(1)

Puolijohteet ovat kaikkien digitaalisten laitteiden ja unionin digitaalisen siirtymän kannalta keskeisiä rakenneosia, olipa sitten kyse älypuhelimista ja autoista, terveydenhuollon, energia-alan, tietoliikenteen ja automaation kriittisistä sovelluksista ja infrastruktuureista tai muista teollisuuden aloista. Puolijohteet ovat keskeisiä digitaalitalouden kannalta, joten ne ovat tehokkaita kestävän ja vihreän siirtymän mahdollistajia ja edistävät siten Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta 11 päivänä joulukuuta 2019 annetun komission tiedonannon tavoitteiden saavuttamista. Puolijohteet ovat olennaisen tärkeitä nykyajan talouden ja yhteiskunnan sekä puolustuksen ja turvallisuuden alojen toiminnan kannalta, mutta unionissa on ilmennyt ennennäkemättömiä häiriöitä niiden tarjonnassa, ja tällä on merkittävät seuraukset. Tämänhetkiset häiriöt ovat tältä osin paljastaneet pitkäaikaisia haavoittuvuuksia, erityisesti vahvan riippuvuuden kolmansista maista sirujen valmistuksessa ja suunnittelussa. On ensi sijassa jäsenvaltioiden tehtävä ylläpitää unionissa teollisuuden, kilpailukyvyn ja kestävyyden vankkaa perustaa, joka edistää kaikenlaisiin siruihin liittyvää innovointia.

(2)

Olisi luotava kehys, jolla parannetaan unionin häiriönsietokykyä puolijohdeteknologioiden alalla, vahvistetaan unionin puolijohde-ekosysteemiä vähentämällä riippuvuutta, lisätään digitaalista suvereniteettia, edistetään investointeja, vahvistetaan unionin valmiuksia, turvallisuutta, sopeutumiskykyä ja häiriönsietokykyä puolijohteiden toimitusketjun osalta ja lisätään jäsenvaltioiden, komission ja kansainvälisten strategisten kumppanien välistä yhteistyötä.

(3)

Tällä kehyksellä on kaksi yleistä tavoitetta. Ensimmäinen tavoite on varmistaa unionin kilpailukyvyn ja innovointivalmiuksien kannalta tarpeelliset edellytykset sekä teollisuuden mukautuminen rakenteellisiin muutoksiin, jotka johtuvat nopeista innovointisykleistä ja kestävyyden tarpeesta, ja vahvistaa unionin laajuista puolijohde-ekosysteemiä, johon on kerätty yhteen tietoa, asiantuntemusta, resursseja ja yhteisiä vahvuuksia. Ensimmäisestä tavoitteesta erillinen mutta sitä täydentävä toinen tavoite on parantaa sisämarkkinoiden toimintaa vahvistamalla yhtenäinen unionin oikeudellinen kehys, jolla lisätään unionin pitkän aikavälin häiriönsietokykyä sekä sen kykyä innovoida ja tarjota toimitusvarmuutta puolijohdeteknologioiden alalla ja jonka tarkoitus on vahvistaa häiriöiden torjuntaa.

(4)

On tarpeen toteuttaa toimenpiteitä unionin puolijohde-ekosysteemin valmiuksien kehittämiseksi ja puolijohde-ekosysteemin vahvistamiseksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 173 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Nämä toimenpiteet eivät saisi edellyttää kansallisten lakien ja asetusten yhdenmukaistamista. Unionin olisi tältä osin lujitettava puolijohteiden teknologisen ja teollisen perustan kilpailukykyä ja häiriönsietokykyä ja samalla vahvistettava puolijohde-ekosysteemin innovointivalmiuksia kaikkialla unionissa, vähennettävä riippuvuutta rajallisesta määrästä kolmansien maiden yrityksiä ja maantieteellisiä alueita sekä vahvistettava unionin valmiuksia suunnitella ja tuottaa, pakata, käyttää uudelleen ja kierrättää kehittyneitä puolijohteita. Kyseisiä tavoitteita olisi tuettava tällä asetuksella perustetulla Siruja Euroopalle -aloitteella, jäljempänä ’aloite’, kuromalla umpeen unionin kehittyneiden tutkimus- ja innovointivalmiuksien ja niiden kestävän teollisen hyödyntämisen välinen kuilu. Aloitteella olisi edistettävä valmiuksien kehittämistä, jotta voidaan integroida suunnittelu, tuotanto ja järjestelmät seuraavan sukupolven puolijohdeteknologioissa, tehostaa keskeisten toimijoiden välistä yhteistyötä kaikkialla unionissa, ja vahvistettava puolijohteiden toimitus- ja arvoketjuja unionissa keskeisiä teollisuudenaloja palvellen ja uusia markkinoita luoden.

(5)

Puolijohteita tarvitaan kaikkialla, joten viime aikoina vallinnut pula on joko suoraan tai välillisesti vaikuttanut kielteisesti yrityksiin kaikkialla unionissa ja aiheuttanut voimakkaita taloudellisia seurauksia. Taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset ovat lisänneet suuren yleisön ja talouden toimijoiden tietoisuutta ja jäsenvaltioiden painetta käsitellä puolijohteisiin liittyviä strategisia riippuvuuksia. Lisäksi arvoketjun keskinäiset riippuvuudet ovat tunnusomaisia puolijohdealalla eikä mikään yksittäinen maantieteellinen alue ole määräävässä asemassa arvoketjun kaikkien vaiheiden osalta. Tätä rajat ylittävää piirrettä korostaa myös se, että puolijohdetuotteet toimivat tuotantoketjun loppupään teollisuuden mahdollistajana. Puolijohteiden valmistus voi olla joillekin alueille keskittynyttä, mutta niitä käyttäviä teollisuudenaloja on kaikkialla unionissa. Tätä taustaa vasten puolijohteiden toimitusvarmuutta ja puolijohde-ekosysteemin häiriönsietokykyä voidaan parhaiten lisätä SEUT 114 artiklaan perustuvalla unionin yhdenmukaistamislainsäädännöllä. Tarvitaan yksi yhtenäinen sääntelykehys yhdenmukaistamaan tietyt edellytykset, joiden täyttyessä toimijat voivat toteuttaa erityishankkeita, joilla edistetään unionin puolijohde-ekosysteemin toimitusvarmuutta ja häiriönsietokykyä. Lisäksi olisi perustettava koordinoitu mekanismi seurantaa, strategista kartoitusta sekä kriisien ehkäisyä ja kriisitoimia varten, jotta voidaan puuttua tarjontapulaan, ehkäistä sisämarkkinoiden yhtenäisyyttä haittaavia esteitä ja välttää jäsenvaltioiden väliset erot vastatoimissa.

(6)

Unionin kriittisen infrastruktuurin ja turvallisuuden sekä teknologisen johtoaseman vahvistaminen edellyttää sekä huipputason että vanhempia siruja erityisesti tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavilla strategisilla aloilla.

(7)

Näiden tavoitteiden saavuttamista olisi tuettava hallintomekanismilla. Tällä asetuksella olisi perustettava unionin tasolla toimiva Euroopan puolijohdeneuvosto, joka koostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana toimii komissio, sujuvan, tehokkaan ja yhdenmukaisen täytäntöönpanon sekä yhteistyön ja tietojenvaihdon helpottamiseksi. Euroopan puolijohdeneuvoston olisi neuvottava ja avustettava komissiota erityiskysymyksissä, kuten tämän asetuksen johdonmukaisessa täytäntöönpanossa, sekä jäsenvaltioiden välisen yhteistyön helpottamisessa ja tietojen vaihtamisessa tähän asetukseen liittyvistä kysymyksistä. Euroopan puolijohdeneuvoston olisi myös neuvottava komissiota puolijohteisiin liittyvässä kansainvälisessä yhteistyössä. Euroopan puolijohdeneuvoston olisi käsiteltävä eri kokouksissa eri tehtäviä, jotka kuuluvat sille tämän asetuksen eri lukujen nojalla. Korkean tason edustajat voivat osallistua eri kokouksiin eri kokoonpanoissa, ja komissio voi perustaa alaryhmiä.

(8)

Koska puolijohteiden toimitusketju on luonteeltaan globaali, on tärkeää tehdä kansainvälistä yhteistyötä kolmansien maiden kanssa, jotta unionin puolijohde-ekosysteemistä tulisi häiriönsietokykyinen. Tämän asetuksen nojalla toteutettavien toimien olisi myös vahvistettava unionin roolia osaamiskeskuksena paremmin toimivassa globaalissa puolijohde-ekosysteemissä, jolle on ominaista keskinäinen riippuvuus. Euroopan puolijohdeneuvoston olisi sen vuoksi neuvottava komissiota tällaisten toimien koordinointia koskevissa kysymyksissä ja tehostettava yhteistyötä puolijohteiden globaalissa arvoketjussa unionin ja kolmansien maiden välillä sekä otettava tarvittaessa huomioon prosessori- ja puolijohdeteknologian teollisen allianssin ja muiden sidosryhmien näkemykset.

(9)

Kansainvälisten velvoitteiden ja sovellettavien menettelyvaatimusten mukaisesti unioni ja jäsenvaltiot voisivat tehdä yhteistyötä, myös diplomaattista, sellaisten kansainvälisten strategisten kumppanien kanssa, joilla on hyvä asema puolijohdeteollisuudessa, toimitusvarmuuden varmistamiseksi ja ratkaisujen löytämiseksi tuleviin puolijohteiden toimitusketjun häiriöihin, kuten kolmansien maiden vientirajoituksista johtuviin häiriöihin, sekä raaka-aineiden ja välituotteiden saatavuuden selvittämiseksi. Tähän voi tarvittaessa sisältyä koordinointi asiaa käsittelevillä kansainvälisillä foorumeilla, investointi- ja kauppasopimusten tai muiden diplomaattisten toimien tekeminen sovellettavien menettelyvaatimusten mukaisesti tai yhteistyö asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa.

(10)

Jotta voidaan lunastaa lupaus vastata puolijohteiden toimitusketjun työvoimatarpeisiin, komission olisi varmistettava synergiat nykyisten unionin ohjelmien kanssa, ja sen olisi tuettava ja kannustettava jäsenvaltioita sellaisten aloitteiden perustamisessa, jotka edistävät akateemisen tietämyksen vaihtoa kansainvälisten strategisten kumppaneiden kanssa.

(11)

Unionin selkeänä tavoitteena on edistää kansainvälistä yhteistyötä ja tietämyksen vaihtoa, joka perustuu unionin etuihin, keskinäisiin hyötyihin, kansainvälisiin sitoumuksiin ja niin pitkälle kuin mahdollista vastavuoroisuuteen. Teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaaminen, liikesalaisuuksien luvaton paljastaminen tai arkaluonteisten kehitteillä olevien teknologioiden vuotaminen puolijohdealalla saattaisivat kuitenkin vaarantaa unionin turvallisuusedut. Tätä taustaa vasten komissio tutkii parhaillaan konkreettisia ehdotuksia unionin investointi- ja vientivalvontakehysten vahvistamiseksi. Lisäksi unionin ja jäsenvaltioiden olisi tehtävä yhteistyötä strategisten kumppanien kanssa yhteisen teknologisen ja teollisen johtoaseman vahvistamiseksi sovellettavien menettelyvaatimusten mukaisesti.

(12)

Puolijohdealalle ovat ominaisia hyvin suuret kehitys- ja innovointikustannukset ja erittäin suuret kustannukset, joita aiheutuu teollisuustuotantoa tukevien huipputason testaus- ja validointilaitosten rakentamisesta. Tällä on suora vaikutus unionin teollisuuden kilpailukykyyn ja innovointivalmiuksiin sekä unionin puolijohde-ekosysteemin toimitusvarmuuteen ja häiriönsietokykyyn. Ottaen huomioon viime aikoina unionissa ja koko maailmassa vallinneesta pulasta saadut kokemukset sekä puolijohteiden arvoketjuun vaikuttavien teknologisten haasteiden ja innovointisyklien nopea kehitys on tarpeen käynnistää aloite unionin nykyisten vahvuuksien ja siten sen kilpailukyvyn, häiriönsietokyvyn sekä tutkimus- ja innovointivalmiuksien vahvistamiseksi.

