Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32023R1668

    Komission delegoitu asetus (EU) 2023/1668, annettu 25 päivänä toukokuuta 2023, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/2034 täydentämisestä teknisillä sääntelystandardeilla, joissa määritetään menetelmä sellaisten riskien tai riskitekijöiden mittaamiseksi, joita Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/2033 kolmannessa ja neljännessä osassa säädetyt omien varojen vaatimukset eivät kata lainkaan tai riittävästi, sekä ohjeelliset laadulliset tunnusluvut täydentävien omien varojen määriä varten (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

    C/2023/3282

    EUVL L 214, 31.8.2023, p. 1–8 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    Legal status of the document In force

    ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_del/2023/1668/oj

    31.8.2023   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    L 214/1


    KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2023/1668,

    annettu 25 päivänä toukokuuta 2023,

    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/2034 täydentämisestä teknisillä sääntelystandardeilla, joissa määritetään menetelmä sellaisten riskien tai riskitekijöiden mittaamiseksi, joita Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/2033 kolmannessa ja neljännessä osassa säädetyt omien varojen vaatimukset eivät kata lainkaan tai riittävästi, sekä ohjeelliset laadulliset tunnusluvut täydentävien omien varojen määriä varten

    (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

    EUROOPAN KOMISSIO, joka

    ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

    ottaa huomioon sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta ja direktiivien 2002/87/EY, 2009/65/EY, 2011/61/EU, 2013/36/EU, 2014/59/EU ja 2014/65/EU muuttamisesta 27 päivänä marraskuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/2034 (1) ja erityisesti sen 40 artiklan 6 kohdan neljännen alakohdan,

    sekä katsoo seuraavaa:

    (1)

    Jotta varmistetaan omien varojen lisävaatimuksen yhdenmukainen soveltaminen kaikkialla unionissa, on tarpeen vahvistaa yhtenäinen lähestymistapa sellaisten riskien ja riskitekijöiden mittaamiseksi, joiden perusteella määritetään riittävä pääoman taso kaikkien niiden olennaisten riskien kattamiseksi, joita sijoituspalveluyritykseen voi kohdistua. Toimivaltaisten viranomaisten olisi sen vuoksi varmistettava, että sijoituspalveluyrityksillä on riittävästi täydentäviä omia varoja kunkin riskiluokan (asiakkaaseen, yritykseen tai markkinaan kohdistuvat riskit) ja kaikkien muiden olennaisten riskien kattamiseksi.

    (2)

    Jotta toimivaltaiset viranomaiset voisivat seurata sijoituspalveluyritysten riskiprofiilia asianmukaisesti ja tunnistaa, arvioida ja kvantifioida olennaiset riskit, on tarpeen vahvistaa yksityiskohtainen ja kattava menetelmä, joka on oikeassa suhteessa sijoituspalveluyritysten toiminnan luonteeseen, laajuuteen ja monimuotoisuuteen ja joka perustuu kaikkiin käytettävissä oleviin tietolähteisiin, direktiivin (EU) 2019/2034 36 artiklan soveltamiseksi kerätyt tiedot mukaan lukien.

    (3)

    Omien varojen lisävaatimuksen tason katsotaan olevan riittävä silloin, kun se vähentää sijoituspalveluyrityksen kaatumisen todennäköisyyttä ja rajoittaa hallitsemattoman alasajon riskiä, joka toteutuessaan voisi vaikuttaa kielteisesti sijoituspalveluyrityksen asiakkaisiin ja laajempiin markkinoihin sekä myös muihin rahoituslaitoksiin, markkinainfrastruktuureihin tai koko markkinoihin. Ottaen huomioon tämä omien varojen lisävaatimuksen kaksiosainen tavoite ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/2033 (2) kolmannessa ja neljännessä osassa vahvistettujen omien varojen vaatimusten rakenne toimivaltaisten viranomaisten olisi tarkasteltava erikseen sijoituspalveluyrityksen nykyiseen toimintaan ja toisaalta sen liiketoiminnan hallitsemattomaan alasajoon liittyviä riskejä.

