi on enintään yksi prosentti osakkeiden vuotuisesta kaupankäyntivolyymista unionissa, jäljempänä ’pienet kauppapaikat’, ja jotka ovat yleensä pääasiallinen likviditeetin keskus niiden arvopaperien osalta, joita ne tarjoavat kaupankäyntiä varten. Tiedoilla, joita pienet kauppapaikat toimittavat konsolidoituihin kauppatietoihin, on sen vuoksi ratkaisevampi rooli hinnanmuodostuksessa niiden osakkeiden osalta, joita pienet kauppapaikat ottavat kaupankäynnin kohteeksi. Estämättä tiettyjen tietojen toimittajien mahdollisuutta olla toimittamatta tietoja konsolidoituihin kauppatietoihin on aiheellista myöntää niille tietojen toimittajille, jotka päättävät osallistua konsolidoitujen kauppatietojen tuottamiseen, etuuskohtelu konsolidoitujen kauppatietojen tuottamien tulojen uudelleenjakamisessa osakkeiden ja pörssilistattujen rahastojen osalta, jotta autetaan pieniä kauppapaikkoja jatkamaan paikallista kaupankäynnin kohteeksi ottamista ja jotta voidaan turvata monipuolinen ja elinvoimainen ekosysteemi pääomamarkkinaunionin tavoitteiden mukaisesti.

(30)

Osakkeita ja pörssilistattuja rahastoja koskevien konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajan olisi jaettava uudelleen osa konsolidoitujen kauppatietojen tuottamista tuloistaan tietyille kauppapaikoille kolmeen perusteeseen perustuvan uudelleenjakamisjärjestelmän mukaisesti. Näiden perusteiden painotus olisi määritettävä teknisillä sääntelystandardeilla. Jotta pieniä kauppapaikkoja kannustettaisiin osallistumaan vapaaehtoisesti tietojen pakolliseen toimittamiseen osakkeita ja pörssilistattuja rahastoja koskeviin konsolidoituihin kauppatietoihin, pienten kauppapaikkojen yhteenlaskettuun vuotuiseen kaupankäyntivolyymiin olisi sovellettava korkeinta painotusta. Toiseksi korkeimmalla painotuksella olisi palkittava ne tietojen toimittajat, jotka ovat toteuttaneet osakkeiden tai pörssilistattujen rahastojen ensimmäisen kaupankäynnin kohteeksi ottamisen 27 päivänä maaliskuuta 2019 tai sen jälkeen. Kun otetaan huomioon listausten rajallinen lukumäärä pienissä kauppapaikoissa, konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajan olisi sovellettava asiaankuuluvaa painotusta tällaisten kauppapaikkojen yhteenlaskettuun vuotuiseen kaupankäyntivolyymiin, kun taas muiden kauppapaikkojen osalta konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajan olisi sovellettava sitä niitä osakkeita ja pörssilistattuja rahastoja koskevaan kaupankäyntivolyymiin, jotka on ensimmäisen kerran otettu kaupankäynnin kohteeksi 27 päivänä maaliskuuta 2019 tai sen jälkeen. Kolmesta perusteesta alimmalla painotuksella olisi palkittava kaupankäynti, joka on toteutettu jossakin kauppaa edeltävää avoimuutta toteuttavassa kaupankäyntijärjestelmässä ja joka on peräisin toimeksiannoista, joihin ei ole sovellettu kauppaa edeltävää avoimuutta koskevaa vapautusta.

(31)

Konsolidoitujen kauppatietojen tuloksellisuus on riippuvaista tietojen toimittajien siihen siirtämien tietojen laadusta. Jotta voidaan varmistaa tietojen laadun korkea taso, ESMAn olisi vahvistettava edellytykset, joiden mukaisesti konsolidoitujen kauppatietojen tarjoaja saa tilapäisesti keskeyttää tulojen uudelleenjakamisen siinä tapauksessa, että konsolidoitujen kauppatietojen tarjoaja osoittaa, että tietojen toimittaja on vakavasti ja toistuvasti rikkonut tässä asetuksessa vahvistettuja tietovaatimuksia. Jos todetaan, että mainittu tietojen toimittaja on noudattanut näitä tietovaatimuksia, tietojen toimittajan olisi saatava korkoineen se osuus tuloista, johon se on ollut oikeutettu.

