(1)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 10 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on laadittava joko kansallisella tai toiminnallisten ilmatilan lohkojen tasolla sitovat suorituskykytavoitteet lennonvarmistuspalvelujen ja verkkotoimintojen suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän kullekin viiteajanjaksolle. Näiden suorituskykytavoitteiden on oltava yhdenmukaisia komission kyseiselle viiteajanjaksolle hyväksymien unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden kanssa.

(2)

Covid-19-pandemian lennonvarmistuspalvelujen tarjonnalle aiheuttamien vaikutusten huomioon ottamiseksi komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2020/1627 (3) vahvistettiin kolmannelle viiteajanjaksolle toimenpiteitä, jotka poikkeavat täytäntöönpanoasetuksesta (EU) 2019/317. Näillä perusteilla komission täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2021/891 (4) vahvistettiin tarkistetut unionin laajuiset suorituskykytavoitteet kolmannelle viiteajanjaksolle.

(3)

Belgia, Saksa, Ranska, Luxemburg ja Alankomaat hyväksyivät yhdessä Keski-Euroopan toiminnallisen ilmatilan lohkon, jäljempänä ’FABEC-lohko’, tasolla kolmannen viiteajanjakson suorituskykysuunnitelman luonnoksen, jäljempänä ’suorituskykysuunnitelman luonnos’, joka toimitettiin komissiolle lokakuussa 2021. Arvioinnin jälkeen komissio totesi täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2022/728 (5), että kyseiseen suorituskykysuunnitelman luonnokseen sisältyvät Belgian ja Luxemburgin lentoreittimaksuvyöhykettä, jäljempänä ’Belgian ja Luxemburgin maksuvyöhyke’, koskevat kustannustehokkuutta koskevat suorituskykytavoitteet eivät olleet yhteensopivia unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden kanssa, ja antoi suosituksia kyseisten paikallisten suorituskykytavoitteiden tarkistamiseksi. Myös Sveitsi kuuluu FABEC-lohkoon ja oli sisällytetty FABEC-suorituskykysuunnitelman luonnokseen. Koska Sveitsi on kolmas maa ja siihen sovelletaan suorituskyvyn kehittämisjärjestelmää ja maksujärjestelmää EU:n ja Sveitsin välisen lentoliikennesopimuksen nojalla, sille ilmoitettiin erikseen FABEC-suorituskykysuunnitelman luonnokseen sisältyvien Belgian ja Luxemburgin paikallisten kustannustehokkuutta koskevien tavoitteiden yhteensopimattomuudesta 13 päivänä huhtikuuta 2022 annetulla komission täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2022/780 (6).

(4)

Belgia, Saksa, Ranska, Luxemburg ja Alankomaat toimittivat komissiolle 13 päivänä heinäkuuta 2022 FABEC-suorituskykysuunnitelman luonnoksen kolmannelle viiteajanjaksolle, jäljempänä ’tarkistettu suorituskykysuunnitelman luonnos’.

(5)

Komissio käynnisti 24 päivänä lokakuuta 2022 päätöksellään (EU) 2022/2255 (7) täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun yksityiskohtaisen tarkastelun, joka koski tarkistettuun suorituskykysuunnitelman luonnokseen sisältyviä tarkistettuja kustannustehokkuutta koskevia suorituskykytavoitteita, joita ehdotetaan Belgian ja Luxemburgin maksuvyöhykkeelle.

(6)

Ranska ilmoitti komissiolle 28 päivänä lokakuuta 2022, Saksa 3 päivänä marraskuuta 2022 ja Alankomaat 4 päivänä marraskuuta 2022 vetäytyneensä FABEC-lohkon tasolla yhteisesti laaditusta tarkistetusta suorituskykysuunnitelman luonnoksesta. Samanaikaisesti kyseiset jäsenvaltiot toimittivat komissiolle kansalliset tarkistetut suorituskykysuunnitelmien luonnokset kolmannelle viiteajanjaksolle.

(7)

Uuden arvioinnin jälkeen komissio totesi, että nämä tarkistetut kansalliset suorituskykytavoitteet olivat yhteensopivia unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden kanssa, ja ilmoitti asiasta Ranskalle komission päätöksellä (EU) 2023/176 (8), Saksalle komission päätöksellä (EU) 2023/177 (9) ja Alankomaille komission päätöksellä (EU) 2023/179 (10). Myös Sveitsi ilmoitti komissiolle vetäytyvänsä tarkistetusta suorituskykysuunnitelman luonnoksesta ja toimitti samalla kansallisen tarkistetun suorituskykysuunnitelman luonnoksen 4 päivänä marraskuuta 2022. Komissio totesi, että Sveitsin kansalliseen tarkistettuun suorituskykysuunnitelman luonnokseen sisältyvät suorituskykytavoitteet ovat yhteensopivat unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden kanssa, ja ilmoitti siitä Sveitsille 14 päivänä joulukuuta 2022 annetulla komission päätöksellä (EU) 2022/178.

(8)

Belgia ja Luxemburg eivät ole toimittaneet erillisiä kansallisia suorituskykysuunnitelmia. Näin ollen aiemmin toiminnallisten ilmatilan lohkojen tasolla laadittu tarkistettu suorituskykysuunnitelman luonnos muodostaa edelleen perustan Belgian ja Luxemburgin suorituskykytavoitteiden arvioinnille, jollei komission päätöksellä (EU) 2022/2255 aloitetusta yksityiskohtaisesta tarkastelusta muuta johdu.

(9)

Sen vuoksi tämä päätös tulisi osoittaa ainoastaan Belgialle ja Luxemburgille, koska Ranska, Saksa ja Alankomaat ovat vetäytyneet FABEC-lohkon toimittamasta tarkistetusta suorituskykysuunnitelman luonnoksesta ja toimittaneet erilliset kansalliset suorituskykysuunnitelmansa. Näiden suunnitelmien todettiin olevan yhteensopivia unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden kanssa (ks. johdanto-osan 7 kappaleessa tarkoitetut komission päätökset).

(10)

Komission yksiköt lähettivät 27 päivänä lokakuuta 2022 Belgialle ensimmäisen tietopyynnön, joka koski yksityiskohtaisen tarkastelun piiriin kuuluvia seikkoja. Komission yksiköiden Belgialle 27 päivänä lokakuuta 2022 lähettämä kirje lähetettiin samanaikaisesti myös Luxemburgille tiedoksi. Vastauksena tähän tietopyyntöön Belgian viranomaiset toimittivat komission yksiköille 6 ja 9 päivänä marraskuuta 2022 lennonvarmistuspalvelujen tarjoajilta saadut tiedot.

(11)

Komission yksiköt ja Belgian viranomaiset pitivät kokouksen 9 päivänä marraskuuta 2022 Brysselissä.

(12)

Komission yksiköt lähettivät 11 päivänä marraskuuta 2022 Belgialle toisen tietopyynnön ja saivat Belgian viranomaisilta lisäasiakirjoja 28 päivänä marraskuuta 2022. Komission yksiköiden Belgialle 11 päivänä marraskuuta 2022 lähettämä kirje lähetettiin samanaikaisesti myös Luxemburgille tiedoksi.

(13)

Komission yksiköt pyysivät Belgialta 29 päivänä marraskuuta 2022 lisätietoja. Belgian viranomaiset vastasivat pyyntöön 8 päivänä joulukuuta 2022 ja täydensivät 28 päivänä marraskuuta 2022 toimittamiaan tietoja. Komission yksiköiden Belgialle 29 päivänä marraskuuta 2022 lähettämä kirje lähetettiin samanaikaisesti myös Luxemburgille tiedoksi.

(14)

Komission yksiköt tapasivat Belgian viranomaiset 8 ja 15 päivänä joulukuuta 2022.

(15)

Komission yksiköt lähettivät 20 päivänä joulukuuta 2022 Belgialle viimeisen tietopyynnön. Belgian viranomaiset toimittivat lisätietoja vastauksena tähän pyyntöön 12 päivänä tammikuuta 2023. Komission yksiköiden Belgialle 20 päivänä joulukuuta 2022 lähettämä kirje lähetettiin samanaikaisesti myös Luxemburgille tiedoksi.

(16)

Komission yksiköt pyysivät 3 päivänä helmikuuta 2023 Luxemburgia toimittamaan kaikki asiaa koskevat täydentävät huomautukset tai kommentit aineistoon, jonka Belgia toimitti vastauksena johdanto-osan 10, 12, 13 ja 15 kappaleessa tarkoitettuihin tietopyyntöihin. Luxemburgin viranomaiset eivät toimittaneet tietoja vastauksena komission yksiköiden pyyntöön.

(17)

Komission yksiköt tapasivat Belgian ja Luxemburgin viranomaiset 2 päivänä maaliskuuta 2023.

(18)

Suorituskyvyn tarkastuselin, joka avustaa komissiota suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän täytäntöönpanossa asetuksen (EY) N:o 549/2004 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, toimitti komissiolle kertomukset tarkistetun suorituskykysuunnitelman luonnoksen arvioinnista ja Belgian ja Luxemburgin maksuvyöhykkeelle ehdotettujen tarkistettujen kustannustehokkuutta koskevien suorituskykytavoitteiden yksityiskohtaisesta tarkastelusta.

(19)

Komissio toteaa, että tarkistetussa suorituskykysuunnitelman luonnoksessa asetetut turvallisuutta, kapasiteettia ja ympäristöä koskevat suorituskykytavoitteet pysyivät muuttumattomina. Komissio ei esittänyt kyseisiä suorituskykytavoitteita koskevia havaintoja täytäntöönpanopäätöksessään (EU) 2022/758 eikä päätöksessään (EU) 2022/2255. Sen vuoksi tässä päätöksessä ei esitetä muita huomioita turvallisuutta, kapasiteettia ja ympäristöä koskevien suorituskykytavoitteiden arvioinnista.

(20)

Yksityiskohtaisen tarkastelun perusteella komissio pystyi analysoimaan tarkemmin Belgian ja Luxemburgin ehdottamia kustannustehokkuutta koskevia suorituskykytavoitteita (jotka esitetään jäljempänä olevassa taulukossa) ottaen huomioon päätöksessä (EU) 2022/2255 esitetyt epäilyt siitä, ovatko nämä tavoitteet unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden mukaisia.

(21)

Yksityiskohtainen tarkastelu kattoi komission päätöksen (EU) 2022/2255 liitteessä esitetyt seikat ja keskittyi Belgian ilmatilaan liittyviin palveluihin. Tästä syystä komission yksiköiden tietopyynnöt (ks. johdanto-osan 10–15 kappaleet) oli osoitettu Belgian viranomaisille, kun taas Luxemburgin toimivaltaiset viranomaiset saivat tietopyynnöt ainoastaan tiedoksi.