    (4)

    Jotta voidaan varmistaa, että kaikki riskit tai riskitekijät, joita sijoituspalveluyritykseen kohdistuu tai joita se aiheuttaa muille, on asianmukaisesti katettu, sijoituspalveluyrityksellä olisi oltava liiketoimintamalliinsa ja toimintansa laajuuteen ja monimuotoisuuteen nähden riittävästi omia varoja toiminnan hallittuun alasajoon liittyvien ylimääräisten toimintakustannusten kattamiseksi. Sen varmistamiseksi, että tällaiset omat varat olisivat asianmukaiset tietyissä taloudellisissa olosuhteissa, toimivaltaisten viranomaisten olisi otettava direktiivin (EU) 2019/2034 36 artiklan mukaisesti suoritettavassa vakavaraisuuden arviointiprosessissa huomioon erilaisia uskottavia taloudellisia skenaarioita. Erityisesti liiketoiminnan jatkuvuus, sijoittajansuoja ja markkinoiden eheys eivät saa vaarantua alasajoprosessin aikana. Sen vuoksi sijoituspalveluyrityksen olisi myös alasajoprosessin aikana kyettävä kattamaan sellaiset kustannukset ja tappiot, joita ei voida kattaa voitoilla. Määrittäessään omien varojen lisävaatimusta toimivaltaisten viranomaisten olisi myös otettava huomioon, että alasajoprosessin kesto voi vaihdella huomattavasti kulloistenkin olosuhteiden mukaan. Lisäksi koska sijoituspalveluyrityksillä voi olla erilaisia oikeudellisia muotoja, toimivaltaisten viranomaisten olisi otettava huomioon myös sovellettava kansallinen maksukyvyttömyys-, yhteisö- ja kauppalainsäädäntö, joka voi vaikuttaa alasajoprosessien kestoon, sekä erilaisiin oikeudellisiin muotoihin liittyvät kustannukset ja riskit.

    (5)

    Jotta varmistetaan oikeasuhteisuus omien varojen lisävaatimusta määritettäessä, riskit ja riskitekijät, joita asetuksen (EU) 2019/2033 15 artiklassa tarkoitettu K-tekijöiden mukainen vaatimus ei kata lainkaan tai riittävästi, olisi mitattava vain sellaisten sijoituspalveluyritysten osalta, joihin sovelletaan mainitussa artiklassa tarkoitettua K-tekijöiden mukaista vaatimusta, ei pienten ja ilman sidossuhteita olevien sijoituspalveluyritysten osalta, jotka täyttävät mainitun asetuksen 12 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset. Sijoituspalveluyrityksiin kohdistuu myös muita riskejä, joita ei ole lainkaan katettu asetuksen (EU) 2019/2033 kolmannessa ja neljännessä osassa säädetyillä omien varojen vaatimuksilla, mukaan lukien riskejä, jotka on nimenomaisesti jätetty näiden omien varojen vaatimusten ulkopuolelle. Sen vuoksi on tarpeen täsmentää, että toimivaltaiset viranomaiset arvioivat ja mittaavat näitä riskejä sijoituspalveluyrityksen koon ja liiketoimintamallin sekä sen toiminnan laajuuden, luonteen ja monimuotoisuuden perusteella.

    (6)

    Jotta voidaan varmistaa, että kaikki asetuksen (EU) 2019/2033 kolmannessa ja neljännessä osassa mainitut riskit, joita kyseisissä osissa säädetyt vaatimukset eivät kata kokonaan tai riittävästi, mitataan ja katetaan oikein, kyseiset riskit olisi mitattava erikseen kunkin riskiluokan (asiakkaaseen, markkinaan ja yritykseen kohdistuvat riskit) osalta. Samasta syystä ne riskit, joita mainitun asetuksen kolmannessa ja neljännessä osassa säädetyt vaatimukset eivät kata, mukaan lukien riskit, jotka on nimenomaisesti jätetty näiden vaatimusten ulkopuolelle, olisi mitattava riskikohtaisesti. Jos riskien mittaaminen riskiluokka- tai riskikohtaisesti kuitenkin aiheuttaa kohtuutonta rasitetta tai se ei ole mahdollista tapauksissa, joissa sijoituspalveluyritykseen sovelletaan direktiivin (EU) 2019/2034 9 artiklan 1 kohdassa säädettyä vaatimusta alhaisempaa perustamispääomavaatimusta, riskien mittaaminen olisi tällaisissa tapauksissa tehtävä kootusti oikeasuhteisuusperiaate huomioon ottaen.

