32022H0627(02)

EUR-Lex

Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 32022H0627(02) - EN

Help

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

Document 32022H0627(02)

Neuvoston suositus annettu 16 päivänä kesäkuuta 2022 eurooppalaisesta lähestymistavasta pieniin osaamiskokonaisuuksiin elinikäisen oppimisen ja työllistyvyyden tukemiseksi 2022/C 243/02

ST/9790/2022/INIT

EUVL C 243, 27.6.2022, p. 10–25 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

HTML

PDF

Official Journal

27.6.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 243/10

NEUVOSTON SUOSITUS

annettu 16 päivänä kesäkuuta 2022

eurooppalaisesta lähestymistavasta pieniin osaamiskokonaisuuksiin elinikäisen oppimisen ja työllistyvyyden tukemiseksi

(2022/C 243/02)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 149 ja 292, 165 ja 166 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

Euroopassa yhä useampien ihmisten on päivitettävä ja kehitettävä tietojaan, taitojaan ja osaamistaan täyttääkseen virallisen koulutuksensa ja nopeasti muuttuvan yhteiskunnan ja työmarkkinoiden tarpeiden välisen kuilun. Covid-19-pandemiasta toipuminen sekä digitaalinen muutos ja vihreä siirtymä ovat nopeuttaneet elin-, oppimis- ja työskentelytapojen muutosvauhtia. Ne ovat myös korostaneet, että ihmisten on oltava paremmin varautuneita nykyisten ja tulevien haasteiden käsittelyyn. Pandemia on vaikuttanut sekä nuorten että aikuisten uranäkymiin. Se on myös lisännyt työttömyyttä ja vahingoittanut satojen miljoonien ihmisten fyysistä, henkistä ja emotionaalista hyvinvointia Euroopassa.

Yksi eurooppalaisten yritysten ja työnantajien suurimmista haasteista on asiaankuuluvien taitojen riittämätön tarjonta EU:n työmarkkinoilla. Samanaikaisesti työntekijät kohtaavat ennennäkemättömiä muutoksia työn organisoinnissa. Lisäksi tehtäväprofiilit ja osaamisvaatimukset muuttuvat perustavanlaatuisesti digitaalisen muutoksen ja vihreän siirtymän vuoksi. Jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista 15 päivänä lokakuuta 2021 annetun neuvoston päätöksen (EU) 2021/1868 (1) mukaisesti ”jäsenvaltiot ja unioni pyrkivät kehittämään yhteensovitettua työllisyysstrategiaa ja erityisesti edistämään ammattitaitoisen, koulutetun ja mukautumiskykyisen työvoiman sekä tulevaisuuteen suuntautuvien ja talouden muutoksiin reagoivien työmarkkinoiden kehittymistä”. Jatkuva täydennys- ja uudelleenkoulutus on olennaisen tärkeää, jotta työntekijät voivat vastata nykyisen työnsä tarpeisiin tai siirtyä uusiin työpaikkoihin ja laajentuville aloille, kuten vihreille ja digitaalaloille, erityisesti väestön ikääntyessä.

Ihmisillä on oltava mahdollisuus laadukkaaseen opetukseen ja oppimiseen, joita tarjotaan eri tavoin ja eri ympäristöissä, jotta he voivat kehittää henkilökohtaisia, sosiaalisia, kulttuurisia ja ammatillisia tietojaan, taitojaan, ja osaamistaan. Koulutusjärjestelmien osalta on vaadittu joustavuuden lisäämistä ja sellaisten ratkaisujen löytämistä, joiden avulla oppijakeskeisempi, helposti saatavilla oleva ja osallistava oppiminen saataisiin entistä laajemman joukon saataville. Myös epävirallisen koulutuksen tarjoajat vastaavat tähän tarpeeseen tarjoamalla uusia ja innovatiivisia mahdollisuuksia täydennys- ja uudelleenkoulutukseen.

Toimiva elinikäisen oppimisen kulttuuri on avainasemassa sen varmistamisessa, että kaikilla on tiedot, taidot ja osaaminen, jota he tarvitsevat menestyäkseen yhteiskunnassa, työmarkkinoilla ja henkilökohtaisessa elämässä. On olennaisen tärkeää, että ihmiset voivat saada laadukasta ja tarkoituksenmukaista koulutusta sekä täydennys- ja uudelleenkoulutusta koko elämänsä ajan. Elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien olisi oltava osa oppilaitosten pitkän aikavälin strategiaa, jotta voidaan parantaa niiden kykyä vastata työnantajien ja oppijoiden nopeasti muuttuviin tarpeisiin. Tämä mahdollistaisi moninaisemman oppijajoukon (mukaan lukien näiden oppilaitosten tutkinnon suorittaneet ja muut aikuisopiskelijat) täydennys- ja uudelleenkoulutuksen. Korkeakoulujen, ammatillisten oppilaitosten, aikuiskoulutuksen tarjoajien ja pienten osaamiskokonaisuuksien muiden tarjoajien, myös työnantajien, on suositeltavaa tehdä yhteistyötä ja sisällyttää tuoreimpia tutkimustuloksia oppimahdollisuuksien suunnitteluun ja päivittämiseen.

Pienet osaamiskokonaisuudet voisivat auttaa varmentamaan pienten räätälöityjen oppimiskokemusten tulokset. Ne mahdollistavat tietojen, taitojen ja osaamisen kohdennetun ja joustavan hankkimisen, jotta voidaan vastata yhteiskunnan ja työmarkkinoiden uusiin ja kehittyviin tarpeisiin, sekä antavat yksilöille mahdollisuuden täydentää sellaisia taitoja, joita he tarvitsevat menestyäkseen nopeasti muuttuvassa ympäristössä, korvaamatta kuitenkaan perinteisiä tutkintoja. Ne voivat tarvittaessa täydentää olemassa olevia tutkintoja ja antaa lisäarvoa, heikentämättä kuitenkaan täysimittaisten ohjelmien keskeistä merkitystä muodollisessa ja ammatillisessa koulutuksessa. Pieniä osaamiskokonaisuuksia voisivat suunnitella ja antaa erilaiset tarjoajat eri oppimisympäristöissä (viralliset, epäviralliset ja arkioppimisen ympäristöt).

Vaikka pieniä osaamiskokonaisuuksia käytetään yhä enemmän, Euroopassa ei ole yhteistä määritelmää tai standardeja. Tämä rajoittaa pienten osaamiskokonaisuuksien ymmärtämistä ja käyttöönottoa ja heikentää siten pienten osaamiskokonaisuuksien mahdollisuuksia helpottaa joustavia oppimis- ja urapolkuja. Tällä suosituksella pyritään tukemaan pieniin osaamiskokonaisuuksiin kohdistuvan luottamuksen rakentamista kaikkialla Euroopassa kaikkien osapuolten, niin tarjoajien kuin edunsaajien, keskuudessa.

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin (2) ensimmäisen periaatteen mukaan jokaisella on oikeus laadukkaaseen ja inklusiiviseen opetukseen, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen sellaisten taitojen ylläpitämiseksi ja hankkimiseksi, jotka mahdollistavat täysipainoisen osallistumisen yhteiskunnan toimintaan ja auttavat työmarkkinoille siirtymisessä kaikkialla Euroopan unionissa. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin neljännessä periaatteessa todetaan, että jokaisella on oikeus saada oikea-aikaista ja räätälöityä apua omien työllisyysnäkymiensä parantamiseksi ja itsensä työllistämisen helpottamiseksi. Tähän oikeuteen kuuluu oikeus saada tukea kouluttautumiseen ja uudelleenkoulutukseen. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevassa toimintasuunnitelmassa viitataan pieniin osaamiskokonaisuuksiin innovatiivisena välineenä, jolla ”voidaan mahdollistaa joustavat oppimispolut ja tukea työntekijöitä työssään tai ammatillisissa siirtymissä”. Pienillä osaamiskokonaisuuksilla voi olla merkitystä pyrittäessä saavuttamaan EU:n yleistavoitteet, jotka on määrä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä, muun muassa tavoite, jonka mukaan 60 prosenttia kaikista aikuisista osallistuu koulutukseen vuosittain ja työllisyysaste on vähintään 78 prosenttia. EU:n johtajat, työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunta suhtautuivat molempiin tavoitteisiin myönteisesti Porton sosiaalialan huippukokouksessa, samoin Eurooppa-neuvosto kokouksessaan 24.–25. kesäkuuta 2021 (3).