(32)

Jotta taataan markkinaosapuolten jatkuva luottamus konsolidoituihin kauppatietoihin, konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajien olisi määräajoin julkaistava joukko raportteja, jotka koskevat niiden tämän asetuksen mukaisten velvollisuuksien noudattamista, nimittäin tietojen laatua ja tietojärjestelmiä koskevia tulostilastoja ja poikkeamaraportteja. Koska nämä raportit ovat luonteeltaan erittäin teknisiä, ilmoittamisvelvollisuuden sisältö, ajoitus, muoto ja terminologia olisi määritettävä teknisillä sääntelystandardeilla.

(33)

Vaatimus, jonka mukaan kauppoja koskevat ilmoitukset on asetettava saataville maksutta 15 minuutin kuluttua, koskee tällä hetkellä kaikkia kauppapaikkoja, hyväksyttyjä julkistamisjärjestelyjä ja konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajia. Konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajien osalta tämä vaatimus estää mahdollisen konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajan kaupallisen elinkelpoisuuden, sillä tietyt potentiaaliset asiakkaat saattaisivat mieluummin odottaa maksuttomia perusmarkkinatietoja sen sijaan, että ne ryhtyvät käyttämään konsolidoituja kauppatietoja. Tämä koskee etenkin joukkovelkakirjoja ja OTC-johdannaisia, joilla ei yleensä käydä kauppaa usein ja joita koskevat tiedot ovat usein säilyttäneet suurimman osan arvostaan 15 minuutin kuluttuakin. Sen vuoksi vaatimus toimittaa kauppoja koskevat ilmoitukset maksutta 15 minuutin kuluttua olisi säilytettävä kauppapaikkojen ja hyväksyttyjen julkistamisjärjestelyjen osalta mutta poistettava konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajien osalta niiden kaupallisen elinkelpoisuuden varmistamiseksi.

(34)

Asetuksen (EU) N:o 600/2014 28 artiklassa edellytetään, että määritysvelvollisuuden piiriin kuuluvilla OTC-johdannaisilla käydään kauppaa kauppapaikoissa, jäljempänä ’johdannaisia koskeva kaupankäyntivelvollisuus’. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2019/834 (11) muutettiin asetusta (EU) N:o 648/2012 määritysvelvollisuuden piiriin kuuluvien yhteisöjen määrän vähentämiseksi. Kun otetaan huomioon läheinen yhteys määritysvelvollisuuden ja johdannaisia koskevan kaupankäyntivelvollisuuden välillä, oikeudellisen johdonmukaisuuden parantamiseksi ja lainsäädäntökehyksen yksinkertaistamiseksi on tarpeen ja aiheellista sovittaa johdannaisia koskeva kaupankäyntivelvollisuus jälleen yhteen johdannaisten määritysvelvollisuuden kanssa. Ilman tätä yhteensovittamista tietyt pienemmät finanssialalla toimivat vastapuolet ja finanssialan ulkopuoliset vastapuolet eivät enää kuuluisi määritysvelvollisuuden piiriin mutta kuuluisivat yhä johdannaisia koskevan kaupankäyntivelvollisuuden piiriin.

(35)

Kaupan jälkeiset riskinvähennyspalvelut ovat OTC-johdannaisten tapauksessa olennainen riskinhallinnan väline. Kaupan jälkeiset riskinvähennyspalvelut pohjautuvat teknisiin liiketoimiin, jotka ovat ennalta määritettyjä, hinnanmuodostukseen vaikuttamattomia ja markkinariskin kannalta neutraaleja ja joilla saavutetaan vähennys kuhunkin sijoitussalkkuun liittyvässä riskissä. Sijoitussalkun tiivistämispalvelut, jotka on tällä hetkellä vapautettu velvoitteesta toteuttaa toimeksiannot asiakkaan kannalta mahdollisimman edullisin ehdoin direktiivin 2014/65/EU 27 artiklassa säädetyllä tavalla, jäljempänä ’paras toteutus’, ja avoimuusvaatimuksista, ovat yksi kaupan jälkeisten riskinvähennyspalvelujen alaryhmä. Sellaisten OTC-johdannaisilla toteutettujen liiketoimien, jotka muodostetaan ja vahvistetaan kaupan jälkeisten riskinvähennyspalvelujen tuloksena, ei pitäisi niiden teknisen ja hinnanmuodostukseen vaikuttamattoman luonteen vuoksi kuulua johdannaisia koskevan kaupankäyntivelvollisuuden piiriin. Kun otetaan huomioon, että kaupan jälkeisten riskinvähennyspalvelujen tarjoajat eivät salli useiden kolmansien osapuolten rahoitusvälineitä koskevien osto- ja myynti-intressien keskinäistä vuorovaikutusta, niiden ei pitäisi katsoa ylläpitävän monenkeskistä järjestelmää. Ne olisi vastaavasti vapautettava vaatimuksista, jotka koskevat kauppaa edeltävää ja kaupan jälkeistä avoimuutta sekä parhaan toteutuksen varmentamista. Komissiolle olisi siirrettävä valta määrittää delegoiduilla säädöksillä se, mitä pidetään kaupan jälkeisinä riskinvähennyspalveluina asetusta (EU) N:o 600/2014 sovellettaessa, sekä kirjattavien liiketoimien erityispiirteet.

