(1)

Komissio otti komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2015/309 (2) käyttöön lopulliset tasoitustullit Turkista peräisin olevan tietyn kirjolohen tuonnissa, jäljempänä ’alkuperäinen tutkimus’.

(2)

Kaikkien vientiä harjoittavien tuottajien tukia koskevan osittaisen välivaiheen tarkastelun, jäljempänä ’ensimmäinen välivaiheen tarkastelu’, jälkeen komissio päätti perusasetuksen 19 artiklan mukaisesti 4 päivänä kesäkuuta 2018 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2018/823 (3), jäljempänä ’ensimmäistä välivaiheen tarkastelua koskeva asetus’, pitää voimassa alkuperäisessä tutkimuksessa vahvistetut toimenpiteet.

(3)

Perusasetuksen 19 artiklan mukaisen osittaisen välivaiheen tarkastelun, jäljempänä ’toinen välivaiheen tarkastelu’, jälkeen komissio muutti 15 päivänä toukokuuta 2020 yhden vientiä harjoittavan tuottajan tasoitustullin tasoa komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2020/658 (4), jäljempänä ’toista välivaiheen tarkastelua koskeva asetus’.

(4)

Perusasetuksen 18 artiklan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen komissio jatkoi 25 päivänä toukokuuta 2021 alkuperäisessä tutkimuksessa vahvistettujen (ja täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2020/658 muutettujen) toimenpiteiden voimassaoloa viidellä vuodella komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2021/823 (5), jäljempänä ’voimassaolon päättymistä koskeva asetus’.

(5)

Voimassa olevat lopulliset tasoitustullit ovat 1,5–9,5 prosenttia.

(6)

Komissio päätti omasta aloitteestaan panna vireille osittaisen välivaiheen tarkastelun, koska sillä oli riittävästi näyttöä siitä, että tukeen liittyvät olosuhteet, joiden perusteella voimassa olevat toimenpiteet otettiin käyttöön, olivat muuttuneet ja että muutokset olivat pysyviä.

(7)

Turkin viranomaisten kirjolohen tuottajille myöntämien tukien rakenteessa ja täytäntöönpanoehdoissa on tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoden 2016 jälkeen. Nämä muutokset näyttivät johtaneen turkkilaisten kirjolohen tuottajien saamien suorien tukien vähenemiseen.

(8)

Komissio katsoi, että oli riittävästi näyttöä siitä, että tukia koskevat olosuhteet olivat muuttuneet merkittävästi ja pysyvästi ja että toimenpiteitä olisi sen vuoksi tarkasteltava uudelleen kaikkien vientiä harjoittavien tuottajien osalta.

(9)

Kun komissio oli ilmoittanut asiasta jäsenvaltioille ja todennut, että on olemassa riittävä näyttö osittaisen välivaiheen tarkastelun panemiseksi vireille, se ilmoitti tarkastelun aloittamisesta perusasetuksen 19 artiklan mukaisesti julkaisemalla 20 päivänä syyskuuta 2021Euroopan unionin virallisessa lehdessä asiaa koskevan ilmoituksen (6), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’.

(10)

Tukea koskeva tutkimus kattoi 1 päivän tammikuuta 2020 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välisen ajan, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’.

(11)

Vireillepanoilmoituksessa komissio pyysi asianomaisia osapuolia ottamaan siihen yhteyttä tutkimukseen osallistumista varten. Lisäksi komissio ilmoitti unionin tuotannonalalle, tiedossa oleville vientiä harjoittaville tuottajille ja Turkin viranomaisille tutkimuksen vireillepanosta ja kehotti niitä osallistumaan.

(12)

Kaikkia osapuolia pyydettiin esittämään näkökantansa sekä toimittamaan tietoja ja asiaa tukevaa näyttöä vireillepanoilmoituksessa annetuissa määräajoissa. Asianomaisilla osapuolilla oli myös mahdollisuus esittää huomautuksia tutkimuksen vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

(13)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa vientiä harjoittaviin tuottajiin otantaa perusasetuksen 27 artiklan mukaisesti.

(14)

Päättääkseen otannan tarpeellisuudesta ja valitakseen tarvittaessa otoksen komissio pyysi kaikkia turkkilaisia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa esitetyt tiedot.

(15)

Lisäksi komissio pyysi Turkin tasavallan Euroopan unionissa olevaa edustustoa ilmoittamaan muista mahdollisista vientiä harjoittavista tuottajista, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(16)

Kolmetoista turkkilaista vientiä harjoittavaa tuottajaa ja vientiä harjoittavien tuottajien ryhmää toimitti pyydetyt tiedot ja suostui siihen, että ne sisällytetään otokseen. Näiden yritysten unioniin suuntautuneen ilmoitetun viennin kokonaismäärä vastasi tietyn kirjolohen osalta 100-prosenttisesti Turkista unioniin suuntautunutta vientiä tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana.

(17)

Komissio valitsi perusasetuksen 27 artiklan 1 kohdan mukaisesti ensin vientiä harjoittavista tuottajista tai vientiä harjoittavista tuottajaryhmistä kolme otokseen, joka perustui unioniin suuntautuvan viennin suurimpaan edustavaan määrään, joka voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Otos kattoi yli 60 prosenttia unioniin suuntautuneen ilmoitetun viennin määrästä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(18)

Kaikkia tiedossa olleita asianomaisia vientiä harjoittavia tuottajia ja Turkin viranomaisia kuultiin otoksen valinnasta perusasetuksen 27 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(19)

Komissio sai huomautuksia yhteistyössä toimineilta viejiltä Selina Balık İşleme Tesisi İthalat İhracat ve Ticaret A.Ş, jäljempänä ’Selina Balik’, ja Kılıç Deniz Ürünleri Üretimi İhracat İthalat ve Ticaret A.Ş., jäljempänä ’Kilic Deniz’, jotka pyysivät tulla sisällytetyiksi otokseen.

(20)

Komissio käsitteli näitä pyyntöjä muistiossa, joka liitettiin avoimeen asiakirja-aineistoon 22 päivänä lokakuuta 2021. Kuten muistiossa selitettiin, kumpikin pyyntö hylättiin, koska otos oli valittu suurimman edustavan vientimäärän perusteella, joka voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa.

(21)

Selina Balik ja Kilic Deniz eivät kuuluneet suurimpiin vientiä harjoittaviin tuottajiin, minkä vuoksi näiden yritysten lisääminen otokseen ei olisi lisännyt merkittävästi otoksen edustavuutta vaan olisi voinut estää tutkimuksen loppuun saattamisen ajoissa.

(22)

Tanskan vesiviljelyjärjestö, jäljempänä ’DAO’, joka edustaa unionin kirjolohen tuottajia, lähetti 11 päivänä marraskuuta 2021 kannanoton, jossa pyydettiin, että komissio sisällyttäisi otokseen Turkissa toimivia kirjolohen pienempiä kasvattajia, koska tukijärjestelyt olivat muuttuneet siten, että ne hyödyttävät pieniä kasvattajia enemmän kuin suurempia. DAO huomautti tältä osin, että suorien tukien järjestelyiden muutokset, erityisesti tuotantokattojen käyttöönotto, ovat tosiasiallisesti lisänneet pienten kasvattajien saamaa tukea.

(23)

DAO pyysi näin ollen komissiota muuttamaan otoksen valintamenetelmää pois suurimmasta vientimäärästä, jota voitiin kohtuudella tutkia, ja valitsemaan sen sijaan tilastollisesti pätevän otoksen, joka sen mielestä edustaisi tarkasti turkkilaisten kirjolohen tuottajien monimuotoisuutta. DAO ei kuitenkaan ehdottanut mitään tiettyä yhteistyössä toimivaa viejää, joka olisi sisällytettävä otokseen.

(24)

Komissio hylkäsi tämän pyynnön, koska viejiltä pyydetyt otantaa koskevat tiedot eivät sisältäneet tietoja, joiden perusteella komissio voisi valita otoksen tällä tavalla.

(25)

Jäljempänä 4 jaksossa esitetyt suorien tukien järjestelyiden muutokset otettiin huomioon etua laskettaessa.

(26)

Perusasetuksen 27 artiklan 3 kohdan mukaisen tutkimuksen vireillepanon jälkeen komissio sai kaksi pyyntöä, jotka koskivat yksilöllistä tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavan tuen määrää. Pyynnöt esitettiin kyselylomakevastauksissa.

(27)

Ensimmäinen pyyntö saatiin yritykseltä Selina Balik.

(28)

Komissio hyväksyi tämän yksilöllistä tarkastelua koskevan pyynnön, koska se oli jo tarkastellut yrityksen tilannetta samaa tuotetta koskevassa rinnakkaisessa välivaiheen tarkastelussa. Kyseinen välivaiheen tarkastelu pantiin vireille 5 päivänä helmikuuta 2021 (7). Selina Balik perui kuitenkin tarkastelupyyntönsä, minkä jälkeen komissio päätti sen käsittelyn 10 päivänä maaliskuuta 2022 (8).

(29)

Selina Balik oli toimittanut täydellisen kyselylomakevastauksen samalta tarkastelua koskevalta tutkimusajanjaksolta kuin tämän välivaiheen tarkastelun tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso (eli kalenterivuodelta 2020). Yritys hyväksyi toimitettujen tietojen käyttämisen nyt käsillä olevassa tarkastelussa. Komissio oli jo suurelta osin tarkastanut toimitetut tiedot, ja ainoastaan ristiintarkastus videoneuvottelun välityksellä oli tekemättä.

(30)

Sen vuoksi täydelliset tiedot olivat saatavilla jo tämän tutkimuksen vireillepanon yhteydessä, eikä Selina Balikin tilanteen tutkimista tässä tarkastelussa voitu pitää liian työläänä.

(31)

Toinen pyyntö tuli yritykseltä Kilic Deniz.

(32)

Kilic Denizin tilanne poikkesi Selina Balikin tilanteesta. Kyselylomakkeeseen ei ollut saatu vastausta etukäteen, joten tarvittavat tiedot olisi pitänyt kerätä ja toimitetut tiedot analysoida kokonaisuudessaan tämän tutkimuksen aikana otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien tietojen keräämisen ja analysoimisen lisäksi.

(33)

Tämän vuoksi komissio katsoi, että pyynnön hyväksyminen olisi kohtuuttoman työlästä ja estäisi tutkimuksen loppuun saattamisen ajoissa. Yksilöllistä tarkastelua koskevaa pyyntöä ei sen vuoksi hyväksytty.

(34)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Kilic Deniz esitti huomautuksia, joiden mukaan sen yksilöllistä tarkastelua koskeva pyyntö olisi pitänyt hyväksyä, koska se pohjautui samoihin perusteluihin kuin yrityksen Selina Balik pyyntö. Kilic Denizin totesi myös, että ei pitäisi ottaa huomioon sitä, että Selina Balik oli jo toimittanut tietoja rinnakkaisen meneillään olevan tutkimuksen yhteydessä, koska se olisi syrjivää, ja että tässä osittaisessa välivaiheen tarkastelussa komissio sai kyselyvastaukset samanaikaisesti Kilic Deniziltä ja Selina Balikilta.

(35)

Kuten 32 kappaleessa selitetään, komissio katsoi näiden yritysten tilanteiden poikkeavan toisistaan, joten niiden erilainen kohtelu oli perusteltua.

(36)

Samaan aikaan oli käynnissä rinnakkainen Selina Balikin yksilöllistä tilannetta koskeva tarkastelu, joka kattoi saman tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson kuin tässä tarkastelussa, joten komissiolla oli jo hallussaan tietoaineisto, jota tässä tarkastelussa olisi tarvittu jo varhaisessa vaiheessa.

(37)

Kuten 29 kappaleessa todetaan, Selina Balik ja siihen etuyhteydessä olevat yritykset olivat jo toimittaneet kyselyvastauksen omassa välivaiheen tarkastelussaan, ja toimitettujen tietojen puutteita koskeva menettely oli saatu päätökseen. Puutteita koskeva menettely vaati huomattavia resursseja, koska kyselyvastaus oli tarkastettava yksityiskohtaisesti ja siinä olevat puutteet yksilöitävä ja korjattava kyseisten yritysten kanssa.

(38)

Koska Selina Balik antoi komissiolle luvan käyttää rinnakkaisessa välivaiheen tarkastelussa toimitettuja tietoja, komissiolla oli mahdollisuus ottaa tiedot täysimääräisesti huomioon tässä tarkastelussa. Tämän vuoksi komissio hylkäsi syrjivää kohtelua koskevan väitteen.

(39)

Kilic Denizin mukaan komission olisi myös pitänyt ottaa huomioon se, että yrityksellä oli jo kokemusta yhteistyöstä tuetun tuonnin vastaisissa tutkimuksissa, koska se osallistui alkuperäiseen tutkimukseen, toiseen välivaiheen tarkasteluun sekä Turkista peräisin olevaa meribassia ja kultaotsasargia koskevaan tukia koskevaan vuoden 2015 tutkimukseen, joka päätettiin, sillä kyseinen tukijärjestelmä peruutettiin.

(40)

Tämän väitteen osalta komissio totesi, että yksilöllisen tarkastelun myöntämisessä kyse on tutkimukselle aiheutuvasta rasitteesta eikä kohtelua pyytävälle yritykselle aiheutuvasta rasitteesta tai sen kokemuksesta.

(41)

Kilic Deniz huomautti myös, että se oli Turkin neljänneksi suurin vientiä harjoittava tuottaja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja että sillä oli enemmän vientimyyntiä Euroopan unioniin kuin Selina Balikilla, mikä komission olisi pitänyt ottaa huomioon tehdessään yksilöllistä tarkastelua koskevaa valintaa.

(42)

Komissio hylkäsi tämän huomautuksen, koska tämä ei ole yksilöllisen tarkastelun edellytys, vaan vaikuttaa lähinnä siihen, onko jokin yritys sisällytettävä viejien otokseen. Kuten edellä 17 kappaleessa selitetään, otosta oli rajoitettava.

(43)

Kilic Deniz pyysi myös, että sen 1,5 prosentin suuruinen muutettu tulli olisi voimassa viisi vuotta muutoksen tekopäivästä, eikä sitä näin ollen voitaisi muuttaa tällä tarkastelulla.