(13)

On ensi sijassa jäsenvaltioiden tehtävä ylläpitää unionissa vankkaa perustaa, jolle teollisuus, kilpailukyky, kestävyys ja innovointi rakentuvat. Puolijohdealan tutkimus- ja innovointihaasteet ovat kuitenkin luonteeltaan ja laajuudeltaan sellaisia, että ne vaativat unionin tasolla yhteistyössä toteutettavia toimia.

(14)

Jotta unionilla olisi puolijohdeteknologioita varten tutkimus- ja innovointivalmiudet, joita se tarvitsee säilyttääkseen tutkimuksensa johtoaseman ja teollisuusinvestointiensa korkean tason ja kuroakseen umpeen nykyisen kuilun tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja valmistuksen välillä, unionin ja jäsenvaltioiden olisi koordinoitava toimiaan paremmin ja tehtävä yhteisiä investointeja. Unionin puolijohde-ekosysteemin nykyiset haasteet edellyttävät laajamittaisen kapasiteetin saavuttamista ja jäsenvaltioiden yhteisiä toimia sekä unionin tukea laajamittaisen kapasiteetin kehittämistä ja käyttöönottoa varten. Kyseisiin yhteisiin toimiin sisältyvät taloudellisten resurssien tarjoaminen aloitteen tavoitetason mukaisesti, jotta voidaan tukea innovatiivisten valmiuksien ja laajojen digitaalisten infrastruktuurien kehittämistä ja kattavaa saatavuutta, sisältäen virtuaalisen suunnittelualustan, pilottituotantolinjat, myös kvanttisiruja varten, sekä tietämyksen, taitojen ja osaamisen levittämisen koko puolijohteiden ekosysteemin hyödyksi. Tämän saavuttamiseksi unionin ja jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon sekä vihreän että digitaalisen siirtymän tavoitteet. Tässä suhteessa puolijohdelaitteet ja valmistusprosessit tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia vähentää teollisuuden ympäristövaikutuksia ja erityisesti hiilivaikutuksia, joten ne edistävät esimerkiksi, 14 päivänä heinäkuuta 2021 annetun komission tiedonannon ”Valmiina 55:een: EU:n vuoden 2030 ilmastotavoitteen toteuttaminen matkalla ilmastoneutraaliuteen”, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/241 (4) perustetun elpymis- ja palautumistukivälineen ja 18 päivänä toukokuuta 2022 annetun komission tiedonannon REPowerEU-suunnitelman tavoitteita. Aloitteessa olisi niin pitkälle kuin mahdollista valtavirtaistettava ja maksimoitava puolijohdeteknologioiden soveltamisesta saatavat hyödyt kaikkien osatekijöiden ja toimien osalta, koska nämä teknologiat ovat kestävän siirtymän tehokkaita mahdollistajia, jotka voivat johtaa uusiin tuotteisiin sekä resurssien tehokkaampaan, tuloksellisempaan, puhtaampaan ja kestävämpään käyttöön, mukaan lukien energia ja materiaalit, joita tarvitaan puolijohteiden tuotannossa ja koko elinkaaren aikana.

(15)

Jotta voitaisiin saavuttaa aloitteen yleinen tavoite ja ratkaista nykyisen puolijohde-ekosysteemin sekä tarjonta- että kysyntäpuolen haasteet, aloitteessa olisi oltava viisi toiminnallista tavoitetta. Ensinnäkin aloitteella olisi unionin suunnitteluvalmiuksien vahvistamiseksi tuettava toimia, joilla tuetaan koko unionissa saatavilla olevan virtuaalisen suunnittelualustan kehittämistä. Virtuaalisen suunnittelualustan olisi yhdistettävä suunnittelu-, startup- ja pk-yritysten ja teollis- ja tekijänoikeuksien tarjoajien ja välineiden toimittajien yhteisöt tutkimus- ja teknologiaorganisaatioihin, jotta voitaisiin tarjota teknologian yhteiseen kehittämiseen perustuvia virtuaalisia prototyyppiratkaisuja.

(16)

Toiseksi aloitteella olisi tuettava olemassa olevien kehittyneiden pilottituotantolinjojen parantamista ja uusien kehittämistä, jotta voidaan kehittää ja ottaa käyttöön huipputason puolijohdeteknologioita ja seuraavan sukupolven puolijohdeteknologioita ja näin luoda perusta toimitusvarmuuden ja puolijohde-ekosysteemin vahvistamiselle unionissa. Pilottituotantolinjojen olisi annettava teollisuudelle mahdollisuus testata, kokeilla ja validoida puolijohdeteknologioita ja järjestelmäsuunnittelun konsepteja korkeammilla teknologisen valmiuden tasoilla, jotka ylittävät tason 3 mutta alittavat tason 8, ja samalla vähentää ympäristövaikutuksia mahdollisimman paljon. Unionin, jäsenvaltioiden ja yksityisen sektorin on tarpeen investoida pilottituotantolinjoihin, jotta voidaan vastata nykyiseen rakenteelliseen haasteeseen ja markkinoiden toimintapuutteeseen, kun tällaisia laitoksia ei ole käytettävissä unionissa, mikä haittaa unionin innovointipotentiaalia ja maailmanlaajuista kilpailukykyä.

(17)

Kolmanneksi aloitteella olisi tuettava muun muassa sellaisia toimia, jotka koskevat kvanttisirujen suunnittelukirjastoja, kvanttisirujen valmistukseen tarkoitettuja pilottituotantolinjoja sekä pilottituotantolinjoissa tuotettujen kvanttisirujen testaus- ja validointilaitoksia, jotta voidaan nopeuttaa puolijohdealan kehitystä edistävien kvanttisirujen ja niihin liittyvien puolijohdeteknologioiden, myös puolijohdemateriaaliin perustuvien tai fotoniikkaan integroitujen puolijohdeteknologioiden, innovatiivista kehittämistä.

(18)

Neljänneksi aloitteella olisi annettava jäsenvaltioille mahdollisuus perustaa vähintään yksi puolijohteiden osaamiskeskus kuhunkin jäsenvaltioon kehittämällä nykyisiä keskuksia tai perustamalla uusia laitoksia, jotta voidaan edistää puolijohdeteknologioiden käyttöä, antaa mahdollisuus käyttää suunnittelu- ja pilottituotantolinjalaitoksia sekä korjata osaamisvajeita kaikkialla unionissa. Julkisin varoin rahoitetun infrastruktuurin, kuten pilotti- ja testauslaitosten, sekä osaamiskeskusten käyttömahdollisuutta olisi tarjottava laajalle käyttäjäjoukolle, ja niiden käyttöoikeus olisi myönnettävä suurille yrityksille avoimin ja syrjimättömin perustein ja markkinaehdoin (tai kohtuullisella katteella), kun taas pk-yrityksille ja akateemisille laitoksille tarjottaisiin etuuskohtelua tai alennettuja hintoja. Tällaiset käyttömahdollisuudet, joita tarjotaan myös kansainvälisille tutkimuskumppaneille ja kaupallisille kumppaneille, voivat johtaa laajempaan hedelmälliseen vuorovaikutukseen, taitotietoon ja huippuosaamiseen sekä helpottaa kustannusten kattamista.

(19)

Viidenneksi komission olisi tiiviissä yhteistyössä Euroopan investointipankkiryhmän ja muiden toteutuskumppaneiden, kuten kansallisten kehityspankkien ja -laitosten kanssa perustettava erityinen puolijohdeinvestointien tukijärjestelmä (osana investointeja helpottavia toimia, joita kutsutaan yhteisesti ”sirurahastoksi”), joka tarjoaa sekä oman pääoman ehtoisia että velkaratkaisuja, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/523 (5) perustettuun InvestEU-rahastoon kuuluva rahoitusta yhdistävä väline. Sirurahaston toimilla olisi tuettava dynaamisen ja häiriönsietokykyisen puolijohde-ekosysteemin kehittämistä tarjoamalla mahdollisuuksia lisätä saatavilla olevia varoja, jotta voidaan tukea startup- ja pk-yritysten kasvua sekä investointeja koko arvoketjussa, myös muiden puolijohdearvoketjuun kuuluvien yritysten hyväksi. Tältä osin erityisesti pk-yrityksille olisi tarjottava tukea ja selkeitä ohjeita niiden auttamiseksi hakuprosessissa. Tässä yhteydessä Euroopan innovaationeuvoston odotetaan antavan lisää kohdennettua tukea avustusten ja pääomasijoitusten muodossa markkinoita luoville innovoijille, jotka ovat hyvin alttiita riskeille.

(20)

Jotta voidaan poistaa nykyisten hajanaisten julkisten ja yksityisten investointien rajoitukset, edistää integraatiota, hedelmällistä vuorovaikutusta ja investointien tuottoa käynnissä olevissa ohjelmissa sekä toteuttaa puolijohteisiin liittyvää unionin yhteistä strategista visiota keinona, jolla unioni ja jäsenvaltiot voivat kunnianhimoisen tavoitteensa mukaisesti varmistaa johtoaseman digitaalitaloudessa, aloitteella olisi helpotettava parempaa koordinointia ja tiiviimpää synergiaa nykyisten rahoitusohjelmien välillä unionin tasolla ja kansallisella tasolla, parempaa koordinointia ja yhteistyötä teollisuuden ja keskeisten yksityisen sektorin sidosryhmien kanssa sekä yhteisiä lisäinvestointeja jäsenvaltioiden kanssa. Aloite on suunniteltu toteutettavaksi siten, että kerätään resursseja unionilta, jäsenvaltioilta ja nykyisiin unionin ohjelmiin assosioituneilta kolmansilta mailta sekä yksityiseltä sektorilta. Aloitteen onnistuminen voi näin ollen perustua ainoastaan jäsenvaltioiden ja unionin yhteisiin toimiin, joilla tuetaan sekä huomattavia pääomakustannuksia että virtuaalisten suunnittelu-, testaus- ja pilotointiresurssien laajaa saatavuutta ja tietojen, taitojen ja osaamisen levittämistä. Ottaen huomioon kyseisten toimien erityispiirteet aloitteen tavoitteita, erityisesti sirurahaston toimia, olisi tarvittaessa tuettava myös InvestEU-rahastoon kuuluvasta rahoitusta yhdistävästä välineestä.

(21)

Aloitteesta annettavalla tuella olisi puututtava markkinoiden toimintapuutteisiin tai puolijohde-ekosysteemin korkeasta pääomavaltaisuudesta, suuresta riskistä tai monitahoisuudesta johtuviin optimaalista heikompiin investointitilanteisiin oikeasuhteisella tavalla ja kustannustehokkaasti, eivätkä toimet saisi olla päällekkäisiä yksityisen rahoituksen kanssa tai syrjäyttää sitä tai vääristää kilpailua sisämarkkinoilla. Toimilla olisi tuotettava selvää lisäarvoa kaikkialla unionissa.

(22)

Aloitteen ensisijainen täytäntöönpano olisi annettava tehtäväksi siruyhteisyritykselle, joka on perustettu neuvoston asetuksella (EU) 2021/2085 (6), jäljempänä ’siruyhteisyritys’.

(23)

Aloitteen olisi perustuttava vahvaan tietopohjaan ja lisättävä synergioita sellaisten toimien kanssa, joita unioni ja jäsenvaltiot tukevat tällä hetkellä ohjelmilla ja toimilla, jotka koskevat puolijohteiden tutkimusta ja innovointia sekä toimitusketjun osien kehittämistä. Näitä ohjelmia ovat erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/695 (7) perustettu tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma ”Horisontti Eurooppa” ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/694 (8) perustettu Digitaalinen Eurooppa -ohjelma. Tavoitteena on vahvistaa unionin asemaa globaalina toimijana puolijohdeteknologian ja sen sovellusten alalla ja kasvattaa osuutta valmistuksesta maailmanlaajuisesti 9 päivänä maaliskuuta 2021 annetun komission tiedonannon ”Polku digitaaliselle vuosikymmenelle” mukaisesti. Lisäksi on odotettavissa, että yksityisiä investointeja saadaan liikkeelle täydentämään aloitteen rahoitusta, mikä edistää sen tavoitteiden saavuttamista. Aloite täydentäisi näitä toimia ja toimisi tiiviissä yhteistyössä muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa, mukaan lukien prosessori- ja puolijohdeteknologian teollinen allianssi.