    (7)

    Jotta vakavaraisuusnäkökohdat ja oikeasuhteisen soveltamisen periaate tasapainotetaan oikein, riskejä ei pitäisi mitata kootusti sellaisten sijoituspalveluyritysten osalta, joihin sovelletaan direktiivin (EU) 2019/2034 9 artiklan 1 kohdassa säädettyä perustamispääomavaatimusta. Sijoituspalveluyrityksiä, joihin sovelletaan korkeampaa perustamispääomavaatimusta, olisi arvioitava riskien perusteella mittaamalla riskit riskiluokka- ja riskikohtaisesti.

    (8)

    Jotta voidaan varmistaa, että mahdolliset sijoituspalveluyritysten muille aiheuttamat tai niihin itseensä kohdistuvat olennaiset riskit mitataan yhdenmukaisesti, toimivaltaisten viranomaisten olisi käytettävä yhdenmukaistettuja ohjeellisia laadullisia vähimmäistunnuslukuja. Koska riskit muuttuvat yrityksen liiketoimintasyklin mukana, toimivaltaisten viranomaisten olisi staattisen arvioinnin lisäksi myös analysoitava näiden tunnuslukujen historiallista kehitystä. Jotta kaikki asiaankuuluvat riskit tulevat asianmukaisesti katetuiksi, eri sijoituspalveluyritysten osalta olisi käytettävä eri tunnuslukuja riippuen niiden liiketoimintamallista ja toiminnasta. Jotta sijoituspalveluyrityksen kaikki asiaankuuluvat riskit tulevat asianmukaisesti katetuiksi, kun otetaan huomioon yrityksen tietty liiketoimintamalli tai toiminta sekä sen oikeudellinen muoto ja luotettavien tietojen saatavuus, toimivaltaisten viranomaisten olisi tietyin, erityisesti yrityksen liiketoimintamallin erityispiirteisiin tai tietojen laatuun liittyvin edellytyksin mukautettava tunnuslukuja ja käytettävä näitä mukautettuja tunnuslukuja tai, jos tämä ei ole mahdollista, käytettävä vaihtoehtoisia tunnuslukuja, jotka ovat oikeassa suhteessa sijoituspalveluyrityksen kokoon, monimuotoisuuteen, liiketoimintamalliin ja toimintamalliin nähden ja joilla varmistetaan, että riskit arvioidaan asianmukaisesti.

    (9)

    Tämä asetus perustuu Euroopan pankkiviranomaisen komissiolle toimittamiin teknisten sääntelystandardien luonnoksiin.

    (10)

    Euroopan pankkiviranomainen on järjestänyt avoimia julkisia kuulemisia teknisten sääntelystandardien luonnoksista, joihin tämä asetus perustuu, analysoinut niihin mahdollisesti liittyviä kustannuksia ja hyötyjä sekä pyytänyt neuvoja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1093/2010 (3) 10 artiklan mukaisesti perustetulta pankkialan osallisryhmältä,

    ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

    1 artikla

    Hallitsemattoman alasajon riski

    1.   Toimivaltaisten viranomaisten on mitattava direktiivin (EU) 2019/2034 36 artiklan mukaisesti toteutettavassa vakavaraisuuden arviointiprosessissaan sijoituspalveluyrityksen liiketoiminnan hallitsemattoman alasajon riski määrittämällä se pääoman määrä, jonka katsotaan olevan riittävä, jotta kyseinen yritys voitaisiin ajaa hallitusti alas uskottavissa skenaarioissa, ottaen huomioon sijoituspalveluyrityksen oikeudellisen muodon, liiketoimintamallin, liiketoiminta- ja riskistrategian sekä yrityksen toiminnan laajuuden ja monimuotoisuuden.

    2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun mittauksen on oltava oikeassa suhteessa sijoituspalveluyrityksen monimuotoisuuteen, riskiprofiiliin ja toiminnan laajuuteen sekä sen alasajosta asiakkaisiin ja markkinoihin mahdollisesti kohdistuviin vaikutuksiin nähden, ja mittauksessa on

    a)

    arvioitava realistisesti sijoituspalveluyrityksen alasajoon kuluva aika;

    b)

    arvioitava sijoituspalveluyrityksen operatiiviset ja oikeudelliset tehtävät alasajoprosessin aikana realistisella aikataululla;

    c)

    eriteltävä ja arvioitava olennaiset kiinteät ja muuttuvat kustannukset;

    d)

    tunnistettava ja arvioitava sellaiset olennaiset riskit tai riskitekijät, jotka voivat toteutua alasajoprosessin aikana;

    e)

    otettava huomioon kaikki muut alasajoprosessin kannalta merkitykselliset seikat.