(22)

Komissio on arvioinut johdanto-osan kappaleessa 18 esitettyjen tarkistettujen kustannustehokkuutta koskevien suorituskykytavoitteiden yhteensopivuutta unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden kanssa täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 liitteessä IV olevan 1.4 kohdan a, b ja c alakohdassa esitettyjen arviointikriteereiden mukaisesti ottaen huomioon jäljempänä johdanto-osan 26–67 kappaleissa esitetyt yksityiskohtaisen tarkastelun tulokset.

(23)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 liitteessä IV olevan 1.4 kohdan a ja b alakohdassa vahvistettuihin kriteereihin liittyen komissio toteaa, että Belgian ja Luxemburgin maksuvyöhykkeen kustannustehokkuutta koskevat suorituskykytavoitteet eivät vastaa unionin laajuista määritetyn yksikkökustannuksen kehitystä kolmannella viiteajanjaksolla eivätkä unionin laajuista määritetyn yksikkökustannuksen pitkän aikavälin kehitystä toisella ja kolmannella viiteajanjaksolla yhteensä. Määritetyn yksikkökustannuksen kehitys kolmannella viiteajanjaksolla Belgiassa ja Luxemburgissa oli +1,9 prosenttia eikä se näin ollen vastaa unionin laajuista +1,0 prosentin kehitystä samalla ajanjaksolla. Näiden maiden määritetyn yksikkökustannuksen pitkän aikavälin kehitys, +1,1 prosenttia, on huomattavasti suurempi kuin vastaava unionin laajuinen kehitys eli –1,3 prosenttia.

(24)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 liitteessä IV olevan 1.4 kohdan c alakohdassa vahvistetun kriteerin osalta komissio havaitsi, että Belgian ja Luxemburgin määritetyn yksikkökustannuksen perusarvo on 83,26 euroa vuoden 2017 hintoina, mikä on 13,2 prosenttia korkeampi kuin vertailuryhmän keskimääräinen perusarvo 73,53 euroa vuoden 2017 hintoina.

(25)

Osana yksityiskohtaista tarkastelua komissio on lisäksi perustellut Belgian ja Luxemburgin kustannustehokkuutta koskevien suorituskykytavoitteiden arviointiaan täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 liitteessä IV olevan 1.4 kohdan a, b ja c alakohdassa vahvistettujen arviointikriteereillä analysoimalla seuraavia seikkoja:

(26)

Komissio toteaa, että tarkistetun suorituskykysuunnitelman luonnoksen tuloksena Belgian ja Luxemburgin maksuvyöhykkeelle määritetty yksikkökustannus on 89,87 euroa (vuoden 2017 hintoina) vuonna 2024, kuten johdanto-osan 18 kappaleessa esitetään. Tämä on kaikkien suorituskyvyn kehittämisjärjestelmään ja maksujärjestelmään kuuluvien lentoreittimaksuvyöhykkeiden korkein määritetyn yksikkökustannuksen taso vuonna 2024.

(27)

Kolme lennonvarmistuspalvelujen tarjoajaa eli skeyes, Maastrichtin yläaluelennonjohto (jäljempänä ’MUAC’) ja Luxemburgin lennonvarmistus (jäljempänä ’ANA Luxembourg’) palvelevat tarkasteltavana olevaa maksuvyöhykettä. Lisäksi määritettyjä kustannuksia aiheutuu Belgian ja Luxemburgin kansallisten valvontaviranomaisten toiminnasta.

(28)

Seuraavassa taulukossa esitetään, miten maksuvyöhykkeen kustannuspohja on jaettu yksikkökohtaisesti ja miten kyseisten yksiköiden kustannukset ovat kehittyneet ajan mittaan.

(29)

Vuoden 2024 määritettyjen kustannusten osalta komissio toteaa, että maksuvyöhykkeelle määritetyistä kustannuksista 59 prosenttia aiheutuu skeyesin toiminnasta, kun taas MUAC:n osuus kustannuspohjasta on 33 prosenttia. ANA Luxembourgin sekä Belgian ja Luxemburgin kansallisten valvontaviranomaisten yhteenlaskettu osuus määritetyistä kustannuksista on 8 prosenttia.

(30)

Komissio toteaa, että tarkistetussa suorituskykysuunnitelman luonnoksessa maksuvyöhykkeelle määritettyjä kokonaiskustannuksia on vähennetty 19,3 miljoonalla eurolla (vuoden 2017 hintoina) vuonna 2024 suorituskykysuunnitelman luonnokseen verrattuna. Komissio toteaa, että skeyesin osuus tästä vähennyksestä on merkittävä, sillä sen kustannukset alenivat 16 miljoonaa euroa (vuoden 2017 hintoina). Belgian mukaan skeyes saavuttivat tämän kustannussäästön seuraavin keinoin:

(31)

Toisaalta komissio toteaa, että maksuvyöhykkeelle kohdennetut MUAC:n kustannukset pysyivät lähes ennallaan tarkistetussa suorituskykysuunnitelman luonnoksessa, koska kustannuksia karsittiin vain vähän (0,3 miljoonaa euroa vuoden 2017 hintoina).

(32)

Suorituskyvyn tarkastuselimen tekemän arvioinnin perusteella komissio toteaa, että sekä skeyes että MUAC ovat lisänneet reaalikustannuksiaan huomattavasti toisella viiteajanjaksolla ja että nämä kustannukset kasvoivat edelleen kolmannella viiteajanjaksolla, mikä johtui pääasiassa henkilöstökustannusten ja muiden toimintakustannusten noususta. Vuonna 2024 skeyesin henkilöstökustannusten ennakoidaan olevan 6,9 prosenttia suuremmat kuin vuonna 2019, mikä merkitsee 6,5 miljoonan euron eroa (vuoden 2017 hintoina). MUAC:n osalta maksuvyöhykkeen henkilöstökustannusten kasvu vuoden 2019 tilanteeseen verrattuna on vieläkin merkittävämpää, sillä näiden kustannusten ennakoidaan olevan 30 prosenttia suuremmat vuonna 2024 kuin vuonna 2019, mikä merkitsee 15,0 miljoonan euron lisäystä (vuoden 2017 hintoina).

(33)

ANA Luxembourgin ja Belgian ja Luxemburgin kansallisten valvontaviranomaisten määritetyt kustannukset eivät anna aihetta huoleen.

(34)

Komissio on saanut suorituskyvyn tarkastuselimeltä erillisen vertailuanalyysin koskien skeyesia, jonka osuus määritetyistä kustannuksista on maksuvyöhykkeen suurin. Analyysi osoittaa, että skeyesin suhteellinen kustannustehokkuus on heikentynyt verrattuna LVNL:ään (14), jolla on hyvin samankaltainen toimintaympäristö ja joka kuuluu samaan vertailuryhmään, kun arvioidaan suorituskykytavoitteita kustannustehokkuuteen liittyvällä suorituskyvyn keskeisellä osa-alueella (15). Toisen viiteajanjakson lopussa skeyesin yksikkökustannukset vuonna 2019 olivat 2,2 prosenttia korkeammat kuin LVNL:n yksikkökustannukset (16). Kolmannen viiteajanjakson loppuun mennessä vuonna 2024, kun skeyesin yksikkökustannuksia on mukautettu niin, että otetaan huomioon johdanto-osan 30 kappaleessa tarkoitetun 6,5 miljoonan euron kertaluonteinen kustannusvähennys (vuoden 2017 hintoina), skeyesin yksikkökustannusten odotetaan olevan 9,4 prosenttia korkeammat kuin LVNL:n yksikkökustannukset.

(35)

Suorituskyvyn tarkastuselimen arvioinnin perusteella ero skeyesin ja LVNL:n kustannustehokkuudessa johtuu pääasiassa henkilöstökustannuksista. Tarkistetun suorituskykysuunnitelman luonnoksen perusteella skeyes suunnittelee käyttävänsä vuonna 2024 henkilöstökustannuksiin reitinaikaista palveluyksikköä kohti 23 prosenttia enemmän kuin LVNL. Raha-arvona ilmaistuna ja skeyesin vuotuiseen kustannuspohjaan mukautettuna tämä ero merkitsisi ilmatilan käyttäjille kyseisenä vuonna 18,7 miljoonan euron lisämaksua (vuoden 2017 hintoina).

(36)

Lisäksi komissio huomauttaa, että skeyesin kustannustehokkuuteen vaikuttavat merkittävästi kustannukset varhaiseläkejärjestelmästä (ns. DISPO-järjestelmä), joka Belgian lainsäädännön (17) mukaisesti antaa skeyesilla työskenteleville lennonjohtajille mahdollisuuden vetäytyä työtehtävistä viisi vuotta ennen lakisääteistä eläkkeellesiirtymispäiväänsä. Näiden viiden vuoden aikana lennonjohtajille maksetaan korvaus, joka on 75–85 prosenttia heidän viimeisestä palkastaan. Tarkistetussa suorituskykysuunnitelman luonnoksessa annettujen tietojen mukaan lennonjohtajat sijoitetaan tällä hetkellä DISPO-järjestelmään 56-vuotiaina. Tämä ikäraja on tarkoitus nostaa 57 vuoteen vuodesta 2025 alkaen.

(37)

Komissio toteaa, että DISPO-järjestelmän kustannukset tulevat kokonaisuudessaan skeyesin vastattaviksi, joka sitten siirtää nämä kustannukset ilmatilan käyttäjille reitinaikaisten ja lähi- ja lähestymisalueen kustannusperustansa kautta. Belgian toimittamien aiempien kustannustietojen ja kolmatta viiteajanjaksoa koskevien yksityiskohtaisten tulevien kustannusarvioiden perusteella DISPO-järjestelmästä aiheutuneet reitinaikaiset kustannukset ovat yhteensä 29 miljoonaa euroa (vuoden 2017 hintoina) kolmannen viiteajanjakson aikana, ja ne ovat lähes kaksinkertaistuneet toiseen viiteajanjaksoon verrattuna. Vuonna 2024 Belgia raportoi DISPO-järjestelmästä aiheutuneiksi reitinaikaisiksi määritetyiksi kustannuksiksi 8,7 miljoonaa euroa (vuoden 2017 hintoina).

(38)

Komissio myöntää, että DISPO-järjestelmän kustannusten kasvu ajan mittaan johtuu siitä, että järjestelmästä hyötyvien lennonjohtajien määrä on kasvanut. Vaikka Belgia ilmoitti DISPO-järjestelmässä olevan vuonna 2022 yhteensä 43 kokoaikaista skeyesin työntekijää, määrän odotetaan nousevan 71 kokoaikaiseen työntekijään vuonna 2024. Belgia olettaa DISPO-järjestelmään kuuluvien kokoaikaisten työntekijöiden määrän kasvavan asteittain ja tasaisesti jopa kolmannen viiteajanjakson jälkeen ainakin vuoteen 2030 saakka.