(24)

Jotta mahdollistetaan synergia unionin ja jäsenvaltioiden ohjelmien välillä, aloitteen mukaisissa siruyhteisyrityksen työohjelmissa olisi asetuksen (EU) 2021/2085 17 artiklan 2 kohdan k alakohdan ja 137 artiklan a alakohdan mukaisesti erotettava selvästi puolijohteiden tutkimusta ja innovointia tukevat toimet toimista, joiden tavoitteena on kehittää toimitusketjun osia, jotta varmistetaan julkisten ja yksityisten yhteisöjen asianmukainen osallistuminen.

(25)

Jotta voidaan helpottaa aloitteella tuettujen erityistoimien, kuten virtuaalisen suunnittelualustan ja pilottituotantolinjojen, täytäntöönpanoa, on tarpeen säätää yhtenä vaihtoehtona uudesta oikeudellisesta välineestä, eurooppalaisesta siruinfrastruktuurikonsortiosta (European chips infrastructure consortium), jäljempänä ’ECIC’. ECICin olisi oltava oikeushenkilö. Tämä tarkoittaa sitä, että kun aloitteesta haetaan rahoitusta erityistoimiin, hakijana voi olla itse ECIC eivätkä ainoastaan yksittäiset yhteisöt, joista se koostuu. Asetuksen (EU) 2021/2085, 134 artiklan 3 kohdan mukaan aloitteen työohjelman mukaiset ehdotuspyynnöt ovat kuitenkin avoimia erilaisille yhteistyön oikeudellisille muodoille ja muille osallistujille, eikä rahoitusehdotusten valinta perustu tiettyyn yhteistyön oikeudelliseen muotoon. ECICin päätavoitteena olisi oltava tehokkaan ja rakenteellisen yhteistyön edistäminen oikeussubjektien välillä, tutkimus- ja teknologiaorganisaatiot, teollisuus ja jäsenvaltiot mukaan lukien. ECICillä olisi oltava vähintään kolme osakasta, eli jäsenvaltioita tai julkisia tai yksityisiä oikeussubjekteja vähintään kolmesta jäsenvaltiosta taikka niiden yhdistelmiä, ja tavoitteena on laaja edustus kaikkialla unionissa. Oikeushenkilönä ECIC voisi itsenäisesti päättää osakkaistaan, hallinnostaan, rahoituksestaan, talousarviostaan ja järjestelyistä, joiden mukaisesti sen osakkailta pyydetään rahoitusosuuksia ja luontaissuorituksia, sekä koordinoinnista, teollis- ja tekijänoikeuksien hallinnasta ja työmenetelmistä. ECICin osakkaiden olisi voitava määrittää täysin joustavasti sovellettava lainsäädäntö, sääntömääräinen kotipaikka ja äänioikeudet. ECICin työsuunnitelmaa toteuttavat julkiset ja yksityiset oikeussubjektit olisi valittava oikeudenmukaisesti, läpinäkyvästi ja avoimesti. Jotta voidaan varmistaa oikeudenmukaiset ja tasapuoliset osallistumismahdollisuudet, ECICin olisi oltava koko toimintansa ajan avoin uusille osakkaille, eli jäsenvaltioille taikka julkisille tai yksityisille oikeussubjekteille. Erityisesti jäsenvaltioiden olisi voitava liittyä ECICiin milloin tahansa joko varsinaisina osakkaina tai tarkkailijoina, kun taas muiden julkisten tai yksityisten oikeushenkilöiden olisi voitava liittyä siihen milloin tahansa ECICin perussäännössä määritellyin oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin. Siruyhteisyrityksen julkisten tahojen neuvoston olisi voitava tarkistaa ECICin avoimuus ja suositella tarvittaessa tiettyjen korjaavien toimenpiteiden toteuttamista. ECICin perustamisen myötä ei pitäisi perustaa uutta unionin elintä. Sillä olisi paikattava unionin välineistössä oleva aukko, jotta voidaan yhdistää jäsenvaltioilta, unionin talousarviosta ja yksityisistä investoinneista saatavaa rahoitusta aloitteella tuettujen erityistoimien toteuttamiseksi. Komission ei olisi oltava ECICin osakas.

(26)

Jos ECICin osakkaisiin ei kuulu yksityisiä oikeussubjekteja, se on tunnustettava neuvoston direktiivin 2006/112/EY (9) 143 artiklan 1 kohdan g alakohdassa ja 151 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuksi kansainväliseksi järjestöksi ja neuvoston direktiivin (EU) 2020/262 (10) 11 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuksi kansainväliseksi järjestöksi. ECICiä, jonka osakkaina on yksityisiä oikeussubjekteja, ei olisi tunnustettava tällaiseksi kansainväliseksi järjestöksi.

(27)

Unionissa harjoitettavaan tutkimus- ja kehitystoimintaan kohdistuu enenevässä määrin luottamuksellisten tietojen, liikesalaisuuksien ja suojatun datan väärinkäyttöön tähtääviä käytäntöjä, kuten teollis- ja tekijänoikeuksien varkauksia, pakollisia teknologian siirtoja ja teollisuusvakoilua. Unionin etuihin ja aloitteen tavoitteisiin kohdistuvien haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi on tarpeen omaksua lähestymistapa, jotta varmistetaan arkaluonteisiin tietoihin tai tuloksiin pääsy ja niiden käytön suojaaminen, mukaan lukien data ja taitotieto, tulosten omistusoikeuden turvallisuus ja siirto sekä aloitteella tuettujen toimien yhteydessä tai niiden tuloksena syntyneillä teollis- ja tekijänoikeuksilla suojattu sisältö. Kyseisen suojan varmistamiseksi kaikissa aloitteella tuettavissa ja Horisontti Euroopalla Digitaalinen Eurooppa -ohjelmalla rahoitettavissa toimissa on noudatettava kyseisten ohjelmien asiaankuuluvia säännöksiä, kuten niitä, jotka koskevat ohjelmaan assosioituneisiin kolmansiin maihin sijoittautuneiden oikeussubjektien osallistumista sekä avustussopimuksia, omistusoikeutta ja suojelua, turvallisuutta, hyödyntämistä ja levittämistä, siirtoa ja lisensointia sekä käyttöoikeuksia. Kyseisten ohjelmien täytäntöönpanon yhteydessä on mahdollista vahvistaa erityissäännöksiä, jotka koskevat erityisesti siirroille ja lisenssien myöntämiselle asetuksen (EU) 2021/695 40 artiklan 4 kohdan mukaisesti asetettuja rajoituksia sekä tiettyihin assosioituneisiin tai muihin kolmansiin maihin sijoittautuneiden oikeussubjektien osallistumisen rajoittamista unionin ja sen jäsenvaltioiden strategisiin voimavaroihin, etuihin, autonomiaan tai turvallisuuteen liittyvien syiden vuoksi asetuksen (EU) 2021/695 22 artiklan 5 kohdan ja asetuksen (EU) 2021/694 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti. Lisäksi arkaluonteisten tietojen käsittelyyn, turvallisuuteen, luottamuksellisuuteen, liikesalaisuuksien suojaan sekä teollis- ja tekijänoikeuksiin olisi sovellettava unionin oikeutta, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivit (EU) 2016/943 (11) ja 2004/48/EY (12), ja kansallista lainsäädäntöä. Komissio ja jäsenvaltiot voivat suojata teknologian siirtoja unionin ja kansallisiin turvallisuusetuihin liittyvistä syistä tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin laitoksiin tehtyjen investointien yhteydessä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/452 (13) mukaisesti.

(28)

Jotta voidaan parantaa teknisen asiantuntemuksen saatavuutta ja varmistaa tiedon levittäminen kaikkialla unionissa sekä tukea erilaisia osaamisaloitteita, olisi perustettava osaamiskeskusten verkosto. Tätä varten siruyhteisyrityksen olisi vahvistettava osaamiskeskusten perustamista koskeva menettely, mukaan lukien valintaperusteet, sekä tarkemmat tiedot tässä asetuksessa mainittujen tehtävien ja toimintojen toteuttamisesta. Siruyhteisyrityksen olisi valittava verkoston muodostavat osaamiskeskukset, ja niillä olisi oltava laajat valtuudet päättää omasta organisaatiostaan, kokoonpanostaan ja työmenetelmistään. Osaamiskeskusten organisaation, kokoonpanon ja työmenetelmien olisi kuitenkin oltava tämän asetuksen ja aloitteen tavoitteiden mukaisia ja edistettävä niitä.

(29)

Osaamiskeskusten olisi edistettävä unionin johtoaseman säilyttämistä siruja koskevassa tutkimuksessa, kehittämisessä ja innovoinnissa sekä suunnitteluvalmiuksissa keskittymällä tutkimuksen, kehittämisen, innovoinnin ja suunnittelun edistämiseen sekä valmistukseen. Tämän tavoitteen saavuttamisen kannalta on keskeistä edistää inhimillisiä voimavaroja ja valmiuksia luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM-aineiden) opetuksen avulla tohtorintutkinnon jälkeiseen tasoon asti. Osaamiskeskusten olisi erityisesti tarjottava palveluja puolijohdealan sidosryhmille, myös startup-yrityksille ja pk-yrityksille. Esimerkkeinä voidaan mainita pilottituotantolinjojen ja virtuaalisen suunnittelualustan käytön helpottaminen, koulutuksen ja taitojen kehittäminen, sijoittajien löytämisen tukeminen, olemassa olevan paikallisen osaamisen hyödyntäminen ja asiaankuuluvien vertikaalisten toimijoiden tavoittaminen. Palveluja olisi tarjottava avoimin, läpinäkyvin ja syrjimättömin perustein. Kunkin osaamiskeskuksen olisi oltava yhteydessä puolijohteiden osaamiskeskusten eurooppalaiseen verkostoon osana sitä ja toimittava yhteyspisteenä verkon muihin solmukohtiin. Tässä yhteydessä olisi hyödynnettävä mahdollisimman tehokkaasti synergioita olemassa olevien vastaavien rakenteiden, kuten Digitaalinen Eurooppa -ohjelmalla perustettujen eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien kanssa. Jäsenvaltiot voisivat esimerkiksi nimetä olemassa olevan puolijohteisiin keskittyvän eurooppalaisen digitaali-innovaatiokeskittymän tässä asetuksessa tarkoitetuksi osaamiskeskukseksi edellyttäen, että kaksinkertaisen rahoituksen kieltoa ei rikota.