Samaan aikaan toimintasuunnitelman kanssa komissio antoi suosituksen tehokkaasta työllisyyden aktiivituesta covid-19-kriisin jälkeen (EASE-suositus) (4). Suosituksessa annetaan jäsenvaltioille konkreettisia toimintapoliittisia ohjeita sellaisten yhdenmukaisten toimenpidepakettien kehittämisestä, joilla helpotetaan ammatillisia siirtymiä ja edistetään työllistävää elpymistä covid-19-pandemiasta. Toimintapoliittiset ohjeet kattavat täydennys- ja uudelleenkoulutusmahdollisuudet ja tukitoimenpiteet.

Euroopan osaamisohjelman (5) 12 lippulaivatoimen joukossa ilmoitettiin uudesta aloitteesta, joka koskee eurooppalaista lähestymistapaa pieniin osaamiskokonaisuuksiin. Tällä uudella aloitteella pyritään tukemaan pienten osaamiskokonaisuuksien laatua, avoimuutta ja käyttöönottoa koko EU:ssa. Osaamisohjelmassa ilmoitettiin myös yksilöllisiä oppimistilejä koskevasta aloitteesta, joka voisi auttaa korjaamaan työikäisten aikuisten koulutukseen pääsyssä nyt olevat puutteet ja auttaa ihmisiä hallitsemaan työmarkkinasiirtymiä onnistuneesti. Pieniä osaamiskokonaisuuksia voidaan käyttää osana ihmisille tarjottavaa koulutusta näiden yksilöllisten oppimistilien käytön tukemiseksi.

10.

Komission tiedonannossa (6) eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamisesta vuoteen 2025 mennessä ilmoitettiin, että komissio pyrkii kehittämään pieniä osaamiskokonaisuuksia koskevan eurooppalaisen lähestymistavan, jotta voidaan laajentaa oppimismahdollisuuksia ja vahvistaa korkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten roolia elinikäisessä oppimisessa.

11.	Kestävää kilpailukykyä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja selviytymiskykyä tukevasta ammatillisesta koulutuksesta annetussa neuvoston suosituksessa (7) kehotetaan komissiota selvittämään pienten osaamiskokonaisuuksien toimintaperiaatetta ja käyttömahdollisuuksia.

12.

Eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista edettäessä kohti eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamista ja kehittämistä (2021–2030) (8) annetussa neuvoston päätöslauselmassa esitetään pienten osaamiskokonaisuuksien käsitteen ja käyttömahdollisuuksien tutkimista yhtenä konkreettisista kysymyksistä ja toimista, jotka kuuluvat strategisten puitteiden prioriteettialaan 2 (elinikäinen oppiminen ja liikkuvuus).

13.

Neuvoston päätelmissä Eurooppalaiset yliopistot -aloitteesta – korkea-asteen koulutuksen, tutkimuksen, innovoinnin ja yhteiskunnan yhdistäminen: eurooppalaisen korkea-asteen koulutuksen uuden ulottuvuuden pohjustaminen (9) korostetaan että ”vaikka pienet osaamiskokonaisuudet eivät poikkea täysimääräisten tutkinto-ohjelmien perusperiaatteesta eivätkä alenna niiden arvoa, ne voisivat auttaa laajentamaan oppimismahdollisuuksia, jotta voidaan ottaa huomioon epätyypilliset oppijat ja uusien taitojen kysyntä työmarkkinoilla, tehdä oppimiskokemuksista joustavampia ja modulaarisempia, tukea pääsyä korkea-asteen koulutukseen, ja ottaa oppijat mukaan heidän aiemmista tutkinnoistaan tai taustastaan riippumatta edistämällä uudelleenkoulutus- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksia samalla kun varmistetaan laadukas koulutuksen taso”.

14.

Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen opetusministerit sitoutuivat hallitustenvälisen Bolognan prosessin Rooman julkilausumassa (10) auttamaan korkeakoulujaan i) monipuolistamaan oppimistarjontaansa ja ii) innovoimaan koulutussisältöä ja toteutustapoja. Täysimääräisten tutkinto-ohjelmien lisäksi monet korkeakoulut tarjoavat tai aikovat tarjota pienempiä oppimisyksiköitä, samalla säilyttäen oikeuden suunnitella opinto-ohjelmia ja säännellä opintosuoritusten siirtoa koskevia kysymyksiä itsenäisesti. Näiden pienempien yksiköiden avulla oppijat voivat kehittää tai päivittää kulttuurisia, ammatillisia ja monialaisia taitojaan ja osaamistaan elämänsä eri vaiheissa. Bolognan prosessin mukaisessa yhteistyössä tutkitaan, miten ja missä määrin näitä pieniä ja joustavia oppimisyksiköitä – myös pieniin osaamiskokonaisuuksiin johtavia oppimisyksiköitä – voidaan määritellä, kehittää, toteuttaa ja tunnustaa yhteisten välineiden avulla.

15.

Koulutusjärjestelmissä olisi otettava huomioon kaikkien oppijoiden erilaiset yksilölliset tarpeet, kyvyt ja valmiudet. Niiden olisi myös tarjottava oppimismahdollisuuksia kaikille, myös epävirallisessa oppimisessa ja arkioppimisessa, kuten koulutuksen tasapuolisuudesta ja osallistavuudesta kaikkien oppijoiden menestyksen edistämiseksi annetuissa neuvoston päätelmissä (11) korostetaan. Hyvin suunniteltuja pieniä osaamiskokonaisuuksia voidaan käyttää osana kohdennettuja toimenpiteitä, joilla tuetaan laajemman oppijajoukon osallisuutta ja koulutukseen pääsyä. Tähän laajempaan oppijoiden kirjoon kuuluvat muita heikommassa asemassa olevat ja haavoittuvat ryhmät (kuten vammaiset, ikääntyneet, henkilöt, joilla on matala koulutus- ja osaamistaso, vähemmistöt, maahanmuuttajataustaiset, pakolaiset ja henkilöt, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia maantieteellisen sijaintinsa ja/tai sosioekonomisesti epäsuotuisan tilanteensa vuoksi). Pieniä osaamiskokonaisuuksia voidaan käyttää myös opiskelijoiden parempaan suuntaamiseen ja koulutuksen saatavuuden ja onnistuneisuuden edistämiseen sekä tukemaan siirtymistä koulusta työelämään. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrän odotettu kasvu edellyttää strategioiden laatimista, jotta nämä ryhmät voidaan tehokkaasti integroida koulutus- ja työvoimajärjestelmiin. Pienten osaamiskokonaisuuksien myöntämisen suunnitteluun liittyvällä ohjauksella ja vastavuoroisella oppimisella kaikkialla EU:ssa voidaan edistää osallisuutta ja varmistaa, että kaikkien yhteiskuntaryhmien oppijat voivat hyödyntää etujaan.

16.	Pienet osaamiskokonaisuudet voivat myös tukea työntekijöiden ammatillista kehitystä ja liikkuvuutta. Tämä koskee myös epätyypillisissä työmuodoissa, kuten alustataloudessa (12), työskenteleviä henkilöitä, joilla voi olla vaikeuksia saada koulutusta ammattiasemastaan riippuen (13).

17.

Pienillä osaamiskokonaisuuksilla voisi olla aktiivinen rooli digitaalisen ja vihreän siirtymän edistämiseen tähtäävien EU:n poliittisten aloitteiden toteuttamisessa. Pienet osaamiskokonaisuudet voisivat i) tukea digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman 2021–2027 (14) tavoitteita auttaa tarjoamaan joustavia ja esteettömiä digitaalisten taitojen oppimismahdollisuuksia ja ii) auttaa saavuttamaan komission vuoteen 2030 ulottuvan digitaalisen kompassin tavoitteet, jotka koskevat digitaaliset taidot omaavan väestön ja erittäin ammattitaitoisten digitaalialan ammattilaisten kehittämistä Euroopassa vuoteen 2030 mennessä. Pienillä osaamiskokonaisuuksilla voisi myös olla merkitystä toteutettaessa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa (15), Euroopan kasvustrategiaa, jolla pyritään siirtämään taloutta ja yhteiskuntaa kestävämmälle uralle.

18.

Eurooppalaisesta tutkintojen viitekehyksestä elinikäisen oppimisen edistämiseksi ja eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi 23 päivänä huhtikuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen kumoamisesta annetussa neuvoston suosituksessa (16) esitetään yhteinen viitekehys, jonka avulla ihmiset ja organisaatiot voivat verrata sekä eri tutkintojärjestelmiä että näistä järjestelmistä saatujen tutkintojen tasoa. Eurooppalaisena viitekehyksenä eurooppalainen tutkintojen viitekehys (EQF) on avoin kaiken tyyppisille ja tasoisille tutkinnoille, ja se on yhteinen standardi avoimuudelle, siirrettävyydelle ja vertailtavuudelle. EQF on avoin myös pienille osaamiskokonaisuuksille, jos ja silloin kun ne sisältyvät alun perin kansallisiin tutkintojen viitekehyksiin.