(39)

Komissio toteaa, että kun kyseiset lennonjohtajat pääsevät DISPO-järjestelmään, he ovat edelleen skeyesin käytettävissä ja heidät voidaan kutsua milloin tahansa skeyesin palvelukseen täydellä korvauksella muihin kuin operatiivisen lennonjohdon tehtäviin. Belgian toimittamista tiedoista käy kuitenkin ilmi, että skeyes on itse asiassa kutsunut palvelukseen vain hyvin vähäisen määrän DISPO-järjestelmään kuuluvia lennonjohtajia. Vuodesta 2015 lähtien 17 lennonjohtajaa on kutsuttu palvelukseen ja osassa sama henkilö on kutsuttu palvelukseen eri tehtäviin useita kertoja. Kun otetaan huomioon suorituskyvyn tarkastuselimen toimittamat arviot, nämä palvelukseen kutsutut lennonjohtajat tuottivat vuonna 2022 arviolta neljän kokoaikaisen työntekijän panoksen reitinaikaisten palvelujen tarjoamiseen liittyvissä tehtävissä. Neljä kokoaikaista työntekijää muodostavat vain yhden kymmenesosan niiden kokoaikaisten työntekijöiden kokonaismäärästä, jotka ovat käytettävissä DISPO-järjestelmässä. Tämä osoittaa, että skeyes käyttää DISPO-järjestelmän puitteissa saatavilla olevaa henkilöstöä hyvin vähän.

(40)

Belgia ei ole ehdottanut tarkistetussa suorituskykysuunnitelman luonnoksessa lieventäviä toimenpiteitä rajoittaakseen tätä DISPO-järjestelmän aiheuttamaa kasvavaa taloudellista vaikutusta kolmannen viiteajanjakson kustannusperustaan.

(41)

Komissio on lisäksi tutkinut, miten MUAC-sopimukseen (18) osallistuvat jäsenvaltiot eli Belgia, Saksa, Luxemburg ja Alankomaat, jäljempänä ’MUAC-valtiot’, kohdentavat MUAC:lle aiheutuneet määritetyt kokonaiskustannukset maksuvyöhykkeilleen.

(42)

Tältä osin komissio toteaa, että MUAC:n määritetyt kustannukset on jaettu MUAC-valtioiden kesken yhden ainoan kriteerin perusteella eli niiden pätevien lennonjohtajien lukumäärän perusteella, jotka ovat tai joiden suunnitellaan olevan palveluksessa MUAC:n kolmessa sektoriryhmässä (19) kunkin vuoden 1 päivänä tammikuuta. Komissio toteaa lisäksi, että 92 prosenttia Brysselin sektoriryhmän, jäljempänä ’Brysselin sektori’, kustannuksista kohdennetaan Belgian ja Luxemburgin maksuvyöhykkeelle. Kaksi muuta MUAC:n sektoriryhmää eli DECO-sektoriryhmä ja Hannoverin sektoriryhmä sijaitsevat Belgian ja Luxemburgin maksuvyöhykkeen maantieteellisen soveltamisalan ulkopuolella, joten niistä ei aiheudu kyseiselle maksuvyöhykkeelle kohdennettuja kustannuksia.

(43)

Komissio ymmärtää, että kustannusten jakamismenetelmä on vahvistettu MUAC-sopimuksessa ja että sen perustana on oletus, jonka mukaan lennonjohtajien määrä kullakin sektorilla heijastaa palvelujen tarjoamisesta aiheutuvaa työtaakkaa ja siten palvelujen kustannuksia ja kunkin sektorin kompleksisuutta.

(44)

Komissio toteaa kuitenkin, että Belgia on viime vuosina ilmaissut huolensa tämän kustannusten kohdentamismenetelmän vaikutuksista sen maksuvyöhykkeeseen. Belgia esittää erityisesti, että sen osuus MUAC:n kokonaiskustannuksista, joka lasketaan Brysselin sektorille osoitettujen lennonjohtajien määrän perusteella, on suhteettoman suuri, kun otetaan huomioon, että Brysselin sektori tuottaa suhteellisen vähän palveluyksiköitä ja niihin liittyviä tuloja verrattuna kahteen muuhun MUAC:n sektoriin. Belgia huomauttaa lisäksi, että sen ilmatilan monimutkaisuus, joka lisää lennonjohtajien työtaakkaa, selittää MUAC:n Brysselin sektorin suuremmat palveluyksikkökohtaiset kustannukset verrattuna kahteen muuhun MUAC:n sektoriin.

(45)

Suorituskyvyn tarkastuselimen arvioinnin perusteella komissio toteaa, että Belgialle ja Luxemburgille kohdennettu osuus MUAC:n kokonaiskustannuksista on kasvanut ajan mittaan, samalla kun Brysselin sektorille osoitettujen lennonjohtajien määrä on kasvanut. Näin ollen Belgian ja Luxemburgin osuus MUAC:n kustannuksista vuonna 2014 oli 32 prosenttia, mutta kolmannella viiteajanjaksolla osuus nousi 34 prosenttiin. Tämän muutoksen vaikutusta Belgian ja Luxemburgin maksuvyöhykkeen kustannusperustaan pahentaa entisestään MUAC:n kokonaiskustannusten kasvu. Komissio toteaa, että MUAC:n Belgian ja Luxemburgin maksuvyöhykkeelle määritetyt kustannukset ovat reaalisesti 39 prosenttia korkeammat vuonna 2024 kuin vuonna 2014 (20), kun taas maksuvyöhykkeen palveluyksiköitä ennustetaan olevan vuonna 2024 vain 11 prosenttia enemmän kuin vuonna 2014.

(46)

Komissio panee merkille Belgian yksityiskohtaisen tarkastelun aikana esittämän lausunnon, jonka mukaan vuonna 1986 käyttöön otettu MUAC:n kustannusten rahoitusmenetelmä perustuu kustannusten kattamiseen käytettävään järjestelmään eikä noudata suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän edellyttämää taloudellista sääntelyä. Suorituskyvyn tarkastuselimen esittämien huomautusten mukaan MUAC hyötyy käytännössä niin sanotusta kustannusten täysimääräiseen kattamiseen käytettävästä järjestelmästä. Vaikka MUAC on lennonvarmistuspalvelujen tarjoaja, joka kuuluu suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän ja maksujärjestelmän soveltamisalaan täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 1 artiklan 2 kohdan mukaisesti, se ei vastaa taloudellisista riskeistä eikä sovella taloudellisia kannustimia, jotka seuraavat täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 27 artiklassa säädetystä liikenneriskin jakomekanismista, kyseisen täytäntöönpanoasetuksen 28 artiklassa säädetystä kustannusriskin jakomekanismista ja mainitun täytäntöönpanoasetuksen 11 artiklan 3 kohdassa säädetyistä kannustimista kapasiteettitavoitteiden saavuttamiseksi.

(47)

Komissio toteaa, että MUAC:tä koskevat tiedot, jotka saatiin ensimmäistä kertaa suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän ja maksujärjestelmän täytäntöönpanoa koskevan yksityiskohtaisen tarkastelun yhteydessä, herättävät huolta asiaa koskevien lakisääteisten vaatimusten noudattamisesta. Tämä päätelmä ei rajoita mahdollisia rikkomusmenettelyjä, joita komissio voi käynnistää tässä asiassa.

(48)

Komissio toteaa, että toisen viiteajanjakson aikana sekä skeyes että MUAC lykkäsivät tai peruuttivat useita suunniteltuja käyttöomaisuuteen tehtäviä investointeja, jotka olivat osa toisen viiteajanjakson suorituskykysuunnitelmaa. Ilmatilan käyttäjiltä veloitettiin osa näistä investoinneista osana Belgian ja Luxemburgin maksuvyöhykkeen kustannuspohjaa, vaikka näitä investointeja ei ollut saatettu päätökseen eikä niistä näin ollen saatu odotettuja toiminnallisia hyötyjä. Suorituskyvyn tarkastuselimen laskelmien mukaan tämä tuotti nimellisesti koko toiselle viiteajanjaksolle 7,8 miljoonan euron voiton skeyesin osalta ja 2,1 miljoonan euron voiton MUAC:n osalta Belgia ilmoittaa, että se ei aio korvata ilmatilan käyttäjille summia, jotka on veloitettu toisella viiteajanjaksolla koskien suunniteltuja käyttöomaisuuteen tehtäviä investointeja, joita ei saatettu päätökseen, koska se katsoo, ettei sillä ole toisen viiteajanjakson osalta lakisääteistä velvoitetta tehdä niin.

(49)

Jos osa toisen viiteajanjakson investoinneista saadaan päätökseen myöhemmässä vaiheessa täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 22 artiklan 7 kohdan mukaisesti, Belgian ja Luxemburgin kansallisten valvontaviranomaisten olisi varmistettava, että niihin liittyviä summia, jotka on jo peritty toisella viiteajanjaksolla, ei veloiteta ilmatilan käyttäjiltä toista kertaa kolmannella tai sitä seuraavilla viiteajanjaksoilla.

(50)

Belgia ja Luxemburg väittävät, että ilmatilan monimutkaisuus on keskeinen tekijä sille, että niiden ehdottamat kustannustehokkuutta koskevat suorituskykytavoitteet poikkeavat unionin laajuisesta määritetyn yksikkökustannuksen kehityksestä. Belgia ja Luxemburg selittävät erityisesti, että Belgian ja Luxemburgin ilmatilan monimutkaisuus lisää lennonjohtajien suhteellista työtaakkaa ja vaikuttaa siten heikentävästi lennonjohtajien tuottavuuteen ja reitinaikaiseen kustannusperustaan.

(51)

Suorituskyvyn tarkastuselimen havaintojen perusteella komissio myöntää, että Belgian ja Luxemburgin maksuvyöhykkeen ilmatila on erittäin monimutkainen lentojen suuren määrän ja lentoratojen moninaisuuden vuoksi. Skeyesin ja MUAC:n toimintaolosuhteet ovat näin ollen monimutkaiset.

(52)

Komissio toteaa kuitenkin, että Belgia ja Luxemburg eivät ole toimittaneet mitään näyttöä siitä, että kolmannella viiteajanjaksolla toiminnasta olisi tullut monimutkaisempaa kuin toisella viiteajanjaksolla tai että kolmannen viiteajanjakson jäljellä olevien kuukausien aikana monimutkaisuus lisääntyisi entisestään.

(53)

Käytettävissä olevien tietojen perusteella, joita suorituskyvyn tarkastuselin on analysoinut tarkemmin, monimutkaisuus pysyi toisella viiteajanjaksolla suhteellisen vakaana sekä skeyesin että MUAC:n toiminnan osalta. Vuosien 2020 ja 2021 osalta ei voida tehdä mielekkäitä päätelmiä toiminnan monimutkaisuudesta covid-19-pandemian aiheuttaman poikkeuksellisen alhaisen liikennemäärän vuoksi. Kolmannen viiteajanjakson jäljellä olevan ajan osalta ei ole näyttöä siitä, että monimutkaisuus poikkeaisi merkittävästi toisen viiteajanjakson aikana havaitusta tilanteesta.