    3.   Sovellettaessa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2014/59/EU (4) toimivaltaisten viranomaisten on 2 kohdan b ja c alakohdan yhteydessä otettava huomioon sijoituspalveluyrityksen elvytyssuunnitelmassa tai konsernin elvytyssuunnitelmassa olevat tiedot elvytystoimista ja päätöksenteko-, ohjaus- ja valvontajärjestelmistä, mikäli toimivaltaiset viranomaiset pitävät näitä tietoja riittävän uskottavina ja luotettavina.

    4.   Niiden sijoituspalveluyritysten osalta, joihin sovelletaan direktiivin (EU) 2019/2034 9 artiklan 1 kohdassa säädettyä perustamispääomavaatimusta, toimivaltaisten viranomaisten on otettava mittauksessaan huomioon

    a)

    tämän artiklan 2 kohdan c alakohtaa sovellettaessa toiminnan lopettamisesta aiheutuvat kustannukset, mukaan lukien oikeudenkäyntikulut;

    b)

    tämän artiklan 2 kohdan d alakohtaa sovellettaessa alasajoprosessista johtuvat odotettavissa olevat tulojen menetykset ja omaisuuserien nettomyyntiarvon aleneminen.

    5.   Toimivaltaisten viranomaisten on yksilöitävä ja kvantifioitava olennaiset kustannukset ja riskit tai riskitekijät sekä määritettävä tämän artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti se pääoman määrä, jonka katsotaan olevan riittävä niiden kattamiseksi.

    Toimivaltaisten viranomaisten on käytettävä 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja asiaankuuluvia ohjeellisia laadullisia tunnuslukuja ja yhdistettävä ne staattiseen ja historiallista kehitystä koskevaan analyysiin sekä laadittava tarvittaessa oma asiantuntija-arvionsa.

    6.   Pääoman, jota pidetään riittävänä kattamaan sijoituspalveluyrityksen liiketoiminnan hallitsemattoman alasajon riski tämän artiklan mukaisesti mitattuna, on oltava vähintään yhtä suuri kuin kyseisen sijoituspalveluyrityksen asetuksen (EU) 2019/2033 13 artiklan mukaisesti laskettu kiinteitä yleiskustannuksia koskeva vaatimus.

    2 artikla

    Olennaiset riskit tai riskitekijät, joita asetuksen (EU) 2019/2033 kolmannen osan II osastossa säädetty K-tekijöiden mukainen vaatimus ei kata lainkaan tai kokonaan

    1.   Kun kyseessä on sijoituspalveluyritys, joka ei täytä asetuksen (EU) 2019/2033 12 artiklan 1 kohdassa säädettyjä edellytyksiä ja jota ei siten voida luokitella pieneksi ja ilman sidossuhteita olevaksi sijoituspalveluyritykseksi, toimivaltaisten viranomaisten on direktiivin (EU) 2019/2034 36 ja 37 artiklan mukaisesti suoritettavissa arvioinneissaan mitattava sijoituspalveluyrityksen nykyisestä toiminnasta johtuvat mahdolliset olennaiset riskit tai olennaiset riskitekijät, joita yritys aiheuttaa itselleen, asiakkailleen ja markkinoille ja joita asetuksen (EU) 2019/2033 kolmannen osan II osastossa säädetty K-tekijöiden mukainen vaatimus ei kata lainkaan tai kokonaan, ottaen huomioon sijoituspalveluyrityksen liiketoimintamallin, oikeudellisen muodon, liiketoiminta- ja riskistrategian sekä yrityksen toiminnan laajuuden ja monimuotoisuuden.

    Toimivaltaisten viranomaisten on määritettävä se pääoman määrä, jota pidetään riittävänä kattamaan K-tekijöiden mukaiseen vaatimukseen liittyvät riskit.

    2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu mittaus on tehtävä erikseen kunkin riskiluokan osalta, joita ovat asetuksen (EU) 2019/2033 15 artiklan mukaisesti asiakkaaseen kohdistuva riski (RtC), markkinaan kohdistuva riski (RtM) sekä yritykseen kohdistuva riski (RtF).

    Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, niiden sijoituspalveluyritysten osalta, joihin sovelletaan direktiivin (EU) 2019/2034 9 artiklan 1 kohdassa säädettyä vaatimusta alhaisempaa perustamispääomavaatimusta ja joiden osalta toimivaltaiset viranomaiset katsovat, että yksityiskohtaisempi kvantifiointi ei ole mahdollinen tai se aiheuttaisi kohtuutonta rasitetta, mittaus on tehtävä koostetusti.