19.

Epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista 20 päivänä joulukuuta 2012 annetussa neuvoston suosituksessa (17) kehotettiin jäsenvaltioita ottamaan vuoteen 2018 mennessä käyttöön kansalliset olosuhteet ja erityispiirteet huomioon ottaen ja asianmukaiseksi katsomallaan tavalla järjestelyt epävirallisen ja arkioppimisen validoimiseksi. Nämä validointijärjestelyt merkitsevät sitä, että ihmiset voivat saada epävirallisen ja arkioppimisen kautta hankkimansa tiedot, taidot ja osaamisen validoitua. Näiden validointijärjestelyjen avulla ihmiset voivat myös saada todistuksen kokonaisen tutkinnon tai tarvittaessa tutkinnon osan suorittamisesta. Suosituksen vuonna 2020 tehdyssä arvioinnissa (18) kehotettiin kehittämään validointien ja pienten osaamiskokonaisuuksien välisiä yhteyksiä.

20.

Yhteisistä puitteista parempien palvelujen tarjoamiseksi taitojen ja tutkintojen alalla (Europass) ja päätöksen N:o 2241/2004/EY kumoamisesta 18 päivänä huhtikuuta 2018 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä (EU) 2018/646 (19) vahvistetaan perusta verkkopohjaisten välineiden tarjoamiselle, jotta ihmiset voivat hallinnoida uraansa ja elinikäistä oppimistaan, ja sellaisten osaamistodistusten todennuspalvelut, jotka tekevät pienistä osaamiskokonaisuuksista siirrettäviä.

21.

Pienten osaamiskokonaisuuksien merkityksellisyys, kehittäminen ja päivittäminen riippuvat seuraavista tekijöistä:

i)	alueellisten ja kansallisten viranomaisten ja koulutusorganisaatioiden välinen yhteistyö ja

ii)

alakohtainen ja alojen välinen työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu (tässä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelussa olisi oltava mukana organisaatioita, jotka edustavat sekä yksityisen että julkisen sektorin työntekijöitä ja työnantajia, pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä) sekä ammatti- ja johtohenkilöstöä).

22.

Tässä suosituksessa noudatetaan täysimääräisesti toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita, institutionaalisen riippumattomuuden ja akateemisen vapauden periaatteita sekä jäsenvaltioiden vastuuta koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä kansallisten olosuhteiden mukaisesti ja tiiviissä yhteistyössä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa.

23.	Tällä suosituksella ei rajoiteta ammattipätevyyden tunnustamista koskevan direktiivin 2005/36/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2013/55/EU, eikä siinä säädetyn automaattisen tunnustamisen järjestelmän soveltamista,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN SUOSITUKSEN, joka pannaan täytäntöön alueellisen, kansallisen ja unionin lainsäädännön ja prioriteettien, kansallisten olosuhteiden ja käytettävissä olevien resurssien mukaisesti, mukaan lukien sosioekonominen tilanne ja kansallisten koulutusjärjestelmien, elinikäisen oppimisen ja työllisyysjärjestelmien ominaispiirteet, ja tiiviissä yhteistyössä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa:

Tavoitteet

Jäsenvaltioille suositellaan, että ne hyväksyvät pieniä osaamiskokonaisuuksia koskevan eurooppalaisen lähestymistavan, jonka tavoitteena on

antaa yksilöille mahdollisuus hankkia, saattaa ajan tasalle ja kehittää tietoja, taitoja ja osaamista, joita he tarvitsevat menestyäkseen kehittyvillä työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa, jotta he voivat hyötyä täysimääräisesti sosiaalisesti oikeudenmukaisesta elpymisestä ja oikeudenmukaisesta siirtymisestä vihreään ja digitaaliseen talouteen ja jotta he ovat paremmin valmistautuneita käsittelemään nykyisiä ja tulevia haasteita;

b)	tukea pienten osaamiskokonaisuuksien tarjoajien valmiutta lisätä oppimistarjonnan laatua, avoimuutta, saatavuutta ja joustavuutta, jotta ihmiset voivat luoda yksilöllisiä oppimis- ja urapolkuja;

c)	tukea osallisuutta, saatavuutta ja yhtäläisiä mahdollisuuksia ja edistää selviytymiskykyä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja vaurautta kaikkien kannalta väestörakenteen ja yhteiskunnan muutoksissa ja taloussyklien kaikissa vaiheissa.

Jäsenvaltioille suositellaan, että ne tarvittaessa käyttävät pieniä osaamiskokonaisuuksia välineenä, jolla vahvistetaan ja täydennetään olemassa olevia oppimismahdollisuuksia, lisätään osallistumista elinikäiseen oppimiseen ja autetaan saavuttamaan tavoite siitä, että 60 prosenttia kaikista aikuisista osallistuu koulutukseen vuosittain Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan toimintasuunnitelman ja EU-johtajien toivomuksen mukaisesti ja uudesta eurooppalaisesta aikuiskoulutusohjelmasta 2021–2030 annetussa neuvoston päätöslauselmassa (20) hyväksytyn tavoitteen mukaisesti.

Soveltamisala

Tämä suositus kattaa pienet osaamiskokonaisuudet sekä politiikat, joilla voidaan tukea niiden tehokasta suunnittelua, myöntämistä ja käyttöä.

Pieniä osaamiskokonaisuuksia voidaan käyttää täydentämään ja parantamaan koulutusta, elinikäistä oppimista ja työllistyvyyttä edistäviä ekosysteemejä. Tässä suosituksessa esitetyillä toimenpiteillä pyritään vahvistamaan oppimismahdollisuuksia ja työllistyvyyttä häiritsemättä perus-, korkea- ja ammatillisen koulutuksen järjestelmiä ja ilman, että heikennetään ja korvataan olemassa olevia tutkintoja. Toimenpiteissä suositellaan vahvistamaan yhteinen eurooppalainen lähestymistapa pienten osaamiskokonaisuuksien parhaillaan saatavilla ja kehittymässä olevaan tarjontaan Euroopan unionissa ja esitetään pienten osaamiskokonaisuuksien määritelmä ja ohjeet niiden suunnittelua, myöntämistä ja kuvausta varten niiden laadun ja avoimuuden parantamiseksi ja käyttöönoton helpottamiseksi.

Määritelmät

Tässä suosituksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

’Pienellä osaamiskokonaisuudella’ tarkoitetaan niiden oppimistulosten kirjausta, jotka oppija on hankkinut pienen oppimismäärän jälkeen. Näitä oppimistuloksia on arvioitu avointen ja selkeästi määriteltyjen kriteerien perusteella. Pieniin osaamiskokonaisuuksiin johtavien oppimiskokemusten tarkoituksena on tarjota oppijalle erityisiä tietoja, taitoja ja osaamista, jotka vastaavat yhteiskunnallisiin, henkilökohtaisiin, kulttuurisiin tai työmarkkinoiden tarpeisiin. Pienet osaamiskokonaisuudet ovat oppijan omistamia, ne voidaan jakaa ja ne ovat siirrettävissä. Ne voivat olla erillisiä tai ne voidaan yhdistää suurempiin osaamistodistuksiin. Ne pohjautuvat laadunvarmistukseen, joka perustuu kyseisellä osaamisalueella tai toimialalla sovittuihin standardeihin.

’Pienten osaamiskokonaisuuksien tarjoajilla’ tarkoitetaan oppilaitoksia ja organisaatioita, työmarkkinaosapuolia (eli työntekijöitä ja työnantajia edustavia järjestöjä), työnantajia ja teollisuutta, kansalaisyhteiskunnan järjestöjä, julkisia työvoimapalveluja sekä alueellisia ja kansallisia viranomaisia ja muita toimijoita, jotka suunnittelevat, tarjoavat ja myöntävät pieniä osaamiskokonaisuuksia virallista ja epävirallista oppimista sekä arkioppimista varten. Tämä ei vaikuta alueelliseen ja kansalliseen lainsäädäntöön ja olosuhteisiin.

c)	’Oppimisympäristöillä’ tarkoitetaan erilaisia fyysisiä, verkkopohjaisia, monimuotoisia (21), virtuaalisia ja digitaalisia paikkoja, olosuhteita ja kulttuureja, joissa ihmiset oppivat ja jotka kattavat kaikki tilanteet, joissa virallinen ja epävirallinen oppiminen sekä arkioppiminen voi toteutua.