(54)

Koska Belgian ja Luxemburgin maksuvyöhykkeellä harjoitettava toiminta on ollut jo pitkään suhteellisen monimutkaista tavanomaisissa liikenneolosuhteissa, kuten johdanto-osan 52 ja 53 kappaleessa selitetään, komissio katsoo, että tällaista monimutkaisuutta ei voida käyttää perusteluna kustannusten nousulle kolmannella viiteajanjaksolla. Näin ollen täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 liitteessä IV olevan 1.4 kohdan a ja b alakohdassa vahvistettuja arviointikriteereitä koskevat johdanto-osan 23 kappaleessa esitetyt päätelmät pidetään voimassa.

(55)

Lisäksi komissio muistuttaa, että toimintojen monimutkaisuus on jo otettu huomioon määriteltäessä lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien vertailuryhmiä, joita käytetään täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 liitteessä IV olevan 1.4 kohdan c alakohdassa vahvistetun arviointikriteerin soveltamisessa. Tällä hetkellä vertailuryhmät koostuvat lennonvarmistuspalvelujen tarjoajista, joilla on samankaltaiset operatiiviset ja taloudelliset olosuhteet. Belgian ja Luxemburgin vertailuryhmään kuuluvat Itävalta, Sveitsi ja Alankomaat, joiden toimintaympäristö on myös suhteellisen monimutkainen. Näin ollen liitteessä IV olevan 1.4 kohdan c alakohdassa esitettyä arviointikriteeriä koskeva johdanto-osan 24 kappaleessa esitetty päätelmä pysyy voimassa.

(56)

Belgia ja Luxemburg selittävät tarkistetussa suorituskykysuunnitelman luonnoksessa, että MUAC:n Brysselin sektoriin sisältyy rajat ylittävien palvelujen tarjoaminen Ranskan ja Saksan ilmatilassa. Belgia ja Luxemburg täsmentävät lisäksi, että MUAC:n johtamien lentojen reitinaikaiset palveluyksiköt kyseisillä raja-alueilla kirjataan kyseisten jäsenvaltioiden maksuvyöhykkeille, kun taas tarjotuista palveluista aiheutuvat kustannukset veloitetaan käyttäjiltä, jotka lentävät Belgian ja Luxemburgin maksuvyöhykkeellä. Belgia ja Luxemburg huomauttavat, että tämä tilanne johtaa määritetyn yksikkökustannuksen nousuun niiden maksuvyöhykkeellä.

(57)

Yksityiskohtaisen tarkastelun aikana komissio on analysoinut rajat ylittäviä palveluntarjontajärjestelyjä, jotka liittyvät Belgian ja Luxemburgin maksuvyöhykkeeseen. Komissio totesi, että MUAC tarjoaa palveluja kolmella Ranskassa ja Saksassa sijaitsevalla raja-alueella, joilla on merkitystä työmäärän kannalta ja joista MUAC ei saa taloudellista korvausta niiltä jäsenvaltioilta, jotka ovat delegoineet palvelun tarjoamisen sille. Sama koskee kahta Alankomaiden ilmatilassa sijaitsevaa raja-aluetta, joilla palvelujen tarjoaminen on annettu skeyesin tehtäväksi.

(58)

Suorituskyvyn tarkastuselimen tekemän lisäanalyysin perusteella komissio arvioi, että vuonna 2019 MUAC:n ja skeyesin johdanto-osan 57 kappaleessa viitatuilla raja-alueilla tarjoamien palveluiden kulut olivat yhteensä noin 12,2 miljoonaa euroa (vuoden 2017 hintoina), josta MUAC:n osuus oli 6,8 miljoonaa euroa (vuoden 2017 hintoina) ja skeyesin osuus oli 5,4 miljoonaa euroa (vuoden 2017 hintoina).

(59)

Komissio toteaa kuitenkin, että Belgia ei ole ilmoittanut muutoksista skeyesin ja MUAC:n palvelujen tarjonnassa raja-alueilla toisen tai kolmannen viiteajanjakson aikana. Nämä toiminnot eivät ole laajentuneet eivätkä lisänneet lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien työmäärää toisen ja kolmannen viiteajanjakson aikana. Koska asiaan liittyvien kustannusten osuus Belgian ja Luxemburgin maksuvyöhykkeen kokonaiskustannuspohjasta on pysynyt suhteellisen vakaana, skeyesin ja MUAC:n raja-alueilla tarjoamilla palveluilla ei ole merkittävää vaikutusta kustannustehokkuuden kehityksen laskentaan. Näin ollen liitteessä IV olevan 1.4 kohdan a ja b alakohdassa esitettyjä arviointikriteerejä koskevat johdanto-osan 23 kappaleessa esitetyt päätelmät pysyvät voimassa.

(60)

Vaikka tarkastellut rajat ylittävät palveluntarjontajärjestelyt tuovat huomattavia etuja vähentämällä toimintojen monimutkaisuutta ja parantamalla palvelujen tehokkuutta, asetuksen (EY) N:o 550/2004 15 artiklassa vahvistettu ”käyttäjä maksaa” -periaate merkitsee, että ”ilmatilan käyttäjien olisi maksettava aiheuttamansa kustannukset käyttöpaikassa tai mahdollisimman lähellä sitä” (21). Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 21 artiklan 2 kohdassa säädetään, että ”maksuvyöhykkeiden on oltava johdonmukaisia lennonvarmistuspalvelujen tarjoamisen kanssa ja niihin voi kuulua toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneen lennonvarmistuspalvelujen tarjoajan rajat ylittävässä ilmatilassa tarjoamia palveluja”. Mainitun täytäntöönpanoasetuksen 22 artiklan 1 kohdassa täsmennetään lisäksi, että maksuvyöhykkeen kustannusperustan ”muodostavat määritetyt kustannukset, jotka liittyvät lennonvarmistuspalvelujen tarjoamiseen kyseisellä maksuvyöhykkeellä”.

(61)

Johdanto-osan 60 kappaleessa esitetyn perusteella komissio katsoo, että johdanto-osan 57 kappaleessa tarkoitetut lennonvarmistuspalvelujen tarjoamista raja-alueilla koskevat rahoitusjärjestelyt eivät ole suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän ja maksujärjestelmän perustana olevien oikeudellisten vaatimusten mukaisia. Tämä päätelmä ei rajoita mahdollisia rikkomismenettelyjä, joita komissio voi käynnistää tässä asiassa.

(62)

Koska raja-alueilla tarjottavien palvelujen rahoitus ei ole johdanto-osan 60 kappaleessa tarkoitettujen säännösten mukaista, sitä ei voida käyttää perusteena vuoden 2019 perusarvon mukauttamiselle täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 liitteessä IV olevan 1.4 kohdan c alakohdassa vahvistetun arviointikriteerin soveltamiselle. Kun lisäksi otetaan huomioon suorituskyvyn tarkastuselimen havainnot, ja vaikka Belgian ja Luxemburgin maksuvyöhykkeen vuoden 2019 perusarvoa olisi mukautettu raja-alueilla tarjottavien palvelujen osalta, tilanne olisi silti johtanut +5,9 prosentin eroon Belgian ja Luxemburgin maksuvyöhykkeellä verrattuna vertailuryhmän keskimääräiseen perusarvoon. Näin ollen liitteessä IV olevan 1.4 kohdan c alakohdassa esitettyä arviointikriteeriä koskeva johdanto-osan 24 kappaleessa esitetty päätelmä pysyy voimassa.

(63)

Belgia otti kolmannella viiteajanjaksolla käyttöön tarkistetun kustannusten jakamismenetelmän kolmannen viiteajanjakson määritettyjen kustannusten jakamiseksi reitinaikaisten ja lähi- ja lähestymisalueen palvelujen välillä. Sovelletut muutokset koskevat skeyesille aiheutuvien lähestymislennonjohtopalvelujen kustannusten (lähestymisen kustannukset) ja Belgian kansalliselle valvontaviranomaiselle aiheutuneiden kustannusten jakautumista. Komissio toteaa, että Belgia on päättänyt kohdentaa lähestymisen kustannukset lähes kokonaan reitinaikaisiin palveluihin, mikä johtaa ylimääräisten määritettyjen kustannusten siirtämiseen Belgian ja Luxemburgin maksuvyöhykkeelle kolmannella viiteajanjaksolla.

(64)

Komissio toteaa, että Belgia ja Luxemburg mukauttivat vuosien 2014 ja 2019 perusarvoja tarkistetussa suorituskykysuunnitelman luonnoksessa ottaakseen huomioon muutokset kustannusten jakautumisessa reitinaikaisten ja lähi- ja lähestymisalueen palvelujen välillä. Tämän vuoksi kyseiset muutokset eivät vaikuta suoraan täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 liitteessä IV vahvistettujen kriteereiden mukaisten kustannustehokkuutta koskevien suorituskykytavoitteiden arviointiin.

(65)

Suorituskyvyn tarkastuselimen tekemän arvioinnin perusteella komissio toteaa kuitenkin, että Belgia korotti lentoreittimaksuvyöhykkeen vuoden 2019 perusarvoa 14,3 miljoonalla eurolla (vuoden 2017 hintoina) ja alensi samalla lentoaseman lennonvarmistusmaksuvyöhykkeen (johon Brysselin lentoasema (EBBR) kuuluu) perusarvoa 4,4 miljoonalla eurolla (vuoden 2017 hintoina). Komissio on tietoinen siitä, että skeyesille aiheutuu kustannuksia myös alueellisilla lentoasemilla tarjottavista lähestymispalveluista, jotka eivät kuulu kolmannen viiteajanjakson suorituskykysuunnitelman soveltamisalaan. Komissio katsoo kuitenkin, ettei Belgia ole selittänyt ja perustellut riittävästi reitinaikaisiin ja lähi- ja lähestymisalueen perusarvoihin tehtyjen mukautusten suurta eroa, koska suorituskykysuunnitelman ulkopuolelle jääviin alueellisiin lentoasemiin liittyvät uudelleenjaetut lähestymisen kustannukset vaikuttavat suhteettomilta.

(66)

Lisäksi komissio katsoo, että sisällyttämällä lähestymisen kustannukset lähes kokonaan reitinaikaiseen kustannusperustaan, Belgia ei ole jakanut näitä kustannuksia suhteellisesti reitinaikaisten palvelujen ja lähi- ja lähestymisalueen palvelujen kesken avoimella tavalla. Komissio katsoo, että tällainen lähestymiskustannusten jakaminen ei täytä asetuksen (EY) N:o 550/2004 15 artiklan 2 kohdan e alakohdassa ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 22 artiklan 5 kohdassa säädettyjä vaatimuksia.

(67)

Johdanto-osan 63–66 kappaleissa esitettyjen huomautusten perusteella tämä päätös ei näin ollen rajoita mahdollisia rikkomusmenettelyitä, joita komissio voi käynnistää koskien Belgian kolmannella viiteajanjaksolla soveltaman kustannusten jakamismenetelmän muutoksia.