(44)

Komissio totesi, että perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdassa säädetään, että lopullisen tasoitustoimenpiteen voimassaolo päättyy viisi vuotta sen käyttöön ottamisen jälkeen. Kilic Denizin tuonnista kannettava tulli otettiin käyttöön 28 päivänä helmikuuta 2015, joten viiden vuoden ajanjakso alkaa kyseisestä päivästä.

(45)

Kilic Denizin yksilöllinen tulli päivitettiin 9,5 prosentista 1,5 prosenttiin toista välivaiheen tarkastelua koskevalla asetuksella, jolla vain muutettiin alkuperäisen asetuksen 2 artiklassa olevaa taulukkoa, eikä sillä ole vaikutusta tietyllä tasolla sovellettavien toimenpiteiden voimassaolon kestoon. Tämän vuoksi pyyntö hylättiin.

(46)

Kilic Deniz huomautti myös, että sen yksilöllinen 1,5 prosentin tulli, joka perustuu toiseen välivaiheen tarkasteluun, olisi pidettävä ennallaan tämän välivaiheen tarkastelun tuloksista riippumatta, koska kummankin tarkastelun vireillepanon perusteet olivat samat eikä komissio ole osoittanut, että Kilic Denizin osalta tällä tarkastelua koskevalla tutkimusjaksolla muuttuneet olosuhteet olisivat pysyviä ja oikeuttaisivat sen tullin tason muuttamiseen.

(47)

Komissio hylkää myös Kilic Denizin väitteen, jonka mukaan tämän tutkimuksen perusteet vastaisivat toista välivaiheen tarkastelua koskevan asetuksen antamiseen johtaneen tutkimuksen perusteita.

(48)

Kuten vireillepanoilmoituksen (9) 4 jaksossa todetaan, toisen välivaiheen tarkastelun perusteet koskevat nimenomaan Kilic Deniziä ja sen saaman hyödyn määrää. Tämä tarkastelu pantiin vireille kaikkiin turkkilaisiin tuottajiin vaikuttavien muutosten perusteella.

(49)

Komissio analysoi 285 kappaleessa ja sitä seuraavissa kappaleissa, onko olosuhteiden muutos alkuperäisen asetuksen tutkimusajanjaksoon verrattuna pysyvää.

(50)

Analyysi koskee koko maata, ja siihen sisältyy myös niiden yksittäisten vientiä harjoittavien tuottajien tilanne, jotka saavat tukia Turkin viranomaisilta. Näin ollen väite, jonka mukaan komissio ei ottanut huomioon Kilic Denizin yksilöllistä tilannetta, hylättiin.

(51)

Kilic Deniz väitti myös, että komissiolla on velvollisuus määrittää yksilöllinen tukimarginaali kullekin tiedossa olevalle vientiä harjoittavalle tuottajalle, koska WTO:n tukia ja tasoitustulleja koskevassa sopimuksessa ei ole otosta koskevia määräyksiä.

(52)

Komissio hylkää tämän väitteen, koska otoksesta säädetään selvästi perusasetuksen 27 artiklassa.

(53)

Tutkimuksen aikana komissio myös teki kaikille asianomaisille osapuolille selväksi, että kaikille yhteistyössä toimineille otoksen ulkopuolisille yrityksille määrätään keskimääräinen tulli, jos niille ei myönnetä yksilöllistä tarkastelua.

(54)

Saadakseen tutkimuksensa kannalta välttämättöminä pitämänsä tiedot komissio lähetti kyselylomakkeet otokseen valituille kolmelle vientiä harjoittavalle tuottajalle ja Turkin viranomaisille. Kyselylomakkeeseen saatiin vastaukset kaikilta kolmelta otokseen valitulta vientiä harjoittavalta tuottajalta ja Turkin viranomaisilta. Kyselylomakevastaukset saatiin myös niiltä kahdelta vientiä harjoittavalta tuottajalta, jotka pyysivät yksilöllistä tarkastelua.

(55)

Komissio hankki ja tarkisti kaikki tuen määrittämisen kannalta tarpeellisina pidetyt tiedot.

(56)

Koronaviruspandemian puhkeamisen ja sen johdosta toteutettujen toimenpiteiden (10) vuoksi komissio ei kuitenkaan kyennyt tekemään perusasetuksen 26 artiklan mukaisesti tarkastuskäyntejä kaikkien yritysten toimitiloihin.

(57)

Sen sijaan komissio ristiintarkasti videoneuvottelun välityksellä seuraavien yritysten toimittamat tiedot:

(58)

Komissio ilmoitti 25 päivänä elokuuta 2022 niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella se aikoi muuttaa voimassa olevia tasoitustulleja, jäljempänä ’lopullisten päätelmien ilmoittaminen’. Kaikille osapuolille annettiin määräaika, johon mennessä niillä oli mahdollisuus esittää huomautuksensa tästä ilmoituksesta.

(59)

Komissio tarkasteli asianomaisten osapuolten toimittamia huomautuksia ja otti ne huomioon soveltuvin osin. Niille osapuolille, jotka pyysivät tulla kuulluiksi, järjestettiin kuuleminen.

(60)

Asianomaisilta osapuolilta saatujen huomautusten jälkeen komissio mukautti tiettyjä olennaisia tosiasioita ja huomioita, ja ’täydentävät päätelmät’ ilmoitettiin kaikille asianomaisille osapuolille 23 päivänä syyskuuta 2022. Osapuolille annettiin määräaika huomautusten esittämiseen.

(61)

Turkin viranomaiset pyysivät neuvotteluja komission yksiköiden kanssa perusasetuksen 11 artiklan 10 kohdan mukaisesti, ja neuvottelut käytiin 4 päivänä lokakuuta 2022.

(62)

Asianomaisilta osapuolilta saatujen täydentäviä päätelmiä koskevien huomautusten jälkeen komissio korjasi kaksi virhettä, kuten 135 ja 306 kappaleessa todetaan, ja korjauksista johtuvat muutokset laskemissa ilmoitettiin asianomaisille osapuolille 6 päivänä lokakuuta 2022. Osapuolille annettiin lisäaikaa esittää näitä tukilaskelmiin tehtyjä muutoksia koskevia huomautuksia.

(63)

Toisia täydentäviä päätelmiä koskevissa huomautuksissaan Gumusdoga, Fishark Ozpekler ja Selina Balik toistivat jo aiempien kahden päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämänsä väitteet. Näitä väitteitä käsitellään tässä asetuksessa.

(64)

Gumusdoga pyysi lisäksi liikevaihtoonsa pientä muutosta, jonka komissio hyväksyi, ja liikevaihtoa korjattiin, kuten 306 kappaleessa todetaan.

(65)

Tarkastelun kohteena oleva tuote on kirjolohi (Oncorhynchus mykiss):

(66)

Tutkimuksen aikana komission tietoon tuli, että Turkin tasavallasta tuodaan EU:hun pippuroituja savustettuja kirjolohifileitä. Osa näistä fileistä tuotiin tarkastelun kohteena olevana tuotteena, josta maksettiin tulleja, ja osa tuotiin eri tullinimikkeellä (CN-koodi 1604 19 10), josta ei kannettu tulleja.

(67)

Sekä turkkilaiset vientiä harjoittavat tuottajat että unionin tuotannonala vahvistivat katsovansa, että pippuroidut savustetut kirjolohifileet sisältyivät tuotteen määritelmään sekä tässä että aiemmissa tutkimuksissa.

(68)

Tutkimus osoitti myös, että pelkkä pippurin lisääminen ei poista savustetun fileen perusominaisuuksia. Tämän vuoksi ja sen perusteella, että viejien ja unionin tuotannonalan välillä oli sopimus tuotteen määritelmästä, komissio päätteli, että ”pippuroidut savustetut fileet” sisältyvät tuotteen määritelmään.

(69)

Tämän perusteella komissio katsoo, että pippuroidut savustetut kirjolohifileet ovat ”savustettuna” osa tarkastelun kohteena olevaa tuotetta. Selvyyden vuoksi todetaan, että pippuroitujen savustettujen kirjolohifileiden tuonnista kannettaan tulli, jos ne ilmoitetaan CN-koodiin 1604 19 10 (Taric-koodi 1604191011) kuuluviksi.

(70)

Viejä Lezita Balık A.Ş., jonka Taric-lisäkoodi on B968, ilmoitti komissiolle 9 päivänä kesäkuuta 2021, että se oli muuttanut nimensä muotoon Abalıoglu Balik ve Gıda Ürünleri Anonim Şirketi.

(71)

Yritys pyysi komissiota vahvistamaan, että nimenmuutos ei vaikuta sen oikeuteen hyötyä tasoitustullista, jota siihen sovellettiin sen aiemmalla nimellä.

(72)

Komissio totesi toimitettuja tietoja tarkasteltuaan, että nimenmuutos oli asiaankuuluvien viranomaisten asianmukaisesti rekisteröimä (11) eikä aiheuttanut uutta suhdetta muihin yritysryhmiin, joita komissio ei ollut tutkinut.

(73)

Komissio pani merkille, että yritys on toiminut yhteistyössä tässä tarkastelussa toimittamalla otantalomakkeen uudella nimellään Abalıoglu Balik ve Gıda Ürünleri Anonim Şirketi.

(74)

Näin ollen nimenmuutos ei vaikuta tämän tutkimuksen päätelmiin eikä kyseiseen yritykseen sovellettavaan tasoitustulliin.

(75)

Nimenmuutoksen olisi tultava voimaan 7 päivänä heinäkuuta 2020 eli samana päivänä, jona yritys muutti nimensä.

(76)

Edellisessä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa tutkittujen tukien perusteella tarkasteltiin seuraavia toimenpiteitä, joihin väitettiin liittyvän tukien myöntämistä:

(77)

Sosiaaliturvamaksujen tukiohjelman, maankäyttöjärjestelyn sekä jalostettujen kalojen ja äyriäisten osalta komissio totesi, että kyseiset ohjelmat eivät tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tuoneet etua otantaan kuuluville vientiä harjoittavien tuottajien ryhmille, minkä vuoksi niiden tarkastelua ei jatkettu.

(78)

DAO toimitti 11 päivänä marraskuuta 2021 huomautuksia tukijärjestelyistä, joita tarkastelussa aiottiin tutkia.

(79)

DAO:n huomautuksissa todettiin, että seuraavat tukijärjestelyt olivat muuttuneet tai niitä oli päivitetty edellisen tarkastelun jälkeen:

(80)

Komissio totesi, että Turkin järjestelyt todellakin muuttuvat vuodesta toiseen. Jos tällainen järjestelyn muutos johtaa otokseen valittujen yritysten edun tason muuttumiseen, komission olisi selvitettävä, onko kyseessä olosuhteiden pysyvä muutos. Jos näin on, komissio mukauttaa toimenpiteitä muutoksen huomioon ottamiseksi.

(81)

Kuten kuitenkin jäljempänä ja myös aiemmassa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa todetaan, jotkin DAO:n luettelemista järjestelyistä eivät ole enää voimassa tai niistä ei koitunut etua otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille.

(82)

Kirjolohien tuottajille myönnettiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla suoraa tukea presidentin asetuksen 2020/3190, jäljempänä ’asetus 3190’ (12), nojalla. Asetuksen täytäntöönpanoa koskevista menettelyistä ja periaatteista määrätään Turkin maa- ja metsätalousministeriön tiedonannossa 2020/39, jäljempänä ’tiedonanto 39’ (13).

(83)

Suoran tuen järjestely kattaa kirjolohen (Oncorhynchus mykiss). Järjestelyn tarkoituksena on korvata kirjolohen kasvatuskustannukset tuotannon tiettyyn enimmäismäärään asti.

(84)

Komissio katsoo, että suorien tukien järjestely on tarkoitettu hyödyksi kirjolohen pyynnille. Otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat sekä pyytävät itse kasvattamaansa kirjolohta että ostavat kirjolohta muilta Turkin tuottajilta ja jalostavat ja sen jälkeen vievät kirjolohta eri tarjontamuodoissa Euroopan unioniin. Nämä tarjontamuodot, mukaan lukien perattu ja fileoitu kirjolohi, muodostavat tarkastelun kohteena olevan tuotteen.

(85)

’Kirjolohen’ (sen koosta riippumatta) tuotantoon myönnettävän tuen määräksi vahvistettiin 0,75 Turkin liiraa kilogrammaa kohti enintään 350 000 kg:lle vuodessa.

(86)

Yli kilogramman painoisten kirjolohien tuotantoon myönnettävän tuen määräksi vahvistettiin 1,5 Turkin liiraa kilogrammaa kohti samalla 350 000 kg:n vuotuisella tuotantokatolla. Vuoden 2020 tiedonannossa ’yli kilogramman kirjolohi’ määritellään yli 1,25 kilogramman painoiseksi kirjoloheksi (14).

(87)

Nämä kirjolohen tuotannon tukitasot ovat samat kuin vuonna 2019 eli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa.

(88)

Kirjolohen tuotantoa tuetaan presidentin asetuksilla ja tiedonannoilla, jotka annetaan vuosittain maatalouslain nro 5488 19 §:n nojalla. Näillä asetuksilla ja tiedonannoilla muutetaan tuen luonnetta vuosittain:

Taulukko 1

Kirjolohen suorien tukien järjestely

(89)

Alkuperäisen tutkimuksen aikana järjestely koostui kirjolohen kasvattajille maksettavasta tuesta, joka perustui kirjolohien pyydettyyn kokonaismäärään niiden koosta riippumatta. Tuki maksettiin pyydettyä kilogrammaa kohti kahtena eri tukimääränä pyydetyn määrän perusteella 500 tonniin asti vuodessa.

(90)

Tuotantovuoden 2017 osalta Turkin viranomaiset maksoivat kilogrammaa kohti pienen, 0,25 Turkin liiran suuruisen lisätuen pyydetyistä yli yhden kilogramman painavista kirjolohista eli ’yli kilogramman painoisista kirjolohista’. Tätä lisätukea sovelletaan edelleen tarkastelun kohteena olevaan tuotteeseen, joka voi pyyntihetkellä painaa enintään 1,2 kilogrammaa.

(91)

Komission kanssa käymiensä neuvottelujen jälkeen Turkin viranomaiset määrittelivät vuonna 2018 ensimmäisen välivaiheen tarkastelun aikana (ks. ensimmäistä välivaiheen tarkastelua koskevan asetuksen johdanto-osan 40–45 kappale) ’yli kilogramman painoisen kirjolohen’ uudelleen pyyntihetkellä yli 1,25 kilogramman painoiseksi kirjoloheksi.