’Virallisella oppimisella’ tarkoitetaan oppimista, joka tapahtuu nimenomaan oppimista varten suunnitellussa organisoidussa ja jäsennellyssä ympäristössä ja joka yleensä johtaa tutkinnon myöntämiseen, tavallisesti todistuksen muodossa; siihen sisältyvät yleissivistävän koulutuksen, perus- ja jatko-koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestelmät ja korkeakoulutusjärjestelmät (22).

e)	’Epävirallisella oppimisella’ tarkoitetaan oppimista, joka tapahtuu virallisen koulutuksen ulkopuolella ja oppimistavoitteiden ja oppimiseen käytettävän ajan osalta suunniteltujen toimintojen avulla ja johon sisältyy jonkin tyyppistä oppimisen tukea (23).

’Arkioppimisella’ tarkoitetaan arkipäivän toimista ja kokemuksista oppimista, joka ei ole tavoitteiden, ajankäytön tai oppimisen tuen osalta organisoitua eikä jäsenneltyä; se ei välttämättä ole oppijan näkökulmasta tietoisesti tavoiteltua (24). Se ei automaattisesti johda pieneen osaamiskokonaisuuteen, mutta sitä voidaan tarkastella validointijärjestelyjen yhteydessä, joissa voidaan tunnistaa, dokumentoida, arvioida ja/tai varmentaa yksittäisen henkilön oppimistulokset.

’Siirrettävyydellä’ tarkoitetaan osaamistodistuksen haltijan mahdollisuutta tallentaa pieni osaamiskokonaisuutensa valitsemaansa järjestelmään, jakaa osaamistodistus valitsemalleen (kansalliselle tai kansainväliselle) osapuolelle ja kaikkien vaihdon osapuolten mahdollisuutta ymmärtää osaamistodistuksen sisältö ja todentaa sen aitous. Tämä mahdollistaa siirrettävyyden koulutusalojen välillä ja niiden sisällä, työmarkkinoilla ja maiden välillä.

’Kerrytettävyydellä’ tarkoitetaan mahdollisuutta tarvittaessa yhdistää erilaisia pieniä osaamiskokonaisuuksia ja rakentaa niistä loogisia yhdistelmiä. Suoritusten kerryttämisestä tai yhdistämisestä päättävät vastaanottavat organisaatiot (esim. oppilaitokset, työnantajat jne.) omien käytäntöjensä mukaisesti, ja niiden olisi tuettava oppijan tavoitteita ja tarpeita. Kerryttäminen ei automaattisesti luo oikeutta tutkintoon. Alueelliset ja kansalliset viranomaiset tai instituutiot tekevät tällaiset päätökset myöntämismenettelyjensä mukaisesti.

i)	’Arvioinnilla’ tarkoitetaan prosessia tai menetelmää, jolla arvioidaan, mitataan ja lopulta kuvataan oppimistuloksia, joita henkilöt ovat hankkineet virallisen, epävirallisen tai arkioppimisen kautta. Arvioinnin suorittaa tarjoaja tai muu tunnustettu arvioinnin tarjoaja.

Pientä osaamiskokonaisuutta kuvaava määritelmä ja eurooppalaiset vakiotiedot

Jäsenvaltioille suositellaan seuraavien käyttöön ottamista ja käytön edistämistä:

a)	5 kohdan a alakohdassa esitetty pienen osaamiskokonaisuuden määritelmä

pientä osaamiskokonaisuutta kuvaavat eurooppalaiset vakiotiedot (kuvataan liitteessä I), mukaan lukien seuraavat pakolliset tiedot:

i)	oppijan tunnistetiedot

ii)	pienen osaamiskokonaisuuden nimi

iii)	myöntäjän maa (maat) / alue (alueet)

iv)	myöntävä elin (tai elimet)

v)	myöntämispäivä

vi)	oppimistulokset

vii)	oppimistulosten saavuttamisen edellyttämä ohjeellinen työmäärä (mahdollisuuksien mukaan eurooppalaisessa opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmässä (ECTS))

viii)

pieneen osaamiskokonaisuuteen johtavan oppimiskokemuksen taso (ja tarvittaessa sykli) (eurooppalainen tutkintojen viitekehys, eurooppalaisen korkeakoulutusalueen tutkintojen viitekehys) tapauksen mukaan

ix)	arvioinnin tyyppi

x)	oppimistoimeen osallistumisen muoto

xi)	pienen osaamiskokonaisuuden perustana käytetyn laadunvarmistuksen tyyppi

c)	pienten osaamiskokonaisuuksien suunnittelua ja myöntämistä koskevat eurooppalaiset periaatteet (kuvataan liitteessä II).

Pienten osaamiskokonaisuuksien ekosysteemin kehittäminen

Jäsenvaltioiden on suositeltavaa tarvittaessa helpottaa pienten osaamiskokonaisuuksien käynnissä olevaa ja alkavaa kehittämistä virallisissa oppimisympäristöissä muun muassa

tukemalla korkeakouluja pienten osaamiskokonaisuuksien roolin tutkimisessa, kun oppimismahdollisuuksia tarjotaan erilaisille oppijoille, erityisesti laajentamalla houkuttelevia, helposti saatavilla olevia, osallistavia ja oppijakeskeisiä elinikäisen oppimisen toimia, tarvittaessa myös Eurooppalaiset yliopistot -allianssien (25) toiminnan kautta

tukemalla sitä, että ammatilliset oppilaitokset ja muut ammatillisen koulutuksen tarjoajat tutkivat pienten osaamiskokonaisuuksien roolia ammatillisessa jatkokoulutuksessa, kun tuetaan aikuisten täydennys- ja uudelleenkoulutusta, tarvittaessa myös ammatillisen koulutuksen huippuyksiköiden toiminnan avulla

harkitsemalla, että kansallisten olosuhteiden mukaisesti tarjotaan kaikilla koulutustasoilla julkista rahoitusta pieniin osaamiskokonaisuuksiin johtavien pienten koulutukseen liittyvien toimien kehittämiseen ja tarjoamiseen, ottaen samalla huomioon institutionaalinen riippumattomuus, jotta voidaan mahdollistaa monimuotoisuus ja luovuus.

Jäsenvaltioiden on suositeltavaa tarvittaessa tukea pienten osaamiskokonaisuuksien käynnissä olevaa ja alkavaa kehittämistä epävirallisissa oppimisympäristöissä ja arkioppimisympäristöissä muun muassa

tukemalla sitä, että pieniä osaamiskokonaisuuksia suunnittelevat ja myöntävät muutkin kuin 7 kohdassa tarkoitetut tarjoajat (näihin tarjoajiin voivat kuulua muun muassa yritykset, työmarkkinaosapuolet, kansalaisjärjestöt, paikallisviranomaiset, yhteisölliset keskukset, ammatilliset yhdistykset, tutkimus- ja innovointiorganisaatiot ja yksityiset palveluntarjoajat), mukaan lukien rahoituslähteiden moninaisuuden edistäminen

b)	edistämällä tarvittaessa työnantajien ja työntekijöiden edustajien suunnittelemien ja hyväksymien pienten osaamiskokonaisuuksien kehittämistä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun avulla

c)	harkitsemalla aiemman oppimisen tunnustamisen ja epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen validointia koskevien menettelyjen mukauttamista, jotta pieniä osaamiskokonaisuuksia on mahdollista myöntää.

Jäsenvaltioita kannustetaan tukemaan pienten osaamiskokonaisuuksien laatua ja avoimuutta tarvittaessa muun muassa

a)	soveltamalla, mukauttamalla ja kehittämällä erilaisten koulutuksen tarjoajien myöntämien pienten osaamiskokonaisuuksien laadunvarmistusmekanismeja, mahdollisuuksien mukaan hyödyntämällä olemassa olevia mekanismeja (ks. liite 2)

b)	tukemalla osaamista koskevan tiedon hankintajärjestelmien käyttöä työmarkkinoiden tarpeiden ja väestörakenteen muutosten analysoinnissa, jotta voidaan tunnistaa mahdolliset pienten osaamiskokonaisuuksien kehittämis- tai päivittämistarpeet

c)	kannustamalla siihen, että koulutuksen tarjoajat julkaisevat luetteloita tarjoamistaan pienistä osaamiskokonaisuuksista, mukaan lukien tarvittaessa toimintaperiaatteet, jotka koskevat muiden koulutuksen tarjoajien myöntämien pienten osaamiskokonaisuuksien tunnustamista

sisällyttämällä pienet osaamiskokonaisuudet kansallisiin tutkintojen viitekehyksiin ja järjestelmiin. Kansalliset viranomaiset tai laitokset tekevät päätökset pienten osaamiskokonaisuuksien sisällyttämisestä alueellisiin ja kansallisiin kehyksiin tai järjestelmiin kansallisten olosuhteiden mukaisesti.

10.