(68)

Edellä esitettyjen havaintojen perusteella komissio katsoo, että Belgian ja Luxemburgin maksuvyöhykkeen kustannustehokkuutta koskevat suorituskykytavoitteet eivät täytä yhtäkään täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 liitteessä IV olevan 1.4 kohdan a, b ja c alakohdassa vahvistetuista arviointikriteereistä.

(69)

Lisäksi komission on täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 liitteessä IV olevan 1.4 kohdan d alakohdan nojalla tutkittava, ovatko poikkeamat kyseisen liitteen 1.4 kohdan a, b ja c alakohdassa vahvistetuista kriteereistä tarpeellisia ja oikeasuhteisia suorituskykytavoitteiden saavuttamiseksi kapasiteettiin liittyvällä suorituskyvyn keskeisellä osa-alueella tai täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 2 artiklan 18 alakohdassa tarkoitettujen rakenneuudistustoimenpiteiden toteuttamiseksi. Komissio todensi erityisesti, ovatko kapasiteettiin liittyvien toimenpiteiden määritetyt lisäkustannukset yksinomaisesti syynä havaittuihin poikkeamiin unionin laajuisen määritetyn yksikkökustannuksen kehityksestä ja unionin laajuisen määritetyn yksikkökustannuksen pitkän aikavälin kehityksestä.

(70)

Suorituskyvyn tarkastuselimen tekemät laskelmat huomioon ottaen komissio toteaa, että arvioitu ero Belgian ja Luxemburgin maksuvyöhykkeen kolmannen viiteajanjakson reitinaikaisten määritettyjen kustannusten vuodelta 2024 ja kolmannen viiteajanjakson unionin laajuisen määritetyn yksikkökustannuksen kehityksen saavuttamiseksi tarvittavien määritettyjen kustannusten välillä on noin 8,2 miljoonaa euroa vuoden 2017 hintoina, kun taas vastaava ero unionin laajuisen määritetyn yksikkökustannuksen pitkän aikavälin kehityksen osalta on noin 43,7 miljoonaa euroa vuoden 2017 hintoina.

(71)

Komissio toteaa, että tarkistettu suorituskykysuunnitelman luonnos sisältää seitsemän kapasiteettitavoitteiden saavuttamiseen tähtäävää toimenpidettä, jäljempänä ’kapasiteettiin liittyvät toimenpiteet’, joita Belgia ja Luxemburg pitävät tarpeellisina kapasiteettitavoitteiden saavuttamiseksi ja jotka Belgian ja Luxemburgin mukaan oikeuttavat niiden kustannustehokkuutta koskevien suorituskykytavoitteiden poikkeamisen unionin laajuisista kustannustehokkuutta koskevien suorituskykytavoitteista.

(72)

Päätöksessä (EU) 2022/2255 kyseisistä kapasiteettiin liittyvistä toimenpiteistä tehtyjen havaintojen perusteella komissio on analysoinut kyseisiä toimenpiteitä tarkemmin.

(73)

Ensimmäinen kapasiteettiin liittyvä toimenpide, jäljempänä ’toimenpide 1’, käsittää skeyesin lennonjohtajien rekrytoinnin ja koulutuksen, jotta lennonjohtajien määrä säilyisi riittävänä kolmannella ja neljännellä viiteajanjaksolla. Belgian ja Luxemburgin selityksenä on, että toimenpide 1 on välttämätön, kun otetaan huomioon lennonjohtajien ikääntyminen ja siitä johtuva kolmannen ja neljännen viiteajanjakson aikana odotettavissa oleva suuri eläköitymisten määrä. Nämä eläköitymiset liittyvät erityisesti johdanto-osan 36 kappaleessa mainittuun DISPO-järjestelmään.

(74)

Lisäksi Belgia korosti yksityiskohtaisen tarkastelun aikana, että skeyesin palveluksessa olevien lennonjohtajien määrä vähenisi 15 prosenttia kolmannen viiteajanjakson loppuun mennessä ilman toimenpiteeseen 1 sisältyviä koulutus- ja rekrytointitoimia. Belgian mukaan tämä johtaisi kapasiteetin merkittävään pienenemiseen.

(75)

Belgian toimittamien tietojen valossa komissio on samaa mieltä siitä, että skeyesin lennonjohtajien koulutus- ja rekrytointitoiminta ovat tarpeen, jotta voidaan ylläpitää ja kasvattaa lennonjohtajien määrää ja varmistaa, että lennonjohtajien määrä on riittävä liikenteen ennustettuun kehitykseen nähden. Komissio toteaa kuitenkin myös, että näin laaja tarve uusien lennonjohtajien kouluttamiseen aiheutuu suurelta osin DISPO-järjestelmän tuottamista varhaiseläkkeistä.

(76)

Toimenpiteen 1 kokonaiskustannukset kasvoivat tarkistetussa suorituskykysuunnitelman luonnoksessa ja olivat noin 27 miljoonaa euroa (vuoden 2017 hintoina) kolmannen viiteajanjakson aikana. Suorituskykysuunnitelman luonnokseen verrattuna toimenpiteen 1 kustannukset ovat nimellisesti 22,4 prosenttia suuremmat vuonna 2022, 49,0 prosenttia suuremmat vuonna 2023 ja 36,8 prosenttia suuremmat vuonna 2024.

(77)

Belgia väittää, että toimenpiteen 1 kustannusten nousua voidaan perustella inflaatiolla, uusien rekrytointien todellisten kustannusten tarkemmalla arvioinnilla, liikenteen elpymisellä odotettua nopeammin ja odotettua vähäisemmällä määrällä lennonjohdon opiskelijoita, jotka läpäisivät viiteajanjakson aikana suoritetut koulutusjaksot. Belgian selityksenä on erityisesti, että skeyes on päivittänyt liiketoimintasuunnitelmansa ennen tarkistetun suorituskykysuunnitelman luonnoksen toimittamista ja aikoo nyt rekrytoida lisää lennonjohtajia enimmäiskoulutuskapasiteettinsa mukaisesti vuosina 2022–2024.

(78)

Komissio toteaa, että samaan aikaan tarkistetun suorituskykysuunnitelman luonnoksen mukaan niitä lennonjohtajia, joiden on tarkoitus astua palvelukseen vuonna 2024, on 6 prosenttia vähemmän kuin suorituskykysuunnitelman luonnokseen oli kirjattu. Komissio olettaa, että tilanne johtuu siitä, että odotettua vähäisempi määrä lennonjohdon opiskelijoita läpäisi skeyes järjestämän koulutuksen (ks. johdanto-osan 77 kappale).

(79)

Komissio toteaa, että toimenpiteen 1 kustannusten nousu, johon viitataan johdanto-osan 76 kappaleessa, on huomattavasti suurempi kuin tarkistetussa suorituskykysuunnitelman luonnoksessa esitetyt inflaatioindeksin muutokset. Komissio toteaa, että alun perin suorituskykysuunnitelman luonnoksessa toimenpiteen 1 osalta esitetyt kustannukset rajoittuivat lennonjohtajien koulutukseen skeyesin reitinaikaisten palvelujen tarjoamiseksi Belgian ja Luxemburgin maksuvyöhykkeellä. Belgialta yksityiskohtaisen tarkastelun aikana saatujen tietojen perusteella tarkistettuun suorituskykysuunnitelman luonnokseen sisältyvät toimenpiteen 1 korkeammat kustannukset kattavat kuitenkin myös lennonjohtajien koulutuksen lähi- ja lähestymisalueen lennonvarmistuspalveluihin. Lentoaseman lennonvarmistusmaksuvyöhykkeeseen liittyviä kustannuksia ei pitäisi sisältyä toimenpiteeseen 1.

(80)

Näin ollen komissio katsoo, että Belgia ei ole pyynnöstä huolimatta selittänyt riittävällä tavalla, miten suunniteltuja lennonjohtajien koulutustoimia ja skeyesin suunniteltua lennonjohdon opiskelijoiden kouluttamista reitinaikaisten palvelujen tarjoamiseksi on mukautettu suorituskykysuunnitelman luonnoksen ja tarkistetun suorituskykysuunnitelman luonnoksen välillä. Belgia ei myöskään perustellut reitinaikaisten palvelujen osalta niitä arvioituja kustannuksia, joita skeyesille aiheutuu lennonjohdon opiskelijaa kohti, eikä Belgia ole selittänyt näiden kustannusten suurta vaihtelua vuodesta toiseen. Näiden seikkojen perusteella komission ei ollut mahdollista arvioida määrällisesti, miten johdanto-osan 77 kappaleessa mainittu skeyesin lennonjohdon opiskelijoiden määrän suunniteltu kasvu vaikuttaa johdanto-osan 76 kappaleessa todettuun toimenpiteen 1 kustannusten muutokseen reitinaikaisten palvelujen osalta.

(81)

Vaikka oletettaisiin, että skeyesille todella aiheutuisi korkeampia koulutuskustannuksia reitinaikaisiin palveluihin liittyen ja koska lennonjohdon opiskelijoiden määrä on kasvanut vuosina 2022–2024, komissio katsoo, että näitä korkeampia koulutuskustannuksia tasapainottaa vähintään merkittävästi henkilöstökustannusten aleneminen, joka johtuu siitä, että tällä samalla ajanjaksolla palveluksessa olevien lennonjohtajien suunniteltu määrä on vähäisempi, kuten johdanto-osan 78 kappaleessa todetaan.

(82)

Komissio toteaa, että toimenpiteestä 1 aiheutuneet kustannukset johtuvat tosiasiallisesti suurelta osin DISPO-järjestelmästä, jonka Belgia on itse päättänyt ottaa käyttöön ja jota se soveltaa skeyesin palveluksessa toimiviin lennonjohtajiin. On selvää, että DISPO-järjestelmä johtaa kolmannella viiteajanjaksolla suureen määrään eläköityviä lennonjohtajia, joiden korvaaminen samanaikaisesti uusilla lennonjohtajilla aiheuttaa merkittävän operatiivisen ja taloudellisen rasitteen skeyesille. Kun kuitenkin otetaan huomioon suorituskyvyn tarkastuselimen tekemä arviointi ja skeyesin välttämätön tarve varmistaa vaaditun kapasiteetin turvallinen ja jatkuva tarjonta kolmannella viiteajanjaksolla, komissio katsoo, että kaiken kaikkiaan toimenpide 1 on tarpeellinen paikallisten kapasiteettitavoitteiden saavuttamiseksi. Komissio katsoo kuitenkin, ettei Belgia ole osoittanut, että toimenpiteen 1 tarkistetussa suorituskykysuunnitelman luonnoksessa esitetty kustannusten merkittävä kasvu suorituskykysuunnitelman luonnokseen verrattuna olisi perusteltua ja oikeasuhteista, lukuun ottamatta inflaatioennusteen vaikutusta kyseisiin kustannuksiin. Koskien kapasiteettitavoitteiden saavuttamisen kannalta tarpeellisina ja oikeasuhteisina pidettyjä lisäkustannuksia, komissio päättelee, että suorituskykysuunnitelman luonnoksessa esitetyt kustannukset, reaaliarvoon muunnettuna, tulisi ottaa huomioon toimenpiteessä 1.