    3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitetussa mittauksessa on tunnistettava ja kvantifioitava olennaiset riskit tai riskitekijät kunkin riskiluokan osalta, mukaan lukien asetuksen (EU) 2019/2033 22 artiklan c alakohdassa tarkoitetun vaihtoehtoisen sisäisten mallien menetelmän käytöstä johtuvat riskit, tämän asetuksen 6 artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa säädettyjen ohjeellisten laadullisten tunnuslukujen sekä toimivaltaisten viranomaisten laatiman asiantuntija-arvion perusteella.

    4.   Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että K-tekijöiden mukaiseen vaatimukseen liittyvien olennaisten riskien kattamiseksi riittäväksi katsottu pääoma ei ole pienempi kuin K-tekijöiden mukainen vaatimus yhteensä.

    3 artikla

    Olennaiset riskit tai riskitekijät, joita asetuksen (EU) 2019/2033 kolmannessa ja neljännessä osassa säädetyt omien varojen vaatimukset eivät kata

    1.   Kun kyseessä on sijoituspalveluyritys, joka ei täytä asetuksen (EU) 2019/2033 12 artiklan 1 kohdassa säädettyjä edellytyksiä ja jota ei siten voida luokitella pieneksi ja ilman sidossuhteita olevaksi sijoituspalveluyritykseksi, toimivaltaisten viranomaisten on direktiivin (EU) 2019/2034 36 artiklan mukaisessa vakavaraisuuden arviointiprosessissaan mitattava kaikki mahdolliset sijoituspalveluyrityksen nykyisestä toiminnasta johtuvat olennaiset riskit tai olennaiset riskitekijät, joita asetuksen (EU) 2019/2033 kolmannessa ja neljännessä osassa säädetyt asianomaiselle yritykselle asetetut omien varojen vaatimukset eivät kata, lukuun ottamatta tämän asetuksen 2 artiklassa tarkoitettuja riskejä ja riskitekijöitä, määrittämällä riskikohtaisesti se lisäpääoma, jonka katsotaan olevan riittävä olennaisten riskien tai riskitekijöiden kattamiseksi, ottaen huomioon sijoituspalveluyrityksen liiketoimintamallin, oikeudellisen muodon, liiketoiminta- ja riskistrategian sekä yrityksen toiminnan laajuuden ja monimuotoisuuden.

    2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa mittauksessa on tunnistettava, arvioitava ja tarvittaessa kvantifioitava seuraavat riskialueet:

    a)

    sijoituspalveluyrityksen verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuteen kohdistuvat riskit yritysten prosessien, tietojen ja varojen luottamuksellisuuden, eheyden ja saatavuuden varmistamiseksi;

    b)

    kaupankäyntivaraston ulkopuolisista toimista syntyvä korko- ja luottoriski.

    Niiden sijoituspalveluyritysten osalta, joihin sovelletaan direktiivin (EU) 2019/2034 9 artiklan 1 kohdassa säädettyä vaatimusta alhaisempaa perustamispääomavaatimusta ja joiden osalta toimivaltaiset viranomaiset katsovat, että yksityiskohtaisempi kvantifiointi ei ole mahdollinen tai se aiheuttaisi kohtuutonta rasitetta, mittaus on tehtävä kootusti.

    3.   Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua mittausta tehdessään toimivaltaisten viranomaisten on käytettävä 6 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja asiaankuuluvia ohjeellisia laadullisia tunnuslukuja ja yhdistettävä ne staattiseen ja historiallista kehitystä koskevaan analyysiin sekä laadittava tarvittaessa oma asiantuntija-arvionsa.

    4 artikla

    Olennainen kokonaisriski, jota asetuksen (EU) 2019/2033 kolmannessa ja neljännessä osassa säädetyt omien varojen vaatimukset eivät kata lainkaan tai kokonaan

    1.   Toimivaltaisten viranomaisten on laskettava sen lisäpääoman kokonaismäärä, jota pidetään riittävänä kattamaan sijoituspalveluyrityksen nykyisestä toiminnasta aiheutuvat olennaiset riskit tai olennaiset riskitekijät, 2 ja 3 artiklan mukaisesti laskettujen riittäväksi katsottujen pääomien summana.