Jäsenvaltioita suositellaan tarvittaessa edistämään ja tukemaan tehokasta tutkimusta, yhteistyötä, hallintoa ja kumppanuuksia seuraavien tahojen välillä:

i)	koulutuslaitokset

ii)	työmarkkinaosapuolet

iii)	työnantajat ja teollisuus

iv)	tutkimus- ja innovointiorganisaatiot

v)	kansalaisyhteiskunnan järjestöt

vi)	työllisyyspalvelut ja sosiaalista osallisuutta koskevat palvelut ja

vii)	paikalliset, alueelliset ja kansalliset viranomaiset.

Tutkimus, yhteistyö, hallinto ja kumppanuus ovat tärkeitä, jotta voidaan tunnistaa pieniä osaamiskokonaisuuksia koskevat tarpeet, kehittää yhdessä pieniä osaamiskokonaisuuksia ja päivittää niitä sekä arvioida vaikutusta täydennys- ja uudelleenkoulutukseen, elinikäiseen oppimiseen ja urakehitykseen.

Pienten osaamiskokonaisuuksien potentiaalin hyödyntäminen

11.

Jäsenvaltioita suositellaan tarvittaessa sisällyttämään pienet osaamiskokonaisuudet sekä koulutusjärjestelmiin että osaamispolitiikkaan muun muassa

a)	kannustamalla sisällyttämään pieniin osaamiskokonaisuuksiin johtavat koulutustarjoukset tarjolla olevien koulutusmahdollisuuksien luetteloihin

käyttämällä tarvittaessa pieniä osaamiskokonaisuuksia kaikkien oppijoiden koulutukseen pääsyn parantamiseen, myös muita heikommassa asemassa olevien ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien (kuten vammaisten, ikääntyneiden, matalan koulutus- ja osaamistason henkilöiden, vähemmistöjen, maahanmuuttajataustaisten, pakolaisten ja henkilöiden, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia maantieteellisen sijaintinsa ja/tai sosioekonomisesti epäsuotuisan tilanteensa vuoksi)

c)	käyttämällä pieniä osaamiskokonaisuuksia tarvittaessa tukemaan joustavia oppimispolkuja ja siirtymistä keskiasteen koulutuksesta tai ammatillisesta koulutuksesta korkeakoulutukseen sekä aikuiskoulutukseen

d)	käyttämällä tarvittaessa pieniä osaamiskokonaisuuksia, jotka voidaan sisällyttää tutkinto-ohjelmiin tai joilla voidaan täydentää niitä

e)	käyttämällä pieniä osaamiskokonaisuuksia lisäkeinona parantaa entistä laajemman oppijajoukon perustason ja edistyneen tason digitaalisia taitoja ja osaamista digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan toimintasuunnitelman mukaisesti

f)	käyttämällä pieniä osaamiskokonaisuuksia tukemaan vihreää siirtymää ja kestävää kehitystä koskevan oppimisen kehittämistä osana vihreää siirtymää ja kestävää kehitystä koskevasta oppimisesta annetun neuvoston suosituksen kansallista täytäntöönpanoa

edistämällä pienten osaamiskokonaisuuksien käyttöä oppilaitosten ja muiden koulutuksen tarjoajien toiminnassa yhteistyössä niitä ympäröivän osaamis- ja innovaatioekosysteemin kanssa, jotta voidaan lisätä pienten osaamiskokonaisuuksien merkityksellisyyttä ja niiden potentiaalisia myönteisiä vaikutuksia talouteen paikallisella ja alueellisella tasolla

h)	edistämällä pienten osaamiskokonaisuuksien ymmärtämistä ja käyttöä opettajien ja kouluttajien, opinto-ohjaajien (esim. Erasmus+ Teacher Academies -toiminnon yhteydessä) sekä tieteenharjoittajien, tutkijoiden ja muun asiaankuuluvan henkilöstön jatkuvan ammatillisen kehittymisen avulla

i)	edistämällä pienten osaamiskokonaisuuksien käyttöä uusimpien tutkimustulosten siirtämiseksi nopeasti oppimismahdollisuuksiin ja vahvistamalla eurooppalaisen koulutusalueen ja eurooppalaisen tutkimusalueen välistä synergiaa

j)	tutkimalla pienten osaamiskokonaisuuksien käyttöä eurooppalaisella koulutusalueella, jotta voidaan kyseenalaistaa sukupuolistereotypiat ja muut syrjivät stereotypiat, jotka koskevat opintovalintoja ja joita esiintyy koulutuskäytännöissä ja -materiaaleissa.

12.

Jäsenvaltioita suositellaan tarvittaessa sisällyttämään pienet osaamiskokonaisuudet työllisyyspolitiikkoihinsa ja aktiivisiin työmarkkinapolitiikkoihinsa (eli työvoimapalveluihin, koulutustukeen ja työllisyyskannustimiin) muun muassa

käyttämällä pieniä osaamiskokonaisuuksia asiaankuuluvasti seuraaviin tarkoituksiin:

i)	tietyillä talouden aloilla ja alueilla esiintyvään osaamisen kohtaanto-ongelmaan ja pullonkauloihin puuttuminen ja

ii)	työntekijöiden täydennys- ja uudelleenkoulutus työmarkkinoilla kysyttäviä taitoja ja tarjolla olevia työpaikkoja varten, erityisesti digitaalisen ja vihreän siirtymän yhteydessä

b)	sisällyttämällä pieniin osaamiskokonaisuuksiin johtavia koulutuksia sellaisiin tunnustettuihin koulutusmahdollisuuksiin, jotka voidaan yhdistää mahdollisesti olemassa oleviin yksilöllisiin oppimistileihin ja muihin koulutusta tukeviin järjestelmiin

c)	edistämällä pienten osaamiskokonaisuuksien käyttöä keinona päivittää ja parantaa itsenäisten ammatinharjoittajien ja epätyypillisessä työsuhteessa olevien työntekijöiden, mukaan lukien alustojen ja pk-yritysten kautta työskentelevien henkilöiden, taitoja

tutkimalla pienten osaamiskokonaisuuksien käyttöä kohdennetuissa aloitteissa, joilla tuetaan ja motivoidaan muita heikommassa asemassa olevia ja haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä (kuten vähimmäistoimeentulon saajia, vammaisia, pitkäaikaistyöttömiä ja vähän koulutettuja) työmarkkinoille palaamisessa tai työsuhteen jatkamisessa

e)	tutkimalla pienten osaamiskokonaisuuksien roolia nuorten tukemiseksi järjestelmissä, joita käytetään vahvistetun nuorisotakuun täytäntöönpanemisessa, myös valmentavassa koulutuksessa ja laadukkaassa jatkokoulutustarjonnassa

f)	tutkimalla pienten osaamiskokonaisuuksien roolia osana tehokkaasta työllisyyden aktiivituesta covid-19-kriisin jälkeen annetun suosituksen (EASE-suosituksen) kansallista täytäntöönpanoa

g)	tutkimalla pienten osaamiskokonaisuuksien käyttöä työntekijöiden ammatillisen kehityksen tukemiseksi ja täydennys- ja uudelleenkoulutusta koskevien pakollisten vaatimusten täyttämiseksi tietyissä työpaikoissa ja tietyissä työtyypeissä (esim. lisenssit, vaadittu koulutus ja luvat).

13.

Jäsenvaltioita kehotetaan tarvittaessa kannustamaan ja tukemaan kansallisten tiedotuskeskusten eurooppalaista verkostoa ja tutkintotodistusten akateemisen tunnustamisen kansallisia tiedotuskeskuksia (ENIC-NARIC-verkostot) tai asianmukaisia elimiä kehittämään tarvittaessa avoimia tunnustamisprosesseja erityyppisten tarjoajien myöntämiä pieniä osaamiskokonaisuuksia varten. Tämä olisi tehtävä yhteistyössä 10 kohdassa mainittujen asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa, muun muassa tutkimalla pienten osaamiskokonaisuuksien automaattisen tunnustamisen mahdollista toteutettavuutta (26).

14.

Jäsenvaltioita suositellaan varmistamaan tarvittaessa, että pienten osaamiskokonaisuuksien tunnistamista ja valintaa koskevat tiedot ja neuvot sisällytetään elinikäisen oppimisen ohjauspalveluihin. Tähän sisältyvät neuvontapalvelut korkeakoulujen urakeskuksissa, julkisissa työvoimapalveluissa, yksityisissä työvoimapalveluissa, sosiaalipalveluissa ja muissa ohjauspalveluissa (työllisyys, ura, koulutus, valmennus). Pieniä osaamiskokonaisuuksia koskevan ohjauksen sisällyttämisen näihin palveluihin olisi palveltava kaikkien oppijoiden tarpeita, myös muita heikommassa asemassa olevien ja haavoittuvassa asemassa olevien oppijoiden tarpeita.

15.

