(1)

Asetuksen (EU) 2019/787 5 artiklassa säädetään maatalousperäisen etyylialkoholin, jota kutsutaan alalla myös maatalousperäiseksi alkoholiksi, neutraaliksi alkoholiksi ja uudelleentislatuksi alkoholiksi, määritelmästä ja sitä koskevista vaatimuksista. Kyseinen tekninen määritelmä ja kyseiset vaatimukset ovat samat kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 110/2008 (2) liitteessä I olevassa 1 kohdassa ilman olennaisia muutoksia.

(2)

Asetuksen (EU) 2019/787 5 artiklassa vahvistettu maatalousperäisen etyylialkoholin määritelmä ja sitä koskevat vaatimukset ovat kuitenkin tekniseltä ja tieteelliseltä kannalta osittain vanhentuneet. Erityisesti tiettyjen jäämien enimmäismäärät on saatettava vastaamaan alalla ja useimmissa analyysilaboratorioissa nykyisin käytössä olevia teknisiä parametreja. Alalla tapahtuneen teknisen kehityksen vuoksi on siis perusteltua muuttaa kyseistä määritelmää ja kyseisiä vaatimuksia.

(3)

Asetuksen (EU) 2019/787 5 artiklan d alakohdan i, vi ja vii alakohdassa säädetyt kokonaishappopitoisuutta, typpeä sisältäviä haihtuvia emäksiä ja kuiva-ainetta koskevat vaatimukset eivät ole enää tarkoituksenmukaisia, sillä niitä ei tavallisesti käytetä prosessissa teknisinä parametreina, koska tällaisia jäämiä esiintyy mitättömän vähän alkoholissa, jonka alkoholipitoisuus tilavuusprosentteina on 96, eikä niitä todennäköisesti esiinny lainkaan maatalousperäisessä etyylialkoholissa.

(4)

Esterien, aldehydien ja korkeampien alkoholien osalta asetuksen (EU) 2019/787 5 artiklan d alakohdan ii, iii ja iv alakohdassa säädetyt enimmäispitoisuudet eivät ole riittävän tarkkoja ja edellyttävät tällä hetkellä sellaisia märkäkemiallisia menetelmiä, joita ei ole määritelty unionin lainsäädännössä. Niiden aineiden tarkempi määrittely, joihin jäämien enimmäispitoisuuksia sovelletaan, parantaisi maatalousperäisen alkoholin analyysien tuloksia esimerkiksi silloin, kun käytetään kaasukromatografian kaltaisia menetelmiä ja hyödyttäisi analyysin tekijöitä, koska monet vanhemmista analyysitekniikoista edellyttävät vaarallisten kemikaalien käyttöä.

(5)

Erityisesti esterit on aiheellista rajata ainoastaan etyyliasetaattiin. Käymisprosessissa voi muodostua useita estereitä, mutta etyyliasetaatin esiintymispitoisuus on suurin, kun taas muita maatalousperäisessä etyylialkoholissa mahdollisesti esiintyviä estereitä ei todennäköisesti pystytä havaitsemaan käyttämällä tavanomaisia analyysitekniikoita eivätkä ne vaikuta esterien kokonaismäärään merkittävästi. Etyyliasetaatin mittauksen olisi perustuttava komission asetuksessa (EY) N:o 2870/2000 (3) vahvistettuun vertailumenetelmään, koska se on nykyisin useiden tislattujen alkoholijuomien analysointiin vakiintunut menetelmä.

(6)

Vastaavasti aldehydien kokonaismäärään eniten vaikuttava aldehydi on asetaldehydi. Sen vuoksi aldehydien määrityksessä on tarkoituksenmukaista käyttää parametrinä ainoastaan asetaldehydiä. Koska asetaldehydi on tasapainossa 1,1-dietoksietaanin kanssa eli molempia molekyylejä esiintyy ja ne muuttuvat toinen toisekseen fysiokemiallisten olosuhteiden vuoksi, on myös tarpeen laskea asetaalin sisältämä asetaldehydin fraktio. Asetaldehydin mittauksen olisi perustuttava asetuksessa (EY) N:o 2870/2000 vahvistettuun vertailumenetelmään, koska se on nykyisin useiden tislattujen alkoholijuomien analysointiin vakiintunut menetelmä.

(7)

Käymisen jälkeen esiintyy suuria määriä korkeampia alkoholeja. Maatalousperäisessä etyylialkoholissa esiintyy kuitenkin vain pieni määrä korkeampia alkoholeja, koska korkeammat alkoholit tislautuvat helposti niiden korkeampien kiehumispisteiden vuoksi. Korkeamman alkoholin mittauksen olisi perustuttava asetuksessa (EY) N:o 2870/2000 vahvistettuun vertailumenetelmään, koska se on nykyisin useiden tislattujen alkoholijuomien analysointiin vakiintunut menetelmä.

(8)

Furfuraalin osalta nykyinen vaatimus siitä, ettei sitä ole havaittavissa, liittyy märkäkemialliseen menetelmään, jota ei enää käytetä useimmissa jäsenvaltioissa, mikä estää yhtenäiset ja määritellyt analyysimenetelmät ja tulokset. Koska maatalousperäisen etyylialkoholin sisältämän furfuraalin analysoimiseksi ei tällä hetkellä ole määriteltyä vertailumenetelmää, on aiheellista määritellä raja-arvo, joka voidaan havaita useimmissa jäsenvaltioiden laboratorioissa nykyisin käytössä olevilla eri menetelmillä, jotka ovat täsmällisempiä kuin silloin, kun tämä vaatimus alun perin otettiin käyttöön. Furfuraalin mittauksen olisi perustuttava puuaineksessa esiintyvien yhdisteiden nestekromatografiaan, josta säädetään asetuksessa (EY) N:o 2870/2000.

(9)

Kattavuuden vuoksi ja asetuksen (EU) 2019/787 4 artiklan 7 kohdassa vahvistetun maatalousperäisen tisleen määritelmän mukaisesti on lisäksi aiheellista säätää, että maatalousperäistä etyylialkoholia saadaan maataloustuotteista alkoholikäymisen jälkeen tislaamalla.

(10)

Sen vuoksi asetusta (EU) 2019/787 olisi muutettava,