    2.   Toimivaltaisten viranomaisten on mitattava olennainen kokonaisriski, jota asetuksen (EU) 2019/2033 kolmannessa ja neljännessä osassa säädetyt omien varojen vaatimukset eivät kata lainkaan tai kokonaan, määrittämällä tarvittavien omien varojen lisävaatimuksen taso 1 artiklan tai tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti lasketuista määristä korkeamman ja asetuksen (EU) 2019/2033 kolmannessa tai neljännessä osassa säädettyjen omien varojen vaatimusten erotuksena.

    5 artikla

    Yleiset laadulliset tunnusluvut omien varojen lisävaatimuksen määrittämiseksi

    1.   Määrittäessään omien varojen lisävaatimusten määrää 1, 2 ja 3 artiklan sovellettaessa toimivaltaisten viranomaisten on otettava huomioon seuraavat:

    a)

    sijoituspalveluyrityksen suorittaman, direktiivin (EU) 2019/2034 24 artiklassa säädetyn sisäisen pääoman riittävyyden arviointimenettelyn ja sisäisen riskinarviointimenettelyn tulokset;

    b)

    asetuksen (EU) 2019/2033 54 ja 55 artiklan mukaisesti ilmoitetut tiedot;

    c)

    direktiivin (EU) 2019/2034 36 ja 37 artiklan mukaisesti suoritettujen tarkastelujen tulokset;

    d)

    muiden mahdollisten valvontatoimien tulokset;

    e)

    muut merkitykselliset tiedot, mukaan lukien valvojan arvio.

    2.   Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että kaikille niiden valvonnan piiriin kuuluville sijoituspalveluyrityksille määrättävien omien varojen lisävaatimusten kvantifiointi suoritetaan keskenään vertailukelpoisesti.

    6 artikla

    Ohjeelliset laadulliset tunnusluvut

    1.   Edellä olevaa 1 artiklan 5 kohdan toista alakohtaa sovellettaessa käytettävät ohjeelliset laadulliset tunnusluvut ovat seuraavat:

    a)

    sidonnaisasiamiesten lukumäärä suhteessa henkilöstön kokonaismäärään;

    b)

    alasajon keskimääräinen kesto kyseisellä oikeudenkäyttöalueella ottaen huomioon sijoituspalveluyrityksen liiketoiminnan monimuotoisuus;

    c)

    sellaisten sopimusten osuus, joita ei voida peruuttaa, ja niiden jäljellä oleva kesto;

    d)

    ne markkinat, joilla kyseinen sijoituspalveluyritys on pääasiallinen palveluntarjoaja;

    e)

    niiden kiinteiden omaisuuserien arvo ja realisointimahdollisuus, jotka sijoituspalveluyrityksen olisi luovutettava alasajossa;

    f)

    alasajotilanteessa maksettavaksi tulevat keskimääräiset irtisanomiskorvaukset ottaen huomioon työlainsäädäntö ja työntekijöiden kanssa tehdyt sopimukset.

    2.   Edellä olevaa 2 artiklaa sovellettaessa asiakkaaseen kohdistuvan riskin mittaamisessa käytettävät ohjeelliset laadulliset tunnusluvut ovat seuraavat:

    a)

    yrityksen hallussa olleiden asiakasrahojen määrä edellisten viiden vuoden aikana;

    b)

    hoidettavina olleiden varojen määrä edellisten viiden vuoden aikana;

    c)

    asiakkaiden puolesta säilytettävinä ja hallinnoitavina olleiden varojen määrä edellisten viiden vuoden aikana;

    d)

    sijoituspalveluyritykselle lakisääteisten tai sopimusvelvoitteiden rikkomisesta aiheutuneiden tappioiden tai vahinkojen määrä vähintään edellisiltä viideltä vuodelta, mukaan lukien seuraavista aiheutuneet tappiot:

    i)

    sijoittajille annetut huonot neuvot ja tähän liittyvät sijoittajille maksetut korvaukset,

    ii)

    rikkomusten ehkäisemiseksi tarkoitettujen asianmukaisten menettelyjen käyttöönoton, täytäntöönpanon ja ylläpidon laiminlyönti,

    iii)

    kaupankäynnissä tai arvostuksessa tapahtuneet virheet,

    iv)

    liiketoiminnan keskeytyminen, järjestelmäviat sekä ongelmat liiketoimien käsittelyssä tai prosessien hallinnassa,

    v)

    sellaiset sijoituspalveluyrityksen sidonnaisasiamiesten tai nimettyjen edustajien toimet, joista sijoituspalveluyritys on vastuussa;

    e)

    erityisesti sellaisten sijoituspalveluyritysten osalta, joilla on hallussaan asiakasrahoja, kaikki sellaiset tilanteet, joissa sijoituspalveluyritys ei ole palauttanut asiakasrahoja ajoissa silloin, kun niitä on vaadittu takaisin, sekä tähän liittyvät taloudelliset seuraukset edellisten viiden vuoden ajalta.