(30)

Sirujen suunnittelu on ratkaiseva valmius, kun innovaatioita ja toimintoja otetaan käyttöön sähköisissä ratkaisuissa, jotka on mukautettu erilaisten sovellusten ja puolijohteiden käyttäjien tarpeisiin. Suunnittelu on näin ollen puolijohteiden arvoketjun ytimessä, ja on ratkaisevan tärkeää tukea suunnitteluvalmiuksien laajentamista unionissa. Tunnustuksena suunnittelukeskusten keskeiselle roolille ja panokselle, jonka ne antavat edistyneen sirusuunnittelun eurooppalaiseen huippuosaamiseen palvelutarjonnan ja/tai suunnittelutaitojen ja -valmiuksien vahvistamisen kautta unionissa, komission olisi voitava myöntää ”suunnittelun huippuosaamiskeskus” -merkki. Koska suunnittelun huippuosaamiskeskukset ovat merkittävä tekijä häiriönsietokykyisen puolijohde-ekosysteemin mahdollistamisessa, niitä olisi pidettävä yleisen edun mukaisina. Unionin puolijohde-ekosysteemin häiriönsietokyvyn edistämiseksi jäsenvaltioiden olisi voitava soveltaa oikeasuhteisia tukitoimenpiteitä, jos tällaiset suunnittelun huippuosaamiskeskukset ovat pk-yrityksiä. Tämä ei vaikuta toimivaltaan, joka komissiolla on valtiontuen alalla SEUT 107 ja 108 artiklan ja tapauksen mukaan 19 päivänä lokakuuta 2022 annetun komission tiedonannon ” Puitteet tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävälle valtiontuelle”, jäljempänä ’T&K&I-valtiontukipuitteet’, nojalla. T&K&I-valtiontukipuitteilla pyritään helpottamaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa, jota ei markkinoiden toimintapuutteiden vuoksi toteutettaisi ilman julkista tukea. Tältä osin T&K&I-valtiontukipuitteiden perusteella jäsenvaltiot voisivat tietyin edellytyksin tarjota yrityksille ja tutkimusyhteisölle tarvittavia kannustimia näiden tärkeiden toimien ja investointien toteuttamiseksi tällä alalla. T&K&I-valtiontukipuitteiden mukaan keskisuurten yritysten tutkimus- ja kehityshankkeisiin myönnettävän tuen enimmäisintensiteetti voisi olla enintään 80 prosenttia, ja pienten yritysten osalta se voisi olla enintään 90 prosenttia. Synergian maksimoimiseksi aloitteen puitteissa perustettujen osaamiskeskusten, jotka keskittyvät huipputason sirusuunnitteluun, olisi lisäksi voitava hakea suunnittelun huippuosaamiskeskus -merkkiä. Jäsenvaltiot voisivat samalla nimetä jonkin suunnittelun huippuosaamiskeskuksen osaamiskeskusehdokkaakseen.

(31)

Jotta voidaan edistää tarvittavien valmistusvalmiuksien ja niihin liittyvien suunnitteluvalmiuksien luomista sekä siten turvata toimitusvarmuus unionissa ja parantaa unionin puolijohde-ekosysteemin häiriönsietokykyä, julkinen tuki voi olla aiheellista, edellyttäen, että tämä ei aiheuta vääristymiä sisämarkkinoilla. Tältä osin on tarpeen yhdenmukaistaa unionin tasolla tietyt edellytykset, joiden täyttyessä toimijat voivat toteuttaa erityishankkeita, jotka edistävät tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamista, sekä erottaa toisistaan kaksi laitostyyppiä: integroidut tuotantolaitokset ja EU:n avoimet tilausvalmistajat. Laitostyyppi olisi määriteltävä liiketoimintamallin perusteella. EU:n avoimet tilausvalmistajat tarjoavat tuotantokapasiteettia muille yrityksille. Integroidut tuotantolaitokset tuottavat tuotteita omiin kaupallisiin tarkoituksiinsa, ja ne voisivat sisällyttää liiketoimintamalliinsa myös muita toimitusketjun vaiheita, kuten tuotesuunnittelun ja myynnin.

(32)

Integroitujen tuotantolaitosten ja EU:n avointen tilausvalmistajien olisi tarjottava sellaisia valmiuksia valmistaa puolijohteita tai tuottaa laitteita tai keskeisiä komponentteja vastaaviin laitteisiin, joita pääasiallisesti käytetään puolijohteiden valmistuksessa, jotka ovat ”laatuaan ensimmäisiä” unionissa, ja edistettävä toimitusvarmuutta ja puolijohde-ekosysteemin häiriönsietokykyä sisämarkkinoilla. Laitos katsotaan ”laatuaan ensimmäiseksi laitokseksi”, jos se tuo sisämarkkinoille innovatiivisen elementin, joka liittyy valmistusprosesseihin tai lopputuotteeseen ja joka voisi perustua uusiin tai olemassa oleviin teknologiasolmuihin. Merkitykselliset innovointielementit voisivat liittyä teknologian solmukohtiin, alustamateriaaleihin tai toimintamalleihin, jotka parantavat laskentatehoa tai muita suorituskykyyn liittyviä piirteitä, energiatehokkuuteen, turvallisuuden tai luotettavuuden tasoon taikka uusien toimintojen, kuten tekoälyn, muistikapasiteetin tai muun vastaavan toiminnon integrointiin. Esimerkkejä innovoinnista ovat myös eri prosessien integrointi, jolla saavutetaan tehokkuushyötyjä, sekä pakkaus- ja kokoonpanoautomaatio. Ympäristöhyötyjen osalta innovointielementtejä ovat esimerkiksi käytetyn energian, veden tai kemikaalien määrän vähentäminen mitattavissa olevalla tavalla taikka kierrätettävyyden parantaminen. Kyseiset innovointielementit voisivat koskea sekä kypsiä että huipputason teknologiasolmuja. Unionissa ei pitäisi vielä toteuttaa tai sitoutua toteuttamaan tällaista innovointia merkittävässä määrin. Esimerkiksi innovointi tutkimus- ja kehitystyössä tai pienimuotoisessa tuotannossa ei välttämättä sulje pois samanlaisen innovoinnin luokittelua myöhemmin ”laatuaan ensimmäiseksi laitokseksi”. Sekä uuden että merkittävästi uudistetun laitoksen asentaminen voisi johtaa luokitteluun ”laatuaan ensimmäiseksi laitokseksi”.

(33)

Jos EU:n avoin tilausvalmistaja tarjoaa tuotantokapasiteettia yrityksille, jotka eivät ole kytköksissä laitoksen toiminnanharjoittajaan, EU:n avoimen tilausvalmistajan olisi otettava käyttöön riittävä ja tehokas toiminnallinen eriyttäminen, pantava se täytäntöön ja ylläpidettävä sitä, jotta voidaan estää luottamuksellisten tietojen vaihto sisäisen ja ulkoisen tuotannon välillä. Tätä olisi sovellettava kaikkiin tietoihin, jotka saadaan suunnitteluprosessissa sekä alku- tai loppuvaiheen valmistusprosesseissa.

(34)

Jotta laitos voitaisiin hyväksyä integroiduksi tuotantolaitokseksi tai EU:n avoimeksi tilausvalmistajaksi, sen perustamisella olisi oltava selvä myönteinen vaikutus ja heijastusvaikutuksia asianomaisen jäsenvaltion ulkopuolella unionin puolijohteiden arvoketjuun keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä toimitusvarmuuden ja puolijohde-ekosysteemin häiriönsietokyvyn varmistamiseksi ja unionin vihreän ja digitaalisen siirtymän edistämiseksi. Monia sellaisia toimia, joilla pyritään luomaan myönteisiä heijastusvaikutuksia, voidaan ottaa huomioon, kun laitoksia hyväksytään integroiduiksi tuotantolaitoksiksi tai EU:n avoimiksi tilausvalmistajiksi. Esimerkkeinä voidaan mainita mahdollisuus käyttää tuotantolaitoksia markkinaehtoista maksua vastaan, prosessisuunnittelusarjojen antaminen pienemmille suunnitteluyrityksille tai virtuaaliselle suunnittelualustalle, tutkimus- ja kehitystoiminnan tulosten levittäminen, tutkimusyhteistyö eurooppalaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa, yhteistyö kansallisten viranomaisten taikka yleissivistävien tai ammatillisten oppilaitosten kanssa osaamisen kehittämisen edistämiseksi, osallistuminen unionin laajuisiin tutkimushankkeisiin sekä suunnattujen tukimahdollisuuksien tarjoaminen startup- ja pk-yrityksille. Useisiin jäsenvaltioihin kohdistuvaa vaikutusta, mukaan lukien koheesiotavoitteisiin kohdistuva vaikutus, olisi pidettävä yhtenä indikaattorina siitä, että integroidulla tuotantolaitoksella tai EU:n avoimella tilausvalmistajalla on selkeä myönteinen vaikutus puolijohteiden arvoketjuun unionissa.

(35)

On tärkeää, ettei integroituihin tuotantolaitoksiin ja EU:n avoimiin tilausvalmistajiin sovelleta ekstraterritoriaalisesti kolmansien maiden asettamia julkisen palvelun velvoitteita, jotka voisivat heikentää niiden kykyä käyttää infrastruktuuriaan, ohjelmistojaan, palvelujaan, laitteistojaan, omaisuuttaan, resurssejaan, teollis- ja tekijänoikeuksiaan tai taitotietoaan, joita tarvitaan niiden tämän asetuksen mukaisen ensisijaisiksi luokiteltuja tilauksia koskevan velvoitteen täyttämiseen, joihin niiden olisi sitouduttava.

(36)

Ottaen huomioon puolijohdeteknologioiden nopea kehitys sekä tarve vahvistaa unionin tulevaa teollista kilpailukykyä integroitujen tuotantolaitosten ja EU:n avointen tilausvalmistajien olisi investoitava unionissa jatkuvaan innovointiin tavoitteena edistää puolijohdeteknologiaa konkreettisesti tai valmistella seuraavan sukupolven teknologioita. Tämän vuoksi integroitujen tuotantolaitosten ja EU:n avointen tilausvalmistajien olisi voitava testata ja kokeilla uutta kehitystä siten, että ne saavat ensisijaisen pääsyn aloitteella perustetuille pilottituotantolinjoille nopeutettujen hakumenettelyjen avulla. Tällainen ensisijainen pääsy ei saisi sulkea pois tai estää muiden asiasta kiinnostuneiden yritysten, etenkään startup- ja pk-yritysten, tosiasiallista pääsyä oikeudenmukaisin ehdoin pilottituotantolinjoihin.

(37)

Kun otetaan huomioon pätevän ja ammattitaitoisen työvoiman merkitys tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiselle, integroitujen tuotantolaitosten ja EU:n avointen tilausvalmistajien olisi tuettava unionin osaajien jatkumoa kehittämällä ja ottamalla käyttöön yleissivistävää ja osaamisen hankkimiseen tähtäävää koulutusta ja kasvattamalla pätevän ja ammattitaitoisen työvoiman reserviä.

(38)

Jotta integroidun tuotantolaitoksen ja EU:n avoimen tilausvalmistajan asema myönnettäisiin yhtenäisellä ja avoimella menettelyllä, komission olisi tehtävä päätös tämän aseman myöntämisestä sen jälkeen, kun yksittäinen yritys tai useiden yritysten konsortio on tehnyt hakemuksen. Tällainen asema olisi voitava myöntää sekä uuden puolijohteiden valmistuslaitoksen perustamisen että olemassa olevan puolijohteiden valmistuslaitoksen merkittävän laajentamisen tai innovatiivisen muuntamisen yhteydessä. Koska suunniteltu laitos on tärkeä toteuttaa koordinoidusti ja yhteistyön pohjalta, komission olisi otettava arvioinnissaan huomioon sen jäsenvaltion tai niiden jäsenvaltioiden valmius tukea laitosten perustamista, johon tai joihin hakija aikoo tällaiset laitokset perustaa. Lisäksi komissio voisi liiketoimintasuunnitelman elinkelpoisuutta arvioidessaan ottaa huomioon hakijan aiemman toiminnan tuloksellisuuden.

(39)

Ottaen huomioon oikeudet, jotka liittyvät integroiduksi tuotantolaitokseksi tai EU:n avoimeksi tilausvalmistajaksi hyväksymiseen, komission olisi valvottava, täyttävätkö laitokset, joille on myönnetty kyseinen asema, edelleen tässä asetuksessa säädetyt edellytykset. Jos näin ei enää ole, komissiolla olisi oltava oikeus tarkastella asemaa uudelleen ja tarvittaessa kumota se ja siihen liittyvät oikeudet. Mahdollinen päätös aseman kumoamisesta olisi tehtävä vasta sen jälkeen, kun Euroopan puolijohdeneuvostoa on kuultu, ja päätös olisi perusteltava asianmukaisesti. Vastaavasti integroidun tuotantolaitoksen tai EU:n avoimen tilausvalmistajan toiminnasta vastaavalla yrityksellä olisi oltava mahdollisuus pyytää ennakoivasti aseman tai täytäntöönpanosuunnitelmien keston uudelleentarkastelua, jos odottamattomat ulkoiset olosuhteet, kuten vakavat häiriöt, joilla on suora taloudellinen vaikutus hyväksyttyyn laitokseen, voisivat vaikuttaa sen kykyyn täyttää edellytykset. Sen huomioon ottamiseksi, että suurin osa oikeuksista myönnetään perustamisjakson aikana, laitosten olisi oltava velvollisia toimittamaan ensisijaiseksi luokitellut tilaukset aseman alkuperäisen voimassaolon päättymiseen saakka myös siinä tapauksessa, että asema kumotaan.