(92)

Vuonna 2019 Turkin viranomaiset poistivat ’yli kilogramman painoista kirjolohta’ koskevan lisämaksun ja jakoivat järjestelyn kahteen osaan: 0,75 Turkin liiran tukeen kilogrammaa kohti ’kirjolohen’ osalta (sen koosta riippumatta) ja 1,5 Turkin liiran tukeen kilogrammaa kohti ’yli kilogramman painoisen kirjolohen’ osalta.

(93)

Lisäksi Turkin viranomaiset laskivat enimmäismäärän 500 tonnista 350 tonniin vuodessa ja rajoittivat tukimaksut yhteen lupaan aluetta kohti. Tuotantokattoa, joka on 350 tonnia, sovelletaan kaikkien samaan kasvatuslupaan kuuluvien kirjolohien tuotantoon.

(94)

Tällä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla komissio vahvisti, että kaksi kolmesta otokseen valitusta yrityksestä kasvatti kaikenkokoista kirjolohta samoissa tiloissa ja samalla kasvatusluvalla ja sai tämän seurauksena molemmat tukimäärät.

(95)

Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana kirjolohen kasvattajat saattoivat hakea tukea, jota maksetaan ’kirjolohesta’ (sen koosta riippumatta) tai ’yli kilogramman painoisesta kirjolohesta’ pyydetyn kirjolohen painon mukaisesti. ’Yli kilogramman painoisen kirjolohen’ korkeamman tukitason vuoksi otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat, jotka pyytävät yli 1,25 kilogramman painoisia kirjolohia, hakivat useimmissa tapauksissa ’yli kilogramman painoisia kirjolohia’ varten myönnettävää tukea.

(96)

Tämän seurauksena ’yli kilogramman painosten kirjolohien’ tuettu tuotanto kaksinkertaistui sekä kilogrammoina että kirjolohen kasvattajille tämän järjestelyn mukaisesti maksetun tuen määränä vuosina 2019–2020, jolloin ilmeni selkeä siirtyminen suuremman kirjolohen pyyntiin.

(97)

Kun otetaan huomioon sekä tuki ’kirjolohesta’ (sen koosta riippumatta) että tuki ’yli kilogramman painoisesta kirjolohesta’, komissio totesi, että Turkin viranomaisten tuki oli itse asiassa kasvanut 59 prosenttiyksikköä tarkastelujaksolla:

Taulukko 2

Määrän ja tukimäärien muutokset vuosina 2017–2020

(98)

Tämän vuoksi komissio katsoi, että järjestelyn mukauttaminen ei muuttanut sen perustana olevaa tukea ja jopa korotti sen tasoa. Mukauttamisella ei näyttänyt olevan rahoituksellisia eikä taloudellisia perusteita.

(99)

Suorat tukimaksut kirjolohen tuottajille ovat perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa ja 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavaa tukea eli suoraa varojen siirtoa Turkin viranomaisilta kirjolohen tuottajille.

(100)

Nämä suorat tuet ovat perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan merkityksessä erityisiä ja tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavia, ja lainsäädännössä, jonka puitteissa tuet myöntävä viranomainen toimii, nimenomaisesti rajataan tällaisten avustusten saanti vesiviljelyalalla toimiviin yrityksiin. Vesiviljelyä harjoittavat yritykset mainitaan nimenomaisesti, ja kirjolohi on selkeästi nimetty yhdeksi lajeista, jotka hyötyvät tästä tukijärjestelystä.

(101)

Komissio vahvisti, että otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat saivat tästä järjestelystä etua tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla sekä määrinä, jotka olivat 0,75 Turkin liiraa kiloa kohti ’kirjolohesta’ (sen koosta riippumatta), että määrinä, jotka olivat 1,5 Turkin liiraa kiloa kohti ’yli kilogramman painoisesta kirjolohesta’.

(102)

Alkuperäisessä tutkimuksessa ei ollut erillistä tukitasoa yli kilogramman painoisten kirjolohien pyynnille, joten ongelmaa ei ilmennyt. Myöhemmissä tarkasteluissa, toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu mukaan luettuna, komissio ei pystynyt vahvistamaan yli 1,25 kilogramman painoisen kirjolohen pyynnistä saatua etua, sillä otokseen valitut yritykset eivät pyytäneet ’yli kilogramman painoisia kirjolohia’ (15).

(103)

Tässä tutkimuksessa komissio totesi, että kaksi kolmesta otokseen valitusta vientiä harjoittavasta tuottajasta tuotti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kaikenkokoista kirjolohta samalla kasvatusluvalla, minkä vuoksi ne hyötyivät kummastakin tukitasosta.

(104)

Komissio totesi, että kirjolohia kasvatetaan samoissa tuotantolaitoksissa eli maalla sijaitsevissa lammikoissa ja häkeissä joko järvissä tai merellä. Sekä pienempiä että suurempia kirjolohia kasvatetaan samoissa laitoksissa, ne kasvavat samoissa lammikoissa ja saavat samaa rehua. Alle 1,25 kg:n painoiset kirjolohet voivat kasvaa yli 1,25 kg:n painoisiksi. Ainoa ero on se, että suurempi kirjolohi pyydetään myöhemmin, jotta se voidaan kasvattaa vaadittuun kokoon.

(105)

Kuten ensimmäisen välivaiheen tarkastelua koskevan asetuksen johdanto-osan 45 kappaleessa lisäksi todetaan, ”tiedonannon nro 2017/38 4 artiklan f kohdalla tuki myönnetään kalanviljelijälle ”pyyntihetkellä”. Vaikka Turkin aikomuksena oli rajoittaa tuki yli 1,25 kg:n kirjoloheen vuonna 2018, asetuksessa ei ole oikeudellista perustetta, jolla suljettaisiin tuki pois, jos kirjolohi myydään toisessa muodossa. Saatujen tietojen mukaan toimialalla on yleisenä käytäntönä jalostaa joitakin pyydetyistä suurista kirjolohista ja myydä ne kyseeseen tulevana tuotteena, esimerkiksi fileinä”.

(106)

Näin ollen suurempien kirjolohien kasvatuksesta mahdollisesti saatava hyöty liittyy automaattisesti myös pienempien kirjolohien kasvatukseen. Riippumatta siitä, hyötyikö tietty kirjolohi jommastakummasta tukimäärästä, suoraa tukea myönnetään kirjolohen, joka on tarkastelun kohteena oleva tuote (elävä tai kuollut ja jalostettu eri muotoihin), pyyntiin. Kaikki kirjolohelle koituvat edut koskevat myös fileinä myytävää kirjolohta, jota ei eritellä pyydetyn kirjolohen koon perusteella.

(107)

Kummankin tukitason edellytyksenä on kirjolohen kasvatus. Kasvatusluvan mukaisella tuotantokapasiteetilla tarkoitetaan kaikenkokoista kirjolohta, ja kummastakin tukimäärästä saatava hyöty maksetaan kasvattajalle kertasuorituksena ja kirjataan yrityksen yleiselle tulotilille.

(108)

Tämän vuoksi komissio katsoi, että kirjolohen kasvattajille vuonna 2020 maksetut maksut vastaavat kirjolohen, tarkastelun kohteena oleva tuote mukaan lukien, kasvatuksesta saadun suoran tuen kokonaismäärää.

(109)

Yrityskohtainen etu oli suoran tuen määrä, joka saatiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla sekä ’kirjolohta’ (sen koosta riippumatta) että ’yli kilogramman painoista kirjolohta’ koskevien tukimäärien mukaisesti. Yritykset toimittivat tietoja saadun tuen määrästä sekä siitä, mistä tuki oli saatu ja mitä tuotantoa se nimenomaisesti koski.

(110)

Kaikenkokoisen kirjolohen tuotantoon kummankin tukitason mukaisesti saadun suoran tuen määrä jaettiin pyydetyn kirjolohen kokonaismäärällä, jotta voitiin selvittää tuen määrä (Turkin liiroina) kirjolohen kilogrammaa kohti.

(111)

Alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin (16) että, näistä tuista koituva etu koski myös otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien tekemiä kirjolohen ostoja turkkilaisilta etuyhteydettömiltä kasvattajilta jalostusta varten, sillä tarkastelun kohteena oleva tuote kattaa sekä suoraan tuetun raaka-aineen eli elävän kirjolohen että jatkojalostustuotteet, kuten tuoreen tai jäädytetyn kokonaisen kirjolohen, fileet ja savustetun kalan.

(112)

Ostettujen kirjolohien osalta etu laskettiin Turkin viranomaisten myöntämien tukien kokonaismäärän pohjalta jakamalla se Turkin kirjolohentuotannon kokonaismäärällä.

(113)

Komissio pani merkille, että toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa (17) vahvistettiin päätelmä, jonka mukaan otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat saivat etua kirjolohen ostoista. Etu laskettiin jakamalla saadun tuen kokonaismäärä Turkin tuetun kirjolohentuotannon kokonaismäärällä.

(114)

Aiemman toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun päätelmät perustuivat kuitenkin Turkin viranomaisten toimittamiin koko maata koskeviin tietoihin, eikä niissä otettu huomioon otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien erityistilannetta. Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa ei ole tarpeen tehdä tällaisia yksityiskohtaisia päätelmiä, koska toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa on ainoastaan määritettävä tuen jatkumisen tai toistumisen todennäköisyys, mutta ei tarkkoja tasoitusmarginaaleja.

(115)

Tässä välivaiheen tarkastelussa yksikään asianomainen osapuoli ei kiistänyt, että vientiä harjoittavat tuottajat edelleen hyötyvät tuesta ostaessaan kirjolohta etuyhteydettömiltä kasvattajilta. Turkin viranomaiset toimittivat tiedot vuoden 2020 tukitasosta kunkin kirjolohen kasvattajan osalta sekä 0,75 Turkin liiran (’kirjolohi’ sen koosta riippumatta) että 1,5 Turkin liiran (’yli kilogramman painoinen kirjolohi’) tukitason osalta. Näitä tietoja verrattiin otokseen valittujen kolmen vientiä harjoittavan tuottajan ostoluetteloihin, ja komissio totesi seuraavaa:

(116)

Vuoden 2020 tuotannosta tuen määräksi laskettiin 0,53 Turkin liiraa kilogrammalta kaikenkokoisten kirjolohien osalta, kun koko tuotanto otetaan huomioon, ja 1,02 Turkin liiraa kilogrammalta, kun huomioon otetaan ainoastaan tuettu tuotanto.

(117)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Turkin viranomaiset, otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat, Selina Balik ja Kilic Deniz esittivät huomautuksia komission päätelmistä, jotka koskivat suoraa tukea kirjolohen tuottajille.

(118)

Kyseiset osapuolet kyseenalaistivat pääasiassa sen, että tukea koskeviin laskelmiin oli sisällytetty otokseen valituille tuottajille ja Selina Balikille maksettu tuki ’yli kilogramman painoisen kirjolohen’ pyynnistä, koska tätä tukea ei ollut sisällytetty aiempien tutkimusten laskelmiin. Ne väittivät myös, että ’yli kilogramman painoinen kirjolohi’ ei kuulu tarkastelun kohteena olevan tuotteen määritelmään, eikä se sisältynyt vientiä harjoittaville tuottajille tarkoitettuun kyselylomakkeeseen.

(119)

Kuten edellä 4.1.3 jaksossa todetaan, komissio vahvisti kirjolohen pyynnistä maksettavaa tukea koskevan tilanteen muuttuneen etenkin alkuperäisen tutkimuksen jälkeen mutta myös edellisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun mukaisen tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen. Aiemmin suoraa tukea myönnettiin tuotettujen kilogrammojen perusteella kirjolohen koosta riippumatta, mutta Turkin viranomaiset siirtyivät asteittain maksujärjestelmään, jossa myönnetyn tuen taso riippuu pyydetyn kirjolohen koosta. Näin ollen tilanne tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla osoitti selvästi, että turkkilaiset kirjolohen kasvattajat hyötyivät kummastakin kyseisen järjestelyn mukaisesta tukitasosta, joiden perusteella tukia maksettiin tarkastelun kohteena olevan tuotteen kasvattamisesta ja pyynnistä.

(120)

Selina Balik väitti, että komissiolla ei ollut valtuuksia laajentaa nykyisen tutkimuksen kohteena olevan tuotteen määritelmää sisällyttämällä siihen ’yli kilogramman painoinen kirjolohi’.

(121)

Komissio toteaa, että tuotteen määritelmä oli sama kuin aiemmissa tutkimuksissa eli elävän tai kuolleen ja useisiin eri muotoihin jalostetun kirjolohen tuotanto. Tukitason riippuminen pyydetyn kirjolohen tietystä koosta ei muuta tuen luonnetta ja toimintaa sikäli, että sillä tuetaan eri muodoissa myytäväksi tarkoitetun kirjolohen tuotantoa. Näin ollen väite hylättiin.

(122)

Osapuolet kiistivät myös komission päätelmät siitä, että ’yli kilogramman painoisia kirjolohia’ voidaan edelleen jalostaa fileiksi, jotka sisältyvät tarkastelun kohteena olevan tuotteen määritelmään. Kyseiset osapuolet väittivät, että ensimmäistä välivaiheen tarkastelua koskevan asetuksen johdanto-osan 45 kappaleessa esitetyistä päätelmistä, joihin komissio viittasi lopullisissa päätelmissään, ei ilmoitettu asianomaisille osapuolille ensimmäisen välivaiheen tarkastelun aikana, joten osapuolet eivät voineet esittää niistä huomautuksia. Ne toistivat, että joka tapauksessa ’yli kilogramman painoiselle kirjolohelle” ei ollut aiemmissa tutkimuksissa laskettu tukia.

(123)

Osapuolilla oli tässä tarkastelussa lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen runsaasti aikaa esittää ensimmäistä välivaiheen tarkastelua koskevan asetuksen johdanto-osan 45 kappaletta koskevia huomautuksia. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(124)

Komissio totesi myös, että tässä tapauksessa käytetyt kokonaisen kalan vastinarvot ovat samat kuin alkuperäisessä tutkimuksessa. Niiden mukaan ’yli kilogramman painoisia kirjolohia’ on selvästi voitu aina jalostaa tarkastelun kohteena olevaksi tuotteeksi, kuten alla olevasta taulukosta ilmenee, ottaen huomioon, että yhdestä kalasta saadaan kaksi fileetä.