(36)

Asetuksen (EU) N:o 648/2012 6 a artiklassa säädetään mekanismista, jolla määritysvelvollisuus voidaan väliaikaisesti keskeyttää, kun perusteet, joiden mukaisesti tietyt OTC-johdannaislajit on asetettu määritysvelvollisuuden piiriin, eivät enää täyty tai kun keskeyttämisen katsotaan olevan tarpeen, jotta vältetään rahoitusvakauteen kohdistuva vakava uhka unionissa. Tällainen keskeyttäminen saattaisi kuitenkin estää vastapuolia noudattamasta johdannaisia koskevaa kaupankäyntivelvollisuuttaan, koska määritysvelvollisuus on johdannaisia koskevan kaupankäyntivelvollisuuden edellytys. Sen vuoksi on tarpeen säätää, että jos määritysvelvollisuuden keskeyttäminen johtaisi johdannaisia koskevan kaupankäyntivelvollisuuden perusteiden huomattavaan muutokseen, olisi oltava mahdollista samanaikaisesti keskeyttää johdannaisia koskeva kaupankäyntivelvollisuus niiden samojen OTC-johdannaislajien osalta, joita määritysvelvollisuuden keskeyttäminen koskee. ESMAn olisi myös voitava pyytää komissiota keskeyttämään johdannaisia koskeva kaupankäyntivelvollisuus, jos tällainen keskeyttäminen on tarpeen, jotta vältetään haitalliset vaikutukset likviditeettiin tai rahoitusvakauteen kohdistuva vakava uhka tai voidaan puuttua niihin ja varmistetaan rahoitusmarkkinoiden moitteeton toiminta unionissa.

(37)

Tapauskohtainen keskeyttämismekanismi on tarpeen sen varmistamiseksi, että komissio pystyy reagoimaan nopeasti markkinaolosuhteissa tapahtuviin merkittäviin muutoksiin, joilla voi olla olennainen vaikutus kaupankäyntiin johdannaisilla ja tällaisen kaupankäynnin vastapuoliin. Kun markkinaolosuhteissa ilmenee tällaisia muutoksia ja kun jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen sitä pyytää, komission olisi pystyttävä keskeyttämään johdannaisia koskeva kaupankäyntivelvollisuus määritysvelvollisuuden mahdollisesta keskeyttämisestä riippumatta. Tällaisen johdannaisia koskevan kaupankäyntivelvollisuuden keskeyttämisen olisi oltava mahdollista, kun johdannaisia koskevan kaupankäyntivelvollisuuden soveltamisala vaikuttaa tarpeettomasti ETA-alueen sijoituspalveluyrityksen toimiin ETA-alueen ulkopuolisen vastapuolen kanssa ja kun kyseinen sijoituspalveluyritys toimii markkinatakaajana johdannaisia koskevan kaupankäyntivelvollisuuden piiriin kuuluvassa johdannaislajissa. Päällekkäiset johdannaisia koskevat kaupankäyntivelvollisuudet ovat erityisen merkittävä ongelma, kun on kyse kaupankäynnistä vastapuolten kanssa sellaisen kolmannen maan lainkäyttöalueen sisällä, joka soveltaa omia johdannaisia koskevia kaupankäyntivelvollisuuksiaan. Tällainen keskeyttäminen auttaisi myös ETA-alueen finanssialalla toimivia vastapuolia pysymään kilpailukykyisinä globaaleilla markkinoilla. Komission olisi päättäessään, keskeyttääkö se johdannaisia koskevan kaupankäyntivelvollisuuden, otettava huomioon tällaisen keskeyttämisen vaikutus määritysvelvollisuuteen.