(40)

Koska integroidut tuotantolaitokset ja EU:n avoimet tilausvalmistajat ovat merkittävä tekijä toimitusvarmuuden turvaamisessa ja häiriönsietokykyisen puolijohde-ekosysteemin mahdollistamisessa, niitä olisi pidettävä yleisen edun mukaisina. Puolijohteiden toimitusvarmuuden turvaaminen on tärkeää myös digitalisaation kannalta, joka mahdollistaa vihreän siirtymän monilla muilla aloilla. Houkutellakseen investointeja unionin puolijohdealalle ja edistääkseen puolijohteiden toimitusvarmuutta ja unionin puolijohde-ekosysteemin häiriönsietokykyä jäsenvaltiot voivat soveltaa tukitoimenpiteitä, kannustimet mukaan lukien, ja antaa integroiduille tuotantolaitoksille ja EU:n avoimille tilausvalmistajille hallinnollista tukea kansallisissa lupamenettelyissä. Tämä ei vaikuta soveltuvissa tapauksissa SEUT 107 ja 108 artiklan mukaiseen komission toimivaltaan valtiontuen alalla. Varmistaakseen valtiontukisääntöjen asianmukaisen ja tehokkaan soveltamisen komissio on jo 8 päivänä helmikuuta 2022 annetussa tiedonannossaan ”Sirusäädös Euroopalle” tiedostanut tarpeen tehdä tapauskohtainen arviointi, kun on kyse valtiontuesta, jota myönnetään kehittyneille puolijohteiden tuotantolaitoksille, jotta unionin toimitusvarmuus ja toimitusketjun häiriönsietokyky voidaan turvata ja saada samalla aikaan merkittäviä myönteisiä vaikutuksia talouteen laajemminkin. Lisäksi menettelyt integroitujen tuotantolaitosten tai EU:n avointen tilausvalmistajien tunnustamiseksi ja tarvittaessa valtiontuen hyväksymiseksi toteutetaan samanaikaisesti, jotta nopeutetaan päätöksentekoprosessia. Jäsenvaltioiden olisi tuettava integroitujen tuotantolaitosten ja EU:n avointen tilausvalmistajien perustamista unionin oikeuden mukaisesti. Tarjotessaan tukitoimenpiteitä integroiduille tuotantolaitoksille ja EU:n avoimille tilausvalmistajille jäsenvaltioiden olisi voitava syrjimättömällä tavalla harkita teollis- ja tekijänoikeuksiin ja turvallisuuteen, kyberturvallisuus mukaan lukien, sekä luottamuksellisuuteen liittyvien vaatimusten asettamista, ja ne voisivat suositella lieventäviä toimenpiteitä, joilla puututaan erityisiin riskeihin, jotka liittyvät kolmansien maiden toimijoiden sekaantumiseen sekä näiden aiheuttamiin pakollisiin teknologian siirtoihin ja teollis- ja tekijänoikeuksien varkauksiin.

(41)

Jotta edistetään tarvittavien suunnitteluvalmiuksien luomista, jäsenvaltiot voivat tarjota tukea tällaiseen toimintaan SEUT 107 ja 108 artiklaan perustuvien valtiontukisääntöjen mukaisesti, mukaan lukien T&K&I-valtiontukipuitteiden tai komission asetuksen (EU) N:o 651/2014 (14) nojalla.

(42)

Integroituja tuotantolaitoksia ja EU:n avoimia tilausvalmistajia on perustettava mahdollisimman nopeasti, ja samalla hallinnollinen rasitus on pidettävä mahdollisimman pienenä. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi käsiteltävä integroitujen tuotantolaitosten ja EU:n avointen tilausvalmistajien suunnitteluun, rakentamiseen ja toimintaan liittyvät hakemukset mahdollisimman nopeasti. Jäsenvaltioiden olisi voitava nimetä viranomainen, joka helpottaa ja koordinoi lupamenettelyjä ja joka voi nimetä koordinaattorin, joka toimii hankkeen keskitettynä yhteyspisteenä. Lisäksi, jos se on tarpeen poikkeuksen myöntämiseksi neuvoston direktiivin 92/43/ETY (15) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY (16) nojalla, näiden laitosten perustamista ja toimintaa voidaan pitää edellä mainituissa säädöksissä tarkoitettuna erittäin tärkeänä yleisenä etuna, mikäli muut kyseisissä direktiiveissä asetetut edellytykset täyttyvät. Tämä ei rajoita muun unionin ympäristöoikeuden soveltamista tai täytäntöönpanoa.

(43)

Innovatiiviset huipputeknologiayritykset ovat yhä alttiimpia unionin sisältä ja erityisesti sen ulkopuolelta kohdistuville käytännöille, joiden tavoitteena on käyttää väärin luottamuksellisia tietoja, liikesalaisuuksia ja suojattua dataa, kuten teollis- ja tekijänoikeuksien varkauksille, luvattomalle kopioinnille, pakollisille teknologian siirroille, teollisuusvakoilulle tai salassapitovaatimusten rikkomiselle. Viimeaikainen kehitys, kuten ulkoistamisen lisääntyminen, pidemmät globaalit arvoketjut sekä tieto- ja viestintäteknologian käytön yleistyminen, kasvattaa omalta osaltaan kyseisiin käytäntöihin liittyvää riskiä. Luottamuksellisten tietojen, liikesalaisuuksien ja suojatun datan laiton hankinta, käyttö tai ilmaiseminen vaarantaa ensimmäisen toimijan mahdollisuuden saada sille kuuluvaa etua innovointiin liittyvistä panostuksistaan. Luottamuksellisten tietojen, liikesalaisuuksien ja suojatun datan suojan varmistamiseksi tämän asetuksen täytäntöönpanossa olisi noudatettava täysimääräisesti datan sekä teollis- ja tekijänoikeuksien suojelua ja valvontaa koskevaa unionin ja kansainvälistä kehystä, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2001/29/EY (17) direktiivit 2004/48/EY ja (EU) 2016/943 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/790 (18). Puuttuakseen toimitusketjun keskeisiin riskeihin jäsenvaltiot voivat hyödyntää Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2022/2555 (19) tarjoamaa mahdollisuutta suorittaa kriittisiä toimitusketjuja koskevia koordinoituja turvallisuusriskinarviointeja, jollaisia tehdään 5G-verkkojen osalta komission suosituksen (EU) 2019/534 (20) mukaisesti, jotta voidaan määrittää kullakin alalla kyseeseen tulevat uhkat ja haavoittuvuudet ja yksilöidä toimenpiteitä, lieventämissuunnitelmia ja parhaita käytäntöjä, joilla ehkäistään kriittisiä riippuvuuksia, mahdollisia koko toiminnan lamauttavia yksittäisiä vikaantumispisteitä, uhkia, haavoittuvuuksia ja muita toimitusketjuun liittyviä riskejä.

(44)

Sisämarkkinat hyötyisivät suuresti vihreitä, kestävästi valmistettuja, luotettavia ja turvallisia siruja koskevista yhteisistä standardeista. Tulevien älykkäiden laitteiden, järjestelmien ja yhteysalustojen on rakennuttava kehittyneille puolijohdesiruille, ja niiden on täytettävä ekologisuutta, luottamusta ja kyberturvallisuutta koskevat vaatimukset, jotka riippuvat pitkälti taustalla olevan teknologian ominaisuuksista. Tätä varten unionin olisi kehitettävä sertifioinnin vertailumenettelyjä ja vaadittava teollisuutta kehittämään yhdessä tällaisia menettelyjä tiettyjä aloja ja teknologioita varten, joilla voi olla suuri sosiaalinen vaikutus.

(45)

Tämän perusteella komission olisi Euroopan puolijohdeneuvostoa kuullen ja sidosryhmien asianmukaisen osallisuuden varmistaen määritettävä alat ja tuotteet, jotka perustuvat puolijohdeteknologioihin tai joissa näitä teknologioita hyödynnetään laajasti ja jotka tarvitsevat sertifioituja vihreitä, luotettavia ja turvallisia siruja. Tällaisten alojen ja tuotteiden määrittäminen voisi vauhdittaa eurooppalaisten ja kansainvälisten riskinhallintastandardien käyttöönottoa.

(46)

Ottaen huomioon puolijohteiden toimitusketjun monimutkaisuus ja riski pulan syntymisestä tulevaisuudessa tässä asetuksessa olisi säädettävä välineistä, joiden avulla voidaan soveltaa koordinoitua lähestymistapaa puolijohdealan strategiseen kartoitukseen ja seurantaan ja mahdollisten markkinahäiriöiden tehokkaaseen ja oikeasuhteiseen torjuntaan.

(47)

Puolijohdealan strategisella kartoituksella olisi pyrittävä tarjoamaan analyysi unionin vahvuuksista ja heikkouksista maailmanlaajuisilla puolijohdealoilla tietojen tuottamiseksi sellaisten toimenpiteiden pohjaksi, joilla varmistetaan unionin puolijohde-ekosysteemin toimitusvarmuus ja häiriönsietokyky. Tätä varten strategisessa kartoituksessa olisi yksilöitävä sellaisia tekijöitä kuin sisämarkkinoiden keskeiset tuotteet ja kriittiset infrastruktuurit, jotka ovat riippuvaisia puolijohteiden tarjonnasta, tärkeimmät käyttäjäalat ja niiden tämänhetkiset ja odotettavissa olevat tarpeet, unionin puolijohteiden toimitusketjun keskeiset osat, teknologiset ominaisuudet, riippuvuudet kolmansien maiden teknologioista ja toimittajista sekä unionin puolijohdealan pullonkaulat, tämänhetkiset ja odotettavissa olevat osaamistarpeet ja pätevän työvoiman saatavuus sekä tarvittaessa hätätilavälineistön toimenpiteiden mahdolliset vaikutukset. Strategisen kartoituksen olisi perustuttava julkisesti ja kaupallisesti saatavilla oleviin tietoihin ja tarvittaessa tietoihin, jotka saadaan yrityksille esitettävien vapaaehtoisten tietopyyntöjen avulla, Euroopan puolijohdeneuvostoa kuullen.

(48)

Jotta voidaan ennustaa puolijohteiden arvoketjun eri vaiheiden ja kaupan tulevia häiriöitä unionissa ja varautua niihin, komission olisi Euroopan puolijohdeneuvoston avustuksella ja strategisen kartoituksen tulosten perusteella määritettävä ja luetteloitava varhaisvaroitusindikaattorit. Tällaisia indikaattoreita voisivat olla toimitusaikojen epätyypilliset pitkittymiset, puolijohteiden valmistukseen tarvittavien raaka-aineiden, välituotteiden ja inhimillisen pääoman tai asianmukaisten valmistuslaitteiden saatavuus, puolijohteiden ennustettu kysyntä unionin markkinoilla ja maailmanmarkkinoilla, normaalin hintavaihtelun ylittävät hinnankorotukset, onnettomuuksien, hyökkäysten, luonnonkatastrofien tai muiden vakavien tapahtumien vaikutukset, kauppapolitiikan, tullien, vientirajoitusten, kaupan esteiden ja muiden kauppaan liittyvien toimenpiteiden vaikutukset sekä keskeisten markkinatoimijoiden liiketoiminnan lopettamisen ja toimintojen ulkomaille siirtämisen tai niihin kohdistuvien yritysostojen vaikutukset. Komission seurantatoimissa olisi keskityttävä näihin varhaisvaroitusindikaattoreihin.