(83)

Toinen kapasiteettiin liittyvä toimenpide, jäljempänä ’toimenpide 2’, koostuu skeyesin ilmaliikenteen hallintajärjestelmän korvaamisesta yhdellä, integroidulla ja yhdenmukaistetulla ilmatilan hallintajärjestelmällä, jonka skeyes kehittää yhdessä MUAC:n ja Belgian asevoimien kanssa osana ”Shared Air Traffic Services System 3” -hanketta, jäljempänä ’SAS 3 -hanke’. Tämä skeyesin uusi hallintajärjestelmä on kuitenkin tarkoitus ottaa käyttöön vasta kolmannen viiteajanjakson päättymisen jälkeen, mahdollisesti ei ennen vuotta 2030, joten kolmatta viiteajanjaksoa varten suunnitellaan vain valmistelevia toimia.

(84)

Toimenpide 2 sisältää myös skeyesin nykyisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmän elinkaaripäivityksen. Järjestelmä olisi otettava käyttöön siirtymävaiheessa ennen SAS 3 -hankkeeseen perustuvan uuden hallintajärjestelmän käyttöönottoa. Belgia on selventänyt yksityiskohtaisen tarkastelun aikana, että elinkaaripäivitys käsittää sekä teknisiä että toiminnallisia parannuksia, joiden odotetaan mahdollistavan lisäkapasiteetin käyttöönoton neljännellä viiteajanjaksolla.

(85)

Toimenpiteen 2 kokonaiskustannuksia alennettiin tarkistetussa suorituskykysuunnitelman luonnoksessa, ja ne olivat noin 7,4 miljoonaa euroa (vuoden 2017 hintoina) kolmannen viiteajanjakson aikana. Suorituskykysuunnitelman luonnokseen verrattuna toimenpiteen 2 kustannukset ovat nimellisesti 1,9 prosenttia pienemmät vuonna 2022, 9,5 prosenttia pienemmät vuonna 2023 ja 11,9 prosenttia pienemmät vuonna 2024. Belgia on selventänyt, että nämä muutokset kuvastavat paremmin skeyesin joulukuussa 2021 allekirjoittaman Belgian nykyisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmän elinkaaripäivitystä koskevan sopimuksen todellista arvoa.

(86)

Belgia selvensi yksityiskohtaisen tarkastelun aikana, että SAS 3 -hankkeeseen liittyvästä uudesta ilmaliikenteen hallintajärjestelmästä ei aiheudu poistokustannuksia kolmannella viiteajanjaksolla. Belgian toimittamista tiedoista ilmenee kuitenkin, että ”uuden ilmaliikenteen hallintajärjestelmän” pääomakustannukset on tarkoitus veloittaa jo kolmannella viiteajanjaksolla, vaikka tämä järjestelmä otettaisiin käyttöön vasta useita vuosia kolmannen viiteajanjakson päättymisen jälkeen.

(87)

Komissio katsoo, että suunniteltu päivitys ja skeyesin nykyisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmän korvaaminen ovat sinänsä toiminnalliselta kannalta perusteltuja ja että niitä voidaan pitää tarpeellisina kapasiteettitavoitteiden saavuttamisen kannalta.

(88)

Komissio toteaa kuitenkin, että toimenpiteen 2 oikea-aikaisesta täytäntöönpanosta on vakavia epäilyjä. Yksityiskohtaisen tarkastelun aikana kolmannet osapuolet ilmoittivat komissiolle, että skeyes aikoi vetäytyä SAS 3 -hankkeesta, joka tukee uuden ilmaliikenteen hallintajärjestelmän suunniteltua kehittämistä. Belgian viranomaiset eivät kiistäneet näitä tietoja, mutta korostivat, että asianomaisten osapuolten välillä käydään edelleen keskusteluja hankkeen tulevaisuudesta. Näiden huomioiden perusteella komissio katsoo, ettei Belgia ole toimittanut riittävää varmistusta SAS 3 -hankkeen toteuttamisesta tai muista vaihtoehtoisista ratkaisuista, jotka otetaan käyttöön siinä tapauksessa, että hanke ei toteudu.

(89)

Lisäksi komissio toteaa, että suuri osa toimenpiteen 2 kustannuksista muodostuu muista toimintakustannuksista, erityisesti hankekustannuksista, jotka liittyvät olemassa olevan ilmaliikenteen hallintajärjestelmän elinkaaripäivityksen valmisteluun sekä uuteen hallintajärjestelmään. Komissio katsoo, että tällaiset toimintakustannukset liittyvät lennonvarmistuspalvelujen tarjoajan tavanomaiseen toimintaan ja että, toisin kuin ilmaliikenteen hallintajärjestelmiä ja niiden komponentteja, niitä ei voida pitää suoraan kapasiteettitavoitteista aiheutuvina.

(90)

Koskien kapasiteettitavoitteiden saavuttamisen kannalta tarpeellisina ja oikeasuhteisina pidettyjä lisäkustannuksia, komissio päättelee, että toimenpiteen 2 osalta huomioon otettavat kustannukset olisi rajattava poistokustannuksiin ja pääomakustannuksiin, jotka aiheutuvat skeyesin ilmaliikenteen hallintajärjestelmän elinkaaripäivityksestä.

(91)

Kolmas kapasiteettiin liittyvä toimenpide, jäljempänä ’toimenpide 3’, liittyy MUAC:ssa työskenteleviin lennonjohtajiin sovellettavien yleisten palvelussuhteen ehtojen muuttamiseen työehtosopimuksen perusteella, joka solmittiin vuonna 2019 ennen covid-19-pandemian puhkeamista. Toimenpiteeseen 3 kuuluu MUAC:ssa työskentelevien lennonjohtajien palkkojen korottaminen 10,75 prosentilla vastineeksi joustavammasta työn organisoinnista.

(92)

Tarkistettuun suorituskykysuunnitelman luonnokseen sisältyviin tietoihin perustuen osana toimenpidettä 3 käyttöön otettuihin joustoihin sisältyy uusien lennonjohtajien vuotuisen työajan pidentäminen, työvuorojen järjestämistä koskevat uudet säännöt, mahdollisuus sopia lisätyöpäivistä lennonjohtajien kanssa, joustavampi vuotuisen työajan ja lomien suunnittelu sekä mahdollisuus sopia jo palveluksessa olevien lennonjohtajien kanssa eläkeiän mahdollisesta nostamisesta 60 vuoteen.

(93)

Komissio toteaa, että toimenpiteen 3 tarkoituksena on ennen kaikkea lisätä lennonjohtajien saatavuutta ja joustavoittaa työaikajärjestelyjä, jotta voidaan vastata liikenteen kysyntään. Belgia korosti, että toimenpiteen 3 odotettiin covid-19-pandemiaa edeltäneissä liikenneolosuhteissa vähentävän ilmaliikennevirtojen säätelystä aiheutuvia viivästyksiä ja siten vähentävän ilmatilan käyttäjille aiheutuvia kustannuksia. Belgia selvensi vielä, että toimenpiteen 3 oli alun perin arvioitu antavan MUAC:lle mahdollisuuden luoda lennonjohtajille lisävuoroja niin, että vuonna 2019 lisävuoroja olisi 1 050 ja vuonna 2024 lisävuoroja olisi 3 150.

(94)

Suorituskyvyn tarkastuselin totesi komissiolle toimittamassaan analyysissä, että toimenpide 3 todellakin antaa MUAC:lle mahdollisuuden tarjota ilmatilan käyttäjille lisäkapasiteettia kalenterivuosina 2023 ja 2024 ja edistää siten kapasiteettitavoitteiden saavuttamista kolmannella viiteajanjaksolla, kun liikennemäärät ovat palanneet pandemiaa edeltäneelle tasolle.

(95)

Toimenpiteen 3 kokonaiskustannukset kasvoivat tarkistetussa suorituskykysuunnitelman luonnoksessa ja olivat noin 13,2 miljoonaa euroa (vuoden 2017 hintoina) kolmannen viiteajanjakson aikana. Suorituskykysuunnitelman luonnokseen verrattuna toimenpiteen 3 kustannukset ovat nimellisesti 7,4 prosenttia suuremmat vuonna 2022, 9,0 prosenttia suuremmat vuonna 2023 ja 9,2 prosenttia suuremmat vuonna 2024. Belgian yksityiskohtaisen tarkastelun aikana toimittamien tietojen mukaan kustannusten nousu johtuu odotettua voimakkaammasta inflaatiosta, joka johtaa MUAC:ssa työskentelevien lennonjohtajien palkkojen indeksointiin.

(96)

Belgia toteaa, että toimenpiteen 3 hyväksymisajankohtana sen kustannusten arvioitiin kattavan uusien lennonjohtajien palkkaamisen, jolla korjattaisiin MUAC:n kohtaamaa lennonjohtajapulaa. Tämän väitteen tueksi ei kuitenkaan ole esitetty lukuja tai näyttöä toimenpiteen 3 kokonaisvaikutuksesta kolmannen viiteajanjakson kustannusperustaan. Komissio ei näin ollen ole pystynyt todentamaan, että toimenpiteen 3 kustannukset kolmannella viiteajanjaksolla vastaisivat kustannuksia, joita MUAC:lle olisi aiheutunut uusien lennonjohtajien palkkaamisesta samojen kapasiteettihyötyjen tuottamiseksi.

(97)

Komissio toteaa, että suorituskyvyn tarkastuselimen mukaan Belgian ja Luxemburgin toimenpiteen 3 yhteydessä esittämät kustannukset ovat perusteltuja ja oikeassa suhteessa ilmatilan käyttäjille koituviin hyötyihin. Näihin hyötyihin lukeutuu esimerkiksi ilmaliikennevirtojen säätelystä johtuvien ATFM-viivästysten ja niistä ilmatilan käyttäjille, mukaan lukien matkustajille ja ympäristölle, aiheutuvien haitallisten operatiivisten ja taloudellisten vaikutusten välttäminen.