Jäsenvaltioille suositellaan, että ne tarvittaessa

määrittävät toimenpiteitä asiaan liittyvien ja olemassa olevien kansallisten järjestelyjen ja rahoituskehysten pohjalta tämän suosituksen täytäntöönpanemiseksi. Tähän voisivat sisältyä yhteydet mahdollisesti olemassa oleviin yksilöllisiin oppimistileihin (ottaen asianmukaisesti huomioon koulutus- ja työmarkkinajärjestöjen vastuu ja riippumattomuus kansallisessa yhteydessä)

b)	hyödyntävät unionin varoja ja välineitä parhaalla mahdollisella tavalla tarvittavien uudistusten tukemiseksi, niin mahdollistavien puitteiden kuin pienten osaamiskokonaisuuksien kehittämisen ja käytönkin osalta.

Komission tuki

Neuvosto suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio aikoo toissijaisuusperiaatteen ja kansalliset olosuhteet asianmukaisesti huomioon ottaen ja tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

16.

kehittää ja mukauttaa tarvittaessa olemassa olevia unionin välineitä ja palveluja, joilla tuetaan kaiken tyyppisten koulutuksen tarjoajien pienten osaamiskokonaisuuksien kehittämistä, muun muassa

a)	tukemalla suuntaviivojen laatimista siitä, miten voidaan edistää avoimuutta ja soveltaa EU:n ja Bolognan prosessin nykyisiä korkeakoulutuksen välineitä pienten osaamiskokonaisuuksien sisäiseen ja ulkoiseen laadunvarmistukseen

b)	tutkimalla, miten eurooppalaisen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmän käyttäjien opasta korkeakoulutuksen alalla voidaan mukauttaa pienten osaamiskokonaisuuksien sisällyttämiseksi

c)	tutkimalla, miten voidaan mukauttaa ja kehittää taitoja ja tutkintoja koskevia EU:n välineitä pienten osaamiskokonaisuuksien sisällyttämiseksi ammatillisen koulutuksen järjestelmiin

d)	edistämällä ENIC-NARICin ja muiden asianmukaisten elinten roolia pienten osaamiskokonaisuuksien tunnustamisessa jatko-opintoja ja/tai työllistymistä varten muun muassa kehittämällä ohjausta ja koulutusta

e)	tukemalla jäsenneltyä vuoropuhelua mahdollisuudesta sisällyttää pienet osaamiskokonaisuudet kansallisiin tutkintojen viitekehyksiin

f)	tutkimalla eurooppalaista opiskelijakorttia koskevan aloitteen kehittämistä, jotta opiskelijat voivat jakaa opintojensa aikansa ulkomailta saamiensa pienten osaamiskokonaisuuksien tulokset turvallisesti muille oppilaitoksille.

17.

tukea jäsenvaltioiden ja sidosryhmien välistä yhteistyötä muun muassa seuraavasti:

tukemalla alueellisten ja kansallisten viranomaisten välistä tiedonvaihtoa asiaankuuluvista alueellisista ja kansallisista poliittisista aloitteista ja niiden vaikutuksia koskevasta näytöstä, hyödyntäen parhaalla mahdollisella tavalla eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisia puitteita edettäessä kohti eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamista ja kehittämistä

b)	edistämällä pienten osaamiskokonaisuuksien laadunvarmistusta koskevaa eurooppalaista yhteistyötä, rakentaen näin vastavuoroista luottamusta

kannustamalla korkeakouluja ja ammatillisia oppilaitoksia, mukaan lukien Eurooppalaiset yliopistot -allianssit ja ammatillisen koulutuksen huippuyksiköt, suorittamaan pieniin osaamiskokonaisuuksiin liittyviä kokeiluja ja käyttämään niitä, jotta edistetään ja kannustetaan pienten osaamiskokonaisuuksien käyttöönottoa laajemmassa koulutusyhteisössä

d)	edistämällä tarvittaessa osallistumista pieniin osaamiskokonaisuuksiin Erasmus+ Teacher Academies -toiminnon puitteissa ja muiden opettajankoulutusta tarjoavien parissa, jotta voidaan vastata opettajien jatkuvan ammatillisen kehittymisen tarpeisiin

tutkimalla työmarkkinaosapuolten, työnantajien ja teollisuuden osallistumista pieniin osaamiskokonaisuuksiin muun muassa osaamissopimuksen ja siihen liittyvien yhteistyöaloitteiden, kuten alakohtaista osaamisyhteistyötä koskevan suunnitelman, vahvistetun eurooppalaisen oppisopimusyhteenliittymän ja digitaalitaitoja ja työpaikkoja edistävän koalition kautta

f)	tukemalla julkisten työvoimapalvelujen ja työnantajien välistä yhteistyötä ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa siitä, miten pieniä osaamiskokonaisuuksia voidaan käyttää työllistyvyyden tukemiseen julkisten työvoimapalvelujen verkostossa

g)	helpottamalla työmarkkinaosapuolten ja oppilaitosten välisiä yhteistyöhankkeita, jotka koskevat pienten osaamiskokonaisuuksien käyttöä ja toteuttamista osaamistarpeiden täyttämiseksi Euroopan tasolla, kansallisella, paikallisella ja alueellisella tasolla sekä eri aloilla.

18.

tukea suosituksen teknistä täytäntöönpanoa tarkastelemalla Europass-alustan tulevaa kehitystä, jotta voidaan tarvittaessa tarjota

a)	tietoa pieniin osaamiskokonaisuuksiin johtavista oppimismahdollisuuksista ja pieniä osaamiskokonaisuuksia koskevaa eurooppalaista lähestymistapaa noudattavista koulutuksen tarjoajista

b)	tukea pienten osaamiskokonaisuuksien todentamiselle oppimista koskevien eurooppalaisten digitaalisten osaamistodistusten avulla

c)	tukea pieniä osaamiskokonaisuuksia koskevien tietojen siirrettävyyttä, kerrytettävyyttä, yhteentoimivuutta, vaihtoa ja jakamista varten sellaisen eurooppalaisen avoimen standardin avulla, jossa määritellään pienten osaamiskokonaisuuksien yhteinen muoto.

19.

tukea seuraavia aiheita koskevaa lisätutkimusta:

i)	eurooppalaisen lähestymistavan omaksuminen pieniin osaamiskokonaisuuksiin, mukaan lukien niiden käyttö koulutuksen tarjoajien, työnantajien ja työmarkkinaosapuolten keskuudessa

ii)	oppijoille koituvat erityistulokset ja -hyödyt

iii)	niiden lisäarvo verrattuna täysimääräisiin tutkintoihin ja niiden täydentäessä täysimääräisiä tutkintoja ja

iv)	lisätodisteet tekijöistä, jotka vaikuttavat ihmisten kannustimiin ja motivaatioon osallistua koulutukseen.

20.

Jäsenvaltioiden ja komission olisi yhdessä pyrittävä parantamaan olemassa olevan pieniä osaamiskokonaisuuksia koskevan tiedonkeruun laajuutta ja merkityksellisyyttä unionin tasolla.

Raportointi

21.

Jäsenvaltioita suositellaan panemaan tämä suositus täytäntöön mahdollisimman pian. Niitä pyydetään ilmoittamaan komissiolle joulukuuhun 2023 mennessä vastaavat toimenpiteet, jotka on toteutettava asianmukaisella tasolla tämän suosituksen tavoitteiden tukemiseksi.

22.

Komissiota pyydetään valvomaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ilman, että niille aiheutuu lisärasitusta, ja asianomaisia sidosryhmiä kuultuaan edistymistä tämän suosituksen täytäntöönpanossa olemassa olevien ja asiaankuuluvien unionin seuranta- ja raportointikehysten kautta ja raportoimaan asiasta neuvostolle viiden vuoden kuluessa suosituksen hyväksymispäivästä.

Tehty Luxemburgissa 16 päivänä kesäkuuta 2022.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

O. DUSSOPT

(1) EUVL L 379, 26.10.2021, s. 1.

(2) EUVL C 428, 13.12.2017, s. 10.

(3) ”[...] Eurooppa-neuvosto suhtautuu myönteisesti Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan toimintasuunnitelman yleistavoitteisiin Porton julistuksen mukaisesti”, Eurooppa-neuvoston päätelmät, 24.–25. kesäkuuta 2021, EUCO 7/21.

(4) C(2021) 1372 final.

(5) COM(2020) 274 lopullinen.

(6) COM(2020) 625 lopullinen.

(7) EUVL C 417, 2.12.2020, s. 1.

(8) EUVL C 66, 26.2.2021, s. 1.

(9) EUVL C 221, 10.6.2021, s. 14.

(10) Ministerien Rooman julkilausuma 19. marraskuuta 2020.

(11) EUVL C 221, 10.6.2021, s. 3.