(49)

Koska puolijohteiden arvoketjut ovat monimutkaisia, nopeasti kehittyviä ja toisiinsa liittyviä ja niissä on mukana eri toimijoita, seurantaan on tarpeen soveltaa koordinoitua lähestymistapaa, jotta olisi paremmat mahdollisuudet vähentää riskejä, jotka voivat vaikuttaa kielteisesti puolijohteiden tarjontaan, ja lisätä ymmärrystä puolijohteiden arvoketjun dynamiikasta. Komission olisi Euroopan puolijohdeneuvostoa kuullen seurattava puolijohteiden arvoketjua keskittyen varhaisvaroitusindikaattoreihin sekä puolijohteiden arvoketjun riskien vähentämiseen ja avoimuuden lisäämiseen tähtäävien parhaiden käytäntöjen yksilöimiseen, ja seurantaa olisi harjoitettava siten, ettei siitä aiheudu liiallista hallinnollista rasitusta yrityksille, etenkään pk-yrityksille.

(50)

Jotta voidaan minimoida seurantaan osallistuville yrityksille aiheutuva rasitus ja varmistaa, että hankitut tiedot voidaan koota mielekkäällä tavalla, komission olisi säädettävä standardoiduista ja turvallisista keinoista tietojen keräämistä varten. Näillä keinoilla olisi varmistettava, että kerättyjä tietoja käsitellään luottamuksellisesti liikesalaisuus ja kyberturvallisuus varmistaen.

(51)

Merkitykselliset havainnot, mukaan lukien asiaankuuluvien sidosryhmien ja toimialajärjestöjen toimittamat tiedot, olisi toimitettava Euroopan puolijohdeneuvostolle, jotta voitaisiin käydä säännöllistä tietojenvaihtoa ja integroida tiedot puolijohteiden arvoketjujen seurantakatsaukseen.

(52)

Kyseisten seurantatoimintojen mahdollistamiseksi jäsenvaltioiden kansallisten toimivaltaisten viranomaisten olisi laadittava luettelo kaikkien niiden kansalliselle alueelle sijoittautuneiden, puolijohteiden toimitusketjussa toimivien asiaankuuluvien yritysten yhteystiedoista. Kyseisen luettelon avulla voitaisiin osoittaa asianmukaiset vastaajat vapaaehtoisiin tietopyyntöihin. Luettelon ei kuitenkaan tarvitsisi olla tyhjentävä. Luetteloa olisi käsiteltävä noudattaen kaikilta osin sovellettavia luottamuksellisuussääntöjä.

(53)

Riittävät tekniset, taloudelliset ja henkilöresurssit mahdollistaisivat tämän asetuksen mukaisten tehtävien tehokkaan toteuttamisen ja edistäisivät siinä asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Komission olisi sen vuoksi hyödynnettävä resursseja optimaalisesti varmistaakseen, että se voi hoitaa tämän asetuksen mukaiset tehtävänsä ja käyttää tämän asetuksen mukaista toimivaltaansa tehokkaasti, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta talousarviomenettelyyn ja komission hallinnolliseen autonomiaan.

(54)

On olemassa joukko puolijohdepalveluja tai -tavaroita tarjoavia yrityksiä, joiden katsotaan olevan olennaisen tärkeitä unionin puolijohde-ekosysteemissä puolijohteiden tehokkaan toimitusketjun kannalta sen perusteella, kuinka monet unionin yritykset ovat riippuvaisia niiden tuotteista, mikä on niiden osuus unionin markkinoista tai maailmanmarkkinoista, mikä on niiden merkitys riittävän tarjonnan varmistamisessa tai mitä vaikutuksia niiden tuotteiden tai palvelujen tarjonnan häiriintymisellä saattaa olla. Jäsenvaltioiden olisi yhteistyössä komission kanssa yksilöitävä kyseiset keskeiset markkinatoimijat alueillaan.

(55)

Asetuksen (EU) 2019/452 4 artiklassa säädetään, että määrittäessään sitä, vaikuttaako ulkomainen suora sijoitus todennäköisesti turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen, jäsenvaltiot ja komissio voivat ottaa huomioon sen mahdolliset vaikutukset kriittisiin teknologioihin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 428/2009 (21) 2 artiklan 1 alakohdassa määriteltyihin kaksikäyttötuotteisiin, puolijohteet mukaan lukien.

(56)

Jäsenvaltioiden olisi osana seurantaa otettava erityisesti huomioon keskeisten markkinatoimijoiden toteuttamien toimien eheys. Asianomainen jäsenvaltio voisi antaa tällaiset kysymykset Euroopan puolijohdeneuvostolle tiedoksi.

(57)

Mahdollisen pulan ennakoimiseksi kansallisten toimivaltaisten viranomaisten olisi varoitettava komissiota, jos ne saavat tietoonsa, että puolijohteiden toimitukset ovat vaarassa häiriintyä vakavasti, tai jos niillä on konkreettista ja luotettavaa tietoa mistä tahansa muusta asiaa koskevasta riskitekijästä tai tapahtumasta. Jotta voidaan varmistaa, että asiaa käsitellään koordinoidusti, ja jos komissio saa varoituksen tai kansainvälisiltä kumppaneilta saatujen tietojen perusteella tietoonsa, että puolijohteiden toimitukset ovat vaarassa häiriintyä vakavasti, tai jos sillä on konkreettista ja luotettavaa tietoa mistä tahansa muusta asiaa koskevasta riskitekijästä tai tapahtumasta, sen olisi kutsuttava koolle Euroopan puolijohdeneuvoston ylimääräinen kokous, jossa keskustellaan häiriöiden vakavuudesta ja mahdollisesta kriisivaiheen aktivointimenettelyn käynnistämisestä sekä siitä, olisiko asianmukaista, tarpeellista ja oikeasuhteista, että jäsenvaltiot tekevät koordinoituja yhteisiä hankintoja ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä ja aloittavat vuoropuhelun sidosryhmien kanssa tällaisten ennaltaehkäisevien toimenpiteiden määrittämiseksi, valmistelemiseksi ja mahdollisesti koordinoimiseksi. Euroopan puolijohdeneuvoston ja komission olisi kyseisessä vuoropuhelussa otettava huomioon puolijohteiden arvoketjun sidosryhmien näkemykset. Komission olisi kuultava asianomaisia kolmansia maita ja tehtävä yhteistyötä niiden kanssa, jotta toimitusketjussa esiintyviin häiriöihin voidaan puuttua yhteisesti kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti ja rajoittamatta menettelyvaatimusten soveltamista.

(58)

Puolijohdekriisivaihe olisi aktivoitava, jos tällaisesta kriisistä on konkreettista, vakavaa ja luotettavaa näyttöä. Puolijohdekriisi syntyy, kun unionissa esiintyy puolijohteiden toimitusten vakavia häiriöitä tai puolijohteiden kaupan vakavia esteitä, jotka johtavat puolijohteiden, välituotteiden, raaka-aineiden tai jalostettujen materiaalien merkittävään pulaan, ja tällainen merkittävä pula estää kriittisten alojen käyttämien keskeisten tuotteiden, kuten esimerkiksi lääkinnällisten ja diagnostisten laitteiden, toimituksen, korjauksen ja huollon siinä määrin, että sillä olisi vakavia kielteisiä vaikutuksia kriittisten alojen toimintaan, koska ne vaikuttavat unionin yhteiskuntaan, talouteen ja turvallisuuteen.

(59)

Jotta voidaan varmistaa ripeä ja tehokas reagointi tällaiseen puolijohdekriisiin, komission olisi arvioitava, täyttyvätkö edellytykset kriisivaiheen aktivoinnille, jos se saa tiedon mahdollisesta puolijohdekriisistä. Jos arvioinnissa saadaan konkreettista, painavaa ja luotettavaa näyttöä puolijohdekriisistä, komission olisi voitava ehdottaa neuvostolle kriisivaiheen aktivointia ennalta määrätyksi ajaksi, joka saa olla enintään 12 kuukautta, ottaen huomioon Euroopan puolijohdeneuvoston lausunto. Komission olisi arvioitava tarvetta jatkaa kriisivaihetta tai lopettaa se ennenaikaisesti sekä käynnistettävä tällainen menettely, jos tällainen tarve todetaan, ottaen huomioon Euroopan puolijohdeneuvoston lausunto.

(60)

Kriisivaiheen aktivointi ja sen johdosta mahdollisesti toteutettavat toimenpiteet ovat arkaluonteisia, ja niillä voi olla merkittäviä vaikutuksia yksityisiin yrityksiin unionissa, joten neuvostolle olisi siirrettävä valta hyväksyä täytäntöönpanosäädös puolijohdekriisejä koskevan kriisivaiheen aktivoimisesta, pidentämisestä ja lopettamisesta.

(61)

Komission ja jäsenvaltioiden välinen tiivis yhteistyö ja puolijohteiden toimitusketjuun liittyvien kansallisten toimenpiteiden koordinointi ovat välttämättömiä kriisivaiheessa, jotta häiriöihin voidaan puuttua tarpeeksi johdonmukaisesti, joustavasti ja tehokkaasti. Tätä varten Euroopan puolijohdeneuvoston olisi tarvittaessa pidettävä ylimääräisiä kokouksia. Mahdolliset toteutettavat toimenpiteet olisi rajattava tiukasti kriisivaiheen kestoon.

(62)

Jotta unioni voisi reagoida puolijohdekriisiin nopeasti, tehokkaasti ja koordinoidusti, on tarpeen antaa komissiolle ja jäsenvaltioille Euroopan puolijohdeneuvoston kautta oikea-aikaisia ja ajantasaisia tietoja kehittymässä olevasta operatiivisesta tilanteesta sekä varmistaa, että on mahdollista toteuttaa tehokkaita toimenpiteitä puolijohdetoimitusten turvaamiseksi kriisistä kärsiville kriittisille aloille. Kriisivaiheen aktivoinnin yhteydessä olisi määritettävä ja toteutettava asianmukaisia, tehokkaita ja oikeasuhteisia toimenpiteitä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollista kansainvälisen yhteistyön jatkamista asianomaisten kumppanien kanssa kehittyvän kriisitilanteen lieventämiseksi. Komission olisi tarvittaessa pyydettävä tietoja puolijohteiden toimitusketjuun kuuluvilta yrityksiltä. Lisäksi komission olisi silloin, kun se on tarpeen ja oikeasuhteista, voitava vaatia, että integroidut tuotantolaitokset ja EU:n avoimet tilausvalmistajat hyväksyvät kriisin kannalta merkityksellisten tuotteiden tilauksen ja asettavat sen etusijalle sekä toimivat yhteishankintayksikkönä, kun jäsenvaltiot antavat siihen valtuudet. Komission olisi rajoitettava toimenpiteet tiettyihin kriittisiin aloihin. Euroopan puolijohdeneuvosto voi myös tehdä arviointeja ja antaa neuvoja asianmukaisista ja tehokkaista toimenpiteistä. Lisäksi Euroopan puolijohdeneuvosto voi neuvoa siinä, onko tarpeen ottaa käyttöön Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/479 (22) mukaisia suojatoimenpiteitä. Kaikkien hätätoimenpiteiden käytön olisi oltava oikeasuhteista ja rajoituttava siihen, mikä on tarpeen puolijohdekriisin ratkaisemiseksi unionin edun mukaisesti. Komission olisi tiedotettava säännöllisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle toteutetuista toimenpiteistä ja niiden taustalla olevista syistä. Komissio voi Euroopan puolijohdeneuvostoa kuultuaan antaa lisäohjeita hätätoimenpiteiden täytäntöönpanosta ja käytöstä.

(63)

Monet alat ovat kriittisiä sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan kannalta. Tätä asetusta sovellettaessa kyseiset kriittiset alat olisi lueteltava tämän asetuksen liitteessä. Kyseisen luettelon olisi rajoituttava n Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2022/2557 (23), sellaisena kuin se on voimassa 19 päivänä syyskuuta 2023, liitteessä lueteltuihin toimialoihin ja alasektoreihin, sekä niiden lisäksi puolustus- ja turvallisuusaloihin sen tärkeän tehtävän vuoksi, joka niillä on yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisessa. Tiettyjä toimenpiteitä olisi toteutettava ainoastaan kriittisten alojen toimitusten turvaamiseksi. Komissio voi rajata hätätoimenpiteet tiettyihin kyseisiin aloihin tai niiden tiettyihin osiin, jos puolijohdekriisi on häirinnyt tai uhkaa häiritä niiden toimintaa.