(38)

Pörssilistattuihin johdannaisiin liittyvät syrjimätöntä pääsyä koskevat säännökset saattaisivat vähentää uusiin tuotteisiin sijoittamisen houkuttelevuutta, koska kilpailijat saattaisivat saada pääsyn ilman alkuinvestointia. Asetuksen (EU) N:o 600/2014 35 ja 36 artiklassa säädetyn syrjimätöntä pääsyä koskevan järjestelmän soveltaminen pörssilistattujen johdannaisten osalta saattaisi näin rajoittaa investointeja näihin tuotteisiin poistamalla säännellyiltä markkinoilta kannustimet luoda uusia pörssilistattuja johdannaisia. Sen vuoksi olisi säädettävä, että mainittua järjestelmää ei sovelleta asianomaiseen keskusvastapuoleen tai kauppapaikkaan pörssilistattujen johdannaisten osalta, mikä edistäisi innovointia ja pörssilistattujen johdannaisten kehittämistä unionissa.

(39)

Rahoituksen välittäjien olisi pyrittävä saavuttamaan paras mahdollinen hinta ja mahdollisimman suuri toteuttamistodennäköisyys kaupoissa, joita ne toteuttavat asiakkaidensa lukuun. Tätä varten rahoituksen välittäjien olisi valittava kauppapaikka tai vastapuoli asiakkaidensa kauppojen toteuttamista varten ainoastaan sillä perusteella, että saavutetaan asiakkaiden kannalta paras toteutus. Parhaan toteutuksen periaatteen vastaisena olisi pidettävä sitä, että rahoituksen välittäjä toimiessaan yksityisasiakkaidensa tai sellaisten asiakkaiden lukuun, jotka ovat päättäneet osallistua direktiivissä 2014/65/EU tarkoitettuun ammattimaisia asiakkaita koskevaan järjestelmään, saa välityspalkkion, provision tai ei-rahallisen edun miltä tahansa kolmannelta osapuolelta näiden asiakkaiden toimeksiantojen toteuttamisesta tietyssä toteuttamispaikassa tai näiden asiakkaiden toimeksiantojen välittämisestä mille tahansa kolmannelle osapuolelle niiden toteuttamiseksi tietyssä toteuttamispaikassa. Tällaisen maksun vastaanottaminen olisi sen vuoksi kiellettävä sijoituspalveluyrityksiltä. Tämä kielto on tarpeen, koska toimivaltaiset viranomaiset eri puolilla unionia noudattavat erilaisia käytäntöjä soveltaessaan ja valvoessaan direktiivin 2014/65/EU 27 artiklassa säädettyä parasta toteutusta koskevaa vaatimusta. Jäsenvaltion, jossa sijoituspalveluyritykset ovat harjoittaneet tällaista toimintaa ennen 28 päivää maaliskuuta 2024, olisi oltava mahdollista vapauttaa sen lainkäyttöalueella olevat sijoituspalveluyritykset tästä kiellosta 30 päivään kesäkuuta 2026 saakka, jos nämä sijoituspalveluyritykset tarjoavat tällaisia palveluja asiakkaille, joiden kotipaikka on mainitussa jäsenvaltiossa tai jotka ovat sijoittautuneet mainittuun jäsenvaltioon.

(40)

Jotta voidaan varmistaa tarvittava jousto rahoitusmarkkinoilla tapahtuvaan kehitykseen mukautumiseksi ja täsmentää tiettyjen teknisten seikkojen osalta asetusta (EU) N:o 600/2014, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla mukautetaan volyymin ylärajaan perustuvaa kynnysarvoa, muutetaan edellytyksiä sen määrittämiseksi, mihin OTC-johdannaisiin sovelletaan avoimuusvaatimuksia, määritetään OTC-johdannaisista käytettävät yksilöivät viitetiedot, määritetään se, mitä pidetään kaupan jälkeisinä riskinvähennyspalveluina asetusta (EU) N:o 600/2014 sovellettaessa ja niiden liiketoimien erityispiirteet, jotka sijoituspalveluyritysten ja markkinoiden ylläpitäjien, jotka ovat kaupan jälkeisten riskinvähennyspalvelujen tarjoajia, on kirjattava, sekä ulotetaan velvollisuus ilmoittaa liiketoimia koskevat tiedot koskemaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia ja rahastoyhtiöitä, jotka tarjoavat sijoituspalveluja ja -toimintaa ja jotka toteuttavat liiketoimia rahoitusvälineillä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (12) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(41)

Jotta voidaan varmistaa asetuksen (EU) N:o 600/2014 yhdenmukainen täytäntöönpano johdannaisia koskevan kaupankäyntivelvollisuuden keskeyttämisen osalta OTC-johdannaisten tapauksessa, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (13) mukaisesti.