(12) ”[...] verkkopohjaisen alustatalouden käsite olisi ymmärrettävä siten, että se kattaa kaiken taloudellisen toiminnan, joka perustuu tosiasiallisiin tai suunniteltuihin liiketoimiin sisämarkkinoilla ja jota verkkoalustat, erityisesti verkossa toimivat välityspalvelut ja verkossa toimivat hakukoneet, suoraan tai välillisesti helpottavat”. Komission 26 päivänä huhtikuuta 2018 antama päätös asiantuntijaryhmän perustamisesta verkkopohjaisen alustatalouden seurantakeskusta varten, C(2018) 2393 final, 26. huhtikuuta 2018, s. 1.

(13) Euroopan parlamentin 16 päivänä syyskuuta 2021 annetussa päätöslauselmassa oikeudenmukaisista työoloista, oikeuksista ja sosiaalisesta suojelusta alustatalouden työntekijöille – digitaaliseen kehitykseen liittyvät työllisyyden uudet muodot (2019/2186(INI)) kehotettiin käsittelemään alustatalouden työntekijöiden koulutusta pieniä osaamiskokonaisuuksia koskevan EU:n lähestymistavan yhteydessä.

(14) COM(2020) 624 lopullinen.

(15) COM(2019) 640 lopullinen.

(16) EUVL C 189, 15.6.2017, s. 15.

(17) EUVL C 398, 22.12.2012, s. 1.

(18) SWD(2020) 121 final.

(19) EUVL L 112, 2.5.2018, s. 42.

(20) EUVL C 504, 14.12.2021, s. 9.

(21) Virallisessa koulutuksessa käytetään termiä ’monimuotoinen oppiminen’ kuvaamaan tilannetta, jossa koulu, kouluttaja tai oppija käyttää oppimisprosessissa useampaa kuin yhtä tapaa.

(22) Määritelmä perustuu epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista 20 päivänä joulukuuta 2012 annettuun neuvoston suositukseen (EUVL C 398, 22.12.2012, s. 1).

(23) Määritelmä on otettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta (EU) 2021/817, annettu 20 päivänä toukokuuta 2021, unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman Erasmus+ perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1288/2013 kumoamisesta (EUVL L 189, 28.5.2021, s. 1).

(24) Määritelmä on otettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta (EU) 2021/817, annettu 20 päivänä toukokuuta 2021, unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman Erasmus+ perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1288/2013 kumoamisesta (EUVL L 189, 28.5.2021, s. 1).

(25) EUVL C 221, 10.6.2021, s. 14.

(26) Korkea-asteen ja toisen asteen koulutuksen tutkintojen ja ulkomailla suoritettujen opintojaksojen automaattisen vastavuoroisen tunnustamisen edistämisestä 26 päivänä marraskuuta 2018 annetussa neuvoston suosituksessa (EUVL C 444, 10.12.2018, s. 1) määritellyn mukaisesti.

LIITE I

Pientä osaamiskokonaisuutta kuvaavat eurooppalaiset vakiotiedot

Tämä liite sisältää luettelon eurooppalaisista yhteisistä vakiotiedoista, joilla kuvataan pieniä osaamiskokonaisuuksia, ja sitä on suositeltavaa käyttää resurssina täytäntöönpanon tukemisessa (1).

Pakolliset tiedot:	Oppijan tunnistetiedot
	Pienen osaamiskokonaisuuden nimi
	Myöntäjän maa (maat) / alue (alueet)
	Myöntävä elin (tai elimet)
	Myöntämispäivä
	Oppimistulokset
	Oppimistulosten saavuttamisen edellyttämä ohjeellinen työmäärä (mahdollisuuksien mukaan ECTS-pisteinä)
	Pieneen osaamiskokonaisuuteen johtavan oppimiskokemuksen taso (ja tarvittaessa sykli) (EQF, QF-EHEA) soveltuvin osin
	Arvioinnin tyyppi
	Oppimistoimeen osallistumisen muoto
	Pienen osaamiskokonaisuuden perustana käytetyn laadunvarmistuksen tyyppi
Valinnaiset tiedot tarvittaessa (ohjeellinen luettelo)	Oppimistoimeen ilmoittautumisen edellytykset
	Valvonta ja henkilöllisyyden todentaminen arvioinnin aikana (valvomaton ilman henkilöllisyyden todentamista, valvottu ilman henkilöllisyyden todentamista, valvottu verkossa tai paikalla ja henkilöllisyys todennettu)
	Saavutettu arvosana
	Yhdistämis- ja kerrytettävyysvaihtoehdot (erillinen, riippumaton pieni osaamiskokonaisuus / yhdistetty, kerrytettävä toista osaamistodistusta varten)
	Lisätiedot

Nämä vakiotiedot sisällytetään eurooppalaiseen tietomalliin (2), jossa määritellään yhteinen malli pienten osaamiskokonaisuuksien kuvaamiseksi. Tietomalli on käytettävissä avoimena standardina, jota pienten osaamiskokonaisuuksien tarjoajat voivat tarvittaessa käyttää, ja se tukee yhteentoimivuutta ja helpottaa pieniä osaamiskokonaisuuksia koskevien tietojen vaihtoa.

Komissio kehittää tietomallin, joka perustuu edellä lueteltuihin yhteisiin standardeihin. Komissio kehittää tätä tietomallia ottaen huomioon seuraavat:

i)	jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kuuleminen

ii)	käyttäjien tarpeet ja teknologinen kehitys

iii)	työmarkkinoiden muutokset ja

iv)	koulutuksen tarjoamista koskevat nykyiset lähestymistavat.

Tämän tietomallin tarkoitus on tukea tietojen yhdenmukaisuutta ja tuoda selkeää lisäarvoa. Pienten osaamiskokonaisuuksien tietomallia säännellään Europass-päätöksen ja erityisesti sen 6 artiklan 1 kohdan b alakohdan, 6 artiklan 1 kohdan d alakohdan ja 6 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti; niissä kehotetaan jo komissiota kehittämään, testaamaan ja päivittämään avoimia standardeja.

(1) Eurooppalaisten vakiotietojen käyttö pienten osaamiskokonaisuuksien kuvaamiseen ei sinänsä merkitse virallista validointia tai tunnustamista, vaan se on keskeinen tämän mahdollistava tekijä.

(2) Tietomallit ovat graafisia ja/tai sanallisia tietoesityksiä, joissa eritellään tietojen ominaisuudet, rakenne ja keskinäiset suhteet. Niitä käytetään avoimina standardeina, ja ne ovat vapaasti käytettäviä, läpinäkyviä ja yhteisymmärrykseen perustuvia.

LIITE II

Pienten osaamiskokonaisuuksien suunnittelua ja myöntämistä koskevat eurooppalaiset periaatteet

Jäljempänä esitetyissä kymmenessä periaatteessa täsmennetään pienten osaamiskokonaisuuksien luonne ja annetaan jäsenvaltioille, viranomaisille ja pienten osaamiskokonaisuuksien tarjoajille ohjeita pienten osaamiskokonaisuuksien suunnittelusta ja myöntämisestä sekä niitä koskevista järjestelmistä. Periaatteissa korostetaan pieniä osaamiskokonaisuuksia koskevan eurooppalaisen lähestymistavan keskeisiä piirteitä, jotka voivat mahdollistaa pienten osaamiskokonaisuuksien laadun ja luottamuksen niitä kohtaan. Periaatteet ovat yleisluontoisia, ja niitä voidaan tarvittaessa soveltaa kaikilla osaamisalueilla ja toimialoilla.

Laatu

Pieniin osaamiskokonaisuuksiin sovelletaan niitä tuottavan järjestelmän sisäistä ja ulkoista laadunvarmistusta (esim. koulutusympäristö tai työmarkkinatilanne, jossa pientä osaamiskokonaisuutta kehitetään ja tarjotaan). Laadunvarmistusprosessien on oltava tarkoituksenmukaisia, selkeästi dokumentoituja ja helposti saatavilla ja vastattava oppijoiden ja sidosryhmien tarpeisiin ja odotuksiin.

Pienten osaamiskokonaisuuksien tarjoajat: Ulkoinen laadunvarmistus perustuu ensisijaisesti pienten osaamiskokonaisuuksien tarjoajien arviointiin (eikä yksittäisiin kursseihin) ja niiden sisäisten laadunvarmistusmenettelyjen tehokkuuteen.

Tarjoajien olisi varmistettava, että sisäinen laadunvarmistus kattaa kaikki seuraavat osatekijät:

—	itse pienen osaamiskokonaisuuden yleinen laatu jäljempänä mainittujen standardien perusteella

—	tarvittaessa pieneen osaamiskokonaisuuteen johtavan kurssin laatu

—	oppijoiden palaute pieneen osaamiskokonaisuuteen johtavista oppimiskokemuksista ja

—	vertaispalaute pieneen osaamiskokonaisuuteen johtaneista oppimiskokemuksista, myös muilta tarjoajilta ja sidosryhmiltä.