(64)

Unioniin sijoittautuneille puolijohteiden toimitusketjuun kuuluville yrityksille voidaan esittää kriisivaiheessa tietopyyntöjä, jotta voidaan arvioida puolijohdekriisiä täsmällisesti tai määrittää mahdolliset lieventävät tai hätätoimenpiteet ja valmistella niitä unionin tai kansallisella tasolla. Tällaiset tiedot voivat koskea tuotantovalmiutta, tuotantokapasiteettia ja nykyisiä ensisijaisia häiriöitä ja pullonkauloja. Kyseisiin näkökohtiin voisivat kuulua kriisin kannalta merkityksellisten tuotteiden tyypilliset ja nykyiset tosiasialliset varastot unionissa sijaitsevissa tuotantolaitoksissa sekä kolmansissa maissa sijaitsevissa tuotantolaitoksissa, joissa kyseiset yritykset harjoittavat toimintaa, joiden kanssa niillä on sopimuksia tai joilta ne tekevät hankintoja; yleisimpien valmistettujen tuotteiden tyypillinen ja nykyinen tosiasiallinen keskimääräinen toimitusaika; kunkin unionissa sijaitsevan tuotantolaitoksen odotettavissa oleva tuotos seuraavien kolmen kuukauden aikana; tai syyt, jotka estävät koko tuotantokapasiteetin käytön. Nämä tiedot olisi rajoitettava siihen, mikä on tarpeen puolijohdekriisin luonteen taikka mahdollisten lieventävien tai hätätoimenpiteiden arvioimiseksi unionin tai kansallisella tasolla. Tietopyyntöihin ei saisi sisältyä sellaisten tietojen toimittamista, joiden paljastaminen on vastoin jäsenvaltioiden kansallisia turvallisuusetuja. Pyydettävät konkreettiset tiedot voidaan määritellä sellaisen edeltävän neuvonnan perusteella, jota saadaan edustavalta määrältä asianomaisia yrityksiä vapaaehtoisten kuulemisten avulla yhteistyössä Euroopan puolijohdeneuvoston kanssa. Mahdollisten pyyntöjen olisi oltava oikeasuhteisia, niissä olisi otettava huomioon yrityksen oikeutetut tavoitteet sekä tietojen saataville antamisesta aiheutuvat kustannukset ja työmäärä, ja niissä olisi asetettava asianmukaiset määräajat pyydettyjen tietojen toimittamiselle. Olisi edellytettävä, että yritykset noudattavat pyyntöä, ja niille olisi voitava määrätä seuraamuksia, jos ne eivät noudata pyyntöä tai antavat virheellisiä tietoja. Hankittuja tietoja olisi käytettävä ainoastaan tämän asetuksen tarkoituksiin, ja niihin olisi sovellettava luottamuksellisuutta koskevia sääntöjä. Niiden jäsenvaltioiden täysimääräisen osallistumisen varmistamiseksi, joissa yrityksellä on tuotantopaikka, komission olisi viipymättä toimitettava jäljennös tietopyynnöstä kyseiselle kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle ja tämän pyynnöstä jaettava saamansa tiedot turvallisin keinoin. Jos yritys vastaanottaa tietopyynnön, joka koskee sen puolijohdetoimintaa kolmannessa maassa, yrityksen olisi ilmoitettava asiasta komissiolle, jotta komissio voisi arvioida, onko tietopyyntö aiheellinen.

(65)

Viimeisenä keinona sen varmistamiseksi, että kriittiset alat voivat jatkaa toimintaansa kriisiaikana, ja ainoastaan kun se on tarpeen ja oikeasuhteista kyseistä tarkoitusta varten, komissio voisi edellyttää, että integroidut tuotantolaitokset ja EU:n avoimet tilausvalmistajat hyväksyvät kriisin kannalta merkityksellisten tuotteiden tilauksia ja asettavat ne etusijalle. Ensisijaisiksi luokiteltujen tilausten mahdollisten edunsaajien olisi oltava kriittisten alojen toimijoita tai kriittisiä aloja palvelevia yrityksiä, joiden toiminta on häiriintynyt tai vaarassa häiriintyä pulan vuoksi. Sen varmistamiseksi, että ensisijaisiksi luokiteltuja tilauksia käytetään vain tarvittaessa, ne olisi rajattava edunsaajiin, jotka riskinvähentämistoimenpiteitä toteutettuaan eivät ole voineet välttää, esimerkiksi hankintakäytäntöjensä avulla, tai lieventää pulan vaikutuksia muilla keinoilla, kuten käyttämällä olemassa olevia varastoja. Kyseinen velvoite voidaan ulottaa koskemaan myös puolijohteiden valmistuslaitoksia, jotka ovat hyväksyneet tällaisen mahdollisuuden saadakseen julkista tukea, jos tällaisen julkisen tuen tarkoituksena on lisätä tuotantokapasiteettia. Ensisijaiseksi luokiteltua tilausta koskeva päätös olisi tehtävä kaikkien sovellettavien unionin oikeudellisten velvoitteiden mukaisesti ottaen huomioon tapauksen olosuhteet. Ensisijaiseksi luokiteltua tilausta koskevan velvoitteen olisi oltava ensisijainen kaikkiin yksityis- tai julkisoikeudellisiin suoritevelvoitteisiin nähden, ja siinä olisi otettava huomioon yritysten oikeutetut tavoitteet sekä tuotantojärjestyksen muutoksista aiheutuvat kustannukset ja työmäärä. Kukin ensisijaiseksi luokiteltu tilaus olisi tehtävä käypään ja kohtuulliseen hintaan. Tällainen hinta voidaan laskea viime vuosien keskimääräisten markkinahintojen perusteella edellyttäen, että mahdollinen korotus on perusteltu esimerkiksi ottaen huomioon inflaatio tai energiakustannusten nousu. Yrityksille voidaan määrätä seuraamuksia, jos ne eivät noudata ensisijaiseksi luokiteltuja tilauksia koskevaa velvoitetta.

(66)

Ensisijaiseksi luokiteltua tilausta toteuttavia laitoksia varten komission voi olla hyödyllistä vaihtaa Euroopan puolijohdeneuvoston ja jäsenvaltioiden avustuksella kyseisten tilausten toteuttamista koskevia parhaita käytäntöjä, myös parhaita hallintokäytäntöjä.

(67)

Olisi edellytettävä, että asianomainen yritys hyväksyy ensisijaiseksi luokiteltu tilaus ja asettaa se etusijalle. Sen varmistamiseksi, että ensisijaisiksi luokitellut tilaukset vastaavat laitoksen tuotantokapasiteettia ja -valikoimaa, komission olisi annettava asianomaiselle laitokselle tilaisuus tulla kuulluksi ensisijaiseksi luokitellun tilauksen toteutettavuudesta ja yksityiskohdista. Komission ei olisi annettava ensisijaiseksi luokiteltua tilausta, jos laitos ei pysty täyttämään sitä, vaikka tarjous olisi luokiteltu ensisijaiseksi, olipa syynä riittämätön tuotantovalmius tai -kapasiteetti tai teknisistä syistä taikka jos laitos ei toimita kyseistä tuotetta tai tarjoa kyseistä palvelua tai jos tämä aiheuttaisi yritykselle kohtuuttoman taloudellisen rasituksen ja aiheuttaisi erityisiä vaikeuksia, toiminnan jatkuvuuteen liittyvä merkittävä riski mukaan lukien.

(68)

Jotta voidaan varmistaa avoimet ja selkeät puitteet ensisijaisiksi luokiteltujen tilausten toteuttamiselle, komissiolle olisi siirrettävä valta antaa täytäntöönpanosäädös, jossa vahvistetaan käytännön ja toiminnalliset järjestelyt. Täytäntöönpanosäädöksen olisi sisällettävä suojatoimia, joilla varmistetaan ensisijaisiksi luokiteltujen tilausten toteuttaminen tarpeellisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukaisesti, kuten mekanismi, jossa otetaan huomioon aiemmin vastaanotetut tilaukset, ja mekanismi, jolla varmistetaan, että ensisijaisiksi luokiteltujen tilausten määrät eivät ylitä sitä, mikä on tarpeen.

(69)

Sellaisessa poikkeustapauksessa, jossa unionissa puolijohteiden toimitusketjuun kuuluva yritys saa kolmannelta maalta ensisijaiseksi luokiteltua tilausta koskevan pyynnön, yrityksen olisi ilmoitettava tällaisesta pyynnöstä komissiolle, jotta voidaan arvioida, olisiko komission vastaavasti asetettava ensisijaiseksi luokiteltua tilausta koskeva pyyntö, jos kriittisten alojen toimitusvarmuuteen kohdistuu merkittävä vaikutus ja muut tarpeellisuutta, suhteellisuutta ja laillisuutta koskevat vaatimukset täyttyvät.

(70)

Koska on tärkeää varmistaa yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja suorittavien kriittisten alojen toimitusvarmuus, ensisijaiseksi luokitellun tilauksen suorittamista koskevan velvoitteen noudattaminen ei saisi johtaa vahingonkorvausvastuuseen kolmansia osapuolia kohtaan sopimusvelvoitteiden rikkomisista, jotka voivat johtua asianomaisen valmistajan toimintaprosessien välttämättömistä väliaikaisista muutoksista. Tämä pätee kuitenkin vain siltä osin kuin sopimusvelvoitteiden rikkominen on ollut tarpeen määrätyn priorisoinnin noudattamiseksi. Yritysten, jotka voidaan velvoittaa täyttämään ensisijaiseksi luokiteltuja tilauksia, olisi otettava tämä mahdollisuus ennakolta huomioon kaupallisten sopimustensa ehdoissa. Tämä vastuuvapautus ei vaikuta neuvoston direktiivissä 85/374/ETY (24) säädettyyn tuotevastuuseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden säännösten soveltamista.

(71)

Tiettyjen tuotteiden tuotannon ensisijaistamista koskevassa velvoitteessa kunnioitetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, 16 artiklassa vahvistettujen elinkeinovapauden ja sopimusvapauden sekä perusoikeuskirjan 17 artiklassa vahvistetun omistusoikeuden keskeistä sisältöä eikä vaikuteta niihin suhteettomasti. Näitä oikeuksia voidaan perusoikeuskirjan 52 artiklan 1 kohdan mukaisesti rajoittaa tässä asetuksessa ainoastaan lailla sekä kyseisten oikeuksien ja vapauksien keskeistä sisältöä kunnioittaen ja suhteellisuusperiaatetta noudattaen.

(72)

Kun kriisivaihe aktivoidaan, kaksi jäsenvaltiota tai useampi jäsenvaltio voisi antaa komissiolle toimeksi koota kysyntä yhteen ja toimia asianomaisten jäsenvaltioiden puolesta niiden yleisen edun mukaisissa julkisissa hankinnoissa voimassa olevia unionin sääntöjä ja menettelyjä noudattaen ja komission ostovoimaa hyödyntäen. Yhteisiä hankintoja olisi käytettävä vain puolijohteiden toimitusketjun häiriöihin puuttumiseksi kriisin aikana. Tässä toimeksiannossa komissio voitaisiin valtuuttaa tekemään sopimuksia kriisin kannalta merkityksellisten tuotteiden ostamisesta tietyille kriittisille aloille. Komission olisi Euroopan puolijohdeneuvostoa kuullen arvioitava kunkin pyynnön hyödyllisyys, tarpeellisuus ja oikeasuhteisuus. Jos se ei aio noudattaa pyyntöä, sen olisi ilmoitettava asiasta asianomaisille jäsenvaltioille ja Euroopan puolijohdeneuvostolle ja perusteltava pyyntönsä. Menettelyä koskevat yksityiskohdat olisi vahvistettava komission ja osallistuvien jäsenvaltioiden välisessä sopimuksessa, mukaan lukien syyt yhteisen hankintamekanismin käytölle ja kannettavat vastuut. Tällaiseen sopimukseen voi sisältyä tehtävien sopimusten lukumäärä ja yhteisiä hankintoja koskevat ehdot, kuten hinnat, toimitusajat, määrät sekä opt-in- tai opt-out-lausekkeet. Yhteinen hankinta voi johtaa siihen, että allekirjoitetaan yksi sopimus, joka kattaa kaikkien jäsenvaltioiden tarpeet, tai useita sopimuksia, joista kukin kattaa yhden tai useamman jäsenvaltion tarpeet. Lisäksi osallistuvilla jäsenvaltioilla olisi oltava oikeus nimetä edustajia antamaan ohjeita ja neuvoja hankintamenettelyjen aikana ja hankintasopimuksia koskevissa neuvotteluissa. Ostettujen tuotteiden käyttöönoton, käytön tai jälleenmyynnin olisi yhä kuuluttava jäsenvaltioiden toimivaltaan.