(98)

Suorituskyvyn tarkastuselin huomauttaa erityisesti, että on näyttöä siitä, että toimenpiteeseen 3 kuuluvien yleisten palvelussuhteen ehtojen ansiosta MUAC pystyi parantamaan merkittävästi kapasiteettiaan ehtojen ensimmäisenä täytäntöönpanovuotena eli vuonna 2019. Näin vältyttiin ilmatilan käyttäjille tulevilta ilmaliikenteen hallinnasta johtuvista viivästymisistä aiheutuvilta arviolta 30 miljoonan euron välillisiltä kustannuksilta. Suorituskyvyn tarkastuselin toteaa lisäksi, että vuosina 2020 ja 2021 covid-19-pandemian aiheuttama liikenteen voimakas väheneminen aiheutti poikkeuksellisia olosuhteita, joissa toimenpiteen 3 mukaiset lisäjoustot eivät olleet tarpeen. Suorituskyvyn tarkastuselin katsoo kuitenkin, että MUAC on lieventänyt riittävästi toimenpiteen 3 vaikutusta vuosina 2020 ja 2021, kun otetaan huomioon, että tarkistetussa suorituskykysuunnitelman luonnoksessa täsmennetään, että osaa ylijääneistä työvuoroista vuodelta 2020 ja vuoden 2021 ensimmäiseltä neljännekseltä lykättiin myöhemmäksi, jotta niitä voitaisiin käyttää kolmannen viiteajanjakson loppupuolella ilman lisäkustannuksia. Suorituskyvyn tarkastuselin toteaa, että toimenpide 3 on yleisesti ottaen perusteltu ottaen huomioon kolmannen viiteajanjakson kapasiteettitavoitteet, koska se edistää resurssien parempaa saatavuutta ja käytettävissä olevan kapasiteetin maksimointia tilanteessa, jossa liikenteen kysyntä on suurta.

(99)

Sen vuoksi komissio katsoo, että toimenpide 3 on tarpeellinen kapasiteettitavoitteiden saavuttamiseksi ja että sen kustannukset ovat oikeassa suhteessa niiden myönteiseen operatiiviseen vaikutukseen kapasiteetin tarjontaan.

(100)

Neljäs kapasiteettiin liittyvä toimenpide, jäljempänä ’toimenpide 4’, koostuu tehostetusta toiminnan jälkeisestä analyysiprosessista, jonka MUAC ottaa käyttöön siihen liittyvien työkalujen ja liiketoimintatietopalvelujen avulla. Belgia ja Luxemburg toteavat, että tarkistetussa suorituskykysuunnitelmassa PABI-hankkeeksi kutsutun toimenpiteen 4 tarkoituksena on mahdollistaa MUAC:n päivittäisen toiminnan suunnittelun optimointi.

(101)

Tarkistetussa suorituskykysuunnitelman luonnoksessa esitettyjen tietojen perusteella toimenpiteellä 4 olisi tarkoitus vastata tulevaan liikenteen kysyntään ja välttää ilmatilan käyttäjiä koskevia tarpeettomia toiminnallisia rajoituksia (ns. ylisääntely), jotka johtavat ATFM-viivästyksiin. Komissio toteaa, että Belgia ilmoitti toimenpiteen 4 olevan toimintavalmis vuonna 2022, vaikka Belgia ei erikseen vahvistanut näitä tietoja yksityiskohtaisessa tarkastelussa.

(102)

Suorituskyvyn tarkastuselimen tekemän arvioinnin perusteella komissio on samaa mieltä siitä, että toimenpiteessä 4 esitetyt operatiiviset analyysivalmiudet auttavat hyödyntämään käytettävissä olevia resursseja parhaalla mahdollisella tavalla niin, että ilmatilan käyttäjien käytettävissä oleva kapasiteetti voidaan maksimoida erityisesti silloin, kun liikenteen kysyntä on suurta.

(103)

Toimenpiteen 4 kokonaiskustannukset ovat noin 0,9 miljoonaa euroa (vuoden 2017 hintoina) kolmannen viiteajanjakson aikana, eivätkä ne ole muuttuneet vuonna 2021 toimitetusta suorituskykysuunnitelman luonnoksesta. Komissio toteaa, että suorituskyvyn tarkastuselin on tarkastellut toimenpiteen 4 kustannuksia ja pitää niitä perusteltuina.

(104)

Sen vuoksi komissio katsoo, että toimenpide 4 on tarpeellinen kapasiteettitavoitteiden jatkuvan saavuttamisen tukemiseksi ja että toimenpiteen 4 kustannukset ovat oikeassa suhteessa niihin rakenteellisiin, operatiivisiin hyötyihin, jotka niillä arvioidaan saavutettavan.

(105)

Viides kapasiteettiin liittyvä toimenpide, jäljempänä ’toimenpide 5’, koskee uusien lennonjohtajien ab initio -koulutusta MUAC:n Brysselin sektorin tarpeisiin. Tarkistetun suorituskykysuunnitelman luonnoksen mukaan toimenpiteeseen 5 sisältyvät lennonjohtajien koulutustoimet on ulkoistettu Ranskassa sijaitsevalle ulkopuoliselle koulutusorganisaatiolle.

(106)

Belgia selittää, että MUAC:n on jatkettava lennonjohtajien rekrytointia ja ab initio -koulutusta kapasiteettivajeen välttämiseksi niin kolmannella kuin tulevillakin viitejaksoilla. Belgian toimittamien tietojen perusteella komissio on samaa mieltä siitä, että MUAC:n on koulutettava uusia lennonjohtajia, jotta voidaan ylläpitää ja lisätä lennonjohtajien määrää ja varmistaa, että se on riittävä liikenteen ennustettuun kehitykseen nähden.

(107)

Toimenpiteen 5 kokonaiskustannukset ovat noin 14,2 miljoonaa euroa (vuoden 2017 hintoina) kolmannen viiteajanjakson aikana. Yksityiskohtaisen tarkastelun aikana Belgia toimitti erittelyn toimenpiteen 5 kustannuksista niin, että kustannukset oli jaoteltu kolmeen luokkaan: lennonjohdon opiskelijoiden henkilöstökustannukset, simulaatiolentäjien kustannukset ja koulutusorganisaation veloittamat kustannukset. Komissio toteaa, että suorituskyvyn tarkastuselin on tarkastellut toimenpiteen 5 kustannuksia ja pitää niitä perusteltuina.

(108)

Sen vuoksi komissio katsoo, että toimenpide 5 on tarpeellinen kapasiteettitavoitteiden saavuttamisen kannalta ja että sen kustannukset ovat oikeassa suhteessa niiden tuottamaan operatiiviseen vaikutukseen kapasiteetin tarjonnassa.

(109)

Kuudenteen kapasiteettiin liittyvään toimenpiteeseen, jäljempänä ’toimenpide 6’, kuuluu uusien lennonjohtajien palkkaaminen MUAC:n Brysselin sektorille liikenteen kysynnän tyydyttämiseksi kolmannella viiteajanjaksolla ja sitä seuraavina vuosina.

(110)

Tarkistettuun suorituskykysuunnitelman luonnokseen sisältyvien tietojen mukaan kyseisten lennonjohtajien määrän ennakoidaan kasvavan merkittävästi 106:sta 119:ään kolmannen viiteajanjakson aikana. Belgia toteaa, että lennonjohtajien määrän lisäys mahdollistaa sektorin avaamisaikojen pidentämisen ja operatiivisen joustavuuden lisäämisen. Belgian toimittamien tietojen perusteella komissio on samaa mieltä siitä, että MUAC:n on rekrytoitava lisää lennonjohtajia kapasiteettitavoitteiden saavuttamisen tukemiseksi.

(111)

Toimenpiteen 6 kokonaiskustannukset ovat noin 4,4 miljoonaa euroa (vuoden 2017 hintoina) kolmannen viiteajanjakson aikana. Nämä kustannukset liittyvät kolmannen viiteajanjakson aikana palvelukseen otettavien ylimääräisten lennonjohtajien palkkioihin. Komissio toteaa, että suorituskyvyn tarkastuselin on tarkastellut toimenpiteen 6 kustannuksia ja pitää niitä perusteltuina.

(112)

Sen vuoksi komissio katsoo, että toimenpide 6 on tarpeellinen kapasiteettitavoitteiden saavuttamisen kannalta ja että sen kustannukset ovat oikeassa suhteessa niiden tuottamaan operatiiviseen vaikutukseen kapasiteetin tarjonnassa.

(113)

Seitsemäs kapasiteettiin liittyvä toimenpide, jäljempänä ’toimenpide 7’, kattaa MUAC:n uuden työvoiman suunnittelujärjestelmän kehittämisen uusien operatiivisten vaatimusten täytäntöönpanon tukemiseksi. Toimenpiteeseen 7 sisältyy uuden työvoiman suunnittelukehyksen kehittäminen, nykyaikaisen työaikajärjestelytyökalun ja muiden uusien operatiivisten vaatimusten täytäntöönpanon edellyttämien työvoiman suunnittelutyökalujen kehittäminen.

(114)

Suorituskyvyn tarkastuselimen tekemän arvioinnin perusteella komissio on samaa mieltä siitä, että uuden työvoiman suunnittelujärjestelmän tuomat tehokkuushyödyt auttavat parantamaan operatiivista suorituskykyä ja tehostamaan palvelujen tarjoamista.

(115)

Toimenpiteen 7 kokonaiskustannukset ovat noin 0,8 miljoonaa euroa (vuoden 2017 hintoina) kolmannen viiteajanjakson aikana. Komissio toteaa, että suorituskyvyn tarkastuselin on tarkastellut toimenpiteen 7 kustannuksia ja pitää niitä perusteltuina.

(116)

Sen vuoksi komissio katsoo, että toimenpide 7 on tarpeellinen kapasiteettitavoitteiden saavuttamisen kannalta ja että sen kustannukset ovat oikeassa suhteessa niiden tuottamaan operatiiviseen vaikutukseen kapasiteetin tarjonnassa.

(117)

Komissio on analysoinut tarkemmin Belgian ja Luxemburgin esittämiä seitsemää kapasiteettiin liittyvää toimenpidettä niiden kokonaisvaikutuksen osalta ja arvioidakseen, onko kaikkien kyseisten toimenpiteiden samanaikainen täytäntöönpano tarpeen paikallisten kapasiteettitavoitteiden saavuttamiseksi.

(118)

Tältä osin komissio panee merkille suorituskyvyn tarkastuselimen havainnot, joiden mukaan nämä seitsemän kapasiteettiin liittyvää toimenpidettä ovat yhdessä tarkasteltuina asianmukaisia ja perusteltuja, kun otetaan huomioon niiden odotettu operatiivinen kokonaistulos ja niiden tuottama yhteisvaikutus kapasiteetin tarjontaan. Suorituskyvyn tarkastuselimen analyysin mukaan näiden toimenpiteiden toteuttaminen yhdessä mahdollistaa sen, että skeyes ja MUAC voivat tehokkaasti hallita ennustettuja liikennemääriä liikenteen kysynnän ruuhka-aikoina ja samalla vahvistaa palveluntarjonnan joustavuutta ja häiriönsietokykyä odottamattomissa tai epävakaissa olosuhteissa. Suorituskyvyn tarkastuselin vahvistaa lisäksi, että näiden kapasiteettiin liittyvien toimenpiteiden toteuttaminen yhdessä ei johda Belgian ja Luxemburgin ilmatilassa tarjottavien lennonvarmistuspalvelujen liikakapasiteettiin kolmannen viiteajanjakson jäljellä olevien kuukausien aikana (22). Lopuksi suorituskyvyn tarkastuselin huomauttaa, että tarkistetussa suorituskykysuunnitelman luonnoksessa esitetyt toimenpiteet, jotka liittyvät uusien lennonjohtajien koulutukseen ja työllistämiseen, täydentävät kapasiteetin lisäämisen mahdollistavia organisatorisia ja teknisiä toimenpiteitä.