Standardit: Ulkoinen laadunvarmistus on toteutettava seuraavien mukaisesti:

—	eurooppalaista tutkintojen viitekehystä koskevan suosituksen liite IV soveltuvin osin

—	eurooppalaisen korkeakoulutusalueen laadunvarmistusstandardit ja -ohjeet soveltuvin osin

—	ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalainen viitekehys (EQAVET-kehys) soveltuvin osin

—	tarvittaessa muut laadunvarmistusvälineet, rekisterit ja merkit mukaan luettuina, joilla lisätään yleisön luottamusta pieniin osaamiskokonaisuuksiin.

Avoimuus

Pienet osaamiskokonaisuudet ovat mitattavissa, vertailukelpoisia ja ymmärrettäviä, ja niissä on tarvittaessa selkeää tietoa oppimistuloksista, työmäärästä, sisällöstä, tasosta ja oppimistarjonnasta.

Työmäärä

—

Korkeakoulujen olisi mahdollisuuksien mukaan käytettävä eurooppalaista opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmää (ECTS) ja noudatettava EQF-suosituksen liitteessä V esitettyjä periaatteita pienen osaamiskokonaisuuden oppimistulosten saavuttamisen edellyttämän ohjeellisen työmäärän osoittamiseksi.

—	Tarjoajat, jotka eivät käytä ECTS-järjestelmää, voivat käyttää muita järjestelmiä tai tietotyyppejä, joilla voidaan tehokkaasti kuvata oppimistuloksia ja työmäärää EQF-suosituksen liitteessä V esitettyjen periaatteiden mukaisesti.

Tutkintojen viitekehys/järjestelmät

—

Pienet osaamiskokonaisuudet voidaan tarvittaessa sisällyttää kansallisiin tutkintojen viitekehyksiin/järjestelmiin kansallisten painopisteiden ja päätösten mukaisesti. Kansalliset tutkintojen viitekehykset ja tutkintojärjestelmien vastaavuudet on määritelty eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen ja korkeakoulututkintojen osalta itse vahvistettu eurooppalaisen korkeakoulutusalueen tutkintojen viitekehykseen, mikä voi edelleen tukea pienten osaamiskokonaisuuksien avoimuutta ja luottamusta niihin.

Pienten osaamiskokonaisuuksien tarjontaa koskevat tiedot

Pieniä osaamiskokonaisuuksia koskevien järjestelmien olisi tarjottava avointa ja selkeää tietoa oppijoiden ohjausjärjestelmien tueksi kansallisten käytäntöjen ja sidosryhmien tarpeiden mukaisesti:

—

Pienten osaamiskokonaisuuksien tarjoajia koskevat tiedot julkaistaan olemassa olevissa asiaankuuluvissa rekistereissä, jos se on mahdollista. Korkeakoulutuksen tarjoajat (ja muut olennaiset tarjoajat) olisi mahdollisuuksien mukaan sisällytettävä ulkoisen laadunvarmistuksen tulostietokantaan (DEQAR), joka perustuu eurooppalaisen korkeakoulutusalueen laadunvarmistusstandardien ja -ohjeiden mukaiseen laadunvarmistukseen.

—	Pieniin osaamiskokonaisuuksiin johtavia oppimismahdollisuuksia koskevien tietojen olisi oltava saatavilla ja helposti vaihdettavissa asiaan liittyvien alustojen, kuten Europassin, kautta.

Merkityk-sellisyys

Pienet osaamiskokonaisuudet olisi suunniteltava erillisiksi kohdennetuiksi oppimissaavutuksiksi ja myönnettävä sellaisina, ja niihin johtavia oppimismahdollisuuksia on päivitettävä tarpeen mukaan, jotta voidaan vastata havaittuihin oppimistarpeisiin.

Koulutusorganisaatioiden, työnantajien, työmarkkinaosapuolten sekä pienten osaamiskokonaisuuksien muiden tarjoajien ja käyttäjien välistä yhteistyötä kannustetaan pienten osaamiskokonaisuuksien merkityksen lisäämiseksi työmarkkinoilla.

Luotettava arviointi

Pienten osaamiskokonaisuuksien oppimistuloksia arvioidaan avointen kriteerien perusteella.

Oppimispolut

Pienet osaamiskokonaisuudet on suunniteltu ja niitä myönnetään tukemaan joustavia oppimispolkuja, mukaan lukien mahdollisuus validoida, tunnustaa ja kerryttää pieniä osaamiskokonaisuuksia eri järjestelmistä.

Kerrytettävyys

Pienet osaamiskokonaisuudet on suunniteltu modulaarisiksi, jotta niihin voidaan lisätä muita pieniä osaamiskokonaisuuksia suurempien osaamiskokonaisuuksien luomiseksi. Suoritusten kerryttämisestä tai yhdistämisestä päättävät vastaanottavat organisaatiot (esim. oppilaitokset, työnantajat jne.) omien käytäntöjensä mukaisesti, ja niiden olisi tuettava oppijan tavoitteita ja tarpeita. Kerryttäminen ei automaattisesti luo oikeutta tutkintoon. Alueelliset ja kansalliset viranomaiset tai instituutiot tekevät tällaiset päätökset myöntämismenettelyjensä mukaisesti.

Epävirallisen tai arkioppimisen validointi

Pienen osaamiskokonaisuuden saaminen on mahdollista sen jälkeen, kun on arvioitu oppimistulokset, jotka on saatu joko tietyllä pieneen osaamiskokonaisuuteen johtavalla kurssilla tai epävirallisesta ja arkioppimisesta saatujen oppimistulosten arvioinnin perusteella.

Tunnusta-minen

Pienillä osaamiskokonaisuuksilla on selkeä viesti oppimistuloksista pienemmissä oppimismoduuleissa. Tunnustaminen tasoittaa tietä tällaisten oppimiskokemusten laajemmalle tarjonnalle kaikkialla EU:ssa vertailukelpoisella tavalla.

Toimivaltaiset viranomaiset tunnustavat pienet osaamiskokonaisuudet mahdollisuuksien mukaan akateemisiin tarkoituksiin tai koulutusta tai työtä varten eurooppalaisten vakiotietojen (liite I) ja pienten osaamiskokonaisuuksien suunnittelua ja myöntämistä koskevien periaatteiden (liite II) mukaisesti toimitettujen tietojen perusteella.

Kun virallisen koulutuksen tarjoajat myöntävät pieniä osaamiskokonaisuuksia, ne tunnustetaan mahdollisuuksien mukaan sellaisten tavanomaisten tunnustamismenettelyjen perusteella, joita käytetään ulkomaisten tutkintojen ja ulkomailla suoritettujen opintojaksojen tunnustamisessa.

Tämä ei rajoita toimivaltaisten viranomaisten oikeutta määritellä tunnustamismenettelyjä tai tarkastaa asiakirjojen aitous.

Siirrettävyys

Pienet osaamiskokonaisuudet omistaa osaamistodistuksen haltija (oppija), ja osaamistodistuksen haltija voi tallentaa ja jakaa ne helposti, myös turvallisten digitaalisten lompakkojen (esim. Europass) kautta yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisesti. Tietojen tallennusinfrastruktuuri perustuu avoimiin standardeihin ja datamalleihin, mikä varmistaa yhteentoimivuuden ja saumattoman tietojenvaihdon sekä mahdollistaa tietojen aitouden sujuvan tarkastamisen.

Oppija-keskeisyys

Pienet osaamiskokonaisuudet on suunniteltu vastaamaan kohderyhmään kuuluvien oppijoiden tarpeita. Oppijat osallistuvat sisäisiin ja ulkoisiin laadunvarmistusprosesseihin, ja heidän palautteensa otetaan huomioon osana pienten osaamiskokonaisuuksien jatkuvaa parantamista.

Todistus-voimaisuus

Pienet osaamiskokonaisuudet sisältävät riittävät tiedot, joiden perusteella voidaan tarkistaa osaamistodistuksen haltijan (oppijan) henkilöllisyys, myöntäjän oikeushenkilöllisyys sekä pienen osaamiskokonaisuuden myöntämispäivä ja -paikka.

Tiedotus ja opastus

Pieniä osaamiskokonaisuuksia koskeva tiedotus ja neuvonta olisi sisällytettävä elinikäisen oppimisen ohjauspalveluihin, ja sen olisi saavutettava mahdollisimman laajat oppijaryhmät osallistavalla tavalla ja tuettava koulutus- ja uravalintoja.

Top

Choose the experimental features you want to try