(42)

Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä ESMAn laatimat tekniset sääntelystandardit, jotka koskevat keskitettyjen rajahintatoimeksiantojen tarjouskirjojen ja määräajoin toistuvaan huutokauppaan perustuvien kaupankäyntijärjestelmien ominaispiirteitä, lykkäämisjärjestelmän täsmällisiä ominaispiirteitä muihin kuin oman pääoman ehtoisiin rahoitusvälineisiin liittyvien liiketoimien osalta, tietojen tarjoamista kohtuullisin kaupallisin ehdoin, kauppaa edeltävien avoimuusvelvoitteiden soveltamisen kynnysarvoa kauppojen sisäisten toteuttajien osalta ja kauppojen sisäisten toteuttajien hintatarjouksen vähimmäiskokoa, tiedonsiirtoprotokollan laatua, toimenpiteitä, joilla puututaan kauppoja koskeviin virheellisiin ilmoituksiin, ja tietojen laatua koskevia valvontastandardeja, mukaan lukien tietojen toimittajien ja konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajan välistä yhteistyötä koskevat järjestelyt, sekä tarvittaessa konsolidoitujen kauppatietojen ylläpitoon liittyvien tietojen laatua ja asiasisältöä, tarkkuustasoa, jolla kauppapaikkojen, kauppojen sisäisten toteuttajien, nimettyjen julkistamisyhteisöjen, hyväksyttyjen julkistamisjärjestelyjen ja konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajien on synkronoitava liiketoimintakellot, edellytyksiä tiettyjen liiketoimien yhdistämiselle ja keinoja jonkin liiketoimen toteuttamiseen johtavien yhdistettyjen toimeksiantojen yksilöimiseksi, päivämäärää, johon mennessä liiketoimet ja viitetiedot on ilmoitettava, tietoja, jotka konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajan toimilupaa hakevien on annettava, tulojen uudelleenjakamisjärjestelmän soveltamisperusteille annettua painotusta, tietojen toimittajille tässä järjestelmässä uudelleenjaettavien tulojen määrän laskentamenetelmää ja perusteita, joiden mukaisesti konsolidoitujen kauppatietojen tarjoaja voi tilapäisesti keskeyttää tietojen toimittajien osallistumisen tähän järjestelmään, sekä konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajien ilmoittamisvelvollisuuden sisältöä, ajoitusta, muotoa ja terminologiaa. Komission olisi hyväksyttävä nämä tekniset sääntelystandardit delegoiduilla säädöksillä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan nojalla ja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

(43)

Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä ESMAn laatimat tekniset täytäntöönpanostandardit, jotka koskevat sen ilmoituksen sisältöä ja muotoa, joka kauppojen sisäisen toteuttajan määritelmän mukaisten yritysten on toimitettava toimivaltaisille viranomaisille, sekä vakiomuotoisia lomakkeita, malleja ja menettelyjä tietojen antamista ja ilmoituksia varten konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajan toimilupaa hakevien osalta. Komission olisi hyväksyttävä nämä tekniset täytäntöönpanostandardit täytäntöönpanosäädöksillä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 291 artiklan nojalla ja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

(44)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita eli helpottaa konsolidoitujen kauppatietojen syntymistä kullekin omaisuuserälajille ja muuttaa asetuksen (EU) N:o 600/2014 tiettyjä näkökohtia avoimuuden parantamiseksi rahoitusvälineiden markkinoilla sekä parantaa edelleen tasapuolisia toimintaedellytyksiä säänneltyjen markkinoiden ja kauppojen sisäisten toteuttajien välillä samoin kuin lisätä unionin pääomamarkkinoiden kansainvälistä kilpailukykyä, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

(45)

Tässä asetuksessa kunnioitetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja perusoikeuksia ja noudatetaan siinä tunnustettuja periaatteita, erityisesti elinkeinovapautta ja oikeutta kuluttajansuojaan.