(73)

Puolijohdepulasta johtuvan kriisin aikana unionin voi olla tarpeen harkita suojatoimenpiteitä. Euroopan puolijohdeneuvosto olisi voitava ilmaista näkemyksensä auttaakseen komissiota arviomaan, onko markkinatilanteessa kyse asetuksessa (EU) 2015/479 tarkoitetusta elintärkeiden tuotteiden merkittävästä puutteesta.

(74)

Euroopan puolijohdeneuvostoon olisi sovellettava asiantuntijaryhmien institutionaalista kehystä, mukaan lukien kyseistä yhteisöä ja sen alaryhmiä koskevat avoimuussäännöt, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen soveltamista. Euroopan puolijohdeneuvoston olisi neuvottava ja avustettava komissiota erityiskysymyksissä. Sen olisi muun muassa annettava aloitetta koskevaa neuvontaa siruyhteisyrityksen julkisten tahojen neuvostolle, vaihdettava tietoja integroitujen tuotantolaitosten ja EU:n avoimien tilausvalmistajien toiminnasta; käsiteltävä ja valmisteltava sellaisten alojen ja teknologioiden määrittämistä, joilla voi olla suuri yhteiskunnallinen vaikutus ja merkitys turvallisuuden kannalta, mikä edellyttää luotettavien tuotteiden sertifiointia, sekä käsiteltävä koordinoitua seurantaa ja kriisinhallintaa. Lisäksi Euroopan puolijohdeneuvoston olisi varmistettava tämän asetuksen johdonmukainen soveltaminen, helpotettava jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja vaihdettava tietoja tähän asetukseen liittyvistä kysymyksistä. Euroopan puolijohdeneuvoston olisi myös vaihdettava komission kanssa näkemyksiä parhaista tavoista varmistaa teollis- ja tekijänoikeuksien, luottamuksellisten tietojen ja liikesalaisuuksien tehokas suojelu ja täytäntöönpano puolijohdealan sidosryhmät asianmukaisesti osallistavalla tavalla. Euroopan puolijohdeneuvoston olisi kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti tuettava komissiota kansainvälisessä yhteistyössä. Sen olisi toimittava foorumina keskustelulle muun muassa siitä, miten yhteistyötä voitaisiin tehostaa puolijohteiden globaalissa arvoketjussa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perussopimusten mukaisia Euroopan parlamentin ja neuvoston oikeuksia. Tätä varten Euroopan puolijohdeneuvoston olisi otettava huomioon prosessori- ja puolijohdeteknologian teollisen allianssin ja muiden sidosryhmien näkemykset. Lisäksi Euroopan puolijohdeneuvoston olisi huolehdittava koordinoinnista, yhteistyöstä ja tietojenvaihdosta unionin muiden kriisitoiminta- ja kriisivalmiusrakenteiden kanssa sen varmistamiseksi, että unioni soveltaa johdonmukaista ja koordinoitua lähestymistapaa puolijohdekriiseihin liittyviin kriisitoimiin ja kriisivalmiustoimiin.

(75)

Komission edustajan olisi toimittava Euroopan puolijohdeneuvoston puheenjohtajana. Kunkin jäsenvaltion olisi nimettävä vähintään yksi korkean tason edustaja Euroopan puolijohdeneuvostoon. Jäsenvaltiot voisivat myös nimittää eri edustajia Euroopan puolijohdeneuvoston eri tehtäviin esimerkiksi sen perusteella, mistä tämän asetuksen osasta puolijohdeneuvoston kokouksissa keskustellaan. Puheenjohtajan olisi voitava perustaa alaryhmiä, ja hänellä olisi oltava oikeus vahvistaa työjärjestelyjä siten, että hän kutsuu asiantuntijoita ja tarkkailijoita osallistumaan kokouksiin tapauskohtaisesti tai kutsuu sidosryhmiä, erityisesti unionin puolijohdeteollisuuden etuja edustavia järjestöjä, kuten prosessori- ja puolijohdeteknologian teollisen allianssin, osallistumaan alaryhmiin tarkkailijoina, jotta saadaan tärkeitä näkemyksiä Euroopan puolijohdeneuvoston toiminnasta ja jotta sidosryhmät voivat osallistua asianmukaisesti.

(76)

Euroopan puolijohdeneuvosto olisi käsiteltävä tehtäviään eri kokouksissa kuin toimitusvarmuuteen ja häiriönsietokykyyn sekä seurantaan ja kriisitoimintaan liittyviä tehtäviään. Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä varmistamaan toimiva ja tehokas yhteistyö Euroopan puolijohdeneuvostossa. Puheenjohtajan olisi voitava helpottaa tietojenvaihtoa Euroopan puolijohdeneuvoston ja muiden unionin elinten, laitosten, virastojen ja asiantuntija- ja neuvoa-antavien ryhmien välillä. Ottaen huomioon puolijohteiden tarjonnan merkitys muille aloille ja tästä johtuva koordinoinnin tarve puheenjohtajan olisi varmistettava, että muut unionin toimielimet ja elimet osallistuvat tarvittaessa ja asianmukaisissa tapauksissa tarkkailijoina Euroopan puolijohdeneuvoston kokouksiin, joissa käsitellään tässä asetuksessa perustettua seuranta- ja kriisitoimintamekanismia. Jotta voitaisiin jatkaa ja hyödyntää työtä, joka liittyy komission suosituksen (EU) 2022/210 (25) täytäntöönpanoon, Euroopan puolijohdeneuvoston olisi hoidettava puolijohteita käsittelevän eurooppalaisen asiantuntijaryhmän tehtävät. Tämä asiantuntijaryhmä olisi lakkautettava heti, kun Euroopan puolijohdeneuvosto aloittaa toimintansa.

(77)

Jäsenvaltioilla on keskeinen rooli tämän asetuksen soveltamisessa ja täytäntöönpanossa. Kunkin jäsenvaltion olisi nimettävä yksi tai useampi kansallinen toimivaltainen viranomainen, joka vastaa tämän asetuksen tehokkaasta täytäntöönpanosta, ja varmistettava, että kyseisillä viranomaisilla on riittävä toimivalta ja resurssit. Jäsenvaltiot voivat nimetä olemassa olevan viranomaisen tai viranomaiset. Jotta voidaan lisätä organisoinnin tehokkuutta jäsenvaltioissa ja luoda virallinen yhteyspiste yleisölle ja muille osapuolille unionissa ja jäsenvaltioissa, mukaan lukien komissio ja Euroopan puolijohdeneuvosto, kunkin jäsenvaltion olisi nimettävä tämän asetuksen mukaisesti nimeämiensä toimivaltaisten viranomaisten joukosta kansallinen keskitetty yhteyspiste, joka vastaa tähän asetukseen liittyvien kysymysten ja muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa tehtävän rajat ylittävän yhteistyön koordinoinnista.

(78)

Jotta voidaan varmistaa toimivaltaisten viranomaisten luotettava ja rakentava yhteistyö unionin tasolla ja kansallisella tasolla, kaikkien tämän asetuksen soveltamiseen osallistuvien osapuolten olisi kunnioitettava tehtäviään suorittaessaan saamiensa tietojen ja datan luottamuksellisuutta, jotta voidaan suojata etenkin teollis- ja tekijänoikeudet, arkaluonteiset liiketoimintatiedot ja liikesalaisuudet. Tietoja, jotka on saatu integroidun tuotantolaitoksen tai EU:n avoimen tilausvalmistajan asemaa koskevissa hakemuksissa tämän asetuksen mukaisten tietopyyntöjen tai ilmoitusvelvoitteiden yhteydessä, olisi käytettävä ainoastaan tämän asetuksen tarkoituksiin, ja niihin olisi sovellettava SEUT 339 artiklan mukaista salassapitovelvollisuutta sekä tietojen turvallista käsittelyä koskevia komission sisäisiä sääntöjä, erityisesti komission päätöstä (EU, Euratom) 2015/443 (26). Komission ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten, niiden virkamiesten, toimihenkilöiden ja muiden näiden viranomaisten valvonnassa työskentelevien henkilöiden sekä jäsenvaltioiden muiden viranomaisten virkamiesten olisi varmistettava tehtäviensä ja toimintansa yhteydessä saamiensa tietojen luottamuksellisuus. Tätä olisi sovellettava myös tällä asetuksella perustettuihin Euroopan puolijohdeneuvostoon ja puolijohdekomiteaan. Komission olisi tarvittaessa voitava hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään käytännön järjestelyt luottamuksellisten tietojen käsittelemiseksi tiedonkeruun yhteydessä.

(79)

Tämän asetuksen nojalla asetettujen velvoitteiden noudattamisen varmistamiseksi olisi voitava määrätä sakkoja ja uhkasakkoja. Tätä varten olisi vahvistettava asianmukaiset tasot sakoille, joita määrätään tämän asetuksen mukaisten tietopyyntöjen ja ilmoitusvelvoitteiden noudattamatta jättämisestä, ottaen huomioon molempien velvoitteiden ja pk-yrityksiä koskevien eri enimmäismäärien noudattamatta jättämisen erilaiset vakavuustasot. Lisäksi olisi vahvistettava uhkasakot, joita sovelletaan ensisijaisiksi luokiteltujen tilausten hyväksymistä ja toteuttamista koskevan velvoitteen noudattamatta jättämiseen ja joiden olisi oltava oikeasuhteisia ja heijastettava markkinoiden hintatasoa viimeisten 90 päivän ajalta, ja pk-yrityksille olisi vahvistettava eri enimmäismäärät. Seuraamusten täytäntöönpanon vanhentumisaikojen lisäksi sakkojen ja uhkasakkojen määräämiseen olisi sovellettava vanhentumisaikoja. Lisäksi komission olisi annettava asianomaiselle yritykselle tai yrityksiä edustaville organisaatioille oikeus tulla kuulluiksi.

(80)

Teknologian muutosten ja markkinoiden kehityksen huomioon ottamiseksi, aloitteen tehokkaan täytäntöönpanon ja arvioinnin varmistamiseksi sekä suunnittelun huippuosaamiskeskus -merkkiä koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tätä asetusta aloitteella tuettujen toimien osalta sen tavoitteiden kanssa johdonmukaisella tavalla ja sellaisten mitattavissa olevien indikaattoreiden osalta, joilla seurataan aloitteen toteuttamista ja raportoidaan sen edistymisestä sen tavoitteiden saavuttamisessa, ja täydennetään tätä asetusta vahvistamalla suunnittelun huippuosaamiskeskus-merkin hakemista koskeva menettely ja suunnittelun huippuosaamiskeskus-merkin myöntämistä, seurantaa ja peruuttamista koskevat vaatimukset ja edellytykset. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (27) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(81)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukaista täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, joka koskee ECICien valintaa, jotta saavutetaan aloitteen tavoitteet, ensisijaisiksi luokiteltujen tilausten käytännön järjestelyjen ja toiminnallisten järjestelyjen vahvistamista sekä käytännön järjestelyjen täsmentämistä luottamuksellisten tietojen käsittelemiseksi. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (28) mukaisesti.

(82)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on vahvistaa puitteet puolijohde-ekosysteemin vahvistamiseksi unionin tasolla, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi.

(83)

Tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti, jotta sen täytäntöönpano voitaisiin aloittaa mahdollisimman pian sen tavoitteiden saavuttamiseksi,