(119)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 liitteessä IV olevan 1.4 kohdan d alakohdan i alakohdassa vahvistetun kriteerin osalta komissio päättelee johdanto-osan 71–118 kappaleissa esitettyjen havaintojen perusteella, että Belgian ja Luxemburgin toimenpiteiden 1 ja 2 osalta esittämät kustannukset ovat osittain tarpeellisia ja oikeasuhteisia kapasiteettitavoitteiden saavuttamisen kannalta, kun taas toimenpiteiden 3–7 osalta esitetyt kustannukset ovat täysin tarpeellisia ja oikeasuhteisia kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

(120)

Seuraavassa taulukossa esitetään kapasiteettiin liittyvien toimenpiteiden vaikutus johdanto-osan 70 kappaleessa todettuihin eroihin unionin laajuiseen määritetyn yksikkökustannuksen kehitykseen nähden asiaan liittyvän vuoden eli vuoden 2024 osalta.

(121)

Kuten johdanto-osan 120 kappaleessa olevassa taulukossa esitetään, kapasiteettiin liittyvillä toimenpiteillä voidaan perustella 19,2 miljoonan euron ylitys (vuoden 2017 hintoina) unionin laajuisen määritetyn yksikkökustannuksen kehitykseen nähden. Tämä ylitys on suurempi kuin arvioitu poikkeama kolmannen viiteajanjakson unionin laajuisesta määritetyn yksikkökustannuksen kehityksestä, joka on 8,2 miljoonaa euroa (vuoden 2017 hintoina), mutta pienempi kuin arvioitu 43,7 miljoonan euron poikkeama (vuoden 2017 hintoina) unionin laajuisen määritetyn yksikkökustannuksen pitkän aikavälin kehityksestä. Belgialla ja Luxemburgilla on siis edelleen 24,5 miljoonan euron (vuoden 2017 hintoina) perustelematon ero suhteessa unionin laajuisen määritetyn yksikkökustannuksen pitkän aikavälin kehitykseen.

(122)

Täten komissio katsoo, että täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 liitteessä IV olevan 1.4 kohdan d alakohdan i alakohdassa vahvistettu kriteeri ei täyty Belgian ja Luxemburgin osalta.

(123)

Lisäksi komissio toteaa, että Belgia ja Luxemburg eivät ole esittäneet tarkistetussa suorituskykysuunnitelman luonnoksessa rakenneuudistustoimenpiteitä, jotka olisivat perusteena poikkeamalle unionin laajuisesta määritetyn yksikkökustannuksen kehityksestä tai unionin laajuisesta määritetyn yksikkökustannuksen pitkän aikavälin kehityksestä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 liitteessä IV olevan 1.4 kohdan d alakohdan ii alakohdassa vahvistetun kriteerin mukaisesti.

(124)

Johdanto-osan 22–123 kappaleissa esitetyn arvioinnin perusteella komissio päättelee, että Belgian ja Luxemburgin maksuvyöhykkeen kustannustehokkuutta koskevat suorituskykytavoitteet eivät ole yhteensopivia unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden kanssa.

(125)

Komissio toi täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2022/728 esiin huolensa Belgian suorituskykysuunnitelman luonnoksessa ehdottamista lähi- ja lähestymisalueen lennonvarmistuspalvelujen kustannustehokkuutta koskevista suorituskykytavoitteista. Näitä kustannustehokkuustavoitteita sovelletaan ainoastaan Brysselin lentoasemalla tarjottaviin lähi- ja lähestymisalueen lennonvarmistuspalveluihin. Komissio katsoi kyseisessä täytäntöönpanopäätöksessä, että Belgian olisi pitänyt perustella kyseiset tavoitteet tarkemmin tai tarkistaa niitä alaspäin.

(126)

Komissio toteaa, että tarkistettu suorituskykysuunnitelman luonnos sisältää Belgiaa koskevat parannetut lähi- ja lähestymisalueen lennonvarmistuspalvelujen kustannustehokkuutta koskevat suorituskykytavoitteet kalenterivuosille 2022–2024, mukaan lukien reaalisten määritettyjen kustannusten vähentämisen kyseisinä kalenterivuosina. Komissio toteaa, että lähi- ja lähestymisalueen lennonvarmistuspalvelujen määritetyn yksikkökustannuksen kehitys (+4,5 %) kolmannella viiteajanjaksolla on kuitenkin edelleen korkeampi kuin reitinaikaisen määritetyn yksikkökustannuksen kehitys (+1,9 %) kolmannella viiteajanjaksolla ja korkeampi kuin lähi- ja lähestymisalueen lennonvarmistuspalvelujen määritetyn yksikkökustannuksen tosiasiallinen kehitys (+0,5 %) toisella viiteajanjaksolla. Lisäksi komissio toteaa, että lähi- ja lähestymisalueen lennonvarmistuspalvelujen määritetty yksikkökustannus Brysselin lentoasemalla on edelleen huomattavasti korkeampi, arviolta 55 prosenttia, kuin sen asiaankuuluvan vertailuryhmän lähi- ja lähestymisalueen lennonvarmistuspalvelujen määritetyn yksikkökustannuksen mediaani.

(127)

Komissio päättelee johdanto-osan 125 ja 126 kappaleessa esitetyn arvioinnin perusteella, että Belgian ehdottamat lähi- ja lähestymisalueen lennonvarmistuspalvelujen kustannustehokkuutta koskevat tarkistetut suorituskykytavoitteet aiheuttavat edelleen huolta. Sen vuoksi komissio toistaa täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2022/728 esittämänsä näkemyksen, jonka mukaan Belgian olisi esitettävä riittävät perustelut kyseisille tavoitteille tai tarkistettava niitä alaspäin.

(128)

Komissio totesi täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2022/728, että Belgian ja Luxemburgin on tarkistettava kannustinjärjestelmiään reitinaikaisten ja lähi- ja lähestymisalueen kapasiteettia koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi, jotta näistä kannustinjärjestelmistä johtuva suurin taloudellinen haitta asetetaan tasolle, jossa sillä on oleellinen vaikutus riskituloihin. Komissio toteaa, että Belgia ja Luxemburg eivät ole tehneet muutoksia kyseisiin kannustinjärjestelmiin tarkistetussa suorituskykysuunnitelman luonnoksessa.

(129)

Sen vuoksi komissio katsoo, että Belgian ja Luxemburgin tarkistetussa suorituskykysuunnitelman luonnoksessa esittämät kannustinjärjestelmät aiheuttavat edelleen huolta. Näin ollen komissio toistaa näkemyksensä, jonka mukaan Belgian ja Luxemburgin olisi tarkistettava kannustinjärjestelmiään reitinaikaisten ja lähi- ja lähestymisalueen kapasiteettia koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi, jotta näistä kannustinjärjestelmistä johtuvat suurimmat taloudelliset haitat asetetaan tasolle, jossa niillä on oleellinen vaikutus riskituloihin, kuten täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 11 artiklan 3 kohdan a alakohdassa edellytetään. Komissio katsoo, että tarkistetun kannustinjärjestelmän pitäisi johtaa suurimpaan taloudelliseen haittaan, joka on vähintään 1 prosentti määritetyistä kustannuksista.

(130)

Edellä esitetyn perusteella Belgian ja Luxemburgin olisi toteutettava asetuksen (EY) N:o 549/2004 11 artiklan 3 kohdan c alakohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettuja korjaavia toimenpiteitä. Näiden korjaavien toimenpiteiden avulla Belgian ja Luxemburgin pitäisi pystyä saavuttamaan yhteensopivuus kolmannelle viiteajanjaksolle asetettujen unionin laajuisten kustannustehokkuutta koskevien suorituskykytavoitteiden kanssa, mikä vastaa tässä päätöksessä esitetyn komission arvioinnin perusteella Belgian ja Luxemburgin lentoreittimaksuvyöhykkeelle määritettyjen kustannusten alentamista 24,5 miljoonalla eurolla ilmaistuna reaalisesti vuoden 2017 hintoina.

(131)

Komissio toteaa, että Belgia aikoo suorittaa skeyesin ja MUAC:n toiminnan vaatimustenmukaisuuden arvioinnin, johon se on pyytänyt komission yksiköitä osallistumaan tarkkailijoina. Komissio katsoo, että vaatimustenmukaisuuden arviointi tukee Belgian laatimaa lopullista suorituskykysuunnitelman luonnosta, jossa olisi otettava huomioon korjaavat toimenpiteet. Komissio ottaa huomioon vaatimustenmukaisuuden arvioinnista mahdollisesti saatavan uuden näytön.

(132)

Joillakin Belgian ja Luxemburgin tämän päätöksen mukaisesti toteuttamilla korjaavilla toimenpiteillä ei niiden luonteen vuoksi välttämättä ole täyttä vaikutusta kolmannella viiteajanjaksolla. Belgian ja Luxemburgin olisi kuitenkin aloitettava toimenpiteiden täytäntöönpano kolmannella viiteajanjaksolla perustuen sitoumuksiin, joita nämä maat ovat antaneet lopullisten suorituskykysuunnitelmien luonnosten osana, vaikka kyseiset toimenpiteet parantaisivat kustannustehokkuutta vasta seuraavalla viiteajanjaksolla.

(133)

Korjaavat toimenpiteet olisi toteutettava osana lopullisia suorituskykysuunnitelmien luonnoksia, jotka on toimitettava komissiolle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen hyväksymisestä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 15 artiklan 6 kohdan mukaisesti. Belgian ja Luxemburgin tulee hyväksyä kyseiset lopulliset suorituskykysuunnitelmien luonnokset erikseen kansallisella tasolla, koska suorituskykytavoitteiden asettamiseen liittyvät toimet FABEC-tasolla on lopetettu Ranskan, Saksan ja Alankomaiden vetäydyttyä tarkistetusta FABEC-suorituskykysuunnitelman luonnoksesta, kuten johdanto-osan 6 kappaleessa selitetään.

(134)

Tässä päätöksessä esitettyjen havaintojen perusteella Belgian ja Luxemburgin olisi käsiteltävä asianmukaisesti erityisesti seuraavia kysymyksiä:

(135)

Yhtenäisen ilmatilan komitea ei ole antanut lausuntoa. Täytäntöönpanosäädös katsottiin tarpeelliseksi, ja puheenjohtaja toimitti täytäntöönpanosäädöksen luonnoksen muutoksenhakukomitealle jatkokäsittelyä varten. Muutoksenhakutoimikunta ei antanut lausuntoa,