(125)

Viejä Selina Balik on selvästi huomioinut tämän seikan todetessaan lopullisia päätelmiä koskevissa huomautuksissaan, että ”[tarkastelun kohteena olevan] tuotteen luontaisten ominaisuuksien vuoksi suuri kirjolohi voidaan jalostaa fileiksi, jotka kuuluvat [tarkastelun kohteena olevan] tuotteen määritelmään”.

(126)

Väite, jonka mukaan ’yli kilogramman painoisen kirjolohen’ tukia ei pitäisi sisällyttää tämän tarkastelun laskelmiin, koska ne eivät sisältyneet edellisten tutkimusten laskelmiin, olisi näin ollen hylättävä, koska olosuhteet ovat muuttuneet. Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa kumpikaan otokseen valittu viejä ei saanut tukea, jonka taso on 1,5 Turkin liiraa pyydettyä kilogrammaa kohti. Tällä tarkastelua koskevalla tutkimusjaksolla ne saivat.

(127)

Kaksi otokseen valittua vientiä harjoittavaa tuottajaa väitti lisäksi, että ne eivät tuottaneet eivätkä myyneet ’yli kilogramman painoisista kirjolohista’ peräisin olevia fileitä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, joten ne pyysivät komissiota tarkistamaan suoraa tukea koskevan laskelmansa sen mukaisesti jättämällä ’yli kilogramman painoisen kirjolohen’ niiden ulkopuolelle.

(128)

Komissio totesi, että väitteen tueksi ei esitetty mitään näyttöä. Tutkimuksessa sen sijaan todettiin, että kummallekin näistä otantaan valituista vientiä harjoittavista tuottajista maksettiin kummankin tason mukaisia maksuja kirjolohta koskevista suorien tukien järjestelyistä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Näin ollen viejät harjoittivat kaikenkokoisten kirjolohien pyyntiä. Kun otetaan huomioon 119 kappaleessa olevassa taulukossa esitetyt kokonaisen kalan vastinarvot, pyydetyt ’yli kilogramman painoiset kirjolohet’ voidaan jalostaa eri muotoihin, kuten fileeksi ja peratuksi kalaksi. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(129)

Kaksi otokseen valittua vientiä harjoittavaa tuottajaa väittivät myös, että valtaosa ’yli kilogramman painoisista kirjolohista’ vietiin Venäjälle ja Japaniin, joten ’yli kilogramman painoisten kirjolohien’ osalta saatuun tukeen ei pitäisi soveltaa tasoitustoimenpiteitä tarkastelun kohteena olevan tuotteen unioniin suuntautuvassa viennissä.

(130)

Komissio hylkäsi tämän väitteen. Kuten edellä selitetään, komission katsoo, että kirjolohen pyynnistä saadut kummankin tukitason mukaiset maksut koskevat kaikenkokoisia myytäväksi tarkoitettuja kirjolohia. Kaikenkokoisista Venäjälle ja Japaniin viedyistä kirjolohista maksettu tuen määrä kilogrammaa kohti on näin ollen sama kuin kaikenkokoisista Euroopan unioniin viedyistä kirjolohista maksettu tuen määrä.

(131)

Lisäksi otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat kiistivät 96 kappaleessa esitetyt komission päätelmät, joiden mukaan ’yli kilogramman painoisten kirjolohien” viljelystä saatu etu liittyy automaattisesti myös pienemmän kirjolohen viljelyyn, ja väittivät, että

(132)

Komissio toteaa, että ’yli kilogramman painoisen kirjolohen’ tuotantoprosessi on pidempi, minkä vuoksi tuki pyyntihetkellä on 1,5 Turkin liiraa kilogrammaa kohti eikä vakiomäärä 0,75 Turkin liiraa kilogrammaa kohti. Kirjolohen kasvattajat hyötyvät kuitenkin kummankin tukitason mukaisista tukimaksuista.

(133)

Väitteellä, jonka mukaan ’yli kilogramman painoinen kirjolohi’ ja pienemmät kirjolohet kilpailevat keskenään, ei näytä olevan merkitystä määritettäessä suoran tuen järjestelyn mukaisia tukia tarkastelun kohteena olevalle tuotteelle. Kilpailu vain ohjaisi kasvattajaa valitsemaan, minkä kokoista kirjolohta lammikoista pyydetään.

(134)

Kasvattajat tuottavat samalla kasvatusluvalla minkä tahansa kokoisia kirjolohia, ja saavat yhden maksun kummankin tukitason mukaisesti.

(135)

Lopullisten päätelmien ja täydentävien päätelmien ilmoittamisen jälkeen yritykseltä Selina Balik saatujen huomautusten perusteella komissio oikaisi yrityksen kokonaistuotantoluvuissa olevat laskuvirheet videoneuvotteluna toteutetun ristiintarkastuksen mukaisesti.

(136)

Selina Balik väitti, että komissio olisi käyttänyt yhden tämän ryhmän kasvatusyrityksen osalta erilaista suoran tuen määrää kuin tämä oli ilmoittanut kyselyvastauksessaan. Lisäksi Selina Balik pyysi komissiota vähentämään suoran tuen määrästä pankkikulut, jotka maksutapahtumista oli maksettu.

(137)

Kumpikin väite hylättiin. Ensinnäkin kaikkien tämän tutkimuksen kohteena olevien tuottajien (myös Selina Balikin) osalta komissio käytti Turkin viranomaisten toimittamia tarkastettuja tietoja jaetun tuen määristä. Komissio käytti Turkin viranomaisten toimittamia tietoja, koska Selina Balik ei toimittanut mitään tietoja tai todisteita, jotka perustelisivat tai selittäisivät kyselyvastauksessa ilmoitetun määrän ja Turkin viranomaisten ilmoittaman määrän välistä eroa. Komissio tarkasti Turkin viranomaisten toimittamat tiedot ja kaikissa muissa tapauksissa ne vastasivat otokseen valittujen yritysten ilmoittamia tietoja. Näin ollen niitä käytettiin johdonmukaisesti perustana suoran tuen laskelmissa. Toiseksi Selina Balik ei pystynyt osoittamaan, että aiheutuneet pankkikulut olisi maksettu suoraan Turkin viranomaisille tarkastelua koskevalla ajanjaksolla. Näin ollen komissio katsoo, että nämä maksut maksettiin kolmansille osapuolille (esimerkiksi pankeille) eivätkä ne kuulu perusasetuksen 7 artiklan 1 kohdan sallimiin vähennyksiin.

(138)

Täydentävien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Turkin viranomaiset toistivat, että ’yli kilogramman painoinen kirjolohi’ ei kuulu tarkastelun kohteena olevaan tuotteen määritelmään, sen tuotantoprosessi poikkeaa pienempien kirjolohien tuotantoprosessista ja se luokitellaan eri HS- ja CN-koodeihin kuin pienemmät kirjolohet. Väitteet hylättiin uudelleen 113 kappaleessa ja sen jälkeisissä kappaleissa esitettyjen syiden perusteella.

(139)

Komissio katsoo erityisesti, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen määritelmä kattaa ’yli kilogramman painoisen kirjolohen’ pyynnistä annetut tuet. Tarkastelun kohteena oleva tuote on kirjolohi, elävä tai kuollut ja jalostettu eri muotoihin, fileet mukaan lukien. Jos ’yli kilogramman painoiselle kirjolohelle’ myönnetyt suorat tuet jätetään laskelmien ulkopuolelle, se johtaisi tasoitustulleihin, jotka eivät kattaisi koko tarkastelun kohteena olevaa tuotetta (jalostetun kirjolohen vientiä unioniin).

(140)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Turkin viranomaiset, otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat ja yritys Selina Balik kiistivät laskelmat, jotka koskivat otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien ja Selina Balikin saamaa epäsuoraa tukea kirjolohen ostamiseen muilta turkkilaisilta kirjolohen kasvattajilta.

(141)

Asianomaiset osapuolet väittivät myös, että ostettua kirjolohta varten saadun tuen laskentamenetelmä poikkesi aiemmissa tutkimuksissa käytetystä menetelmästä, vaikka olosuhteissa ei ollut tapahtunut muutosta, joka oikeuttaisi menetelmän muuttamiseen. Ne väittivät, että ’yli kilogramman painoisista kirjolohista’ saadut tuet olisi jätettävä nykyisellä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla saadun tuen määrää koskevien laskelmien ulkopuolelle.

(142)

Erityisesti Selina Balik huomautti, että aina on ollut kasvattajia, joiden tuotanto jää tuotantokaton alapuolelle, mutta aiemmissa tutkimuksissa tätä ei ole käytetty ostetun kirjolohen tuen laskentaan.

(143)

Aiemmissa tutkimuksissa komissio oli katsonut, että kaikki turkkilaiset kasvattajat saivat saman määrän tukea otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien ostamaa kirjolohikiloa kohti. Edellä 4.1.5 jaksossa selitetään, miksi olosuhteiden muuttuminen on johtanut komission menetelmän muuttumiseen.

(144)

Asianomaiset osapuolet totesivat erityisesti, että komissio olisi voinut käyttää Turkin viranomaisilta saatuja kasvattajakohtaisia tietoja, mutta se oli laskenut keskiarvon otokseen valituille kolmelle tuottajalle ja käyttänyt tätä lukua (Turkin liirana kilogrammaa kohti) laskiessaan ostetun kirjolohen tuen määrää kolmen otokseen valitun tuottajan ja Selina Balikin osalta.

(145)

Komissiota pyydettiin laskemaan näille neljälle yritykselle yksilölliset määrät samojen tietojen perusteella sen sijaan, että käytettäisiin kaikille yritysryhmille laskettua keskiarvoa. Komissio hyväksyi tämän väitteen, koska sillä oli tarvittavat tiedot käytettävissään.

(146)

Asianomaiset osapuolet, Selina Balik mukaan lukien, huomauttivat myös, että komission tekemä neljän yritysryhmän ostojen jakaminen kolmeen luokkaan (”ei tietoja tai ei tukea saava”, ”tuotantokaton alittavat” tai ”tuotantokaton ylittävät”) ja tämän jaon perusteella tehdyt laskelmat olivat johtaneet joidenkin kaikille turkkilaisille kirjolohen kasvattajille myönnettyjen tukien laskemiseen kahteen kertaan.

(147)

Komissio hyväksyi tämän väitteen ja tarkisti menetelmänsä sen mukaisesti lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen.

(148)

Komission analyysi perustui Turkin viranomaisten toimittamaan luetteloon kirjolohen kasvattajista. Kyseisestä luettelosta komissio yksilöi, oliko kasvattajan tuetun tuotannon määrä 350 tonnin tuotantokaton ylä- vai alapuolella. Luettelossa esitetään kirjolohen tuetun tuotannon kokonaismäärä ja vuonna 2020 saatu tuki lupaa ja luvanhaltijaa kohti oikeushenkilöittäin.

(149)

Turkin viranomaisten mukaan kokonaistuotanto oli 144 283 000 kilogrammaa ja tukien määrä 76 316 948 Turkin liiraa koko Turkin osalta.

(150)

Ensimmäiseksi komissio yksilöi tuotantokaton alittavat kasvattajat eli ne, jotka saivat tukea alle 350 tonnin tuotantomäärästä – riippumatta kasvatuslupien määrästä tarkastelua koskevalla ajanjaksolla. Sen jälkeen se laski tuotantokaton alittaviksi yksilöityjen tuottajien tuen määräksi 0,966 Turkin liiraa kilogrammaa kohti siten, että tuotantoa pidettiin kokonaan tuettuna, ja saatujen tukien kokonaismäärä (37 441 048 Turkin liiraa) jaettiin tuetun tuotannon kokonaismäärällä (38 753 671 kilogrammaa).

(151)

Toiseksi tuotantokaton alittavan tuotannon ja tukien määrät vähennettiin koko maan tuotannon ja tukien määristä, ja tulokseksi saatiin 105 529 329 kilogrammaa ja 38 875 901 Turkin liiraa. Tämän mukaan keskimääräinen tuki oli 0,368 Turkin liiraa kaikille muille kasvattajille, eli niille, joiden on aiemmin yksilöity olevan tuotantokaton ylittäviä tai ei tukia saavia.

(152)

Näitä kahta tukitasoa (0,966 tai 0,368 Turkin liiraa kilogrammaa kohti) sovellettiin sitten yksittäisiin otokseen valittujen vientiä harjoittavien yritysryhmien ja Selina Balikin yksittäisiin tavarantoimittajiin käyttämällä edellä esitettyä luokittelua ja kullekin yritysryhmälle laskettua keskimääräistä tukitasoa.

(153)

Täydentävien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Turkin viranomaiset väittivät, että tuotantokaton alittavien ja muiden kasvattajien välinen jako oli virheellinen, ja esittivät toisenlaisen jaon tuille, mutta eivät toimittaneet mitään näyttöä kyseisen jaon alkuperästä tai laskentaperusteista. Näin ollen väite hylättiin.

(154)

Asianomaiset osapuolet väittivät, että epäsuoraa tukea koskevat julkistetut päätelmät olivat riittämättömiä ja että saatujen tukien määrä tavarantoimittajaa kohti olisi ilmoitettava niille. Väite hylättiin Turkin viranomaisten toimittamien tietojen luottamuksellisuuden vuoksi. Komissio katsoi, että edellä esitetty tarkistettu menetelmänkuvaus sekä yhteistyössä toimineille vientiä harjoittaville tuottajille toimitetut tiedot riittävät varmistamaan osapuolten oikeudet.

(155)

Kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa väitti, että niiden osalta tuen laskeminen ostettua kirjolohikiloa kohti oli virheellistä, koska ne tosiasiassa ostivat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla valtaosin tai kokonaan alle 1,2 kilogramman panoista kirjolohta. Ne ehdottivat, että komission olisi katsottava niiden tavarantoimittajien saaman tuen olleen vain 0,75 Turkin liiran tasolla kilogrammaa kohti ja laskettava ostetusta kirjolohesta saatu etu uudelleen.

(156)

Väite hylättiin, koska näyttö osoitti selvästi että kirjolohen tuotannon tuki Turkissa perustuu kummankin tukitason mukaisesti kasvattajille maksettaviin kokonaissummiin. Vientiä harjoittavien tuottajien ostaman kirjolohen koosta riippumatta ostetun kirjolohen kautta siirtyvän tuen määrä kilogrammaa kohti riippuu toimittavan kasvattajan tilanteesta eikä siitä, minkä kokoista kirjolohta vientiä harjoittava tuottaja ostaa kyseiseltä kasvattajalta. Se, että jotkin vientiä harjoittavat tuottajat eivät tuota yli kilogramman painoista kirjolohta, ei näin ollen tarkoita, että sen tavarantoimittajat (kasvattajat) eivät saisi kummankin kirjolohen koon mukaista tukea. Kuten 160 kappaleessa selitetään, Turkin viranomaisilta ei tältä osin saatu huomautuksia eikä lisänäyttöä.

(157)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen eräät vientiä harjoittavat tuottajat kiistivät komission käyttämän menetelmän ja antoivat esimerkkejä joistakin tavarantoimittajistaan osoittaakseen, että käytetty menetelmä ei luokitellut kyseistä kasvattajaa asianmukaisesti.

(158)

Komissio hylkäsi väitteet, koska esimerkkejä ei pidetty riittävän edustavina eivätkä ne näin ollen osoittaneet komission menetelmän olevan epäasianmukainen.

(159)

Komissio siis katsoi Turkin viranomaisten toimittamien tietojen matemaattiseen vertailuun perustuvan menetelmänsä olevan asianmukaisin ja perustelluin tapa jakaa kirjolohen kasvattajat kahteen luokkaan, jotka ovat tarpeen ostetun kirjolohen tuen yksilöimiseksi oikein.

(160)

Menetelmä ilmoitettiin myös Turkin viranomaisille yhdessä kaikkien kasvattajatasolla tehtyjen laskelmien kanssa, eivätkä Turkin viranomaiset toimittaneet mitään näyttöä, jonka perusteella komission soveltamaa menetelmää olisi muutettava.

(161)

Komissio totesi myös, että vaikka se hyväksyisikin nämä esimerkit, se ei voi hyväksyä pelkkiä vientiä harjoittavien tuottajien esittämiä lausuntoja tavarantoimittajiensa tilanteesta ilman tarkastuksia tai asianomaiselta tavarantoimittajalta saatuja lausuntoja.

(162)

Fishark väitti lisäksi, että epäsuoran tuen laskennassa käytetty ostettu kokonaismäärä oli virheellinen, sillä komissio ei ottanut huomioon etuyhteydettömille asiakkaille palautettujen ostojen kokonaismäärää.

(163)

Komissio hylkäsi väitteen, koska yritys selvensi etätarkastusten aikana, että palautetuiksi myynneiksi kirjatut tapahtumat koskivat virheellisesti laskettujen ostoarvojen kirjanpidollisia korjauksia, eikä kyse näin ollen ollut tarkastelun kohteena olevan tuotteen tosiasiallisista palautuksista. Fishark ei esittänyt huomautuksia tästä huomiosta etätarkastusraportin vastaanottamisen jälkeen eikä toimittanut lisänäyttöä ennen lopullisten päätelmien ilmoittamista, joten väite hylättiin.

(164)

Gumusdoga ja Fishark väittivät täydentävien päätelmien ilmoittamisen jälkeen, että komission olisi otettava uudelleen käyttöön kasvattajien luokka ”ei tietoja tai ei tukea saava” ja olla soveltamatta mitään tukea näiden kasvattajien osalta.

(165)

Komissio hylkäsi tämän väitteen sillä perusteella, että kaikissa aiemmissa tutkimuksissa on todettu kaiken ostetun kirjolohen olevan jossain määrin tuettua ja että viimeisin menetelmä ottaa huomioon tämän yleisen toteamuksen.

(166)

Selina Balik väitti epäsuoran tuen laskentamenetelmän olevan virheellinen, koska siinä ei oteta huomioon kuhunkin kasvatuslupaan merkittyä nimelliskapasiteettia. Komissio jätti huomiotta etenkin sen, että tukikelpoisia tuotantomääriä rajoittaa kokonaisen kalan vastinarvon 350 000 kilogramman tuotantokaton lisäksi myös kunkin kasvattajan kasvatuslupaan merkitty nimelliskapasiteetti.

(167)

Komissio käytti tuetun tuotannon menetelmää, koska ilmoitettu koko maata koskeva nimelliskapasiteetti (244 000 tonnia) ja tosiasiallinen tuotanto (144 000 tonnia) erosivat toisistaan. Tuetun tuotannon katsottiin näin ollen tarjoavan perustellumman menetelmän vientiä harjoittaville tuottajille vahvistettavien epäsuoran tuen tasojen laskentaan. Yksityiskohtaiset päätelmät, yritysten luokittelu mukaan lukien, toimitettiin Turkin viranomaisille, eikä niitä koskevissa Turkin viranomaisten huomautuksissa esitetty huomautuksia tarkkuudesta eikä esitetty vaihtoehtoisia menetelmiä. Näin ollen komissio hylkäsi vientiä harjoittavien tuottajien esittämät vaihtoehtoiset menetelmät.

(168)

Tältä pohjalta laskelmat olivat seuraavat:

Taulukko 3

Ostettua kirjolohta koskeva tuki yritystä kohti vuonna 2020

Taulukko 4

Kirjolohen tuotantotuki

(169)

Asetuksessa nro 2012/3305 (18) ja täytäntöönpanoa koskevassa tiedonannossa nro 2012/1 (19) määritetään perusteet valtiontuelle vesiviljelyalan investointeihin (20), ja ne luovat perustan Turkin investointikannustinohjelmalle. Siihen sisältyy kaksi kannustinjärjestelyä:

(170)

Yritykset, jotka eivät voi täyttää alueellisen investointikannustinjärjestelyn mukaisia vähimmäisinvestointimääriä koskevia kriteerejä, voivat hyötyä yleisestä investointikannustinjärjestelystä, joka on saatavilla kaikilla kuudella asetuksessa nro 2012/3305 määritellyllä alueella. Tuen määrä voi vaihdella näiden kuuden alueen taloudellisen kehityksen mukaan.

(171)

Sekä asetus että tiedonanto ovat edelleen voimassa, eikä kyseistä kuutta aluetta ole muutettu alkuperäisen tutkimuksen jälkeen.

(172)

Gumusdoga sai tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla etua tuloveron alennuksista.

(173)

Kaikki kolme otokseen valittua yritystä hyötyivät alueellisten investointikannustimien mukaisista alv- ja tullivapautuksista.

(174)

Kuten alkuperäisessä tutkimuksessa (21) ja toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tutkimuksessa (22) vahvistettiin, valtiontuki investointeihin katsotaan perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa ja 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuksi tueksi, kun tukea myönnetään verokannustimen muodossa eli kun julkisista veroista tai maksuista, jotka muuten olisi maksettava, luovutaan tai niitä ei kanneta.

(175)

Tuki on erityistä ja mahdollistaa tasoitustullin käyttöönoton, sillä tukea voivat saada vain tietyillä erikseen luetelluilla alueilla sijaitsevat yritykset. Tuki on myös vain tietyillä aloilla toimivien tiettyjen yritysten saatavilla. Tuki ei myöskään täytä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan ei-erityisyyttä koskevia vaatimuksia, kun otetaan huomioon tiettyihin aloihin sovellettavien rajoitusten määrä ja laatu, etenkin rajoitusten, joilla joko rajataan tuen saanti tietyntyyppisille yrityksille tai suljetaan tietyt alat kokonaan pois.

(176)

Vesiviljely nimetään nimenomaisesti asetuksen 2012/3305 liitteessä 2A yhtenä niistä toiminnoista, joille voidaan myöntää tämän tyyppisiä verovapautuksia. Asetuksen liitteessä 4 luetellaan alat, jotka eivät voi hyötyä mistään tämän järjestelyn kannustimista.

(177)

Tasoitustullin käyttöönoton verovapautusten osalta mahdollistavan tuen määrän vahvistamista varten laskettiin edunsaajille tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana koitunut etu tavanomaisen verokannan mukaan maksettavan kokonaisveron ja alennetun verokannan mukaisesti maksettavan kokonaisveron erotuksena.

(178)

Alv- ja tullivapautusten osalta komissio yksilöi ne omaisuuserät, jotka oli ostettu tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja alv- tai tullivapautuksen määrän. Kahden kuukauden kassavirtaedun laskennassa käytettiin lyhyen aikavälin korkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(179)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Gumusdoga ja Turkin viranomaiset pyysivät, ettei komissio soveltaisi tasoitustoimenpiteitä alv-vapautuksiin.

(180)

Turkin viranomaiset väittivät, että Yhdysvaltojen tutkintaviranomaisten mukaan Turkin investointikannustinjärjestelmän mukaisiin alv-vapautuksiin ei voida soveltaa tasoitustoimenpiteitä, ja viittasivat Yhdysvaltojen päätökseen ”Countervailing Duty Investigation of Common Alloy Aluminium Sheet from the Republic of Turkey” (23).

(181)

Komissio toteaa, että kyseisen asiakirjan sivulla 17 Yhdysvaltain kauppaministeriö päättelee, että tämä järjestelmä ei tuo etua, mutta ministeriö oli keräämässä parhaillaan lisätietoja Turkin viranomaisten arvonlisäjärjestelmän toiminnasta.

(182)

Komissio toteaa myös, että Yhdysvaltain kauppaministeriö on komission kanssa samaa mieltä siitä, että tullivapautukset ovat kyseisen järjestelmän tuoma etu.

(183)

Turkin viranomaiset väittivät, että vaikka tuottajat maksavat tavarantoimittajilta tehdyistä ostoista tuotantopanoksiin sisältyvän alv:n, ne kantavat asiakkailtaan myyntiin sisältyvän alv:n. Näin ollen lopullinen verotaakka on asiakkailla, eikä alv-vapautuksiin siten voi soveltaa tasoitustoimenpiteitä.

(184)

Vastaavasti yritys Gumusdoga väitti, että se pystyi kuittaamaan maksettavat arvonlisäverot alv-saataviaan vastaan ja että ainoa etu järjestelmään osallistumisesta oli se, että sen avulla voi välttää alv-ennakkomaksut ja siten myös hallinnollisen rasitteen, joka syntyy maksettavan arvonlisäveron ja alv-saatavien kohdistamisesta toisiinsa. Sen vuoksi ne pyysivät, että edellisten tutkimusten mukaisesti etua ei otettaisi mukaan laskelmiin.

(185)

Gumusdogan huomautusten vastaisesti komissio katsoi, että näihin alv- ja tullivapautuksiin olisi sovellettava tasoitustoimenpiteitä.

(186)

Edellä 148–150 kappaleessa esitetyistä syistä komissio vahvisti aiempien tutkimusten mukaisesti, että Turkin alv-vapautusjärjestelmä on perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdan ja 3 artiklan 2 kohdan mukainen tasoitustullin käyttöönoton mahdollistava tuki. Se, että kirjanpidollisesta näkökulmasta maksettavat arvonlisäverot vähennetään saatavista alv-maksuista, ei muuta kassavirtaetua, joka johtuu siitä, että vientiä harjoittavien tuottajien ei tarvitse maksaa käteisvaroja etukäteen ja tämän jälkeen odottaa palautusta veroviranomaisilta kuukausittaisten alv-ilmoitustensa käsittelyn pohjalta, kuten on niissä yrityksissä, jotka eivät kuulu järjestelmän piiriin.

(187)

Täydentävien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Turkin viranomaiset toistivat että Turkin alv-vapautusjärjestelmä ei ole tasoitustullin käyttöönoton mahdollistava tuki. Väite hylättiin edellä olevissa kappaleissa esitettyjen syiden perusteella.

(188)

Yritystä Gumusdoga hyödyttävien alv-vapautusten osalta komissio laski ajallisen hyödyn kahden kuukauden ajalta. Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen yritys pyysi selvennystä siihen, miten komissio määritti kahden kuukauden ajan, ja väitti, että arvonlisäveron maksujen kuittaamiseen on aikaa vain yksi kuukausi. Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 42 kappaleessa todetaan, ”tutkimusajanjaksolla saatu etu oli ainoastaan ajallinen hyöty kahden kuukauden ajalta, jonka kuluttua yritykset saivat veroviranomaisilta arvonlisäveropalautukset”. Alkuperäisessä tutkimuksessa ei esitetty tätä toteamusta koskevia huomautuksia, eikä komission asiakirja-aineistossa ole näyttöä siitä, että Turkin arvonlisäverojärjestelmä olisi muuttunut sen jälkeen.

(189)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Gumusdoga väitti, että komission olisi kohdennettava veronalennukset alennusten perusteena olevissa investointitukitodistuksissa mainittuihin tuotteisiin.

(190)

Väite hylättiin, koska tuloveron alennukset ovat yrityksen tuloja ja kohdennetaan näin ollen ryhmän kokonaisliikevaihtoon.

(191)

Arvonlisävero- ja tullivapautusten osalta tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavan tuen tuoma etu laskettiin ostojen kassavirtaetuna tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

Taulukko 5

Menetetty tulo

(192)

Maatalousvakuutuslain 5363 (24) sekä maatalousvakuutuspooliin kuuluvista riskeistä, viljelykasveista ja alueista ja vakuutusmaksujen tukimääristä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla annetun asetuksen nro 2018/380 (25) mukaisesti vesiviljelytuotteiden tuottajat voivat hyötyä alennetusta vakuutusmaksusta, joka kattaa monista mahdollisista taudeista, luonnonmullistuksista, onnettomuuksista jne. johtuvat kalakannalle ja pyydetyn kirjolohen määrälle aiheutuvat tappiot. Turkin viranomaisten tuki on suuruudeltaan 50 prosenttia vakuutusmaksusta.

(193)

Kuten alkuperäisessä tutkimuksessa (26) ja toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa (27) vahvistettiin, tästä järjestelystä saadaan etua vesiviljelyeläinten vakuutuksesta aiheutuvien kustannusten alennuksen muodossa.

(194)

Tämä järjestely muodostaa perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitetun tuen Turkin viranomaisten kirjolohen tuottajille antaman suoran avustuksen muodossa sekä taloudellisen tuen, sillä tuen vastaanottaja hyötyy edullisesta vakuutusmaksusta, joka on paljon alhaisempi kuin markkinoilla saatavilla olevien vakuutusten maksut samanlaisten riskien kattamiseksi.

(195)

Tämän järjestelyn kautta annetaan etua perusasetuksen 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Etu on yhtä suuri kuin kaupallisen vakuutussopimuksen yhteydessä maksettavien vakuutusmaksujen ja tuettujen vakuutusmaksujen välinen erotus.

(196)

Tämä tuki on erityinen, sillä myöntävä viranomainen ja lainsäädäntö, jonka perusteella myöntävä viranomainen toimii, rajoittavat mahdollisuuden saada tämä alennettu maksu nimenomaisesti vesiviljelyalalla toimiviin yrityksiin ja vieläpä nimenomaisesti ottavat kohteeksi vesiviljelyalan tuottajille aiheutuvia riskejä.

(197)

Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla otokseen valittu vientiä harjoittava tuottaja Gumusdoga sai Turkin viranomaisilta suoria varainsiirtoja, jotka kirjattiin sen tileihin tulona.

(198)

Komissio pyysi tietoja kaikista vuoden 2020 kirjauksista tälle tulotilille, ja yritys toimitti yksityiskohtaiset tiedot kustakin kirjauksesta. Kolme kirjausta havaittiin suoriksi varainsiirroiksi, jotka on rajattu viejiin seuraavasti:

(199)

Ensinnäkin yritys sai varoja tilille ”Egeanmeren viejien yhdistystuki”, jonka se ilmoitti olevan yhteydessä lentokuljetuksia koskevaan tukeen. Tästä säädetään 16 päivänä toukokuuta 2020 annetulla presidentin asetuksella nro 2552 lentorahtiliikenteen kustannusten tukemisesta toukokuusta heinäkuuhun 2020 (28).

(200)

Toiseksi yritys sai varoja tilille ”talousministeriön vientikannustimet”. Yritys totesi, että ”asetuksen 2014/8 (29) tarkoituksena on tukea Turkissa teollista ja/tai kaupallista toimintaa harjoittavia yrityksiä, jotta ne voivat hankkia markkinoillepääsyn edellyttämiä todistuksia ja jotta voidaan varmistaa yritysten osallistuminen maailmanlaajuiseen toimitusketjuun”.

(201)

Kolmanneksi yritys sai varoja näyttelyn tilille ”näyttelytukitulot”. Yritys totesi, että tätä tukea säännellään ulkomailla järjestettäville messuille osallistumisen tukemisesta annetulla asetuksella 2017/4, joka on julkaistu Turkin virallisessa lehdessä 7 päivänä huhtikuuta 2017 numerolla 30031. Tämän asetuksen mukaan viejät voivat hakea korvausta kauppaministeriön alaiselta viennin pääosastolta osallistumisestaan ulkomailla järjestettäville messuille, jotka kauppaministeriö on katsonut tukikelpoisiksi.

(202)

Ensiksi mainitun avustuksen osalta komissio katsoo, että se on viennistä riippuvainen, koska se on korvaus vientikuljetuksen kustannuksista. Viejän on myös allekirjoitettava vientisitoumus ja palautettava tuki, jos viedyt tavarat palautetaan Turkkiin. Lisäksi järjestely koskee erityisesti tiettyjen alojen viejiä, ja vesiviljely kuuluu näihin.

(203)

Toisen avustuksen osalta komissio katsoo, että myös se on viennistä riippuvainen, koska sillä korvataan vientitapahtumista aiheutuneita kustannuksia ulkomaiden markkinoille pääsyä varten, kuten sertifiointi- ja laadunvalvontakustannuksia.

(204)

Kolmannen avustuksen osalta komissio katsoo, että myös se on viennistä riippuvainen, koska se on tarkoitettu vientikaupan edistämiseen ulkomailla järjestettävien messujen avulla.

(205)

Järjestely on perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettua tukea, sillä se toteutetaan Turkin viranomaisten turkkilaisille viejille myöntämän suoran avustuksen muodossa. Tämän järjestelyn kautta annetaan etua perusasetuksen 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

(206)

Nämä avustukset ovat vientituloksesta riippuvaisia perusasetuksen 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Jotkin niistä ovat myös erityisiä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti, koska yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan toimittamien asiakirjojen perusteella ne näyttävät rajoittuvan tiettyihin tuotannonaloihin, kuten vesiviljelyyn. Tämän vuoksi komissio katsoo, että nämä avustukset ovat tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavia ja erityisiä.

(207)

Etu on tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla saatujen ja kirjattujen tulojen määrä.

(208)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Gumusdoga kiisti komission päätöksen siitä, ovatko kyseiset kolme avustusta tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavia.

(209)

Egeanmeren viejien yhdistystuen (ensiksi mainittu avustus) osalta Gumusdoga väitti, että järjestely ei liittynyt tarkastelun kohteena olevaan tuotteeseen, sillä HS-koodeihin 0302, 0303 ja 0304 luokiteltavien tuotteiden vienti Euroopan unioniin ei kuulu tuen piiriin.

(210)

Komissio hylkäsi väitteen, koska tuki voi kattaa tämän tutkimuksen kohteena olevia tuotteita, eli HS-koodeihin 0301 ja 0305 luokiteltavia tuotteita. Yritys ei myöskään toimittanut riittävästi tietoja, jotta komissio olisi voinut tutkia, mitkä tuoteryhmät kuuluivat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla saadun tuen piiriin.

(211)

Gumusdoga väitti myös, että ensiksi mainittu avustus ei liity unionin markkinoille tarkoitettuun vientiin.

(212)

Komissio ei kiistä sitä, että tämä järjestely ei koske yksinomaan tarkastelun kohteena olevaa tuotetta; tästä syystä yrityksen saama etu on suhteutettu ryhmän viennin kokonaisliikevaihtoon ja ositettu sitten tarkastelun kohteena olevaan tuotteeseen.

(213)

Vientikannustintuen (toinen avustus) osalta Gumusdoga väitti, että vain yksi kahdeksasta etuuslaskelmaan sisältyvästä hakemuksesta liittyi tarkastelun kohteena olevaan tuotteeseen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tästä syystä se pyysi komissiota tarkistamaan etua koskevat laskelmat ja poistamaan niistä seitsemän hakemusta, jotka eivät liity tarkastelun kohteena olevaan tuotteeseen ja tarkastelua koskevaan tutkimusajanjaksoon.

(214)

Komissio hylkäsi väitteen, koska etu on otettu huomioon tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kirjattuna tulona ja se on suhteutettu ryhmän viennin kokonaisliikevaihtoon ja ositettu sitten tarkastelun kohteena olevaan tuotteeseen.

(215)

Gumusdoga pyysi komissiota myös jättämään huomiotta näyttelytukitulon (kolmas avustus), sillä kyseinen järjestely ei ole ala- tai yrityskohtainen eikä se liity tarkastelun kohteena olevaan tuotteeseen tai tarkastelua koskevaan tutkimusajanjaksoon.

(216)

Komissio hylkäsi väitteen, koska etu on riippuvainen viennistä, ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla saatu tuki on suhteutettu ryhmän viennin kokonaisliikevaihtoon ja ositettu sitten tarkastelun kohteena olevaan tuotteeseen.

Taulukko 6

Varojen suora siirto

(217)

Alkuperäisen tutkimuksen ja toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun aikana komissio totesi, että kirjolohen tuottajat saivat etua etuuskohtelun mukaisista lainoista, joita olivat muun muassa seuraavat:

(218)

Komissio tutki otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille vuonna 2020 edullisin ehdoin myönnettyjä lainoja, kuten maatalouslainat, vientilainat ja muut lainajärjestelyt, mukaan lukien Turkin viranomaisten koronaviruspandemian vuoksi vuonna 2020 toteuttamat lainajärjestelyt.

(219)

Asetuksessa nro 2020/2015 säädetään, että maatalousluotto-osuuskunnat ja T.C. Ziraat Bankasi A.S., jäljempänä ’Ziraat Bankasi’, voivat myöntää vesiviljelyalan tuottajille halpakorkoisia lainoja ja yrityslainoja. Kirjolohen tuottajat voivat saada 10–80 prosentin alennuksen sovellettavista koroista. Luoton yläraja on 10 000 000 Turkin liiraa. Asetus on voimassa 1 päivän tammikuuta 2020 ja 31 päivän joulukuuta 2022 välisenä aikana.

(220)

Maatalousluotto-osuuskunnat ovat Turkissa maataloustuottajien (eli maataloustuotantoa harjoittavien luonnollisten tai oikeushenkilöiden) perustamia yksityisoikeudellisia yhteisöjä, jotka tukevat niiden rahoitustarpeita.

(221)

Ziraat Bankasi on täysin valtion omistama Turkin tasavallan maatalouspankki. Alkuperäisen tutkimuksen aikana sen osakkeet omisti valtiovarainministeriön sihteeristö. Vuodesta 2018 lähtien sen pääoma on kuitenkin siirretty Turkin varallisuusrahastoon, ja kuten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa todettiin, se on edelleen kokonaan Turkin varallisuusrahaston omistuksessa (30).

(222)

Turkin varallisuusrahaston hallintoyhtiön perustamisesta ja tiettyjen lakien muuttamisesta annetun lain nro 6741 2 §:n mukaisesti Turkin varallisuusrahasto on presidentin virkaan liittyvä toimielin (31).

(223)

Ministerineuvoston asetuksen 2016/9429 13 §:n 2 momentin mukaan rahaston hallituksen puheenjohtaja on Turkin tasavallan presidentti. Turkin tasavallan presidentti voi nimittää yhden johtokunnan jäsenistä varapuheenjohtajaksi (32).

(224)

Kuten alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin (33), Ziraat Bankasi myöntää lainoja edullisin ehdoin vesiviljelyalalle maataloustuotannon ja maatalousteollisuuden edistämiseksi. Tätä varten ministerineuvosto vahvistaa vuosittain ohjelman keston, menettelyt ja periaatteet, ja valtiokonttori siirtää Ziraat Bankasille koron loppusumman, joka vastaa koronalennusta.

(225)

Sen vuoksi alkuperäisessä tutkimuksessa pääteltiin, että Ziraat Bankasille oli myönnetty viranomaisten toimivaltaa asetuksen 2013/4271 perusteella, joka on korvattu asetuksella 2020/2015, joka muodostaan saman perusteen.

(226)

Sen vuoksi Ziraat Bankasilla on edelleen viranomaisten toimivaltaa, ja komissio katsoo edelleen aiempien tutkimusten tapaan, että se on julkinen elin.

(227)

Yhteistyössä toimineilla otokseen valituilla vientiä harjoittavilla tuottajilla oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla jäljellä Ziraat Bankasin myöntämiä halpakorkoisia lainoja.

(228)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Gumusdoga huomautti, että komission ei pitäisi pitää Ziraat Bankasin myöntämiä maatalouslainoja tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavina tukina, sillä ne koskivat muiden kuin tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotantoon liittyvän vakuutuksen ostamiseen.

(229)

Väite hylättiin, koska laina myönnettiin yritykselle eikä ollut mitään näyttöä siitä, että vastaavia lainoja olisi yleisesti turkkilaisten yritysten saatavilla. Laina ei myöskään ollut riippuvainen muiden tuotteiden tuotannosta vaan ainoastaan vakuutuksen ostamisesta tietylle laitokselle.

(230)

Kuten alkuperäisessä tutkimuksessa (34) ja toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa (35) todettiin, Turkin viranomaiset antoivat 21 päivänä elokuuta 1987 asetuksella nro 87/11914, lain nro 3332 (36) vientiluottoa koskevan määräyksen mukaisesti, Türkiye İhracat Kredi Bankası A.Ș:lle, jäljempänä ’Eximbank’, luvan myöntää vientiluottoja; pankki on täysin Turkin valtion omistuksessa ja toimii Turkin vientikannustinvälineenä Turkin vientistrategiassa.

(231)

Hallitus on valtuuttanut Eximbankin tukemaan ulkomaankauppaa ja ulkomailla toimivia turkkilaisia yrittäjiä/investoijia turkkilaisten yritysten viennin kasvattamiseksi ja niiden kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

(232)

Komissio on edelleen sitä mieltä, että Eximbankille on annettu viranomaisten toimivaltaa, ja näin ollen sitä pidetään julkisena elimenä.

(233)

Laki nro 3332 ja Eximbankin perustamisesta annettu päätös nro 2013/4286 (37) muodostavat oikeusperustan Eximbankin kautta myönnetyille vientiluotoille.

(234)

Eximbank tarjoaa viejille rahoitustukea (joko suoraan tai palkkioperusteisesti toimivien asiamiespankkien välityksellä), kuten vientiä edeltäviä tai sen jälkeisiä vientiluottoja ja vientisuuntautuneita investointiluottoja. Näiden tarkoituksena on lisätä turkkilaisten viejien kilpailukykyä ulkomaisilla markkinoilla.

(235)

Eximbank käyttää myös ”jälleendiskonttausluottoja” käteisennakoiden maksamiseen viejille vientimyyntiin liittyvien laskujen ja vekseleiden diskonttauksen pohjalta (38). Näiden luottojen oikeusperustana ovat vienti- ja valuuttapalvelujen diskonttausluottoja koskevat täytäntöönpanoperiaatteet ja yleiskirje (jälleendiskonttausohjelma) (39) sekä keskuspankkilain 45 §.

(236)

Turkin keskuspankin (TCMB) vuoden 2020 vuosikertomuksessa todettiin, että jälleendiskonttausluottojen ”tarkoituksena oli helpottaa vientiyritysten mahdollisuuksia saada luottoja edullisin kustannuksin ja vahvistaa Turkin keskuspankin varantoja” (40).

(237)

Jälleendiskonttausluotot rahoittaa Turkin keskuspankki, mutta ne kanavoidaan keskuspankin edustajina toimivien turkkilaisten rahoituslaitosten (sekä julkisten että yksityisten pankkien) kautta. Turkin keskuspankki määrittää korkotason, ja edustajapankit saavat korvauksen edunsaajilta veloitettavasta palkkiosta.

(238)

Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla otokseen valituilla vientiä harjoittavilla tuottajilla oli Eximbankin tai Eximbankin edustajina toimivien julkisten tai yksityisten pankkien tarjoamia maksamattomia matalakorkoisia vientiluottoja. Yritykset hyötyivät myös Eximbankin myöntämistä tai muiden julkisten tai yksityisten pankkien kautta myönnetyistä jälleendiskonttausluotoista.

(239)

Eräät otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat ilmoittivat muista vuonna 2020 otetuista lainoista. Komissio yksilöi kolme otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien käyttämää järjestelyä ja pyysi Turkin viranomaisilta tietoja seuraavista:

(240)

Can Suyu -ohjelma on yleinen lainaohjelma, joka on avoin kaikille yrityksille, jotka sitoutuvat jatkamaan toimintaansa ja pitämään yllä (eivät vähentämään) sosiaaliturvalaitokseen rekisteröityjen työntekijöiden määrää sillä tasolla kuin se oli helmikuun 2020 lopussa. Ohjelma on Turkin hallituksen Kredi Garanti Fonulle ja sen osakkeita omistaville viidelle julkiselle pankille myöntämä liiketoiminnan jatkuvuutta koskeva laina.

(241)

Ise Devam -ohjelma on toinen yleinen lainaohjelma, joka liittyy käynnissä oleviin toimiin samalla tavoin kuin Can Suyu -ohjelma. Ohjelma on Turkin hallituksen Kredi Garanti Fonulle ja sen osakkeita omistaville viidelle julkiselle pankille myöntämä liiketoiminnan jatkuvuutta koskeva laina.

(242)

IVME Credit -järjestely on tietyille talouden aloille tarkoitettu erityinen järjestely. Valtiovarainministeriö ja kolme julkista pankkia, Ziraat Bankasi, Halkbank ja Vakifbank, ilmoittivat järjestelystä 23 päivänä toukokuuta 2019 osana IVME-rahoituspakettia (nopeutetun rahoituksen paketti) (41). Tämä rahoituspaketti on puolestaan osa Turkin valtion pitkän aikavälin talouspolitiikkaa, joka esitetään uudessa talousohjelmassa (Yeni Ekonomi Programi).

(243)

Virallisessa ilmoituksessa todetaan, että ohjelman tarkoituksena on ”tukea aloja, joilla on suuri riippuvuus tuonnista, ulkomaankaupan alijäämä, suuri työllisyysvaikutus ja suuret vienti- tai valuuttatulot”. Valtiovarainministerin avajaispuheen mukaan ”rahoituspaketissa noudatetaan tuotelähtöistä rahoitusmallia. Paitsi alakohtaisesti arvioimalla myös rahoittamalla tuotteita, joilla voi olla myönteinen vaikutus ulkomaankaupan alijäämään. Näin pyritään lisäämään asianomaisten tuotteiden kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla, jolloin strategisten tuotteiden vientipotentiaali käy ilmi” (42).

(244)

Tärkeimmät tuettavat toimet ovat ”raaka-aineiden ja välituotteiden valmistus sekä koneiden valmistus ja maatalous”. Raaka-aineiden ja tuontitavaroiden alalla yksilöitiin neljä pääsektoria: kemialliset/lääketieteelliset (farmaseuttiset) tuotteet, muovi- ja kumituotteet, muunto- ja synteettilangat sekä paperi- ja kartonkiala (43).

(245)

Koneiden valmistuksen alalla on laadittu luettelo tiettyihin NACE-koodeihin kuuluvista konevalmistajista. Rahoituspakettiin sisältyy lainoja, joita myönnetään NACE-koodiluettelossa oleville kotimaisille konevalmistajille, jotka investoivat uuteen tuotantoon tai kapasiteetin kasvattamiseen, sekä kotimaisille ostajille, jotka investoivat kyseisten valmistajien tuottamiin uusiin koneisiin. Paketti on suunnattu seuraaville aloille:

(246)

Maatalouteen sisältyy ”karjan- ja rehukasvien tuotanto”, ja tällaisia lainoja myönnettiin yhdelle otokseen valitulle vientiä harjoittavalle tuottajalle tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vesiviljelyä varten. Lainaehdot ovat selvästi edulliset tarjotun koron osalta.

(247)

Kahden yleisen lainajärjestelyn (Can Suyu ja Ise Devam) osalta komissio ei yritysten helmikuun 2020 työllisyystason perusteella löytänyt näyttöä siitä, että lainajärjestelyt olisivat erityisiä tai tasoitustoimenpiteiden alaisia.

(248)

IVME-luottojärjestelyn osalta komissio on kuitenkin löytänyt näyttöä siitä, että se rajoittuu tiettyihin sektoreihin ja toimintoihin (kuten edellä on esitetty) ja että lainapaketti liittyy julkisiin pankkeihin Ziraat Bank, Halkbank ja Vakifbank.

(249)

Komissio totesi, että otokseen valitut yritykset käyttivät ainoastaan Ziraat Bankin ja Halkbankin myöntämiä IVME-luottolainoja. Sen vuoksi komissio ei ole tutkinut Vakifbankin asemaa tässä tutkimuksessa.

(250)

Komissio on vahvistanut edellä 4.5.1 jaksossa, että Ziraat Bank on julkinen elin, jolla on viranomaisten toimivaltaa.

(251)

Julkisten tietojen sekä niiden tietojen perusteella, jotka pankki itse oli toimittanut osana vastaustaan viranomaisten kyselylomakkeeseen, mihin sisältyivät jäljennökset vuosikertomuksista 2019 ja 2020, komissio katsoi, että Türkiye Halk Bankası A.Ş, jäljempänä ’Halkbank’, on julkinen elin, jolle on annettu viranomaisten toimivaltaa.

(252)

Turkin valtio perusti Halkbankin vuonna 1933. Mustafa Kemal Atatürk on todennut: ”On erittäin tärkeää perustaa organisaatio, joka tarjoaa helposti ja edullisesti pienyrittäjille ja suurille teollisuusyrityksille lainoja, joita ne kipeästi tarvitsevat, jotta luottokustannuksia voidaan tavanomaisissa olosuhteissa alentaa”. Tämä viitoitti tietä Halkbankin perustamiselle.

(253)

Valtio omistaa Halkbankista 77,9 prosenttia Turkin varallisuusrahaston kautta (45). Komissio totesi, että kaikki pankin hallintoelimen jäsenet ovat tai ovat olleet valtion virkamiehiä tai ovat toimineet muissa julkisissa elimissä (46).

(254)

Komissio totesi esimerkiksi, että pankin hallitukseen kuului Maksut Serim, joka vuonna 2020 oli Turkin tasavallan presidentin vanhempi neuvonantaja oltuaan vuosina 2003–2016 Turkin tasavallan pääministerin pääneuvonantajana.

(255)

Komissio pani myös merkille, että hallitukseen kuului Sezai Uçarmak, joka oli vuonna 2020 kauppaministeriön varaministeri.

(256)

Komissio totesi lisäksi, että Halkbankin yhtiöjärjestyksessä mainitaan selkeästi pankin erityistavoite tarjota pk-yrityksille, kauppiaille ja käsityöläisille edullista rahoitusta (4 artiklan 4 kohta) yhteistyössä Turkin tasavallan ministerineuvoston kanssa.

(257)

Yhtiöjärjestyksen 4 artiklan 5 kohdassa säädetään mahdollisuudesta, että alle 50 prosenttia pankin osakkeista on julkisessa omistuksessa: ”Jos julkisessa omistuksessa olevien pankin osakkeiden osuus laskee alle 50 prosenttiin, pankin toimintaa, joka liittyy luottojärjestelyjen tarjoamiseen käsityöläisille ja kauppiaille sekä pienille ja keskisuurille teollisuusyrityksille, jatketaan ministerineuvoston määrittelemien menetelmien ja periaatteiden mukaisesti” (47).

(258)

Turkin valtio perusti pankin, ja sen ensisijaisena tavoitteena on vastata pienten ja keskisuurten yritysten, jäljempänä ’pk-yritykset’, kauppiaiden ja käsityöläisten tarpeisiin.

(259)

Halkbank itse toteaa: ”Koska Halkbankin ensisijaisena tavoitteena on aina ollut tarjota tälle kohdeyleisölle lainoja mahdollisimman suotuisin ehdoin, pankki on ansainnut erityisasemansa käsityöläisten, pienyrittäjien sekä pk-yritysten sydämessä.” (48) Vuosikertomuksissaan 2020 ja 2021 Halkbank viittaa myös useissa yhteyksissä rooliinsa hallituksen poliittisia painopisteitä täytäntöön panevana pankkina.

(260)

Halkbankin vuosikertomuksissaan antaman virallisen tehtävänmäärittelyn mukaan pankin tehtävänä on ”tukea Turkin kehitystä ja kasvua yhteiskuntavastuuta tuntien; ja olla kansalaisten pankki, joka tuottaa suurta lisäarvoa kaikille sidosryhmilleen”.

(261)

Tehtäväänsä pankki toteuttaa käytännössä seuraavasti: ”Koska olemme ohjanneet resurssejamme Turkin talouden painopisteisiin osana tehtäväämme ’ihmiset ensin, pankki sitten’, keskityimme liiketoiminnassamme ihmisten, yhteiskunnan ja ympäristön huomioon ottavaan lähestymistapaan”.

(262)

Esimerkiksi vuosikertomuksen 2021 sivulla 52: ”pankki ... myönsi 12,1 miljardin Turkin liiran arvosta valtiovarainministeriön korkotukilainoja 500 000 käsityöläiselle ja kauppiaalle. Lisäksi Halkbank jatkoi presidentin asetuksen nojalla lainamaksujen lykkäämistä sellaisten kauppiaiden ja käsityöläisten osalta, joiden yritykset kärsivät pandemian aiheuttamia tappioita” (49).

(263)

Erityisesti IVME-lainojen osalta pääjohtaja Osman Arslan kiitti ”taloushallintoon liittyvien instituutioiden välistä sopusointuista ja vahvaa koordinointia onnistuneiden tulosten aikaansaamiseksi” ja lisäsi, että ”kun pyrimme päättäväisesti saavuttamaan uuden talousohjelman tavoitteet, käytämme tänä vuonna intensiivisesti varoja ja pyrimme kaikin tavoin tarjoamaan sopivimmat ratkaisut asiakkaidemme vaatimuksiin. Innovatiivisiin tuotteisiimme, kuten nopeutettuun rahoituspakettiin, työllisyyttä edistävään yrityslainaan, talouden arvolainaan, kampanja-asuntolainaan, kampanjakuluttajalainaan, TLREF-indeksilainaan ja kotimaiseen tuotantoajoneuvolainaan, liittyvät lainamaksut olivat 30 miljardia Turkin liiraa vuonna 2019” (50).

(264)

IVME-luoton ehtoihin sisältyy lyhennyksistä vapaa jakso sekä edullinen korko, joka vahvistetaan prosenttiosuutena (1–3 prosenttia laina-ajan perusteella) alhaisen riskin valtion kotimaisille velkapapereille (DIBS).

(265)

IVME-lainojen korko vahvistetaan valtion pankeille antamissa ohjeissa, ja se määräytyy pankin pääomakustannusrakenteesta, lainanottajan olosuhteista tai luottokelpoisuudesta riippumatta. Pankkien katsotaan näin ollen toimivan viranomaisten lukuun ja noudattavan viranomaisten ohjeita.

(266)

Sen vuoksi komissio katsoo, että IVME-luottojärjestely on tasoitustoimenpiteiden alainen.

(267)

Kuten alkuperäisessä tutkimuksessa (51) ja toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa (52) vahvistettiin, edellä mainittua etuuskohtelun mukaista rahoitusta pidetään perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa ja 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna tukena.

(268)

Nyt käsillä olevan tutkimuksen päätelmien perusteella komissio totesi, että etuuskohtelun mukaisista rahoitusohjelmista koituu etua tuensaajille, esimerkiksi alle markkinakorkojen myönnettävänä rahoituksena eli ehdoilla, jotka eivät kuvasta markkinaolosuhteita maturiteetiltaan vastaavaan rahoitukseen nähden.

(269)

Nämä etuuskohtelun mukaiset rahoitusjärjestelyt ovat erityisiä maatalouslainojen osalta perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti, sillä myöntävät viranomaiset tai lainsäädäntö, joiden nojalla myöntävät viranomaiset toimivat, rajoittavat niiden saannin nimenomaisesti tiettyihin yrityksiin.

(270)

Vientiin liittyvät luotot ovat erityisiä perusasetuksen 4 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaisesti, sillä ne ovat riippuvaisia vientituloksesta.

(271)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Turkin viranomaiset ja Gumusdoga kiistivät sen, että vientituloksesta riippuvaisten vientiluottojen osalta laskettu etu oikeuttaisi tasoitustoimenpiteisiin, jos lainan oli myöntänyt yksityinen pankki.

(272)

Tämä väite oli esitetty myös edellisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun yhteydessä sen johdanto-osan 87 kappaleessa, ja komissio hylkäsi väitteen 88 ja 89 kappaleessa (53).

(273)

Komissio tutki huolellisesti yrityksen toimittamat asiakirjat etsien näyttöä siitä, että kyseiset lainat olisi myöntänyt yksityinen pankki ilman Eximbankin tai muiden julkisten elinten puuttumista asiaan, ottaen huomioon, että yritys oli lainannut kyseiset varat tarkastelun kohteena olevan tuotteen vientiin koroilla, jotka olivat selvästi alhaisempia kuin Turkin keskuspankin euromääräisille lainoille julkaisemat korot.

(274)

Yrityksen toimittamista asiakirjoissa ei ollut asianomaisen pankin tekemää lainasopimusta eikä mitään näyttöä siitä, että pankki oli tarjonnut yritykselle tiettyä korkoa jostain erityisestä syystä.

(275)

Esiin ei näin ollen tullut näyttöä, joka osoittaisi kyseisten lainojen olevan markkinaehtoisia, joten väite hylättiin.

(276)

Yritys Gumusdoga väitti myös, että komissio ei ollut johdonmukainen vientilainoihin liittyvää etua koskevissa laskentamenetelmissään, sillä joitakin lainoja ei laskettu mukaan kokonaisetua laskettaessa.

(277)

Komissio hylkäsi väitteen. Ainoa syy siihen, että joitakin yksityisten pankkien myöntämiä viennistä riippuvaisia lainoja ei otettu huomioon kokonaisetua koskevissa laskelmissa, oli se, että ne oli myönnetty Turkin liiroissa.

(278)

Gumusdoga väitti, että korkean luottokelpoisuutensa vuoksi sen oli mahdollista saada viennistä riippuvaisia lainoja yksityisiltä pankeilta erityisen alhaisilla koroilla, ja tästä syystä komission ei pitäisi sisällyttää tällaisista lainoista saatua etua laskelmiinsa.

(279)

Komissio hylkäsi tämän väitteen, koska edun laskemisessa käytetyt viitekorot vastaavat kaikkien tiettynä ajanjaksona ja tietyssä valuutassa myönnettyjen turkkilaisten lainojen korkojen keskiarvoa. Tähän keskiarvoon sisältyy kaikkia luottokelpoisuusluokkia.