(46)

Asetus (EU) N:o 600/2014 olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti,

1)

muutetaan 1 artikla seuraavasti:

2)

muutetaan 2 artiklan 1 kohta seuraavasti:

3)

muutetaan 4 artikla seuraavasti:

4)

muutetaan 5 artikla seuraavasti:

5)

muutetaan 8 artikla seuraavasti:

(6)

lisätään artiklat seuraavasti:

7)

muutetaan 9 artikla seuraavasti:

8)

korvataan 10 artikla seuraavasti:

9)

muutetaan 11 artikla seuraavasti:

10)

lisätään artikla seuraavasti:

11)

korvataan 12 artiklan 1 kohta seuraavasti:

12)

korvataan 13 artikla seuraavasti:

13)

muutetaan 14 artikla seuraavasti:

14)

muutetaan 15 artikla seuraavasti:

15)

korvataan 16 artikla seuraavasti:

16)

korvataan 17 a artikla seuraavasti:

17)

kumotaan 18 ja 19 artikla;

18)

muutetaan 20 artikla seuraavasti:

19)

muutetaan 21 artikla seuraavasti:

20)

lisätään artikla seuraavasti:

21)

korvataan 22 artiklan 1 kohdan johdantokappale seuraavasti:

”Jotta voidaan suorittaa laskelmat, joilla määritetään rahoitusvälineisiin sovellettavat 3–11 a, 14–21 ja 32 artiklassa tarkoitetut kauppaa edeltävät ja kaupan jälkeiset avoimuusvaatimukset sekä kaupankäyntivelvollisuudet, ja laatia kertomuksia komissiolle 4 artiklan 4 kohdan, 7 artiklan 1 kohdan, 9 artiklan 2 kohdan, 11 artiklan 3 kohdan ja 11 a artiklan 1 kohdan mukaisesti, arvopaperimarkkinaviranomainen ja toimivaltaiset viranomaiset voivat vaatia tietoja”;

22)

lisätään artiklat seuraavasti:

23)

korvataan 23 artiklan 1 kohta seuraavasti:

24)

muutetaan 25 artikla seuraavasti:

25)

muutetaan 26 artikla seuraavasti:

26)

muutetaan 27 artikla seuraavasti:

27)

muutetaan 27 d artikla seuraavasti:

28)

lisätään artiklat seuraavasti:

29)

lisätään 27 e artiklaan kohta seuraavasti:

30)

korvataan 27 f artiklan 4 kohta seuraavasti:

31)

muutetaan 27 g artikla seuraavasti:

32)

korvataan 27 h artikla seuraavasti:

33)

lisätään artikla seuraavasti:

34)

lisätään 27 i artiklaan kohdat seuraavasti:

35)

muutetaan 28 artikla seuraavasti:

36)

muutetaan 31 artikla seuraavasti:

37)

muutetaan 32 artikla seuraavasti:

38)

lisätään artikla seuraavasti:

39)

muutetaan 35 artikla seuraavasti:

40)

muutetaan 36 artikla seuraavasti:

41)

korvataan 38 artiklan 1 kohta seuraavasti:

42)

korvataan 38 g artiklan 1 kohdan johdantokappale seuraavasti:

”Jos arvopaperimarkkinaviranomainen toteaa, että 38 b artiklan 1 kohdan a alakohdassa lueteltu henkilö on jättänyt noudattamatta jotakin 20–22 c artiklassa tai IV a osastossa säädetyistä vaatimuksista, se toteuttaa yhden tai useamman seuraavista toimista:”;

43)

korvataan 38 h artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Jos arvopaperimarkkinaviranomainen toteaa 38 k artiklan 5 kohdan mukaisesti, että 38 b artiklan 1 kohdan a alakohdassa lueteltu henkilö on tahallisesti tai tuottamuksellisesti jättänyt noudattamatta jotakin 22–22 c artiklassa tai IV a osastossa säädetyistä vaatimuksista, se tekee päätöksen tämän artiklan 2 kohdan mukaisen sakon määräämisestä.”;

44)

lisätään artikla seuraavasti:

45)

muutetaan 50 artikla seuraavasti:

46)

muutetaan 52 artikla seuraavasti:

47)

muutetaan 54 artikla seuraavasti: