(1)

Tällä hetkellä voimassa oleva toimenpide on Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan piin tuonnissa komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2016/1077 (2) käyttöön otettu lopullinen polkumyyntitulli neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 (3) 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun ja 11 artiklan 3 kohdan mukaisen osittaisen välivaiheen tarkastelun jälkeen, jäljempänä ’aiemmat tarkastelua koskevat tutkimukset’. Toimenpiteet ovat 16,3–16,8 prosenttia tuotujen tavaroiden arvosta olevien tullien muodossa.

(2)

Nämä toimenpiteet laajennettiin neuvoston asetuksella (EY) N:o 42/2007 (4) koskemaan Korean tasavallasta lähetettyä tuontia riippumatta siitä, onko tuonnin alkuperämaaksi ilmoitettu Korean tasavalta.

(3)

Neuvoston täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 311/2013 (5) toimenpiteet laajennettiin koskemaan myös Taiwanista lähetettyä tuontia riippumatta siitä, onko tuonnin alkuperämaaksi ilmoitettu Taiwan.

(4)

Toimenpiteiden voimassaolon lähestyvää päättymistä koskevan ilmoituksen (6) julkaisemisen jälkeen Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, vastaanotti perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen tarkastelupyynnön.

(5)

Tarkastelupyynnön esitti 30 päivänä maaliskuuta 2021 Euroalliages, jäljempänä ’pyynnön esittäjä’, joka edustaa kaikkia kolmea unionin tuottajaa ja siten yli 25:tä prosenttia piin kokonaistuotannosta unionissa perusasetuksen 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Tarkastelupyyntö perustui siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon toistumiseen.

(6)

Kun komissio oli perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdalla perustettua komiteaa kuultuaan todennut, että oli olemassa riittävä näyttö toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun panemiseksi vireille, se pani 2 päivänä heinäkuuta 2021 perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan perusteella vireille Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’ tai ’asianomainen maa’, peräisin olevan piin unioniin tuontia koskevan tarkastelun. Se julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä menettelyn vireillepanoa koskevan ilmoituksen (7), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’.

(7)

Polkumyynnin jatkumista tai toistumista koskeva tutkimus kattoi 1 päivän heinäkuuta 2020 ja 30 päivän kesäkuuta 2021 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia tarkasteltiin kaudella, joka ulottui 1 päivästä tammikuuta 2018 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(8)

Vireillepanoilmoituksessa komissio pyysi asianomaisia osapuolia ottamaan siihen yhteyttä tutkimukseen osallistumista varten. Lisäksi komissio ilmoitti tutkimuksen vireillepanosta erikseen kolmelle unionin tuottajalle, joiden osuus unionin tuotannonalasta oli 100 prosenttia, tiedossa oleville tuottajille Kiinassa ja asianomaisen maan viranomaisille, tiedossa oleville tuojille ja käyttäjille sekä järjestöille, joita asian tiedettiin koskevan, ja kehotti niitä osallistumaan tutkimukseen.

(9)

Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

(10)

Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanoa koskevia huomautuksia saatiin EUSMETilta.

(11)

EUSMET väitti, että ei-luottamuksellinen tarkastelupyyntö ei täyttänyt perusasetuksen 19 artiklan 1 ja 2 kohdan vaatimuksia.

(12)

Tämä väite hylättiin. EUSMETin asiasta esittämien huomautusten jälkeen pyynnön esittäjä toimitti lisätietoja selvittääkseen pyynnössä esitettyjä tosiseikkoja. Nämä lisätiedot on sisällytetty asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitettuun asiakirja-aineistoon, joten EUSMETin oli mahdollista saada perusasetuksen 19 artiklan 2 kohdan mukaisesti kohtuullinen käsitys luottamuksellisista tiedoista.

(13)

Näin ollen komissio katsoi, että pyynnön ei-luottamuksellisessa versiossa annetut tiedot olivat riittävän yksityiskohtaisia, jotta asianomaiset osapuolet voivat käyttää puolustautumisoikeuttaan koko menettelyn ajan.

(14)

Vireillepanoa koskevissa huomautuksissaan EUSMET pyysi, että komissio julkistaisi päätelmien ilmoittamisen yhteydessä tietoja normaaliarvon laskemiseen käytetyistä tuotannontekijöiden määristä ja että komission olisi julkistettava myös tarkastelupyynnössä tarkoitettu AlloyConsultin raportti.

(15)

EUSMET toisti nämä kaksi pyyntöä päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa. Kuten 178–181 ja 191 kappaleessa todetaan, molemmat pyynnöt hylättiin.

(16)

EUSMET väitti, että tarkastelupyyntö ei sisältänyt riittävästi näyttöä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireille panemiseksi ja että siinä esitettiin virheellisiä väitteitä polkumyynnistä, polkumyynnin jatkumisesta, vahingosta ja vahingon jatkumisesta. EUSMET perusteli väitteitään seuraavasti:

(17)

Ensinnäkin EUSMET väitti, että tietojen keräämiseen käytetyn ajanjakson päättymisestä kesti kuusi kuukautta tarkastelupyynnön toimittamiseen.

(18)

Tämän väitteen osalta komissio huomautti, että kun otetaan huomioon, kuinka kauan kestää, kunnes eri lähteistä saatavat tiedot tulevat saataville ja kunnes ne on saatu koottua pyyntöön, pyynnön toimittamiseen kuluu väistämättä jonkin verran aikaa, yleensä useita kuukausia. Tässä tapauksessa kuusi kuukautta oli komission valituksen esittäjille antaman vakiintuneen ohjeistuksen mukaan hyväksyttävä aikaväli.

(19)

Toiseksi EUSMET väitti, että pyynnön esittäjä ei ottanut polkumyynti- ja vahinkomarginaaleja koskevissa laskelmissa huomioon Kiinasta sisäisessä jalostusmenettelyssä tapahtunutta tuontia.

(20)

Komissio tarkasteli ennen tutkimuksen vireillepanoa tuontia sekä sisäisessä jalostusmenettelyssä että sisäinen jalostusmenettely pois lukien ja teki molemmissa tapauksissa tarvittavat oikaisut normaaliarvon ja vientihintojen vertailemiseksi. Komissio totesi, että sekä pyynnön esittäjän käyttämä menetelmä että menetelmä, jossa on otettu huomioon sisäinen jalostusmenettely, johtavat samaan lopputulemaan, jonka mukaan polkumyynti on ollut merkittävää. Näin ollen pyynnön esittäjän valitsema menetelmä ei tehnyt tämän toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta lainvastaista. Siksi tämä väite on hylättävä.

(21)

Kolmanneksi EUSMET väitti, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltaminen ja edustavan maan valitseminen on WTO:n sääntöjen vastaista, koska koko maan laajuiset vääristymät ovat ristiriidassa polkumyynnin käsitteen kanssa, joka liittyy yksittäisiin yrityksiin. Lisäksi EUSMET väitti, että WTO:n polkumyyntisopimuksen, jäljempänä ’polkumyyntisopimus’, 2.2 artiklan mukaan kotimarkkinoiden tuotantopanoskustannusten vääristymät eivät ole yksi niistä tekijöistä, jotka oikeuttavat normaaliarvon muodostamiseen. Koska 2 artiklan 6 a kohdassa edellytetään, että käytettävien tuotantopanoskustannusten on oltava vääristymättömiä ja osoitettava kustannuksia/hintoja sellaisista lähteistä, joihin ei kohdistu minkäänlaisten vääristymien aiheuttamia vaikutuksia, se tarkoittaa samalla sitä, että tuotantokustannuksia ei voida laskea viejän tai tuottajan kirjanpidon perusteella, vaikka kirjanpito olisi tehty yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden mukaisesti ja siitä kävisivät ilmi tuotantokustannukset. EUSMET väitti lisäksi, että pyynnön esittäjä ei toimittanut riittävää näyttöä piimetallisektorin vääristymistä.

(22)

EUSMETin esittämiä väitteitä, jotka koskivat perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamista, ei voitu hyväksyä. Väitteestä, jonka mukaan vääristymien esiintymistä ei pitäisi arvioida koko maan tasolla vaan yksilöllisesti kunkin vientiä harjoittavan tuottajan osalta, komissio muistuttaa, että kun on vahvistettu, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan mukaisesti viejämaassa esiintyvien merkittävien vääristymien vuoksi viejämaan kotimarkkinoiden hintojen ja kustannusten käyttö ei ole asianmukaista, normaaliarvo voidaan muodostaa käyttämällä kunkin vientiä harjoittavan tuottajan osalta vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja asianmukaisessa edustavassa maassa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti. Tältä osin ja myös vastauksena EUSMETin väitteeseen, jonka mukaan tuotantopanoskustannuksina saa käyttää vain sellaisia vääristymättömiä kustannuksia, jotka osoittavat edustavan maan kustannuksia/hintoja, joihin ei kohdistu minkäänlaisten vääristymien aiheuttamia vaikutuksia, komissio toteaa, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa nimenomaisesti sallitaan kotimarkkinakustannusten käyttö, jos on vahvistettu, että niihin ei kohdistu vääristymiä. Komissio selvitti tämän asian tutkimuksessa. Koska yksikään vientiä harjoittava tuottaja ei kuitenkaan toiminut yhteistyössä, käytettävissä olevan näytön perusteella ei voitu vahvistaa, että piin tuotanto- ja myyntikustannuksiin ei kohdistu vääristymiä.

(23)

EUSMETin väitteestä, jonka mukaan vääristymien käsite ei ole yksi niistä tekijöistä, jotka WTO:n polkumyyntisopimuksen 2.2 kohdan mukaan oikeuttavat normaaliarvon muodostamiseen, komissio huomauttaa, että kansallisessa lainsäädännössä ei tarvitse käyttää täsmälleen samoja termejä kuin siinä mainituissa sopimuksissa, jotta kansallinen lainsäädäntö olisi kyseisten sopimusten mukainen. Siksi komissio katsoo, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohta on täysin polkumyyntisopimuksen asiaa koskevien sääntöjen mukainen myös kyseisen sopimuksen 2.2 artiklassa säädettyjen, normaaliarvon muodostamiseen oikeuttavien tekijöiden osalta. Lisäksi komissio muistuttaa, että WTO:n lainsäädännössä, sellaisena kuin WTO:n paneeli ja valituselin sitä tulkitsevat, sallitaan kolmannen maan tietojen käyttö asianmukaisesti oikaistuna silloin, kun tällainen oikaisu on tarpeen ja perusteltu. Jos viejämaassa esiintyy merkittäviä vääristymiä, sen kustannukset ja hinnat eivät sovellu normaaliarvon muodostamiseen. Tällaisessa tapauksessa tuotanto- ja myyntikustannukset muodostetaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaan vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen perusteella, mukaan lukien sellaisen asianomaisen edustavan maan hintojen tai vertailuarvojen perusteella, jonka kehitystaso on sama kuin viejämaan.

(24)

Väitteestä, joka koski näyttöä piimetallisektorin vääristymistä, komissio totesi, että pyynnön esittäjä toimitti riittävää näyttöä piimetallisektorin vääristymistä. Tämä näyttö perustui Kiinassa esiintyviä vääristymiä koskevaan komission raporttiin (8) sekä Euroalliagesin teettämään yksityiskohtaisempaan riippumattomaan tutkimukseen vuodelta 2018. Vaikka pyynnön esittäjä viittasi pyynnön varsinaisessa tekstiosassa erityisesti raaka-aineita ja sähköä koskeviin vääristymiin, se myös toimitti yksityiskohtaisemmat raportit pyynnön liitteissä. Nämä raportit sisältävät runsaasti näyttöä kaikista perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin merkittäviin vääristymiin liittyvistä tekijöistä.

(25)

Neljänneksi EUSMET väitti, että polkumyyntimarginaalilaskelma oli paisutettu, koska pyynnön esittäjä poimi omaan tarkoitukseensa ”sopivimmat” ajanjaksot laskennallisen normaaliarvon muodostamiseksi.

(26)

Pyynnön esittäjän ehdottama menetelmä on kohtuullinen, sillä se perustui pyynnön esittäjän käytettävissä oleviin tietoihin ja kattoi polkumyynnin laskemiseen käytetyn ajanjakson (lokakuusta 2019 kesäkuuhun 2020). Näin ollen väite hylättiin.

(27)

Viidenneksi polkumyynnin jatkumisen todennäköisyyden osalta EUSMET totesi, että pyynnön esittäjän toimittama näyttö perustui pelkästään Kiinasta Intiaan, Etelä-Koreaan ja Japaniin suuntautuvan viennin hintojen analysointiin ja että nämä hinnat eivät kaiken lisäksi pitäneet paikkaansa.

(28)

Komissio totesi, että pyynnön esittäjä ei ottanut huomioon pelkästään Kiinan vientihintoja muihin maihin, vaan se viittasi myös toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelupyynnön VI luvussa esitettyyn yksityiskohtaisempaan analyysiin vahingon toistumisen todennäköisyydestä. Kyseisessä luvussa käsitellään Kiinan käyttämätöntä kapasiteettia sekä Kiinan vientimääriä EU:hun ja kolmansiin maihin eli seikkoja, jotka ovat niin ikään merkityksellisiä polkumyynnin jatkumisen todennäköisyyden kannalta. Näin ollen komissio katsoi, että pyynnön esittäjän toimittamat tiedot olivat riittävät perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen vireillepanoa koskevan oikeudellisen vaatimuksen täyttämiseksi polkumyynnin jatkumisen todennäköisyyden osalta. Pyynnön esittäjä myös esitti kohtuullisen vertailun normaaliarvon ja kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hintojen välillä. EUSMETin ehdottamat oikaisut eivät olisi vaikuttaneet tehtyihin päätelmiin, sillä Kiinan vientihinnat olisivat edelleen olleet huomattavasti normaaliarvoa alhaisemmat. Näin ollen tämä väite hylättiin.

(29)

Kuudenneksi EUSMET väitti, että Kiinasta unioniin tuodun piin määrä väheni vuosina 2017–2020 enemmän kuin piin kulutus unionissa. Toisin sanoen kiinalaiset viejät eivät ole voineet heikentää unionin tuottajien myyntimääriä tai markkinaosuutta.

(30)

Komissio katsoi, että pyyntö sisälsi riittävästi sellaista näyttöä, joka oli kohtuullisesti pyynnön esittäjän käytettävissä. Pyynnössä esitetyn ja komission tarkasteleman näytön perusteella Kiinasta unionin markkinoille tulevan tuonnin määrä todennäköisesti kasvaisi ilman toimenpiteitä, koska asianomaisessa maassa on käyttämätöntä kapasiteettia. Tällaisten määrien tulo unionin markkinoille hinnoilla, jotka hyvin todennäköisesti edelleen alittaisivat unionin tuotannonalan hinnat, johtaisi todennäköisesti unionin tuotannonalalle aiheutuvan vahingon jatkumiseen. Lisäksi muiden sellaisten seikkojen olemassaolo, joilla saattaa olla vaikutusta unionin tuotannonalan tilanteeseen, ei välttämättä tarkoita, etteikö Kiinasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutus tuotannonalaan olisi merkittävä, etenkin kun tarkastellaan todennäköisiä vaikutuksia siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumottaisiin. Näin ollen tämä EUSMETin väite on hylättävä.

(31)

Seitsemänneksi EUSMET väitti, etteivät tarkastelupyynnössä esitetyt hintavaikutuksia koskeva analyysi sekä hinnan ja viitehinnan alittavuutta koskevat laskelmat olleet edustavia, koska niissä ei otettu huomioon sisäisessä jalostusmenettelyssä tulleen tuonnin hintoja. Lisäksi EUSMET väitti, että hinnan alittavuutta koskevat laskelmat olivat virheellisiä, koska i) Kiinasta tulevan alumiiniteollisuudelle tarkoitetun piin tuontihintoja verrattiin kaiken piimetallin (mukaan lukien kemiallisen laadun piin) myyntiin EU:ssa, ii) Kiinan tuontihintoihin ei lisätty tuonnin jälkeisiä kustannuksia eikä iii) Kiinasta tulevalle tuonnille tehty kaupan portaaseen liittyvää oikaisua, vaikka tämä tuonti tulee EU:hun kauppiaiden kautta, kun taas EU:ssa myynti tapahtuu tavallisesti suoraan unionin tuottajilta loppukäyttäjille. EUSMET väitti myös viitehinnan alittavuutta koskevia laskelmia virheellisiksi perustellen tätä samoilla syillä kuin hinnan alittavuutta koskevien laskelmien virheellisyyttä sekä sillä, että ne perustuivat keinotekoisen korkeisiin tuotantokustannuksiin, jotka johtuivat muun muassa 15 prosentin tavoitevoitosta, jolle ei ollut oikeudellista perustetta.

(32)

Pyynnön esittäjän analyysi perustui parhaaseen pyynnön esittäjän tuolloin käytettävissä olleeseen näyttöön, ja komissio katsoi, että se oli riittävän edustava ja luotettava ja sisälsi riittävän näytön tutkimuksen vireille panemiseksi.

(33)

Kahdeksanneksi EUSMET väitti, että Kiinasta tulevasta tuonnista ei koitunut kielteisiä vaikutuksia unionin tuotannonalaan. EUSMET väitti, että kemiallisen laadun pii ja alumiiniteollisuudelle tarkoitettu pii ovat erilaisia ja että unionin tuotannonalan myymä pii on pääasiassa kemiallisen laadun piitä, kun taas Kiinasta tavanomaisen järjestelmän kautta tuleva tuonti koostuu melko heikkolaatuisesta, alumiinin jälkimarkkinoille tarkoitetusta piistä. Sen vuoksi EUSMET pyysi komissiota analysoimaan vahinkoa erikseen kemiallisen laadun piin ja alumiiniteollisuudelle tarkoitetun piin osalta. Pyyntö toistettiin päätelmien ilmoittamisen jälkeen annetuissa EUSMETin huomautuksissa, mutta väite on hylättävä. Komissio viittaa tässä yhteydessä jäljempänä olevaan 2.3 kohtaan, jossa tarkastellaan tuotteiden homogeenisuutta.

(34)

Yhdeksänneksi EUSMET väitti, että unionin kulutus väheni vuosina 2018–2020 sekä suhdannesyistä että covid-19-pandemian puhkeamisen johdosta. Tähän vedoten EUSMET väitti, että Kiinasta tulevalla tuonnilla ei ollut vaikutusta unionin kulutuksen vähenemiseen.

(35)

Vaikka komissio olisikin samaa mieltä EUSMETin analyysista, joka koskee unionin kulutuksen kehitystä, sen mielestä kulutuksen väheneminen – joka liittyi muihin markkinoihin – ei silti mitätöi tämän toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanoon johtaneessa pyynnössä esitettyjä väitteitä, nimittäin pyynnön aiheena on sekä vahingon jatkuminen että sen toistuminen. Vaikka unionin kulutuksen vähenemisen taustalla olisivat olleet muut syyt kuin Kiinasta tuleva tuonti, toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa komissio tarkastelee kuitenkin sitä, millaisia seurauksia toimenpiteiden voimassaolon päättämisellä olisi myyntiin ja markkinaosuuksiin.

(36)

Kymmenenneksi EUSMET väitti, että unionin tuotannonalan tuotantomäärien ja kapasiteetin pienenemisen ei voida katsoa johtuvan Kiinasta tulevasta tuonnista vaan pikemminkin yhden unionin tuottajan päätöksestä keskeyttää tilapäisesti tuotanto tietyissä laitoksissa. Samaan tapaan EUSMET väitti, että myöskään unionin tuotannonalan myyntimäärien pieneneminen ei ole yhteydessä Kiinasta tulevaan tuontiin, joka väheni vuoden 2017 ja vuoden 2020 kolmannen neljänneksen välisenä aikana, vaan se johtuu pikemminkin kysynnän heikkenemisestä sekä kolmansista maista tulevan tuonnin kasvusta. EUSMET väitti tässä yhteydessä lisäksi, että Kiinasta tulevasta tuonnista huolimatta unionin myyntihinnat pysyivät vuosina 2017–2019 vakaina ja laskivat vuoden 2020 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä, samaan aikaan kun piin kysyntä väheni maailmanlaajuisesti. EUSMETin mukaan unionin tuottajat eivät toisin sanoen kysynnän vähentyessä pystyneet nostamaan hintoja, mikä ei liity Kiinasta tulevaan piin tuontiin. Samoista syistä kannattavuuden heikkeneminen ei sen mukaan voi johtua Kiinasta tulevasta tuonnista.

(37)

Näitä väitteitä ei voida hyväksyä. Komissio muistuttaa, että toimenpiteiden ollessa voimassa tuonti asianomaisesta maasta usein vähenee ja että voimassa olevat polkumyyntitoimenpiteet vaikuttavat usein myönteisesti unionin tuotannonalan tilanteeseen. Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa komissio analysoi, mitä tapahtuisi, jos toimenpiteiden annetaan raueta. Tästä syystä se, että Kiinasta tuleva tuonti ei välttämättä ole tiettyjen vahinkoindikaattoreiden kielteisen kehityksen pääasiallinen syy, ei voi estää tutkimuksen vireillepanoa.

(38)

Yhdentenätoista väitteenään EUSMET luetteli joitakin mielestään keskeisiä unionin tuotannonalaan vaikuttaneita tekijöitä, jotka sen mielestä jätettiin huomiotta tai tulkittiin väärin tarkastelussa. Näitä tekijöitä olivat muun muassa unionin tuotannonalan tuotantostrategia ja sen kustannukset, piin kysynnän kehitys, kolmansien maiden tuonnin lisääntyminen ja brexitin vaikutus. EUSMET vaati komissiota ottamaan nämä tekijät huomioon tarkastelussa.

(39)

Komissio katsoi, että pyynnön esittäjän tulkinta pyynnössä esitetyistä tekijöistä oli riittävä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireille panemiseksi. Komissio tarkasteli joka tapauksessa kaikkia kyseisiä tekijöitä analyysinsa yhteydessä, ja niitä käsitellään tässä asetuksessa vahinkoa ja unionin etua koskevissa kohdissa.

(40)

Kahdenneksitoista EUSMET väitti, että pyynnön esittäjä aliarvioi piin kysynnän tulevat näkymät, yliarvioi Kiinan tuotannon ja kapasiteetin ja liioitteli Kiinasta tulevan tuonnin hintavaikutuksia.

(41)

EUSMET ei kuitenkaan esittänyt mitään tietoja, jotka olisivat asettaneet tarkastelupyynnössä esitetyt arviot kyseenalaisiksi. Näin ollen väitettä ei voitu hyväksyä.

(42)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoi, että pyynnössä esitettiin riittävä näyttö tarkastelua koskevan tutkimuksen vireille panemiseksi.

(43)

Päätelmiä koskevissa huomautuksissaan EUSMET toisti väitteensä siitä, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan käyttö ei ollut polkumyyntisopimuksen mukaista, jos uusia perusteita tai näyttöä ei esitetä. Sen vuoksi komissio hylkäsi tämän väitteen 22–24 kappaleessa esitetyistä syistä.

(44)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin perusasetuksen 17 artiklan mukaista otantaa.

(45)

Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot.

(46)

Yksikään etuyhteydetön tuoja ei ilmoittautunut.

(47)

Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi kaikkia Kiinassa toimivia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa täsmennetyt tiedot. Lisäksi komissio pyysi Kiinan kansantasavallan edustustoa ilmoittamaan muista mahdollisista tuottajista, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(48)

Vastauksia ei saatu.

(49)

Komissio lähetti Kiinan viranomaisille kyselylomakkeen, joka koski perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa.

(50)

Komissio lähetti kyselylomakkeet myös unionin tuotannonalalle. Lisäksi unionin tuotannonalalle, etuyhteydettömille tuojille ja käyttäjille tarkoitetut kyselylomakkeet asetettiin saataville kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla (9).

(51)

Kyselyihin saatiin vastaus kolmelta unionin tuottajalta ja kolmelta käyttäjältä.

(52)

Komissio pyysi ja tarkisti kaikki tiedot, jotka se katsoi tarpeellisiksi sen määrittämiseksi, onko polkumyynnin ja vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä ja mikä on unionin edun mukaista. Perusasetuksen 16 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yhteistyössä toimineiden yritysten toimitiloihin:

(53)

Komissio ilmoitti 17 päivänä kesäkuuta 2022 niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella se aikoi pitää voimassa polkumyyntitullit. Kaikille osapuolille annettiin määräaika, johon mennessä niillä oli mahdollisuus esittää huomautuksia tästä ilmoituksesta.

(54)

Komissio tarkasteli asianomaisten osapuolten toimittamia huomautuksia soveltuvin osin.

(55)

Tarkastelun kohteena oleva tuote on sama kuin alkuperäisessä tutkimuksessa ja aiemmissa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevissa tarkasteluissa eli pii, jäljempänä ’tarkastelun kohteena oleva tuote’, joka tällä hetkellä luokitellaan CN-koodiin 2804 69 00.

(56)

Alkuperäisen tutkimuksen ja aiemman toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun tavoin tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tutkimuksessa vahvistettiin, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet ja peruskäyttötarkoitukset:

(57)

Näin ollen näiden tuotteiden katsotaan olevan perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

(58)

EUSMET väitti, että kemiallisen laadun pii ja alumiiniteollisuudelle tarkoitettu pii eivät ole homogeeninen tuote ja että näihin käyttötarkoituksiin tarkoitetut piilaadut eivät ole korvattavissa keskenään.

(59)

Ensinnäkin EUSMET nosti esiin piin eri koostumukset ja tekniset ja kemialliset ominaisuudet todeten, että pii koostuu alkuainepiistä ja muista sivuaineista, joita piissä on eri pitoisuuksina. Lisäksi EUSMET selitti, että kaikkien sivuaineiden lähteenä ovat piin perusraaka-aineet tai tuotantoprosessi ja siksi piillä on aina tietty kemiallinen koostumus, joka riippuu kulloinkin käytetyistä raaka-aineista ja joka on tarkoitettu tiettyyn käyttötarkoitukseen.

(60)

EUSMETin mukaan kemian- ja alumiinisektorin eri käyttötarkoituksiin tarvitaan eri puhtausasteen piitä. Kemiallisen laadun piin ja alumiiniteollisuudelle tarkoitetun piin käyttäjät eivät voi käyttää samaa materiaalia sellaisenaan eivätkä kilpaile samasta materiaalista toimittajien näkökulmasta. Tästä syystä kemiallisen laadun pii ja alumiiniteollisuuteen soveltuva pii ovat hyvin huonosti korvattavissa keskenään ja niiden välinen kilpailu on hyvin vähäistä.

(61)

EUSMET korosti, että eri tuotteissa käytettävän piin hintaan vaikuttaa pyydetyn piin kemiallinen koostumus. Tarkemmin sanottuna silikonipolymeerien valmistukseen käytettävä pii on yleensä kalleinta ja alumiiniteollisuudelle tarkoitettu alempilaatuinen pii halvinta. EUSMETin mukaan hintaeron perusteena on se, että korkeamman puhtausasteen piin tuottamiseen tarvitaan tiettyjä korkealaatuisia raaka-aineita, jotka ovat myös kalliimpia.

(62)

EUSMET mainitsi myös, että eri piilajeilla on eri jakelukanavat. Koska kemiansektorin käyttäjät ostavat räätälöityä piitä toimittajilta, joille ne ovat asettaneet tiukat hyväksymismenettelyt, ne ostavat piin suoraan sen tuottajilta. Lisäksi kemiansektorin käyttäjät ostavat piitä lyhyt- tai pitkäaikaisilla sopimuksilla eivätkä spot-markkinoilta. Sen sijaan alumiinisektorin käyttäjät ja yleisesti ottaen sekundaarialumiinialan käyttäjät ostavat piin kauppiailta, jakelijoilta tai tuojilta. Lisäksi suurin osa alumiiniin liittyvästä piistä myydään spot-myyntinä lukuun ottamatta muutamia suuria primaarialumiinialalla toimivia piin käyttäjiä.

(63)

Kiinasta tulevaa piin tuontia koskevassa alkuperäisessä tutkimuksessa ja kaikissa myöhemmissä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevissa tutkimuksissa piitä on aina pidetty homogeenisenä tuotteena. Perusasetuksen 11 artiklan 9 kohdan mukaisesti komissio soveltaa kaikissa tarkastelua koskevissa tutkimuksissa samaa menetelmää kuin tullin käyttöön ottamiseen johtaneessa tutkimuksessa, mikäli olosuhteet eivät ole muuttuneet. Tarkasteltavana olevassa tapauksessa EUSMET ei esittänyt mitään näyttöä siitä, että olosuhteet olisivat muuttuneet tarkasteltavana olevan tuotteen homogeenisuuden osalta viimeisimmän toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen.

(64)

Päätelmistä antamissaan huomautuksissa EUSMET totesi, että aiemmissa tutkimuksissa komissio otti vahingon laskemisessa huomioon ainoastaan alumiinilaatuisen piimetallin tuonnin ja että se näin sovelsi jo segmentoitua analyysia. EUSMET lisäsi myös, että komissio oli tietoinen siitä, että kemiallinen piimetalli tuotiin pääasiassa sisäisen jalostusmenettelyn mukaisesti ja että sen vuoksi tähän markkinasegmenttiin liittyvä tuonti vapautettiin tulleista.

(65)

Komissio totesi ensinnäkin, että perusasetuksen 11 artiklan 9 kohdan nojalla olisi käytettävä samaa menetelmää kuin tullin käyttöön ottamiseen johtaneessa tutkimuksessa, koska olosuhteet eivät ole muuttuneet (10). Aiemmassa välivaiheen tarkastelussa ei tehty segmentteihin perustuvaa analyysia (11). Komissio ainoastaan erotti toisistaan kaksi tuontijärjestelmää hinnan alittavuuden ja vahingon korjaavan tason määrittämiseksi.

(66)

Kuten 48 kappaleessa todetaan, yksikään kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja ei toiminut yhteistyössä tutkimuksessa. Lisäksi EUSMETin jäsenten tuonti muodostaa vain pienen osan tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaistuonnista. Näin ollen komissio ei pystynyt vahvistamaan alumiini- ja kemiallista laatua olevan piin osuutta tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaistuonnista eikä käytetyn tuontijärjestelmän ja tuodun piin laadun välistä yhteyttä. Sen vuoksi tämä väite hylättiin.

(67)

Piin tuonti Kiinasta unioniin jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, joskin sen markkinaosuus oli pienempi kuin edellisen tarkastelua koskevan tutkimuksen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(68)

Yksikään kiinalainen tuottaja ei toiminut tutkimuksessa yhteistyössä. Sen vuoksi komissio ilmoitti asianomaisen maan viranomaisille, että yhteistyöstä kieltäytymisen vuoksi komissio saattaa soveltaa kiinalaisia tuottajia koskevien päätelmien osalta perusasetuksen 18 artiklaa. Komissiolle ei toimitettu asiasta huomautuksia tai kuulemisesta vastaavan neuvonantajan osallistumista koskevia pyyntöjä.

(69)

Tämän vuoksi polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä koskevat päätelmät perustuivat perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä oleviin tietoihin, etenkin tarkastelupyyntöön sisältyviin tietoihin, yhteistyössä toimineilta unionin tuottajilta ja käyttäjiltä tarkastelua koskevan tutkimuksen aikana saatuihin tietoihin sekä Eurostatin tuonti- ja vientikauppaa koskeviin tilastoihin.

(70)

Koska tutkimusta vireille pantaessa oli käytettävissä riittävästi näyttöä, joka viittasi Kiinan osalta perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymiseen, komissio pani tutkimuksen vireille perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan perusteella.

(71)

Saadakseen tiedot, joita se pitää tutkimuksensa kannalta tarpeellisina väitettyjen merkittävien vääristymien osalta, komissio lähetti kyselylomakkeen Kiinan viranomaisille. Lisäksi komissio pyysi vireillepanoilmoituksen 5.3.2 kohdassa kaikkia asianomaisia osapuolia esittämään näkökantansa, toimittamaan tietoja ja esittämään asiaa tukevaa näyttöä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisesta 37 päivän kuluessa vireillepanoilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(72)

Kiinan viranomaisilta ei saatu vastausta kyselylomakkeeseen, eikä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisesta saatu huomautuksia määräajassa. Tämän jälkeen komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille, että se käyttäisi perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja määrittäessään, esiintyykö Kiinassa merkittäviä vääristymiä. Komissiolle ei toimitettu asiasta huomautuksia tai kuulemisesta vastaavan neuvonantajan osallistumista koskevia pyyntöjä.

(73)

Vireillepanoilmoituksen 5.3.2 kohdassa komissio täsmensi myös, että käytettävissä olevan näytön perusteella se oli valinnut alustavasti Brasilian asianmukaiseksi edustavaksi maaksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti voidakseen määrittää vääristymättömiin hintoihin tai vertailuarvoihin perustuvan normaaliarvon. Lisäksi komissio ilmoitti tarkastelevansa muita mahdollisesti soveltuvia maita perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

(74)

Komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille 23 päivänä helmikuuta 2022 päivätyllä muistiolla, jäljempänä ’muistio 1’, niistä lähteistä, joita se aikoi käyttää normaaliarvon määrittämiseen. Kyseisessä muistiossa komissio esitti luettelon kaikista tuotannontekijöistä, kuten raaka-aineista, työvoimasta ja energiasta, joita piin tuotannossa käytetään.

(75)

Vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen valintaa ohjaavien kriteerien perusteella komissio yksilöi myös toisen mahdollisen asianmukaisen edustavan maan (Malesia). Komissio sai muistiosta 1 huomautuksia pyynnön esittäjältä ja EUSMETilta.

(76)

Komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille 5 päivänä huhtikuuta 2022 päivätyllä muistiolla, jäljempänä ’muistio 2’, niistä lähteistä, joita se aikoi käyttää normaaliarvon määrittämiseen valittuaan Malesian edustavaksi maaksi. Se ilmoitti asianomaisille osapuolille myös aikovansa vahvistaa hallinto-, myynti- ja yleiskustannukset sekä voiton käytettävissä olevien yrityksen PMB Silicon Bhd (edustavassa maassa toimiva tuotteen tuottaja) tietojen perusteella.

(77)

Komissio sai muistiosta 2 huomautuksia pyynnön esittäjältä ja EUSMETilta. EUSMET esitti myös huomautuksia vastauksena pyynnön esittäjän huomautuksiin.

(78)

Perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaan ”normaaliarvo perustuu tavallisesti viejämaan riippumattomien asiakkaiden tavanomaisessa kaupankäynnissä maksamiin tai maksettaviksi tuleviin hintoihin”.

(79)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa kuitenkin todetaan, että ”jos […] päätetään, että ei ole asianmukaista käyttää viejämaan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia kyseisessä maassa esiintyvien b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien vuoksi, normaaliarvo muodostetaan yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja osoittavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella” ja ”muodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”.

(80)

Kuten jäljempänä selitetään, komissio päätteli tässä tutkimuksessa, että kun otetaan huomioon saatavilla oleva näyttö ja Kiinan viranomaisten ja tuottajien kieltäytyminen yhteistyöstä, perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltaminen oli asianmukaista.

(81)

Komissio totesi Kiinasta peräisin olevaa ferropiitä (12) ja kalsiumpiitä (13) koskevissa viimeaikaisissa tutkimuksissaan, että Kiinan metallurgian alalla esiintyy perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettuja merkittäviä vääristymiä. Komissio päätteli kyseisissä tutkimuksissa käytettävissä olevan näytön perusteella, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltaminen oli asianmukaista.

(82)

Komissio totesi, että Kiinassa valtio puuttuu merkittävästi toimintaan, mikä vääristää markkinaperiaatteiden mukaista resurssien tehokasta jakamista (14).

(83)

Komissio totesi myös, että Kiinan viranomaisilla on huomattava omistusosuus perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla (15).

(84)

Lisäksi komissio totesi, että Kiinan viranomaiset voivat puuttua hintoihin ja kustannuksiin, koska valtio on edustettuna yrityksissä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla (16).

(85)

Komissio totesi vielä, että valtion läsnäolo rahoitusmarkkinoilla ja sen puuttuminen niiden toimintaan samoin kuin raaka-aineiden ja tuotantopanosten tarjoamiseen lisää vääristävää vaikutusta markkinoihin. Yleisesti ottaen Kiinan suunnitelmajärjestelmän tuloksena resursseja keskitetään sektoreille, jotka Kiinan viranomaiset ovat nimenneet strategisiksi tai muutoin poliittisesti merkittäviksi, eikä niitä jaeta markkinavoimien perusteella (17).

(86)

Lisäksi komissio päätteli, että Kiinan konkurssi- ja varallisuuslainsäädäntö ei toimi asianmukaisesti perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan neljännessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla, ja tästä aiheutuu vääristymiä, jotka liittyvät maksukyvyttömien yritysten pitämiseen hengissä sekä maankäyttöoikeuksien myöntämiseen Kiinassa (18).

(87)

Komissio totesi myös, että metallurgiasektorilla esiintyy perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan viidennen luetelmakohdan mukaisia vääristymiä palkkakustannuksissa (19) ja että rahoitusmarkkinoilla esiintyy perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kuudennen luetelmakohdan mukaisia vääristymiä, jotka liittyvät etenkin yritysten pääoman saantiin Kiinassa (20).

(88)

Kuten aiemmissa Kiinan metallurgiasektoria koskevissa tutkimuksissa, komissio tarkasteli tässäkin tutkimuksessa sitä, oliko Kiinan kotimarkkinoiden hintojen ja kustannusten käyttäminen asianmukaista perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi.

(89)

Komissio suoritti tarkastelun asiakirja-aineistossa käytettävissä olevan näytön perusteella, mukaan lukien pyyntöön sisältyvä näyttö sekä julkisista lähteistä saatavilla oleviin tietoihin perustuvaan, Kiinassa esiintyviä merkittäviä vääristymiä koskevaan komission raporttiin (21), jäljempänä ’raportti’, sisältyvä näyttö. Kertomuksessa tarkasteltiin merkittävää valtion puuttumista Kiinan talouteen yleisesti mutta myös erityistä markkinatilannetta kyseisellä sektorilla, tarkastelun kohteena oleva tuote mukaan luettuna.

(90)

Komissio täydensi näitä tietoja omalla tutkimuksellaan, joka koski erilaisia perusteita, jotka ovat merkityksellisiä vahvistettaessa – myös komission aiemmissa tätä koskevissa tutkimuksissa havaittujen – merkittävien vääristymien esiintyminen Kiinassa.

(91)

Tarkasteltava olevassa tapauksessa pyynnössä viitattiin raporttiin, erityisesti sen 12.4.2 kohtaan, jossa käsitellään piin vientirajoituksia, sekä sähkömarkkinoita koskeviin kohtiin. Pyynnön esittäjä viittasi tarkastelupyynnössä myös AlloyConsultin tekemään tekijänoikeudella suojattuun tutkimukseen, joka koskee valtiosta johtuvia markkinoiden vääristymiä Kiinan ferroseos- ja piiteollisuudessa.

(92)

Piisektorilla Kiinan viranomaisilla on tietynasteinen omistusosuus ja määräysvalta perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla. Koska tarkastelun kohteena olevan tuotteen kiinalaiset viejät eivät toimineet yhteistyössä, yksityisessä ja valtion omistuksessa olevien piin tuottajien tarkkaa suhdetta ei voitu määrittää tarkemmin.

(93)

Komissio kuitenkin vahvisti, että useat kiinalaiset piin tuottajat ovat valtion omistuksessa. Yksi niistä on Yunnan Nujiang International Silicon Trade Co, joka on Xiamen ITG Group Corp., Ltd:n (22) tytäryhtiö, ja Xiamen ITG Groupin määräysvaltaa käyttävä osakkeenomistaja on Xiamenin kaupungin valtio-omisteinen valvonta- ja hallintokomissio (23).

(94)

Lisäksi esimerkiksi Shanghai Puyuan Foreign Economic and Trading Company (24), jäljempänä ’SPFC’, on yrityksen Shanghai National Nuclear Puyuan Group kokonaan omistama tytäryhtiö, ja tämän puolestaan omistaa kokonaan China National Nuclear Corporation -niminen yritys, jäljempänä ’CNNC’, joka on yksi Kiinan keskushallinnon valtio-omisteisista yrityksistä.

(95)

Lisäksi tutkimuksessa todettiin, että Kiinan viranomaisilla on huomattava omistusosuus sähkösektorilla, ja sähkö on tärkein tuotannontekijä tarkastelun kohteena olevan tuotteen valmistuksessa. Kuten komissio totesi raportissa, Kiinan sähkömarkkinoille on ominaista valtion omistamien yritysten tiivis osallistuminen toimitusketjun eri vaiheisiin, sillä koko siirtoverkko on kahden valtio-omisteisen yrityksen omistuksessa ja valtion omistusosuus on merkittävä myös sähkön tuotannossa.

(96)

Mitä tulee siihen, että Kiinan viranomaiset kykenevät puuttumaan hintoihin ja kustannuksiin, koska valtio on läsnä yrityksissä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla, komissio totesi tutkimuksen aikana, että Kiinan kommunistisen puolueen ja tarkastelun kohteena olevaa tuotetta valmistavien yritysten välillä on henkilökohtaisia yhteyksiä ja että yritysten organisaatioon liittyvien piirteiden ansiosta Kiinan kommunistinen puolue voi puuttua yritysten liiketoimintaan.

(97)

ITG Xiamen Groupissa yrityksen organisaation korkeimmalla tasolla, ylimmän johdon yläpuolella, johdossa on Kiinan kommunistisen puolueen puoluekomitea samalla tasolla yrityksen hallituksen ja hallintoneuvoston kanssa (25).

(98)

SPFC:ssä puolestaan Shanghai National Nuclear Puyuan Groupin hallituksen puheenjohtaja toimii samanaikaisesti puoluekomitean sihteerinä ja yhtiön pääjohtaja puoluekomitean apulaissihteerinä (26).

(99)

Lisäksi tutkimuksessa kävi ilmi, että sekä julkisessa että yksityisessä omistuksessa oleviin piisektorin yrityksiin kohdistetaan myös poliittista valvontaa ja ohjausta. Kuten kaikilla muillakin aloilla Kiinassa, näiden tuottajien on isännöitävä puolueen vahvistamiseen tähtääviä toimia ja pidettävä yllä tiiviitä suhteita kommunistiseen puolueeseen ja sen ideologiaan. Seuraavista esimerkeistä käy hyvin ilmi Kiinan viranomaisten lisääntyvä puuttuminen myös piisektorin toimintaan.

(100)

ITG Xiamen Groupin verkkosivuilla kerrotaan laaja-alaisista puolueen vahvistamiseen tähtäävistä toimista. Yritys kertoo helmikuussa 2022 pidetystä kommunistisen puolueen teemaryhmän kokouksesta korostaen, että ”on tärkeää varmistaa, että erityistalousalueen rakentamista ohjataan tiukalla otteella oikeaan suuntaan, ja on tärkeää toteuttaa puolueen kokonaisvaltaista johtajuutta China International Trade Holding Groupissa, syventää entisestään puolueen kokonaisvaltaista ja tiukkaa hallintovaltaa, seurata sosialismin polkua kiinalaisine ominaispiirteineen ja kulkea vankkumattomasti pääsihteeri Xi Jinpingin viitoittamaa tietä kohti tulevaisuutta” (27).

(101)

Kuuliaisuuden vannominen kommunistisen puolueen johdolle ei ole pelkästään viimeaikainen kehityssuuntaus, vaan näin toimittiin myös tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikaan, kuten käy ilmi esimerkiksi SPFC:n verkkosivustolta, jolla kerrotaan konsernin puoluekomitean 17 päivänä marraskuuta 2020 pidetyn kokouksen päätelmistä seuraavasti: ”Meidän on vahvistettava ideologista sisältöä, nostettava profiilia, edistettävä aktiivista ajattelua, itsekuria ja itsetarkastelua, kiinnitettävä huomiota oppimisen tärkeyteen, parannettava ymmärrystä, kannustettava perehtymään entistäkin syvällisemmin Kiinan kommunistisen puolueen 19. keskuskomitean viidennen täysistunnon henkeen ja sen täytäntöönpanoon […] Kiinan kommunistisen puolueen 19. keskuskomitean viidennessä täysistunnossa vaadittiin talouskehityksen painopisteen asettamista reaalitalouteen, teollisen ketjun ja toimitusketjun nykyaikaistamiseen tähtääviä toimia, nykyaikaisen teollisuusjärjestelmän kehittämisen vauhdittamista […] On syytä perehtyä pääsihteeri Xi Jinpingin tärkeiden puheiden sekä Kiinan kommunistisen puolueen 19. keskuskomitean viidennen täysistunnon henkeen ja panna se täytäntöön, (…) poliittisesti ja ideologisesti erittäin tietoisena ja tiedostavasti toimien, puolueen 19. keskuskomitean viidennen täysistunnon henkeä on noudatettava kaikessa toiminnassa, ja puolueen keskuskomitean, konserniyhtiön ja CNNC Puyuanin on toimittava saumattomasti yhdessä käytännön täytäntöönpanon varmistamiseksi […] Tähän laajennettuun teemakokoukseen osallistui CNNC:n toimitusketjun johtoryhmän jäseniä, keskitason puolueaktiiveja ja useiden eri alojen edustajia.” (28)

(102)

Lisäksi Kiinan muita kuin rautametalleja tuottavaa teollisuutta edustavaan järjestöön kuuluvan piiteollisuusjärjestön (29) työsääntöjen mukaan järjestö noudattaa Kiinan kommunistisen puolueen yleistä linjaa omana ohjenuoranaan (30). Tämän lisäksi järjestön puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja pääsihteerin kelpoisuusvaatimuksina mainitaan puolueen linjausten, periaatteiden ja politiikkojen noudattaminen sekä soveltuvuus poliittiseen toimintaan (31).

(103)

On myös vahvistettu, että piisektorilla on voimassa syrjivää julkista politiikkaa, jolla suositaan kotimaisia tuottajia tai vaikutetaan muutoin markkinoihin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla. Pii on tärkeässä osassa alumiinin sekä puolijohteiden (joiden tuotantopanoksiin tarkastelun kohteena oleva tuote kuuluu) tuotannossa, minkä vuoksi piisektori luetaan strategisiin kehittyviin teollisuudenaloihin (32), joiden edistämiseksi on voimassa useita erilaisia tukipolitiikkoja.

(104)

Valtio puuttuu myös piin tuotantoon käytettävien tuotantopanosten markkinoihin, erityisesti sähkömarkkinoihin. Sähkö on eräs tärkeimmistä tuotantopanoksista piin valmistuksessa, mutta Kiinassa sähkön hinnat eivät ole markkinapohjaisia ja lisäksi niihin vaikuttavat merkittävät vääristymät (keskitetyn hinnoittelun, hintojen eriyttämisen ja suorien sähkönhankintakäytäntöjen kautta), kuten komissio vahvisti raportissa (33).

(105)

Kiinan energiamarkkinoilla on tehty useita muutoksia ja uudistuksia, mutta jotkin energiajärjestelmän kannalta merkitykselliset hinnat eivät ole edelleenkään markkinapohjaisia. Viranomaiset myöntävät, että hinnat ovat edelleen suureksi osaksi valtion määräysvallassa: ”Nykyinen sähkön hintojen hallinnointi perustuu edelleen valtion hintoihin. Hintamukautukset tulevat usein viiveellä kustannusten muutosten jälkeen, ja sähkön käyttökustannuksia on vaikea ottaa huomioon oikea-aikaisesti ja kohtuullisesti […] Sähkön myyntiä varten ei ole vielä perustettu toimivaa kilpailumekanismia, sähköntuotantoyritysten ja käyttäjien markkinakaupat ovat vähäisiä, eikä markkinoilla ole ratkaisevaa roolia resurssien kohdentamisessa” (34).

(106)

Tämä valtiosta johtuva markkinoiden heikkous on pohjana markkinoiden hallinnan lisäpyrkimyksille, jotka tulevat esiin useissa hallintoasiakirjoissa. Esimerkiksi marraskuussa 2020 kansallinen kehittämis- ja uudistuskomissio NDRC julkaisi tiedonannon keskipitkän ja pitkän aikavälin sähkösopimusten tekemisen edistämisestä vuonna 2021 (35).

(107)

Asiakirjassa paikallishallintojen toimivaltaisia yksiköitä kehotetaan varmistamaan, että se sähkön määrä, josta on tehty sopimus, on vähintään 80 prosenttia kolmen viime vuoden keskimääräisestä määrästä, ja hinnoittelun osalta niitä kehotetaan luomaan paikallisiin markkinasäännöksiin kirjattu poikkeamienselvitysmekanismi, jolla käsitellään sovitun sähkön määrän ja tosiasiallisesti toteutuneen sähkön määrän välisiä poikkeamia, sekä parantamaan keskipitkän ja pitkän aikavälin hintamekanismia. Lisäksi asiakirjassa vaaditaan, että kaikki kunnat noudattavat tiukasti valtion hyväksymiä sähkön siirto- ja jakeluhintoja.

(108)

Tiedonantoon sisältyy myös erityismääräyksiä toteuttamisesta, etenkin sellaisen mekanismin perustamisesta, jolla seurataan, miten sopimusten tekemisessä edistytään, ja sopimusten seurannan, ilmoittamisen ja täytäntöönpanon vahvistamisesta (36).

(109)

Lisäksi valtioneuvosto julkaisi tammikuussa 2021 NDRC:n tiedonannon kaupunkien veden-, sähkön- ja lämmöntoimitusmaksujen standardoinnista sektorin korkealaatuisen kehityksen edistämiseksi (37). Tiedonannossa on erityismääräyksiä valtion hinnoittelusta: ”Hankkeissa, joihin sovelletaan valtion hinnoittelua tai valtion ohjaamia hintoja, on määritettävä kustannusten koostumus, tiivistettävä kustannusten valvontaa ja tarkastelua, parannettava hinnanmuodostusmekanismia ja määritettävä hintataso tieteellisesti […].”

(110)

Tiedonannon päätavoitteissa mainitaan erityisesti hinnoitteluun liittyvä valtion mekanismi sekä hinnoittelumenetelmien alakohtainen eriyttäminen: ”Vuoteen 2025 mennessä on saavutettava selkeitä tuloksia veden-, sähkön-, kaasun- ja lämmöntoimitusmaksujen selkeyttämisessä ja standardoinnissa. On luotava perusta tieteelliselle, standardoidulle ja avoimelle hinnanmuodostusmekanismille, ja valtion mekanismia on kehitettävä edelleen. On parannettava merkittävästi asiaan liittyvillä aloilla sovellettavia hinnoittelumenetelmiä, kustannusten valvonta- ja tarkastelumenetelmiä, hinnoittelukäyttäytymistä ja palvelujen kattavuutta sekä veden-, sähkön- ja lämmöntoimitusten samoin kuin muiden tuotteiden ja palvelujen laatua ja toimivuutta.”

(111)

Myös hiiltä käytetään raaka-aineena tarkastelun kohteena olevan tuotteen valmistuksessa. Kuten komissio toteaa raportissa, Kiinan hiilimarkkinoihin kohdistuu vääristymiä, etenkin siksi, että alaa tuetaan (38) ja hiilivarojen hyödyntämistä hallinnoidaan ja valvotaan (39).

(112)

Äskettäisessä kalsiumpiitä koskevassa tutkimuksessa todettiin, että valtio puuttuu kivihiilimarkkinoihin myös muilla tavoin. Toukokuussa 2021 kansallinen energiahallinto (NEA) ja NDRC julkaisivat yhdessä tiedonannon hiilikaivosten tuotantokapasiteettia ja hyväksymisperusteita koskevista hallintotoimenpiteistä (40), joiden tarkoituksena on säännellä hiilikaivosten kapasiteettia ja vahvistaa asiaa koskevat rajoitukset, jotka lasketaan tiedonannon perusteella. Joulukuussa 2020 NDRC julkaisi tiedonannon keskipitkän ja pitkän aikavälin hiilisopimusten tekemisen ja toiminnan varmistamisesta vuonna 2021 (41).

(113)

Tiedonannossa nimenomaisesti asetetaan tavoitteeksi valtion vaikutusvallan ja valvonnan lisääminen sopimuksentekoprosessissa: ”Otetaan paremmin huomioon valtion rooli, keskitytään järjestelmän rakenteen vahvistamiseen, parannetaan kaupankäyntisääntöjä, parannetaan luottojen valvontaa ja osapuolille annettavaa ohjeistusta, jotta tietoisuus kokonaistilanteesta paranee, huolehditaan sosiaalisesta vastuusta, standardoidaan sopimusten toteuttamista ja varmistetaan hiilimarkkinoiden jouheva toiminta.”

(114)

Tiedonannossa ohjeistetaan myös vahvistamaan tuotannonalan itsevalvontaa: ”Kaikkien asianomaisten toimialajärjestöjen on ohjeistettava yrityksiä vahvistamaan itsevalvontaa, panemaan asianmukaisesti täytäntöön keskipitkän ja pitkän aikavälin sopimusten vaatimukset eikä käyttämään hyväkseen markkinoiden tarjonta- ja kysyntätilannetta ja tuotannonalan edullista asemaa tehdäkseen epätasapainossa olevia sopimuksia. Suurten yritysten on toimittava esimerkkeinä, säänneltävä itse sopimusten tekemistä, lisättävä tietoisuutta sitoumusten täyttämisestä, toimittava aloitteellisesti sosiaalisen vastuun alalla ja varmistettava tarjonta ja vakaat hinnat sekä edistettävä hiilimarkkinoiden jouhevaa toimintaa koko maan tasolla.”

(115)

Erityisen huomionarvoinen on selvä ohje olla hyödyntämättä markkinoiden kysyntä- ja tarjontatilannetta sopimuksia tehtäessä. Huhtikuussa 2021 NDRC antoi uuden tiedonannon keskipitkän ja pitkän aikavälin hiilisopimusten valvonnan ja hallinnoinnin varmistamisesta vuonna 2021. Tarkoituksena on valvoa paremmin myyntisopimusten noudattamista ja varmistaa hiilen tarjonta (edellä mainitun tiedonannon nro 902 määräysten perusteella). Osapuolten olisi varmistettava, että kuukausittainen noudattamisaste on vähintään 80 prosenttia ja neljännesvuosittainen ja vuotuinen noudattamisaste vähintään 90 prosenttia (42).

(116)

Valtion puuttuminen hiilimarkkinoiden toimintaan on nähtävissä myös hiljattaisessa päätöksessä, jolla pidennettiin lakkautettujen hiilikaivosten koekäyttöaikaa vielä vuodella tuotannon ja tarjonnan lisäämiseksi, jotta voitaisiin torjua tuotteen hinnannousu (sen jälkeen kun kaivosten tuotantotoiminta oli aiemmin lopetettu) (43).

(117)

Kuten edellä esitetyistä esimerkeistä näkyy, Kiinan viranomaiset hallinnoivat piisektorin kehittämistä erilaisilla poliittisilla välineillä ja ohjeilla ja määräävät näillä ja muilla keinoilla lähes kaikkia näkökohtia alan toiminnassa. Valtion ohjeet ja puuttuminen toimintaan koskevat myös keskeisiä tuotantopanoksia, joita käytetään tarkastelun kohteena olevan tuotteen valmistuksessa.

(118)

Tässä tutkimuksessa ei ole tullut esiin mitään näyttöä, joka osoittaisi, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan neljännen luetelmakohdan mukainen konkurssi- ja varallisuuslainsäädännön syrjivä soveltaminen tai riittämätön täytäntöönpano metallurgian alalla ei vaikuttaisi tarkastelun kohteena olevan tuotteen valmistajiin.

(119)

Metallurgian alaan vaikuttavat myös perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan viidennessä luetelmakohdassa tarkoitetut palkkakustannusten vääristymät. Nämä vääristymät vaikuttavat alaan sekä suoraan (tarkastelun kohteena olevaa tuotetta tai sen tärkeimpiä tuotantopanoksia valmistettaessa) että välillisesti (kun sektori saa pääomaa tai tuotantopanoksia yrityksiltä, joihin sovelletaan samaa Kiinan työlainsäädäntöjärjestelmää).

(120)

Tässä tutkimuksessa ei myöskään esitetty näyttöä siitä, että metallurgian alaan ei vaikuttaisi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kuudennessa luetelmakohdassa tarkoitettu valtion puuttuminen rahoitusjärjestelmän toimintaan. Sen vuoksi rahoitusjärjestelmään liittyvät valtion toimet vaikuttavat voimakkaasti markkinaolosuhteisiin kaikilla tasoilla.

(121)

Komissio muistuttaa vielä, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotantoon tarvitaan useita tuotantopanoksia. Kun tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottajat ostavat tai hankkivat näitä tuotantopanoksia, niiden maksamat hinnat (jotka kirjataan niiden kustannuksina) ovat alttiina samoille jo aikaisemmin mainituille systeemisille vääristymille. Esimerkkeinä voidaan mainita, että tuotantopanosten toimittajat työllistävät työvoimaa, johon kohdistuu vääristymiä, tai ne saattavat lainata rahaa, johon kohdistuu rahoitussektorista / pääoman jakamisesta johtuvia vääristymiä, tai niihin sovelletaan suunnittelujärjestelmää, jota toteutetaan valtionhallinnon kaikilla tasoilla ja kaikilla tuotannonaloilla.

(122)

Näin ollen sen lisäksi, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen kotimarkkinoiden myyntihintoja ei voida käyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan nojalla, kaikki tuotantopanosten (muun muassa raaka-aineiden, energian, maan, rahoituksen ja työvoiman) kustannukset ovat vääristyneitä, koska valtion merkittävä puuttuminen toimintaan vaikuttaa hinnanmuodostukseen (ks. raportin I ja II osa).

(123)

Pääoman myöntämiseen, maahan, työvoimaan, energiaan ja raaka-aineisiin liittyvää valtion puuttumista toimintaan esiintyy kaikkialla Kiinassa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tuotantopanos on tuotettu Kiinassa yhdistämällä erilaisia tuotannontekijöitä, joihin kohdistuu merkittäviä vääristymiä. Sama koskee tuotantopanoksen tuotantopanosta ja niin edelleen.

(124)

Kiinan viranomaiset tai tuottajat eivät esittäneet tässä tutkimuksessa mitään vastakkaista näyttöä tai väitettä.

(125)

Kaiken kaikkiaan käytettävissä oleva näyttö osoitti, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen hinnat tai kustannukset, mukaan lukien raaka-aineiden, energian ja työvoiman kustannukset, eivät ole tulosta vapaista markkinavoimista, koska niihin vaikuttaa valtion merkittävä puuttuminen toimintaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla, kuten siinä luetellun yhden tai useamman tekijän tosiasiallinen tai mahdollinen vaikutus osoittaa.

(126)

Tämän perusteella ja koska Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä, komissio päätteli, että tässä tapauksessa ei ole asianmukaista käyttää kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia normaaliarvon määrittämiseen.

(127)

Sen vuoksi komissio päätti muodostaa normaaliarvon yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja osoittavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella eli tässä tapauksessa asianmukaisen edustavan maan vastaavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti, kuten seuraavassa jaksossa esitetään.

(128)

Edustavan maan valinta perustui seuraaviin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisiin kriteereihin:

(129)

Komissio liitti asiakirja-aineistoon kaksi muistiota normaaliarvon määrittämisessä käytettävistä tietolähteistä. Muistiossa kuvataan näiden kriteereiden pohjana olevat tosiseikat ja näyttö ja käsitellään osapuolten näistä seikoista ja kyseisistä lähteistä esittämiä huomautuksia.

(130)

Muistiossa 1 komissio yksilöi Brasilian ja Malesian maiksi, joiden taloudellinen kehitys vastaa Maailmanpankin mukaan Kiinan tasoa ja joissa tuotetaan piitä. Maailmanpankki on luokitellut molemmat nämä maat bruttokansantulon perusteella ylemmän keskitulotason maiksi, ja niissä tiedettiin olevan samankaltaisen tuotteen tuotantoa.

(131)

Asianomaiset osapuolet eivät esittäneet muita mahdollisia edustavia maita.

(132)

Komissio totesi muistiossa 1, että pyynnön esittäjän yksilöimän brasilialaisen piintuottajan RIMA Industrialin toiminta ei ollut kannattavaa kalenterivuonna 2020 ja että kyseisessä vaiheessa ei ollut yksilöity muita brasilialaisia tuottajia.

(133)

EUSMETin yksilöimän malesialaisen piintuottajan PMB Silicon Bhd:n toiminta oli kannattavaa kalenterivuonna 2020. Tämän perusteella komissio katsoi muistiossa 1, että Malesia voisi olla asianmukainen edustava maa.

(134)

Muistion 1 julkaisemisen jälkeen pyynnön esittäjä toimitti luettelon Brasiliassa toimivista piintuottajista ja ilmoitti, että kaikkien näiden tuottajien taloudelliset tiedot olivat julkisesti saatavilla.

(135)

Pyynnön esittäjän toimittamassa luettelossa yksilöitiin yksi Brasiliassa toimiva piintuottaja, MinasLigas -niminen yritys, jonka toiminta oli kannattavaa vuonna 2020.

(136)

Näin ollen komissiolla oli käytettävissä kaksi kannattavaa piintuottajaa, yksi Malesiassa ja yksi Brasiliassa.

(137)

Muistiossa 2 komissio vertasi käytettävissä olevia Malesian ja Brasilian tuotannontekijätietoja. Komissio totesi, että Malesiaa koskevat tiedot tuotannontekijöistä olivat edustavampia, koska Brasiliaan ei tuotu hiiltä, jonka tuhkapitoisuus on keskitasoa, ja maahan tuotiin vain rajallisia määriä kvartsia ja puuhaketta, joiden hinnat eivät myöskään olleet edustavia.

(138)

Sen vuoksi komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille muistiossa 2, että se aikoi käyttää Malesiaa asianmukaisena edustavana maana ja yritystä PMB Silicon Bhd perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen lähteenä normaaliarvon laskemista varten.

(139)

Asianomaisia osapuolia pyydettiin esittämään huomautuksia Malesian soveltuvuudesta edustavaksi maaksi ja yrityksen PMB Silicon Bhd soveltuvuudesta edustavassa maassa toimivaksi tuottajaksi.

(140)

Muistiosta 2 saatiin huomautuksia EUSMETilta, joka kannatti komission päätöstä käyttää edustavana maana Malesiaa, sekä pyynnön esittäjältä, joka oli edelleen sitä mieltä, että Brasiliaa olisi harkittava asianmukaiseksi edustavaksi maaksi.

(141)

Pyynnön esittäjän mielestä Malesiaa ei pitäisi yrityksen PMB Silicon Bhd taloudellisten tietojen vuoksi käyttää edustavana maana. Pyynnön esittäjä väitti yrityksen toiminnan olleen tappiollista vuonna 2020 mutta ei esittänyt mitään näyttöä tästä.

(142)

EUSMET toimitti 1 päivänä huhtikuuta 2022 esittämissään huomautuksissa PMB Silicon Bhd:n paikallisesti julkaistut tilinpäätöstiedot, jotka osoittivat, että yrityksen toiminta oli kannattavaa vuonna 2020. Sen vuoksi Euroalliagesin tätä koskeva väite hylätään.

(143)

Pyynnön esittäjä kyseenalaisti myös joidenkin Malesiasta saatujen sivutuotteita koskevien julkisten tietojen edustavuuden ja pyysi jälleen, että komissio käyttäisi Brasiliaa koskevia tietoja niiden tekijöiden osalta, joiden yhteydessä se oli asianmukaista, ja muutoin muiden maiden tietoja.

(144)

Tämän vuoksi komissio tarkasteli uudelleen Malesian tietoja ottaen huomioon sekä pyynnön esittäjän että EUSMETin näitä tietoja koskevat huomautukset. Komissio totesi, että Malesiasta saadut tuotannontekijöitä koskevat tiedot ovat luotettavia. Komissio totesi myös, että koska normaaliarvoa koskevissa laskelmissa käytettäisiin prosenttiosuutta sivutuotteista saatujen tulojen laskemiseen, sivutuotteiden osalta ei enää käytettäisi muistiossa 2 esitettyjä vertailuarvoja.

(145)

Lisäksi komissio toteaa pyynnön esittäjä itse myöntäneen, että tietyt Brasiliaa koskevat tiedot eivät ole asianmukaisia, minkä vuoksi olisi käytettävä muita lähteitä. Näin ollen komissio hylkäsi tämän pyynnön esittäjän väitteen.

(146)

Toimitettuaan muistion 2 komissio huomasi, että poimittaessa GTA:sta tietoja, jotka koskivat puuhakkeen tuontia Malesiaan, oli tapahtunut virhe. Tietoja poimittaessa valuuttana oli käytettyä euroa eikä juan renminbiä, ja siksi ilmoitettu tonnikohtainen hinta oli väärin. Tarkasteltaessa asiaa tarkemmin huomattiin kuitenkin, että juan renminbeinä tonnia kohti ilmaistu hinta oli huomattavasti korkeampi kuin unionin tuotannonalan todellisuudessa maksama hinta ja myös huomattavasti korkeampi kuin GTA:ssa ilmoitettu, kaikkiin maihin suuntautuvan viennin hintojen keskiarvo tonnia kohti.

(147)

Koska puuhakkeen hintoja ei pidetty edustavina ja koska puuhakkeen osalta ei ollut saatavilla vääristymätöntä kansainvälistä hintaa, komissio katsoi, että Euroopan unioniin suuntautuvan tuonnin keskimääräinen hinta juan renminbeinä tonnia kohti on asianmukainen vertailuarvo tälle raaka-aineelle.

(148)

Pyynnön esittäjä kyseenalaisti myös sähkö- ja työvoimakustannuksia koskevien tietojen osalta käytetyt lähteet, joita se kuvaili vanhentuneiksi (obsolete (46)).

(149)

Komissio tarkisti nämä lähteet ja totesi sähkön osalta, että muistiossa 2 esitetyt tariffit olivat edelleen voimassa. Työvoimakustannusten yhteydessä muistiossa 2 mainitun lähteen tiedot kattoivat kuitenkin vuoden 2016. Sen vuoksi komissio hankki tuoreempia tietoja ja määritti soveltuvaksi tietolähteeksi Malesian tilastokeskuksen heinäkuussa 2021 julkaiseman palkkatilaston Salaries and Wages Survey Report 2020 (47).

(150)

Kun kaikkien edellä mainittujen tekijöiden perusteella oli vahvistettu, että Malesia oli ainoa käytettävissä oleva asianmukainen edustava maa, sosiaaliturvan ja ympäristönsuojelun tasoa ei ollut tarpeen arvioida perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan viimeisen virkkeen mukaisesti.

(151)

Edellä esitetyn analyysin perusteella Malesia täyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädetyt kriteerit, minkä perusteella sitä voitiin pitää asianmukaisena edustavana maana.

(152)

Muistiossa 1 komissio esitti luettelon tuotannontekijöistä, kuten raaka-aineista, energiasta ja työvoimasta, joita tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannossa käytetään, ja kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia ja ehdottamaan julkisesti saatavilla olevia tietoja kunkin muistiossa mainitun tuotannontekijän vääristymättömistä arvoista.

(153)

Myöhemmin komissio totesi muistiossa 2, että voidakseen muodostaa laskennallisen normaaliarvon perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti se käyttää GTA-tietokantaa määrittääkseen useimpien tuotannontekijöiden, etenkin raaka-aineiden, vääristymättömät kustannukset. Lisäksi komissio ilmoitti käyttävänsä Malesian julkaisemia virallisia tietoja määrittääkseen työvoiman (48) ja energian (49) vääristymättömät kustannukset.

(154)

Ottaen huomioon kaikki tarkastelupyyntöön sisältyvät tiedot sekä pyynnön esittäjän ja asianomaisten osapuolten myöhemmin toimittamat tiedot seuraavat tuotannontekijät ja niiden lähteet yksilöitiin normaaliarvon määrittämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti:

Taulukko 1

Piin tuotannontekijät

(155)

Piitä valmistetaan pelkistämällä kvartsia hiilellä korkeassa lämpötilassa uppokaariuunissa, jossa vaikuttaa samanaikaisesti useita erilaisia hiilipelkistimiä.

(156)

Voidakseen määrittää raaka-aineiden vääristymättömät hinnat (edustavan maan tuottajan tehtaalle toimitettuna) komissio käytti perustana edustavaan maahan tulevan tuonnin painotettua keskimääräistä hintaa (GTA:n mukaan).

(157)

Edustavan maan tuontihinta määritettiin kaikista kolmansista maista tulevan tuonnin painotettujen keskimääräisten yksikköhintojen perusteella. Huomioon ei otettu tuontia Kiinasta eikä maista, jotka eivät ole WTO:n jäseniä ja jotka luetellaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/755 (50) liitteessä I.

(158)

Komissio päätti jättää Kiinasta edustavaan maahan tulevan tuonnin huomiotta, koska se päätteli, että tässä tapauksessa ei ole asianmukaista käyttää Kiinan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. Koska ei ole näyttöä siitä, että kyseiset vääristymät eivät vaikuttaisi myös vientiin tarkoitettuihin tuotteisiin, komissio katsoi niiden vaikuttavan myös vientihintoihin.

(159)

Muista maista (Kiina pois lukien) tulevaa tuontia koskevien tietojen katsottiin olevan edustavia kaikkien tuotantopanosten osalta puuhaketta lukuun ottamatta. Kuten johdanto-osan 146 kappaleessa todetaan, puuhakkeen tuontihintaa Malesiaan ei pidetty edustavana, joten sen sijaan käytettiin Euroopan unioniin suuntautuvaa tuontia koskevia tietoja.

(160)

Useiden tuotannontekijöiden osalta unionin tuottajille aiheutuneet tosiasialliset kustannukset muodostivat mitättömän pienen osuuden kaikista raaka-ainekustannuksista tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(161)

Koska niiden osalta käytetyllä arvolla ei ollut – käytetystä lähteestä riippumatta – tuntuvaa vaikutusta polkumyyntimarginaalia koskeviin laskelmiin ja koska yhteistyössä toimineilta vientiä harjoittavilta tuottajilta ei saatu tietoja, komissio päätti sisällyttää nämä kustannukset kulutushyödykkeisiin. Komissio laski kulutushyödykkeiden prosenttiosuuden raaka-aineiden kokonaiskustannuksista ja sovelsi tätä osuutta raaka-aineiden uudelleen laskettuihin kustannuksiin käytettäessä asianmukaisen edustavan maan vääristymättömiä vertailuarvoja.

(162)

Sivutuotteiden osalta komissio laski niistä saatujen tulojen prosenttiosuuden (unionin tuotannonalan ilmoittamien tietojen perusteella) suhteessa kokonaistuotantokustannuksiin ja vähensi tämän prosenttiosuuden uudelleen lasketuista tuotantokustannuksista käytettäessä asianmukaisen edustavan maan vääristymättömiä vertailuarvoja.

(163)

Yleensä näihin tuontihintoihin olisi myös lisättävä kotimaan kuljetuskustannukset. Kun otetaan huomioon tämän toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tutkimuksen luonne eli sen toteaminen, jatkuiko polkumyynti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tai voisiko se toistua, eikä niinkään polkumyynnin suuruuden toteaminen, komissio päätti, että kotimaan kuljetuskustannuksia koskevat oikaisut eivät olleet tarpeen. Tällaiset oikaisut vain kasvattaisivat normaaliarvoa ja näin ollen myös polkumyyntimarginaalia.

(164)

Malesian hallituksen tilastolaitos (51) julkaisee tiedot Malesian työvoimakustannuksista, ja Malesian palkat määritettiin tämän lähteen perusteella käyttäen valmistusteollisuuden työntekijäkohtaisia keskimääräisiä työvoimakustannuksia vuodelta 2020. Tilastolaitoksen mukaan tämä summa on 2 542 ringgitiä kuukaudessa. Olettaen, että kuukaudessa on keskimäärin 186 työtuntia, komissio laski keskimääräiseksi tuntipalkaksi 13,67 ringgitiä.

(165)

Sähköyhtiö Tenaga Nasional Berhad (52) (TNB) julkaisee Malesiassa toimivien yritysten (teollisuuskäyttäjien) sähkön hinnat. Viimeisimmät hinnat julkaistiin 1 päivänä tammikuuta 2014, ja niitä sovellettiin edelleen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Komissio käytti TNB:ltä saatavia teollisuussähkön hintoja kulutusluokassa Tariff E2 – teollisuuden keskijännitetariffit huippukuormitusaikana ja sen ulkopuolella – määrittääkseen sähkön kustannukset kilowattituntia kohti.

(166)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaan ”muodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”. Lisäksi on vahvistettava tuotannolliset yleiskulut, jotta voidaan kattaa kustannukset, jotka eivät sisälly edellä mainittuihin tuotannontekijöihin.

(167)

Koska kiinalaiset tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio käytti perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja voidakseen vahvistaa vääristymättömän arvon tuotannollisille yleiskuluille. Komissio vahvisti pyynnön esittäjän toimittajien tietojen perusteella tuotannollisten yleiskulujen osuuden kaikista valmistus- ja työvoimakustannuksista. Kyseistä prosenttiosuutta sovellettiin tämän jälkeen tuotantokustannusten vääristymättömään arvoon, jotta voitiin laskea vääristymätön arvo tuotannollisille yleiskuluille.

(168)

Edellä esitetyn perusteella komissio muodosti tuotelajikohtaisen normaaliarvon noudettuna-tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

(169)

Ensin komissio määritti vääristymättömät valmistuskustannukset. Koska vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio käytti pyynnön esittäjän tarkastelupyynnössä esittämiä tietoja kunkin tekijän (raaka-aineet ja työvoima) käytöstä piin tuotannossa. Komissio kertoi nämä osuudet Malesian vääristymättömillä yksikkökustannuksilla, jotka määritettiin edellä kuvatulla tavalla.

(170)

Kun vääristymättömät valmistuskustannukset oli määritetty, komissio lisäsi niihin edellä kuvatun mukaisesti tuotannolliset yleiskulut, hallinto-, myynti- ja yleiskustannukset sekä voiton. Tuotannolliset yleiskulut määritettiin pyynnön esittäjän antamien tietojen perusteella. Hallinto-, myynti- ja yleiskustannukset sekä voitto määritettiin PMB Silicon Bhd:n tarkastetussa tilinpäätöksessä (53) ilmoitettujen vuoden 2020 tilinpäätöstietojen perusteella.

(171)

Komissio laski normaaliarvon soveltamalla vääristymättömiin valmistuskustannuksiin seuraavia prosenttiosuuksia:

(172)

Tällä perusteella komissio muodosti normaaliarvon noudettuna-tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

(173)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen EUSMET kommentoi sivutuotetulon, joka perustui kaikkien tuotantokustannusten eikä vain valmistuskustannusten prosenttiosuuteen, käsittelyssä käytettyä menetelmää.

(174)

Tässä tapauksessa käytetty menetelmä on asianmukainen, kun otetaan huomioon, että yksikään kiinalainen tuottaja ei toiminut yhteistyössä ja sen vuoksi normaaliarvon laskeminen perustui otokseen valituilta unionin tuottajilta saatuihin kulutustietoihin, joissa sivutuotetulot ilmaistiin prosenttiosuutena niiden tuotannosta.

(175)

EUSMETin toimittamissa simulaatioissa käytetään indeksoitua normaaliarvoa 119,92 normaaliarvon 122,87 sijaan (kolmen prosenttiyksikön vähennys). Komissio katsoo, että tämä pieni ero ei edellytä muutoksia unionin tuotannonalalta saatuihin kulutustietoihin, joissa sivutuotetulot ilmaistaan prosenttiosuutena tuotantokustannuksista.

(176)

Joka tapauksessa normaaliarvon laskemisen tarkoituksena voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa on määrittää, jatkuuko polkumyynti, eivätkä EUSMETin ehdottamat menetelmät sivutuotetulon käsittelemiseksi muuta polkumyynnin jatkumista koskevaa päätelmää.

(177)

Tarkastellessaan polkumyyntilaskelmia koskevia EUSMETin väitteitä komissio huomasi kuitenkin, että laskelmissa oli virhe (sivutuotetuloja ei ollut vähennetty tuotantokustannuksista), minkä vuoksi normaaliarvo oli ilmoitettu liian suureksi. Virhe oikaistiin, ja päätelmät ilmoitettiin uudelleen asianomaisille osapuolille. Huomautuksia ei saatu.

(178)

EUSMET pyysi myös toimittamaan sille yksityiskohtaisemmin normaaliarvoon liittyvät laskelmat ja etenkin tiedot normaaliarvon laskemisessa käytettyjen tuotannontekijöiden määrästä.

(179)

Komissio sisällytti 17 päivänä kesäkuuta 2022 vertailuarvoja ja tuotannontekijöitä koskevat tiedot kaikkien saatavilla olevaan tiedostoon (54), joka on Kiinan kansantasavallan Euroopan unionissa olevaan edustustoon lähetetyn verbaalinootin liitteenä.

(180)

Komissio ei ole ilmoittanut yhdellekään asianomaiselle osapuolelle otokseen valittujen unionin tuottajien yhden piitonnin tuottamiseen käyttämien tuotannontekijöiden määriä, koska tieto on liikesalaisuus.

(181)

Normaaliarvon laskemiseen käytetty menetelmä on selitetty tarkasti kaikille asianomaisille osapuolille päätelmät sisältävässä asiakirjassa ja uudelleen 168–172 kappaleessa.

(182)

Koska kiinalaiset tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, vientihinta määritettiin Eurostatin CIF-hintatietojen perusteella oikaistuna noudettuna-tasolle vähentämällä niistä (meri)rahdin, vakuutuksen ja kotimaan kuljetuksen kustannukset, joiden osuudeksi arvioitiin aiempien tapausten tietojen perusteella 5 prosenttia.

(183)

Komissio vertasi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti muodostettua laskennallista normaaliarvoa edellä esitetyn mukaisesti määritettyyn vientihintaan (noudettuna-tasolla).

(184)

Komissio ei tehnyt normaaliarvoon eikä vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisia oikaisuja hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavien eroavuuksien huomioon ottamiseksi, koska ne olivat jo molemmat noudettuna-tasolla.

(185)

Käytettävissä olevien tietojen perusteella komissio laski polkumyyntimarginaaliksi 26,9 prosenttia.

(186)

Näin ollen komissio päätteli, että polkumyynti jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(187)

Todettuaan, että tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana esiintyi polkumyyntiä, komissio tutki perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti polkumyynnin jatkumisen todennäköisyyttä, jos toimenpiteet kumottaisiin. Tässä yhteydessä tarkasteltiin seuraavia tekijöitä:

(188)

Tarkastelupyynnössä Kiinan tuotantokapasiteetiksi arvioitiin 6–8 miljoonaa tonnia vuodessa, ja siinä todettiin myös, että yleisesti ollaan sitä mieltä, että Kiinan tuotantokapasiteetti on suurempi kuin maailmanlaajuinen kokonaiskulutus. Pyynnön esittäjä arvioi, että kapasiteetin käyttöaste oli Kiinassa 20–40 prosenttia vuonna 2020. Pyynnössä huomautettiin myös, että vuonna 2014 Kiinan tuotantokapasiteetti oli 3–5 miljoonaa tonnia, mikä viittaa siihen, että Kiinan kapasiteetti on kasvanut merkittävästi viime vuosina.

(189)

Vaikka käytettäisiin varovaisia arvioita eli tuotantokapasiteetiksi arvioitaisiin 6 miljoonaa tonnia ja käyttöasteeksi 40 prosenttia, Kiinan käyttämätön kapasiteetti olisi silti 3,6 miljoonaa tonnia. Tämä on noin seitsenkertainen määrä unionin koko kulutukseen nähden.

(190)

Komissio totesi myös aiemmassa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa, että Kiinassa on merkittävästi käyttämätöntä kapasiteettia ja että tätä ylikapasiteettia voitaisiin viedä unionin markkinoille, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta (55). Tutkimuksessa ei saatu näyttöä, joka kyseenalaistaisi tämän päätelmän.

(191)

Päätelmiä koskevissa huomautuksissaan EUSMET kiisti tarkastelua koskevassa pyynnössä esitetyn Kiinan käyttämättömän tuotantokapasiteetin määrän. EUSMET pyysi uudelleen, että pyynnön esittäjä julkistaisi tarkastelupyynnössä tarkoitetun AlloyConsultin raportin. Komissio toteaa, että kyseinen raportti on tekijänoikeudella suojattu ja että tarkastelupyynnön avoimessa versiossa on riittävä yhteenveto raportin havainnoista.

(192)

EUSMET viittasi sen sijaan CRU:n huhtikuussa 2021 päivättyyn raporttiin, jonka mukaan Kiinan nimelliskapasiteetti on 5 miljoonaa tonnia vuodessa ja ”toimintakapasiteetti” 4 miljoonaa vuodessa.

(193)

EUSMET kiisti myös 20–40 prosentin kapasiteetin käyttöasteen, mikä perustuu tarkastelupyynnössä esitettyyn arvioituun 6 miljoonan tonnin kapasiteettiin ja 2 miljoonan tonnin tuotantoon.

(194)

EUSMET ei toimittanut minkäänlaista arviota piin tuotannosta Kiinassa vuonna 2020. Tarkastelupyynnössä arvioidun 2 miljoonan tonnin tuotannon ja CRU:n arvioiman 4 miljoonan tonnin kapasiteetin perusteella kapasiteetin käyttöaste olisi 50 prosenttia ja arviolta 2 miljoonan tonnin kapasiteetti voitaisiin ottaa käyttöön unionin markkinoille vientiä varten.

(195)

Komission päätelmä siitä, että Kiinan merkittävää käyttämätöntä kapasiteettia voitaisiin käyttää unionin markkinoille toimittamiseen, jos toimenpiteiden annetaan raueta, ei näin ollen muutu.

(196)

EUSMET totesi myös 10 päivänä elokuuta 2021 toimittamissaan huomautuksissa esittäneensä näyttöä siitä, että piin kysyntä on kasvussa Kiinassa ja että tulevaisuudessa käyttämätöntä kapasiteettia käytettäisiin tämän kysynnän tyydyttämiseen, mikä vähentää unionin markkinoille toimitettavissa olevan piin määrää.

(197)

EUSMETin 10 päivänä elokuuta 2021 toimittamassa huomautuksessa todetaan, että CRU:n mukaan Kiinan piimetallin kysyntä tulee kasvamaan hyvin nopeasti tulevina vuosina. Tällä viitataan CRU:n katsaukseen ”CRU Silicon Metal Market Outlook, April 2021”.

(198)

EUSMET ei toimittanut huhtikuussa 2021 esittämissään huomautuksissa yhteenvetoa CRU:n katsauksesta, sillä raportti oli suojattu tekijänoikeudella.

(199)

Tällä hetkellä kaikki komissiolle toimitettu näyttö viittaa Kiinan nykyiseen merkittävään käyttämättömään kapasiteettiin, jota Kiinan nykyinen kysyntä ei kata. Vaikka CRU:n raportissa esitetyt ennusteet siitä, että Kiinan piimetallin kysyntä tulee kasvamaan, toteutuisivat, ei ole mitään näyttöä siitä, että tämä kasvu kattaisi Kiinan koko käyttämättömän kapasiteetin, nimelliskapasiteetista puhumattakaan.

(200)

CRU:n raportissa esitetyt ennusteet eivät näin ollen muuta päätelmiä siitä, että Kiinassa on edelleen merkittävää käyttämätöntä kapasiteettia, joka voitaisiin käyttää unionin markkinoille toimittamiseen, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(201)

Voimassa olevista toimenpiteistä huolimatta tuonti unioniin on jatkunut, mikä viittaa siihen, että unionin markkinat ovat edelleen houkuttelevat ja että jos toimenpiteiden annettaisiin raueta, polkumyynnillä tapahtuva tuonti jatkuisi.

(202)

Komissio toteaa myös, että toimenpiteiden kiertämisen torjumiseksi on edelleen voimassa toimenpiteitä, joita sovelletaan Korean tasavallasta ja Taiwanista lähetettyyn tuontiin (56). Voimassa olevien toimenpiteiden kiertämispyrkimykset viittaavat siihen, että unionin markkinat ovat kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien kannalta edelleen houkuttelevat.

(203)

Yhdistynyt kuningaskunta oli unionin toiseksi suurin piin kuluttaja. Vaikka Yhdistyneen kuningaskunnan eroaminen Euroopan unionista on vaikuttanut unionin markkinoihin, unioni on kiinalaisten viejien kannalta edelleen houkutteleva markkina-alue. Tämä käy ilmi siitä, että Kiinasta tuodaan edelleen piitä jäljellä oleville unionin markkinoille, kuten edellä todetaan.

(204)

Komissio tutki myös, olivatko unionin markkinat houkuttelevat hintatasonsa puolesta.

(205)

Ensinnäkin tutkimuksessa havaittiin, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla Kiinasta tulevan tuonnin hinnat alittivat unionin tuottajien hinnat polkumyyntitullit mukaan lukienkin 9,2 prosentilla, kuten todetaan jäljempänä vahingon ja hinnan alittavuuden yhteydessä. Ilman tulleja hinnan alittavuus olisi 14,6 prosenttia.

(206)

Toiseksi komissio tarkasteli vientihintoja Kiinasta muihin maihin GTA:n vuotta 2020 koskevien tietojen perusteella. Tarkastelupyynnön mukaan Kiinassa tuotetun piin kolme tärkeintä avointa markkina-aluetta ovat Japani, Korean tasavalta ja Intia. Näihin kolmeen maahan suuntautuvan viennin osuus Kiinan piin kokonaisviennistä oli 46 prosenttia vuonna 2020. GTA:n mukaan näihin maihin suuntautuvan viennin keskimääräinen FOB-hinta vuonna 2020 oli 1 800 Yhdysvaltain dollaria tonnilta.

(207)

Kun GTA:sta poimittiin samat tiedot samalta ajanjaksolta unioniin suuntautuvan viennin osalta, kävi ilmi, että keskimääräinen vientihinta unioniin FOB-tasolla oli 1 915 Yhdysvaltain dollaria tonnilta. Tämä viittaa siihen, että unionin markkinat ovat voimassa olevista toimenpiteistä huolimatta kiinalaisten viejien kannalta edelleen houkuttelevat.

(208)

Päätelmiä koskevissa huomautuksissaan EUSMET totesi, että Kiinasta Euroopan unionin maihin suuntautuvan viennin FOB-hinta (1 915 USD/tonni) (muunnettuna euroiksi) oli korkeampi kuin taulukossa 4 esitetty Kiinan Euroopan unioniin suuntautuvan viennin CIF-hinta (1 523 euroa/tonni).

(209)

Komissio toteaa, että GTA-tietojen poiminta perustuu Kiinan tulliviranomaisilta saatuihin tietoihin ja niitä on käytetty vain perustana vertailtaessa eri määräpaikkoihin suuntautuvan viennin hintoja. Niitä ei pitäisi käyttää Eurostatin tietoihin vertaamiseen siltä osin kuin on kyse unioniin suuntautuvan tuonnin tarkoista euromääristä tonnia kohti, eikä niitä ole poimittu sitä varten.

(210)

Lisäksi se, että Yhdysvalloissa on voimassa korkeat polkumyyntitullit Kiinasta peräisin olevan piin tuonnissa, lisää unionin markkinoiden houkuttelevuutta entisestään. Myös Australia ja Kanada soveltavat polkumyynnin tai tukien vastaisia toimenpiteitä Kiinasta peräisin olevan piin tuonnissa.

(211)

Ottaen huomioon Kiinan merkittävän käyttämättömän kapasiteetin ja unionin markkinoiden houkuttelevuuden kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien kannalta komissio päätteli, että on erittäin todennäköistä, että polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi polkumyynnillä tapahtuvan viennin lisääntymiseen.

(212)

Ottaen huomioon päätelmänsä polkumyynnin jatkumisesta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja Kiinan viennin todennäköisestä kehityksestä siinä tapauksessa, että toimenpiteiden annettaisiin raueta, komissio päätteli, että on erittäin todennäköistä, että Kiinasta tulevaa tuontia koskevien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi polkumyynnin jatkumiseen voimakkaana.

(213)

Samankaltaista tuotetta valmisti tarkastelujaksolla unionissa kolme tuottajaa, joista kaksi kuuluu samaan ryhmään. Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ’unionin tuotannonalan’. Luottamuksellisuussyistä unionin tuotannonalaan liittyvät luvut esitetään indeksoituina ja/tai vaihteluväleinä.

(214)

Unionin kokonaistuotanto tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli [120 000–160 000] tonnia (57). Tämä luku laskettiin unionin tuotannonalan muodostavien kolmen unionin tuottajan kyselylomakevastausten perusteella. Kuten johdanto-osan 8 kappaleessa todetaan, näiden kolmen unionin tuottajan osuus samankaltaisen tuotteen unionin kokonaistuotannosta oli 100 prosenttia.

(215)

Komissio määritti unionin kulutuksen Eurostatin tietojen ja kyselylomakevastausten perusteella lisäämällä Kiinasta ja muista kolmansista maista tulevaan tuontiin unionin tuotannonalan myynnin unionin markkinoilla.

(216)

Unionin kulutus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 2

Unionin kulutus (tonnia)

(217)

Unionin kulutus väheni tasaisesti vuoteen 2020 asti ja elpyi sitten hieman, 3 prosenttiyksikköä, vuoden 2020 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Kaiken kaikkiaan unionin kulutus väheni 16 prosenttia tarkastelujaksolla.

(218)

Kysynnän heikkeneminen johtui osittain siitä, että alumiinintuotannossa käytettävän piin kysyntä väheni EU:n ajoneuvotuotannon hidastuessa, ajoneuvoteollisuudessa käytetään nimittäin pääasiassa alumiinimateriaaleja, joiden valmistuksessa käytetään piitä. Ajoneuvoalan laskusuuntaus johtui markkinoiden kyllästymisestä, joka vaikutti useimpiin teollisuusmaihin vuonna 2018, covid-19-pandemian vuonna 2020 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla aiheuttaman supistumisen lisäksi. Piin kysyntä väheni tarkastelujaksolla myös kemianteollisuudessa, mikä johtui osittain kauppavirtojen yleisestä häiriintymisestä covid-19-pandemian vuoksi vuonna 2020 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(219)

Komissio määritti Kiinasta tulevan tuonnin määrän Eurostatin tietojen perusteella. Tuonnin markkinaosuus määritettiin unionin kulutuksen perusteella johdanto-osan 215 ja 216 kappaleessa kuvatulla tavalla.

(220)

Tuonti Kiinasta unioniin kehittyi seuraavasti:

Taulukko 3

Tuonnin määrä (tonnia) ja markkinaosuus

(221)

Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin määrä väheni tarkastelujaksolla tasaisesti (kaiken kaikkiaan 61 %), minkä seurauksena sen markkinaosuus puolittui tarkastelujaksolla.

(222)

Suurin osa Kiinasta peräisin olevasta piistä (60 % tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson kokonaismäärästä) tuodaan sisäisen jalostusmenettelyn kautta, ja sitä käytetään pääasiassa kemianteollisuuden raaka-aineena. Tästä tuonnista ei makseta tulleja (sopimus- tai polkumyyntitulleja), mikäli jatkojalostustuotteet päätyvät vientiin.

(223)

Päätelmiä koskevissa huomautuksissaan EUSMET totesi, että tuonnin ja unionin tuotannon välillä ei ole kilpailua, koska 56–80 prosenttia Kiinasta tulevasta piin tuonnista tapahtui sisäisen jalostusmenettelyn mukaisesti ja liittyi piin erityislaatuun, jota ei tuoteta unionissa.

(224)

Kuten 65 kappaleessa todetaan, piitä pidetään homogeenisena tuotteena. Kuten 48 kappaleessa todetaan, yksikään kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja ei toiminut yhteistyössä tutkimuksessa, minkä vuoksi komission oli käytettävä tuontitilastoja. Kaikki tarkastelun kohteena olevan tuotteen laatuluokat ilmoitetaan samalla CN-koodilla, eikä käytettävissä ole tuontitietoja, joiden perusteella tiedot voitaisiin erotella loppukäytön tai tuoteluokan mukaan; tämä koskee kaikkia tuontijärjestelmiä. Kuten 66 kappaleessa todetaan, komissio ei pysty määrittämään tuotuja tuotelajeja (tai piin laatuja), koska yksikään vientiä harjoittava tuottaja ei tehnyt tutkimuksessa yhteistyötä. Sen vuoksi tämä väite hylättiin.

(225)

Komissio määritti Kiinasta tulevan tuonnin hinnat Eurostatin tietojen perusteella. Asianomaisesta maasta unioniin tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 4

Tuontihinnat (euroa/tonni)

(226)

Keskimääräinen yksikköhinta laski 15 prosenttia vuosina 2018–2020 ja nousi sitten hieman (1 %) tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kaiken kaikkiaan hinta laski 14 prosenttia tarkastelujaksolla.

(227)

Sisäisen jalostusmenettelyn kautta tuodun piin tuontihinnat laskivat tarkastelujaksolla tasaisesti, ja tullien alainen tuonti väheni 15 prosenttia vuosina 2018–2020 ja lisääntyi sitten tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 12 prosenttia. Sisäisen jalostusmenettelyn kautta tuodun piin hinnat olivat koko tarkastelujakson ajan korkeammat kuin tullien alaisen tuonnin hinnat.

(228)

Komissio määritti hinnan alittavuuden tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vertaamalla seuraavia:

(229)

Hintojen alittavuus (ilmaistuna prosentteina unionin tuottajien liikevaihdosta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla) mahdolliset sopimus- ja polkumyyntitullit mukaan lukien oli 9,2 prosenttia.

(230)

Päätelmiä koskevissa huomautuksissaan EUSMET väitti, että komission olisi pitänyt tarkistaa hinnan alittavuuden marginaalia koskevia laskelmia ottamalla huomioon tuonnin jälkeiset kustannukset ja oikaisemalla unionin myyntihintoja. EUSMET perusteli tätä olettamuksella, että 40 prosenttia Kiinasta tulevasta tuonnista tapahtui kauppiaiden/tuojien kautta, kun taas EU:n tuottajat myyvät tuotteitaan alumiinisektorin loppukäyttäjille. Lisäksi EUSMET totesi, että joillakin unionin tuottajilla oli yritysten välistä myyntiä, minkä vuoksi kaupan portaissa on eroja.

(231)

Ensinnäkin on muistettava, että kuten 48 kappaleessa todetaan, yksikään kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja ei tehnyt tutkimuksessa yhteistyötä. Sen vuoksi hinnan alittavuuden marginaali määritettiin saatavilla olevien tietojen perusteella. Toiseksi, päätelmiä koskevissa huomautuksissaan EUSMET ei selitä, miten ostajan tyyppi voidaan määrittää Taric-tason tietojen perusteella. Kolmanneksi, päinvastoin kuin EUSMET väittää, asiakirja-aineistossa oleva näyttö osoittaa, että yhteistyössä toimineet käyttäjät ostivat merkittäviä määriä suoraan Kiinasta (ilman välissä olevia kauppiaita ja/tai jakelijoita). Neljänneksi, komissio ei ottanut huomioon yritysten välisiä myyntejä eli kaupan portaassa ei ole eroja. Sen vuoksi komission tutkimuksessa tekemät havainnot eivät tue EUSMETin huomautuksia.

(232)

Lisäksi 229 kappaleessa vahvistettu hinnan alittavuus vahvistettiin koko Kiinasta tulevan tuonnin perusteella. Selvyyden vuoksi todetaan, että komissio totesi hinnan alittavuuden olevan 9,2 prosenttia, kun huomioon otettiin koko tuonti, ja 0,4 prosenttia, kun huomioon otettiin tuonti, josta maksettiin tulli.

(233)

Komissio laski hinnan alittavuuden myös ilman polkumyyntitulleja. Komissio otti huomioon päätelmien ilmoittamisen jälkeen esitetyt huomautukset ja totesi, että ilmoitetussa versiossa oli laskuvirhe (tulleja ei ollut poistettu kokonaan) siltä osin kuin oli kyse hinnan alittavuudesta ilman polkumyyntitulleja. Kun laskuvirhe oli korjattu, komissio totesi hinnan alittavuuden olevan 14,6 prosenttia, kun huomioon otettiin koko tuonti, ja 13,9 prosenttia, kun huomioon otettiin ainoastaan tuonti, josta maksettiin tulli.

(234)

Näin ollen asiakirja-aineistossa olevan näytön ja komission tekemän analyysin perusteella EUSMETin marginaalia koskeva väite hylättiin.

(235)

Suurin osa muista kolmansista maista kuin Kiinasta (tullien alaisena ja sisäisen jalostusmenettelyn kautta) tuodusta piistä oli peräisin Norjasta, Brasiliasta ja Malesiasta.

(236)

Muista kolmansista maista unioniin tulevan piin tuonnin määrä, markkinaosuudet ja hinnat kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 5

Tuonti kolmansista maista

(237)

Kolmansista maista peräisin olevan tuonnin määrä lisääntyi 4 prosenttia tarkastelujaksolla. Koska unionin kulutus supistui samalla ajanjaksolla 16 prosenttia, kolmansista maista tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi 24 prosenttia vuoden 2018 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Suurin osa tästä tuonnista oli peräisin Norjasta, Brasiliasta ja Malesiasta. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla Norjasta tuleva tuonti lisääntyi 35 prosenttia, Brasiliasta tuleva tuonti väheni 33 prosenttia ja tuonti Malesiasta, mistä kyseistä tuotetta ei ollut tuotu lainkaan vuonna 2018, kasvatti markkinaosuutensa 5–10 prosenttiin.

(238)

Kolmansista maista tulevan tuonnin hinta (euroa tonnilta) laski tarkastelujaksolla tasaisesti (kaikkiaan 12 %). Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla niin Norjasta, Brasiliasta, Malesiasta kuin kaikista muistakin kolmansista maista tulevan tuonnin hinnat olivat keskimäärin korkeammat kuin Kiinasta tulevan tuonnin hinnat.

(239)

Unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen arvioinnissa otettiin huomioon kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla.

(240)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(241)

Tuotantomäärä supistui 34 prosenttia vuosina 2018–2020 ja kasvoi sitten 5 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kaiken kaikkiaan tuotantomäärä supistui tarkastelujaksolla 29 prosenttia kysynnän heikentyessä. Tuotantomäärän kehitys heijastaa myös tarkastelujakson alkuvaiheen ylitarjontaa, joka näkyy myös vuoden 2018 loppuvarastoissa (ks. johdanto-osan 256 kappale), jotka myöhemmin pienenivät asteittain.

(242)

Myös tuotantokapasiteetti supistui, mutta tämä supistuminen ajoittui pääasiassa vuosiin 2018 ja 2019 (16 %), minkä jälkeen tuotantokapasiteetti pysyi melko vakaana tarkastelua koskevaan tutkimusajanjaksoon asti, jolloin se supistui vielä 1 prosentin. Koska tuotantomäärät supistuivat nopeammin kuin tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste laski 17 prosenttia tarkastelujaksolla.

(243)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Myyntimäärä ja markkinaosuus (tonnia)

(244)

Myyntimäärä unionin markkinoilla kehittyi samansuuntaisesti kuin tuotanto vähentyen tasaisesti 36 prosenttia vuosina 2018–2020 ja kasvaen sitten tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 10 prosenttia. Kaiken kaikkiaan myynti unionissa väheni 29 prosenttia tarkastelujaksolla. Samana ajanjaksona unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni 15 prosenttia.

(245)

Kulutus väheni 16 prosenttia, kun taas sekä unionin tuotannonalan tuotantomäärä että myynti supistuivat 29 prosenttia, minkä seurauksena markkinaosuus pieneni 15 prosenttia. Unionin tuotannonalan tuotantomäärä ja myynti heikkenivät siis enemmän kuin markkinat supistuivat.

(246)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Työllisyys ja tuottavuus

(247)

Työllisyys kehittyi samansuuntaisesti kapasiteetin kanssa: se heikkeni 12 prosenttia vuosien 2018 ja 2019 välillä ja pysyi sitten melko vakaana tarkastelua koskevaan tutkimusajanjaksoon asti. Koska tuotanto väheni tätäkin nopeammin (29 %), tuottavuus heikkeni 19 prosenttia vuoden 2018 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä.

(248)

Kiinasta tulevien tuontimäärien pienenemisestä huolimatta 39,4 prosentin polkumyyntimarginaalilla tuleva tuonti vaikutti kielteisesti unionin tuotannonalan tulokseen, jolloin unionin tuotannonalan oli myös vaikeaa toipua aiemmasta polkumyynnistä.

(249)

Unionin tuottajien keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Myyntihinnat ja tuotantokustannukset unionissa (euroa/tonni)

(250)

Unionin tuotannonalan etuyhteydettömille asiakkaille unionissa suuntautuvan myynnin yksikköhinnat laskivat 12 prosenttia vuonna 2019 vuoteen 2018 verrattuna ja vielä yhden prosenttiyksikön vuoden 2019 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä.

(251)

Toisin kuin yksikkömyyntihinnat, unionin tuotannonalan yksikkökohtaiset tuotantokustannukset pysyivät vakaina vuonna 2019 ja laskivat sitten 5 prosenttia vuoden 2019 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Tämä johtui osittain siitä, että muutamat tuottajat päättivät sulkea tietyt uunit kysynnän heikentymisen aiheutettua markkinoilla ylitarjontaa.

(252)

Tämän seurauksena myyntihinta laski tarkastelujaksolla kaksi kertaa enemmän (13 %) kuin tuotantokustannukset (5 %).

(253)

Unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

(254)

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohden supistuivat tarkastelujakson aikana 12 prosenttia. Kustannusten keskimääräinen kehityssuuntaus selittyy vuonna 2018 maksetuilla työntekijöiden bonuksilla ja sosiaaliturvaohjelmalla, johon turvauduttiin alhaisemman tuotannon aikana.

(255)

Unionin tuottajien varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Varastot

(256)

Loppuvarastot pienenivät tarkastelujakson aikana 91 prosenttia. Tämä lasku johtui pääasiassa siitä, että varastomäärä oli vuonna 2018 suuri, koska piin kysyntä oli tarkastelujakson alussa heikkoa, mikä aiheutti ylitarjontaa unionissa.

(257)

Vastaavasti loppuvarastojen ja tuotantomäärien välinen suhde laski 87 prosenttia vuoden 2018 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä.

(258)

Unionin tuottajien kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 12

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

(259)

Komissio määritti unionin tuottajien kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta. Vuonna 2018 unionin tuotannonalan toiminta oli vielä kannattavaa, mutta vuonna 2019 se kuitenkin kääntyi tappiolliseksi. Keskimääräinen kannattavuus parani hieman vuosina 2019 ja 2020, mutta kaiken kaikkiaan unionin tuotannonalan kannattavuus heikkeni tarkastelujaksolla 88 prosenttia.

(260)

Nettokassavirta kuvastaa unionin tuottajien kykyä rahoittaa toimintaansa itse. Nettokassavirran suuntaus laski 111 prosenttia vuonna 2019, nousi sitten 124 prosenttia vuonna 2020 ja laski jälleen 66 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Noususta huolimatta kassavirta oli silti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 62 prosenttia heikompi kuin vuonna 2018, mikä johtui pääasiassa yhden unionin tuottajan myynnin merkittävästä vähenemisestä tarkastelujaksolla.

(261)

Investoinnit vähenivät vuonna 2020 hyvin alhaiselle tasolle ja elpyivät sitten hieman tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kaiken kaikkiaan investointien määrä väheni tarkastelujaksolla alle puoleen. Noin 70–80 prosenttia investoinneista liittyy tiettyjen laitteiden korvaamiseen yhden tuottajan laitoksessa. Yleisemmin ottaen yritykset reagoivat kysynnän heikkenemiseen vähentämällä tuotantolaitteistoaan tarkastelujaksolla, kunnes ne tekivät jälleen joitakin investointeja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kysynnän näyttäessä merkkejä elpymisestä.

(262)

Piituotannon ylläpitämiseksi tarvittavan investointien tuoton osuus piin kokonaismyynnistä noudatti samaa laskevaa suuntausta kuin voitto.

(263)

Kaikki vahinkoindikaattorit varastoja lukuun ottamatta osoittivat tarkastelujaksolla negatiivista suuntausta. Kysyntä heikkeni 16 prosenttia, ja sekä myynti että tuotanto vähenivät tätä enemmän (29 %). Tämä johti samanlaiseen kehitykseen kapasiteetin (17 %) ja työllisyyden (12 %) osalta. Koska tuotanto väheni nopeammin (29 %) kuin kapasiteetti ja työllisyys, myös kapasiteetin käyttöaste ja tuottavuus heikkenivät tarkastelujaksolla.

(264)

Myös keskimääräiset yksikköhinnat laskivat (13 %) samana ajanjaksona. Tämän seurauksena kannattavuus heikkeni 88 prosenttia, vaikka tuotantokustannukset pienenivät (5 %). Kannattavuuden lisäksi myös investoinnit, kassavirta ja investointien tuotto supistuivat tarkastelujaksolla merkittävästi.

(265)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että unionin tuotannonalalle aiheutui perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(266)

Perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti komissio tutki, oliko Kiinasta polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheuttanut merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle. Komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 7 kohdan mukaisesti myös, olisivatko muut tiedossa olleet tekijät, erityisesti tuonti kolmansista maista, voineet samaan aikaan aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle.

(267)

Kiinasta tulevan tuonnin määrä väheni tarkastelujaksolla 14 prosentista (vuonna 2018) tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson 7 prosenttiin. Tämä tuonti tuli markkinoille hinnoilla, jotka alittivat unionin myyntihinnat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 9,2 prosentilla, kun mukaan lasketaan polkumyyntitullit, tai 14,6 prosentilla, kun tulleja ei oteta huomioon. Kun otetaan huomioon markkinoiden supistuminen tarkastelujaksolla, asianomaisesta maasta tuleva tuonti aiheutti edelleen painetta unionin tuotannonalalle, jonka kannattavuus pysyi hyvin alhaisella tasolla koko tarkastelujakson ajan ja oli ajoittain jopa negatiivinen.

(268)

Samaan aikaan tuonti muista maista, kuten Norjasta ja Malesiasta, lisääntyi jatkuvasti ja sen markkinaosuus kasvoi vuoden 2018 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana 53 prosentista 66 prosenttiin. Näistä maista tulevan tuonnin hinnat olivat alhaisemmat kuin Kiinasta tulevan tuonnin hinnat tai lähellä niitä, kun lasketaan mukaan tullit, ja myös tämä vaikutti osaltaan unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon. Kolmansien maiden tuonnin vaikutus unionin tuotannonalan negatiiviseen kehitykseen (erityisesti kannattavuuden osalta) siis jossain määrin heikentää vahingon ja Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin välistä syy-yhteyttä.

(269)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että Kiinasta polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheutti osaltaan merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle, joskin muista kolmansista maista peräisin oleva tuonti heikentää jossain määrin syy-yhteyttä polkumyynnin ja merkittävän vahingon välillä.

(270)

Päätelmiä koskevissa huomautuksissaan EUSMET väitti, että komissio noudatti tarkistuslistan tyyppistä lähestymistapaa vahingon arvioinnissaan eikä ottanut huomioon ristiriitaista näyttöä, kuten näyttöä, jonka mukaan Kiinasta tuleva tuonti ei selittänyt unionin tuotannonalalle aiheutunutta vahinkoa. EUSMET väitti etenkin, että komissio ei ottanut huomioon näyttöä siitä, että i) Kiinasta tulevan tuonnin määrä laski tarkastelujaksolla, ii) Kiinasta tulevan piin tuonnin määrillä ja hinnoilla ei ollut vaikutusta unionin tuotannonalan tilanteeseen, iii) unionin tuotannonalan tuotannon, myyntimäärien, myyntihintojen ja muiden taloudellisten indikaattoreiden heikkeneminen tapahtui kaudella, jolla kysyntä ja hinnat laskivat sekä unionissa että maailmanlaajuisesti, iv) suurin osa Kiinasta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tulleesta piin tuonnista tapahtui sisäisen jalostusmenettelyn mukaisesti ja koski pääasiassa erikoislaatuista piimetallia, jota yksi EUSMETin jäsen toi, v) komissio ei myöskään ottanut huomioon piimetallin merkittävää tuontia Etelä-Afrikasta unioniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja vi) komissio ei selittänyt, miksi Norjasta tuleva määrältään merkittävä tuonti hinnoilla, jotka alittivat EU:n tuottajien hinnat, ei vaikuttanut unionin tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen.

(271)

Kuten 269 kappaleesta käy selvästi ilmi, komissio ei ole pitänyt Kiinasta tulevaa tuontia selittävänä tekijänä unionin tuottajille aiheutuneelle vahingolle. Komissio ei myöskään päätellyt, että Kiinasta polkumyynnillä tuleva tuonti oli tärkein ja ainoa syy unionin hintojen laskuun. Komissio ei jättänyt huomiotta unionin ja maailmanlaajuisen kysynnän vähenemistä, kuten 218 kappaleessa selitetään ja taulukosta 2 selvästi käy ilmi. Komissio on kuitenkin tosiasiallisesti todennut, että Kiinasta tuleva tuonti, vaikka se vähenikin tarkastelujaksolla, tapahtui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla edelleen polkumyyntihinnoilla ja alitti unionin hinnat ja myötävaikutti siten unionin tuotannonalan vahingolliseen tilanteeseen.

(272)

Vaikka komissio on samaa mieltä siitä, että suurin osa Kiinasta tulevasta tuonnista tapahtui sisäisen jalostusmenettelyn mukaisesti, se kiistää, että tämä koski pääasiassa yhden EUSMETin jäsenen käyttämää erikoislaatuista piitä. Vaikka oletettaisiin, että EUSMETin jäseniltä tuleva tuonti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli kokonaisuudessaan erityislaatuista piitä, kyseisen tuonnin määrä vastaisi kuitenkin vain alle puolta Kiinasta sisäisen jalostusmenettelyn mukaisesti tulevasta tuonnista tai alle kolmannesta Kiinasta tulevasta koko tuonnista tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(273)

Komissio tarkasteli Etelä-Afrikasta tulevan tuonnin vaikutusta mutta ei tuonut sitä erityisesti esiin, koska sen määrä on vähäisempi kuin muista maista, kuten Norjasta, Brasiliasta ja Malesiasta, tulevan tuonnin määrä. Etelä-Afrikasta ja muista vähäisemmistä viejämaista tulevan tuonnin vaikutus käy ilmi yhteenlaskettuna taulukossa 5 olevasta sarakkeesta ”Muu tuonti”.

(274)

Komissio on samaa mieltä EUSMETin kanssa siitä, että Norjalla yhdessä muiden maiden kanssa on ollut vaikutusta unionin tuotannonalan vahingolliseen tilanteeseen tarkastelujaksolla. Norjasta tulevan tuonnin määrät ja hinnat esitetään selvästi taulukossa 5.

(275)

Kuten 269 kappaleessa selitetään, voidaan päätellä, että komission mukaan vahinko aiheutui sekä Kiinasta että muista kolmansista maista tulevasta piin tuonnista. Päinvastoin kuin EUSMET väittää, komissio keskittyi vahingon toistumista koskevaan analyysiin, kuten 276–294 kappaleessa kuvataan, ja määritti todennäköisen tilanteen, jossa unionin tuotannonalalle aiheutuisi vahinkoa, jos toimenpiteiden annetaan raueta ja Kiinasta tuleva tuonti kasvaa jyrkästi nykyisillä unionin hinnat alittavilla hinnoilla.

(276)

Komissio päätteli 265 kappaleessa, että unionin tuotannonalalle aiheutui merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kiinasta tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus kuitenkin pienenivät tarkastelujaksolla, ja sen vuoksi komissio arvioi perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, olisiko Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista aiheutuneen vahingon jatkuminen todennäköistä, jos polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(277)

Tässä yhteydessä komissio tarkasteli Kiinan tuotantokapasiteettia ja käyttämätöntä kapasiteettia, unionin markkinoiden houkuttelevuutta, Kiinasta tulevan tuonnin todennäköisiä hintatasoja, jos polkumyyntitoimenpiteitä ei sovellettaisi, sekä niiden vaikutusta unionin tuotannonalaan.

(278)

Kiinan kapasiteettia ja käyttämätöntä kapasiteettia käsitellään johdanto-osan 188 kappaleessa. Koska kiinalaiset tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, tutkimuksessa tehdyt päätelmät perustuvat toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelupyynnössä esitettyihin tietoihin. Tarkastelupyynnössä Kiinan piintuotantokapasiteetiksi arvioitiin 6–8 miljoonaa tonnia vuodessa, ja siinä todettiin myös, että Kiinan piintuotantokapasiteetti on paljon suurempi kuin maailmanlaajuinen kokonaiskulutus. Tämä vahvistaa edellisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun päätelmät, joiden mukaan Kiinassa on merkittävästi käyttämätöntä kapasiteettia ja että tätä ylikapasiteettia voitaisiin viedä unionin markkinoille, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(279)

Unionin markkinoiden houkuttelevuutta käsitellään johdanto-osan 201–204 kappaleessa. Unionin tuotannonalan keskimääräinen myyntihinta oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla selvästi korkeampi kuin kiinalaisen piin keskimääräinen tuontihinta. Lisäksi muut markkinat pysyivät Kiinan viennille suljettuina kaupan suojatoimenpiteiden (58) vuoksi, minkä vuoksi on todennäköistä, että unioniin suuntautuisi käyttämättömän kapasiteetin käyttöönoton myötä merkittävä määrä vientiä Kiinasta, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(280)

Kiinasta unioniin suuntautuvan viennin hintataso ilman polkumyyntitulleja on kohtuullinen indikaattori unionin markkinoille tulevan tuonnin todennäköisestä hintatasosta. Jos käytetään tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson tietoja ja sovelletaan ainoastaan sopimustulleja, hinnan alittavuus on 14,6 prosenttia kun otetaan huomioon koko tuonti, ja 13,9 prosenttia, kun otetaan huomioon ainoastaan tuonti, josta on maksettu tulli.

(281)

Hintapaineen vuoksi unionin tuotannonala ei kykenisi toimimaan kannattavasti. Sen sijaan sen tilanne heikkenisi entisestään, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Ilman toimenpiteitä Kiinasta vahinkoa aiheuttavin hinnoin polkumyynnillä tuleva tuonti aiheuttaisi lisää laskupainetta myyntihintoihin unionin markkinoilla. Unionin tuotannonalan olisi hyvin todennäköisesti laskettava myyntihintojaan, mikä johtaisi kannattavuuden heikkenemiseen entisestään ja erittäin todennäköisesti merkittäviin tappioihin lyhyellä aikavälillä.

(282)

Jos unionin tuotannonala sen sijaan yrittäisi nostaa myyntihintojaan kannattavalle tasolle, Kiinan merkittävän käyttämättömän kapasiteetin vuoksi polkumyyntituonnin markkinaosuus unionissa todennäköisesti kasvaisi merkittäväksi unionin tuotannonalan kustannuksella.

(283)

Vaikka Kiinasta tulevan tuonnin määrä väheni tarkastelujaksolla asteittain, kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat olivat edelleen kiinnostuneita unionin markkinoista, mikä käy ilmi siitä, että voimassa olevista toimenpiteistä huolimatta tuonti tarkastelujaksolla jatkui hinnoilla, jotka alittivat unionin tuotannonalan hinnat. Lisäksi, kuten johdanto-osan 206 kappaleessa kuvataan, Kiinasta muihin maihin suuntautuvan viennin hinta (1 800 Yhdysvaltain dollaria tonnilta) oli alhaisempi kuin unioniin suuntautuvan viennin keskihinta samana vuonna (1 915 Yhdysvaltain dollaria tonnilta).

(284)

Päätelmiä koskevissa huomautuksissaan EUSMET toisti, että komissio on yliarvioinut Kiinan kapasiteetin ja käyttämättömän kapasiteetin.

(285)

Komissio totesi, että EUSMET ei toimittanut tältä osin uutta näyttöä, vaan yksinkertaisesti toisti aiemmat väitteensä. Kuten 191–195 kappaleessa selvennetään, komission päätelmä siitä, että Kiinan merkittävää käyttämätöntä kapasiteettia voitaisiin käyttää unionin markkinoille toimittamiseen, jos toimenpiteiden annetaan raueta, ei näin ollen muutu.

(286)

EUSMET huomautti, että analyysi unionin markkinoiden houkuttelevuudesta perustui kiinalaisen piin vientihintoihin unioniin suuntautuvassa viennissä verrattuna vientihintoihin muille markkinoille. EUSMET pyysi näiden tietojen julkistamista.

(287)

Kuten 209 kappaleessa täsmennetään, komission analyysi perustui GTA:sta poimittuihin tietoihin, jotka ovat helposti saatavilla. GTA-tiedot perustuvat Kiinan tulliviranomaisilta saatuihin tietoihin ja niitä on käytetty vain perustana vertailtaessa eri määräpaikkoihin suuntautuvan viennin hintoja.

(288)

EUSMET väitti, että komissio ei pystynyt osoittamaan, että Kiinasta tuleva tuonti kasvaisi valtavasti, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Tämä perustui siihen, että kun piistä oli pulaa vuosina 2021–2022, tuonti Kiinasta unioniin ei kasvanut.

(289)

Komissio katsoi, että tilanne tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen ja etenkin kysynnän jyrkkä kasvu ja siitä johtuva tarjonnan puute olivat luonteeltaan tilapäisiä. Nämä kysynnän ja tarjonnan häiriöt ovat liittyneet covid-19-pandemiaan, Venäjän Ukrainaan kohdistamaan hyökkäykseen ja sähkön hinnan nousuun (mikä tapahtui osaksi jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan). Mikään ei tue väitteitä siitä, että ne eivät olisi tilapäisiä, eikä EUSMET ole osoittanut tätä huomautuksissaan. Komissio totesi lisäksi, että tilanne, jossa kysyntä kasvaa tilapäisesti, on erilainen kuin tilanne, jossa tullit poistetaan pysyvästi. Viejän reaktiota ensin mainittuun ei voida pitää mallina niiden reaktiolle jälkimmäiseen tilanteeseen. Lisäksi kun otetaan huomioon Kiinan käyttämätön kapasiteetti ja unionin markkinoiden houkuttelevuus, komissio katsoo, että Kiinasta tuotaisiin unionin markkinoille merkittäviä määriä piitä polkumyyntihinnoin, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(290)

EUSMET väitti vielä, että komission oletus siitä, että Kiinasta tuleva tuonti lisääntyisi, jos toimenpiteet kumottaisiin, on väärä, koska i) hinnan alittavuuden marginaali oli paisutettu; ii) ero tarkasteltavana olevan tuotteen eri laatujen välillä ei käy ilmi analyysistä, iii) unioni ei ole Kiinan tärkein vientimarkkina ja iv) Kiinasta tuleva piimetalli ei selitä unionin tuotannonalalle aiheutunutta vahinkoa.

(291)

Päätelmiä koskevissa huomautuksissa ei esitetty mitään uutta näyttöä näiden väitteiden tueksi. Edellä olevissa kappaleissa käsiteltyjen neljän tekijän (hinnan alittavuus (234 kappale), tuotteiden erilaistaminen (65 kappale), se, että unioni ei ole Kiinan tärkein vientimarkkina (206–210 kappale), ja syy-yhteys (275 kappale)) perusteella komission analyysit Kiinasta tulevan tuonnin määrien ja hintojen potentiaalisista vaikutuksista unionin markkinoihin, jos toimenpiteet kumotaan, pysyvät muuttumattomina.

(292)

EUSMET väitti, että komissio ei ottanut huomioon tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeistä markkinoiden kehitystä, etenkään unionin piinhintojen jyrkkää nousua ja maailmanlaajuista tarjonnan puutetta, myös unionin tuotannonalan tasolla, jotka johtaisivat unionin tuottajien merkittävään voittoon.

(293)

Komissio katsoi, että sekä hintakehitys että maailmanlaajuinen piin tarjonnan puute tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen olivat väliaikaisia suuntauksia, jotka liittyivät suurimmaksi osaksi covid-19-pandemiaan ja vuosien 2021 ja 2022 geopoliittisiin tapahtumiin. EUSMETin toimittama näyttö, mukaan lukien piin kysynnän ja hintojen nousua koskevat ennusteet, eivät tarkoita, että maailmanlaajuinen tarjonnan puute tai hintojen jyrkkä nousu ovat luonteeltaan pysyviä.

(294)

Tämän perusteella komissio päätteli, että ilman toimenpiteitä Kiinasta polkumyynnillä ja vahinkoa aiheuttavilla hinnoilla tuleva tuonti hyvin todennäköisesti lisääntyisi huomattavasti ja merkittävä vahinko todennäköisesti toistuisi.

(295)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti, olisiko voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden jatkaminen kokonaisuutena tarkasteltuna unionin edun vastaista. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli unionin tuotannonalan, tuojien ja käyttäjien edut.

(296)

Tässä tutkimuksessa toimi yhteistyössä kolme unionin tuottajaa, joiden osuus unionin tuotannosta yhteensä on 100 prosenttia. Kuten johdanto-osan 265 kappaleessa todetaan, unionin tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa voimassa olevista toimenpiteistä huolimatta.

(297)

Voimassa olevat toimenpiteet ovat suurelta osin rajoittaneet Kiinasta tulevan tuonnin määrää, vaikkakin tuonti tapahtui silti vahinkoa aiheuttavilla hinnoilla, jotka alittivat unionin hinnat ja näin ollen heikensivät entisestään unionin tuotannonalan vaikeaa tilannetta.

(298)

Jos toimenpiteet kumottaisiin, Kiinasta tulevan tuonnin määrä todennäköisesti kasvaisi, ja kun otetaan huomioon Kiinan käyttämätön kapasiteetti ja unionin markkinoiden houkuttelevuus, unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne heikkenisi entisestään, minkä seurauksena tuotanto, myynti ja työllisyys unionissa vähenisivät entisestään.

(299)

Unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen pienikin heikennys aiheuttaisi riskin tuotannon supistamisesta tai jopa tuotantolaitosten lopullisesta sulkemisesta unionissa. Sen vuoksi voidaan päätellä, että Kiinan vastaisten toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen olisi unionin tuotannonalan edun mukaista.

(300)

Etuyhteydettömien tuojien etu

(301)

Yksikään tuoja ei ilmoittautunut vireillepanoilmoituksen julkaisemisen jälkeen eikä tutkimuksen aikana.

(302)

Tästä syystä ei ollut mitään viitteitä siitä, että toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen vaikuttaisi kielteisesti tuojiin siten, että kielteiset vaikutukset olisivat toimenpiteiden myönteisiä vaikutuksia suuremmat.

(303)

Komissio sai vastauksen kolmelta käyttäjältä, joista kaksi toimii kemian alalla (Wacker ja Evonik, jotka yhdessä muodostavat EUSMET-yhteenliittymän) ja kolmas alumiinialalla (Raffmetal). Lisäksi komissio sai huomautuksia European Aluminium Association -järjestöltä, joka edustaa Euroopan koko alumiiniteollisuuden arvoketjua.

(304)

European Aluminium Association -järjestö ja Raffmetal kannattavat nykyisten toimenpiteiden jatkamista. Nämä käyttäjät korostivat piin roolia keskeisenä materiaalina alumiinin tuotannossa. Vaikka polkumyynnin vastaisilla toimenpiteillä on kielteisiä vaikutuksia käyttäjien tuotantokustannusten kannalta, toisaalta ne myös auttavat säilyttämään unionin piin tuotannon. Käyttäjille koituu siis hyötyä, kun piitä on saatavilla luotettavasta lähteestä ja samalta maantieteelliseltä alueelta.

(305)

EUSMETin mielestä polkumyyntitoimenpiteitä ei pitäisi pitää voimassa. Pii on tälle käyttäjälle erittäin tärkeä materiaali, jonka osuus sen raaka-ainekustannuksista on suuri. Tämä käyttäjä tuo piitä Kiinasta, ja polkumyyntitullit nostavat sen valmistamien piipohjaisten tuotteiden tuotantokustannuksia. Lisäksi kyseinen käyttäjä väitti, että toimenpiteiden vaikutus kemikaalialan käyttäjiin on potentiaalisesti merkittävämpi kuin alumiiniteollisuuden käyttäjiin.

(306)

Kahden kemikaaleja tuottavan yhteistyössä toimineen käyttäjän toimittamat tiedot kuitenkin osoittavat, että ne tuovat piitä merkittäviä määriä sisäiseen jalostusmenettelyyn, jolloin ne on tietyssä määrin vapautettu polkumyyntitullista. Tämän vuoksi toimenpiteiden vaikutusta osaan näiden käyttäjien tuonnista pidetään vähäisenä.

(307)

EUSMET viittasi myös unionin tuottajien hyvään taloudelliseen tilanteeseen, erityisesti tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen.

(308)

Komissio toteaa, että unionin tuottajien taloudellisen tilanteen näennäinen paraneminen ajoittuu samaan aikaan piin kysynnän viimeaikaisen maailmanlaajuisen kasvun kanssa. Tällaista lyhyen aikavälin markkinakehitystä, joka sitä paitsi ajoittuu tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen, ei voida pitää todisteena unionin tuotannonalan taloudellisesta tilanteesta, erityisesti kun otetaan huomioon johdanto-osan 211, 212 ja 294 kappaleessa esitetyt päätelmät. Koska unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne on epävakaa ja koska siihen kohdistuisi lisää kielteisiä vaikutuksia Kiinasta tulevan polkumyyntituonnin jatkuessa, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta, väite hylättiin.

(309)

EUSMET väitti, että piin kysyntä on kasvanut ja tarjonta puolestaan vähentynyt EU:ssa viime vuosina. EUSMET ilmaisi olevansa huolissaan toimitusvarmuudesta ja erityisesti siitä, että unionin tuotannonala ei kykene täysin vastaamaan unionin kysyntään. Tämä johtaisi tilanteeseen, jossa samankaltaista tuotetta ei ole saatavilla erityisesti tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen nopeassa kasvussa olevaan kysyntään vastaamiseksi. EUSMET mainitsi myös voimakkaan kilpailun sen tuotantoketjun loppupään tuotteiden markkinoilla, joilla EUSMET oli korkeampien piikustannusten vuoksi epäedullisessa kilpailuasemassa maailman muihin tuottajiin verrattuna.

(310)

Tutkimuksessa kävi kuitenkin ilmi, että piitä on saatavilla useista lähteistä. Ensinnäkin unionin tuotannonalalla on käyttämätöntä kapasiteettia, joka voidaan ottaa käyttöön tulevaan kasvavaan kysyntään vastaamiseksi. Kuten taulukosta 2 käy ilmi, vaikka unionin tuotannonala supisti tuotantoaan ja tuotantokapasiteettiaan jossain määrin piin kulutuksen vähentyessä, unionissa on edelleen merkittävästi käyttämätöntä kapasiteettia (noin 26 % tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla) hyödynnettäväksi, jos kysyntä jälleen kasvaa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että suljetut uunit voidaan ottaa uudelleen käyttöön kahdessa kuukaudessa tai jopa kahdessa viikossa riippuen siitä, kuinka kauan ne ovat olleet käyttämättöminä.

(311)

Piitä voidaan myös hankkia muista maista, kuten Norjasta, Malesiasta, Brasiliasta tai Bosnia ja Hertsegovinasta. Kuten johdanto-osan 236 kappaleessa todetaan, kaksi kolmasosaa unionissa ostetusta piistä tuodaan Norjasta, Brasiliasta, Malesiasta ja useista muista maista. Lisäksi komissio totesi, että voimassa olevat toimenpiteet eivät estäneet piin tuontia Kiinasta unionin markkinoille.

(312)

Yhteenvetona voidaan siis todeta, että muiden hankintalähteiden ja unionin käyttämättömän kapasiteetin ansiosta unionin piin käyttäjille on tarjolla useita erilaisia vaihtoehtoja. Tästä syystä väitettä ei voitu hyväksyä.

(313)

EUSMET väitti, että toimenpiteet olisi päätettävä myös siksi, että komissio on luokitellut piin kriittiseksi raaka-aineeksi (59) sen taloudellisen merkityksen ja hankintariskin vuoksi. EUSMET väitti, että toimenpiteiden jatkaminen rajoittaisi piin määrää ja markkinoilla käytettävissä olevia lähteitä.

(314)

Komissio on samaa mieltä siitä, että pii on unionin teollisuuden ekosysteemissä kriittinen raaka-aine. Piin tuonti markkinoille polkumyyntihinnoilla olisi kuitenkin vakava uhka unionin tuotannonalalle ja vaarantaisi piin pitkän aikavälin toimitusvarmuuden unionissa. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(315)

Päätelmiä koskevissa huomautuksissaan EUSMET oli eri mieltä komission päätelmistä, joiden mukaan erikoislaatuista piitä, jota jotkin käyttäjät tarvitsevat tuottaakseen tuotteita, joiden kysyntä kasvaa tulevaisuudessa, on saatavilla riittäviä määriä muilla markkinoilla kuin Kiinassa. Lisäksi EUSMET väitti, että pääosa sisäisen jalostusmenettelyn mukaisesti tuodusta tuonnista liittyy tällaiseen erityislaatuiseen piihin, jota yksi sen jäsenistä tuo.

(316)

Komissio huomauttaa, että Kiinasta tulevaan tuontiin sovellettavat tullit eivät ole ehkäiseviä ja jos käyttäjät tarvitsevat erityislaatuista piitä, sitä voi tuoda oikeudenmukaisemmissa kilpailuolosuhteissa.

(317)

Lisäksi kuten jo 272 kappaleessa selvennettiin, Eurostatin määrien perusteella suurin osa sisäisen jalostusmenettelyn mukaisesti tulevasta tuonnista liittyy muuhun kuin erityislaatuista piitä tuovalta EUSMET-jäseneltä tulevaan tuontiin, vaikka oletettaisiin, että kyseinen jäsen hankkii vain erityislaatuista piitä sisäisen jalostusmenettelyn mukaisesti.

(318)

EUSMET totesi, että sisäinen jalostusmenettely on olennaista vain siinä määrin kuin tavaroita viedään eikä sitä voida käyttää useiden EU:n vapaakauppasopimusten nojalla, mukaan lukien EU:n ja Japanin välinen vapaakauppasopimus. Näin ollen sisäinen jalostusmenettely ei vähennä EUSMETin jäsenten kilpailuhaittaa.

(319)

Komissio mainitsi 306 kappaleessa, että tietyt EUSMETin jäsenten tuomat määrät kuuluvat sisäisen jalostusmenettelyn piiriin, ainoastaan korostaakseen, että osaan niiden tuonnista ei sovellettu tulleja ja että jälkimmäisellä oli näin ollen vähäinen vaikutus tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Komissio on tietoinen siitä, että EUSMETin jäsenet eivät voi tuoda tuotteita ainoastaan sisäisen jalostusmenettelyn kautta ja että EUSMETin jäsenten muuhun, tavanomaisen järjestelmän mukaiseen tuontiin sovelletaan tulleja, millä on vaikutusta tuojiin. On kuitenkin selvää, että jos yritys pystyy tuomaan piitä sisäisen jalostusmenettelyn mukaisesti, se vähentää tullien vaikutusta asianomaisiin käyttäjiin, vaikka se ei vähentäisikään vaikutusta koko tuotuun määrään.

(320)

EUSMET huomautti, että unionin tuotannonalan käyttämätön kapasiteetti ei riitä kattamaan piin kasvavaa kysyntää unionissa. Lisäksi EUSMET korosti sitä, että unionin sähkön hintojen kehityksen vuoksi unionin tuottajat eivät pysty lisäämään kapasiteetin käyttöastettaan.

(321)

Unionin käyttämättömän kapasiteetin katsottiin olevan huomattava (keskimäärin 26 prosenttia, noin 10 prosenttia unionin tämänhetkisestä kulutuksesta). Lisäksi piitä voidaan tuoda muista lähteistä, myös Kiinasta. EUSMET ei myöskään osoittanut, että sähkön mahdolliseen hinnannousuun ei liittyisi piin myyntihinnan nousu, mikä mahdollistaisi sen, että unionin tuottajat ottavat käyttöön ylimääräistä kapasiteettiaan. Koska sähkö on tuotannon merkittävä kustannustekijä, näiden kahden tekijän välillä on todennäköisesti yhteys, minkä vuoksi väite hylätään.

(322)

EUSMET väitti ensinnäkin, että komissio ei ottanut huomioon kysynnän kasvua tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen. Komissio ei etenkään huomioinut, että erityislaatuisen piin, jota unionissa ei tuoteta ja joka on peräisin pääasiassa Kiinasta, kysyntä tulee kasvamaan. Toiseksi, komissio ei väitetysti ottanut huomioon tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen vallinnutta piin puutetta. Kolmanneksi, komissio ei ottanut huomioon lisääntynyttä kilpailua unionin käyttäjien ja Yhdistyneen kuningaskunnan ja Kiinan käyttäjien välillä. Neljänneksi, komissio ei ottanut huomioon Venäjän vientiin kohdistuvien pakotteiden vaikutuksia.

(323)

Komissio ei ottanut huomioon tilannetta tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen, vaan katsoi sen olevan luonteeltaan tilapäistä, kuten 293 kappaleessa todetaan.

(324)

Komissio on samaa mieltä EUSMETin kanssa siitä, että unionin käyttäjät tarvitsevat monipuolisia ja varmoja toimituksia tuotannon jatkumisen varmistamiseksi. Tällainen monipuolisuus ja varmuus eivät kuitenkaan ole mahdollisia, jos unionin tuottajat vetäytyvät liiketoiminnastaan Kiinasta polkumyyntihinnoin tulevan piin vahingollisen tuonnin vuoksi.

(325)

Lisääntyneestä kilpailusta Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa komissio toteaa, että EUSMET ei toimittanut riittävästi tietoja tällaisen kilpailun lisääntymisen vaikutusten mittaamiseksi, joten väite hylätään.

(326)

Venäjään kohdistuvien pakotteiden vaikutuksista komissio totesi, että tämä vähentäisi entisestään piin mahdollisia lähteitä unionin markkinoilla. Tarkastelua koskevaa tutkimusajanjaksoa koskevien tietojen perusteella Venäjän osuus piin kokonaistuonnista unioniin oli kuitenkin vain kaksi prosenttia. Kun otetaan huomioon Venäjältä tulevan tuonnin määrä ja muiden lähteiden saatavuus maailmanlaajuisesti, komissio katsoi, että vaikutus piimetallin käyttäjiin ei ole merkittävä pitkällä aikavälillä.

(327)

EUSMET korosti vielä, että eri maiden piimetallin tuottajat eivät halua lisätä myyntiään EUSMETin jäsenille polkumyyntitoimenpiteiden pelon vuoksi.

(328)

Tämän väitteen tueksi ei esitetty mitään tosiasioihin perustuvaa näyttöä tai todisteita siitä, että unionin ulkopuoliset tavarantoimittajat kieltäytyvät toimittamasta tuotteita. Komissio totesikin, että tuonti kolmansista maista jatkui ja joissakin tapauksissa jopa kasvoi tarkastelujaksolla.

(329)

Kaiken kaikkiaan voimassa olevien toimenpiteiden myönteiset vaikutukset unionin tuotannonalaan ja alumiiniteollisuuden alan käyttäjiin ovat näin ollen suuremmat kuin niiden vähäiset kielteiset vaikutukset muihin käyttäjiin.

(330)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, ettei ollut olemassa pakottavia syitä, joiden perusteella ei olisi unionin edun mukaista pitää voimassa toimenpiteitä Kiinasta peräisin olevan piin tuonnissa.

(331)

Polkumyynnin jatkumista, vahingon toistumista ja unionin etua koskevien päätelmien perusteella Kiinasta peräisin olevaan piihin sovellettavat polkumyyntitoimenpiteet olisi pidettävä voimassa.

(332)

Tullien väliset erot aiheuttavat toimenpiteiden kiertämisen riskin, ja sen minimoimiseksi tarvitaan erityisiä toimenpiteitä, jotta varmistetaan yksilöllisten polkumyyntitullien soveltaminen. Niiden yritysten, joihin sovelletaan yksilöllistä polkumyyntitullia, on esitettävä jäsenvaltioiden tulliviranomaisille pätevä kauppalasku. Laskun on täytettävä tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset. Tuontiin, jonka yhteydessä ei esitetä tällaista kauppalaskua, olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa polkumyyntitullia.

(333)

Tämän laskun esittäminen on välttämätöntä, jotta jäsenvaltioiden viranomaiset voivat soveltaa yksilöllisiä polkumyyntitulleja tuontiin, mutta se ei ole ainoa tekijä, jonka tulliviranomaiset ottavat huomioon. Vaikka jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitettäisiin lasku, joka täyttää kaikki tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset, tulliviranomaisten on tehtävä tavanomaiset tarkastukset ja ne voivat – kuten kaikissa muissakin tapauksissa – vaatia lisäasiakirjoja (esimerkiksi lähetysasiakirjat) varmentaakseen vakuutukseen sisältyvien tietojen paikkansapitävyyden ja varmistaakseen, että alemman tullin soveltaminen on perusteltua tullilainsäädännön mukaisesti.

(334)

Jos sellaisen yrityksen vientimäärä, johon sovelletaan alhaisempaa yksilöllistä polkumyyntitullia, kasvaa huomattavasti asianomaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, viennin kasvun sellaisenaan voidaan katsoa olevan perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimenpiteiden käyttöönotosta johtuva kaupan rakenteen muutos. Tällaisessa tilanteessa, jos asiaa koskevat edellytykset täyttyvät, voidaan käynnistää toimenpiteiden kiertämisen vastainen tutkimus. Tutkimuksessa voidaan tutkia sitä, olisiko yksilölliset tullit syytä poistaa ja olisiko niiden sijasta otettava käyttöön koko maata koskeva tulli.

(335)

Tässä asetuksessa määriteltyjä yksilöllisiä polkumyyntitulleja sovelletaan yksinomaan Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan ja nimettyjen oikeushenkilöiden tuottaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontiin. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontiin olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia. Niihin ei saisi soveltaa yksilöllisiä polkumyyntitulleja.

(336)

Yritys voi pyytää näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamista, jos se muuttaa myöhemmin nimeään. Pyyntö on osoitettava komissiolle (60). Pyynnön on sisällettävä kaikki asiaankuuluvat tiedot, joiden perusteella voidaan osoittaa, että muutos ei vaikuta yrityksen oikeuteen hyötyä siihen sovellettavasta tullista. Jos yrityksen nimenmuutos ei vaikuta tähän oikeuteen, nimenmuutosta koskeva asetus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(337)

Kaikille asianomaisille osapuolille ilmoitettiin niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella aiotaan suositella, että nykyiset toimenpiteet pidetään voimassa. Lisäksi asetettiin määräaika, jonka kuluessa osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia ilmoitettujen tietojen johdosta. Vain yksi asianomainen osapuoli – EUSMET – esitti huomautuksia.

(338)

Päätelmiä koskevissa huomautuksissaan EUSMET pyysi, että jos toimenpiteet vahvistetaan, niiden kesto rajataan kahteen vuoteen, koska markkinaolosuhteet ovat muuttuneet sekä kysynnän että tarjonnan osalta ja unioni on erittäin riippuvainen erityislaatuisen piin tuonnista.

(339)

Komissio totesi kuitenkin, että tarkastelua koskevaa tutkimusajanjaksoa koskevissa tiedoissa mikään ei tue tällaista päätelmää. Kuten 289 ja 293 kappaleessa todetaan, tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeinen kehitys vaikuttaa olevan luonteeltaan tilapäistä. Jos tilanteen uudelleenarviointi tulevaisuudessa on kuitenkin tarpeen erityisten olosuhteiden vuoksi, perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti voidaan pyytää välivaiheen tarkastelua.

(340)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (61) 109 artikla huomioon ottaen silloin, kun jokin määrä on maksettava takaisin Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion tuloksena, maksettava korko on Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa kunkin kuukauden ensimmäisenä kalenteripäivänä julkaistu Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltama korko.

(341)

Asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdalla perustettu komitea ei antanut lausuntoa tässä asetuksessa säädetyistä toimenpiteistä,