    3.   Edellä olevaa 2 artiklaa sovellettaessa markkinaan kohdistuvan riskin mittaamisessa käytettävät ohjeelliset laadulliset tunnusluvut ovat seuraavat:

    a)

    positioiden arvon vaihtelu, myös muuttuvien markkinaolosuhteiden vuoksi;

    b)

    monimutkaisten ja epälikvidien tuotteiden osuus sijoituspalveluyrityksen kaupankäyntivarastosta määrän ja nettotuloksen perusteella;

    c)

    erityisesti sisäisiä malleja käyttävien sijoituspalveluyritysten osalta sääntelytarkoituksiin käytettävien mallien säännöllinen toteutumatestaus.

    4.   Edellä olevaa 2 artiklaa sovellettaessa yritykseen kohdistuvan riskin mittaamisessa käytettävät ohjeelliset laadulliset tunnusluvut ovat seuraavat:

    a)

    päivittäinen kaupankäyntivirta ja keskimääräinen päivittäinen kaupankäyntivirta edellisten viiden vuoden aikana;

    b)

    mahdolliset merkittävät päivittäiseen kaupankäyntivirtaan liittyvät operatiiviset tapahtumat sekä niihin liittyvät taloudelliset tappiot edellisten viiden vuoden ajalta, mukaan lukien käsittelyvirheet;

    c)

    sijoituspalveluyrityksen tuottojen ja tulojen vaihtelu edellisten viiden vuoden aikana;

    d)

    rahoitusvälineissä, ulkomaanvaluutoissa ja hyödykkeissä olevien positioiden vaihteluista aiheutuneet tappiot edellisten viiden vuoden aikana;

    e)

    asiakkaiden tai vastapuolten maksukyvyttömyysaste ja siihen liittyvät tappiot edellisten viiden vuoden aikana;

    f)

    mahdolliset varojen kirjanpitoarvon merkittävistä muutoksista johtuvat tappiot, mukaan lukien markkinaolosuhteiden ja vastapuolten luottokelpoisuuden muutoksista johtuvat tappiot;

    g)

    etuusperusteisiin eläkejärjestelmiin maksettujen maksujen tai osuuksien määrät ja niiden vaihtelu edellisten viiden vuoden ajalta;

    h)

    sijoituspalveluyrityksen varojen keskittyminen, mukaan lukien asiakkaiden ja vastapuolten keskittyminen sekä alakohtainen ja maantieteellinen keskittyminen;

    i)

    taseen ulkopuolisten sitoumusten osuus sijoituspalveluyrityksen kokonaisvaroista ja niihin liittyvä luottoriski.

    5.   Edellä olevaa 3 artiklaa sovellettaessa ohjeelliset laadulliset tunnusluvut ovat seuraavat:

    a)

    mahdolliset viitteet sellaisista merkittävistä rahoitusriskeistä, joita ei ole otettu huomioon asetuksen (EU) 2019/2033 11 artiklassa säädetyissä omien varojen vaatimuksissa, erityisesti seuraavat:

    i)

    operatiivisista riskeistä johtuvien kokonaistappioiden keskimääräinen osuus bruttotuloista edellisten viiden vuoden ajalta,

    ii)

    mahdolliset merkittävät operatiiviset tapahtumat ja niihin liittyvät taloudelliset tappiot edellisten viiden vuoden ajalta,

    iii)

    se osuus sijoituspalveluyrityksen nettotulosta, joka on peräisin muista kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/65/EU (5) liitteessä I olevassa A jaksossa luetelluista palveluista tai toiminnoista;

    b)

    mahdolliset viitteet merkittävistä tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvistä riskeistä, erityisesti

    i)

    tieto- ja viestintätekniikka-arkkitehtuurin yleinen monimutkaisuus, mukaan lukien ulkoistettujen tieto- ja viestintätekniikkapalvelujen osuus,

    ii)