(280)

Gumusdogan väite, jonka mukaan eräiden viennistä riippuvaisten lainojen alhaiset korot johtuivat sen omista eritysehdoista, oli esitetty myös toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa, ja väite hylättiin samoista syistä kuin edellä on esitetty. Gumusdoga ei pystynyt osoittamaan saaneensa yhtäkään viennistä riippuvaista lainaa alhaisella korolla luottoluokituksensa tai pankin kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella.

(281)

Komissio katsoi, että sen, onko jokin laina tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistava, ja yrityksen luottokelpoisuuden välillä ei ole mitään yhteyttä. Viitekorkoja käytettiin ainoastaan lainoista saatavan edun määrittämiseen, eikä sen määrittämiseen, onko jokin laina mahdollisesti tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistava.

(282)

Kaikkia etuuskohtelun mukaisia rahoitusjärjestelyjä pidetään tämän vuoksi tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavina tukina.

(283)

Perusasetuksen 6 artiklan ensimmäisen kohdan b alakohdan mukaisesti etuuskohtelun mukaisesta rahoituksesta saatu etu laskettiin maksettujen luottokustannusten määrän ja vastaavasta kaupallisesta lainasta, jonka yritys voisi saada markkinoilta, maksettavien luottokustannusten määrän erona. Komissio käytti vertailukohtana Turkin keskuspankista saatuihin tietoihin (54) pohjautuvaa kaupallisten lainojen painotettua keskimääräistä korkoa Turkin kotimaanmarkkinoilla. Tämä on sama vertailuarvo, jota käytettiin alkuperäisessä tutkimuksessa ja kaikissa aiemmissa tarkasteluissa. Komissio kohdensi vientiluottoihin liittyvän edun vientimyyntiin, ja maatalouslainat kohdennettiin kokonaismyyntiin.

(284)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Gumusdoga kyseenalaisti viennistä riippuvaisista lainoista saadun edun kohdentamisessa käytetyn menetelmän. Päätelmissään komissio ilmoitti kohdentaneensa edun seuraavasti:

(285)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Gumusdoga väitti, että kaikki kohdassa b tarkoitetut lainat olisi itse asiassa kohdennettava viennin kokonaisliikevaihtoon, koska nämä lainat olivat riippuvaisia myös muiden tuotteiden viennistä. Tämä väite koskee samaa asiaa kuin voimassaolon päättymistä koskevan asetuksen (55) johdanto-osan 92 kappaleessa oleva kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan sama väite.

(286)

Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa komissio pystyi kohdentamaan joistakin viennistä riippuvaisista lainoista saadun edun viennin kokonaisliikevaihtoon, jos sen tueksi oli näyttöä (56). Osa näistä lainoista oli edelleen voimassa tämän tarkastelun aikana, joten komissio saattoi tehdä saman päätelmän.

(287)

Niiden lainojen osalta, joita ei tarkasteltu toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa, komissio analysoi Gumusdogan kyselylomakevastauksen yhteydessä ja sen jälkeen toimittamat asiakirjat.

(288)

Etu kohdennettiin ryhmän viennin kokonaisliikevaihtoon, jos asiakirjat osoittivat lainan olevan riippuvainen kaikkien tuotteiden viennistä. Muussa tapauksessa etu kohdennettiin tarkastelun kohteena olevan tuotteen viennin liikevaihtoon. Asiakirjat, jotka saatiin Gumusdogalta päätelmien ilmoittamisen jälkeen ja joita ei voitu tarkastaa, jätettiin huomiotta.

(289)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen kaksi otokseen valittua vientiä harjoittavaa tuottajaa huomautti edun laskennassa olevista laskuvirheistä, jotka korjattiin. Koska viitekorko julkaistiin joka perjantai, komissio varmisti, että sitä sovellettiin seuraavan viikon aikana alkaviin lainoihin, kuten tehtiin voimassaolon päättymistä koskevassa asetuksessa (ks. johdanto-osan 93 kappale).

(290)

Otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille tällä menetelmällä lasketut tukimäärät ovat etuuskohtelun mukaisten lainojen osalta seuraavat:

Taulukko 7

Rahoitus

(291)

Komissio totesi, että tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavien tukien kokonaismäärät perusasetuksen säännösten mukaisesti olivat seuraavat:

Taulukko 8

Todettu kokonaistuki

(292)

Tutkimuksessa vahvistettiin, että Turkin viranomaisten kirjolohen tuottajille myöntämien suorien tukien rakenteessa ja täytäntöönpanoehdoissa on tapahtunut merkittäviä muutoksia alkuperäiseen tutkimukseen nähden. Kuten 2 ja 3 kappaleessa mainituissa aiemmissa tarkasteluissa jo todettiin, Turkki teki asetuksella 2016/8791 (57) lainsäädäntömuutoksen, joka koski vuonna 2016 myönnettäviä maataloustukia. Yksityiskohtaiset tukien myöntämisedellytykset vahvistettiin vesiviljelyn tukemista koskevassa tiedonannossa nro 2016/33 (58).

(293)

Jos kirjolohen tuottajalla oli useampi kuin yksi tuotantolupa (tai ”kalankasvatusyksikkö”) samaa ministeriön määrittelemää potentiaalista merivyöhykettä, samaa patoallasta tai samoilla alueilla sijaitsevia patoaltaita varten ja nämä luvat tai yksiköt kuuluivat samalle henkilölle tai yritykselle, kyseiset luvat tai yksiköt katsottiin pohjimmiltaan ja toisin kuin alkuperäisessä tutkimuksessa yhdeksi kyseiselle yritykselle kuuluvaksi luvaksi tai yksiköksi, ja suora tuki oli maksettava tämän tulkinnan mukaisesti.

(294)

Tämä lainsäädännöllinen muutos säilytettiin seuraavien vuosien asetuksissa sekä 57 kappaleessa mainitussa asetuksessa 3190 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson osalta. Tämä viittaa siihen, että Turkin viranomaisten myöntämien suorien tukien rakenteen ja täytäntöönpanon muutos on pysynyt voimassa useita vuosia, eikä ole viitteitä siitä, että Turkin viranomaiset aikoisivat tehdä uusia muutoksia.

(295)

Lisäksi suorien tukien järjestelyyn vuonna 2019 tehdyllä muutoksella (59) rajattiin suorien tukien tukikelpoinen määrä 350 tonniin eli alennettiin enimmäismäärää alkuperäiseen tutkimusajanjaksoon verrattuna. Sama yläraja pidettiin voimassa vuonna 2020 asetuksella 3190. Kuten edellä todettiin, tutkimuksessa ei ilmennyt mitään viitteitä siitä, että käytäntö ei jatkuisi.

(296)

Kuten 57–72 kappaleessa todetaan, tutkimuksessa kävi myös ilmi, että jakamalla tukitasot Turkin viranomaiset tukivat kirjolohen kasvattajia yhä enemmän. Kaikenkokoisia kirjolohia samalla kasvatusluvalla kasvattavat yritykset saivat etua sekä ’kirjolohelle’ että ’yli kilogramman painoiselle kirjolohelle’ myönnettävistä tuista.

(297)

Turkin viranomaisten siirtyminen kaikenkokoisen kirjolohen tukemisesta samalla tukitasolla tilanteeseen, jossa tuetaan sekä kaikenkokoista kirjolohta että ’yli kilogramman painoista kirjolohta’, katsotaan pysyväksi. Suuntaus on kasvanut nopeasti viime vuosina, eivätkä Turkin viranomaiset ole antaneet viitteitä siitä, että tämä ei jatkuisi. Tällainen ’yli kilogramman painoiselle kirjolohelle’ myönnettävistä tuista saatavan edun kasvu kompensoi osittain ’kirjolohen’ osalta saatavan edun pienentymistä. Kaiken kaikkiaan kirjolohen kasvattajat saavat edelleen suoraa tukea Turkin viranomaisilta.

(298)

Komissio totesi, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuen kokonaismäärä ilmaistuna Turkin liiroina kilogrammaa kohti EU:hun suuntautuvassa viennissä ei ollut laskenut samassa määrin kuin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla lasketut tasoitustullit. Tämä johtuu Turkin liiran arvon laskusta euroon nähden alkuperäisen tutkimuksen jälkeen ja siitä, että tulli lasketaan Turkin liiroina ilmaistun kilogrammakohtaisen tuen perusteella jaettuna Turkin liiroina ilmaistulla CIF-arvolla.

(299)

Komissio totesi kuitenkin myös, että samalla kun Turkin liiran arvo laski euroon nähden, Turkissa oli myös korkean inflaation kausia. Sen vuoksi Turkin liiran arvo on laskenut myös Turkissa, ja maksetut tukimäärät, jotka Turkin liiroina ilmaistuina ovat pysyneet muuttumattomina, ovat laskeneet reaaliarvoltaan. Tämän vuoksi komissio katsoi, että tasoitustullin alentaminen alkuperäisen tutkimuksen jälkeen oli olosuhteiden pysyvä muutos.

(300)

DAO huomautti 11 päivänä marraskuuta 2021 toimittamissaan huomautuksissa, että Turkin tukijärjestelyt muuttuvat jatkuvasti ja säännöllisesti, minkä vuoksi tukimarginaalien muutoksia ei voida pitää pysyvinä. Turkista peräisin olevan kirjolohen vientihinta alittaa edelleen unionin tuotannonalan hinnat ja aiheuttaa edelleen merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle. Sen vuoksi nykyinen tarkastelu olisi päätettävä ja voimassa olevien toimenpiteiden taso olisi säilytettävä.

(301)

DAO:n väitteissä ei otettu huomioon tämän tutkimuksen aikana todettuja merkittäviä muutoksia suorien tukien järjestelyiden rakenteessa ja täytäntöönpanossa. Tukimäärien mahdollisilla vuosittaisilla vaihteluilla ei ollut vaikutusta päätelmiin, joiden mukaan olosuhteet alkuperäisessä tutkimuksessa olivat merkittävästi erilaiset ja tehdyt muutokset olivat luonteeltaan pysyviä. Näin ollen DAO:n väitteet hylättiin tältä osin.

(302)

Sen vuoksi komissio katsoi, että olosuhteet ovat muuttuneet ja että muutokset ovat pysyviä. Komissio ei saanut asiaa koskevia huomautuksia päätelmien ilmoittamisen jälkeen.

(303)

Komission tekemien päätelmien perusteella Turkin tasavallasta peräisin olevan tietyn kirjolohen tuontiin sovellettavia tukien vastaisia toimenpiteitä olisi muutettava muuttuneiden olosuhteiden huomioon ottamiseksi.

(304)

Tukien vastaiset toimenpiteet on laskettu prosenttiosuutena tarkastelun kohteena olevan tuotteen Euroopan unioniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla suuntautuneen viennin CIF-arvosta.

(305)

Täydentävien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Gumusdoga pyysi komissiota tarkistamaan tutkittavana olevan yritysryhmän kokonaisliikevaihtoa koskevaa laskelmaa sisällyttämällä siihen etuyhteydessä olevien yritysten liikevaihdot – kyseessä ovat sellaiset tämän viiden yrityksen ryhmän ulkopuoliset yritykset, jotka ovat suoraan yhteydessä tarkastelun kohteena olevaa tuotetta koskevaan toimintaan mutta eivät ole osa Gumusdoga-ryhmää.

(306)

Pyyntö hyväksyttiin ja kyseisten yritysten liikevaihdot lisättiin ryhmän kokonaisliikevaihtoon.

(307)

Otokseen valitut kolme vientiä harjoittavaa tuottajaa väittivät päätelmien ilmoittamisen jälkeen, että komissio oli laskenut virheellisesti tarkastelun kohteena olevan tuotteen unioniin suuntautuvan vientimyynnin CIF-arvon. Ne väittivät, että komission olisi pidettävä laskujen DAP-arvoja kyseisten myyntien CIF-arvoina ja että aiemmissa tutkimuksissa komissio olisi tehnyt niin.

(308)

Komissio hylkäsi nämä väitteet. Kuten edellä 297 kappaleessa esitetään, unioniin suuntautuneen myynnin CIF-arvoa käytettiin määrittämään prosenttiosuus, jolla tuontihintaa olisi korotettava tuen vaikutuksen poistamiseksi. Tämä edellyttää CIF-arvoa, koska se on EU:hun viennin yhteydessä tulliviranomaisille ilmoitettu arvo.

(309)

Komission tavanomaisen käytännön mukaisesti CIF-arvo määritellään laskun arvon perusteella, jos CIF-arvoa ei ole ilmoitettu tai toimitus tapahtuu CIF-hinnalla unionin rajalle. Jos laskun arvo sisältää tuonnin jälkeisiä kustannuksia (esimerkiksi DAP- ja DDP-ehdoilla tapahtuvat myynnit), komissio arvioi kyseisten liiketoimien CIF-arvon käytettävissä olevan näytön perusteella. DDP-myynnin ja joidenkin DAP-myyntien osalta CIF-arvo oli tiedossa ja se oli ilmoitettu erikseen kyselyvastauksissa, joten sitä käytettiin. Kaikki käytetyt CIF-arvot on sisällytetty osapuolten toimittamiin tietoihin, ja ne on tarkastettu ristiintarkastuksen aikana.

(310)

Koska yhteistyössä toimimisen aste oli tässä tutkimuksessa korkea, komissio piti asianmukaisena asettaa koko maata koskeva tulli otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien korkeimman yksilöllisen tullin tasolle.

(311)

Tässä asetuksessa määriteltyjä yksilöllisiä polkumyyntitulleja sovelletaan yksinomaan Turkista peräisin olevan ja nimettyjen oikeushenkilöiden tuottaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontiin.

(312)

Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontiin olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia. Niihin ei saisi soveltaa yksilöllisiä tasoitustulleja.

(313)

Yritys voi pyytää näiden yksilöllisten tasoitustullien soveltamista, jos se muuttaa myöhemmin nimeään. Pyyntö on osoitettava komissiolle. Pyynnön on sisällettävä kaikki asiaankuuluvat tiedot, joiden perusteella voidaan osoittaa, että muutos ei vaikuta yrityksen oikeuteen hyötyä siihen sovellettavasta tullista. Jos yrityksen nimenmuutos ei vaikuta tähän oikeuteen, nimenmuutos julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(314)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (60) 109 artikla huomioon ottaen silloin, kun jokin määrä on maksettava takaisin Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion tuloksena, maksettava korko on Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa kunkin kuukauden ensimmäisenä kalenteripäivänä julkaistu Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltama korko.

(315)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) 2016/1037 25 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,