    tieto- ja viestintätekniikkaympäristössä edellisten viiden vuoden aikana tapahtuneiden olennaisten muutosten määrä,

    iii)

    kriittisiin tieto- ja viestintätekniikkapalveluihin vaikuttaneiden tapahtumien aiheuttamista häiriöistä johtuvat mahdolliset tappiot edellisten viiden vuoden aikana,

    iv)

    kyberhyökkäysten lukumäärä ja niihin liittyvät tappiot edellisten viiden vuoden aikana;

    c)

    mahdolliset viitteet kaupankäyntivaraston ulkopuolisesta toiminnasta johtuvista merkittävistä korkoriskeistä, erityisesti

    i)

    korkoihin perustuvien tai muulla tavoin koroista riippuvien, sijoituspalveluyrityksen kaupankäyntivaraston ulkopuolisten liiketoimien määrä,

    ii)

    sijoituspalveluyrityksen suojausstrategia ja mahdolliset epäsuhdat positioiden ja suojausten välillä sijoituspalveluyrityksen kaupankäyntivaraston ulkopuolella.

    6.   Toimivaltaiset viranomaiset voivat sisällyttää 1–5 kohdassa esitettyyn ohjeellisten laadullisten tunnuslukujen luetteloon myös muita tunnuslukuja, kunhan tällaiset lisätyt tunnusluvut ovat oikeasuhteisia sijoituspalveluyrityksen kokoon, monimuotoisuuteen, liiketoimintamalliin ja toimintamalliin nähden.

    7.   Toimivaltaisten viranomaisten on mukautettava 1–5 kohdassa esitettyjä tunnuslukuja ja käytettävä näitä mukautettuja tunnuslukuja, jos jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:

    a)

    tunnusluku ei ole sijoituspalveluyrityksen tietyn oikeudellisen muodon, rakennemuutosten, liiketoiminnan tai toimintamallin vuoksi asianmukainen;

    b)

    tunnusluvun arviointi aiheuttaa sijoituspalveluyrityksen toiminnan koko ja monimuotoisuus huomioon ottaen kohtuutonta rasitetta;

    c)

    tunnuslukua ei ole mahdollista arvioida luotettavien tietojen puuttumisen vuoksi, kun kyseessä ovat muut kuin asetuksen (EU) 2019/2033 54 ja 55 artiklassa tai direktiivin (EU) 2019/2034 39 artiklan 2 kohdan j alakohdassa tarkoitetut tiedot;

    d)

    tunnuslukua ei ole mahdollista arvioida luotettavien historiatietojen puuttumisen vuoksi, minkä vuoksi historiallista analyysia koskeva ajanjakso on merkityksetön. Tällaisissa tapauksissa toimivaltaisten viranomaisten on rajoitettava historiatietojen analyysi viimeisimmän direktiivin (EU) 2019/2034 36 artiklassa säädetyn mukaisen vakavaraisuuden arviointiprosessin jälkeiseen ajanjaksoon.

    Jos toimivaltaisten viranomaisten ei ole mahdollista mukauttaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja tunnuslukuja, niiden on tarvittaessa käytettävä vaihtoehtoisia tunnuslukuja ja varmistettava, että nämä vaihtoehtoiset tunnusluvut ovat oikeasuhteisia sijoituspalveluyrityksen kokoon, monimuotoisuuteen, liiketoimintamalliin ja toimintamalliin nähden.

    7 artikla

    Voimaantulo

    Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

    Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

    Tehty Brysselissä 25 päivänä toukokuuta 2023.

    Komission puolesta

    Puheenjohtaja

    Ursula VON DER LEYEN


    (1)  EUVL L 314, 5.12.2019, s. 64.

    (2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/2033, annettu 27 päivänä marraskuuta 2019, sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista sekä asetusten (EU) N:o 1093/2010, (EU) N:o 575/2013, (EU) N:o 600/2014 ja (EU) N:o 806/2014 muuttamisesta (EUVL L 314, 5.12.2019, s. 1).

    (3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1093/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/78/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 12).

    (4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/59/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä sekä neuvoston direktiivin 82/891/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2001/24/EY, 2002/47/EY, 2004/25/EY, 2005/56/EY, 2007/36/EY, 2011/35/EU, 2012/30/EU ja 2013/36/EU ja asetusten (EU) N:o 1093/2010 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 190).

    (5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/65/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä direktiivin 2002/92/EY ja direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 349).


    Top